44 ERÄ Vaeltaja 10/2005

Kaskelottisafari Norjassa

Kaskelotti ui ja puhaltelee rauhallisesti pinnassa noin kahdeksan

minuuttia.

Massiivinen pyrstö kohoaa juhlallisesti korkeuksiin ennen sukellusta ja se sukeltaa

Pohjois-Atlantin syvyyksiin ruokailemaan. Hydrofoni

välittää kaikuluotaus-äänien tasaista

napsutusta.

ERÄ Vaeltaja 10/2005 45

��

A ndøy on Vesteråle-nin pohjoisin saariNorjassa, Lofoot-tien pohjoispuolel-

la. Andenes on siitä harvinainenkylä maailmassa, että vainkymmenen merimailin päässäsiitä sijaitsee Bleikin kanjoni,josta alkaa syvänmeren alue.Merenpohja putoaa yhtäkkiäparista sadasta metristä kol-meen kilometriin.

Tänne syvän reunalle uros-kaskelotit vaeltavat kesäisinruokailemaan. Toki alueella voinähdä myös pyöriäisiä, delfii-nejä, pitkäevä-pallopäävalaita,lahtivalaita, sillivalaita tai jopamiekkavalaita, mutta yleisinhavainto kesäkaudella on kas-kelotti.

Mutta kesä näyttää valassafa-rialuksille, Reine ja Andfjord,monenlaiset kasvonsa. VälilläPohjois-Atlantti puhaltaa ja jy-risee voimiensa tunnossa, välil-lä taas hymyilee peilityynenäheijastellen jopa valashain sel-käevää pinnassaan.

Olipa keli millainen tahansa,niin kahta samanlaista valassa-faria ei ole. Siitä pitävät huolennuo merten suuret nisäkkäät.

Tämänkin näytelmän pää-osaa näyttelee luonto. Sivuroo-leissa huojuvat oululainen per-he ja valassafariopas. Näyttä-

Aurinko värjää merenpinnan turkoosiksi. Laivan keulan edessä kaskelotti lipuu majesteetillisesti pinnan tuntumassa ja ilmassa tuoksuu sen suolansekainen hengityshöyry. Aika on pysähtynyt kasvoille oivaltavaksi hämmästykseksi. Sitten kaskelotti nostaa valtavan pyrstönsä korkeuksiin ja sukeltaa Pohjois-Atlantin pimeyteen.

T E K S T I J A K U V A T J A R N O P Ä Ä K K Ö N E N

RE

TK

E

L L Ä N A A PU

RIS

SA

NO R J A

���

��

��

��

��

�

��

� � � ��

��

��

��

��

�

��

���

Tuolla se puhaltaa!

Saapuessamme satamaan keskiyön aurinko maalasi maisemaa.

Opas tähystää laivan keulas-sa kaskelotin pintautumista.

mönä toimii kaukainen pikku-kylä Andenes kaukana Napa-piirin pohjoispuolella Pohjois-Atlantin syleilyssä.

PrologiTiistaina opas odotteli kauhtu-neessa villapaidassaan lähtöämerelle puoliltapäivin, jottakerkeäisi takaisin ennen iltaa jaSeppäsen perheen saapumista.

Koko aamun oli taivas täyttä-nyt itseään harmailla matalillapilvillä ja Pohjoistuuli oli ehtinytjo hieman tyhjennellä keuhko-jaan. Niinpä kapteenin täytyisiirtää lähtöä iltaviiteen, koskayleensä meri tyyntyy iltaa kohti.

Toisaalla Timo lasketteliasuntoautollaan Skandien rin-

teitä alas komeasta Abiskosta.Harmaat pilvimassat killuivatvuonojen pohjilla, joten näky-vyys oli mitä oli.

Ensimmäinen näytösViideltä majakan juureen kur-vasi karavaani tuttuineen. Jäl-leennäkeminen oli mukava jaennen kaikkea nyt sai jutellakuulumisista kotoisesta Suo-

men intiaanikesästä. Juhannuk-sesta alkaen oli Suomessa kuu-lema aurinko porottanut kuu-masti.

Päiviä hirvitti hieman pipo jahanskat oppaan päällä ja ilmei-sesti kelin viileys oli yllätys kai-kille. Vakuuttelin nyt olevan eri-tyisen hyistä ja tuulista, kyllätäällä shortsikelejäkin on väliinollut. Joimme kahvit ja ruisleipäkieltämättä suli suussa Fazerinsinisen kera. Mieli oli valkoinen.

Kahvin jälkeen lähdimmekatsomaan valassafarialus Rei-nen lähtöä. Näin jälkiviisaanameidän olisi pitänyt rynnätä sii-hen mukaan, jotta kaskelottejaolisi päästy tapaamaan. Kelinäytti kuitenkin vielä rajulta, ei-kä porukka ollut vielä syönyt-kään, saati että merelle sopiviavaatteita olisi ollut kenelläkäänyllä. Kiireellä ei näillä korkeuk-silla ole mitään tekemistä.

Niinpä kävimme katselemas-sa valasmultivision ja lähdim-me Bleikin niemeen katsele-maan yöpaikkaa ja ihastele-maan vuoria sekä hiekkarantaa.Merikin näytti illalla hämääväntyyneltä. Hylje vain pulahtelirantavedessä.

Toinen näytösAamulla tuuli päätti puhallellajo rivakammin koillisesta. Ja jot-ta kaikki olisi melkoista vaahto-päätä, siitä piti huolen lounaas-ta rynnivä ystävämme Golf-vir-ta. Näiden voimien kohdatessasyntyy aina suurta ryppyä me-ren kasvoille.

Aamun epävarmoissa olo-suhteissa vedin museo-opas-tuksen hienovaraisesti englan-niksi Seppäsen perheellekin.Opastuksen päätteeksi sittenhuomattiin, että kaikki päivänsafarit oli peruttu. Piste.

Käväisimme ottamassa vas-taan aamulla lähteneen laivan,Andfjordin, satamassa. Laivas-ta kömpi toinen toistaan kalva-kampia ja märkiä naamoja. Lai-

Kaske lo t t i sa fa r i Nor j a s sa��

46 ERÄ Vaeltaja 10/2005

turissakin tuuli niin, että olihampaat lentää suusta.

Andflord oli heilunut lastunalaineilla nelisen tuntia tuulenvain yltyessä. Miehistö oli näh-nyt kuitenkin pari puhallustahorisontissa.

Lähdimme ajelemaanAndøyn saarta ympäri kara-vaanilla. Pilvet roikkuivat van-hoina verhoina puolirinteessä.Vuoret näyttivät itse asiassavarsin massiivisilta. Sumuunkadoten ne jättivät vielä mieli-kuvitukselle valtaa paisutellajylhyyttään.

Hieman Bån pikkukylän jäl-keen pysähdyimme katsele-maan kotkapariskuntaa tuuli-sella kallioluodolla. Varsin ark-tisilta ne näyttivät, kuten myöskoko saaren eteläpään vuoretharmaudessaan.

Kolmas näytösSeuraavana aamuna ei ollutenää tietoakaan eilisen sateestaja harmaudesta. Aurinko porot-ti kuumana taivaalta värjätenluonnon vihreäksi, meren tur-koosiksi ja vuoret terävän har-maiksi.

Niinpä menin hätistelemääncampingalueelta yhden asunto-vaunullisen ja suuntasimme au-ton keulan kohti rantaa lähelläBleikin lintusaarta. Iloisena uu-tisena toitotin kaikkien safari-vuorojen lähtevän normaalistija kahdeltatoista me pääsisim-me kaskelotteja katselemaan.

Bleikin reissu oli upea tuhan-sine lintuineen saaren ympäril-lä noin kilometrin päässä ran-nasta, komeine vuorineen jakuumine rantailmoineen. Iloi-sin mielin lähdimme valaskes-kukseen.

”Edellisen päivän raju tuulion kyntänyt mereen semmoisetmainingit, ettei sinne voi vielälähteä heittelehtimään”, kertoikapteeni ja lupasi tehdä viidel-tä uuden arvion. Jälleen oli me-risairauspillerit vedetty vää-rään kurkkuun.

Neljältä näytti, että tuuli yltyyja meri vain pilailee kustannuk-sellamme. Kapteeni päätti, ettäyhdeksältä kenties on mahdol-lista mennä merelle. Mutta setiesi, että Seppälän perheelle tä-mä koordinaattipiste jäisi liianetäälle lauantain sovitusta vau-nun palautuspisteestä, jos he ei-

vät nyt lähde autolautalla liput-telemaan kohti Senjaa ja uusiaseikkailuja.

Voi sitä harmistuksen ja soi-man määrää, jonka ajatuksissa-ni lähetin kiitokseksi merelle.Mutta eipä meren kanssa voipaljon kättä vääntää.

Neljäs näytösKuin kiusallaan seuraava aamuheräsi tyynenä. Aamun safarioli varsin mukava ja kaskelotitkellottelivat ja sukeltelivat kuinennenkin. Tätä tilannetta eivätsukulaiset kaukaa koskaanpäässeet edes yrittämään.

Illalla kuuden hujakoilla pää-sin opastamaan ensi kertaa suo-meksi, kun sukellusseurue Ete-lä-Suomesta saapui reissunsapäätteeksi katsomaan valaita.Museokierroksen jälkeen siir-ryimme laivalle. Eräs bussipo-

rukka oli perunut tulonsa, jotenmeitä oli valassafarialus Reinel-la vain 30 ihmistä, joista 20 suo-malaista.

Satamasta lähdettyämmeihastelimme Bleikin lintusaartaja laivan vieressä pulahtelevialunneja. Laivan läheisyydessäkaarteli myös suulia, kallioillameri- ja karimetsot paistatteli-vat päivää. Aurinko lämmittimukavasti kasvoja. Jutustelim-me kaskelottien käyttäytymi-sestä ja nautimme kuumaa kah-via suolaveden pärskyessä ko-kassa.

Tunnin seilaamisen jälkeensaavuimme Bleikin kanjoninpäälle. Aurinko maalasi kultais-ta siltaansa veteen ja perämieskiipesi tottuneesti mastoon tä-hystämään valkoisia hengitys-suihkuja. Vesi oli melkoisentyyni hieman eilisen maininke-

ja muistellen. Taustalla häämöt-tivät Senjan valkohuippuisetvuoret ja meri kylpi kirkkaanvihreänä auringossa.

Tarkkaavaisesti katselimmehorisonttiin yrittäen nähdä vii-den metrin korkeuteen kohoa-via hengityshöyrypatsaita. Kas-kelotti on helppo tunnistaa kor-keasta suihkustaan, joka suun-tautuu etuviistoon 45 asteenkulmassa vasemmalle.

Ja heti alkoi tapahtua. Ensim-mäinen kaskelotti hengittelirauhassa laivan kyljessä vainparin kymmenen metrin etäi-syydellä. Se ui majesteetillisenhitaasti yli kultaisen auringonsillan puhaltaen kultaisia pisa-roitaan korkealle ilmaan. Mas-siivinen selkä rikkoi maininke-ja kuin kallio. Tasaiset hengi-tykset kuuluivat moottorin tup-sutuksen yli. Niskan lovi näkyierinomaisesti samoin kuin hen-gitysaukko.

Kirkas keskiyönaurinko estinäkemästä pinnan alle, muttavälillä pyrstö uhkui hidasta voi-maansa pintakalvon tuntumas-sa. Hitaasti kaskelotti kohottipyrstönsä korkeuksiin ja sukel-si. Suuri musta pyrstö vain paloisilhuettina verkkokalvolle.Hämmästyksestä koko laivakuulosti haukkaavan henkeään,kunnes järkytys muuttuu hur-raahuudoiksi ja taputuksiksi.

Otin tällä välin tunnistuska-meralla pari kuvaa pyrstöstä.Myöhemmin keskuksella kehi-timme kuvat ja vertailimme nii-tä luettelon kuviin. Näin kas-kelottien vierailuja alueella voi-daan seurata. Alueella on tun-nistettu jo liki tuhat yksilöä rei-lun kymmenen vuoden aikana.Osa näyttää saapuvan vuosit-tain pohjoiseen. Valaskeskus te-kee yhteistyötä yliopistojenkanssa keräten tietoja kaskelot-tien vaelluksista.

Seuraava valas teki miltei sa-

Selkäevänousee korkeuksiin,kun kaskelottitaittaa.

Miekkavalas on kesäsesongilla harvinainen vierasvalassafareilla. Ne saapuvat myöhäissyksyisinvuonoihin ruokailemaan

Kun Ron Thompson vavat lanseerattiin Euroopassayli 13-vuotta sitten, ovat ne sen jälkeen ovat olleetarvostettuja korkeasta laadusta, erinomaisestasuorituskyvystä ja edistyksellistä designista.

Ron Thompson Axellerator Spin IM8 3-sections Erinomaisten heitto-ominaisuuksien ja tuntuman vieheeseen varmistamiseksiAxellerator-vavat rakennetaan erittäin ohuesta ja nopeasta IM8-hiilikuituaihiosta. Nämävavat edustavat Ron Thompson vapamalliston parhaimmistoa ja ne ovat varustettu par-haimmilla komponenteilla kuten SiC-vaparenkailla ja Split-kelakiinnikeellä. Kädensijaja kelakiinniikkeen keskiosa ovat korkealuokkaista korkkia. Mallistossa saatavilla. Avokelavavat 7'-8'-9'-9'3 ja 10'. Hinta alkaen 74€Hyrräkelavavat 8'-9'-10' ja 11'. Hinta alkaen 60€Jerkkivavat 6'6 1-osainen ja 6'6 2-osainen. Hinta alkaen 49€

Ron Thompson X-symmetry Spin IM6 3-sectionsX-Symmetry vavat ovat erittäin nopeita ja tarkkoja. X-Symmetry vapojen toiminnanperustana on hiili- ja kevlarkuiduilla vahvistettu IM6-hiilikuituaihio. Ristiinpunomallanämä kuidut on saavutettu nopea toiminta joka vaatii vähemmän voimaa heitettäessä jatuottaen kuitenkin samanaikaisesti pidemmät heitot sekä erinomaisen värähtelynvai-mennuksen ja tuntuman vieheeseen. X-Symmetry vavat ovat lisäksi varustettu SiC-vapa-renkailla, korkkikädensijalla ja hiilikuituisella kelakiinnikkeellä.Mallistossa saatavilla. Avokelavavat: 5'-6'-7'-8'-9'-9'6 ja 10' sekä Specialist Light Edition 8'-9'-10' jaSpecialist Light Edition Jig 7' ja 8'. Hinnat alkaen 35€Hyrräkelavavat: 8'- 9' ja 10' sekä Salmon Specialist 13' Hinnat alkaen 57€

S V E N D S E N S P O R T

+ 3 5 8 4 0 0 5 5 4 6 1 4

Kaske lo t t i sa fa r i Nor j a s sa��

48 ERÄ Vaeltaja 5/2005

man jääden noin 40 metrin pää-hän laivasta. Tällä kertaa vesiloisti alla turkoosina. Olimmesiis auringon puolella. Nyt kat-selin kaskelottia yläkannelta jasen koko 14-metrinen keho ki-malteli ilta-auringossa. Kas-kelotin sukeltaessa pyrstö mah-tui juuri ja juuri kameran ruu-dulle.

Kuuntelimme koko ajan kai-uttimista kaskelottien kaiku-luotausääniä ja katselimme eripuolilla kohoilevia valkoisiasuihkuja. Tasainen napsutus vä-littyi kaiuttimista pinnan ylä-puolellekin. Jo tämä näytelmäoli uskomattoman hieno.

Mutta meri yritti todella hy-

Lisätietoa netistä: www.whalesafari.no (tietoa safareista),www.tmbl.gu.se/physeter/physeter.html (kaskelotti-katalogi, jossa kaikki alueella tunnistetut yksilöt)

Kaskelott i safar i t

� � � � � � � � � � � � �

KA

RT

TA:

SEP

PO

EVIN

SALO

Ruotsi

Norja

3 0 0 0Andenes

Andøy

L o f o o t i t

Tromssa

Kilpisjärvi

Kiiruna

Suomi

V e s t e r å l e n

vittää Seppäsille tekemäänsävääryyttä, sillä kohta horison-tista alkoi kohota sysimusta uk-kosrintama. Täällä ukkonen onerittäin harvinainen ja ensim-mäistä kertaa kesässä näimmesalaman lyövän pilvien välissä.Kaskelottien ”klik” -äänet peit-tyivät jyrinään.

Niin jyrisi tämä sinimusta rin-tama kohti Reinea. Taiteilija oli-si jo maalannut taulun tästä kai-kesta. Ja keskellä kaikkein ko-meinta taulua olimme me.

Matalalla laivaa kohti rullasimustanharmaita pilviä ja nii-den alla roikkui raskaana ar-vaamaton musta esirippu tällenäytelmälle. Aurinko värjäsimeren esiripun edestä kirkkaanturkoosinvihreäksi, jonka se-kaan ukkosen nostattama kii-vas puhuri nostatti pieniä val-koisia vaahtopäitä.

Tämän huipennuksen keskel-le nousi pintaan kaskelotti.Luontoa uhmaten se tupruttelivalkoista suihkuaan kohti tai-vaita. Voi veljet!

Sadekuuro päällämme näim-me vielä kaksi kaskelottia mel-koisen läheltä. Ja satamaanpäästessämme aurinko vilkuttimeille jälleen taivaanrannassa.Suurkiitosta laitoimme yläker-taan koko porukalla kokemas-tamme näytelmästä.

Mitä voi tähän enää voi lisätä.Ei oikeastaan mitään. Luontotekee mitä tahtoo ja me yritäm-me selvitä matkassa. Turvallis-ta matkaa. �

Illalla satamaan saavut-taessa Andenesin majakattoivottavat safarilaiset tervetulleiksi.

Kaskelotti� Kaskelotti on eräs merten mystisimpiä eläimiä, vaikkaHerman Melvillen kirjoittaman valkoisen Moby Dick -va-laan luoma kuva kostonhimoisesta pedosta onkin varsinkaukana totuudesta.

Kaskelotin elintapoja ei tunneta vielä kattavasti, koskanykyiselläkään tekniikalla näiden äärimmäisyyksiin so-peutuneiden valaiden seuraaminen on vaikeaa. Kas-kelotti hallitsee suvereenisti syvyyssukellukseen maail-manennätystä, sillä se pääsee jopa kolmeen kilometriin.Pisin mitattu sukellus on kestänyt 2 h 18 min. Syvyyksis-sä kaskelotin elimistöä rasittaa jopa 300-kertainen painepintaveteen verrattuna.

Tutkijat, meribiologit, yliopistot ja safariyrittäjät ympä-ri maailman keräävät jatkuvasti tietoja kaskelotista. Edel-leen jokainen tutkimustulos synnyttää lukuisia uusia ky-symyksiä.

Kaskelotti on suurin hammasvalas. Uros kasvaa 15–20 metrin pituiseksi ja suurimmillaan se voi painaa jopa70 000 kiloa, kuuden rekka-auton verran.

Naaraat elävät läpi elämänsä trooppisissa merissä ryh-missä, mutta urokset vaeltavat kesäisin tuhansia kilomet-rejä ruokailemaan pohjoisille merialueille. Keskiyön au-rinko lisää alueen hydrobiologista tuotantoa, joten näilläravintoketjun suurimmilla kuluttajilla on Pohjois-Atlan-tilla ja Jäämerellä kesäisin erinomaiset edellytykset kerä-tä vararavintoa pitkiin vaelluksiin ja lisääntymiseen.

Kaskelotin ruokailutapoja ei varmuudella tunneta. Nor-jan rannikolla kaskelotit näyttävät pysähtyvän ruokaile-maan noin 300 metrin syvyyteen. Siellä ne lähettävät kai-kuluotaussignaalejaan. Löydettyään saaliskaloja tai mus-tekaloja, ne tainnuttavat saaliinsa lähettämällä eläinkun-nan kovimman ääni-impulssin. Kaskelotin on mitattupystyvän tuottamaan huimat 232 desibelin signaalinpäässään olevan spermaseitiöljyn avulla. Ihmiskorva al-kaa vuotaa verta jo 120 desibelissä.

Kaskelotilla on myös eläinkunnan suurimmat aivot. Nepainavat viisi kiloa, kun meidän ihmisten aivot painavatvaivaiset 1,8 kg. Suuret aivot selittävät valaiden ”inhimil-liset” käytösmallit, monimutkaisen viestintäjärjestelmänja sosiaalisen käytöksen. Valaat ovat lisäksemme ainoateläimet, jotka etsivät seksuaalista mielihyvää myös ilmanlisääntymistarkoitusta. �