Säännöt ja oikeudet ja lainsäädäntö

Jyrki J.J. Kasvi

Kehityksen aaltoja

Maatalous-yhteiskunta6000-7000 v.

Teollisuus-yhteiskunta

250 v.

Tieto-yhteiskunta

50 v.

Bio-Yhteiskunta

25 v.

Fuusio-Yhteiskunta

?? v.GlobalisaatioBKTMonimutkaisuusMuutostahti

Mika Mannermaa

Olet tässä!

30.9.2010 www.kasvi.org

Code is law!- Lawrence Lessig

Avoin yhteiskunta

<=> Avoin

Koodi/data/etc

CC 2.0 Attribution Robert Scolbe

Laki määrittelee sen mitä saa ja ei saa tehdä.Koodi määrittelee sen, mitä voi ja ei voi tehdä.

Koodi ≠ LakiKoodi > Laki

Lessig on optimisti!

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Esimerkiksi Viron lainvalmistelu Virossa koko lainsäädäntö-

prosessi on netissä valmis-telun aloittamisesta lain voimaantuloon. Presidentin allekirjoitus on ainoa

vaihe, jossa laki käy paperilla Edellyttää, että ministeriöiden ja

parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteentoimivia

Keskeneräisistä asioista on pakko keskustella! Suomessa samat asiat ovat periaatteessa avoimia, mutta erilaisen

tiedonhallinnan vuoksi lopputulos ei ole sama kuin Virossa

Digitaalinen arvomaailma Teknologialla on arvot,

jotka ohjaavat muutosta Esim. kuka, koska ja missä ohjelmoi Internetin

perusprotokollien ensimmäiset versiot? Uudet vuorovaikutteiset osallistavat mediat luovat uutta

sosiaalista kulttuuria Some, blogit, SMS, P2P, Wiki, ... Vapaus valita, luoda ja julkaista, ... Vapaus luoda uudenlaisia yhteisöjä

Digitaalinen kulttuuri on sivuutettu keskustelussa Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja Galtsuun ennen kuin ilmiöön havahduttiin Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin ilmiöön

havahduttiin Mitä digitaalisen kulttuurin ilmiötä emme nyt huomaa?

Kuv

akaa

ppau

s H

abbo

Hot

ellis

ta

Miksi Suomen kehitys pysähtyi? Lainsäädäntö ja viranomaiset putosivat

teknologian kehityksen vauhdista Jokainen ministeriö ja kunta puuhaa omiaan,

eikä kokonaisuus ole kenenkään vastuulla (sähköinen tunnistus) Odotetaan toimijoiden sopua loputtomiin (mobiilimaksaminen) Kartetaan poliittisesti arkoja kysymyksiä (Internet-TV) Lainsäädäntöporessi on liian hidas (modeemikaappauslaki) Teknologian ymmärrys puuttuu (rfid-passit, sähköinen äänestys) Hankinta- ja it-projektiosaamisen puutteet (julkiset it-hankkeet) Tietoyhteiskunta ei poliittinen vaan tekninen kysymys (laajakaista)

Suomalaiset yritykset kasvoivat kylläisiksi ja laiskoiksi Hintakilpailu korvasi tuotteilla ja palvelulla kilpailemisen Julkinen R&D-raha söi innovointikyvyn (väärä asiakas) Ajatellaan edelleen Suomen “sisä”markkinoiden näkökulmasta

Akuutteja päätöksiä

• Internet ja televisio– InternetTV, YLEn rahoitus

• Paperipostipalvelut– Lehtien ja laskujen kato

• Infrastruktuuri– Laajakaista, taajuudet, IPv6

• Internetin hallinta– Pilvipalveluiden sääntely– Suodatus & vihapuhe– Netin neturaalius

• Sosiaalinen media– Amatöörijournalismi– Käyttäjien tuottamat sisällöt

• Tietosuoja– Identiteettivarkaudet

Avoin data– Kustannukset

Nettipuolustus– Stuxnet & kyberstrategia

Esteettömyys– Ikääntyvä väestö

Tekijänoikeudet– DRM ja kuluttajansuoja– ACTAn implementointi

Kuluttajansuoja– Laajakaistan laatu– Ilmaispalvelut– Epäreilut EULAt

Kansalaisoikeudet– Yksityisyys– Sananvapaus– Identiteetin suoja

Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna

Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi Tvkaista and voddler ovat vasta alkua 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä Suomen lainsädäntö väistää huolellisesti

mainitsemasta koko TV-ohjelmien nettijakelua TV-taajuuksia vapautuu mm. mobiililaajakaistalle

Mobiili ipTV

• Markkinoiden uusjako– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka eivät sopeudu

riittävän ketterästi• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi Internet-jakelua

– Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-sisällön tarjoajia paremmalla valikoimalla

Median murros Internet on jo syrjäyttänyt TV:n

Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä

Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv

Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin

Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-käytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi

Postin jakelu harvenee ja loppuu Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat

Perinteiset kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

Digitaalinen imperatiivi Nettiyhteys ei ole etuoikeus

vaan perusoikeus Tietoyhteiskunnassa ei voi

toimia ilman pääsyä nettiin– Esim. Koulunkäynti ja kodin ja koulun yhteistyö

Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?– Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka

eivät syystä tai toisesta pääse nettiin? Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?

Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi

saavutettavissa– Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on voitava

DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen

CC

3.0 SA

BY

Ralf R

oletschek

Pilvi mullistaa pelisäännöt Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat

siirtymässä omista konesaleista pilveen Pääomia ei tarvitse sitoa infraan

– Oma infra ei enää rajoita tietohallinnon kehittämistä Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä

– Esim. UK:n G-Cloudin laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi

Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa ja kilpailuttaa

Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen

Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja mutta rajoilla on väliä

CC

SA

Attr

ibut

ion

Sug

ree

Rajoilla on väliä Palveluntarjoaja, asiakas, data

ja laskenta voivat sijaita eri maissa Esim. Monet oppimisympäristöt ovat pilvipalveluita Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka

– Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat epäyhtenäiset

Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat Esim. tietoturvan taso on sopimusten varassa

Palvelinfarmien resursseja käytetään Internetin välityksellä Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut Kuka hallitsee Internetin toimintaa?

Gartnerin megatrendit: – Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014

1. Kuluttajaistuminen Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita

2. Virtualisointi Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita

3. App-ifikaatio Yleiskäyttöisten sovellusten ja palveluiden asemesta kehitetään käyttäjä&tilanne-kohtaisia appseja Esim. iPhone-käyttäjillä yli 100 appsia, joita käytetään lähes 1½ tuntia päivässä

4. Itsepalvelupilvi Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä

5. Liikkuvuus Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä

Jos lainsäädännön ja koulutusohjelmien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä.

Gartnerin raportti: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

Teknologia ja tekijänoikeudet Painokoneen keksiminen loi

tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)

1. Teoskappalekopioiden tuotanto muuttui edulliseksi

2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön

ja populaarikirjallisuuden Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui

Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä

1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa? Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?

Annen asetus 1709 Englannissa säädettiin vuonna 1709

ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden

välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja. – Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä: DRM-

teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta! Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä

Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!

Tasapainon etsimistä

Markkinat

Tekijät

JulkaisijatKuluttajat

Lainsäädäntö

Lainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimman osapuolen oikeuksia.

Jakelijat

Intressijännitteitä

Neelie Kroes, komission varapj ja Digitaalisen agendan komissaari on todennut, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä antaa välikäsille keskeisen aseman, vaikka ne usein käyttävät kohtuuttoman kovia keinoja ja toimivat epäreilusti:

"It irritates the public who often cannot access what artists want to offer, and leaves a vacuum which is served by illegal content, depriving the artists of their well deserved remuneration. And copyright enforcement is often entangled in sensitive questions about privacy, data protection or even net neutrality."

CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.

Haastava tilanne Fyysiset mediavälineet katoavat

Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin, C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä – Koulut ovat jäämässä mediamuseoiksi

Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?

Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?

Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä halvemmalla, koska

jakelu on lähes ilmaista

Amatöörimediat haastavat teolliset mediat Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa Opettajien ja oppilaiden tuottaman sisällön tekijänoikeudet Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja immateriaalioikeudet?

CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUK

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19

Kysymys Kättä nostaen: Oletko ollut aineistoa netistä hankkiessasi

tilanteessa, jossa et ole tiennyt, mitä saat ja mitä et saa tehdä?

Uudet pelisäännötTavoitteista löytynee varsin laaja yksimielisyys

Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi Kulttuurin laajeneminen! Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä

tavoitteena oli uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen.

Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo? Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat myös uhattuina

Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin edistäminen Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyright

Parhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa

Hankalia yksityiskohtia Julkisen tiedon tekijänoikeudet

Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten kulttuurilaitosten teokset

• Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa

Kehitysmaiden pääsy tietoon

Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu

Ohjelmistojen tekijänoikeudet

Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu

Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde

ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä

Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin

Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä

Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä julkaisua ei ole olemassa

www.tieke.fi

Jokainen voi olla massamedia ”In the Internet no-one knows you are a dog.”

Digitaalinen identiteetti

Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan

sensuuri oli johtanut poliittisiin levottumuuksiin

Lainsäädäntö periytyy yksisuuntaisen, hierarkkisen median maailmasta Nyt kuka tahansa voi olla massamedia jopa nimimerkillä Yhdessä tuotetut sisällöt (esim. wikipedia)

Sosiaalinen media demokratisoi viestinnän Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan. Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt haussa Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25

Kysymys Kättä nostaen: Oletko netissä omalla nimelläsi?

Aina – on voitava olla omalla nimellä sanojensa takana Sekä että En koskaan – suojelen identiteettiäni ja yksityisyyttäni

Kättä nostaen: Pitäisikö lasten olla netissä omalla nimellään? Aina Sekä että Ei koskaan

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26

Vallankumous 160 merkillä Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä

Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001 Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset

Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita ”Kuka h*** tätä masinoi?”

Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle

www.tieke.fi

Ei johtajia, jotka pidättää:

Digitaaliset kansalaisoikeudet Digitaalinen yksityisyyden suoja

Ruotsin valtio lukee sinun sähköpostisi!

Digitaalisen ilmaisun vapaus Tiedätkö, jos nettiyhteyttäsi ennakkosensuroidaan?

Digitaalisen omaisuuden suoja Tekijänoikeuksien seuranta ja valvonta

Digitaalinen kotirauha Levy-yhtiö voi tietää, mikä kappale kotikoneellasi soi!

Identiteetin suoja Identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos! Oikeus hallita itseään koskevia tietoja

Yksityisyys kateissa Sähköinen viestintä mahdollistaa kaiken

viestinnän teknisen seurannan ja tallentamisen. Yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suoja on turvattava lainsäädännöllä

”Ei rehellisellä ihmisellä ole mitään salattavaa” Todistustaakka on aina sillä taholla, joka haluaa rajoittaa yksityisyyttä – ei

päinvastoin

Viranomaisten lisäksi tietoyhteisunnassa myös yritykset uhkaavat yksityisyyden suojaa Kustannustehokas toiminta ei välttämättä ole tietoturvallista Sosiaalinen media perustuu henkilötietojen hyödyntämiseen

Hyväänkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat päätyä vääriin käsiin tai käyttöön

Sosiaalisen identiteetin suoja Toisen nimissä on helppo esiintyä

Toisen nimissä luodut blogit, facebook- ja twitter-profiilit mustamaalaamisen ja kiusaamisen välineinä

Oma sosiaalinen minä kannattaa suojata ”Kuka nyt minun sivuilleni viitsisi murtautua.”

Herjaaminen nauttii monessa maassa sananvapauden suojaa Palvelimen tai palveluyhtiön kotimaa ratkaisee Virka-avun saaminen ulkomailta kunnianloukkaustutkinnassa vaikeaa

Kannattaa jatkuvasti seurata oman nimensä käyttöä sosiaalisessa mediassa ”Eihän meillä täällä Suomessa…”

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31

Kysymys Kättä nostaen: Oletko koskaan googlannut oman nimesi?

Löytyikö yllätyksiä?

Digitaalisuuden taakka

”Unabomber” Theodore Kaczyski terrorisoi Yhdysvaltoja kirjepommeilla 18 vuotta tappaen kolme ja haavoittaen 29:ää.

Bruce Ivinsin pernarutto-kirjeet tappoivat viisi ja tartuttivat 17.

Kukaan ei ehdottanut, että pitäisi alkaa kerätä kirjepostin tai pakettien tunnistetietoja kirjepommi-iskujen ennalta-ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Miksi sähköpostien kerätään?

Esim. tunnisteuhkakuvia Tunnistetiedot tallennetaan kaikista sähköposteista,

tekstiviesteistä, puheluista ja EMS-palveluista 12 kk ajan Ulkopuolinen rikollinen väärinkäyttö (Kolumbian huumekartellit) Viranomaisten harjoittama tietojen väärinkäyttö (Supo) Tietoja keräävän yrityksen harjoittama väärinkäyttö (Sonera) Yksittäisen viranomaisen väärinkäyttö (sairaanhoitajat)

Kasvokuva, sormenjäljet ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös

DNA-tunniste passin rfid-sirussa Kasvokuvien automaattinen tunnstaminen valvontakamerakuvista Poliisille syntyy Suomessa kattava sormenjälkirekisteri (esim. Saksassa ei) Passit lukeville raja-asemille syntyy sormenjälkirekisteri, jonka käyttöä ei säätele

Suomen lainsäädäntö Luotankonko Suomen poliisiin? Tällä hetkellä. Luotanko kaikkiin maailman tullimiehiin? En!

Lapset suojaan Netin sananvapauden rajoituksia perustellaan

usein lastensuojelulla Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn?

Lapset ja nuoret ovat aina omaksuneet uudet mediat ensimmäisinä Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio, videot, videopelit,

virtuaalimaailmat Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu

Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai masennuksesta, jos tietokonetta

jatkuvasti valvotaan??

Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa sukupolvi-identiteettiä ja nuorisokulttuuria Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista

Wilhelm Amberg: Vorlesung aus Goethes Werther

Ostettu turvallisuuden tunne Esto-ohjelmat ja sisällön suodatus eivät ole

ratkaisu rikollisen sisällön torjumiseen Antavat valheellisen, ostetun turvallisuuden tunteen

– Paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia– Estojen ja suodatusten kiertäminen on triviaalia

Käytännössä ulkoistettua ennakkosensuuria– Toimivaltuudet, laillisuusvalvonta ja oikeusturva?

Sensuuri laajenee aina helposti uusille alueille Suodattaneet mm. suodatusta kritisoivia sivuja Rahapelipalvelut ja nettiapteekit

Suodatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan Lapsipornon suodatukseen Suomessa käytetty järjestelmä helpottaa lapsipornon

löytämistä.

Digitaalinen kotirauha Ulottuuko kotirauha tietokoneeseen?

Rikkooko snoopwarea tai keyloggerin tietokoneeseen asentava exä kotirauhaa? Kyllä!

Rikkooko DRM kotirauhaa (salakuuntelee tai salakatsoo), jos se raportoi levy-yhtiölle, mitä levyjä tietokoneella kuunnellaan? Hmm?

Milloin tietokoneelle kätkeytyvä haittaohjelma rikkoo digitaalista kotirauhaa?

Voiko roskapostin rinnastaa puhelinhäiriköintiin kotirauhan rikkomisena? Tekstiviestit _eivät_ KKO:n mukaan rikkoneet kotirauhaa! Lakia muutettiin pikavauhdilla

Entä työpaikalla? Cyber Ark Software -yhtiön Englannissa tekemässä selvityksessä

kävi ilmi, että joka kolmas IT-osaston työntekijä oli joskus urkkinut työtovereidensa yksityisiä tietoja, esimerkiksi sähköposteja, dokumentteja ja palkkatietoja.

Kuinka moni urkituista koneista oli etätyökäytössä kotona?

Mutta emmehän me suomalaiset esimerkiksi kouluissa toimi näin? Emmehän?

Kiellot luovat vastakulttuuria Suomen videolaki kielsi K-18 videoiden kaupan

Suomeen maailman kehittynein splatteri-kulttuuri, joka perustui salakuljetettuihin ultraväkivaltaisiin videoihin

Kiinan viranomaiset pitävät listaa netistä suodetettavista aiheista Lista leviää nopeasti myös aktivisteille Hallitus käytännössä informoi aktivisteja kielletyistä aiheista

Etelä-Koreassa ei ollut itsenäistä mediaa V. 2000 Oh-My-News teki kansalasista journalisteja V. 2002 presidentti vaihtui ja antoi ensimmäisen haastattelunsa Oh-My-

Newsille

Saksan keltainen lehdistö korruptoitui Bildblog.de avoin foorumi paljastaa Bild-Zeitungin virheet, valheet ja väärät

toimintatavat other German media as well

Haktivismi Digitaaliset vigilantit tarttuneet

nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin Kun on opittu kaiken tapahtuvan heti ja asiakaslähtöisesti, perinteiset vaikuttamisen

tavat koetaan hitaiksi ja yhdessä päätetyt ratkaisut vesitetyiksi kompromisseiksi Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai

kulttuuri kuin perinteinen organisaatio Kuka tahansa voi ottaa Guy Favkes –naamarin kasvoilleen – teot ratkaisevat

Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

CC 2.0 Generic Vincent Diamante

Avoimia haasteita: hallitusohjelma Hallitus laatii sähköisen

median viestintäpoliittisen ohjelman. Viestintäpolitiikan sisältöön tai suuntaan ei kantaa

Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen. Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n älyliikennestrategian tapaan.

Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja

CC

3.0

Muu

ttam

aton

Tup

penc

e1

TietoyhteiskuntakaariKokoaa yhteen ainakin seuraavat lait Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Verkkotunnuslaki Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista Laki televisio- ja radiotoiminnasta Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42

Esim. radiotaajuustunnistus ”Nopeasti lisääntyvä etätunnistusteknologian

(mm. rfid) käyttö avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii myös ajanmukaista lainsäädäntöä.” Rfid on mullistanut jo kokoonpanon, logistiikan ja kulunvalvonnan, seuraavaksi mm.

maksamisen, rakentamisen ja lääketurvallisuuden…

Lainlaatijan haasteena etenkin tietoturva ja yksityisyyden suoja sekä kuluttajien informointi. Muutoksia tarvitaan mm. viestinnän ja maksamisen sääntelyyn, kun rfid-pohjainen

NFC-maksaminen älypuhelimilla yleistyy ja syrjäyttää kortit ja käteisen…

12.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 43

Tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja Tietotekniikan peruskäyttötaidot

Osaamisvaje kaikissä(!) ikäluokissa Medialuku- ja kirjoitustaidot

Mediakritiikki pirstoutuvassa mediakentässä Tietoyhteiskunnassa kaikki ovat joukkoviestimiä Nettijournalismin pelisäännöt

Tietoturvataidot Koska sähköisten palveluiden tietoturvaan ei voi luottaa

Digitaalinen sosiaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma pudonnut somen kehityksen tahdista Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on haastavaa

Missä ja miten nämä opitaan? Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia ratkaisuja Suomi ainoita maita Euroopassa, jossa ICT ei ole kouluissa pakollinen oppiaine

CC

2.0

Sha

re a

like

Att

ribut

ion

Der

yck

Hod

ge

Amatöörimedian pelisäännöt Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja

vastuineen… …ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja

mediatalon juristia

Journalistin ohjeet äidinkielen opetusohjelmaan! Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen

– Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus Lähdesuoja Yksityiselämän suoja Tekijänoikeuksien kunnioittaminen Sananvapauden rajoitukset

– Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha

Mainonnan etiikka– Muotiblogien pitäjiä on jo lahjottu

Lopuksi Tyttärelläsi on uusi miesystävä, ja sinulla jäljittämätön pääsy

tietokantaan, jossa on hänen tulo / terveys / ostos / pankki/ rikosrekisteritietonsa. Vilkaisisitko:

a) en koskaanb) vain jos mies on jotenkin epäilyttäväc) tietystid) olen jo tehnyt jotain vastaavaa?

30.9.2010 www.kasvi.org 46

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo