kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten...

24
Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 1.8.2014

Upload: others

Post on 13-Jul-2020

14 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja

esiopetuksessa

1.8.2014

Page 2: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. YLEISTÄ 3 1.1. Johdanto 1.2. Toimintaa ohjaavat arvot 1.3. Toiminta-ajatus ja visio vuosille 2011-2015

2. VARHAISKASVATUKSEN PERUSTA 4 2.1. Toiminnan rakenteet 2.2. Lahden ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelma 2.3. Yhteistyö vanhempien kanssa 2.4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän toiminnan suunnitelma 2.5. Ammatillinen vuorovaikutus ja moniammatillinen yhteistyö

3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 6 3.1. Havainnointi 3.2. Pedagoginen toimintaympäristö 3.3. Arjen rakenne ja struktuuri 3.4. Pienryhmätoiminta 3.5. Leikki ja leikin ohjaaminen 3.6. Kuvat ja muut lapsen vuorovaikutusta ohjaavat ja arkea selventävät menetelmät 3.7. Tiimin sopimus

4. VARHAISKASVATUKSEN MENETELMIEN TEHOSTAMINEN 8 4.1. Yksilöllisyys 4.2. Suunnittelu 4.3. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen

5. ERITYINEN HOITO JA KASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA 10 5.1. Tuen järjestämisen periaatteet 5.2. Tukitoimet 5.3. Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen

6. ESIOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA 13 6.1. Lahden ja yksikön opetussuunnitelma 6.2. Yhteistyö vanhempien kanssa 6.3. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja vertaisryhmä 6.4. Oppilashuolto esiopetuksessa 6.5. Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku, nivelvaiheiden yhteistyö

7. KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA 16 7.1. Tuen järjestämistä ohjaavia periaatteita 7.2. Yleinen tuki 7.3. Tehostettu tuki 7.4. Erityinen tuki 7.5. Hakeminen erityiseen tukeen perusopetuksen alkaessa 7.6. Ajankohtaista Liitteet 22

Page 3: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

3

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA

1. YLEISTÄ

1.1. Johdanto

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuki perustuu hyvälle arjen pedagogiikalle. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtävänä on ennaltaehkäistä, havaita ja kuntouttaa erilaisia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä viivästymiä ja häiriöitä.

Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tarvitessaan lapsi saa erityistä tukea. Esiopetuksessa on käytössä kolmiportainen tuki; yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen turvaamiseksi

1.2 Toimintaa ohjaavat arvot

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan perustana ovat sivistystoimialan arvot, jotka näkyvät :

1. lapsen turvallisena arkena, joka käsittää lapsen oikeuden turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun kehittymiseen ja oppimiseen sekä turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia omatoimisesti sekä kasvatuspäämäärinä, jotka sisältävät henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistamisen sekä itsenäisyyden asteittaisen lisäämisen. 2. Oman toiminnan ammatillisuutena, joka tarkoittaa halua hoitaa, kasvattaa ja opettaa mahdollisimman hyvin ja keskittymistä tekemään hyvin ja tehokkaasti. 3. Välittämisenä, turvallisuutena ja oikeudenmukaisuutena, jolloin ollaan saatavilla, arvostetaan itseämme ja toisiamme ja ollaan oikeudenmukaisia.

1.3. Toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma 2011-2015

Lahden kaupungin päivähoito tarjoaa lahtelaisille lapsiperheiden tarpeita vastaavaa laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys turvataan ottamalla huomioon hänen yksilölliset lähtökohtansa ja tarpeensa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä toimintaympäristöä luotaessa. Toiminnan perustana on lasten, vanhempien ja henkilökunnan avoin vuorovaikutus, jossa kasvattajien erilaisuus ja erilaiset kasvatustehtävät rikastuttavat lapsen kasvuympäristöä.

Page 4: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

4

1.LAADUKAS VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA• hyvät toimintarakenteet• varhaiskasvatussuunnitelma• yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus• lapsen vasu ja niistä ryhmän toiminnan suunnitelma• ammatillinen vuorovaikutus, moni ammatillisuus• varhaiskasvatuksen menetelmiä

havainnointioppimisympäristön joustavuusarjen rakennepienryhmätoimintaleikki ja leikinohjaustarkoituksenmukaiset säännötkuvien käyttö, arkea selventävät menet.tiimisopimus

2.TEHOSTETAAN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA JA TOIMINTATAPOJA LAPSEN TARPEISTA JOHTUEN

• yksilöllisyys• suunnittelu• lapsen varhaiskasvatussuunnitelma• erityisopettajan tuki

3. ERITYISEN HOIDON JA KASVATUKSEN TARVE• erityisen tuen alkaminen, lausunto • erityisopettajan antama tuki, ryhmän

pienennys, avustaja, erityisryhmä • kuntoutussuunnitelma• varhaiserityiskasvatus

VARHAISKASVATUS

1.LAADUKAS ESIOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA• esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma• yhteistyö vanhempien kanssa• lapsen oppimissuunnitelma ja vertaisryhmä• oppilashuolto• nivelvaiheiden yhteistyö• tarvittaessa YLEINEN TUKI

2. TEHOSTETTU TUKI• päätetään tehostetun tuen alkamisesta

moniammatillisesti• tehostetaan esiopetuksen menetelmiä ja

toimintatapoja• yksilöllisyys, suunnittelu• lapsen oppimissuunnitelma• eritysopettajan tuki

ARVIO

3. ERITYINEN TUKI• valmistellaan moniammatillisesti• erityisen tuen päätös, HOJKS• pidennetty oppivelvollisuus 5v 6v 7v

SELVITYS

ESIOPETUS PERUSOPETUS

Kuva 1. Tuki rakentuu hyvään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan

2. VARHAISKASVATUKSEN PERUSTA

2.1. Toiminnan rakenteet

Varhaiskasvatuksen perustana on lapsen kehityksen tunteminen ja ammatillinen osaaminen. Kasvattajien tehtävänä on tuntea lapset yksilöllisesti sekä tunnistaa mahdolliset tuen tarpeet ja asettaa toiminnan tavoitteet ja menetelmät niitä vastaaviksi.

Varhaiskasvatuspalvelut jakaantuu Lahdessa viidelle alueelle. Alueiden päivähoitoyksiköillä on hyvät yhteistyökäytännöt keskenään ja alueen perusopetuksen kanssa.

Page 5: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

5

Kehittämistyöstä vastaa päivähoitojohtaja yhdessä johtoryhmän ja Hyvän kasvun ja oppimisen työryhmän kanssa. Esimiesten tehtäviin kuuluu työn kehittäminen omassa yksikössään.

Päivähoitoyksiköiden toimivat rakenteet esim. työvuorojärjestelyt, kokous- ja suunnittelukäytännöt takaavat perustehtävän ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteutumisen.

Säännöllinen täydennyskoulutus lisää ammattitaitoa ja antaa valmiuksia kohdata erilaiset työn tuomat haasteet.

2.2. Lahden ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on tehty valtakunnallisten perusteiden mukaan. Siinä kuvataan lahtelainen tapa järjestää varhaiskasvatus. Päiväkodit ja perhepäivähoito ovat laatineet omat, kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmat toiminnalleen. . Varhaiskasvatuksen sisällöllinen ja menetelmällinen viitekehys on näin yhtenäinen valtakunnallisista perusteista ja linjauksista aina lapsen yksilölliseen kasvun tukemiseen. Kun toimitaan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien mukaan, muodostuu siitä yhtenäinen jatkumo perusopetuksen opetussuunnitelmiin lapsen kasvun ja kehityksen tueksi.

2.3. Yhteistyö vanhempien kanssa

Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja henkilökunnan tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, oppimisen ja kehityksen tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisen kunnioittamista. Vanhemmilla on lastensa ensisijaisen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä paras oman lapsensa tuntemus.

Yhteistyön yhtenä tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain tuen tarve jollakin kasvun, oppimisen tai kehityksen osa-alueella ja luoda yhteistyössä suunnitelma lapsen tukemiseksi.

Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön perustana on lapsikohtaiset suunnitelmat ja toiminnasta tiedottaminen. Vanhempien kanssa sovitaan, miten lapsen päivähoitoon liittyvistä asioista keskustellaan ja sovitaan myös se, mitä vanhemmat pitävät tärkeänä päivittäisessä ja muussa yhteistyössä ja millaisiin yhteistyömuotoihin heillä on mahdollista osallistua.

2.4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän toiminnan suunnitelma

Lahdessa on vuodesta 2000 alkaen ollut käytössä lapsikohtainen Varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma tehdään kaikille lapsille toimintakauden alkaessa yhdessä vanhempien kanssa ja sitä arvioidaan toimintakauden lopussa tai tarvittaessa aiemmin.

Vanhempien kanssa käydyt keskustelut ja työvälineenä toimiva suunnitelmalomake auttavat henkilöstöä lapsen havainnoinnissa ja arvioinnissa, mietittäessä lapsikohtaisia ja ryhmäkohtaisia tavoitteita, sekä ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Page 6: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

6

2.5. Ammatillinen vuorovaikutus ja moniammatillinen yhteistyö

Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti kestävien toimintaperiaatteiden mukaan. Työntekijältä edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Työntekijät kunnioittavat lapsen, perheiden ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Ammatillinen ja koulutuksen tuoma tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Päiväkodinjohtaja ja perhepäivähoidonohjaaja vastaa että työntekijät ja koko työyhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti ja tietoisesti kehittämään toimintaansa. He myös ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet.

Varhaiskasvatuspalvelut tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen eri vastuualueiden kuten neuvoloiden, lastensuojelun, sosiaalityön sekä sosiaalitoimen erityispalvelujen kanssa. Perusopetuspalvelujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä yhteisen esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman sekä lapsikohtaisten esiopetuksen oppimissuunnitelmien, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta.

3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA

3.1. Havainnointi

Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen on yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatuksen henkilöstön työ. Lapsen tunteminen perustuu vuorovaikutukseen, yhteiseen tekemiseen, leikkiin sekä lapsen säännölliseen seuraamiseen ja havainnointiin, jonka perusteella lapsen kehitystä voidaan arvioida ja asettaa tavoitteita toiminnalle. Havainnot auttavat lapsen tuen tarpeen arvioinnissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

3.2. Pedagoginen toimintaympäristö

Toimintaympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden muodostamasta kokonaisuudesta. Päiväkotirakennuksen lisäksi oppimisympäristö käsittää pihan ja lähiympäristön. Oppimiseen innostava, monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsessa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta sekä kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Ympäristö tuo myös lasten ja aikuisten toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia asioita. Lapset osallistuvat tilojen ja välineiden suunnitteluun osana erilaisten sisältöjen ja teemojen toteuttamista.

Page 7: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

7

3.3. Arjen rakenne ja struktuuri

Arjen struktuurilla tarkoitetaan mm. säännöllistä päiväjärjestystä ja samaan aikaan toistuvia tapahtumia. Myös jokainen yksittäinen toimintahetki voidaan suunnitella ja rakentaa erikseen. Tämän tarkoituksena on lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta, ja tilanteiden ennakoitavuutta ja näin vähentää levottomuutta ja epävarmuuden tunnetta. Toiminnanohjauskuvien käyttäminen auttaa toiminnan suunnittelussa ja lapsen ohjaamisessa. Lasta helpottaa kun päivä on jaettu selvästi ajallisiin jaksoihin ja tämä sama malli toistuu päivittäin.

3.4. Pienryhmätoiminta

Pienryhmätoiminta edellyttää ryhmän aikuisten huolellista suunnittelua. Suunnittelun ja sen tuoman varmuuden myötä yllättävät tilanteet eivät haittaa ja myös lisäävät toiminnan joustavuutta. Pienissä ryhmissä lapset kykenevät keskittymään paremmin toimintaan ja leikkiin sekä rakentamaan keskinäisiä suhteitaan. Myös kasvattaja pystyy seuraamaan pienessä ryhmässä paremmin yksittäisten lasten leikkiä ja tarvittaessa ohjaamaan sitä. Myös keskittymättömyys ja levottomuus vähenee pienessä ryhmässä toimittaessa.

Pienryhmätoimintaa aloitettaessa mietitään toiminnan tavoitteet. Tiimissä sovitaan miten ryhmät toimivat ;vaihtuvatko säännöllisesti ,pysyvätkö samoina, kokoontuvatko ryhmät joka päivä, toimitaanko ryhmissä vain aamupäivisin vai myös iltapäivisin ja millä perusteella lapset jaetaan ryhmiin. On myös hyvä miettiä kuinka usein kasvattajat vaihtuvat ryhmässä.

3.5. Leikki ja leikin ohjaaminen

Ilman leikkiä lapsen elämästä puuttuu jotain oleellista ja siksi varmistetaan että leikin edellytykset on päivähoidossa järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapset luovat omat merkityksensä leikkitoiminnalle. Leikin kautta lapset osoittavat omia kiinnostuksen kohteitaan ja toteuttavat suunnitelmiaan. Lasten leikissä näkyvät myös ne asiat, joita hän on opettelemassa ja oppimassa. Leikkiessään lapset kokevat ja esittävät erilaisia tunteita. Leikkiin myös sisältyy useinkin mielikuvitusmaailma merkkeineen ja symboleineen.

Kasvattajalla on aktiivinen rooli leikin ohjaamisessa. Hän huolehtii että leikille on riittävästi aikaa ja leikkiteemaa voi jatkaa pitkään. Myös leikkivälineistön tulee olla ajanmukainen ja helposti lasten saatavilla

Kasvattajien haasteena on tavoittaa lapsen maailma kaikkine tunteineen, havaintoineen ja aistimuksineen. Leikin kautta tämä on mahdollista

Page 8: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

8

3.6. Kuvat ja muut lapsen vuorovaikutusta ohjaavat ja arkea selventävät menetelmät

Toiminnanohjauskuvia ja tukiviittomia käytetään vuorovaikutuksen tukena ja ne auttavat lasta hahmottamaan ja selkiyttämään arjen tilanteita ja ajan kulkua. Kun lasta näillä tavoilla autetaan keskittymään ja suuntaamaan tarkkaavuuttaan, hän oppii paremmin suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa.

Toiminnanohjauskuvia käytetään päiväohjelman hahmottamiseen, toimintaympäristön jäsentämiseen, valintojen tekemiseen, tunteiden ilmaisuun, leikkitilanteiden ohjaamiseen ja sosiaalisten suhteiden muodostamiseen.

Tukiviittomilla viitotaan viestin kannalta merkitykselliset sanat ja niitä käytetään puhutun kielen tukena.

3.7. Tiimin sopimus

Tiimin sopimuksella tarkoitetaan ryhmässä työskentelevien aikuisten yhteistä sopimusta. Se selkiyttää ryhmän työntekijöiden tehtävien ja vastuun jakamista, työn tavoitteita ja ryhmän toiminnan arviointia. Kaikki työntekijät sitoutuvat sopimukseen ja sen sisältöä arvioidaan säännöllisesti.

Sopimus edellyttää yhteistä keskustelua, yhteisiä sopimuksia ja pelisääntöjä. Sen avulla luodaan yhteiset kasvatuskäytännöt ja näin vahvistetaan yhteenkuuluvuutta, toiminnan yhdenmukaista toteutumista sekä parannetaan työskentelyilmapiiriä

4. VARHAISKASVATUKSEN MENETELMIEN TEHOSTAMINEN

Kun lapsen kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa ilmenee tuen tarvetta

4.1. Yksilöllisyys

Varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja pyritään vahvistamaan lapsen erilaisia taitoja, mm. tunnetaitoja. Erityisesti kiinnitetään huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin asioihin. Varhaiskasvatuksen pedagogisia menetelmiä tehostetaan; esim. kielen kehitystä tuetaan erilaisilla peleillä, leikeillä ja motorisilla harjoituksilla. . Tämä tarkoittaa sitä että aikuiset muuttavat omaa toimintaansa vastaamaan lapsen ja lapsiryhmän tarpeita. Lapsella tulee myös olla mahdollisuus toimintaan ja leikkiin vertaisryhmässä samanikäisten lasten kanssa.

Page 9: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

9

Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa Varhaiskasvatussuunnitelma. Näissä keskusteluissa opettajat ja lapsen kuntoutukseen liittyvät henkilöt pohtivat yhdessä vanhempien kanssa lapsen sen hetkistä kasvua ja kehitystä ja suunnittelevat miten päivähoidossa tuetaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Sovitut asiat kirjataan lapsen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

4.2. Suunnittelu

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan tehostaminen edellyttää yksiköiltä tehokkaita toimivia ja tehokkaita suunnittelukäytäntöjä.

Yksiköissä tehostetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä vahvistetaan keskeisiä lapsen kasvua ja oppimista tukevia käytäntöjä; säännöllisen arki, hyvä vuorovaikutus lasten ja aikuisten kesken, lapsen toiminnan ohjaaminen ja lapsen kehityksen seuraaminen ja arvioiminen.

Pedagogisesti on myös tärkeää että yksiköissä on toimivat kokous- ja suunnittelukäytännöt sekä henkilökunnalla mahdollisuus ja aikaa keskustella lasta koskevista asioista ja suunnitella toimintaa sekä yksilöllisesti että ryhmäkohtaisesti.

4.3. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen

Lapsen tuen tarpeen arviointi, tuen suunnittelu ja tuen tehostaminen edellyttävät lapsen kehityksen ja pedagogisen toiminnan tuntemusta. Lisäksi tarvitaan erilaisen ohjauksen ja erilaisten opetusmenetelmien tuntemusta sekä erityisosaamista kun eri asiantuntijatahojen tukipalveluja kytketään varhaiskasvatukseen. Erityisosaamista kasvattajayhteisöön tuovat ryhmässä työskentelevät tai kiertävät erityislastentarhanopettajat, päivähoidon psykologit sekä muut erityistyöntekijät.

Asiantuntijuudet yhdistyvät konkreettisesti kun osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sovitaan varhaiskasvatuksen menetelmien tehostamisesta ja yksilöllistämisestä. Eri tahojen määrittelemät tavoitteet ja menetelmät nivotaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja selkiytetään eri tahojen vastuut.

4.4. Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen

Esiopetuksen alkaessa on tärkeää perehtyä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattuihin asioihin ja keskustella niistä moniammatillisesti ja yhdessä vanhempien kanssa. Tällä varmistetaan se että lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki aloitetaan riittävän ajoissa.

Page 10: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

10

5. ERITYINEN HOITO JA KASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

5.1. Tuen järjestämisen periaatteet

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja.

Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tärkeää on myös luoda suunnittelun pohjaksi kokonaiskuva lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Erityisen tuen toteamiseksi tarvitaan asiantuntijan lausunto. Varhaiskasvatuksessa tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla varhaiskasvatuksen omia tai muiden tahojen asiantuntijoita.

5.2. Tukitoimet

Lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten että lapsi on ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontakteja ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäistä toimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetuntoa vahvistamalla. Lisäksi otetaan suunnitelmallisesti käyttöön arjen kuntouttavia elementtejä; struktuuri, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta.

Lahdessa työskentelee 6 kiertävää erityislastentarhanopettajaa, joiden tehtävänä on ohjata henkilökuntaa havainnoimaan lasten tarpeita ja auttaa suunnittelemaan ryhmän toimintaa siten että lasten yksilölliset tuen tarpeet tulevat huomioiduksi. Kiertävät erityislastentarhanopettajat myös ohjaavat päiväkodeissa erilaisia kuntouttavia pienryhmiä.

Päivähoidon kaksi psykologia ovat lasten vanhempien ja päivähoidon henkilöstön käytettävissä lasten kehityksen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi tarjoten arviointi-, konsultaatio- ja neuvontapalveluja. He ovat myös mukana oppilashuoltotyössä.

Päiväkodinjohtaja voi hakea lapsiryhmän koon pienennystä jos lapsiryhmässä on useampia lapsia, jotka tarvitsevat pedagogiikan tehostamista tai erityisen tuen menetelmien käyttöä. Ryhmäkoon pienennyksestä päättää aluepäiväkodinjohtaja.

Lapsiryhmään voidaan myös esittää avustajaa. Päiväkodinjohtaja tekee esityksen avustajasta oman alueen aluepäiväkodin johtajalle. Päätöksen avustajan palkkaamisesta tekee aluepäiväkodinjohtaja tai päivähoitojohtaja ja siinä otetaan huomioon päiväkodin kokonaistilanne eri ryhmissä. Lahdessa työskentelee tällä hetkellä 26 ryhmäavustajaa ja ne on jaettu alueittain alueen koko huomioiden.

Page 11: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

11

Jos lapsen tuen tarve on suuri, vanhemmat voivat hakea lasta integroituun erityisryhmään tai erityisryhmään. Hakemukseen liitetään lausunto lapsen tuen tarpeesta, jotta löydetään lapsen tarpeita parhaiten vastaava ryhmä.

Kuva 2. Erityispäivähoitopaikkojen, avustajien ja ryhmän pienentämisen haku ja valintakäytännöt ja aikataulu

5.3. Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä tarvitaan. Muutostarpeita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee omaa toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta. Lapsiryhmän toiminnan edellytykset turvataan riittävällä henkilöstöllä, toiminta- ja apuvälineillä ja erityislastentarhanopettajan tuella.

Eri tahoilla laaditut kasvatus, kuntoutus- ja esiopetussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa tai hoitopaikkojen vaihtuessa huolehditaan tuen tarpeen jatkuvuudesta. Varhaiskasvatussuunnitelmat ja varhaiskasvatus- ja kuntoutussuunnitelmat siirtyvät lapsen mukana ryhmästä tai päiväkodista toiseen.

Tiedon siirron perustana on avoimuus ja luottamuksellisuus ammattihenkilöstön ja vanhempien välillä

Page 12: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

12

Kuva 3. Erityisen tuen päiväkodit ja ryhmät Lahdessa v. 2014

Lahdessa n. 5 % päivähoidossa olevista lapsista tarvitsee erityistä tukea. Erityinen tuki toteutuu tavallisessa lapsiryhmässä tarvittavilla tukitoimilla, integroidussa erityisryhmässä tai erityisryhmässä.

Alueellisia integroituja erityisryhmiä on Kaarikadun, Humpulan, Onnelantien, Paavolan, Kanervan, Timonkadun, Launeen ja Herrasmannin päiväkodeissa. Näihin ryhmiin pyritään sijoittamaan oman alueen erityistä tukea tarvitsevat lapset.

Asemantaustan ja Liipolan päiväkodit ovat erityispäiväkoteja, joissa on useampia erityisryhmiä ja lapsia eri puolilta Lahtea.

Liipolan päiväkodissa on 3 integroitua erityisryhmää ja Asemantaustan päiväkodissa yksi integroitu erityisryhmä ja kolme erityisryhmää.

ETELÄINEN ALUE

Asemantausta, erityispäiväkoti Hennala Kaarikatu integroitu erityisryhmä Kallio Kerinkallio Laune, integroitu erityisryhmä Liipola, erityispäiväkoti Mustikkamäki Renkomäki Saksala

KESKUSTAN ALUE

Ainonpuisto Harjula Lounaa Humpula, integroitu erityisryhmä Joutjoki Kiveriö Möysä Onnelantie, integroitu erityisryhmä Paavola, integroitu erityisryhmä Pelastusarmeija Svenska Dagiset Tenava-Tonttila Viherlaakso Villa Piipari

POHJOINEN ALUE

Harjula Niemi Kilpiäinen Kytölä Mukkula Ruoriniemi Timonkatu, integroitu erityisryhmä

LÄNTINEN ALUE

ITÄINEN ALUE

Jalkaranta Kanerva, integroitu erityisryhmä Kärpänen Metsäkangas Palokunnantie Pirttiharju Riihelä

Ahtiala Herrasmanni, integroitu erityisryhmä Karisto Kunnas Leikkitupa

Page 13: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

13

Integroidussa erityisryhmässä on 12 paikkaa, joista viisi on erityistä tukea tarvitseville lapsille. Tähän ryhmään sijoitetaan ne lapset, joiden tukeminen edellyttää laajempaa erityispedagogista osaamista kuin tavallisessa päiväkotiryhmässä tukitoimin voidaan taata.

Erityisryhmässä on 6-8 lasta, joiden kuntoutuksen ja hoidon tarve on suuri.

6. ESIOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA

6.1 Lahden ja yksikön esiopetuksen opetussuunnitelma

Esiopetuksen perusta on Esiopetuksen perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien tuntemus.

Lahdessa on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2011. Sen pohjana ja rinnalla käytetään Lahden kaupungin esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmaa Ensi-ops 2002. Esiopetusta antavilla yksiköillä on omat esiopetuksen perusteitten ja kunnan opsin mukaan tehdyt opetussuunnitelmat, joita päivitetään tarpeen mukaan.

Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin.

Moniammatillisen yhteistyön tueksi on Lahdessa tehty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016 ja Oppimisen tuen suunnitelma vuosille 2013-2016.

Lahden kaupungin esiopetuksessa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyvät palvelut on järjestetty lähipäiväkodin tai -koulun esiopetusryhmässä, alueellisen toimintamallin mukaan (vrt. lähikouluperiaate). Lisäksi kaupungissa on keskitettyä erityisopetusta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni tukea tarvitsevista lapsista voi erilaisten tukitoimien avulla käydä esiopetuksessa omassa lähipäiväkodissa tai -koulussa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä moniammatillisen oppilashuollon yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekö tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää.

Lastentarhanopettajien rinnalla työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Lapsi voi saada erityistä tukea yleisopetuksen ryhmässä, integroidussa erityisryhmässä tai erityisryhmässä.

Page 14: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

14

6.2 Yhteistyö vanhempien kanssa

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja oman lapsensa tuntemus. Siksi on tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Vuorovaikutus vanhempien kanssa lisää opettajan lapsen tuntemusta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

6.3 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja vertaisryhmä

Meillä Lahdessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään kaikille lapsille. Suunnitelmassa keskitytään lapsen myönteiseen kuvaan itsestään, ryhmässä toimimisen ja oppimaan oppimisen taitoihin. Se on työväline, joka auttaa lapsen havainnoinnissa ja arvioinnissa asetettaessa lapsi- sekä ryhmäkohtaisia tavoitteita. Oppimissuunnitelmia käytetään ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, oppimista tukevien menetelmien valinnassa ja oppimisympäristön muokkaamisessa. Suunnitelma auttaa myös yhteistyössä vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa sekä yhteistyössä nivelvaiheessa alkuopetuksen opettajien ja erityisopettajien kanssa.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Vanhempien ja lapsen kanssa yhdessä tehtävä suunnitelma lisää opettajien lapsituntemusta ja tukee siten kunkin opettajan työn suunnittelua ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä.

6.4 Oppilashuolto esiopetuksessa

Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä sekä niiden edellyttämää toimintaa esiopetusyhteisössä.

Oppilashuoltoon sisältyy opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä neuvola- tai kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena, suunnitelmallisena yhteistyönä lasten ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto on toimintaa, jonka avulla

-tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia

-tuetaan terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä

-edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä

-edistetään esiopetusympäristön hyvinvointia

Page 15: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

15

-tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko esiopetusyhteisössä edistetään lasten oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä esiopetusympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Kaikkien lasten kanssa työskentelevien sekä oppilashuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä lasten ja esiopetusyhteisön hyvinvointia sekä kodin ja esiopetuksen yhteistyötä.

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan yksittäiselle lapselle annettavia neuvola-/ kouluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja. Yksilökohtainen oppilashuolto on monialaista ja sitä toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Oppilashuoltoryhmät

Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamista varten on esiopetusta antavissa yksiköissä esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmä. Sen tehtävä on esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen sekä oppilaiden ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen. Yksikön oppilashuoltoryhmä laatii esiopetusyksikön oppilashuoltosuunnitelman, seuraa ja arvioi sitä. Päiväkodinjohtaja johtaa tätä ryhmää.

Yksilökohtaista oppilashuoltoa varten kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Se käsittelee yksittäisen lapsen oppilashuoltoasiaa yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Asiat kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Ryhmän kokoonpano vaihtelee tapauskohtaisesti.

Oppilashuoltotyön ohjaus kuuluu Kuntakohtaiselle oppilashuoltoryhmälle. Tämä moniammatillinen ryhmä johtaa, suunnittelee ja arvioi oppilashuoltotyötä. Opetus- ja kasvatusjohtaja johtaa tätä ryhmää.

Oppilashuoltosuunnitelma

Kuntatason linjaukset on kirjattu esiopetuksen opetussuunnitelmaan, joka toimii pohjana esiopetusyksiköiden oppilashuoltosuunnitelmille. Esiopetusyksiköt tekevät omat oppilashuoltosuunnitelmat opetussuunnitelman ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta. Päiväkodinjohtaja johtaa oppilashuoltotyötä.

6.5 Yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku, nivelvaiheitten yhteistyö

Lapsen kasvun ja oppimisen polkuun liittyy erilaisia ympäristöjä. Kotoa tullaan päivähoitoon, päivähoidon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta alkuopetukseen, alkuopetuksesta 3. – 6. luokille, kuudennelta seitsemännelle, edelleen lisäopetukseen, toiselle asteelle ja työelämään. Nivelvaiheissa eri oppilashuoltoon liittyvien tahojen tehtävänä on tukea

Page 16: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

16

lapsen ja oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista eri vaiheissa. Yhteistyön perustana on luottamuksellinen ja eettisiin periaatteisiin perustuva tiedonsiirto eri toimijoiden ja vanhempien välillä. Tärkeää on siirtää lapsen oppimisen kannalta oleellinen tieto.

Lahdessa on laadittu lasten ja nuorten kasvun vastuualueella nivelvaihekuvaukset toimista eri nivelvaiheissa. Nivelvaiheessa on tärkeää, että kaikki toimijat tiedostavat oman roolinsa, tehtävänsä ja vastuualueensa.

Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa päätavoitteena on varmistaa, että lapsella on myönteinen kuva itsestään oppijana ja hänen ryhmässä toimimisen ja oppimaan oppimisen taitonsa vahvistuvat. Esiopetuksessa laaditaan jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelma, jossa keskitytään lapsen myönteiseen kuvaan itsestään, ryhmässä toimimisen- ja oppimaan oppimisen taitoihin. Oppimissuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös lapsen mahdollinen tehostetun tuen tarve ja miten tuki toteutuu. Oppimissuunnitelmat siirtyvät kouluun tulevalle luokanopettajalle. Maahanmuuttajien kohdalla on mahdollisuus siirtyä esiopetuksesta perusopetuksen valmistavaan opetukseen.

Nivelvaiheeseen liittyvät tiedonsiirtopalaverit järjestetään alueilla huhtikuussa. Tiedon siirto on erityisen oleellista niiden lasten kohdalla, joilla on tehostettu tai erityinen tuki. Näissä kokouksissa ovat mukana esiopettaja, varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajat ja mahdollisesti tuleva luokanopettaja. Kun oppilaalle laaditaan syksyllä koulussa oppimissuunnitelmaa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, voi esiopettaja olla siinä mukana.

7 KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavia periaatteita

Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön.

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen sekä lapsiryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tuen tarpeen arvioimisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon lapsen aiempi jo ennen esiopetusvuotta saama tuki.

Lahdessa painotetaan arjen pedagogiikan vahvistamista, henkilöstön työotteen kehittämistä, monniammatillista yhteistyötä ja oppimisympäristön muokkaamista lasten tarpeita vastaaviksi.

Page 17: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

17

Tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, ja kouluun siirtymisen turvaaminen. Kasvun ja oppimisen tuen laadukas toteutuminen edellyttää erityistyöntekijöiden työpanosta, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön peruspedagogiikan vahvistumista sekä toimivia rakenteita niin työyhteisöissä kuin moniammatillisessa yhteistyössä. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esim. osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

7.2 Yleinen tuki

Laadukkaalla esiopetuksen pedagogiikalla ja opetuksella lapsi saa ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen. Opettaja havainnoi lapsen kasvua, oppimista ja arjen sujumista. Jokainen lapsi tekee esiopetuksen tehtäväpaketin tehtävät. Havainnoinnin ja arvioinnin pohjalta opettaja laatii yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin esiopetustilanteisiin. Kasvun ja oppimisen lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Opettaja tekee yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa ja toimii vuorovaikutuksessa vanhempien ja lapsen kanssa.

7.3 Tehostettu tuki

Lapselle, joka tarvitsee kehittymiseen ja oppimiseen säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaan. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kehitystä ja oppimista.

Tuen tehtävänä on myös ehkäistä ongelmien kasvamista. Yhteistyö vanhempien ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen vuoksi.

Tehostetussa tuessa lapsen kehitystä ja oppimista autetaan käyttäen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen peruspedagogiikan menetelmiä ja lisätään erityisopettajan tukea. Menetelmien käyttö on yksilöllistä, säännöllistä ja pitkäjänteistä. Tuen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on tärkeää, että sekä tavoitteet että menetelmän on kirjattu selkeästi ja yksityiskohtaisesti lapsen oppimissuunnitelmaan. Lapsen kehitystä ja tuen riittävyyttä seurataan yleistä tukea tiiviimmin.

Tehostetun tuen alkamisesta päätetään yksikön moniammatillisessa yhteistyössä lapsen opettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhdessä laatiman pedagogisen arvion pohjalta. Mietitään lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyviä erityistarpeita. Tärkeää on todeta millaista tukea lapsi on saanut ja arvioida, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi jatkossa tukea. Tämä moniammatillinen arviointi ja suunnittelu on oleellista.

Page 18: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

18

Lapsen kehitystä ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Jos lapsen tehostetun tuen tarve havaitaan vasta esiopetusvuoden keväällä, tehdään pedagoginen arvio, aloitetaan tehostettu tuki ja nivelvaihepalaverissa siirretään pedagoginen arvio lapsen oppimissuunnitelman mukana tulevaan kouluun.

7.4 Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kehitykseen tai oppimiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös ja lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Tämän suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kehitys- ja oppimisprosessia. Se on lapsen oppimiseen ja esiopetukseen liittyvä suunnitelma esiopetuksen tavoitteista, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja tarvittavista tukitoimista.

Erityinen tuki voidaan toteuttaa joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta tuesta. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. erityisopetukseen sisältyvät pedagogiset ratkaisut voivat vaihdella oppimisen eri alueilla.

Erityisopetus järjestetään lapsen tarpeet ja esiopetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon, että jokainen lapsi voi saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä keskustellaan huoltajien kanssa ja tehdään moniammatillisessa yhteistyössä pedagoginen selvitys. Siinä kuvataan lapsen kehityksen ja oppimisen tilanne kokonaisuutena, arvioidaan eri tukimuotojen vaikutuksia, mietitään lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja erityisen tuen tarpeita. Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan myös sitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea.

Page 19: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

19

Kuva 4

7.5. Hakeminen erityiseen tukeen perusopetuksen alkaessa

Perusopetusta varten erityistä tukea haetaan niille lapsille, joilla on päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tai erityisestä tuesta tai joiden erityisen tuen tarve havaitaan esiopetuksen aikana. Erityinen tuki toteutuu yleisopetuksen luokalla, alueellisella pienluokalla tai erityisluokalla. Kuvat viisi ja kuusi.

Page 20: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

20

Kuva 5

Kuva 6

Page 21: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

21

7.6. Ajankohtaista

Uutta varhaiskasvatuslakia valmisteleva työryhmä sai työnsä valmiiksi 21.3.2014. Laki on lausuntokierroksella ja eduskuntakäsittelyä odotetaan syksyllä 2014.

Lahdessakin odotetaan lain tuomien muutosten vaikutuksia lahtelaiseen varhaiskasvatukseen. Lain valmistelussa on käytetty ajankohtaista tutkimus- ja arviointitietoa sekä kuvattu kansallisen toimintaympäristön muutos ja yhteiskunnalliset kehityssuunnat.

Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien.

Lahdessa on asetettu opetussuunnitelmatyöryhmä , jonka tehtävänä on suunnitella ja organisoida opetussuunnitelmaprosessi.

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ( 1287/2013 ) tuli voimaan 30.12.2013. Opetushallituksen uudistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat otetaan kunnissa käyttöön 1.8.2014. Esiopetuksen osalta opetushallitus on muuttanut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita 3.3.2014 luvun 5.3. kohdalla oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.

Page 22: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

22

Liitteet

1.LAADUKAS VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA• hyvät toimintarakenteet• varhaiskasvatussuunnitelma• yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus• lapsen vasu ja niistä ryhmän toiminnan suunnitelma• ammatillinen vuorovaikutus, moni ammatillisuus• varhaiskasvatuksen menetelmiä

havainnointioppimisympäristön joustavuusarjen rakennepienryhmätoimintaleikki ja leikinohjaustarkoituksenmukaiset säännötkuvien käyttö, arkea selventävät menet.tiimisopimus

2.TEHOSTETAAN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKAA JA TOIMINTATAPOJA LAPSEN TARPEISTA JOHTUEN

• yksilöllisyys• suunnittelu• lapsen varhaiskasvatussuunnitelma• erityisopettajan tuki

3. ERITYISEN HOIDON JA KASVATUKSEN TARVE• erityisen tuen alkaminen, lausunto • erityisopettajan antama tuki, ryhmän

pienennys, avustaja, erityisryhmä • kuntoutussuunnitelma• varhaiserityiskasvatus

VARHAISKASVATUS

1.LAADUKAS ESIOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA• esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma• yhteistyö vanhempien kanssa• lapsen oppimissuunnitelma ja vertaisryhmä• oppilashuolto• nivelvaiheiden yhteistyö• tarvittaessa YLEINEN TUKI

2. TEHOSTETTU TUKI• päätetään tehostetun tuen alkamisesta

moniammatillisesti• tehostetaan esiopetuksen menetelmiä ja

toimintatapoja• yksilöllisyys, suunnittelu• lapsen oppimissuunnitelma• eritysopettajan tuki

ARVIO

3. ERITYINEN TUKI• valmistellaan moniammatillisesti• erityisen tuen päätös, HOJKS• pidennetty oppivelvollisuus 5v 6v 7v

SELVITYS

ESIOPETUS PERUSOPETUS

Tuki rakentuu hyvään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan

Page 23: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

23

Erityisen tuen päiväkodit ja ryhmät Lahdessa v. 2014

ETELÄINEN ALUE

Asemantausta, erityispäiväkoti Hennala Kaarikatu integroitu erityisryhmä Kallio Kerinkallio Laune, integroitu erityisryhmä Liipola, erityispäiväkoti Mustikkamäki Renkomäki Saksala

KESKUSTAN ALUE

Ainonpuisto Harjula Lounaa Humpula, integroitu erityisryhmä Joutjoki Kiveriö Möysä Onnelantie, integroitu erityisryhmä Paavola, integroitu erityisryhmä Pelastusarmeija Svenska Dagiset Tenava-Tonttila Viherlaakso Villa Piipari

POHJOINEN ALUE

Harjula Niemi Kilpiäinen Kytölä Mukkula Ruoriniemi Timonkatu, integroitu erityisryhmä

LÄNTINEN ALUE

Jalkaranta Kanerva, integroitu erityisryhmä Kärpänen Metsäkangas Palokunnantie Pirttiharju Riihelä

ITÄINEN ALUE

Ahtiala Herrasmanni, integroitu erityisryhmä Karisto Kunnas Leikkitupa

Page 24: Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja ......oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen sekä koulutusyhteistyön kautta. 3. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 3.1

24

1. Vanhemmat tekevätpäivähoitohakemuksen2.Hakemus lähetetään palveluneuvontaanliitteineen viimeistään 28.23. Lähettävän päiväkodin johtaja ontietoinen hakijoista ja tutustuulausuntoihin

Ph- psykologit tutustuvat lausuntoihin. Palveluneuvonta tekee hakijoista yhteenvedon viikolla 10 ja informoi keltoja sekä Aluepk- johtajia ko. alueen hakijoista.

Kelto ja aluepk- johtajat pitävät kokouksen alueen hakijoista

Alueen hakijoiden priorisointi viikolla 11.

Erityispäivähoito paikkojen täyttäminen viikolla 12.

Valintakokoukseen osallistuvat erityispäiväkotien johtajat, aluepk- johtajat ja ph-psykologit.

1.Lapsi valitaanErityishoitopaikalle

………………….2. Lapsi jää omaan päiväkotiin Aluepäiväkodin johtajainformoi ko. päiväkodinjohtajaa /pph- ohjaajaa valintakokouksenjälkeen.

Aluepk- johtaja , päiväkodin johtajat ja perhepäivähoidon ohjaaja ja kelto kartoittavat kokouksessa alueen lisäresurssitarpeet.

Päiväkodin johtaja tekee anomuksen avustajatarpeesta tai ryhmän pienentämisestä aluepk- johtajalle viimeistään viikolla 15.

Aluepk- johtaja ja keltotekevät tarpeesta yhteenvedon ja esityksen.

Avustajien jako sekä ryhmäpienentämisen päätökset aluepk- johtajat ja psykologit viikolla 17.

Lasten valintakokoukset päivähoitopaikoille viikolla 18.

1 2 3 4

5 6 7 8

9

Erityispäivähoitopaikkojen, avustajien ja ryhmän pienentämisen haku ja valintakäytännöt ja aikataulu