karhulan lukio, biologian 4 - peda.netfile/download... · web viewopetussuunnitelman laadinta...

OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA KARHULAN LUKIOSSA

Karhulan lukio oli mukana valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteiden

uudistamisverkostossa ja toimi sen alueellisena vetäjänä. Näin ollen opetussuunnitelmatyö

aloitettiin lukiossa jo keväällä 2001. Lukion opettajat kommentoivat uudistustyön eri

vaiheissa opetussuunnitelmatekstejä sekä osallistuivat kokouksiin ja koulutuksiin, joita

uudistukseen liittyen järjestettiin.

Opetushallitus hyväksyi 15.8.2003 nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen

opetussuunnitelman perusteet, johon perustuen aloitettiin Karhulan lukion

opetussuunnitelman laatiminen. Yhteistyössä Kotkan lyseon lukion sekä Langinkosken

lukion kanssa opetussuunnitelmaan tehtiin kotkalaisia linjauksia yhteisillä VESO-päivillä

tammikuussa ja marraskuussa 2003 sekä toukokuussa 2004.

Opinto-ohjauksen opetussuunnitelma on laadittu lukioiden opinto-ohjaajien vetämässä

moniammatillisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina lukioiden rehtorit, peruskoulun

erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi sekä koulukuraattoreja.

Karhulan lukion omaa opetussuunnitelmaa on työstetty VESO-päivinä sekä kokouksissa.

Oppilaskunta on käsitellyt kokouksessaan erityisesti aihekokonaisuuksia, esittänyt omia

toiveitaan sekä osallistunut oppilaskuntaa käsittelevän tekstin laadintaan. Yleisen osan

tekstiä on ollut työstämässä työryhmä. Äidinkielen opettajat ovat viimeistelleet kieliasun.

Opetussuunnitelma hyväksyttiin opettajainkokouksessa. Se on hyväksytty Kotkan

kaupungin koulutuslautakunnan kokouksessa ----------- ja se tulee voimaan 1.8.2005.

2

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 5

1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 5

1.2 Arvoperusta 5

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 6

2.1 Oppimiskäsitys 6

2.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät 6

2.3 Toimintakulttuuri 7

2.4 Opintojen rakenne 7

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 8

3.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 8

3.2 Ohjauksen järjestäminen ja ohjaustyön suunnitelma 9

3.3 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa 11

3.4 Opiskelijahuolto 12

3.5 Opiskelun erityinen tuki 12

3.6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 13

4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 14

4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 14

4.2 Aihekokonaisuudet 16

4.3 Ainekohtaiset opetussuunnitelmat ja kurssikuvaukset 25

4.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 25

4.3.2 Englanti (A-kieli) 37

4.3.3 Ruotsi (B1-kieli) 47

4.3.4 Saksa 54

4.3.4.1 Saksa (B2-kieli) 54

3

4.3.4.2 Saksa (B3-kieli) 58

4.3.5 Ranska 62

4.3.5.1. Ranska (B2-kieli) 64

4.3.5.2. Ranska (B3-kieli) 66

4.3.6 Espanja (B3-kieli) 70

4.3.7 Venäjä 73

4.3.7.1 Venäjä (A2-kieli) 74

4.3.7.2 Venäjä (B2-kieli) 76

4.3.7.3 Venäjä (B3-kieli) 77

4.3.8 Matematiikka 80

4.3.8.1 Matematiikan pitkä oppimäärä 81

4.3.8.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä 92

3.8.9 Biologia 97

4.3.10 Maantiede 106

4.3.11 Fysiikka 112

4.3.12 Kemia 121

4.3.13 Uskonto 127

4.3.13.1 Uskonto (UE) 127

4.3.13.2 Uskonto (UO) 132

4.3.14 Elämänkatsomustieto 135

4.3.15 Filosofia 140

4.3.16 Historia 146

4.3.17 Yhteiskuntaoppi 156

4.3.18 Psykologia 163

4.3.19 Musiikki 168

4.3.20 Kuvataide 171

4.3.21 Liikunta 177

4.3.22 Urheilijakoulutus 182

4.3.23 Terveystieto 185

4.3.24 Opinto-ohjaus 191

4.3.25 Tietotekniikka 195

4.3.26 Käsityö 198

5. ARVIOINTI 2005.1 Arvioinnin tavoitteet 200

5.2 Kurssisuorituksen arviointi 200

5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 204

5.4 Lukion oppimäärän suoritus 205

6. LUKION KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 208

4

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA

1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on

antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään

perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion

päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla

näytöillä.

Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa

tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena

ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden

työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja

myönteistä kasvua aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja

itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

1.2 Arvoperusta

Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa

pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia

vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja

kansainväliseen yhteistyöhön.

Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion

sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija

ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi.

Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta

kaikkien aistiensa kautta.

Karhulan lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka tukee laaja-alaisesti opiskelijan kasvua.

Opettajat ja muu henkilöstö kasvattavat ja ohjaavat sivistyneeseen ihmisyyteen.

Lukiolaisia ohjataan huomioimaan eri kulttuureista ja taustoista tulevat opiskelijat.

6

Lukiossa luodaan kannustava oppimisilmapiiri: kannustavuus heijastuu opettajista

opiskelijoihin ja toisesta opiskelijasta toiseen. Opettajat luovat turvallisen ja myönteisen

ilmapiirin oppimistilanteisiin ja toisaalta kannustavat ja vaativat opiskelijoita kohtelemaan

toisiaan myönteisesti ja oppimista tukevasti.

Opettajat pyrkivät kasvattamaan opiskelijat kriittiseen ajatteluun ja vastuulliseen

toimintaan. Opiskelijoita ohjataan ottamaan vastuuta omasta ja yhteisestä oppimisesta

sekä yhteisestä hyvinvoinnista. Hyvää oppimisympäristöä rakennetaan yhdessä

opiskelijoiden ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Opettajat ohjaavat ja tukevat

opiskelua, mutta päävastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään.

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1 OppimiskäsitysOpetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen

on seurausta aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa opiskelija

vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien

tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.

Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla

samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään

strategioista. Oppiminen on toiminta-, tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Yhdessä tilanteessa

opittu tieto tai taito voi siirtyä käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.

2.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät

Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon

luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon ja taidon alalle

luonteenomaisia tiedon ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan

käyttämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.

Karhulan lukiossa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään

itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. He saavat

tilaisuuden kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Karhulan

lukiossa oppilaalla on mahdollisuus valita erilaisia työskentelymuotoja kuten luokkaopetus,

7

etäopiskelu, tenttiminen, projektit. Heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja korjaamaan

omia työskentelytapojaan. Monipuoliset opetusmenetelmät mahdollistavat yksilöllisyyden

huomioimisen.

2.3 Toimintakulttuuri

Karhulan lukion toimintakulttuurissa pyritään toteuttamaan Kotkan kaupungin laatimia

strategioita. Tieto- ja viestintätekniikan opetukseen on laadittu tietostrategia, joka

tarkistetaan tarpeen mukaan (liite 1).

Karhulan lukiossa tavoitteena on toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten

vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä

globaalisille muutoksille. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyöprojekteja yritysmaailman

kanssa (teollisuusvierailut, Elna-projekti, yrittäjyysprojektit). Oppilaat osallistuvat lukion

aikana työelämääntutustumisjaksoon.

Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulunsa kehittämiseen muun muassa

oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskunta edustaa oppilaita lukion päätöksenteossa ja

tekee tarvittaessa parannusehdotuksia. Se voi järjestää opettajakunnan hyväksymää

virkistystoimintaa. Kaikki lukion oppilaat kuuluvat lukion oppilaskuntaan ja voivat olla

ehdokkaana sen hallitukseen.

Karhulan lukiossa toteutetaan kansainvälisiä yhteistyöprojekteja mahdollisuuksien mukaan.

Karhulan lukiolla on opettajakunnan ja oppilaskunnan hyväksymät järjetyssäännöt, joita

kouluyhteisön jäsenet sitoutuvat noudattamaan (liite 2).

2.4 Opintojen rakenne

Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista,

syventävistä ja soveltavista kusseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia,

oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelija on valittava opinto-

ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti

määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty yhtenäisesti

koko maassa.

8

Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

tuntijaosta (955/2002) (liite 3) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi

lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä

kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri

oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän

järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin

kursseihin voivat kuulua myös taitoja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin

kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki

soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Karhulan lukion

soveltavat kurssit on määritelty oppiainekohtaisissa osioissa.

Opetushallituksen ohjeiden mukaisista valtakunnallisista lukiodiplomeista Karhulan

lukiossa voi suorittaa liikunnan, musiikin ja kuvataiteen diplomit. Yhteistyössä Kotkan

lukion aikuislinjan kanssa järjestetään mahdollisuus median lukiodiplomin suorittamiseen.

Karhulan lukiossa on mahdollisuus suorittaa myös seudullinen kirjallisuuden lukiodiplomi.

Karhulan lukion painopistealueena on matemaattis-teollinen linja, jonka opetussuunnitelma

löytyy matematiikan ainekohtaisesta osiosta. Linja tarjoaa mahdollisuuden laajentaa ja

syventää matemaattis-luonnontieteellisien aineiden ja tietotekniikan opintoja.

Kurssien suoritusjärjestys on määritelty ainekohtaisissa osioissa.

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

3.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa silloin, kun peruskoulun 9. luokan oppilaat ovat

hakeutumassa lukio-opintoihin. Huoltajille annetaan tietoa siitä, mitä siirtymävaihe

merkitsee nuorelle ja minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia lukio-opinnot tarjoavat.

Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä,

turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että

opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja

9

mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä.

Yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja

oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta

opiskelijasta.

Yhteydenpidosta koteihin vastaavat pääasiassa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja sekä

rehtori. Opiskelijoiden opintojen etenemisestä tiedotetaan huoltajille jaksoittain

lähettämällä opiskelijan jaksotodistus koteihin. Tarvittaessa voidaan järjestää huoltajien

kanssa neuvottelu opiskelijan asioista. Opiskelijoiden huoltajille järjestetään vähintään

kerran lukuvuodessa vanhempainilta, jossa on mahdollisuus saada informaatiota ja

keskustella opettajien ja rehtorin kanssa opintojen edistymiseen sekä kasvatus- ja

opetuskysymyksiin liittyvistä asioista.

Tilanteissa, joissa opiskelija jostakin syystä tarvitsee erityistä tukea, yhteistyötä huoltajien

kanssa tehdään tavallista tiiviimmin. Nämä tilanteet vaativat usein kodin ja oppilaitoksen

välisen yhteistyön lisäksi työskentelyä yhdessä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa.

Avoimet ja toimivat yhteydet kodin ja koulun välillä auttavat yhteistyön suuntaamista

nuoren parhaaksi siten, että tarvittaessa häntä voidaan tukea ja ohjata parhaalla

mahdollisella tavalla.

3.2 Ohjauksen järjestäminen ja ohjaustyön suunnitelma

Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä

kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja

ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja

pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja

sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat.

Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että

ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Rehtori tukee omalla

toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan

suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa

10

opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja

ylioppilastutkinnon suorittamista.

Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä sekä ohjauksen

kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnitelutyötä opinto-ohjaaja tekee

yhdessä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukio-opintojen kuluessa opiskelijalla on

oikeus saada luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.

Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijan jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät

ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja -suunnitelmiin liittyvän päätöksenteon

ohjaus on koko lukioajan kestävä ohjausprosessi, johon opinto-ohjaajan on varattava

riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen muodossa. Lisäksi huolehditaan

siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjoilla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan

tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

Lähiohjausta toteutetaan siten, että jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka

ohjauksessa vastaa ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden

lähiohjausryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä; opiskelijat oppivat

tuntemaan oman ryhmänsä ja ryhmänsä ohjaajan. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä

opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Tätä tehtävää varten hänelle varataan

mahdollisuus ryhmänsä henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen koko ryhmän

ohjaustuokioiden lisäksi. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia

ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin

poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja

opiskeluvaikeuksiin. Jokaisen aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa

opettamansa aineen opiskelussa koko lukio-opintojen ajan.

Tutorit toimivat lukiota aloittavien opiskelijoiden vertaisohjaajina. He auttavat uusia

opiskelijoita lukio-opintojen aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa ja pyrkivät

edesauttamaan uusien opiskelijoiden sopeutumista uuteen kouluyhteisöön.

Rehtori, opinto-ohjaaja ja opiskelijatutorit tiedottavat lukio-opiskeluun ja lukio-opintoihin

hakeutumiseen liittyvistä asioista perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille,

heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille.

11

Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja

seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja

valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja

rakenteen omien voimavarojensa mukaiseksi.

Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen ajan.

Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan

yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkastettava säännöllisesti

sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.

3.3 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa

Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjausta koskevasta yhteistyöstä muiden oppilaitosten

kanssa. Toisen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö painottuu

opiskelijoiden valintoihin liittyviin asioihin sekä jatko-opiskelumahdollisuuksien esittelyyn.

Opinto-ohjaaja osallistuu oppilaitosten yhteisiin koulutus- ja yhteistyötapaamisiin. Hän

pitää yhteyttä myös työvoimaviranomaisiin ja yrityselämän edustajiin osallistumalla näiden

järjestämiin koulutus- ja yhteistyötilaisuuksiin sekä pyytämällä näiden tahojen edustajia

koululle esiintymään. Lukion toisena vuonna toteutettavien TET-päivien aikana opiskelijat

voivat tutustua valitsemiensa alojen koulutukseen ja työpaikkoihin. Ryhmänohjaajat

seuraavat harjoittelua vierailemalla työpaikoilla.

Yhteistyötä muiden lukioiden kanssa tehdään säännöllisesti. Ammatillisen oppilaitoksen

kanssa tehtävä yhteistyö käynnistyy jo 9. luokan oppilaille pidettävistä yhteisistä

esittelytilaisuuksista ja jatkuu yhteisissä opo-palavereissa läpi koko kouluvuoden. Erityistä

yhteistyötä opinto-ohjaajat tekevät ammattilukiolaisten opintojen seurannassa ja heidän

tukemisessaan. Toinen tärkeä vaihe yhteistyössä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten

välillä on opiskelijoiden siirtyminen oppilaitoksesta toiseen, jolloin yleensä

oppilaanohjaajat/opinto-ohjaajat ovat yhteydessä toisiinsa.

Karhulan lukio tekee yhteistyötä mm. Jyväskylän avoimen yliopiston, Lappeenrannan

teknillisen yliopiston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijoilla on

mahdollisuus suorittaa opintoja em. yhteistyöoppilaitoksissa. Lukiolla on myös

monipuolista yhteistyötä paikallisen kirjaston kanssa.

12

3.4 Opiskelijahuolto

Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä

ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä

sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin

puuttumista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä

työskenteleville.

Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään opiskelijahuoltoryhmässä, johon kuuluvat

rehtori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa ryhmänohjaaja tai

aineenopettaja. Oppilaitoksen kriisisuunnitelmassa määritellään tarkemmin menettelytavat

ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmä tekee yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa ja

hyödyntää kullakin hetkellä toiminnassa olevia paikallisia palveluita ja tukiverkostoja, jotta

opiskelija saadaan ohjatuksi hänelle sopiviin palveluihin mahdollisimman pikaisesti.

3.5 Opiskelun erityinen tuki

Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on

tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset

opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun

edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai oppimisvaikeuksien vuoksi. Lisäksi

erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea.

Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen

sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien takia.

Oppilashuoltoryhmässä arvioidaan tuen tarvetta ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.

Tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneille voidaan antaa tukiopetusta koulun

tukiopetusresurssien puitteissa. Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat pyrkivät kartoittamaan

eritystä tukea tarvitsevat opiskelijat ja toimittavat tiedot oppilashuoltoryhmälle.

13

Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja

toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimisvaikeuksista kärsivät, esimerkiksi

lukihäiriöiset, opiskelijat ohjataan testattaviksi ja kuntoutettaviksi.

Psyykkisistä ongelmista kärsivät opiskelijat voivat saada terveydenhoitajan kautta

lähetteen koululääkärille ja edelleen nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Opiskelijan

elämäntilanteeseen liittyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa ongelmissa

oppilashuoltoryhmä on yhteydessä sosiaalityöntekijöihin ja kansaneläkelaitokseen.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13§:n

(muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa

ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen

opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien

vähimmäismäärä täyttyy.

Lukiolain 13§:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan

yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon

kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Erityistä tukea tarvitsevien

opiskelijoiden on tietyin edellytyksin mahdollista hankkia itselleen kouluavustaja.

Myös lahjakkaita opiskelijoita tulee voida tukea koulun resurssien luomissa puitteissa ja

yhteistyössä muiden tahojen kanssa heidän lahjakkuutensa edistämiseksi ja

kehittämiseksi, esimerkkinä yhteistyö yliopistojen kanssa.

3.6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Äidinkielenä voidaan lukiolain 8§:n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä,

romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat

oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan

tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää

mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman

äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se

organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten

yhteistyönä.

14

Karhulan lukiossa opetusta annetaan pääsääntöisesti suomen kielellä.

MAAHANMUUTTAJAT JA MUUT VIERASKIELISET

Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan

opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden

opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja

kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan

kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja

kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun

opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia

toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan

äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille

vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen

opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja

muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että

he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia tai

muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän

opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan

ylioppilastutkinnossa. Tarvittaessa opiskelijahuoltotyöryhmä on yhteydessä

maahanmuuttajakoordinaattoriin tai muihin maahanmuuttajien tukiviranomaisiin.

4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet

Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002)

määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on

mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan

15

muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja

kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.

Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-,

tiedonhankinta- ja tiedonhallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan

tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tietoja viestintätekniikan monipuolisiin

käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa

erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee

edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä,

valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja

omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen

opiskelun erilaisten muotojen avulla.

Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää.

Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä

eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä

valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen,

että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa

vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.

Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen

erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan,

tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita

taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja

hyvinvointia edistävään elämäntapaan.

Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan,

jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja

elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy

kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja

hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja

täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.

16

4.2 Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita.

Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat

lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta

eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.

Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa

havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä

esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta

arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta

tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

hyvinvointi ja turvallisuus

kestävä kehitys

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

teknologia ja yhteiskunta

viestintä- ja mediaosaaminen.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa

opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee

osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja

sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen,

valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali.

Tavoitteena on, että opiskelija

syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien

tuntemustaan

osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen

muiden mielipiteitä

tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja

17

haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen

hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon

omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen

tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita

ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle

tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä

omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen

toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden

yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.

Tavoitteena Kotkassa


osallistuu aktiivisesti oppilaskunnan, Kotkan nuorisovaltuuston ja erilaisten

kansalaisjärjestöjen toimintaan

ottaa vastuun omista päätöksistään

kokee säännöt oikeudenmukaisiksi ja tuntee opintosuorituksen lopputuloksen olevan

suhteessa tehtyyn työpanokseen

tuntee oppilaitoksen päätöksentekojärjestelmän ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa

opiskeluympäristöönsä

kehittää omaa tapaansa oppia

tutustuu erilaisiin yrittäjyysympäristöihin

näkee yrittäjyyden monipuolisuuden, joka liittyy myös omaan elämänhallintaan ja

tulevaisuuden rakentamiseen

aktivoituu ilmaisemaan mielipiteensä ja suhtautumaan kriittisesti itseään,

opiskeluympäristöään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Opiskelijaa tulee auttaa ja

rohkaista muodostamaan perusteltuja mielipiteitä.

tutustuu ns. globaalin markkinatalouden pelisääntöihin, oppii tuntemaan kuluttajan

aseman ja vaikutusmahdollisuudet maailmassa, ymmärtää omien valintojensa

18

tärkeyden ja merkityksen ja osaa tehdä perusteltuja valintoja kuluttajana eettisesti

kestävän arvomaailmansa pohjalta.

Lisäksi Karhulan lukiossa


tutustuu erityisesti Karhulan alueen yrittäjyysympäristöihin

tutustuu yrittäjyyteen ammattina

osallistuu kieli- ja kulttuuriprojekteissa yrittäjämäiseen toimintaan varainhankinnassa

Hyvinvointi ja turvallisuus

Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja

oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja

jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että

opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus

kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja

yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää

arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän

kriisitilanteissa.


osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa

kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja

konflikteja väkivallattomasti

rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja

yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea

osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset

tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa

toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja

turvallisuuteen

tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää

hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös

poikkeustilanteissa

19

osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille

mahdollisuuksille.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja

sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena

osana. Kokemus on yksilöllinen mutta sen perusta yhteisöllinen.

Tavoitteet Kotkassa

Tavoitteena on, että hyvinvointi ja turvallisuus huomioidaan koulussa

järjestyssäännöissä ja turvallisuussuunnitelmassa

ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa

opinto-ohjauksessa

tutortoiminnassa

luottamusoppilastoiminnassa

ryhmänohjaajan tehtävissä

yhteistyössä kodin ja kotkalaisten viranomaistahojen kanssa

muodostamalla moniammattitaitoinen opiskelijahuoltotyöryhmä

takaamalla maahanmuuttajaopiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuus.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän

elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan

luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita

kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.


tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja

kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen

toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän

osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnossa että kulttuuri- ja

sosiaaliympäristössä tapahtuvia muutoksia

pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja

yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä

luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri

20

osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena,

kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena

osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja

kansainvälisesti.

Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista:

Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa

muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan

maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa.

Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan

aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan

säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu,

joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden

vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän

kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään

kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua

ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta.

Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia

edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista

käytännöistä.

Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee

kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla,

yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen

edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että

tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään

elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän

kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.

Tavoitteet Kotkassa


noudattaa kestävää kehitystä koulun arjessa

tiedostaa Kotkan ympäristöuhat

21

tutustuu kestävää kehitystä toteuttaviin kotkalaisiin yrityksiin

tuntee koulunsa kestävän kehityksen ohjelman

tiedostaa kodin merkityksen kestävän kehityksen toteuttamisessa

osallistuu kestävästä kehityksestä tiedottamiseen.

Tavoitteena on, että koulussa

aktivoidaan oppilaskunnat noudattamaan kestävää kehitystä

esitellään kestävän kehityksen perusidea ja eri toteuttamistavat

painotetaan yhteistyötä muiden tahojen kanssa

korostetaan maahanmuuttajien sopeutumista kotkalaiseen elinympäristöön sosiaalisen

kestävän kehityksen hengessä.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-

identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja

luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan

tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja

miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja

maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten

kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön

ylläpitäjänä ja uudistajana.

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien

tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito

ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.


tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä

tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä

on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään ja tietää, mihin kulttuuriseen ryhmään hän

tahtoo kuulua, ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina

arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä

sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja

22

osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten

ihmisten kanssa

pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan

monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja

hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita

kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.



tuntee kotkalaista kulttuuriperintöä, esimerkiksi kotiseudun historiaa, taidetta ja luontoa

tuntee kotkalaista kielitaustaa, mentaliteettia ja kymenlaaksolaisuutta

tiedostaa Kotkan maantieteellisen sijainnin Venäjän läheisyydessä

osaa kertoa kotkalaisuudestaan muille samalla kunnioittaen muiden identiteettiä

kohtaa luontevasti vieraan kulttuurin edustajan ja kommunikoi hänen kanssaan

ennakkoluulottomasti myös vieraalla kielellä

sisäistää kotkalaisen identiteetin ja haluaa kehittää kaupungin henkistä ja aineellista

kulttuuria

pitää tulevaisuuden Kotkaa kehittyvänä ja vireänä kaupunkina, jossa on hyvät

elinmahdollisuudet

tiedostaa Kotkan maantieteellisen sijainnin Itämeren vaikutuspiirissä

tiedostaa alueen Karhula-Kymi-Kotka historian ja Kymijoen merkityksen seudun

historiassa ja kehityksessä.

Viestintä- ja mediaosaaminen

Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän

syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme.

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta

vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa

ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten

antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja

23

yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana.

Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta

todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan

ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä

valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia

tietoja ja taitoja

osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta

mediakäyttäytymisessään

saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot

pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan

tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä

tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu

käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä

tiedonhankinnassa ja -välittämisessä

tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä

saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä

opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten,

teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää

oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä

oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja

rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan,

sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa

korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.

Tavoitteet Kotkassa ja Karhulan lukiossa


tuntee paikalliset joukkotiedotusvälineet

tulkitsee mediaa kriittisesti

tiedostaa kuvan merkityksen tekstiin

24

osaa käyttää mediatekstiä osana omaa tekstiään

kehittää omaa viestintätaitoaan

osaa tuottaa omia mediatekstejä.

Teknologia ja yhteiskunta

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja

helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa

vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella,

valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa

korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian

kehittämismahdollisuuksia

ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida

teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan

osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja

tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin

ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten

vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen

oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa

yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.

Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on

opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja

ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja

seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia

yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen

perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan.

Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan

yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen

teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä,

25

muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja

metsätalous.



osaa käyttää teknologiaa tiedonhaun välineenä ja osaa soveltaa tietoa

tiedostaa kotkalaisen teollisuuden vaikutuksen omaan ympäristöön ja ympäristön

vaikutuksen paikalliseen teollisuuteen ja yrittäjyyteen

pystyy hyödyntämään paikallisuutta ja paikallista tietoa

kehittää ongelmanratkaisutaitojaan ja oppii innovatiivisuutta

oppii seuraamaan ja osallistumaan teknologiaa koskevaan päätöksentekoon

paikallisella tasolla.

4.3 Ainekohtaiset opetussuunnitelmat ja kurssikuvaukset

4.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla

ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen

omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa

sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja

taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuurilliseen yleissivistykseen. Se saa

sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen,

kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja

opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä.

Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja

kulttuurilliseen suvaitsevaisuuteen.

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien

eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia

26

henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen

monipuolistamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin,

jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle

kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen

viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä

tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon

hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovat

toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys

ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja

tuottavana viestijänä.

Opetuksen tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin

liittyviä käsitteitä

syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy

tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen

oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että

kirjoituksessa

oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta

syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja

tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista

oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä

soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen

syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista

yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa

hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden

27

osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,

käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa

oppiaineen opiskelussa

nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

Arviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen

eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin,

että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset

ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja

palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja

kirjoittamisen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan

itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä

itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

Kurssien suoritusjärjestys

Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävät ja

soveltavat kurssit voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa, mutta Tekstitaitojen

syventäminen -kurssi (ÄI8) sopii parhaiten viimeiseen lukiovuoteen juuri ennen

ylioppilaskoetta. Kaikista äidinkielen ja kirjallisuuden kursseista voi opiskelija suorittaa

itsenäisesti vain Teksti, tyyli ja konteksti -kurssin (ÄI5).

Kirjallisuusdiplomi

Kirjallisuusdiplomi on tarkoitettu kaunokirjallisuudesta kiinnostuneille lukiolaisille. Kursseja

on kaksi (ÄI10 ja ÄI11), jotka on suoritettava molemmat, jos opiskelija haluaa saada

kirjallisuusdiplomin. Kursseista voi suorittaa pelkästään toisen, jolloin opiskelija saa siitä

kurssisuorituksen.

Opiskelija valitsee kurssien kirjallisuuslistoista yhteensä 18 teosta, joiden lukemisen

opettaja kontrolloi kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalistat edustavat väljää kirjallisuuskäsitystä,

28

joissa erityyppisille lukijoille pyritään antamaan tilaa. Myös opiskelijoiden omat

teosehdotukset otetaan huomioon. Kurssit opiskellaan pääosin itsenäisesti, ja niitä voi

suorittaa koko lukio-opiskelun ajan.

PAKOLLISET KURSSIT

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen ja

puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja

sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa

keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään

lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti

kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

Aihekokonaisuudet otetaan erityisesti huomioon äidinkielessä ja kirjallisuudessa

esimerkiksi valikoimalla kirjoitelmien, puhe-esityksien ja keskustelujen aiheiksi

ajankohtaisia kysymyksiä sekä tarjoamalla luettavaksi ja kuunneltavaksi ajankohtaisia

tekstejä yrittäjyydestä, kestävästä kehityksestä, teknologiasta ja yhteiskunnasta, mediasta

ja viestinnästä, kulttuurista ja kulttuuri-identiteetistä sekä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Kursseilla edistetään aktiivista kansalaisuutta harjoittelemalla sellaisia kielen ja viestinnän

taitoja, joiden avulla voi osallistua tehokkaasti ja tuloksellisesti yhteiskuntaelämään.

1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa

lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia

taitojaan puhujana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestintäkuvansa

tarkentuu.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tekstikäsitystään

oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa

ohjaavista seikoista

ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,

viestintätilanteen ja -välineen kannalta

29

oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä

tietoisemmin

tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua

syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: kehittää ja oppii arvioimaan omia

osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai

keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

Sisällöt

tekstin tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja,

tekstilaji ja tekstityyppi

viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin

tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit,

sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit

erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,

havainnollisuus ja eheys

tekstin referointi ja kommentointi

omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun

näkökulmasta

vuorovaikutustaidot ryhmässä

2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstin kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii

näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää

tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.


osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään

tekstiä erilaisista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien

erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse

tekstiä

tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta

oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee

välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti

30

oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää

käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

Sisällöt

tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen

kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja

näkökulman valinta

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen

esittäminen ja arviointi

kirjoittaminen prosessina: materiaalin keruu, jäsentely, luonnostelu, tekstin hionta

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen

kulttuurisesta merkityksestä syvenee.


oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä

kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä

tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen

oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti

omassa ilmaisussaan.

Sisällöt

kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa

proosa-analyysi: kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi

lyriikka-analyysi: runon puhuja, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus

teatterin historia ja draamatekstin analyysi

teatterikäynti

31

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen

näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii

analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.


syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia

mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median

välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan

osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä

arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta

osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta

oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä

lähtökohdista

Sisällöt

suora ja epäsuora vaikuttaminen

vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu,

pääkirjoitus, kommentti, mainos

argumentointitavat

kantaaottava puhuminen: väittely ja ohjelmapuhe

kirjallisuuden yhteiskunnallinen vaikutus

tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki

viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän ottaa huomioon

kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.


oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä kuin asiatekstejä niiden kulttuurikontekstissa ja

suhteessa muihin teksteihin

32

oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen

pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston

koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman

pohdiskelevan tekstin laadintaan

kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

Sisällöt

eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti

kulttuurillisen kontekstin näkökulmasta

tekstien tarkastelua ihmiskuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa

että nykyajan kontekstissa

tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja

lauserakenteen vaikutus tekstiin

kirjallisuusessee

oman tyylin hiontaa ja huoltoa

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin

merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.


oppii tuntemaan suomen kielen kehitysvaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja

kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan

muutokseen

arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen

merkityksen ihmiselle

tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden

merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin

rakentajana.

Sisällöt

teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen,

kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään

33

suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;

kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta

kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa

suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissa, keskeisiä teoksia ja

teemoja

SYVENTÄVÄT KURSSIT

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestinnän tietojaan ja taitojaan sekä oppii

arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista

kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia

tekijöitä.

Sisällöt

vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

verbaali ja nonverbaali viestintä

esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

menettelytavat

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.


vahvistaa taitojaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä

varmentaa taitojaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja

johdonmukaista tekstiä.

34

Sisällöt

tekstityypit ja tekstilajit

tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely,

muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

kielenhuoltoa

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median

ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa

syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason

vaatimuksia.


kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja

viestinnän teemoja

oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein

ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistua niistä käytävään

keskusteluun

osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,

ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

Sisällöt

nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä

ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä

aiheista

mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

35

SOVELTAVAT KURSSIT

10. Kirjallisuusdiplomikurssi I, suomalainen kirjallisuus (ÄI10)

Opiskelija syventää kirjallisuudenlajien tuntemustaan ja tutustuu suomalaiseen

kirjallisuuteen.

Kurssin tavoitteena on, että

opiskelija innostuu lukuharrastuksesta

opiskelijan tietämys kirjallisuuden eri lajeista, kirjallisuuden aihepiireistä, teemoista ja

tulkinnasta eri aikakausina lisääntyy

opiskelija tutustuu sekä suomalaisiin klassikoihin että kotimaisen nykykirjallisuuteen

opiskelija hyödyntää kaunokirjallisuuden ilmaisukeinoja omissa teksteissään.

Sisällöt

viisi suomalaista nykykirjallisuuden teosta: kolme romaania ja kaksi novellikokoelmista,

runoista ja sarjakuvista valittua teosta

neljä suomalaista klassikkoa

kirjailijavierailu, kaunokirjallisen teoksen syntyprosessi

kirjallisuusessee

11. Kirjallisuusdiplomikurssi II, maailmankirjallisuus (ÄI11)

Opiskelija perehtyy maailmankirjallisuuteen ja tutustuu kirjallisuuteen tuotantona ja

tieteenalana.


innostuu lukuharrastuksesta

tutustuu sekä maailmankirjallisuuden klassikoihin että ulkomaiseen nykykirjallisuuteen

hyödyntää kaunokirjallisuuden ilmaisukeinoja omissa teksteissään

tutustuu ja osallistuu kirjallisuuskeskusteluun

perehtyy kirjallisuuden ammattialoihin ja kirjallisuustieteeseen

Sisällöt

viisi maailmankirjallisuuden klassikkoa

36

neljä uusimman maailmankirjallisuuden teosta

kirjallisuusarvostelu

kirjallisuuden kääntäminen, kustantaminen ja tutkiminen

13. Suomalainen elokuva ja yhteiskunta (ÄI13)

Kurssilla käsitellään keskustelujen, ryhmätöiden ja luovan kirjoittamisen avulla

suomalaisen elokuvan yhteiskuntakuvaa. Kurssi sopii hyvin sekä humanistisista aloista

että sellaisista teknisistä ja kaupallisista jatko-opinnoista kiinnostuneille, jotka tähtäävät

kansainvälisiin tehtäviin. Kurssi tukee ylioppilaskirjoitusten äidinkielen ja historian osuutta.

Kurssin tavoitteena on, että oppilas

syventää tietämystään elokuvantekoprosessista

osaa analysoida elokuvaa

tiedostaa elokuvan kulttuurikytkennät

osaa vertailla kirjaa ja sen pohjalta tehtyä elokuvaa

tiedostaa elokuvan yhteiskunnallisen vaikutuksen

Sisällöt

elokuvan tekoprosessi

elokuva-analyysi

kirjan ja elokuvan vertailu

elokuvan yhteiskunnallinen vaikutus

15. Kulttuurien välinen viestintä (AI15)

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kulttuurien välisen viestinnän

peruskysymyksiin ja kehittää opiskelijan tietoja ja taitoja tarkastella eri kulttuurien jäsenten

välistä viestintää kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.


ymmärtää oman käyttäytymisen syvällisesti kulttuurienvälisissä kohtaamisissa

osaa analysoida aikaisempia kokemuksiaan kulttuurienvälisen viestinnän käsitteistön

avulla

osaa tarkkailla kulttuurienvälisiä kohtaamisia viestinnän näkökulmasta käsin

37

tiedostaa ne monikerroksiset syyt, jotka vaikuttavat eri osapuolien tapaan olla ja toimia

ymmärtää, miten oma kulttuuri vaikuttaa omaan maailmankuvaan ja käyttäytymiseen.

Kurssin arviointi: aktiivinen läsnäolo tunnilla

8-10-sivuisen kommenttipäiväkirjan kirjoittaminen, mikä on pitkälti kurssiaineiston

pohjalta tapahtuvaa omaa pohdiskelua ja sen kirjaamista

kurssi arvioidaan: hyväksytty/hylätty

Kurssin sisältöön kuuluu mm. seuraavia aihealueita:

kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

yksin vai ryhmänä

vallan merkit

estetiikka ja moraali

ajan taju

puhetta ja hiljaisuutta

tuntemattoman kohtaaminen

suomalaisuus

4.3.2 Englanti (A-kieli)

Englannin opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti

että kirjallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan

englannin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja sekä omaksua tietoja

englannin kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Opiskelijaa ohjataan ottamaan

vastuu omasta oppimisprosessistaan ja sen laadusta kiinnittämällä jokaisella kurssilla

huomiota opiskelutaitoihin. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja

kehittymistarpeensa ja käyttämään tarkoituksenmukaisia oppimisstrategioita. Myös tietoja

viestintäteknologiaa käytetään apuna opiskelussa. Arviointi perustuu jatkuvaan

havainnointiin, itsearviointiin sekä suullisesti ja kirjallisesti mitattaviin tuotoksiin. Syventäviä

ja soveltavia kursseja ei voi suorittaa tenttimällä. Soveltavat kurssit arvioidaan

suoritettu/hylätty -merkinnällä.

38

PAKOLLISET KURSSIT

1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101)

Tavoitteena on, että oppilas

asettaa tavoitteita ja seuraa omien tavoitteidensa saavuttamista

rohkaistuu puhumaan ja ilmaisemaan mielipiteensä

tutustuu erilaisiin tekstilajeihin, mm. kaunokirjallisuuteen

vahvistaa perusverbiopin hallintaa

oppii persoona-, demonstratiivi- ja interrogatiivipronominit ja niiden käytön

oppii liitekysymykset.

Aihepiirit

valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet

Aihekokonaisuus


kulttuuri-identiteetti, kulttuurin tuntemus

Strategiat ja opiskelutaidot

ymmärtävä lukeminen: perustiedot tekstien opiskelusta

merkityksen päättely

Kuuntelu

ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee vapaa-

aikaa, harrastuksia ja sosiaalista kanssakäymistä

Lukeminen

kiertoilmaisujen käyttö, ryhmittely ja elaborointi

Puhuminen

mielipiteen ilmaiseminen

tahdikkuus ja kohtelias reagointi

Kirjoittaminen

otsikkoaineen kirjoittaminen ja kirjoitelmat

2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA102)


oppii matkailuun liittyvää sanastoa

39

oppii kertomaan Suomesta vieraista kulttuureista tuleville

oppii passiivin käytön, apuverbit, it/there –subjektit ja sanajärjestyksen.

Aihepiirit

Suomi ja suomalaisuus, matkailu, media

Aihekokonaisuudet


viestintä ja mediaosaaminen

kulttuuri-identiteetti

Strategiat

tekstin ymmärtäminen: sisällön ennustaminen, skannaus, merkityksen päättely

sanasto: kompensaatiostrategioista sanojen selittäminen, elaborointi

puhuminen: avun pyytäminen ja tien neuvominen, selvennyksen pyytäminen, samaa ja

eri mieltä oleminen

Kuuntelu

keskeisen sisällön ymmärtäminen, eri varianttien tunnistaminen

Puhuminen

ääntämisen harjoittelu

Lukeminen

tiedon hakeminen, keskeisen sisällön ymmärtäminen, yksityiskohtien oivaltaminen

Kirjoittaminen


3. Opiskelu ja työ (ENA103)


oppii opiskeluun, tulevaisuudensuunnitelmien tekoon ja työelämään liittyvää sanastoa

oppii epäsuoran esityksen, sekä adjektiivien ja adverbien käytön, relatiivipronominit ja

kansallisuussanat

vahvistaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja kurssin aiheista.

Aihepiirit

koulutus ja työelämä ja tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet

Aihekokonaisuudet

40


turvallisuus ja hyvinvointi

Strategiat

ymmärtävä lukeminen: tekstiin virittäytyminen, aikaisempien tietojen aktivointi

sanasto: sanaston etukäteissyöttö ja passiivisen sanaston aktivointi

Kuuntelu

olennaisen merkityksen löytäminen

Puhuminen

epäröinti

suostuttelu

neuvojen antaminen

Lukeminen

keskeisen sisällön löytäminen

yksityiskohtien havaitseminen

tekstien vertailu

Kirjoittaminen


4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA104)


oppii yhteiskunnan, sosiaaliturvajärjestelmän, kuluttamisen, politiikan ja

oikeudenkäytön kuvailussa tarvittavaa sanastoa

vahvistaa ymmärtävän lukemisen strategioiden hallintaa

oppii verbin infinitiivin, ing-muodon, that-lauseen ja indefiniittipronominit

vahvistaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja kurssin aiheista.

Aihepiirit

yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat

Aihekokonaisuudet





41


ymmärtävä lukeminen: pääasioiden etsiminen tekstistä eri tavoin

Kuuntelu

ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta

muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.

Lukeminen

luetaan erityylisiä vaikeahkoja tekstejä

luetaan englanninkielisiä romaaneja ja novelleja oppilaan valinnan mukaan

Puhuminen

muodollisia ja epämuodollisia keskusteluja

Kirjoittaminen

kirja-arvostelu ja kirjoitelmat

5. Kulttuuri (ENA105)


oppii kirjallisuuden ja muiden taiteen alojen sanastoa

vahvistaa kaunokirjallisen tekstin eri tyylilajien ymmärtämistä

vahvistaa omaa minäkuvaa oman kulttuurin heijastajana

oppii kirjoittamaan erityyppisiä kirjoitelmia ja arvosteluja

oppii välimerkit, konjunktiot, ajan ja paikan prepositiot ja muut prepositiosanonnat sekä

fraasiverbit.

Aihepiirit

kirjallisuus, musiikki, elokuvat, kuvataide, teatteri

Aihekokonaisuudet


viestintä- ja mediaosaaminen

Strategiat

tekstin tulkinta: rivien välistä lukeminen

tekstin tiivistäminen

Kuuntelu

lyhyet produktiiviset vastaukset

42

Puhuminen

johdonmukaisesti jäsennelty yksityiskohtainen kuvaus

yleisölle puhuminen: esitelmä

Lukeminen

sisällön ymmärtäminen yksityiskohdatkin oivaltaen

kirjallisuusotteiden tulkinta

tekstin olennaisen informaation löytäminen tiivistelmää varten

Kirjoittaminen

otsikkoaine ja kirjoitelmat

tiivistelmän kirjoittaminen

6. Tiede talous ja tekniikka (ENA106)


oppii tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa

tutustuu erilaisiin englanninkielisiin julkaisuihin

vahvistaa vaativien tekstien avaamisessa tarvittavien strategioiden hallintaa

oppii substantiivien ja artikkelien käytön, numeraalit ja paljoussanat sekä

lauseenvastikkeet.

Aihepiirit

arkipäivän ilmiöitä ja huipputeknologiaa, media, mainonta ja moderni yrittäjyys

Aihekokonaisuudet


viestintä- ja mediaosaaminen



ymmärtävä lukeminen: aikaisempien tietojen aktivointi, merkityksen päättely,

avainlauseet, avainsanojen käyttö

sanaston kartuttaminen

Kuuntelu

ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset

tiivistäminen

43

Puhuminen


Lukeminen

luetaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja,

viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita)

tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on

tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä

Kirjoittaminen


tiivistelmän laatiminen

oppikirjan CD-rom


7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA107)


oppii säähän, luontoon, eläintensuojeluun, vaihtoehtoisiin energiamuotoihin,

maanviljelyyn sekä kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa

varmentaa taitoaan ymmärtää erityylisiä kompleksisia tekstejä


kertaa verbiopin, epäsuoran esityksen, ehtolauseet ja passiivin

harjoittelee sananjohtamista.

Aihepiirit

luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys

Aihekokonaisuudet

kestävä kehitys

aktiivinen kansalaisuus




kurssilla käsitellään erityisesti päättökokeessa tarvittavia strategioita liittyen

rakenneosioon, luetunymmärtämiseen ja käännökseen

44

Kuuntelu


Puhuminen

keskusteluharjoituksia

Lukeminen

luetaan itsenäisesti pitkähköjä tekstejä (lehtiartikkeleita, kirjallisuuskatkelmia,

tietokirjallisuutta)

Kirjoittaminen

otsikkoaineet ja kirjoitelmat

8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA108)


oppii sanastoa liittyen EU:hun, kuluttamiseen, nouseviin teknologiamaihin,

maailmankatsomuksiin, kestävään kehitykseen, konflikteihin ja niiden rauhanomaiseen

selvittämiseen



oppii verbi/substantiivi/adjektiivi + prepositioyhdistelmiä.

Aihepiirit

yksilön valinnat ja vaihtoehdot, erilaiset maailmankuvat, kestävä elämäntapa,

ihmisoikeudet

Aihekokonaisuudet

kestävä kehitys





kurssilla käsitellään erityisesti päättökokeessa tarvittavia strategioita liittyen

rakenneosioon, luetunymmärtämiseen ja muunnoksiin sekä käännökseen

Kuuntelu


45

Puhuminen

keskusteluharjoituksia

Lukeminen

luetaan itsenäisesti pitkähköjä tekstejä (lehtiartikkeleita, kirjallisuuskatkelmia,

tietokirjallisuutta)

Kirjoittaminen

otsikkoaine ja kirjoitelmat

kerrataan päättökokeessa esiintyviä kirjoitustyylejä

SOVELTAVAT KURSSIT

9. Englannin kertauskurssi (ENA109)


kertaa englannin keskeisen kieliopin.

Aihepiirit

matkailu, Lontoo, Suomi-tietous


ymmärtävä lukeminen

Kuuntelu

keskeisen sisällön ymmärtäminen

Lukeminen


Puhuminen

arkielämän keskustelutilanteet, mielipiteen ilmaiseminen

Kirjoittaminen

kirjoitelmat

10. Englannin keskusteluja sanastokurssi (ENA110)


vahvistaa suullista kielitaitoa harjoittelemalla erilaisia puhetilanteita

vahvistaa ja laajentaa sanaston hallintaa tekstien ja tehtävien avulla

46

kiinnittää huomiota ääntämiseen, intonaatioon, kulttuurien välisiin eroihin suullisessa

viestinnässä ja tapakulttuurissa sekä nopeaan ja spontaaniin reagointiin

oppii kertomaan, kuvailemaan, perustelemaan, väittelemään.

Aihepiirit

esittely, small talk, koulutus, vapaa-aika, pukeutuminen, mainonta

Aihekokonaisuudet

kulttuurin tuntemus ja kulttuuri-identiteetti


sanasto: passiivisen sanaston aktivointi, vihjeiden käyttö

kompensoivien strategioiden käyttö puhetilanteessa, aktiivisen kuuntelijan rooli

Kuuntelu

olennaisen sisällön ymmärtäminen

Lukeminen

keskeisen sisällön löytäminen ja tiivistäminen omin sanoin

Puhuminen

nopea, kohtelias reagoiminen

suullinen esitys

ääntämisen ja intonaation harjoittelu

aktiivinen keskusteluun osallistuminen, kysyminen ja vastaaminen

Kirjoittaminen

pienimuotoisia kirjoitustehtäviä: kuvailua, selostuksia ja tiivistämistä

11. Tekniikan englanti (ENA111)


tutustuu erilaisiin teknisiin ilmiöihin ja laitteisiin tekstien ja videoiden avulla

oppii kertomaan teknisistä ilmiöistä ja laitteista

kartuttaa tekniikan sanastoa

kertaa numeraalit.

Aihepiirit

arkielämän tekniset laitteet ja ilmiöt

47


tekstien ymmärtäminen, skannaus, merkityksen päättely, passiivisen sanaston

aktivointi

Kuuntelu


lyhyet produktiiviset vastaukset

Lukeminen

ymmärtävä lukeminen

Puhuminen

suulliset esitykset


Kirjoittaminen

teknisten laitteiden ja ilmiöiden kuvailu

4.3.3 Ruotsi (B1-kieli)

Ruotsin kieli on oppiaineena taito-, tietoja kulttuuriaine. Opiskelu kehittää opiskelijoiden

ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä viestinnän tietoja ja taitoja. Opiskelu vahvistaa

myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen kulttuuriin. Opiskelu auttaa

opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetuksessa

toteutuvat aihekokonaisuudet: hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-

identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen

ja aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.



osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla

rohkaistuu viestintään

ottaa vastuun opiskelustaan

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa kielen opiskelijana

osaa arvioida omaa edistymistään suhteessa tavoitteisiin

osaa asettaa itselleen uusia tavoitteita.

48

Arviointi

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Niitä ovat kuullun

ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä sekä rakenne ja

sanasto. Opetukseen osallistuminen ja läsnäolo oppitunneilla ovat osa arviointia.

Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin arviointi

perustuu kirjallisiin kokeisiin ja opiskelijan jatkuvaan näyttöön. Soveltava kurssi arvioidaan

suoritusmerkinnällä S (hyväksytty) / H (hylätty). Itsearvioinnilla kehitetään opiskelijan

tavoitteiden asettelua ja kielitaidon kehittymisen arvioimista.

Työtavat ja opetusmenetelmät

Työtavat ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja pohjautuvat konstruktivistiseen

oppimiskäsitykseen, joka korostaa joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta.

Lukiolaista ohjataan tavoitteellisuuteen ja omatoimisuuteen, ja opetuksessa pyritään

oppilaskeskeisyyteen ja kommunikatiivisuuteen, joskin itsenäistä opiskelua ja opettajan

luennointia käytetään myös. Mm. erilaiset pari- ja ryhmätyöt ohjaavat opiskelijaa ottamaan

vastuuta koko ryhmän oppimisesta. Tällöin olennaista on turvallinen ja positiivinen

oppimisympäristö. Ryhmässä opiskelijat saavat tukea toisiltaan ja huomaavat esim. omia

kehittämistarpeitaan ja vahvuuksiaan. Tällöin myös opiskelijat toimivat luontevasti

toistensa oppimaan ohjaajina. Opetuksessa hyödynnetään myös tietotekniikan ja verkko-

oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Kurssit

Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen

kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden

käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.

Kullakin kurssilla käsitellään myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja

toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia

tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston

tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään

huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota

49

kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin

tekijöihin.

Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan

tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina.

Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman

kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Tukiopetusta

tai muuta erityistukea tarjotaan mahdollisuuksien mukaan.

Pakolliset, valtakunnalliset syventävät (sy) ja soveltavat (so) ruotsin kurssit suositellaan

suoritettavaksi seuraavassa järjestyksessä: RUB108 so, RUB101, RUB102, RUB103,

RUB104, RUB106 sy, RUB105, RUB107 sy.

Ensimmäisen vuosiluokan kursseista RUB108:aa ei voi tenttiä. RUB101- ja RUB102-

kurssit voi tenttiä vain poikkeustapauksissa. Muita kursseja voi suorittaa myös tenttimällä,

mikäli tenttimisen katsotaan opiskelijan opintojen edistymisen kannalta olevan paras

ratkaisu. Opiskelijoita, jotka suorittavat kurssin tenttimällä, vaaditaan suorittamaan

opettajan kanssa sovitut tehtävät alussa sovitun aikataulun mukaisesti, niin että kaikki

vaaditut tehtävät on suoritettu viimeistään ennen kurssikoetta. Opettaja ja opiskelija

sopivat keskenään, kuuluuko kurssin arviointikriteereihin esim. kuuntelukoe, kotiaineen

kirjoittaminen, yo-vihkon tekeminen tms. Itsenäisesti suoritettua kurssia ei voi tenttiä

uudestaan. Niin ikään opiskelijan on saatava itsenäisesti suoritetusta kurssista vähintään

arvosana viisi, muutoin hän joutuu käymään kurssin normaalisti.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Koulu ja vapaa-aika (RUB101)

Kurssin tavoitteena on perusopetuksen ja lukion ruotsin opetuksen niveltäminen. Kurssilla

rohkaistaan opiskelijaa tuottamaan aktiivisesti puhetta, vahvistetaan kuullun

ymmärtämistä, vahvistetaan kurssin aihepiirien sanaston ja perusrakenteiden hallintaa.

Kurssin aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja

epämuodollista. Kotiseutunäkökulmaa voi ottaa esille käsittelemällä kaupungin tarjoamia

50

harrastusmahdollisuuksia. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja

keskeisiä puheviestinnän strategioita.

Opiskelijaa ohjataan alusta lähtien ottamaan vastuu ruotsin kielen opinnoistaan ja

arvioimaan itse kurssin tavoitteiden saavuttamista. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle

kielitaidon eri osa-alueet ja niiden arviointiperusteet. Opiskelijoille esitellään erilaisia

keinoja opiskella kielen monia osa-alueita, jotta kukin löytäisi itselleen sopivimmat ja

tehokkaimmat opiskelutavat (aihekokonaisuus 'aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys').

2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB102)

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän

harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien (esim.

sähköpostiviestejä ja lyhyitä kirjeitä) avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun,

työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet "hyvinvointi

ja turvallisuus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" antavat näkökulmia kurssin aiheiden

tarkasteluun. Niin ikään suullisen viestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja

kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Kurssilla käsitellään harrastuksia ja muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

(kotiseutunäkökulma huomioon ottaen). Samalla pohditaan terveen elämään edellytyksiä

ja oman elämän hallintaa. Opettaja ohjaa opiskelijoita huomaamaan ruotsin kielen

esiintymisen erilaisissa viestimissä (esim. nuorten-, musiikki- ja urheiluohjelmat) ja heidän

arkiympäristössään.

Opiskelijoita ohjataan erityisesti kantamaan vastuuta myös opiskelutovereidensa

oppimisesta. Työskentelyssä käytetään näin ollen myös paljon pari- ja ryhmätöitä sekä

yhteistoiminnallisia menetelmiä.

3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB103)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä

Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus "kulttuuri-identiteetti ja

kulttuurien tuntemus" tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa

51

harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä (esim. oman asuinpaikan

tai kotimaan esittely). Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

Kurssin päätavoite on opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti

kotiseudustaan (Kotkan ja Etelä-Kymeenlaakson erityispiirteet) ja kotimaastaan.

Opiskelijat herätetään huomaamaan muiden Pohjoismaiden kielelliset ja kulttuuriset erot.

Aihekokonaisuuteen kytkeytyy kiinteästi suomenruotsalaisuus ja siihen liittyvät osa-alueet,

esim. historia ja kulttuuri.

Opiskelijoita ohjataan tekemään kurssin aikana pieni kirjallinen raportti tai ryhmätyö, jota

tehdessään he hyödyntävät tietoverkkoja, kirjasto- ja matkailupalveluja yms. Tämä

kehittää ymmärtävää lukemista ja tavoitteellista ja tiivistävää kirjoittamista.

4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB104)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen

opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista

korostuu "hyvinvointi ja turvallisuus".

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä

perusteluineen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja asioista sekä suullisesti että kirjallisesti.

Aihekokonaisuuksista "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys" sopii kurssin aihepiireihin.

Lisäksi opiskelijan tulisi pystyä ilmaisemaan omia tuntemuksiaan ja mielialojaan sekä

reagoimaan asianmukaisesti keskustelukumppanin viestiin.

Työtavoissa korostuvat oppilaskeskeiset työtavat. Aihepiirejä pyritään tuomaan lähelle

opiskelijoiden omaa elämää.

5. Elinympäristömme (RUB105)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.

Aihekokonaisuudet "kestävä kehitys", "teknologia ja yhteiskunta" sekä "viestintä- ja

mediaosaaminen" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan

ymmärtävän lukemisen strategioita, ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin

52

tarkoituksiin sopivia tekstejä (mm. analysoivaa tekstiä mainoksista tai televisio-ohjelmista

ja argumentoivaa tekstiä esim. elinympäristöstä).

Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttista materiaalia. Samalla

harjoitellaan olennaisen tiedon etsimistä ja tiivistämistä sekä luetun että kuullun osalta.

Tekstien tuottamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota kielen sopivuuteen eri tilanteissa.

Opiskelijat tuottavat tekstejä kohderyhmä ja viestintäkanava huomioon ottaen (raportti,

puhe, yleisönosastokirjoitus).

Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan kehitysvaiheensa suhteessa koko oppimäärän

tavoitetasoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotosten oikeakielisyyteen sekä luetun

ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen.


6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB106)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja

kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia

kurssin aiheisiin. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen

(yksin tai ryhmätyönä). Lisäksi opiskelijoita valmennetaan päättökoetta varten kertailemalla

kielen rakenteita, laajentamalla sanavarastoa ja harjoittelemalla erilaisia päättökokeessa

tarvittavia taitoja.

Opiskelijat valitsevat pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan, arkkitehdin tai tietyn

tyylisuunnan, johon he perehtyvät. He laativat kirjallisen tuotoksen, jonka tekoprosessi

syventää opiskelijan taitoja etsiä eri lähteistä (sähköiset viestimet, kirjasto) tietoa ja

käsitellä sitä. Opiskelija opettelee yhdistämään ja tiivistämään eri lähteistä poimittuja

tietoja itse tuotettuun tekstiin.

Tärkeä osa kurssin arviointia on oman työskentelyn reflektointi. Opiskelijoiden tehtävänä

on myös arvioida rakentavasti opiskelijatovereiden töitä. Omaa työtään opiskelija

tarkastelee oletetun oman taitotasonsa valossa tehdessään itsearviointia. Opettaja antaa

kurssiarvosanan tuotosten, työprosessin ja kokeen perusteella.

53

7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB107)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla

käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä

vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä

vaativamman kieliaineksen avulla. Lisäksi opiskelijoita valmennetaan päättökoetta varten

kertailemalla kielen rakenteita, laajentamalla sanavarastoa ja harjoittelemalla erilaisia

päättökokeessa tarvittavia taitoja.

Aihekokonaisuuksista mm. "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys" soveltuu hyvin tähän

kurssiin. Sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja

argumentointia. Opiskelijoita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita

eri viestimistä. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee ymmärtämään keskeisen sisällön

esim. uutislähetyksestä tai lehtiartikkelista. Tutustutaan ylioppilaskirjoitusten

tehtävätyyppeihin.

SOVELTAVAT KURSSIT

8. Kertauskurssi (RUB108)

Kurssin tavoitteena on peruskoulun keskeisen kieliopin mieleen palauttaminen ja sanaston

kertaaminen ja aktivoiminen. Opiskelijoita rohkaistaan kirjalliseen ja suulliseen viestintään.

Heitä ohjataan erityisesti ottamaan vastuuta alkaneesta lukio-opiskelusta, ja heitä

kannustetaan asettamaan itselleen tavoitteita ruotsin kielen opiskeluun (aktiivinen

kansalaisuus ja yrittäjyys). Kurssilla pyritään myös rennon ja positiivisen ilmapiirin kautta

hälventämään mahdollisia negatiivisia ennakkoasenteita ruotsin kielen opiskelua kohtaan

(aihekokonaisuus 'hyvinvointi ja turvallisuus'), jolloin erilaiset pari- ja

ryhmätyöskentelymuodot korostuvat.

54

4.3.4 Saksa

4.3.4.1 Saksa (B2-kieli)


1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB201)

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,

vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi

vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla

painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja

laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet:

viestintäosaaminen: koulu ja harrastukset

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: vapaa-ajan toiminta

hyvinvointi ja turvallisuus: ihmissuhteet, tunteiden ilmaiseminen.

2. Meillä ja muualla (SAB202)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,

historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen

ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa

harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja kohdekulttuurin vertailu eri

näkökulmista; saksankieliset maat matkakohteena ja niiden tärkeimpiin nähtävyyksiin

tutustuminen

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: oman mielipiteen ilmaiseminen ja muiden kuuntelu;

suunnitelmien laatiminen.

3. Ennen ja nyt (SAB203)

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja

55

vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten

tehtävien avulla.

Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet, jotka nivoutuvat yhteen ja

käsittelevät yhteiskunnan muutoksia ja yhteiskunnan nykytilaa

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: yksilön merkitys yhteiskunnassa

kestävä kehitys: muutoksen merkitys

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: Saksan historian päätapahtumat ja niiden

vaikutus saksalaiseen elämään ja kulttuuriin.

4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB204)

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten

tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista

ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuuden

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: valintojen tekeminen oman elämän suuressa

taitekohdassa; harjoitellaan työnhaussa tarvittavia viestintätaitoja, kuten CV:n

kirjoittamista saksan kielellä

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: saksankielinen työpaikkakulttuuri esim.

teitittely työpaikoilla ja työpaikkojen hierarkkisuus

viestintä- ja mediaosaaminen: harjoitellaan autenttisten työpaikkailmoitusten lukemista

esim. Internetissä.

5. Kulttuuri (SAB205)

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,

elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.


kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: saksankielisen kulttuurialueen tuntemuksen

lisääminen

viestintä- ja mediaosaaminen: autenttisen materiaalin käyttö esim. musiikki, kirjallisuus,

elokuvat, televisio ja Internet oppimisen välineenä

56

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: urheilu- ja muu järjestötoiminta.

6. Yhteinen maapallomme (SAB206)

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon

tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla

painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista

suullisesti ja kirjallisesti.


kestävä kehitys: ympäristön tila ja oman toimintamme vaikutus siihen ja sen

tulevaisuuteen

viestintä- ja mediaosaaminen: ajankohtaisista aiheista uutisoiminen tiedotusvälineissä;

erilaisten autenttisten tekstien kriittinen käyttö

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: oman toiminnan vaikutus yhteiskunnassa;

kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen politiikka

hyvinvointi ja terveys: yleismaailmallisia konflikteja

teknologia ja yhteiskunta: teknologian merkitys maapallon tulevaisuuteen.

7. Tiede ja tekniikka (SAB207)

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät

yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.


teknologia ja yhteiskunta: ajankohtaisia tekstejä; eri tieteenalojen ja uusimman

teknologian vaikutukset elämäämme ja yhteiskuntaamme

viestintä- ja mediaosaaminen: ajankohtaisia uutisia ja keskustelunaiheita; eri viestimien

merkitys tiedon saannin välineenä

kestävä kehitys: tekniikan mahdollisuudet kestävän kehityksen tukemisessa.

8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB208)

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja

kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

57


kestävä kehitys: monipuolinen luonnonilmiöiden tarkastelu esim. omat ja perheen arjen

käytänteet kierrätyksen suhteen

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa; ympäristö- ja

luonnonsuojelujärjestöt

hyvinvointi ja turvallisuus: luonnon ja oman hyvinvointimme riippuvuussuhteiden

pohdintaa

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: kierrätys Saksassa; luonnon merkitys

Keski-Euroopassa

viestintä- ja mediaosaaminen: harjoitellaan tehokkaan kirjallisen ja suullisen viestinnän

taitoja.

Kurssien suorittaminen

B2-saksan syventävät kurssit suositellaan suoritettavan numerojärjestyksessä 18.

Kursseja ei suositella tentittäväksi, mutta mikäli opiskelijalla on päällekkäisyyksiä muiden

oppiaineiden kanssa, voi hän suorittaa kurssin myös tenttimällä. Tällöin opiskelijaa

vaaditaan suorittamaan opettajan kanssa sovitut tehtävät alussa sovitun aikataulun

mukaisesti, niin että kaikki vaaditut tehtävät on suoritettu viimeistään ennen kurssikoetta.

Opettaja ja opiskelija sopivat keskenään, kuuluuko kurssin arviointikriteereihin esim.

kuuntelukoe, kotiaineen kirjoittaminen, yo-vihkon tekeminen tms. Itsenäisesti suoritettua

kurssia ei voi tenttiä uudestaan ja siitä on saatava vähintään arvosana viisi, muutoin

opiskelija joutuu käymään kurssin normaalisti.

Saksan perusrakenteet (hallittava B2-saksan 3. kurssin jälkeen)

Verbit

säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja perfekti

modaaliapuverbien käyttö

kohteliaat pyynnöt ja kehotukset

man-rakenne

haben ja sein -verbien imperfekti

tärkeimmät datiivia ja akkusatiivia vaativat rektioverbit

58

Substantiivit

substantiivien ja niiden artikkelien nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja genetiivi

Pronominit

persoonapronominien ja possessiivipronominien nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja

genetiivi

kein-pronomini

Prepositiot

akkusatiivia tai datiivia vaativat prepositiot

vaihtoprepositiot

Lukusanat

perusluvut

Sanajärjestys

päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys; keskeisimmät kysymyssanat ja

rinnastuskonjunktiot

sivulauseen sanajärjestys; keskeisimmät alistuskonjunktiot

4.3.4.2 Saksa (B3-kieli)


1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB301)

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,

esittäytyminen ja hyvästely. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään

vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät

ihmissuhteet. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja opitaan selviytymään yksinkertaisista

arkipäivän viestintätilanteista.


viestintäosaaminen: tutustuminen ja arkipäivän viestintätilanteet

hyvinvointi ja turvallisuus: perhe, kotipaikka ja opiskeluympäristö.

2. Näin asiat hoituvat (SAB302)

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa

59

erilaisten palveluiden yhteydessä. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja

puhumista.


viestintäosaaminen: arkipäivään ja matkailuun liittyvät tilanteet

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: palveluammatit

hyvinvointi ja turvallisuus: läheiset ihmissuhteet ja oma terveys.

3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB303)


vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla

painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja



viestintäosaaminen: koulu ja harrastukset

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: vapaa-ajan toiminta.

4. Meillä ja muualla (SAB304)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja saksankielisten maiden ihmiset, maantiede,





kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: oman ja kohdekulttuurin vertailu eri

näkökulmista; saksankieliset maat matkakohteena ja niiden tärkeimpiin nähtävyyksiin

tutustuminen

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: uudet mahdollisuudet yrittäjyydessä.

60

5. Ennen ja nyt (SAB305)




tehtävien avulla.

Kurssiin soveltuvat mm. seuraavat aihekokonaisuudet, jotka nivoutuvat yhteen ja

käsittelevät yhteiskunnan muutoksia ja yhteiskunnan nykytilaa

hyvinvointi ja turvallisuus: suhtautuminen huumausaineisiin

kestävä kehitys: eläin- ja ympäristönsuojelu

teknologia ja yhteiskunta: tärkeitä saksalaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia.

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB306)





aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: valintojen tekeminen oman elämän suuressa

taitekohdassa ja niistä keskusteleminen

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: tutustuminen elämään erilaisissa

asumismuodoissa .

7. Kulttuuri (SAB307)




kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus: saksalaisten Suomi-kuva ja suomalaisten

käsityksiä saksalaisista ja saksalaisuudesta

61

teknologia ja yhteiskunta: saksan kielen tarpeellisuus erilaisissa ammateissa; teollisuus

ja Suomen ja Saksan väliset kauppasuhteet.

8. Yhteinen maapallomme (SAB308)






kestävä kehitys: ympäristön tila ja oman toimintamme vaikutus siihen ja sen

tulevaisuuteen

viestintä- ja mediaosaaminen: ajankohtaisista aiheista uutisoiminen tiedotusvälineissä;

erilaisten autenttisten tekstien kriittinen käyttö

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: oman toiminnan vaikutus yhteiskunnassa;

kansainväliset järjestöt ja kansainvälinen politiikka

hyvinvointi ja terveys: yleismaailmallisia konflikteja

teknologia ja yhteiskunta: teknologian merkitys maapallon tulevaisuuteen.


B3-saksan syventävät kurssit suositellaan suoritettavan numerojärjestyksessä 18.

Kursseja ei suositella tentittäväksi, mutta mikäli opiskelijalla on päällekkäisyyksiä muiden

oppiaineiden kanssa, voi hän suorittaa kurssin myös tenttimällä. Tällöin opiskelijaa

vaaditaan suorittamaan opettajan kanssa sovitut tehtävät alussa sovitun aikataulun

mukaisesti, niin että kaikki vaaditut tehtävät on suoritettu viimeistään ennen kurssikoetta.

Opettaja ja opiskelija sopivat keskenään, kuuluuko kurssin arviointikriteereihin esim.

kuuntelukoe, kotiaineen kirjoittaminen, yo-vihkon tekeminen tms. Itsenäisesti suoritettua

kurssia ei voi tenttiä uudestaan ja itsenäisesti suoritetusta kurssista on saatava vähintään

arvosana viisi, muutoin hän joutuu käymään kurssin normaalisti.

Saksan perusrakenteet (hallittava B3-saksan 5. kurssin jälkeen)

62

Verbit

säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesens ja perfekti

modaaliapuverbien käyttö

kohteliaat pyynnöt ja kehotukset

man-rakenne

haben ja sein -verbien imperfekti

tärkeimmät datiivia ja akkusatiivia vaativat rektioverbit

Substantiivit

substantiivien ja niiden artikkelien nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja genetiivi

Pronominit

persoonapronominien ja possessiivipronominien nominatiivi, akkusatiivi, datiivi ja

genetiivi

kein-pronomini

Prepositiot

akkusatiivia tai datiivia vaativat prepositiot

vaihtoprepositiot

Lukusanat

perusluvut

Sanajärjestys

päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys; keskeisimmät kysymyssanat ja

rinnastuskonjunktiot

sivulauseen sanajärjestys; keskeisimmät alistuskonjunktiot

4.3.5 Ranska

Koska Karhulan lukiossa ranskan kielen B2- ja B3-ryhmät on yhdistetty kursseista RAB201

ja RAB303 alkaen, ryhmien opetussuunnitelmat ovat osittain päällekkäiset. Lukion

ensimmäisen luokan kurssien sisällöt ovat näiden kahden ryhmän opiskelijoille erilaiset,

mutta ranskan kielen lukiossa aloittava (B3) ja peruskoulusta jatkava (B2) opiskelija

pääsevät samoihin tavoitteisiin kursseista RAB202 ja RAB304 alkaen. Erona alkavan ja

jatkavan kielen oppijoilla saattaa olla jatkavan kielen opiskelijan suuremmaksi kehittynyt

sanavarasto ja mahdollisesti kasvanut taito ja nopeus rakenteiden hallinnassa, mutta

alkavan kielen opiskelija on lukion kurssit suoritettuaan kuronut eroa kiinni, joten opiskelijat

voivat olla tasavertaisia päättökokeen suhteen.

63

Työtavat

Ranskan oppitunneilla käytetään itsenäisen työskentelyn lisäksi runsaasti pari- ja

ryhmätöitä kommunikatiivisuuden periaatteiden mukaisesti. Puheen ymmärtämistä sekä

ääntämistä harjoitellaan erityisesti kielistudiossa, ja lisäksi osalla kursseja laaditaan

pienehköjä suullisia esitelmiä. Ranskankielisiä kirjallisia tuotoksia harjoitellaan esimerkiksi

kirjeen, CV:n tai kirjoitelman muodossa. Oppikirjakappaleiden rinnalla käytetään myös

ekstensiivisiä lukutekstejä tekstinymmärtämisen ja ranskankielisen maailman kulttuuriin

tutustumisen välineinä.

Arviointi

Ranskan kurssit arvioidaan numeerisesti asteikolla 410. Arvosana määräytyy opiskelijan

tuntityöskentelyn ja aktiivisuuden sekä kurssikokeen pohjalta. Kurssikoe käsittää yleensä

kirjallisen tuottamisen ja kielioppiosion lisäksi puheenymmärtämisosion sekä osalla

kursseista myös ääntämis- ja puheentuottamisosion.

Suorittaminen

Ranskan kurssit on syytä suorittaa numerojärjestyksessä kieliaineksen kumulatiivisuuden

vuoksi. Kursseja RAB201 ja RAB202 sekä RAB301 RAB304 ei voi tenttiä, eikä tenttimistä

suositella myöhemmilläkään kursseilla. Vieraan kielen hyvä oppiminen vaatii paljon

monipuolista harjoittelua ja toistoa, jota on vaikea saavuttaa käymättä oppitunneilla.

Kurssin suorittamiseen tarvitaan läsnäolo tunneilla sekä tehtävien ja kurssikokeen

hyväksytty suorittaminen. Mahdollinen tenttiminen suoritetaan

puheenymmärtämisharjoitusten ja kielioppi- sekä tekstinymmärtämistehtävien ja kirjallisen

tuotoksen myötä sekä lisäksi osallistumalla kurssikokeeseen.

64

4.3.5.1. Ranska (B2-kieli)


1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB201)






Kurssin keskeiset sisällöt

kieliopin intensiivinen kertaus

passé composén käytön harjoittelua

2. Meillä ja muualla (RAB202)






l’imparfait

gerundi

objekti- ja adverbiaalipronominit sekä niiden paikka lauseessa

adverbit

3. Ennen ja nyt (RAB203)




tehtävien avulla.

65


l’imparfait’n ja passé composén erot ja käyttö

en ja y –pronominaalit

tout-ilmauksia

prepositiosanontoja

4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB204)





pluskvamperfekti

adjektiivien ja adverbien vertailu

subjunktiivi

5. Kulttuuri (RAB205)




subjunktiivia syvennetään

indefiniittipronominit

demonstratiivipronominit

partisiipin preesens sivulauseen vastikkeena

avoir-ilmauksia

6. Yhteinen maapallomme (RAB206)





66


futuuri

konditionaali

ehtolauseet

infinitiivirakenteita

kieltoilmauksia

relatiivipronominit

7. Tiede ja tekniikka (RAB207)




partisiipin prefektin taipuminen

epäsuora esitys

8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB208)




kerrataan kielioppia monipuolisesti

harjoitellaan päättökokeen eri osioita ja tehtävätyyppejä

4.3.5.2. Ranska (B3-kieli)

1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB301)


hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään


67

ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän

viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.


substantiivien suku ja luku sekä artikkelit

genetiivi

yleisimpiä epäsäännöllisiä verbejä

possessiivipronominit


adjektiivien taipuminen ja paikka

yhdyssanat

prepositioilmauksia

2. Näin asiat hoituvat (RAB302)

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.

Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten

ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja

ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.


kellonaikojen ilmaiseminen

säätiedotukset

säännölliset verbiryhmät sekä epäsäännöllisiä verbejä

prepositioita

kysymyslauseet

3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB303)





68


partitiivi

imperatiivi

apuverbi ja infinitiivi -rakenne

passé composé

4. Meillä ja muualla (RAB304)






l’imparfait

gerundi

objekti- ja adverbiaalipronominit sekä niiden paikka lauseessa

adverbit

5. Ennen ja nyt (RAB305)




tehtävien avulla.


l’imparfait’n ja passé composén erot ja käyttö

en ja y –pronominaalit

tout-ilmauksia

prepositiosanontoja

69

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB306)





pluskvamperfekti

adjektiivien ja adverbien vertailu

subjunktiivi

7. Kulttuuri (RAB307)




subjunktiivia syvennetään

indefiniittipronominit


partisiipin preesens sivulauseen vastikkeena

avoir-ilmauksia

8. Yhteinen maapallomme (RAB308)






futuuri

konditionaali

ehtolauseet

70

infinitiivirakenteita

kieltoilmauksia

relatiivipronominit

9. Tiede ja tekniikka (RAB309)




partisiipin prefektin taipuminen

epäsuora esitys

10. Luonto ja kestävä kehitys (RAB310)




kerrataan kielioppia monipuolisesti

harjoitellaan päättökokeen eri osioita ja tehtävätyyppejä

4.3.6 Espanja (B3-kieli)

Espanjan kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja.

Opiskellaan espanjan kielialueen kulttuuria, jotta oppilas voisi laajentaa sitä koskevaa

tietoisuutta, ymmärtämystä ja arvostusta. Tehdään yhteistyötä Kaakkois-Espanjassa,

Murcian kaupungissa sijaitsevan ´Alfonso X El Sabio´-lukion kanssa. Pyrimme antamaan

espanjan opiskelijoille mahdollisuuden ottaa osaa opiskelijavaihtoon, jonka aikana

opiskelijat asuvat yhteistyökoulumme oppilaiden luona noin kymmenen päivän ajan ja

vastavuoroisesti espanjalaiset vierailevat Karhulassa saman pituisen ajan. Vaihdon aikana

kummassakin maassa opiskelijat tutustuvat toisiinsa, kouluelämään, tapakulttuuriin,

nähtävyyksiin ja paikalliseen historiaan. Erityisesti korostetaan kommunikointia espanjan

kielellä. Yrittäjyys ja aktiivinen kansalaisuus -teema toteutuu varainhankinnassa: opiskelijat

monien erilaisten projektien avulla keräävät rahaa leirikouluja varten.

71

Arviointi

Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueet: kuullun ymmärtäminen, suullinen

ja kirjallinen viestintä sekä rakenne ja sanasto. Oppitunnilla läsnäolo ja aktiivinen

osallistuminen on osa arviointia. Kurssien arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin ja

jatkuvaan näyttöön. Kurssit arvioidaan numeroin.

Työtavat ja opetusmenetelmät

Työtavat ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia. Opiskelijaa ohjataan tavoitteellisuuteen

ja omatoimisuuteen opettajan toimiessa oppimaan ohjaajana. Opetuksessa pyritään

mahdollisimman paljon oppilaskeskeisyyteen ja kommunikatiivisuuteen. Opetuksessa

hyödynnetään myös tietotekniikan ja verkko-oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.


1. Hyvää päivää, hauska tutustua (ESB301)




ihmissuhteet, ja opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista.

Harjoitellaan lukusanoja ja tavallisimpia aikaan liittyviä ilmauksia. Kurssilla painotetaan

puheviestintää. Harjoitellaan kuullun ymmärtämistä. Kurssilla opiskellaan seuraavia

rakenteita: persoonapronominit, epämääräinen ja määräinen artikkeli, adjektiiveja,

partitiivi, säännöllisten verbien preesens.

2. Näin asiat hoituvat (ESB302)

Kurssin aihepiirejä on suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.

Harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla

ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja

ateriointipalveluita. Harjoitellaan kellonaikoja ja sääilmauksia. Kurssilla painotetaan

puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssilla opiskellaan seuraavia rakenteita:

possessiivipronominit, diminutiivi, genetiivi, verbisanontoja, adverbeja.

72

3. Vapaa-aika ja harrastukset (ESB303)


vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin,

opiskellaan mm. vaateostoksilla tarvittavia ilmauksia. Kurssilla painotetaan puheen

ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen

perusrakenteiden tuntemusta. Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista.

Kurssilla opiskellaan seuraavia rakenteita: ir+a-lähifutuuri, gerundi, kestopreesens,

objekti-ja datiivipronominit.

4. Meillä ja muualla (ESB304)

Kurssin aihepiireinä ovat maan ja espanjankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,

nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja

puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Tutustutaan espanjalaiseen

ruokakulttuuriin ja opitaan ravintolassa asioimiseen liittyviä ilmaisuja. Kirjoittamistaitoa

harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla opiskellaan

seuraavia rakenteita: imperatiivi, adjektiivien vertailu, säännöllisten verbien yksinkertainen

perfekti ja imperfekti, passiivi, refleksiiviverbit.

5. Ennen ja nyt (ESB305)


Teemme lyhyen katsauksen Espanjan lähihistoriaan ja nykypäivään mm. erään

vanhuksen kertoman elämäntarinan kautta. Tutustutaan Espanjan kuuluisimpiin

taidemaalareihin. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden

hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla

opiskellaan mm. seuraavia rakenteita: yksinkertainen perfekti, imperfekti ja perfekti.

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (ESB306)


tulevaisuudensuunnitelmiin. Opitaan kertomaan omasta työpaikasta, esimerkkeinä työ

ensiapuasemalla sekä kotimaisen matkailun parissa. Opitaan kertomaan tulevaisuuden

suunnitelmista ylioppilastutkinnon jälkeen. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin

liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

73

Kurssilla opiskellaan seuraavia rakenteita: relatiivipronominit, pluskvamperfekti, futuuri,

subjunktiivin preesens ja perfekti.

7. Kulttuuri (ESB307)

Kurssin aihepiireinä on kirjallisuus, elokuva, teatteri ja urheilu. Opiskellaan teatterisanastoa

ja tutustutaan hiukan Lorcan runoihin ja espanjalaiseen teatterielämään esimerkkeinä

kuuluisat ohjaajat ja näyttelijät. Tutustutaan espanjalaiseen urheiluelämään. Kurssilla

harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Uusina rakenteina opiskellaan konditionaali ja

subjunktiivin imperfekti ja kerrataan jo aiemmin opiskeltuja.

8. Yhteinen maapallomme (ESB308)

Lähtökohtana on oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon

nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.

Opetellaan keskustelemaan ympäristöongelmista. Tutustutaan hiukan mm. Argentiinan

lähimenneisyyteen, USA:n espanjankielisiin, Bsakimaahan. Kurssilla painotetaan tekstin

ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja

kirjallisesti. Kerrataan monipuolisesti kielioppirakenteita. Harjoitellaan yo-kokeen eri

koetyyppejä.

4.3.7 Venäjä

Venäjän kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja, jotka

antavat heille venäjän kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoavat heille

mahdollisuuden kehittää venäjän kielialueen kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan,

ymmärtämystään ja arvostustaan. Erityinen painoalue venäjän tuntemuksen opetuksessa

on Kotkan lähialueet: Pietari ja sen ympäristö, jotka otetaan huomioon joka kurssin aikana.

Suurena apuna venäläisen elämäntavan tutustuttamisessa on pitkäaikainen

yhteistyökoulumme Pietarissa. Pyrimme kehittämään monimuotoisia yhteistyönmuotoja

’Koulu numero 23’:n kanssa. Lisäksi meillä on myös yhteistyötä kahden muun

pietarilaisen koulun kanssa. Venäjän kielen ja kulttuurien välisen viestinnän opetuksessa

pyritään käyttämään apuna myös koulussamme opiskelevia äidinkielenään venäjää

puhuvia oppilaita.

74

Arviointi

Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Niitä ovat kuullun

ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä sekä rakenne ja sanasto. Opetukseen

osallistuminen ja läsnäolo on osa arviointia. Kurssien arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin

ja opiskelijan jatkuvaan näyttöön.

4.3.7.1 Venäjä (A2-kieli)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Nuori ja hänen maailmansa (VEA201)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja

perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät

jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli

on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa

näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen

ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA202)

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan

rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden

yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ” hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”

viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa

harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Ollaan yhteydessä Karhulan lukion

pietarilaisen ystävyyskoulun ”Koulu numero 23” oppilaisiin ja opettajiin. Puheviestinnän

hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3. Opiskelu ja työ (VEA203)

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan

niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden

vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ” aktiivinen kansalaisuus

ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.

75

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA204)

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen

kansalaisuus ja yrittäjyys”-aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita.

Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua

harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

5. Kulttuuri (VEA205)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja

kulttuurien tuntemus” ja ” viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin

aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen

ja esittelevät sen.

6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA206)

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,

tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia

ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden

harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia

tekstejä.


7. Luonto ja kestävä kehitys (VEA207)

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja

kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää venäjän kieltä. Kerrataan kieliopin eri osa-alueita.

Harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä.

8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (VEA208)Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin

maailmankuviin liittyvät aiheet. Harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Harjoitellaan yo-

kokeen eri tehtävätyyppejä.

76

4.3.7.2 Venäjä (B2-kieli)

1. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB201)






2. Meillä ja muualla (VEB202)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja Venäjän ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet

ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista

ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten

tehtävien avulla.

3. Ennen ja nyt (VEB203)




tehtävien avulla.

4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB204)




5. Kulttuuri (VEB205)



77

6. Yhteinen maapallomme (VEB206)

Lähtökohtana ovat oman maan ja venäläisen yhteiskunnan toimintaan ja maapallon tilaan

ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan

tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja

kirjallisesti.

7. Tiede ja tekniikka (VEB207)



8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB208)


venäläisessä kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

4.3.7.3 Venäjä (B3-kieli)


1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB301)




ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän

viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

Sisällöt

opiskellaan kyrilliset kirjaimet ja ääntämistä

aloitetaan Pietarin kaupunkiin tutustuminen

2. Näin asiat hoituvat (VEB302)

Kurssin aihepiirejä on suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.

Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten

78

ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja

ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Sisällöt

vahvistetaan kyrilliikan luku- ja kirjoitustaitoa

voidaan lähettää ystävyyskoulun oppilaille lyhyitä viestejä

arkipäivään ja matkailuun liittyviä tilanteita pietarilaisesta näkökulmasta

3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB303)




laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemista.

Sisällöt

aiheena mm. konsertissa, elokuvissa yms. käynti

suullisen viestinnän lisäksi vahvennetaan kyrilliikan luku- ja kirjoitustaitoa

4. Meillä ja muualla (VEB304)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja venäjänkielisten maiden ihmiset, maantiede,



harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

Sisällöt

Venäjän kulttuurien erityispiirteitä

Moskovan ja Pietarin nähtävyydet ja historiaa

5 Ennen ja nyt (VEB305)




tehtävien avulla.

79

Sisällöt

terveyspalvelut Venäjällä

liikenne ja teknologia

Suomi venäläisten silmin

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB306)




Sisällöt

opiskelu Venäjällä ja Suomessa

yo-kirjoituksiin valmistautuminen

7. Kulttuuri (VEB307)



Sisällöt

tutustutaan Pushkiniin ja joihinkin muihin venäläisen kulttuurin merkkihenkilöihin

kulttuurien tuntemus ja kulttuurien välisten erojen tunnistaminen esim. musiikissa tms.


8. Yhteinen maapallomme (VEB308)

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä

maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös

mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten

selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Sisällöt

ajankohtaisista asioista uutisoiminen

80

luonnonsuojelu


4.3.8 Matematiikka

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja

tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun

malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja

kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen

taitoja.

Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne antavat opiskelijalle tilaisuuden

opiskella vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaa harjaannutetaan

tekemään kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä keskustelemaan niistä perustellen.

Erityisesti häntä ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja

tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijalle annetaan

vastuuta omista opinnoistaan, ja häntä ohjataan arvioimaan omaa edistymistään. Mediaa

ja tietoviestintätekniikkaa käytetään opiskelun, tiedonhankinnan ja -välittämisen välineenä.

Arviointi

Matematiikan opetustilanteissa arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan

oppimisprosessia, kehittää hänen kykyään esittää ratkaisuja suullisesti ja kirjallisesti ja

ohjata häntä arvioimaan omaa edistymistään. Kurssiarvioinnissa kiinnitetään huomiota

laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen

perustelemiseen. Kaikki kurssit arvioidaan arvosanoin 4–10.

Oppimäärän vaihtaminen

Vaihdettaessa pitkästä oppimäärästä lyhyeen hyväksi lukemisessa käytetään seuraavia

vastaavuuksia: MAA1 = MAB1, MAA3 = MAB2, MAA6 = MAB5, MAA7 = MAB4 ja MAA8 =

MAB3. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien

81

arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän opinnot voivat olla lyhyen syventäviä kursseja.

Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyestä pitkään matematiikkaan menetellään edellä

olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä

yhteydessä myös arvosanaa harkitaan uudelleen.

4.3.8.1 Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä antaa opiskelijalle valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa

opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän

käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen

soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.


Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin

matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa

rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden

kriittiseen arviointiin

ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä: seurata matemaattisen tiedon

esittämistä, lukea matemaattista tekstiä ja keskustella matematiikasta

ymmärtää ja osaa kriittisesti arvioida medioiden matemaattisessa muodossa esittämää

informaatiota

oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena

kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään

otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan

perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä

harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia

ratkaisustrategioita

saa valmiuden ymmärtää, mitata ja arvioida ekologisessa ja taloudellisessa

ympäristössä tapahtuvia muutoksia

saa valmiuden oman talouden suunnitteluun sekä yrittäjyyden ja taloustiedon

opiskeluun

82

tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä.

Kurssien suoritusjärjestys ja tenttiminen

Opinnot tulee aloittaa kursseilla 1 ja 2 tässä järjestyksessä. Kurssit 7–10 suoritetaan

numerojärjestyksessä. Kurssin 6 voi suorittaa missä vaiheessa tahansa. Kurssit 7–10 on

suoritettava ennen kurssia 13. Kurssi 3 on suoritettava ennen kurssia 16.

Kurssit 2–16 voi suorittaa tenttimällä,mikäli opettaja arvioi opiskelijan edellytykset

riittäviksi.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)


vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan

syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään

tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä

syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita

oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

Keskeiset sisällöt

potenssifunktio

potenssiyhtälön ratkaiseminen

juuret ja murtopotenssi

eksponenttifunktio

2. Polynomifunktiot (MAA2)


harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen

lukumäärää

83

oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista

ilman polynomien jakolaskua

oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.


polynomien tulo ja binomikaavat

polynomifunktio

toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä

toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen

toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin

polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)


harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä

kaksi- että kolmiulotteisessa tilanteessa

harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä

lauseita

ratkaisee geometrisiä ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden

ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen

kolmion trigonometriaa.


kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

sini- ja kosinilause

ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien

laskeminen

4. Analyyttinen geometria (MAA4)


ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten

käsitteiden välille

84

ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä,

suoria, ympyröitä ja paraabeleja

syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia

itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai

| f(x) | = | g(x) |

vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.


pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

yhtälöryhmän ratkaiseminen

pisteen etäisyys suorasta

5. Vektorit (MAA5)


ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden

avulla.


vektoreiden perusominaisuudet

vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

suorat ja tasot avaruudessa

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)


oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä

määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja

perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyden laskusääntöihin

85

ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään

jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä

perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan

normaalijakaumaa.


diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

jakauman tunnusluvut

klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

kombinatoriikka

todennäköisyyden laskusäännöt

diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

diskreetin jakauman odotusarvo

normaalijakauma

7. Derivaatta (MAA7)


osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia

rationaaliepäyhtälöitä

omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta

osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien

yhteydessä.


rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)


86

tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin

liittyviä yhtälöitä

tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

oppii yhdistetyn funktion derivoimisen

tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.


juurifunktiot ja -yhtälöt

eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

logaritmifunktiot ja -yhtälöt

yhdistetyn funktion derivaatta

käänteisfunktio

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Trigonometriset funktio ja lukujonot (MAA9)


oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisiä yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai

sin f(x) = sin g(x)

osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x

tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

ymmärtää lukujonon käsitteen

oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla

osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä

muodostettujen summien avulla.


suunnattu kulma ja radiaani

trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

trigonometristen funktioiden derivaatat

lukujono

rekursiivinen lukujono

87

aritmeettinen jono ja summa

geometrinen jono ja summa

10. Integraalilaskenta (MAA10)


ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden

integraalifunktioita

ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.


integraalifunktio

alkeisfunktioiden integraalifunktiot

määrätty integraali

pinta-alan ja tilavuuden laskeminen


11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)


oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen

avulla

ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita

oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista

oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin

avulla

osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.


lauseen formalisoiminen

lauseen totuusarvot

88

avoin lause

kvanttorit

suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

Eukleideen algoritmi

alkuluvut

aritmetiikan peruslause

kokonaislukujen kongruenssi

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)


oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla

likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa

ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti

oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät

oppii algoritmista ajattelua

harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä

oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.


absoluuttinen ja suhteellinen virhe

Newtonin menetelmä ja iterointi

polynomien jakoalgoritmi

polynomien jakoyhtälö

muutosnopeus ja pinta-ala

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)


syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan

täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien

todennäköisyysjakaumien tutkimiseen

tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

89


funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

epäoleelliset integraalit

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14)


syventää ja yhdistelee muilla kursseilla oppimiaan tietoja ja taitoja

valmistautuu ylioppilaskokeeseen.


algebra

geometria

analyyttinen geometria

trigonometria

vektorilaskenta

funktioiden tutkiminen differentiaali- ja integraalilaskennan menetelmin

todennäköisyyslaskenta

lukujonot ja sarjat

lukuteoria ja logiikka

15. Hyödyllistä algebraa (MAA15)


laajentaa kursseilla 1, 2 ja 4 oppimiaan tietoja ja taitoja

vahvistaa pohjaa kurssien 7–10 suorittamiselle.


korkeamman asteen polynomiyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisumenetelmät

rationaalilausekkeiden käsittely

paraabeli, ellipsi ja hyperbeli

90

16. Avaruusgeometria (MAA16)


laajentaa ja syventää kursseilla 3 ja 5 oppimiaan tietoja ja taitoja

saa tukea kurssien 8 ja 10 suorittamiseen

oppii tutkimaan avaruuskappaleiden ominaisuuksia matemaattisin menetelmin.


avaruuskappaleiden mallit ja piirrosprojektiot

avaruuskappaleiden ominaisuuksien tutkiminen

17. Talousmatematiikka (MAA17)

Kurssi on yhteinen lyhyen matematiikan kanssa. Sisältö sama kuin MAB7.

Matemaattis-teollinen linja

Linjan opetus painottuu normaalia lukio-opetusta enemmän matematiikkaan ja

luonnontieteisiin. Linjalla tutustutaan paikalliseen teollisuuteen ja tehdään opintomatkoja

korkeakouluihin ja muihin luonnontieteellisiin kohteisiin. Painotuksen avulla on tarkoitus

laajentaa ja syventää opintoja, ei niinkään nopeuttaa niitä. Linjan suorittamisesta

myönnetään erillinen todistus.

Opiskelun erityistavoitteita ovat

matematiikan ja luonnontieteiden kokeminen hauskana, hyödyllisenä ja

mielenkiintoisena

laaja-alaisen pohjan antaminen matemaattisia, luonnontieteellisiä ja teknisiä jatko-

opintoja varten

nykyteknologian ja erityisesti Kotka-Hamina -alueen teollisuuden hyvä tunteminen.

Matemaattis-teolliselle linjalle pyrkiminen

Matemaattis-teolliselle linjalle pyritään ensimmäisenä opiskeluvuotena 2. jakson jälkeen

(joulukuun alussa). Linjalle päästäkseen opiskelijan on saatava hyvä arvosana lukion

91

matematiikan 1. ja 2. kurssista sekä kemian ja fysiikan 1. kurssista. Linjalla opiskelu

edellyttää opiskelijalta ahkeraa työskentelyä ja positiivista asennetta.

Matemaattis-teollisen linjan tuntijako

Matemaattis-teollisella linjalla opiskelijan on suoritettava

valtakunnalliset pakolliset ja syventävät pitkän matematiikan kurssit (13 kurssia)

fysiikan ja kemian pakolliset kurssit (2 kurssia)

yhteensä 7 valtakunnallista fysiikan tai kemian syventävää kurssia

8 painotusalueen kurssia

Painotusalueiden kurssit

Painotusalueiden kurssien sisällöt sijoittuvat normaalien lukiokurssien ja yliopistokurssien

välimaastoon ja tarjoavat opiskelijalle näin paremman pohjan matemaattisiin,

luonnontieteellisiin ja teknisiin jatko-opintoihin.

Painotusalueiden kurssit ja niille suositeltavat opiskeluvuodet:

kurssi vuosi

Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA 14) 3

Hyödyllinen algebra (MAA 15) 1

Avaruusgeometria (MAA 16) 2

Talousmatematiikka (MAA 17) 1-3

Ohjelmointi (ATK 5) 1-2

Cad-kurssi (ATK 6) 1-2

C/C++ -kieli (ATK 7) 2-3

Fysiikan kertauskurssi (FY 9) 3

Kokeellisen fysiikan kurssi (FY 10) 1-2

Ympäristötekniikka (FY 11) 1-2

Avaruusfysiikka (FY 13) 2-3

Ympäristökemia (KE 6) 2

Orgaanisen kemian jatkokurssi (KE 7) 2-3

Kemian työkurssi (KE 8) 2

Sovellettu kemia ja kemian teollisuus (KE 9) 1-2

92

Biologian laborointikurssi (BI 6) 1-2

Tekniikan englanti (ENA 11) 2-3

4.3.8.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyt oppimäärä tarjoaa valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää

matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan

apuvälineenä

saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii

luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa,

rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen

hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän

pohjan jatko-opinnoille

sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja

mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta

harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan median matemaattisessa muodossa

tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta

oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna

tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä

saa valmiuden ymmärtää, mitata ja arvioida ekologisessa ja taloudellisessa

ympäristössä tapahtuvia muutoksia

saa valmiuden oman talouden suunnitteluun sekä yrittäjyyden ja taloustiedon

opiskeluun.

Kurssien suorittamisjärjestys ja tenttiminen

Kurssit 1, 3, 4, 6 ja 8 olisi paras suorittaa numerojärjestyksessä. Muusta järjestyksestä on

neuvoteltava matematiikan opettajan kanssa. Kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä, mikäli

opettaja arvioi opiskelijan edellytykset riittäviksi.

93

PAKOLLISET KURSSIT

1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)


harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien

ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen

polynomifunktion käsitteet

vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen

yhtälöitä.


suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

2. Geometria (MAB2)


harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista

ominaisuuksista

vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan

osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.


kuvioiden yhdenmuotoisuus

suorakulmaisen kolmion trigonometria

Pythagoraan lause

kuvioiden ja kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuden määrittäminen

geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

94

3. Matemaattisia malleja I (MAB3)


näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä

matemaattisilla malleilla

tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.


lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

potenssiyhtälön ratkaiseminen

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

4. Matemaattinen analyysi (MAB4)


tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin

ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän

arvon.


polynomifunktion derivaatta

polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen

graafisia ja numeerisia menetelmiä

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)


harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä

perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

95


jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

normaalijakauma ja jakauman normittaminen

kombinatoriikkaa

todennäköisyyden käsite

todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Matemaattisia malleja II (MAB6)


varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan

osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä

ymmärtää lukujonon käsitteen

ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.


kahden muuttujan lineaariset yhtälöt

lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen

kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen

lineaarinen optimointi

lukujono

aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa


7. Talousmatematiikka (MAB7)


oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun

saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.


indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

96

taloudellisten tilanteiden mallintaminen lukujonojen ja summien avulla

8. Matemaattisia malleja III (MAB8)


laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta

saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.


trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla

radiaani

tyyppiä f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina

vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet

koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo

kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden

avulla

KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI

9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)


syventää ja yhdistelee muilla kursseilla oppimiaan tietoja ja taitoja



polynomi-, potenssi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaiseminen

lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin sekä lukujonojen ja summien soveltaminen

polynomifunktion tutkiminen derivaatan avulla

geometristen ja trigonometristen menetelmien soveltaminen

todennäköisyyslaskenta ja tilastot

talousmatematiikka

97

3.8.9 Biologia

Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja

vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on

ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat

nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa.

Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän

kehityksen edistämisestä.

Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman

rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen

ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia

mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.

Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin

sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista

käyttäytymistä.

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee biologian keskeiset käsitteet

tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin

oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden

sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin

ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä

perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida

kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa

osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia

tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia

tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet

ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön

että ihmiskunnan kannalta

tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa

ekosysteemien tulevaisuudesta.

98

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä

sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten

lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden

merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa

painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä

käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa

kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa

huomioon.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Eliömaailma (BI1)


tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä

tutkitaan

ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen

tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän

kehitykselle

osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.


Biologia tieteenä

elämän ominaisuudet ja perusedellytykset

biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus

eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä

geneettinen monimuotoisuus

99

Evoluutio – elämän kehittyminen

elämän syntyvaiheet

lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat

lajien syntyminen ja häviäminen

nykyinen eliökunta

Miten luonto toimii?

elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus

ekosysteemien rakenne ja toiminta

populaatioiden ominaisuudet

lajien väliset suhteet

eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)


ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden

rakenteita

ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin

kokonaisuuden

osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan

hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen

tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja

sukupolvelta toiselle

tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa

osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet

tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.


Solu elämän perusyksikkönä

miten soluja tutkitaan

erilaisia soluja

solun rakenne ja toiminta

100

Solun energiatalous

energian sitominen

energian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminen

DNA:n rakenne ja toiminta

proteiinisynteesi

Solujen lisääntyminen

mitoosi ja sen merkitys

solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

geenit ja alleelit

sukusolut ja niiden synty meioosissa

periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria


3. Ympäristöekologia (BI3)


osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen

luontoon

ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä

tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös

ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin

tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista

syntyneitä ongelmia

osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen

tulokset

kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia

kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

101


Ekologinen tutkimus

ekologisten peruskäsitteiden syventäminen

ekologisen tutkimuksen tehtävä

ympäristön laadun indikaattorit

oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys

biodiversiteetti luonnonvarana

eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu

biodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

aineiden kiertoon liittyvät ongelmat

paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus

pohjoiset metsät

suot

järvet ja virtavedet

Itämeri

Kestävä tulevaisuus

ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat

rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia

ekologisesti kestävä tuotanto

ympäristötekniikan mahdollisuudet

4. Ihmisen biologia (BI4)


osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja

toimintaperiaatteet

ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja

sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin

ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön

toimintojen ohjaajana

102

ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä

ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia

vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen

ihmisen terveyteen

pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan

alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.


Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys

solujen vanheneminen ja kuolema

syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

ruoansulatus ja ravitsemus

hengityselimistö ja hengityksen säätely

veri ja verenkierto

erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino

tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

umpirauhaset ja hormonit

hermosto ja aistit

lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen

sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys

Perimän merkitys

ihmisen evoluutio ja ihminen lajina

perinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

elimistön puolustusjärjestelmät

103

ihminen ja mikrobit

myrkylliset aineet ja mutageenit

5. Bioteknologia (BI5)


syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta

ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa

hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan

ja lisääntymisen periaatteet

tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn

tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan

pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet

tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa

pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja

eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.


Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

Solut proteiinien valmistajina

DNA:n, geenien ja genomien rakenne

entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toiminta

geenin toiminta ja sen säätely

mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus

geenitutkimus lääketieteessä

geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitys

bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen

bakteerien viljely ja käsittely

mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

104

Biotekniikka teollisuudessa

Kasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

SOVELTAVAT KURSSIT

6. Biologian laborointikurssi (BI6)

Kurssin tavoitteena on

ohjata oppilasta tieteelliseen työskentelyyn

opettaa käytännön taitoja laborointien avulla

kehittää opiskelijan havaintojen tekemistä, niiden käsittelyä ja analysointia.


Kurssi on työkurssi, jolla tehdään tutkimuksia biologian eri aloilta aiheista, joita on käsitelty

muilla biologian kursseilla.

Arviointi

Jokaisesta tutkimuksesta tehdään työselostus. Erillistä kurssikoetta ei ole. Kurssi

arvostellaan suoritettu (S)/ hylätty (H).

7. -8. Ympäristösuojelun perusteet (BI7-8)

Kurssi on Jyväskylän avoimen yliopiston opintojakso (2 opintoviikkoa). Kurssi koostuu

oppitunneista, joilla perehdytään aihekokonaisuuksiin ja oppimistehtävän laadintaan sekä

itsenäisesti suoritettavasta oppimistehtävästä, jonka laadinta perustuu kirjaan: Berninger,

K. ym.1996: Ympäristönsuojelun perusteet. Lukiokursseina arvostelu suoritettu (S) / hylätty

(H).


syventää käsitystään ympäristöongelmista, niiden aiheuttajista ja ratkaisukeinoista

harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn lähdeaineiston avulla

oppii soveltamaan ympäristösuojelun teoriaa käytännön esimerkkitapauksiin

105

tiedostaa omien henkilökohtaisten valintojen merkityksen ympäristönsuojelussa ja

kestävän kehityksen haasteessa


merkittävät ympäristöongelmat

ympäristöongelmien aiheuttajat

ympäristöongelmien ratkaisukeinot

9. Ympäristötutkimuksen metodikurssi (BI9)

Kurssin tavoitteena on että, opiskelija

perehtyy erilaisiin ympäristötutkimuksen menetelmiin

syventää tietojaan ekologiasta ja ympäristönsuojelusta

oppii havainnoivan ja kokeellisen työskentelyn taitoja

omaksuu kestävää kehitystä tukevan elämänasenteen


ekologian ja ympäristösuojelun perusteiden kertaus

ympäristön tilan seuranta ja analysointi

luonnon- ja kulttuuriympäristön käsitteet

ympäristötutkimuksen tutkimusmenetelmät, bioindikaattorit

erilaiset ympäristöprojektit

kestävän kehityksen toteutuminen eri yhteisöissä

oma kenttätutkimus tai kirjallinen työ kurssin valitseman laajemman teeman puitteissa

Kurssi arvioidaan arvosanalla suoritettu (S)/ hylätty (H). Arvostelu perustuu opiskelijan

aktiivisuuteen kurssilla ja kenttätutkimusraportteihin.

106

4.3.10 Maantiede

Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien

järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa

tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan

maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen

opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen

tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen

jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion

maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia,

alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan

muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä,

ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan

aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinninedistämiseksi.

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja,

tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää

monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja

maantieteellisessä ajattelussa

osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja

vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön

tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja

maailmanlaajuisesti

ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia

ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta

tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman

ympäristönsä kehitykseen

osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen

puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

107

Arviointi

Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen

suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella

maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia.

Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta

sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen

tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot, kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset

taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Sininen planeetta (GE1)


osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta

luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että

maailmanlaajuisesti.


Maantieteellinen ajattelu

Mitä on maantiede?

maantiede luonnontieteenä

maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku

maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne

aurinkokunnan synty ja perusrakenne

Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla

108

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

ilmakehän rakenne ja merkitys

tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä

veden kiertokulku luonnossa

sateiden synty ja jakautuminen

meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto

sää ja sen ennustaminen

lämpö- ja ilmastovyöhykkeet

ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

Maan rakenne

endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus

ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

2. Yhteinen maailma (GE2)


osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan

liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen

tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä

osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä

kaupungistumisen syitä ja seurauksia

osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta

ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän

kehityksen merkityksen

tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja

tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot

osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti

kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

109


Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

lähestymistavat ja näkökulmat

maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat

paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

väestönkehitys ja väestönkasvu

asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen

kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat

luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö

ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous

maatalouden muodot

metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia

raaka-aineet ja energialähteet

teollisuuden sijainti

kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus

liikennejärjestelmät

matkailu ja sen merkitys eri alueilla

maailmankauppa

alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

ytimet ja periferiat

maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa

keskukset ja vaikutusalueet

kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

kehittyneisyyserot eri aluetasoilla

110

kansainvälinen yhteistyö

globalisaatio


3. Riskien maailma (GE3)


tuntee luonnon ja ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen

liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön

kannalta

tuntee, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee, sekä osaa vertailla ja arvioida eri

alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta

osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa

soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin

tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää

ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen

sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen

tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia

kestävän kehityksen mukaisesti.


Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset

riskit

luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,

puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja

biodiversiteetin heikkeneminen

mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

111

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteis-

kunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen

ristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskit

4. Aluetutkimus (GE4)


osaa kartografian perusteet

tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia

osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin,

kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä

osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä

ja tulosten julkaisemisessa

osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina

osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen

alueesta

osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaus-

tekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.


Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

kenttähavainnot, kysely ja haastattelu

kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat

numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina

painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa, kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-

tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät

paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet

esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista

eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

112

Oma aluetutkimus

tutkimusalueen valinta, aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen

paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä

pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi

aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,

luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja

palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

SOVELTAVAT KURSSIT

5. Suomen maantiede (GE5)


opiskelija syventää käsitystään Suomen alueellisista piirteistä, joihin luonto ja kulttuuri

vaikuttavat

tutustuu kotiseudun maantieteellisiin erityispiirteisiin ja asemaan osana Suomea.

vahvistaa omaa alueellista identiteettiään

ymmärtää Suomen aseman osana Eurooppaa ja maailmaa.


Suomen luonnon- ja kulttuurimaantieteeseen vaikuttavat erityispiirteet

Maakuntien aluejako ja maakuntien erityispiirteet

Kymenlaakson erityispiirteet ja maantieteellinen asema osana Suomea

Suomen luonnon ja kulttuurin vaikutus suomalaisuuteen, talouteen ja Suomen asemaan

kansainvälisesti

Kurssi arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) / hylätty (H).

4.3.11 Fysiikka

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään

ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa.

Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina

malleina.

113

Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen

ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä

demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa.

Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä,

periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja

yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden

luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.

Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien

tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan

ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon

perusteella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan

kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä

sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon

keskenään.

Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä,

erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on

ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja

tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat.


Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden

mallintamisessa

ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnon-

tieteellisen tiedon muodostumisessa

hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja

elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä

vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi

jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja

periaatteiden avulla

114

pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan

lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen

hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön

tapaan

suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan

tuloksia sekä soveltamaan niitä

hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja

julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen

tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan

tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja

hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä

saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.

Arviointi

Fysiikassa arvioidaan kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen

saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös

tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien

taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty

kuvaaminen. Kurssit 1–8 arvioidaan numeroin 4–10, kurssit 9–13 arvosanoin S tai H.

Kurssien suoritusjärjestys ja tenttiminen

Kurssit 1–9 on suunniteltu suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Muut kurssit voidaan

suorittaa missä vaiheessa tahansa. Kurssit 2–8 voi suorittaa tenttimällä mikäli fysiikan


PAKOLLINEN KURSSI

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)


saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka

herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

115

tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa

jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja

periaatteiden avulla

ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen

kytkeytyvän mallintamisen kautta

suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee

tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille

tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti

käyttää opiskelun tukena tietoja viestintätekniikkaa.


fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana

aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset

energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen

aikaansaamissa prosesseissa

kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa,

mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi

voima liikkeen muutoksen aiheuttajana

liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys


Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija

saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla

tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten

menetelmien avulla

rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen

tutkii ja havainnollistaa malleja tietoja viestintätekniikan avulla

tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin

tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan

tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla

tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.

116

2. Lämpö (FY2)


tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt

tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun

ja päätöksentekoon.


kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen

paine, hydrostaattinen paine

kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde

lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia

energiavarat

3. Aallot (FY3)


saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin

periaatteisiin

perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä

tai sähkömagneettisia aaltoja


harmoninen voima ja värähdysliike

aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen

heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen

valo, peilit ja linssit

ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

117

4. Liikkeen lait (FY4)


ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja

tutkii etenemisliikkeeseen liittyvä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla

Newtonin lakeihin

ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.


liikkeen mallit ja Newtonin lait

etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste

liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate

liike- ja potentiaalienergia ja työperiaate

värähdysliikkeen energia

5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)


syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden

laskennallista hallintaa

syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

Keskeiset sisällöt momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen

pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike

pyörimisen liikeyhtälö

pyörimismäärän säilyminen

pyörimisliikkeen energia

ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys

gravitaatio ja gravitaation alainen liike

heittoliike ja planeettojen liike

satelliitit ja niiden käyttö

118

6. Sähkö (FY6)


ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan

osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

virtapiirejä.


sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa

jännitteen ja sähkövirran mittaaminen

Ohmin laki

Joulen laki

vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait

Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä

kondensaattori, kytkennät ja energia

sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

7. Sähkömagnetismi (FY7)


syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä

perehtyy sähköturvallisuuteen

syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.


magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä

varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä

induktiolaki ja Lenzin laki

induktioilmiöitä, pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio

energian siirto sähkövirran avulla

tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden

määrittäminen

värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä

sähköturvallisuus

119

energiateollisuus

8. Aine ja säteily (FY8)


tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen

rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina

syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta

luonnonilmiöiden tulkitsijana.


sähkömagneettinen säteily

röntgensäteily

mustan kappaleen säteily

valosähköilmiö

säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne

atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli

kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio

atomiytimen rakenne

radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus

massan ja energian ekvivalenssi

ydinreaktiot ja ydinenergia

aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

9. Fysiikan kertauskurssi (FY9)


rakentaa itselleen kokonaisuuksia oppimastaan fysikaalisesta tiedosta

harjoittelee fysikaalisten laskutehtävien ratkaisua



etenemis-, pyörimis-, värähdys- ja aaltoliikkeen mekaniikka

120

lämpö- ja sähköopin ilmiöt

aineen ja säteilyn vuorovaikutus

10. Kokeellisen fysiikan kurssi (FY10)


hankkii fysikaalista tietoa kokeellisesti

esittää ja mallintaa tutkimustuloksia matemaattisin ja graafisin menetelmin

oppii tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä raportoimaan niistä asiantuntijayhteisön

tapaan.


tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi

mittauslaitteisiin ja -menetelmiin tutustuminen

mittaustulosten käsittely matemaattisin ja graafisin menetelmin

11. Ympäristötekniikka (FY11)


saa kokonaiskuvan suurimmista ympäristöongelmista

tutustuu paikallisten teollisuuslaitosten ympäristöteknisiin ratkaisuihin

tutustuu ympäristönvalvonnassa käytettäviin menetelmiin

suorittaa ympäristöfysikaalisia töitä ja mittauksia.


Suomen ympäristöongelmat ja niiden ratkaiseminen

Paikalliset ympäristöongelmat, niiden valvonta ja hallinta

ympäristötekniset puhdistus- ja valvontalaitteet

vierailuja laitoksiin, vierailujen raportointi

12. Tähtitiede (FY12)


tutustuu maailmankaikkeuteen, tähtitaivaan ilmiöihin ja planeettajärjestelmäämme

tutustuu nykyaikaiseen avaruustekniikkaan

121

oppii havainnoimaan lähiavaruutta ja tulkitsemaan saatavilla olevaa havaintotietoa.


aurinkokunta ja siihen liittyvä tutkimus

taivaanmekaniikan lait

maailmankaikkeuden rakenne

13. Avaruusfysiikka (FY13)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii

tulkitsemaan ja arvioimaan avaruudesta saatavaa ajankohtaista tietoa

ymmärtämään ääriolosuhteiden vaikutuksen materiaalin fysikaalisen käyttäytymisen

soveltamaan matemaattisia ja fysikaalisia malleja avaruustekniikkaan.


avaruuslennot ja niihin liittyvät lentoradat

materiaalitutkimus

tekniset laitteet

4.3.12 Kemia

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja

nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus

välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää

materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian

merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja

ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.

Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien

havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja

rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden

mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin

opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-

122

alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden

opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.


Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen

elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja

käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja

aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä

osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa

huomioon työturvallisuusnäkökohdat

osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä

sekä esittää sitä muille

perehtyy tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen

välineinä

perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa

osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen

edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan

keskusteluun ja päätöksentekoon

saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua

kohtaan.

Arviointi

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen

taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsitte-

lytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat

havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus

työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö

tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti

tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi

johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.

123

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden

seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia.

Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä

seurataan jatkuvasti. Kurssit 1–5 arvioidaan numeroin 4–10 ja kurssit 6–9 arvosanoin S tai

H.


Kurssit 1–5 on suunniteltu suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Soveltaville kursseille 6–9

osallistuminen edellyttää kurssien 1 ja 2 hyväksyttyä suoritusta. Soveltavat kurssit voi

suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Kurssit 2–5 voi suorittaa tenttimällä, mikäli kemian


PAKOLLINEN KURSSI

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)


saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä

syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien

asioiden yhteydessä

osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä

ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle

tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä kehittää tietojen esittämisessä ja

keskustelussa tarvittavia valmiuksia

oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja

osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee

erotus-ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.


orgaanisia yhdisteryhmiä, kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä ja orgaanisia

typpiyhdisteitä, sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus

erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus

orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä

protoninsiirtoreaktioita

124


2. Kemian mikromaailma (KE2)


tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä

osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja

järjestelmiä

ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä

käytettäviä menetelmiä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen,

ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.


alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä

elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit

hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava

kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet

atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne

isomeria

3. Reaktiot ja energia (KE3)


ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden

merkityksen elinympäristössä (teollisuus)

ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden

merkityksen yhteiskunnalle

osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -

mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.


kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu

125

epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia

stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö

energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa

reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

4. Metallit ja materiaalit (KE4)


tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja

tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-

pelkistymisreaktioita

osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia

sovelluksia

tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja

valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin

käytettäviä menetelmiä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä

ilmiöitä.


sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

hapettumis-pelkistymisreaktiot

metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet

bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)


ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia

tasapainosovelluksia

ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja

luonnon ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

126


reaktiotasapaino

happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys

liukoisuus ja liukoisuustasapaino

tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

6. Ympäristökemia (KE6)


syventää tietoa ympäristöekologisista ilmiöistä ja kehittää kykyä arvioida ympäristön

saastumisen syitä ja seurauksia.

oppii ympäristöseurantaa kokeellisin menetelmin.


kokeelliset ympäristökemian työt

vesimittaukset: pH, happipitoisuus, sameus, lämpötila, nitraatit

ilmastomittaukset, melunmittaus, ympäristöindikaattorit, neulastutkimus

teollisuusvierailuja

7. Orgaanisen kemian jatkokurssi (KE7)


syventää orgaanisten yhdisteiden rakenteiden ymmärtämistä

ymmärtää kemiallisten rakenteiden merkityksen reaktiomekanismien selvitykselle

osaa suunnitella orgaanisen kemian synteesisarjoja

osaa orgaanisten yhdisteiden merkityksen biotieteille ja lääketieteelle.


orgaanisten yhdisteiden avaruusrakenne

reaktiomekanismit molekyylimallien avulla

yhdisteiden vaikutus biokemiallisissa prosesseissa

127

8. Kemian työkurssi (KE8)


oppii itsenäisesti kokeellisen kemian laboroinnin

oppii tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia, sekä raportoimaan niitä.


alkuaineiden ja kemiallisten yhdisteiden analysointia, erilaisten kemiallisten reaktioiden

tutkimista sekä erilaisten aineiden valmistamista ja niiden rakenteen tutkimista.

työselostusten tekoa.

9. Sovellettu kemia ja kemian teollisuus (KE9)


tutustuu Kotkan ja Haminan alueella oleviin kemian teollisuutta harjoittavien yrityksien

toimintaan

ymmärtää, että prosesseissa käytettävä kemian teknologia säästää ainetta, energiaa ja

ympäristöä.


yleiskuva Suomen kemianteollisuuden taloudellisesta merkityksestä

yrityskäynnit

johdatus kokeellisen kemian töihin, työturvallisuus ja ympäristö

4.3.13 Uskonto

4.3.13.1 Uskonto (UE)

Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti.

Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten

yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa ohjataan oppilasta oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen

ja parantamiseen ja opiskelijalle annetaan valmiuksia eettiseen päätöksentekoon sekä

ehjän ja tasapainoisen elämänkatsomuksen muodostamiseen. Kursseilla ohjataan

kriittiseen pohdintaan ja annetaan valmiuksia sellaisten arvovalintojen tekemiseen, jotka

tukevat kestävän kehityksen periaatetta. Opetuksessa käsitellään oman kulttuurimme

128

taustaa ja annetaan valmiuksia kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen. Opetuksessa

painotetaan median tuottaman maailmankuvan kriittistä arviointia. Opiskelijaa ohjataan

aktiivisesti prosessoimaan tietoa ja aikaansaamaan eettisesti vastuullista tuotosta.

Pakollisista kursseista UE3:n voi suorittaa, kun kurssi UE1 tai UE2 on suoritettu.

Soveltavat ja syventävät kurssit voi suorittaa pakollisten kurssien suorittamisen jälkeen.

Soveltavien ja syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä,

mutta soveltavia ei.

PAKOLLISET KURSSIT

1.Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)


tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän

kirjallisuuden edustajana

ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät

kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen

tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen

osana uskonnon tutkimusta

oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen

vakaumus.


uskonnon määrittely ja tutkiminen

uskonnon ydinkysymykset

uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

Raamattu pyhänä kirjallisuutena

yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

129

2.Kirkko,kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)


ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut

ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja

yhteiskunnan kanssa

tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen,

sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa

ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa

osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää

näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.


kristillisen kirkon synty

alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

lännen kirkko keskiajalla

idän kirkon kehitys

reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa

kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

3.Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)


hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen

pohdinnan merkityksen

saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun

ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa

ratkaisuistaan

saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa

kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin

ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan

ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen

sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

130


ihmisen tärkeät elämänkysymykset :elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

hyvän ja pahan käsitteet

kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

yksilöeettisiä kysymyksiä

yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä


Syventävät kurssit arvoidaan numeroin (4-10).

4.Uskontojen maailmat (UE4)


tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen

ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten

samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä

perinnettä.


Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalai-

suutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan

luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

uskontojen pyhät kirjat ja oppi

uskontojen eettiset ohjeet

uskontojen kultit ja rituaalit

uskontojen suuntaukset

uskonnot ja yhteiskunta

131

5.Mihin suomalainen uskoo? (UE5)


tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta

nykypäivän uskonnollisuuteen

ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä

keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten

näkökulmasta.


muinaissuomalainen uskonto

Suomen kirkkohistorian yleislinjat

luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

SOVELTAVAT KURSSIT

Kurssi 6 arvioidaan arvosanoin hyväksytty/hylätty. Hyväksytty arviointi edellyttää aktiivista

läsnäoloa tunnilla ja työpanosta käytönnön tehtävissä.

Kurssi 7 arvioidaan arvosanoin hyväksytty/hylätty. Hyväksytty arviointi edellyttää aktiivista

läsnäoloa tunnilla ja vaadittujen tehtävien suorittamista hyväksytysti.

6. Etiikan työkurssi (UE6)


oppii löytämään keinoja, miten käytännön tasolla voi olla toteuttamassa kristillisiä

elämänarvoja, kuten lähimmäisenrakkautta.


kristillinen etiikka teoreettisella tasolla

osallistuminen erityyppiseen vapaaehtoistyöhön.

132

käytännön toiminnan muotoina esim. keräys- ja palvelutyö

7. Kulttuurien kohtaaminen (UE7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu eri kulttuureihin, niiden uskontoihin,

filosofiaan ja taiteeseen.


opiskelijoiden valitsema kulttuurikokonaisuus tai -kokonaisuudet

käsiteltävän kokonaisuuden piirissä olevien uskontojen, filosofioiden ja taiteiden

syvempi tutkiminen.

4.3.13.2 Uskonto (UO)

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ortodoksinen maailma (UO1)


tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät

ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa

tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä

näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.


varhaiskirkko

Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät

idän ja lännen kirkon ero

Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot

orientaaliset kirkot

lännen kirkot

133

2. Uskonoppi ja etiikka (UO2)


tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet

hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä

tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden

pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin

ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin

tulkintoihin.


ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite

Pyhä Kolminaisuus

Jumalansynnyttäjä

pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen

ortodoksinen ihmiskuva

yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä

3. Raamattutieto (UO3)


tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian

hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä

messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa

tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä

ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen nykyajan kristinuskolle ja erityisesti

ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumiselle.

osaa omatoimisen Raamatun käytön.


Jumala ja ihminen Pentateukissa

viisauskirjallisuus

profeetat ja messiasodotus

evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet

134

Jeesuksen henkilö

Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista

Paavali ja hänen kirjeensä


4. Uskontojen maailmat (UO4)


tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen

ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten

samankaltaisuuden ja

oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.


Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,

juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan

kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

uskontojen pyhät kirjat ja oppi

uskontojen eettiset ohjeet

uskontojen kultit, rituaalit ja taide

uskontojen suuntaukset

uskonnot ja yhteiskunta

5. Ortodoksinen Suomi (UO5)


tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän

ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle

hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa

tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria

135

osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.


suomalainen muinaisusko

ortodoksit idän ja lännen välissä

katolisuudesta luterilaisuuteen

itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko

maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus

uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa

4.3.14 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se

hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon

opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka

luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset

katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen

tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka

korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja

tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja

laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata

elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja

identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja

käytäntöjensä hahmottumista.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja

katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä

valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja.

Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti

että yhteisöllisesti.


Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

136

rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

kehittää arvostelu-, harkinta- a toimintakykyään

sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja

globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen

ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista

katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset

ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset

hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten,

arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri

näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. Lukion elämänkatsomustiedon

pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeraalisesti asteikolla 4 – 10.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Hyvä elämä (ET1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen

elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.


kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia

arvostustensa mukaisesti

kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista

ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä

maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja

elämänkatsomustaan

oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

137

kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä

näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.


peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus,

identiteetti

hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä

ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän

ja ympäristön merkitys

identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri

elämänvaiheissa

yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa

hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin

ja tottumuksiin

2. Maailmankuva (ET2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla

perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten

instituutioiden merkitykseen siinä.


oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia

sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja

kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja

välittäjinä

jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle

keskustelulle.

138


maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden

keskinäinen suhde

maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta,

kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden,

näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti

koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina

länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat

kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus

maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä

vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja

demokratian toteutumiseen.


ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille

oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa,

kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä

oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana

yhteiskunnallista vallankäyttöä

oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan

rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän

yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.


ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja

julkinen

vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta

139

hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

ihmisoikeudet ja niiden historia

poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot

oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena

kysymyksenä


4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana

sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä

maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.


oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana

tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin

kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin

arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä

oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja

identiteettivalintoja kohtaan

perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin

ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksiksi.


kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt

identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö

saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys

kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus

etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa

elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa

etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

140

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja

katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn,

historiaan ja tutkimukseen.


kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja

ja yhtäläisyyksiä

oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja

elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä

niiden välittymisestä nykyajassa

ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen

merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.


maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt

uskonnon ja uskonnollisuuden olemus

uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen

ateismi ja agnostismi

sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia

humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

4.3.15 Filosofia

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä

ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia

käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee

opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita

tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat

tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin

ymmärtämiseksi.

141

Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään

käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu

auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja

yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa

hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään,

miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja

normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla

keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan

runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat

paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat

muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan

toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä

kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää

vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi

ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.


Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja

osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden

perusteluja

ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan

niistä johdonmukaisesti ja järkevästi

hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja

osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

Arviointi

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa

filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta

142

kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,

johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Lukion filosofian pakollinen kurssi

ja syventävät kurssit arvioidaan numeraalisesti asteikolla 4 – 10. Soveltavat kurssit

arvioidaan arvosanoin suoritettu (S) tai hylätty (H).

PAKOLLINEN KURSSI

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)


hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää,

miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja

tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen

tietämisestä ja siinä toimimisesta

hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä

hyvästä ja oikeasta.


mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,

tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde,

vapaus ja välttämättömyys

tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja

arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde

tiedon muodostumisessa

yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja

vapauden käsitteet

hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde

tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta

koskevia filosofisia näkemyksiä

143


2. Filosofinen etiikka (FI2)


perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin

osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan

etiikan käsittein

kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan

välinein

oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.


moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde

oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten

perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

3.Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)


hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä

osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa,

tieteessä ja katsomuksissa

oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä

oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.


metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan

luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja

käytännöllisen tiedon valossa

totuuden luonne ja totuusteoriat

144

tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja

yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

argumentoinnin ja päättelyn perusteita

4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)


perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin

oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa

osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta

osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista

toimintaa.


yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen:

yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat

poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden

yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja

identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

5. Filosofian historia (FI5)


oppii tuntemaan länsimaisen filosofian historian keskeiset ajattelijat ja kehityslinjat

kykenee analysoimaan ja arvioimaan kriittisesti filosofian klassisia tekstejä

kykenee soveltamaan suurten filosofien ajatuksia ajankohtaiseen filosofiasta käytävään

keskusteluun.

145


Esisokraattinen filosofia

Antiikin Kreikan filosofia

Sokrates

Platon

Aristoteles

Hellenistinen filosofia

epikurolaisuus

stoalaisuus

skeptisismi

Keskiajan filosofia

Augustinus

Tuomas Akvinolainen

Uuden ajan filosofia

mannermainen rationalismi: Descartes, Spinoza ja Leibniz

brittiläinen empirismi: Locke, Berkeley ja Hume

rationalismin ja empirismin synteesi: Immanuel Kantin filosofia

1800-luvun filosofia

idealismi: Hegel ja Schopenhauer

marxismi

pragmatismi: Peirce, James ja Dewey

irrationalismi: Nietzsche

6. Ympäristöfilosofia (FI6)


ymmärtää erilaisten luontokäsitysten syntyä ja sisältöä

pohtii filosofisen ympäristöetiikan tehtäviä ja rajoituksia

pohtii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ja ihmisen velvollisuutta luontoa kohtaan

pohtii ympäristön pilaantumisen ja oikeudenmukaisuuden välistä ongelmaa

ymmärtää luonnonsuojelun merkityksen, eläinten aseman ja oikeudet.

146


luonnon olemus

alkuperäinen ja villi luonto

luonnon monimuotoisuus

eläinten kärsimys ja oikeudet

metsästys ja kalastus

ihmiskeskeinen, elämäkeskeinen, tuntoisuuskeskeinen ja kokonaisvaltainen

ympäristöetiikka

SOVELTAVAT KURSSIT

7. Estetiikka (FI7)


hallitsee estetiikan keskeisten ajattelijoiden teoriat

kykenee nivomaan estetiikan teorian musiikin, kuvataiteen ja äidinkielen relevantteihin

sisältöihin

kykenee tekemään projektityön, jossa estetiikka integroidaan johonkin edellä

mainituista oppiaineista


estetiikka filosofian osa-alueena

kauneuden ja taiteen olemus

kauneuden kokeminen: objektivismi, subjektivismi ja kulttuurirelativismi

esteettiset elämykset, taideteoksien erilaiset merkitykset ja taiteen kriittisyys

filosofinen estetiikka musiikin, kuvataiteen ja äidinkielen näkökulmasta

4.3.16 Historia

Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta,

oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan

kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä

luova oppiaine.

147

Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen

perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan

sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä

käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia

korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida

tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön

välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden

ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä

tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.


Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset

tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,

kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin

rakentamaan historiatietoisuuttaan

osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää

sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan

omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta

saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen

sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppi-

määrän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota

opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa

olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä

arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään

monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja

148

muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Lukion historian kurssit arvioidaan numeraalisesti

asteikolla 4 – 10.

Lukion historian kurssien suositeltava suoritusjärjestys

ensimmäinen lukuvuosi: HI1 ja HI2

toinen lukuvuosi: HI3, HI4, HI5, HI6 ja HI7

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta

kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.


ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä

ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se

vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja erityisesti nykyteknologian vaikutukset

elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan

tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.


Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

ihmisen kehitysvaiheet

keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

työnjako ja kulttuurin synty

suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana

Kreikan talouselämä

Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi

orjuus ja antiikin ajan tekniikka

149

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

feodaaliyhteiskunta

keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket

löytöretkien edellytykset ja seuraukset

maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma

tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet

muutokset sukupuolten työnjaossa

yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset

muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta

raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen

massatuotanto ja kulutusyhteiskunta

sosialistinen suunnitelmatalous

kolmannen maailman muotoutuminen

kasvun rajat ja uudet haasteet

2. Eurooppalainen ihminen (HI2)

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen

ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja

aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin

erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaiseksi

käsitteeksi.


ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen

kulttuuriperintöön

ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana

osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä

tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia

tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa

on tietoinen eurooppalaisesta kulttuuri-identiteetistään ja osaa toimia sen tulkkina.

150


Antiikin aika

demokratian synty

antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros

renessanssi ja tiedon vallankumous

uskonpuhdistus

barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä

luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi

valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen

Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata

keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

tiede uskonnon haastajana

porvariston vuosisata

Nykyaika

kulttuurin pirstoutuminen

populaarikulttuuri massaviihteeksi

3. Kansainväliset suhteet (HI3)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia

1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä

taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä

tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.


tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa

151

ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen

perusteita

ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten

suhteiden historiassa

on tietoinen yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen merkityksestä poliittisten

konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisemisessa.


Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

kansainvälisen politiikan peruskäsitteet

imperialismin teoria ja käytännöt

ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot

toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota

kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina

kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat

kylmän sodan kriisien luonne

Saksa kylmän sodan näyttämönä

Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika

Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen

kansainväliset rauhanpyrkimykset

kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa

Lähi-idän ongelmakenttä

Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa

uudet kansainväliset rakenteet

4. Suomen historian käännekohtia (HI4)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja

kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen

152

valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen

sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.


tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset

osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja

maailmanpoliittiseen taustaan

ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen

elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden

on tietoinen suomalaisesta kulttuuri-identiteetistään ja osaa toimia sen tulkkina.


Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos

Suomen liittäminen Venäjään

autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen

sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty

sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi

Suomen itsenäistyminen

sisällissota

hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen

oikeistoradikalismin nousu

elintason nousu

kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

sodat ja jälleenrakentaminen

ulkopolitiikan muutos

153

Hyvinvointivaltion rakentaminen

rakennemuutos

1960-ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema

kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää


5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä

suomalaista kulttuuriperintöä.


tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin

oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä

oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee

kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.


Esihistoria

esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä

asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

Suomi idän ja lännen välimaastossa

sääty-yhteiskunnan synty

asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

154

Suurvaltakausi

suurvaltakauden vaikutukset Suomessa

talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika

kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys

kustavilaiset uudistukset

kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja

nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään

kokonaisvaltaiseksi käsitteeksi. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.


tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan

poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja

luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen

muiden kulttuurien kanssa

oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa,

uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa

pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan

monikulttuurisen maailman rakentamiseksi.


Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Afrikka

arktiset kulttuurit

Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

Intia

155

islamin maailma

Japani

Kiina

Korea

Latinalainen Amerikka

Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

7. Ympäristöhistoria (HI7)


hahmottaa ympäristöhistorian ajankohtaisena historian osa-alueena

käsittää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen moninaiset vaikutukset ihmisen

elinehtoihin eri aikoina

tuntee ympäristöongelmien tiedostamisen, ympäristöpolitiikan ja ympäristönsuojelun

historialliset kehityslinjat

ymmärtää ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan merkityksen osaksi kestävää

kehitystä.


Mitä ympäristöhistoria on?

ympäristöhistoriallinen näkökulma menneisyyteen

ympäristöhistorian tutkimusperinne

Ekologisen muutoksen dynamiikka

ekologisen selittämisen mallit

ympäristön, väestön ja teknologian suhde primitiivisissä yhteisöissä

ilmastolliset muutokset elinehtoja muokkaamassa

Ympäristö ja yhteiskunnan muutos

teollinen vallankumous ja ympäristö: esimerkkinä Englanti

ympäristön saastuttamisen tiedostaminen: Lontoon sumun moninaiset selitykset

Euroopan ekspansion ympäristövaikutukset

länsieurooppalaisen siirtolaisuuden biologiset vaikutukset

kolonialismi ja luonnonvarojen hyödyntäminen

156

Ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan aika

ympäristötietoisuuden leviäminen Euroopassa

ympäristöpolitiikka entisessä Neuvostoliitossa

Euroopan unionin ympäristöpolitiikan perusteet

4.3.17 Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi

rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille

edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja

yhteiskunnalliseen toimintaan.

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja

tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja

yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.


Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tulokseksi

tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat sekä

osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa

myös käyttää niitä

pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti

verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja

arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan

yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen.

157

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja

keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti

sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista

ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä

monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Lukion

yhteiskuntaopin pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeraalisesti asteikolla 4 – 10.

Soveltavat kurssit arvioidaan arvosanoin suoritettu (S) tai hylätty (H).

Lukion yhteiskuntaopin kurssien suositeltava suoritusjärjestys

Toinen lukuvuosi: YH4, YH5 ja YH6

Kolmas lukuvuosi: YH1, YH2 ja YH3

PAKOLLISET KURSSIT

1. Yhteiskuntatieto (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy

suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian

käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan

perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.


ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet

tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja mahdollisuudet

syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien

tuntemustaan

omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan

tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet

haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen

hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen

päätöksentekoon.

158


Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

Suomen väestörakenne

hyvinvointivaltion rakentuminen

hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta

valta käsitteenä ja vallankäytön muodot

poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen

demokratia ja kansalaisyhteiskunta

globaali vaikuttaminen

vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

perusoikeudet

tuomio- ja järjestysvalta

turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka

tarkoitus, tehtävä ja muodot

2. Taloustieto (YH2)

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu

taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja

valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja

muiden lähteiden avulla.


tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin

saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia

kysymyksiä myös eettiseltä kannalta

tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle

159

tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita

omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen.


Suomalaisten elinkeinot

alkutuotanto

teknologia ja teollistuminen

palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset

talouden peruskäsitteet

kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina

kilpailu ja sen muodot

yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

taloudellinen kasvu

keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

markkinoiden vapautuminen

rahoitusmarkkinoiden rakenne

rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka

verotus ja finanssipolitiikka

politiikka ja markkinavoimat

tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa

kansainvälistyvä talous ja Suomi

globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

160


3. Kansalaisen lakitieto (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan

omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.


oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä

kansainvälisistä tuomioistuimista

oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana

kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.


Lakitiedon perusteet

Suomen oikeushistoria

oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä

peruskäsitteet

oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

perheoikeus

työoikeus

kuluttajansuoja

velka, takaus ja maksukyvyttömyys

asuminen

muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus

oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

rangaistukset

kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

161

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen

asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen

Euroopan unionista käytävään keskusteluun.


saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta

oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena

tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia

osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa

ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen

järjestelmän kannalta.


Eurooppalainen identiteetti

yhteiset eurooppalaiset arvot

Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä

suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä

erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa

alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

EU:n laajeneminen

yhteinen turvallisuuspolitiikka

EU ja globaalit järjestelmät

162

5. Sosiologian peruskurssi (YH5)


tutustuu sosiologian keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

hahmottaa oman identiteettinsä redusoitumisen vallitsevaan kulttuuriin, yhteiskuntaan

ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

oppii arvioimaan kriittisesti vallan rakenteita sekä yhteiskunnan tärkeimpiä sosiaalisia

instituutioita.


Kulttuuri, yhteiskunta, sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilö

kulttuuri ja yhteiskunta

sosialisaatio ja elämänkaari

sosiaalinen vuorovaikutus

yhdenmukaisuus ja poikkeavuus

sukupuoli ja seksuaalisuus

Vallan rakenteet

arvojärjestys ja luokkarakenne

etnisyys ja rotu

ryhmät ja organisaatiot

politiikka, hallitus ja valtio

sota ja armeija

Sosiaaliset instituutiot

ystävyys, avioliitto ja perhe

koulutus, kommunikaatio ja media

uskonto

työ ja työelämä

6. Yrittäjyyden perusteet (YH6)


oppii yritystoiminnan keskeiset teoreettiset perusteet

163

hahmottaa konkreettisesti sen mitä yrittäjyys eri toimialoilla on ja mitä osaamista se

yrittäjätoimijalta vaatii

oppii yrittäjyyden teoreettisia ja konkreettisia perusteita toimiessaan työharjoittelussa

valitsemassaan yrityksessä.


yritystoiminnan lähtökohdat, luonne ja tavoitteet

yksityisyrittäjien ja yritysten edustajien luennot

yrittäjäjärjestöjen luennot

työharjoittelu yrityksessä

4.3.18 Psykologia

Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia

havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia

tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa,

tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat

itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian

yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää

omaa kriittistä ajatteluaan.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen

soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,

kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja

sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista

painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.


Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu

psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen

164

hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja

tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta

arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia

ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan

elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen

kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,

ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon

luotettavuutta

kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten

ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja

kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien

ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen

ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja

kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee

osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan

oppimaansa tietoa.

Psykologian opetukseen sisältyvät kaikille yhteiset aihekokonaisuudet seuraavasti.

Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja työpanoksensa yhteydet ja merkityksen itselle,

yhteisölleen ja tulevaisuudelle. Tuntee mielenterveyden ylläpitämiseen vaikuttavat

psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ja osaa tarvittaessa hakea apua

ongelmiinsa. Tuntee oman minän ja identiteetin syntymisen lainalaisuuksia ja ymmärtää

itsensä osaksi omaa kulttuuriyhteisöään. Opiskelija tuntee psykologiatieteen

lainalaisuuksia, joilla vastaanottaa, luo ja ymmärtää viestinnän ja median informaatiota.

Kurssi 1 on suoritettava ensimmäisenä, muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

Kaikki kurssit voi suorittaa tenttimällä.

165

PAKOLLINEN KURSSI

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)


tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla

ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa

tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset

toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien

käsitteiden avulla

ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen

tiedon avulla omaa opiskeluaan

osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja

ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.


psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen

tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden

selittämiseen

psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia

psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä

oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia

sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit


2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2sy)


ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja

sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta

tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa

omaan elämäänsä

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan

166

ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että

kehitykseen voidaan vaikuttaa

ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.


yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa

psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja

hermoston kehitykseen

sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkiselle kehitykselle

psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen

psyykkisen kehityksen tutkiminen

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3sy)


ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja

muistin toiminnan periaatteita

ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille

ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden

kognitiivisiin perustoimintoihin

tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.


kognitiiviset perusprosessit

vireystilan säätely, nukkuminen ja uni

hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys

psyykkisiin toimintoihin

kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus

kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

167

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4sy)


ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien

tekijöiden vaikutuksen alaista

tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen

motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta

ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat

dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden

ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön

hyvinvointiin

ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnalle

ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja

kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.


eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen

tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja

merkitys

motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus

motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen

toiminnassa

motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla

motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation

ja tunteiden biopsykologinen perusta

korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja

päätöksenteko

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5sy)


ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin

tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt

ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen

168

ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset,

biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen

tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja

tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.


persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti

persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista

persoonallisuuden tutkiminen

mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt

psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa

psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

6. SOSIAALIPSYKOLOGIA (PS6sy)


opiskelija ymmärtää, miten ihminen kehittyy yksilöksi ja yhteisönsä jäseneksi

vuorovaikutussuhteessa muiden kanssa

ymmärtää myönteisten vuorovaikutussuhteiden muodostumisen ja ylläpidon

merkityksen yhteisöjen toiminnalle

tuntee erilaisia ryhmämuotoja sekä oppii kommunikaatiotaitoja, työelämän

ryhmätyöskentelytaitoja ja ymmärtää ryhmänohjaajan toimintatapoja


Vuorovaikutussuhteiden synty ja merkitys

Ryhmien synty, merkitys ja tavoitteet

Erilaiset ryhmämuodot

Vuorovaikutuksen tutkiminen

4.3.19 Musiikki

Lukion musiikkikasvatuksen yleisenä tavoitteena on johdattaa oppilas

kokonaisvaltaisempaan musiikkikulttuurin hahmottamiseen yleisellä ja henkilökohtaisella

tasolla. Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan

musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

169

Musiikinopetuksessa keskeisellä sijalla on opiskelijan oma ilmaisu, luovuus,

vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Keskeisiä sisältöjä on musiikin tuottaminen

– laulaminen , soittaminen ja musiikillinen keksintä – sekä kuunteleminen.

Musiikin syventävien kurssien tavoitteena on luoda valmiuksia musiikin vastaanottamiseen

ja tuottamiseen sekä antaa elämyksiä, joilla tuetaan opiskelijan oman aktiivisen

musiikkisuhteen kehittymistä.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella.

Ryhmässä pohditaan oman musiikkisuhteen kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja

ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Oppilas tutkii mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja

tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan

opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkielämään.

Kurssin keskeisenä sisältönä on aktiivisen toiminnan avulla tutustua musiikin

peruskäsitteisiin, lähestyä musiikkikulttuuria eri tyyleistä ja aikakausista käsin sekä

kehittää omia musisointivalmiuksia.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa

omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä

musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden

taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen

taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

Opiskelussa käytettään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.

Musisoinnissa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja

kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja:

populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

170


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja

musiikkikulttuureja sekä ymmärtämään musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee

eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään,

miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla

tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää

musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja

vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin

osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii

musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja

työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan

analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

5. Bändi/Bigband (MU5)

”Lukion bändi” voi koostua erilaisten bändi, percussio-, puhallin- ym. soittimien soittajista

sekä laulajista, jotka haluavat musisoida yhdessä. Tavoitteena on musisoida onnistuneesti

yhdessä. Ohjelmisto muodostuu moninaisesti musiikin eri tyyleistä. Kurssilla tutustutaan

myös sovittamisen perusteisiin. Kurssilla on mahdollisuus esiintyä koulun tilaisuuksissa.

Numeroarviointi.

6. Studioworkshop (MU6)

Kurssilla tutustutaan musiikkiteknologiaan. Käytössä on Cubasis VST, Korg X5dr, ZOOM

505, MiniDisc ja Finale 98. Mahdollisuus tehdä omia studiotaustoja tai käyttää valmiita

pohjia. Tavoitteena on tutustua omakohtaisesti musiikkiteknologiaan ja miksauksen

perusteisiin. Numeroarvionti.

171

SOVELTAVAT KURSSIT

7. Musiikkiprojekti (MU7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai

itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja

taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin,

äänite tai taiteiden välinen projekti.

Musiikin lukiodiplomi

Oppilas, joka on valinnut vähintään neljä musiikin kurssia sekä harrastaa musiikkia myös

koulun ulkopuolella, voi suorittaa halutessaan musiikin lukiodiplomin. Diplomi sisältää

erilaisia musiikillisia näyttöjä. Arviointiin osallistuu musiikinopettajan lisäksi yksi koulun

ulkopuolinen musiikin ammattilainen.

4.3.20 Kuvataide

Tavoitteet ja sisältö

Lukion kuvataiteen opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omakohtaista

kuvailmaisua, kykyä tulkita ja arvostaa omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksen

tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista

ilmiöistä ja niiden merkityksistä sekä ymmärtää taiteen merkitystä omassa elämässään.

Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen

osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä mediakulttuurin

vaikutuksen ymmärtäminen ja mediatuotannon sisällön suunnittelu, tuottaminen ja laadun

arvioiminen.

Opetuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt

täydentävät toisiaan. Kuvataideopetuksen kivijalkana on opiskelijan oma kokemus, jonka

pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Karhulan

lukiossa jo tutuksi tullut yhteistyö lähialueiden kulttuuriosaajien kanssa ovat vastedeskin

osa tavoitteellista kuvataiteen opetusta. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin

yleissivistävät perusteet ja luodaan riittävät edellytykset taiteellisille jatko-opinnoille.

172

Arviointi ja suoritustapa

Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista ja oppilasta ohjataan myös

jatkuvaan itsearviointiin. Työt arvioidaan tehtävälle ja kurssille asetettujen tavoitteiden

perusteella. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö-

ja ryhmätyötehtävät, luonnokset ja itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.

Arvioinnin kohteina ovat sekä työprosessit että työskentelyn tulokset. Kurssit suoritetaan

pääsääntöisesti osallistumalla luokkaopetukseen.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja

perusteita sekä pohtii visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsee ilmiöiden sisältöjä

yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Opiskelija tutustuu monipuolisesti kuvalliseen kulttuuriin

tekemällä itse kuvia, tarkastelemalla, tulkitsemalla sekä analysoimalla erilaisia kuvia.

Sisältö

Kurssilla korostuu oma kuvailmaisu ja kuvallinen taiteen tuntemus, taide

yhteiskunnallisena ilmiönä ja taidekäsitykset 1900-luvulla sekä nykytaiteessa. Oman

kuvailmaisun keinona ovat esimerkiksi piirtäminen, maalaaminen, graafinen suunnittelu ja

digitaalinen kuva. Myös kuvan perustekijät, kuten sommittelu, muoto ja värioppi tulevat

kurssilla tutuiksi. Kurssia ei ole mahdollista suorittaa itsenäisesti.

2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan ympäristöään käsitteenä, johon

kuuluu niin luonto kuin rakennettu ympäristö, arkkitehtuuri ja esineympäristökin.

Keskeisiksi teemoiksi nousevat ympäristön ja muotoilun havainnoiminen eri näkökulmista,

kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen

kannalta.

173

Sisältö

Ympäristön rakentamisessa, rakennuksissa ja esineissä tutkitaan kulttuurihistoriallisia

piirteitä siten, että nähdään esteettisten ominaisuuksien yhteys yhteiskuntaan,

talouselämään ja ekologiaan. Kurssilla pohditaan tilan kokemista psyykkisenä, fyysisenä ja

sosiaalisena paikkana. Kurssin kokonaisuus perustuu oman lähiympäristön ja Kotkan

kaupungin kulttuuriympäristön tutkimiseen. Tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi

arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet kuten mittakaava, tila, liike, väri, muoto ja

pienoismallit.


3. Kuvien viestit mediassa (KU3)

Tavoitteena on syventää kuvaviestinnän ymmärtämistä ja oppia erittelemään

mediatodellisuuden sisältöjä, ilmaisua ja rakenteita: ymmärtää, että taide voi olla

vaikuttamisen väline mediassa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään erilaisia

kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisun välineenä ja oppii

visualisoimaan omia suunnitelmiaan.

Sisältö

Kuvaa tutkitaan mediassa: kuvajournalismi, mainonta, populaarikulttuuri, video ja

sarjakuva. Kurssilla harjoitellaan mediakuvien analysoimista ja tutkitaan visuaalisuuden

tuotteistamista eri tavoin, esimerkiksi tuotemerkkien luomisessa. Opiskelija perehtyy

elokuvan perinteiseen ja uudistuvaan kuvakerrontaan sekä pohtii, kuinka media muokkaa

todellisuutta ja määrittelee minuutta.

4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kuvataiteen historian pääpiirteet ja luottaa

kykyynsä visualisoida ajatuksiaan ja tunteitaan käyttäen taiteen tuntemustaan kuvallisessa

ilmaisussaan. Opiskelija osaa valita itselleen soveltuvia ilmaisun välineitä ja keinoja sekä

kykenee dokumentoimaan työskentelyprosessiaan.

174

Sisältö

Kurssin kokonaisuus muodostuu osioista, joissa annetaan tilaa opiskelijan omalle

tulkinnalle, ymmärrykselle ja kuvalliselle työskentelylle. Opiskelijan itsearviointitaitoja ja

itsenäistä taiteellista työskentelyä tuetaan. Kurssin aikana tarkastellaan taidekuvaa eri

aikoina, kuvien sisältöä, värien vuorovaikutusta ja kolmiulotteisuutta. Opiskelija oppii

aiheen kehittelyn ja luonnostelun merkityksen piirtämisessä, maalaamisessa ja

kuvanveistossa. Kuvia tutkitaan ja analysoidaan sekä kuvallisesti että sanallisesti.

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu nykytaiteeseen ja kykenee ilmaisemaan

omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuvan keinoin. Opiskelija seuraa ja arvioi nykytaiteen

ajankohtaisia ilmiöitä sekä havaitsee ja oivaltaa visuaalisia merkityksiä ympäristössään ja

osaa soveltaa niitä omassa ilmaisussaan. Harjaantuminen tavoitteelliseen

prosessinomaiseen työskentelyyn on oppimisen tavoitteena.

Sisältö

Kurssilla käsitellään nykytaiteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia taidekäsityksiä

sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Oman produktion toteuttaminen tapahtuu

nykytaiteen keinoin, ja mahdollisuuksien mukaan siihen voi liittää muita taiteen alueita.

Kurssi voidaan toteuttaa myös yhteistyössä koulun ulkopuolisen tahon kanssa.

SOVELTAVAT KURSSIT

6. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti ilman

opettajan ohjausta kurssin oppituntien ajan opetushallituksen antamien tehtävien

mukaisesti. Opiskelijan tulee luonnostella, tehdä kokeiluja ja pohtia omakohtaisia

näkemyksiä annetun teeman puitteissa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii luottamaan

omiin ratkaisuihinsa ja taiteellisiin näkemyksiinsä.

175

Sisältö

Opiskelija toteuttaa omakohtaisen näkemyksen annettujen aihealueiden pohjalta ja

rakentaa kokonaisuudesta portfolion. Kurssin keskeisenä ideana on itsenäisen ja

omavastuullisen työskentelyn omaksuminen. Portfolion arvioi oman koulun

kuvataideopettaja sekä koulun ulkopuolinen taho. Kurssi toimii eräänlaisena näyttönä

kuvataiteen osaamisesta, ja hyvin suoritetusta kurssista voi saada pisteitä joidenkin

taideoppilaitoksien hakumenettelyssä ja korvata jonkin taideoppilaitoksen pääsykokeet.

Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä kuvataiteen

kurssia.

7. Kolmiulotteinen työskentely (KU 7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee ilmaisemaan itseään kolmiulotteisesti

tarkasteltavan työn kautta ja oppii valitsemaan työn vaatimat materiaalit ja tekniikat

tarkoituksenmukaisesti.

Kurssin aikana opiskelija oppii tuntemaan arkkitehtuuria, muotoilua, esinekulttuurin

muotokieltä, kuvanveistotaiteen historiaa ja nykytaiteen ilmiöitä.

Sisältö

Opiskelija oppii kuvaamaan tilavaikutelmia ja ymmärtää tilan merkityksen kolmiulotteisessa

ilmaisussa. Kurssin aikana tulevat tutuksi erilaiset materiaalit esim. luonnonmateriaalit,

savi, kipsi ja paperimassa sekä niiden työstämismenetelmät. Oppitunneilla tehdään

reliefejä, pienoisveistoksia, keramiikkaa, rakennelmia ja ympäristötaidetta.

8. Kuvallinen kokonaisuus ja maalaus (KU8)

Taiteellisella prosessilla on persoonallisuutta eheyttävä vaikutus. Aistihavaintojen, muodon

ja sisällön tutkiminen sekä visualisoiminen ovat taiteellisen työn välineitä, ja kuvataidetta

opiskellaan tekemällä kuvaa. Kurssin aikana tuetaan opiskelijan mielikuvituksen ja

assosiaatiokyvyn kehittymistä. Tavoitteena on, että opiskelija saa elämyksiä ja kauneuden

kokemuksia ja hänelle syntyy elinikäinen suhde taiteeseen sekä kyky havaita esteettisiä

laatuja.

176

Sisältö

Kurssin aikana perehdytään erilaisiin väriteorioihin, maalaustaiteen teoksiin ja käydään

mahdollisuuksien mukaan taidenäyttelyissä. Kokeillaan maalaustaiteen eri tekniikoita

esim. akvarellia sekä pastelli-, akryyli- ja öljyvärimaalausta. Opiskelija oppii analysoimaan

kuvan keskeisiä perustekijöitä, kuten sommittelua, liikettä ja illusorista tilaa.

Opitaan hallitsemaan kuvallista kokonaisajattelua, seuraamaan ja tallentamaan kuvallisen

työskentelyprosessin kulkua.

Kurssia suositellaan erityisesti nille oppilaille, jotka haluavat suorittaa kuvataiteen

lukiodiplomin.

9. Valokuvaus, kuvat kertovat (KU9)

Kurssin aikana opiskelija harjaantuu erittelemään ja kritisoimaan valokuvien sisältöä ja

esteettisiä näkökohtia. Opitaan kamerataiteen tekniikkaa, jotta opiskelija kykenisi

ilmaisemaan ajatuksiaan luovasti valokuvan keinoin. Tutustutaan valokuvaukseen taiteena

ja viestintäkeinona sekä massatiedotusvälineenä.

Sisältö

Kurssilla perehdytään valokuvauksen keinoihin ja tekniikkaan. Välineinä käytetään

järjestelmäkameraa ja valokuvalaboratoriotekniikkaa. Mahdollisuuksien mukaan käytössä

on myös digikamera. Perehdytään valokuvauksen perusominaisuuksiin omien harjoitusten

avulla. Yhtenä tärkeänä opetuksen työmuotona on valokuvien analysointi. Pohditaan

kuvalla vaikuttamisen keinoja kansainvälisenä, kielirajoista riippumattomana

massatiedotusvälineenä.

10. Grafiikkaa koulussa (KU10)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy grafiikan luonteeseen yhtenä kuvataiteen

lajeista. Grafiikan menetelmien tuntemus on opiskelun pohjana. Opiskelija ymmärtää

graafisen suunnittelun olevan keskeinen asia visuaalisessa viestinnässä. Kurssin aikana

perehdytään tarkemmin käyttögrafiikkaan sekä taidegrafiikkaan (eri painantatavoilla

toteutettuihin taideteoksiin).

177

Sisältö

Käydään läpi graafiset perusmenetelmät alkaen leimasinpainosta. Eri grafiikan

menetelmät, mm. monotypia, kohopainanta, kaavainpainanta ja collagrafia, tulevat tutuksi

omakohtaisessa työskentelyssä. Tutkitaan myös graafisten sovellusten käyttöä

jokapaiväisessä elämässä (pakkaus-, mainos- ja julisteviestit sekä tuotemerkkien logot).

4.3.21 Liikunta

Karhulan lukion liikunnassa tutustutaan suomalaisen liikuntakulttuurin perinteisiin ja

nykymuotoihin, perehdytään paikallisen liikuntakulttuurin mahdollisuuksiin ja rakennetaan

koulun omaa liikuntakulttuuria. Myönteisten liikuntakokemusten kautta tuetaan opiskelijan

liikunnallista minäkuvaa ja edistetään opiskelijan henkilökohtaista suhdetta aktiiviseen ja

liikunnalliseen elämäntapaan. Opetuksen monipuoliset sisällöt, työtavat ja vaihtelevat

liikuntaympäristöt ohjaavat opiskelijaa ymmärtämään liikunnan mahdollisuudet ja

merkityksen terveyden, hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn, sekä virkistyksen lähteenä.

Opettaja ja opiskelijat yhdessä vastaavat viihtyisän, kannustavan, turvallisen, ja

erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin syntymisestä ja säilymisestä liikuntatunneilla.

Tavoitteet

Opiskelija saa monipuolisia virikkeitä ja keinoja sekä riittävät tiedot ja taidot liikunnan

harrastamiseen, omasta kunnosta huolehtimiseen, lihashuoltoon ja rentoutukseen.

Opiskelija arvostaa terveyttä ja toimintakykyä ja ymmärtää liikunnan merkityksen niille,

mutta suhtautuu samalla realistisesti ja kriittisesti liikuntamainontaan,

urheilujournalismiin ja urheilun yleiseen hyvään.

Opiskelija arvostaa luonnossa liikkumista ja tuntee lähiympäristönsä mahdollisuudet

liikkumisympäristönä.

Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti sekä rohkaistuu liikunnalliseen

ilmaisuun.

Opiskelija harjaantuu henkilökohtaiseen tavoiteasetteluun, itsensä tuntemiseen

liikkujana ja realistiseen itsearviointiin.

178

Opiskelija harjaantuu vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoissa ja edistää omalla asenteella

ja toiminnallaan myönteisen ilmapiirin syntymistä.

Opiskelija harjaantuu vastuulliseen työskentelyyn sekä ryhmässä että itsenäisesti.

Arviointi

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Mahdolliset soveltavat kurssit

arvioidaan suoritusmerkinnällä. Ennen päättöarviointia opiskelija päättää, valitseeko hän

liikunnasta numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän lukion päästötodistukseen.

Opiskelijan itsearviointi on oleellinen osa liikuntakurssien arviointia. Liikunnan

lukiodiplomin (LI8) arviointiin osallistuu liikunnanopettajan lisäksi toinen asiantuntija-

arvioitsija. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja

asennoituminen sekä liikuntaan liittyvät tiedot, taidot ja toimintakyky.

PAKOLLISET KURSSIT

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan

mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti.

Kurssien suunnittelussa otetaan huomioon vuodenajat ja mahdollisuus harjoittaa kesä- ja

talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. LI1 pyritään järjestämään syyslukukaudella ja LI2

kevätlukukaudella.

1. Taitoa ja kuntoa (LI1)

Tavoitteena on syventää opiskelijan peruskoulussa oppimia liikuntataitoja ja tutustua

uusiin lajeihin. Opiskelijan halutaan ymmärtävän monipuolisen fyysisen kunnon

harjoittamisen periaatteet ja toimivan tunneilla terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta

edistävästi. Opiskelija saa myönteisiä kokemuksia ja ohjausta monipuoliseen liikuntaan.

Sisällöt

fyysisen kunnon harjoittelu, oman kunnon mittaaminen ja arviointi: yleis- ja

lihaskunnon testi, kuntosalityöskentely, circuit-training, koulupaini ja muita

kuntoilumuotoja, kuntokeskusvierailu

lihashuolto ja rentoutus, joogaan tutustuminen

sisä- ja ulkopalloilu: pesäpallo, koripallo, jalkapallo, lentopallo, ultimate, keilailu

mailapelit (sulkapallo, tennis, salibandy)

179

voimistelu eri muodoissaan: aerobic, step, narujumppa, keppijumppa,

koordinaatioharjoitukset välineillä yms.

tanssi ja musiikkiliikunta eri muodoissaan: nuorisotanssi, paritanssi

talviliikunta: luistelu, jääpelit jäähallissa

uinti: eri uintilajien tekniikka, uimahypyt ja vesipelastus

yleisurheilu: viesti- ja aitajuoksu, kiekon-, keihään- ja moukarinheitto

suunnistus ja luontoliikunta: puisto- ja ratasuunnistus, soutu, sauvakävely, lenkkeily

2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)

Tavoitteena on monipuolistaa opiskelijan lajitaitoja ja –tietoja sekä ohjata häntä

arvostamaan terveyttä ja työkykyä. Opiskelijaa aktivoidaan omaehtoiseen liikunnan

harrastamiseen ja oman kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena on

edistää opiskelijan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja vastuullista toiminta sekä ryhmässä

että itsenäisesti työskenneltäessä.

Sisällöt:

fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto, rentoutus:yleis- ja lihaskunnon testi,

kuntosalityöskentely, circuit-training, kuntonyrkkeily ja muita kuntoliikuntamuotoja,

kuntokeskusvierailu

sisä- ja ulkopalloilu: pesäpallo, koripallo, jalkapallo, lentopallo, lippupallo, käsipallo,

keilailu, mailapelit (salibady, tennis, squash)

voimistelu eri muodoissaan: aerobic, step, kuminauhajumppa, koordinaatioharjoitukset

välineillä yms.

tanssi ja musiikkiliikunta eri muodoissaan: nuorisotanssi, paritanssi

talviliikunta: hiihto, luistelu, jääpelit, pulkkailu, hankijalkapallo tms. kurssin ajankohdan

ja ja olosuhteiden mukaan

kuntouinti ja vesiliikunta: vesivoimistelu, vesitreeni, vesipelit, taitouinnin perusteet

luontoliikunta: lenkkeily, retkeily, pyöräsuunnistus, souturetki

jokin uusi liikuntalaji kurssin ajankohdasta ja opiskelijaryhmän toiveista riippuen.


Syventävillä kursseilla korostuu opiskelijalähtöisyys, yhteistoiminnallisuus ja yhteishengen

vahvistaminen. Kurssien sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.

180

Syventävät kurssit toteutetaan keskitetysti, paitsi LI5, joka toteutetaan hajautetusti koko

lukuvuoden. LI7 pyritään toteuttamaan kahdessa osassa ensimmäisen ja viimeisen jakson

aikana.

3. Virkisty liikunnasta (LI3)

Tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista, lisätä opiskeluvireyttä ja liikuntaryhmän

yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kurssilla tutustutaan erilaisiin liikuntaympäristöihin ja

paikkakunnan liikuntayrittäjien tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin. Sisältö on monipuolista

liikuntaa ja uusiin lajeihin tutustumista. Sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijaryhmän

kanssa.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, sekä tanssi- ja esiintymistaitoa.

Kurssin avulla ylläpidetään ja kehitetään koulun omaa vanhojenpäiväkulttuuria. Sisältönä

ovat vanhat tanssit, lavatanssit, muita tansseja ja tanssitapakulttuuri. Vanhojen päivänä

pidetään esityksiä muille koulun oppilaille sekä iltanäytös vanhemmille.

5. Kuntoliikunta (LI5)

Tavoitteena on saada opiskelija kokemaan ja ymmärtämään jatkuvan harrastuksen

merkitys sekä tehostaa opiskelijan säännöllistä liikkumista, kunnon kohottamista ja sen

seuraamista. Opiskelijalle luodaan mahdollisuus harjoittaa kuntoliikuntaa säännöllisesti

koko lukuvuoden. Sisältönä on kestävyyskunnon ja lihaskunnon harjoittamista,

lihashuoltoa ja rentoutusta. Kurssisuoritukseen sisältyy oman kuntosali- tai muun kunto-

ohjelman laatiminen.

6. Palloilu (LI6)

Tavoitteena on syventää tuttujen pallopelien taitoja ja tekniikkaa, laajentaa niiden

pelikäsitystä, sääntötuntemusta ja taktiikkaa, sekä tutustua myös lajien

tuomarityöskentelyyn. Lisäksi tutustutaan uusiin peleihin ja kehitetään yhteistyötaitoja.

Sisällöiksi valitaan perehtymislajit (esim. koripallo, lentopallo, jalkapallo, pesäpallo,

käsipallo, jääpelit, salibandy) ja tutustumislajit (esim. tennis, squash, keilailu, pöytätennis,

biljardi). Ohjelmassa on myös yhden lajin ottelun seuranta ja yksinkertainen tilastointi.

181

7. Vesiliikunta (LI7)

Tavoitteena on monipuolistaa käsitystä vedessä liikkumisesta ja tutustua vesiliikunnan eri

muotoihin kunto-, kilpa- ja luontoliikuntana. Sisältönä on monipuolinen vesiliikunta ja

vedessä liikkumisen eri muodot, eri uintilajien tekniikat, käännökset, kuntouinti,

vesivoimistelu, vesipelit sekä taitouinnin, uimahyppyjen ja vesipelastuksen perusteet.

Lisäksi kokeillaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi jotakin seuraavista uppopallo,

soutua, melontaa, purjelautailua, koskiuintia, pinta- ja urheilusukellusta, vesihiihtoa,

koskenlaskua tai kalastusta.

8. Liikunnanohjauksen perusteita (LI8)

Tavoitteena on edistää opiskelijan ryhmän- ja liikunnanohjaustaitoa ja kehittää oman

koulun liikuntakulttuuria. Kurssilla tutustutaan liikunnanohjauksen perusteisiin, eri

liikuntamuotojen ohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä erilaisten

liikuntatapahtumien järjestämiseen. Kurssin sisältönä on sekä teoriaopetusta että

ohjausharjoittelua. Kurssilla suunnitellaan myös oman koulun liikuntapäivä tai muita koulun

liikuntatapahtumia. Sisältöä ja toteutustapoja sovelletaan ryhmän tarpeet huomioon ottaen.

Kurssi antaa valmiuksia mm. liikunnanohjauksen parissa työskenteleville tai liikunnan

jatko-opintoja suunnitteleville.

SOVELTAVAT KURSSIT

9. Liikunnan lukiodiplomi (LI9)

Lukiodiplomilla opiskelija voi osoittaa liikunnallisen suuntautumisensa, erityisosaamisensa

ja harrastuneisuutensa pitkäaikaisella näytöllä ja henkilökohtaisella ohjelmalla.

Arviointikohteena ovat liikuntakykyisyyden lisäksi opiskelijan liikuntatiedot, harrastuneisuus

ja yhteistyötaidot sekä kyky arvioida omaa liikunnan oppimisprosessia ja liikunnan

merkitystä. Liikuntadiplomiin voidaan liittää myös muualla suoritettuja alan opintoja.

Lukiodiplomiin liittyy pitkäkestoinen näyttö ja valtakunnallisia tehtäviä, joiden suoritusta

seurataan opiskelijan portfoliotyöllä. Suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut

vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi on lukiodiplomikurssi. Liikunnan lukiodiplomi on

merkki alasuuntautuneisuudesta, ja sen suorittamisesta saa lisäpisteitä liikunta-alan

182

jatkokoulutukseen haettaessa. Lukiodiplomista saatava todistus on lukion

päättötodistuksen liite.

4.3.22 Urheilijakoulutus

SOVELTAVIA KURSSEJA ( URK1-URK13)

Yleistavoite

Urheilijakoulutuksen keskeisenä tavoitteena on koulunkäynnin ja tavoitteellisen urheilun

yhteensovittaminen siten, että urheilijat kehittyvät urheilussa ja suorittavat loppututkinnon.

Urheilijakoulutus tarjoaa kansalliselle tai kansainväliselle huipulle tähtääville hyvät ja

joustavat opiskelu- ja valmennusmahdollisuudet. Koulutyön ohella nuorilla on mahdollisuus

aamuharjoitteluun kolmena koulupäivänä viikossa. Etukäteen sovitulla erillissopimuksella

valmennusta voi toteuttaa myös muina aikoina, mikäli olosuhteet niin edellyttävät.

Urheilijakoulutuslajeja ovat kaikki ne lajit, joissa hakija täyttää urheilijakoulutuksen

asettamat valmennuskriteerit. Valmennus tapahtuu asiantuntijavalmentajien toimesta, ja

siitä vastaavat akatemiakoulutusvalmentajat, seuravalmentajat ja liikunnanopettajat sekä

mahdollisesti urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat. Valmentajat vastaavat

aamuharjoittelun suunnittelusta ja toteutuksesta.

Urheilijakoulutus noudattaa koulun yleisiä kasvatustavoitteita, ja syventävän liikunnan

tavoitteena on lisäksi, että opiskelija osaa tarkkailla, kehittää ja ylläpitää fyysistä ja

psyykkistä kuntoaan ja rytmittää toimintaansa tavoitteisesti, edistyy itsensä tuntemisessa

ja osoittaa sosiaalisesti ja moraalisesti rakentavaa käyttäytymistä. Urheilija ottaa vastuun

omasta erikoisosaamisestaan ja kehittää erikoisosaamisen ohella itseään monipuolisesti

tasapainoiseksi persoonallisuudeksi sekä kasvaa kohti itseohjautuvuutta.

Liikunnan ja terveyskasvatuksen osalta tavoitteet ovat yhtenevät koulun muun liikunta- ja

terveyskasvatuksen kanssa. Koeviikkojen osalta harjoitusjärjestelyt ovat lajikohtaisia.

Lukiolaisilta ei vaadita osallistumista harjoituksiin koeviikon aikana. Harjoitus- tai

kilpailumatkoista johtuvat poissaolot harjoituksista opiskelija sopii myös lajivalmentajan

kanssa. Kaikki poissaolot tulee selvittää lajivalmentajalle.

183

Keskeiset tavoitteet

Opiskelija omaksuu urheilijakoulutuksen toiminnan osana omaa henkilökohtaista kehitystä

opiskelussa ja urheilussa. Opiskelija pystyy yhdessä valmentajien ja muiden

tukihenkilöiden kanssa soveltamaan aamuharjoituksia niin, että ne optimaalisella tavalla

tukevat opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Opiskelija ymmärtää

kokonaisvaltaisen valmennuksen merkityksen urheilumenestyksen kannalta sekä

omaksuu siihen vaadittavan elämäntavan. Opiskelija sitoutuu säännölliseen harjoitteluun

sekä oppii analysoimaan omia resurssejaan ja suunnittelemaan ja toteuttamaan

harjoitussuunnitelmaansa. Lisäksi opiskelijan tulisi oppia tekemään valintoja, jotka vievät

eteenpäin hänen uraansa urheilijana eivätkä ole ristiriidassa hänen tavoitteidensa tai fair

play -hengen kanssa. Näiden tavoitteiden lisäksi urheilijakoulutusvalmennukselle on

asetettu lajikohtaiset tavoitteet.

Urheilijakoulutuskurssit

Urheilijakoulutuskurssien sisällöt muodostavat nousujohteisen harjoituskokonaisuuden.

Tunneilla opiskelijat noudattavat pääsääntöisesti koulun valmentajan harjoitusohjelmaa,

ellei toisin ole etukäteen yhteisesti sovittu.

Sisältö

aamuharjoitukset kolmena koulupäivänä viikossa

mahdolliset koulutustilaisuudet, leirit tai muut urheilijakoulutuksen järjestämät

tapahtumat

valmennusharjoittelu

Työtavat

valmentajan johtamat ja suunnittelemat harjoitukset

henkilökohtaisen valmentajan suunnitteleman harjoitusohjelman mukaisesti toteutetut

harjoitukset, mikäli Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemialla ei ole osoittaa

lajivalmentajaa

valmennusharjoittelun suorittaminen, valmentajakoulutustilaisuuksiin osallistuminen

sekä leirit ja muut mahdolliset urheiluakatemian järjestämät tapahtumat.

184

Arviointi

Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arviointi perustuu opiskelijan työpanokseen ja

aktiiviseen osallistumiseen kaikissa harjoituksissa ja mahdollisissa muissa tilaisuuksissa.

Kurssien suoritus

Kaikki kurssit ovat soveltavia kursseja. Niitä ei voi suorittaa itsenäisesti, ja ne liittyvät

opiskelijan erikoisalaan urheilussa. Lajivalmennus edellyttää opiskelijan vahvaa

henkilökohtaista sitoutumista ja aktiivista osallistumista.

Valmennusoppi (URK14, URK15)

Urheilijakoulutukseen osallistuvat voivat suorittaa urheilun keskusjärjestön vaatimusten

mukaisen keskimmäisen arvosanan (B-taso) valmennustietoudessa. Kursseja ei voi

suorittaa tenttimällä.

Keskeiset tavoitteet

oppilas ymmärtää urhailuvalmennuksen perusteet

oppilas osaa soveltaa valmennuksen perusteita omaan lajiin ja harjoitteluun

oppilas pystyy itse suunnittelemaan oman valmentautumisen kokonaisvaltaisesti

Sisältö

urheilijan fyysisten ominaisuuksien harjoittelu, psyykkinen valmentautuminen,

johtaminen valmennuksessa, lihashuolto, ravinto, dopingongelmat urheilussa,

urheiluvammat ja niiden ennaltaehkäisy

harjoittelun ohjelmointi ja suunnittelu

käytännön valmennus

Työtavat

opetuskeskustelu ja ryhmätyöskentely sekä pienimuotoiset tutkimustehtävät

mahdollisuuksien mukaan

käytännön valmennustyön seuraaminen sekä käytännön valmennustyöhön

osallistuminen

185

mahdolliset vierailut eri valmennustilaisuuksiin ja valmentajien vierailut sekä Etelä-

Kymenlaakson urheiluakatemian järjestämät valmentajaluennot.

Arviointi

Suoritusmerkintä edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksissa sekä annettujen

tehtävien suorittamista.

4.3.23 Terveystieto

Lukioikäiset elävät omaa nuoruuttaan, ja heillä on edessä opiskelu- ja työelämä sekä

useimmilla myös kodin ja perheen perustaminen. Tässä elämänvaiheessa on tärkeää

saada kokonaiskuva terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä.

Karhulan lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden

edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja

yhteiskunnan näkökulmasta. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin

liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä

koskeva arvopohdinta. Opettajajohtoisen opetuksen ohella käytetään oppilaskeskeisiä

työtapoja ja opiskelijoita aktivoidaan sanallisen, visuaalisen, teksti-ilmaisun ja

kokemuksellisen ilmaisun keinoin. Oppikirjaan perustuvan opetuksen lisäksi korostetaan

opiskelijan omaehtoista ja aktiivista tiedonhankintaa.

Opetuksen tavoitteetTerveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden

edistämisen merkityksen

osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä

käsitteitä

ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn

merkityksen ja

tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia

pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä, osaa perustella omia valintojaan ja oppii

arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä

186

tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen

syntyyn vaikuttavia tekijöitä

tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää

kansalaistoimintaa

perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida

ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä

ilmiöitä.

Arviointi

Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja

soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin

lähteisiinperustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja

sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja

sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja.

Terveystiedon arvioinnissa käytetään portfoliotyöskentelyä, kurssikokeita, yksilö- ja

ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia

tehtäviä.

PAKOLLINEN KURSSI

Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin

kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn

edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.

1. Terveyden perusteet (TE1)


tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja

muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista

omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja

yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja

yhteiskunnassa

187

tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä

osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia

terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta

tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut


Terveys ja sen edistäminen

Erilaisia käsityksiä terveydestä, nuoret ja terveyden arvostus

Työhyvinvointi

Yleisimmät sairaudet ja niiden ehkäisy

Kansantaudit, yleisimmät kuolinsyyt, tavallisimmat pitkäaikaissairaudet ja

työkyvyttömyyden aiheuttajat, erilaiset oireet ja vaivat

Yleisimmät tartuntataudit ja niiden ehkäisyn periaatteet

Sairauksien ja vammojen itsehoito

Liikunta ja terveys

Liikunnan vaikutus elimistön toimintaan, fyysisen kunnon kehittäminen

Liikunnan riskit ja niiden ehkäisy, terveysliikunta

Ravinto ja terveys

Ravitsemussuositukset

Syömishäiriöt ravitsemuksellisena ja psyykkisenä ongelmana

Seksuaalinen terveys ja hyvinvointi

Seksuaalisen kehityksen erityispiirteet, seksuaalisuus lapsuudesta aikuisuuteen

Sukupuolinen käyttäytyminen ja seksuaaliterveys, parisuhde, ehkäisy, raskauden

keskeytys

Mielenterveys ja ihmissuhteet

Psyykkisen terveyden perusta – perusturvallisuus hyvä itsetunto, ihmissuhteet,

elämäntilanteet

Uni, lepo ja rentoutuminen

Stressi ja sen hallinta

Päihde- ja vaikuteaineet

Nuorten päihteiden käytön riskejä

Päihteisiin liittyvä lainsäädäntö

Lääkkeiden käyttö

188

Tapaturmat ja ensiapu

Koti-, työ- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden ensiapu

Ympäristö ja terveys

Elinympäristön vaikutus terveyteen – ravinto, juomavesi, säteily, myrkyt

Terveyserot maailmassa

Terveydenhuolto ja sosiaaliturva

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä, sosiaali-, terveydenhuolto- ja

hyvinvointipalveluiden käyttö

Kansalaistoiminta kansanterveystyössä

Terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan

ja markkinoinnin kriittinen tulkinta


Syventävillä kursseilla perehdytään nuoren arkielämässään tarvitsemiin

terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä

terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta.

Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan

tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja

yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.

2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)

Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita ja perehdytään käsitykseen itsestä ja

muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Tarkastellaan terveysongelmia

selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, sekä niiden tulkintoja, ja

korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat

arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä

keskusteluja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.


oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta

osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia

osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja

ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

189

osaa kuvata terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja.


Terveys ja sen edistäminen

Terveystottumukset ja terveys

Suomalaisen väestön ja maapallon terveysnäkymät (WHO)

Sairaudet ja niiden ehkäisy

Terveenä ulkomaanmatkalla

Vaihtoehtoiset hoitomuodot

Liikunta ja terveys

Liikuntaa kaikille

Doping

Ravinto ja terveys

Erityisruokavaliot

Painonhallinta

Seksuaalinen terveys ja hyvinvointi

Parisuhde, perhesuunnittelu, raskaus ja synnytys

Sukupuolielämän ongelmia

Sukupuoliset vähemmistöt

Mielenterveys ja ihmissuhteet

Mielenterveyden häiriöt ja mielenterveysongelmat

Mielenterveystyö

Päihde- ja vaikuteaineet

Yksilöllinen, yhteisöllinen, yhteiskunnallinen ja globaali näkökulma päihteisiin

Turvallisuus tie- ja vesiliikenteessä, liikenneympäristön parantaminen

Työ ja terveys

Työturvallisuus, ergonomia

Ammattitaudit

Työsuojelu ja työterveyshuolto


Ympäristöterveydenhuolto

Terveydenhuolto ja sosiaaliturva

Terveyspolitiikka

190

3. Terveys ja tutkimus (TE3)

Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin,

terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin

kehityslinjoihin. Sillä tutustutaan myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin

tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi

perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin,

terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa.

Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja

vierailukäynnit. Terveystutkimuksiin perehdytään posterityöskentelyn avulla.


osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen

päälinjoja kansallisesta ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta

osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa

toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa elin- ja

opiskeluympäristössään

osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet

osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden

näkökulmasta.


eri aikakausien menetelmiä terveyden edistämisessä, sairauksien tunnistamisessa ja

ehkäisyssä

terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja

toimintakyvynmittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat

tekijät

terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä asiakkaan ja potilaan oikeudet

tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito

terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä pienimuotoisen tutkimuksen

tekeminen

191

4.3.24 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa lukio-opinnoissa ja huolehtia siitä, että

opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-

opintoihin ja työelämään, sekä tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita.

Karhulan lukiossa ohjaus tarkoittaa koulun koko opetus- ja asiantuntijahenkilöstön

pitkäjänteistä, joustavaa ja moniammatillista yhteistyötä. Opinto-ohjaus muodostaa tämän

ohjaustoiminnan ytimen. Se koostuu opinto-ohjauksen kursseista, henkilökohtaisesta sekä

pienryhmäohjauksesta.

Lisäksi opiskelijalle välitetään tietoa

työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä ja annetaan mahdollisuus tutustua eri

ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa.

Opinto-ohjauksessa tulevat välillisesti esiin kaikki aihekokonaisuudet. Selkeimmin opinto-

ohjauksen tavoitteisiin ja sisältöihin liittyvät aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi

ja turvallisuus ja teknologia ja yhteiskunta. Myös tietoja viestintäteknologiaan liittyvät

valmiudet kuuluvat keskeisesti opinto-ohjauksen tavoitteisiin ja sisältöihin.

Tavoitteet

Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseksi sekä omien ongelmien

tunnistamiseksi ja avun saamiseksi näissä tilanteissa.

Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelijalle muodostuu selkeä käsitys lukion jälkeen

tarjolla olevista jatko-opintomahdollisuuksista. Opiskelija tuntee jatko-opintovaihtoehtojen

haku- ja valintamenettelyt ja ymmärtää, miten erilaiset valinnat vaikuttavat hänen

tulevaisuuteensa. Opiskelija pystyy ottamaan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa

tehdessään lukio-opintoihin liittyviä valintoja. Opiskelija perehdytetään keskeisten

jatkokoulutus- ja ammatinvalintaoppaiden käyttöön myös tietoverkkoja hyväksi käyttäen,

jotta hän voisi itsenäisesti löytää tarvitsemansa tiedon.

192

Opinto-ohjauksen tavoitteena on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä

yrittäjyydestä. Työelämään tutustumisjakson tarkoituksena on tarjota opiskelijalle

mahdollisuus saada käytännön kokemusta työelämästä oman kiinnostuksensa mukaisesti.

1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

Tavoitteet

Opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin

hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssilla järjestetään tutustumista

työelämään sekä toisen- ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla

käsitellään kaikille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti-

ja urasuunnitteluun liittyviä kysysmyksiä ja ajankohtaisia aiheita.

Sisältö

opintojen rakentuminen ja opiskelutaitojen kehittäminen

itsetuntemus

omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen

työelämätietous ja työelämään siirtyminen

ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen

jatko-opintoihin hakeutuminen

Työtavat

Pääasiallisena työtapana on henkilökohtainen ohjaus. Lisäksi järjestetään ryhmätunteja,

tiedotustilaisuuksia, opintokäyntejä koulutusmessuille, työpaikolle ja jatko-oppilaitoksiin

sekä vierailijoiden esitelmiä.

Arviointi

Kurssi arvioidaan arvosanoin suoritettu (S) / hylätty (H). Suorittaminen edellyttää aktiivista

osallistumista. Henkilökohtaisen ohjauksen määrästä päättävät lukion oipinto-ohjaaja ja

opiskelija yhdessä.

193

Kurssin suorittaminen

Kurssi suoritetaan osallistumalla eri osioihin kolmen lukuvuoden aikana. Kurssia ei voi

suorittaa itsenäisesti.

2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta. Syventävä kurssi. (OP2)

Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa itsetuntemusta ja

ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin

sekä tutustua mahdolliseen jatko-opintopaikkaan.

Sisältö

perehtyminen uranvalintaan liittyviin tietolähteisiin

perehtyminen erilaisiin ammatinvalintaohjelmiin

perehtyminen työvoimatoimiston palveluihin

työelämään tutustuminen

jatko-opintoihin tutustuminen

osallistuminen jatko-opintoja käsitteleviin tiedotustilaisuuksiin ja messuihin

yksilöllisen jatko-opiskelusuunnitelman laatiminen

Työtavat

Kurssin työmuotoja ovat pienryhmäohjaus, ryhmäohjaus, osallistuminen tilaisuuksiin ja

messuihin sekä henkilökohtainen ohjaus.

Arviointi

Kurssi arvioidaan arvosanoin suoritettu (S) / Hylätty (H). Hyväksytty suoritus edellyttää

aktiivista osallistumista.


Kurssi suoritetaan osallistumalla eri osioihin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi

suositellaan suoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa.

194

3. Soveltava kurssi. Tutor-kurssi. (OP3)

Tavoitteet

Tutor-kurssi auttaa opiskelijaa ymmärtämään lukio-opiskelua niin hyvin, että hän voi toimia

vertais-tutorina muille opiskelijoille. Koulun painopistealueiden ja kansainvälisten

yhteistyöprojektien tuntemus antaa opiskelijalle valmiudet esitellä koulua myös

ulkopuolisille. Tutorit osaavat tarvittaessa auttaa apua tarvitsevia opiskelijoita tai ohjata

heidät osoitteeseen, josta apua on saatavissa.

Sisältö

Opiskelija toimii vertais-tutorina ja osallistuu tutor-koulutukseen tarpeen mukaan.

Tutustuminen omaan oppilaitokseen, koulun opetussuunnitelmaan, painopistealueisiin,

muihin oppilaitoksiin, kunnan viranomaisten palveluihin, kunnan nuorisotoimeen ja

erilaisiin auttamisjärjestöihin.

Työtavat

Kurssi koostuu toiminnasta tutorina - tutoreilla on kummiluokat - sekä oppilaanohjaajan

johdolla tapahtuvasta tutustumisesta tutoroinnin ”työkaluihin”. Tarvittessa tutorit esittelevät

koulua ulkopuolisille vierailijoille ja vierailevat muissa oppilaitoksissa esittelemässä

Karhulan lukiota.

Arviointi

Kurssi arvioidaan arvosanoin suoritettu (S) / hylätty (H). Hyväksytty suoritus edellyttää

aktiivista toimintaa tutorina sekä osallistumista järjestettyyn koulutukseen ja tilaisuuksiin.


Kurssi suoritetaan osallistumalla eri osioihin. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti.

195

4.3.25 Tietotekniikka

Tietotekniikalla on lukiossa kahdenlainen rooli. Toisaalta se toimii tiedon hankkimisen ja

tiedon muokkaamisen välineenä muissa oppiaineissa. Toisaalta se on itsenäinen oppiaine.

Opetuksen tulee palvella molempia. Kaikki lukion opiskelijat käyttävät tietotekniikkaa. Sen

tehokas käyttö opiskelun välineenä edellyttää muiden aineiden opiskelua tukevia tiedon

hankkimiseen ja käsittelyyn liittyviä kursseja. Tämän lisäksi tietojenkäsittelyn

mahdollisuudet kuvan ja äänen käsittelyssä tarjoavat näistä aiheista kiinnostuneille uusia

mahdollisuuksia. Tietotekniikan harrastajille tietotekniikka omana aineenaan luo

edellytykset tämän alan jatko-opinnoille. Tietotekniikan oppikursseilla voidaan tehdä

yhteistyötä ympäröivän elinkeinoelämän kanssa ja näin tutustua työelämään ja saada

valmiudet myös yrittäjyyteen.

Tietotekniikan opiskelu auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten uusi teknologia palvelee

yhteiskuntaa, ja toisaalta, miten yhteiskunta edellyttää kansalaisiltaan uuden teknologian,

viestinnän ja mediataitojen hallintaa. Tietotekniikan opinnot totuttavat opiskelijan

käyttämään mediaa sekä opettavat mediakriittisyyttä. Opiskelija oppii myös huolehtimaan

tietoturvastaan. Tietotekniikka kannustaa oppimisprosessina tukemaan muita ja ottamaan

vastaan muiden tukea opiskelussa.

Kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Tämä kannustaa opiskelijaa arvioimaan myös itse

omaa edistymistään opinnoissa.

Kurssien tenttimisestä pitää aina neuvotella opettajan kanssa.

SOVELTAVAT KURSSIT

1. Peruskurssi (ATK1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija, joka ei ole opiskellut tietotekniikkaa peruskoulussa

tai hankkinut muulla tavoin tietotekniikan perusteita koskevia tietoja ja taitoja, saa

valmiudet käyttää tietokonetta ja tietoverkkoa opiskelun välineenä sekä ymmärtää

tietotekniikan keskeiset käsitteet.

196


Kurssin aikana opitaan koulun tietokoneiden ja oheislaitteiden hallinta sekä annetaan

Windowsin, tekstinkäsittelyohjelman ja kuvankäsittelyn sekä tiedon haun perustaidot.

2. Työpajakurssi (ATK2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet käyttää taulukkolaskentaa

työvälineenä ja hallitsee tietokoneen rakenteen niin, että hän esimerkiksi tietokonetta

ostaessaan ymmärtää tietokoneen mainoksissa olevan tekstin.


Kurssin aikana harjoitellaan Excel-taulukkolaskennan käyttöä sekä laaditaan tietokoneen

ostajan opas.

4. Multimedia (ATK3)

Lähtötiedot: työpajakurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy laatimaan itse tehtyjä multimediaesityksiä.


Kurssin aikana tuotetaan esitysmateriaalia kuvankäsittely- ja Powerpoint-ohjelman avulla.

Keskeisenä tavoitteena on liikkeen ja äänen avulla elävöittää esitystä.

5. Multimedia 2 (ATK4)

Lähtötiedot: Multimedia 1

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet laajan esitysmateriaalin tuottamiseen.


Tehdään laaja esitysmateriaali koululla olevien multimediaohjelmien avulla. Työ

integroituu oppiaineisiin.

197

5. Ohjelmointi (ATK5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hyvän ohjelmointitavan. Erityisesti kiinnitetään

huomiota ohjelmien suunnitteluun ja modulaariseen ohjelmointiin. Kurssin tavoitteena on

antaa perustiedot ohjelmoinnista.


Opitaan Pascal-kielen perusrakenteet: proseduurit, muuttujat, syöttö ja tulostus,

sijoittaminen, laskutoimitukset, ehdollinen rakenne, yhdistetty lause, valinta, alkuehtoinen

toisto, loppuehtoinen toisto, funktioaliohjelmat, muuttujaparametrit sekä lajittelu.

Edistyneemmät opiskelijat käyvät läpi tietorakenteiden perusteet laatimalla kortisto-

ohjelman.

6. CAD –kurssi (ATK6)

Lähtötiedot: Peruskurssi tai työpajakurssi.

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tietotekniikan mahdollisuuksiin ja rajoituksiin

tuotteiden suunnittelussa.


Kurssin aikana tehdään talo- ja konesuunnittelutöitä.

7. C/C++ - kieli (ATK6)

Pääsyvaatimuksena on Pascal-kielen tuntemus.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa ohjelmointitaitoa.


Ohjelmoinnista käydään läpi seuraavat C- ja C++ - kielen asiat: ohjelmansuunnittelu,

algoritmit ja niiden muodostaminen, ohjelmankehityksen eri vaiheet, muuttujat,

perustietotyypit, vakiot, syöttö ja tulostus, funktiot, tiedonvälitys kutsuvasta yksiköstä

funktioon ja päinvastoin, ehtolause, loogiset operaatiot, valintalause, silmukkarakenteet,

taulukot ja merkkijonot sekä tietueet.

198

8. Internet-kurssi (ATK8)

Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet käyttää Internetiä ja sen palveluja.


Kurssin aikana tehdään tiedonhakutehtäviä, opitaan HTML-ohjelmoinnin perusteet sekä

laaditaan oma kotisivu.

4.3.26 Käsityö

SOVELTAVAT KURSSIT

Käsityö lukion oppiaineena antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää käsityötaitoaan ja

käsitteistön hallintaansa ja ottaa ne entistä paremmin luovan käsityötoimintansa,

ongelmanratkaisun ja ilmaisun välineiksi.

Tavoitteet:

kehittää teoreettisen tiedon muuttamista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi tuotteeksi

hyödyntää muissa oppiaineissa opittuja tietoja

lisätä kulttuurin tuntemusta ja luovuutta

harjaannuttaa havaintokykyä ja esteettistä tajua

Arviointi

Kurssit arvioidaan numeroilla ja arvioinnin kohteena on prosessikuvaus,

työskentelyprosessi ja käsityötuotteet. Ensimmäisestä kurssista alkaen opiskelijoita

opetetaan portfolion tekemiseen. Lukiodiplomin suorittajien arviointiin osallistuu opettajan

lisäksi ulkopuolinen arvioitsija.

Tekemällä itse monipuolisen käsityöprosessin kaikki vaiheet opiskelija kehittyy

tasapuolisesti persoonallisuutensa kaikilla osa-alueilla. Erityisen tärkeää on

199

ideointi, ideoiden kehittely, valmistettavan tuotteen visuaalinen ja tekninen suunnittelu,

joihin keskittyvät tiedonhankinta, tutkiminen, kokeilut, ongelmanratkaisu, taitojen

harjoitteleminen.

Kokemuksellinen ja tilannesidonnainen oppiminen on opiskelijalle mielekästä ja sen

tulokset ovat merkityksellisiä. Opiskelu syventää hänen ymmärrystään ja luo pohjaa

ekologiselle ja teknologiselle ajattelulle. Näin kehittyneet taidot ja saavutetut tiedot ovat

myös myöhemmin sovellettavissa aina uusissa tilanteissa.

1. Vaatteen suunnittelusta kaavoitukseen ja valmiiksi tuotteeksi (TS1)

Opiskelija valmistaa vaatteen tai asukokonaisuuden lähtien omasta suunnitelmastaan.

Opiskellaan kuosittelua, valmiskaavan korjauksia, leikkuusuunnitelmien tekemistä ja

yksityiskohtien valmistamista, ja tarkastellaan värien ja vartalotyyppien vaikutusta

pukeutumiseen. Kurssille osallistuminen edellyttää aikaisempia tekstiilityön opintoja.

2. Pukuhistorian kurssi (TS2)

Opiskellaan eri tyylikausien pukeutumista ja muodin historiaa. Opiskelija suunnittelee ja

valmistaa juhla-asun, esim. vanhojenpäiväpuvun, soveltaen jonkin tyylikauden piirteitä

omaan vaatteeseensa. Kurssi edellyttää vaatetuksen perustekniikoiden hallintaa.

3. Erikoistekniikat (TS3)

Erikoistekniikat-kurssi on taide- ja käyttötekstiilikurssi, jonka tavoitteena on tutustua

tekstiilityön erikoistekniikoihin sekä suunnitella ja valmistaa tuote jollakin esitellyistä

tekniikoista. Kyseisiä tekniikoita ovat mm. erilaiset kankaanvärjäys, -painanta ja -

maalausmenetelmät, kuiva- ja märkähuovutus sekä ompelukoneen käyttöön perustuvat

kankaankoristelumenetelmät. Käsiteltävistä tekniikoista voidaan sopia kurssilaisten

tarpeitten mukaan. Kurssille osallistuminen edellyttää aikaisempia tekstiilityön opintoja.

4. Lukiodiplomikurssi (TS4)

Diplomiin osallistumisoikeus on niillä, jotka ovat suorittaneet vähintään kaksi kurssia ennen

diplomikurssia. Diplomityö koostuu itse suunnitellusta ja valmistetusta, vuoden

valtakunnallisen teeman mukaisesta tuotteesta ja prosessia kuvaavasta portfoliosta.

200

5. ARVIOINTI

5.1 Arvioinnin tavoitteet

”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään

opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida

monipuolisesti.” (Lukiolaki 629/1998, 17§ 1 mom)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen

edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä.

Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa.

Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien,

työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi

auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan

antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä

tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

5.2 Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arviointi perustuu oppiaineen

kurssitavoitteisiin ja kertoo opiskelijalle miten hyvin hän on tavoitteet saavuttanut.

Arvioinnin tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa tuloksellisempaan työntekoon.

Kurssin arviointi on monipuolista ja perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin myös

opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin.

Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa

kurssin arviointikeskusteluja.

Koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät

vielä ole täysi-ikäisiä.

Arviointikäytännöt

Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin.

Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapa on kirjattu kunkin oppiaineen

201

kurssikuvausten yhteyteen. Arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä tai

sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti

arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää

numeroarvosanaa.

Arvosteluasteikko:

10 erinomainen

9 kiitettävä

8 hyvä

7 tyydyttävä

6 kohtalainen

5 välttävä

4 hylätty

S

suoritettu

H

hylätty

202

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja

kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat

osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa. Jos opiskelija tarvitsee itselleen

poikkeavaa arviointia, hän ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan tai rehtoriin, jotka ohjaavat

asiassa eteenpäin.

Vilpillinen toiminta johtaa kurssin hylkäämiseen.

Itsenäisesti opiskeltu kurssi

Ainekohtaisissa kurssikuvauksissa on määritelty kurssit, jotka opiskelija voi suorittaa

itsenäisesti. Opiskeluoikeutta on anottava kirjallisesti. Hakulomakkeita saa lukion opinto-

ohjaajalta. Perustelu hakemus on jätettävä opettajalle hyvissä ajoin ennen kurssin

alkamista.

Opiskelijan, joka suorittaa kurssin tenttimällä, on suoritettava opettajan kanssa sovitut

tehtävät alussa ilmoitetun aikataulun mukaisesti, niin että kaikki vaaditut tehtävät on

suoritettu ennen kurssikoetta.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa (S tai 5–10). Jos

opiskelija saa hylätyn arvosanan, hän voi suorittaa ko. kurssin osallistumalla opetukseen.

Itsenäisesti opiskellun kurssin arvosanaa voi korottaa vain osallistumalla ko. kurssin

opetukseen.

Opinnoissa eteneminen

Kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia aiheuttavat etenemisehdon, jolloin aineen opiskelua voi

jatkaa vasta, kun toinen näistä kursseista on suoritettu hyväksytysti. Koska arvostelu ja

uusintakuulustelu vievät aikaa, opiskelija voi aloittaa seuraavan kurssin, mutta jos

etenemisehto toteutuu, on kurssi lopetettava. Jos opiskelija kuitenkin jatkaa kurssilla, sitä

ei arvostella.

203

Opiskelija voi korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla ko. kurssin opetukseen

uudelleen tai tenttimällä kerran erillisessä korotustentissä, joita järjestetään yksi

lukukaudessa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista

parempi.

Opintojen hyväksilukeminen

” Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot,

jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.”

(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)

” Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen

pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2

mom)

Opintojen hyväksilukemisesta päättävät opinto-ohjaaja ja rehtori.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään

suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa

numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan

vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5

lukioasteikko

204

asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä)

1

2 (tyydyttävä)

6 (kohtalainen)

1

3 (hyvä)

7

(tyydyttävä)

2

4 (hyvä)

8 (hyvä)

2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)

3

205

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa

oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään

opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi,

syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai

opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, annetaan niistä

numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää

lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa

pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin

niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty

tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien

arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän

mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja rehtorin

ja opettajien harkitsemalla tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu

osaamistason toteamiseksi.

Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään

edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä

yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) -oppimäärän

mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle

järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota

vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi tai ruotsi äidinkielenä -kurssit,

jotka on suoritettu äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti, luetaan hyväksi

täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy

suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan

arvosana vain joko suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena

kielenä (S2/R2) -oppimäärästä, mutta ei molemmista.

5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi

206

”Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.”

(Valtioneuvoston asetus 955/2002)

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja

valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

Mukana arvosanassa ovat kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset

syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa.

Opiskelijalla saa olla opiskelemistaan kursseista hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

seuraavasti:

Pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä hylättyjä enintään

1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Opiskelija voi korottaa opiskelemansa aineen päättöarvosanaa erillisissä kuulusteluissa,

koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä sekä

arvioinnista päättävien harkinnan perusteella.

Erillisiä kuulusteluja, ns. suullisia tenttejä, järjestetään ennen ylioppilaskirjoituksia

kirjoitettavissa aineissa. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa

kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen

arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa

saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan

korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden

oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.

207

Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja

sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden

kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, jos opiskelijan suorittama oppimäärä niissä

käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan

siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

5.4 Lukion oppimäärän suoritus

”Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä

kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja

lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia…” (Lukioasetus

810/1998, 1 § 1 mom)

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Opinnoissa etenemistä ja päättöarviointia koskeavan päätöksen uusimista on pyydettävä

kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun

rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)

”Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen

virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan

uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi

taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2

mom)

Opiskelijan oikeudesta uuteen arviointiin tiedotetaan opinto-oppaassa.

Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

1. Jokaisen jakson päättyessä opiskelija saa jaksotodistuksen, josta ilmenevät hänen

kyseisellä jaksolla opiskelluista kursseista saamansa arvosanat.

2. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko

oppimäärän.

208

3. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai

useamman lukion oppiaineen oppimäärän.

4. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta

ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:

• todistuksen nimi

• koulutuksen järjestäjän nimi

• oppilaitoksen nimi

• opiskelijan nimi ja henkilötunnus

• suoritetut opinnot

• todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus

• tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta

• arvosana-asteikko

• selvitys kielten oppimääristä

ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)

S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille

A = perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä

B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä

B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa

äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.

Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan

soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla ”Muu opiskelijan äidinkieli”.

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään

opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin

oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä

oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

209

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta

lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä

täydentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten suoritetut lukiodiplomit, suullisen

kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään

kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin

koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin

kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja

niiden arvosanat.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden

arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan

suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten

ulkoasusta.

210

6. LUKION KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Karhulan lukion kehittämisen lähtökohtana on laajan ja tasokkaan yleissivistävän

opetuksen tarjoaminen. Opetussuunnitelma on tässä keskeinen työväline, jonka

ajanmukaisuutta ja toimivuutta tarkastellaan vuosittain.

Monipuolisella koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien tarjonnalla sekä

yhteistyöllä eri oppilaitosten, yhteisöjen ja yritysten kanssa tarjotaan oppilaille

mahdollisimman hyvät valmiudet lukio-opiskeluun sekä jatko-opintoihin. Kurssitarjontaan

saadaan monipuolisuutta mm. sillä, että osa kursseista toteutetaan vain joka toinen vuosi.

Rehtori, opettajat ja oppilaat arvioivat kurssien toteutumista vuosittain, ja arvioinnin

tulosten perusteella tehdään muutoksia seuraavan vuoden tarjontaan.

Vuosittaisessa työsuunnitelmassa linjataan seuraavan lukuvuoden työskentely ja

kehittämiskohteet sekä arvioidaan edellisen lukuvuoden toimintaa.

Matemaattis-teollista -linjaa kehitetään niin, että sen käyminen antaa hyvät

mahdollisuudet matemaattis-luonnontieteellisten alojen jatko-opintoihin. Tiivis yhteistyö

alueen teollisuuden kanssa antaa opiskelijalle näkökulmaa jatko-opintojen jälkeiseen

työelämään ja erityisesti Kotka-Hamina alueen tarjoamiin työmahdollisuuksiin.

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana on vahvasti alueellinen näkökulma,

erityisesti Kotkan mahdollisuudet ja vetovoimatekijät korostuvat. Koulutusta toteutetaan

yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä suunnittelee ja

toteuttaa paikallisista elinkeinoelämän edustajista sekä lukion edustajista koottu Elna-

ryhmä.

Opetuksen laatua ylläpidetään jatkuvalla opettajien täydennyskoulutuksella. Karhulan lukio

pyrkii olemaan aktiivisesti mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, joilla

kehitetään lukiotoimintaa. Vireä kansainvälinen toiminta laajentaa näkökulmia Eurooppaan

sekä Venäjän alueelle.

211

Työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista pyritään ylläpitämään koulutuksella, tyky-

toiminnalla sekä työn organisoimisella. Kehittämiskeskustelujen perusteella valitaan

vuosittaisia kehittämiskohteita ja puututaan mahdollisiin ongelmakohtiin.

Lukion toimintaa arvioidaan jatkuvalla vuosittain toteutettavalla sisäisellä arvioinnilla, johon

osallistuvat opettajat, oppilaat sekä vanhemmat. Sen lisäksi osallistutaan koulutuksen

järjestäjän toimeenpanemiin arviointeihin mm. Henty- ja Tak-kyselyihin. Arvioinnin tulokset

käsitellään, ja ne ovat perustana lukion jatkuvalle kehitykselle.

212

Matemaattis-teollisen linjan opetussuunnitelma Matemaattis-teollinen linja on suunnattu luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille. Painotetun opiskelun erityistavoitteina ovat matematiikan ja luonnontieteiden kokeminen hauskana, hyödyllisenä ja mielenkiintoisena sekä laaja-alaisen pohjan antaminen jatko-opintoja varten. MaTe-linjan opiskelu painottuu muuta opiskelua enemmän matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Lisäksi linjalla tutustutaan luonnontieteiden jatko-opiskeluun, alan työpaikkoihin ja erityisesti Kotka-Haminan alueen teollisuuteen. Matemaattis-teollisessa linjalla opiskelijan on suoritettava- Pitkän matematiikan 10 pakollista kurssia MAA1-MAA10 sekä fysiikan ja kemian pakolliset kurssit FY1 ja KE1.- Matemaattisista aineista vähintään kahden aineen valtakunnalliset syventävät kurssit: matematiikassa MAA11-MAA13, kemiassa KE2-KE5, fysiikassa FY2-FY8.- Soveltavat kurssit FY 10 ja KE 9

Näiden lisäksi on vielä suoritettava painotusalueen koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Vaadittavien suoritusten määrä riippuu siitä, mistä aineista opiskelija suorittaa valtakunnallisia syventäviä kursseja. Opetussuunnitelmaan kuuluvista koulukohtaisista kursseista saatavat painotuspisteet ja suoritusmäärät löytyvät MaTe-linjan omasta esitteestä. Myös koulun ulkopuolella suoritettuja opintoja voidaan lukea painotusalueen suorituksiksi, esimerkiksi yliopistokurssit, tiedeleirit tai opintomatkat mm.Cern.

Kurssin nimi koodi

Pitkän matematiikan kertauskurssi MAA 14Hyödyllinen algebra MAA 15Matemaattiset apuneuvot MAA 16Talousmatematiikka MAA 17Ohjelmointi ATK 5CAD ATK 6Ohjelmointi II ATK 7Fysiikan kertauskurssi FY 9Kokeellisia työmenetelmiä FY 10Energia ja teollisuus FY 11Avaruusfysiikka FY 13Ympäristökemia KE 6Orgaanisen kemian jatkokurssi KE 7Kokeellisia työmenetelmiä KE 8Teollisuus KE 9Bioteknologia BI 5Biologian laborointikurssi BI 6Tekniikan englanti ENA 11Kotkan teollisuus TETSekä fysiikan että kemian syventävät Fy & Kekurssit (yht. 11 kurssia)Yritys- ja laitosvierailuja 3 kpl MaTe vierailut

213

Suosituksena on, että pakollisista kursseista FY 10 suoritetaan ensimmäisenä lukuvuotena ja KE 9 toisena. Molemmat kurssit sisältävät sekä fysiikan että kemian osa-alueita ja niistä voi vaihtoehtoisesti saada merkinnät KE 8 ja FY 11.

Tarkemmat kurssikuvaukset löytyvät lukion opetussuunnitelmasta.

214

Yrittäjyyslinjan opetussuunnitelma

Yrittäjyyslinjan tavoitteena on edistää myönteistä yrittäjyysasennetta ja yrittäjämäiseen toimintatapaan kasvamista. Laaja-alaisella yrittäjyyden tietopohjalla ja yrittäjämäisellä toimintakulttuurilla tuetaan yrittäjyyteen liittyviä jatko-opintovalmiuksia.

Opetuksen painopiste on sisäisen yrittäjyyden kehittämisessä, mutta opiskelu antaa perustiedot myös yrittäjyydestä ammattina ja uravaihtoehtona sekä yrittäjäosaamisen perusvalmiuksia. Opiskelu painottuu yhteiskunnallisiin aineisiin, projektimaiseen opiskeluun.

Yrittäjyysteeman avulla yhdistetään eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä, tutustutaan monipuolisesti alueen yritystoimintaan sekä toteutetaan teemapäiviä, tapahtumia tai projekteja eri yrittäjien ja yhteistyötahojen kanssa.

Linjan suorittaminen edellyttää yhteensä 16 kurssin suorittamista.

Linjan opiskelijoille pakolliset kurssit

Yrittäjyyden perusteet YH 6Markkinointi ja mainonta YH 7NY 24h- leiri YH 8NY Vuosi yrittäjä YH 9-10Taloustieto YH 2Kansalaisen lakitieto YH 3Yritysviestintä ÄI 14Yrittäjyys – TET Sosiaalinen media

Valinnaiset opinnot

Talousmatematiikka MAB 7/MAA 17Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH 4Kulttuurit kohtaavat HI 6Liikunnanohjaus ja liikuntayrittäjyys LI 8Harrastuneisuus yrittäjyydeksi – omat projektitKirjaopinnot / Oma YrittäjyyskirjaVerkko-opinnot Yhteiset projektiopinnot – messut, seminaarit, kansainväliset projektit

Tarkemmat kurssikuvaukset löytyvät lukion opetussuunnitelmasta.

215

MUUTOKSET KARHULAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAAN

LISÄTYT KURSSIT OPETUSSUUNNITELMAAN

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

12. Kielen rakenteet ja tutkimusmetodit (ÄI12 Koulukohtainen soveltava kurssi)Opiskelijan käsitys kielen rakenteista syvenee niin, että opiskelija kykenee erittelemään

suomen ja vieraiden kielen rakenteita.


saa käsityksen kielen eri rakennetasoista ja kielten tutkimusmetodeista

oppii erittelemään kielen äänne-, muotoja merkitysrakenteita sekä havainnoimaan

kontekstin vaikutusta niihin

ymmärtää, että kielillä on yhteisiä, universaaleja piirteitä ja että rakenteet ovat toisaalta

myös kielikohtaisia

rohkaistuu vieraiden kielten itsenäiseen opiskeluun

saa käsitystä filologisten jatko-opintojen sisällöistä

Sisällöt

fonologian eli äänneopin perusteita

morfologian eli muoto-opin perusteita

syntaksin eli lauseopin perusteita

sanaston muodostuminen

semantiikan eli merkitysopin perusteita

pragmatiikan perusteita

kielten tutkimusmetodit

216

14. Yritysviestintä (ÄI14 Koulukohtainen soveltava kurssi)Opiskelija ymmärtää, että hyvät suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat onnistuneen

yritystoiminnan tärkeimpiä edellytyksiä.


saa käsityksen yritysviestinnän vaatimustasosta

ymmärtää laadukkaan markkinointiviestinnän merkityksen yritykselle

oppii yritystoiminnassa tarvittavia suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja

SisällötSuullinen viestintä

markkinointiviestintä

kokouspuheenvuorot

neuvottelu

Kirjallinen viestintä

Asiakirjat

asiakirjan ulkoasu: vakioasettelumalli

anomus

tarjouspyyntö, tarjous

reklamaatio ja siihen vastaaminen

muistio

tiedotteet

pöytäkirja

Hakemukset ja niiden liitteet

työhakemus ja ansioluettelo

Verkkotekstit

sähköpostiviestit

oman yrityksen verkkosivujen luonti ja arviointi

217

17. Luova kirjoittaminen (ÄI17 Koulukohtainen soveltava kurssi)Kurssi on tarkoitettu kaikille opiskelijoille, jotka haluavat parantaa kirjoitustaitojaan sekä

niille, joita kaunokirjallisuus tai kirjoittaminen kiinnostaa. Kurssilla tuotetaan erilaisia

tekstejä erilaisin tekniikoin yksin ja yhdessä. Kurssin yksityiskohtainen sisältö sovitaan

opiskelijoitten kanssa kurssin alussa.


varmentaa tekstilajituntemustaan

vahvistaa kirjoittamistaitojaan

löytää vahvuuksiaan kirjoittajana

Sisältöjä

kaunokirjallisia tekstejä

eri tekstilajien muunnelmia

ideointiharjoituksia

Kurssista ei ole koetta, vaan kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää läsnäoloa ja

kurssitöitten tekemistä. Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän (S).

Kurssia ei voi tenttiä.

18. Kielenhuolto (ÄI18 Koulukohtainen soveltava kurssi)Kurssi on tarkoitettu kaikille opiskelijoille. Kurssilla kerrataan oikeakielisen tekstin

periaatteita ja kielioppikäytänteitä sekä harjoitellaan selkeän tekstin tuottamista.

Tavoite on

vahvistaa kielioppisääntöjen tuntemusta

harjaannuttaa opiskelija huoltamaan omaa tekstiään

Sisällöt

suomen kielen peruskielioppi

keskeiset oikeakielisyyskäytänteet

218

Kurssista ei ole koetta, vaan kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää läsnäoloa

oppitunneilla ja harjoitustehtävien tekemistä. Hyväksytystä kurssista saa

suoritusmerkinnän (S).

Kurssia ei voi tenttiä.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja

kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän

lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea

suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen

taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja

sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden

hallintaan.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen

suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja

että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä.

Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa

opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle

kaksikielisyydelle.

OPETUKSEN TAVOITTEET

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä

ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden

luomisen ja ylläpitämisen välineenä

osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja

opiskelun viestintätilanteissa

hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä

tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin

verraten

219

kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa

kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa

parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä

tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita

perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen

(yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)

havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa

tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta

oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa

kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä

itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa

oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen

merkityksestä identiteetille syvenee.

ARVIOINTI

Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-

taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan

hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet

ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle.

Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.

Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen

oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -

opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista.

Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit

luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana

siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit

korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä

määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti

pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden

yhteydessä.

220

1. Perusteet hallintaan (S201)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että

suullisesti

tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa

pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen

kielen käyttäjänä.


opiskelijan kielitaidon kartoitus

opiskelijan tausta ja kokemukset

kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen

lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka

parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot

suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet

aineistopohjainen kirjoitelma

2. Kieli käyttöön (S202)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi

toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa

oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään

sanaston muodostumiskeinoja.


kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä

eri asiointitilanteita

hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia

kielen lausetason perusrakenteet

peruslauseen rakentaminen

peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti

suomen kielelle ominaiset lausetyypit

sananmuodostuskeinot

221

3. Kielellä vaikutetaan (S203) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä,

sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin

rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen

oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan

tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä

ja rektioita.


mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia

asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia

perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti

ryhmäkeskustelutehtäviä

kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana

nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua

vertailumuotoja ja rektioseikkoja

4. Syvemmät tekstitaidot (S204)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen

kielen tuottamiseen

harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin

ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta.


erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä

tekstin tuottamista erilaisista aineistoista

luovaa kirjoittamista

referointia

5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S205) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja

mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

222

hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman

identiteettinsä rakentamiseen.


kirjallisuuden keskeisiä lajeja

suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja,

romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos

opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti

yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely

6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S206) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä

syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä

tuottaessaan

vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden

avulla.


vaativien kielen rakenteiden kertaamista

kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä

sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta

rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia

suomalainen kaunokirjallinen teos

7. Puhekieli tarkasteluun (S207 Valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin

oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy

vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa.


suomen puhekielen kielioppia

suomen puhekielen erityispiirteitä

yleispuhekieli, murre, slangi

puhekielen erityispiirteitä

223

itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu,

nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen

esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi

8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S208 Valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin.


kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja

asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys

kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu

pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia

ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan

kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet

jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa

kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan

9. Tekstien maailmassa (S209 Valtakunnallinen syventävä kurssi) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi

parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden

tuntemustaan.


erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista

vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin

rakentumisen kannalta tärkeä teos

kirjailija- tai teosesittely

kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista

käännösharjoitus

224

ENGLANTI

8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8 Valtakunnallinen syventävä kurssi)Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa.

Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien

aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen

ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

Kurssin arviointi perustuu kurssin jälkeen pidettävään Opetushallituksen tuottamaan

suulliseen kokeeseen, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan

taitojen arviointiin kurssin aikana. Suullisen kielitaidon koe on pakollinen ja sen

suorittamisesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.


ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, muodollisuusasteen ja tyylin

pystyy tiivistämään kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat

osaa esittää selkeitä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, ilmaista

näkemyksiään ja osallistua aktiivisesti melko muodollisiinkin keskusteluihin sekä

kommentoida muiden näkemyksiä

pystyy tuottamaan puhetta ilman pidempiä taukoja ja ääntämään niin selkeästi ja

luontevasti, ettei viestinnällisyys kärsi

osaa käyttää puheessaan monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa

mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto

osaa reagoida selkeästi ja kohteliaasti puhetilanteen vaatimalla tavalla

Sisällöt

puheviestinnän strategiat

suullisen kielen käyttö eri tilanteissa

ääntäminen ja intonaatio

kulttuurien väliset erot suullisessa viestinnässä

muiden kurssien aihepiirit

10. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA10 Koulukohtainen syventävä

225

kurssi)

Kurssilla harjoitellaan erityisesti päättökokeessa tarvittavia taitoja liittyen mm.

rakenneosioon sekä luetun ja kuullun ymmärtämiseen.


oppii sanastoa liittyen EU:hun, kuluttamiseen, nouseviin teknologiamaihin,

maailmankatsomuksiin, kestävään kehitykseen, konflikteihin ja niiden

rauhanomaiseen selvittämiseen



oppii verbi/substantiivi/adjektiivi + prepositio –yhdistelmiä

harjoittelee keskeisiä kielioppiasioita

Sisällöt:

kestävä kehitys




12. Englannin keskusteluja sanastokurssi (ENA12 Koulukohtainen soveltava kurssi, ennen ENA10)


vahvistaa suullista kielitaitoa harjoittelemalla erilaisia puhetilanteita

vahvistaa ja laajentaa sanaston hallintaa tekstien ja tehtävien avulla

kiinnittää huomiota ääntämiseen, intonaatioon, kulttuurien välisiin eroihin suullisessa

viestinnässä ja tapakulttuurissa sekä nopeaan ja spontaaniin reagointiin

oppii kertomaan, kuvailemaan, perustelemaan, väittelemään.

Aihepiirit

esittely, small talk, koulutus, vapaa-aika, pukeutuminen, mainonta

Aihekokonaisuudet

kulttuurin tuntemus ja kulttuuri-identiteetti


226

sanasto: passiivisen sanaston aktivointi, vihjeiden käyttö

kompensoivien strategioiden käyttö puhetilanteessa, aktiivisen kuuntelijan rooli

Kuuntelu

olennaisen sisällön ymmärtäminen

Lukeminen

keskeisen sisällön löytäminen ja tiivistäminen omin sanoin

Puhuminen

nopea, kohtelias reagoiminen

suullinen esitys

ääntämisen ja intonaation harjoittelu

aktiivinen keskusteluun osallistuminen, kysyminen ja vastaaminen

Kirjoittaminen

pienimuotoisia kirjoitustehtäviä: kuvailua, selostuksia ja tiivistämistä

RUOTSI

6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6 Valtakunnallinen syventävä kurssi)

Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa.

Puhumista

harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien

materiaalien avulla. Kurssi tukee myös ylioppilaskirjoituksiin harjoittelevien opiskelijoiden

kielitaitoa keskustelustrategioiden osalta. Kurssin lopussa on suullisen kielitaidon koe, joka

arvioidaan numeroin

4-10. Suullisesta kielitaidosta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.


kehittää jokapäiväisen elämän käyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoaan

kehittää omaa ruotsin ääntämistään

Kurssin sisältö

keskustelun aloittaminen, puheenvuoron ylläpitäminen ja keskustelun lopetus

puhekumppanin huomioiminen

puheenaiheesta poikkeaminen

227

puheen täytesanoja

mielipiteen ilmaisu

epäilyn, hämmästyksen, epävarmuuden ilmaisutapoja

kiinnostuksen, ilahtumisen, myötätunnon ilmaiseminen

tapaamisen sopiminen

luvan pyytäminen ja antaminen

kiittäminen ja anteeksipyytäminen eri tilanteissa

keskustelua säästä

palvelutilanteiden dialogeja: ravintolassa, kahvilassa, ostoksilla, puhelimessa

keskustelua harrastuksista

9. Kirjallisen viestinnän kurssi (RUB9 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssilla vahvistetaan kirjallista kielitaitoa harjoittelemalla erilaisten tekstien laatimista.

Kurssi sopii erittäin hyvin ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville opiskelijoille. Kurssia ei voi

tenttiä ja se arvostellaan hyväksytty / hylätty -periaatteella. Suoritusmerkinnän saa

tekemällä kurssitehtävät hyväksytyksi.


parantaa omaa kykyään kirjoittaa erityyppisiä tekstejä ruotsin kielellä

Kurssin sisältö

mielipidekirjoituksia blogiin

lyhyitä kirjallisia viestejä (vrt. nykyiset yo-kirjoitelmat)

perinteinen aine eri aihevaihtoehdoista

tekstejä sarjakuviin

työpaikkahakemus

elokuva-arvostelu

satu

tekstejä musiikin pohjalta

228

10. Abien kertauskurssi (RUB10 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssilla opiskelijoita valmennetaan yo-koetta varten kertaamalla kielen rakenteita,

laajentamalla sanavarastoa ja harjoittelemalla erilaisia päättökokeessa tarvittavia taitoja ja

koetyyppejä.


kehittää kielitaitoaan monipuolisesti ja parantaa omia valmiuksia osallistua

menestyksekkäästi yo-kokeeseen

Kurssin sisältö

käsitellään monipuolisesti kulttuuria ja ajankohtaisia asioita sisältäviä tekstejä

(aihepiireistä esim. taide, kirjallisuus, asuminen, juhlapäivät)

teemasanastot: elokuvat, teatteri, kirjallisuus, esittävä taide, asuminen ja sisustus

kerrataan keskeisiä kielioppiasioita

tehdään sekä kirjallisia että kuullun ymmärtämisen tehtäviä vanhoista yo-kokeista

VENÄJÄ

8. Puhu ja ymmärrä paremmin (VEA208 Valtakunnallinen syventävä kurssi)

Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa.

Puhumista

harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien

materiaalien avulla. Kurssi tukee myös ylioppilaskirjoituksiin harjoittelevien opiskelijoiden

kielitaitoa keskustelustrategioiden osalta. Kurssin lopussa on suullisen kielitaidon koe, joka

arvioidaan numeroin

4-10. Suullisesta kielitaidosta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.


kehittää jokapäiväisen elämän käyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoaan

kehittää omaa venäjän ääntämistään

229

Kurssin sisältö

keskustelun aloittaminen, puheenvuoron ylläpitäminen ja keskustelun lopetus

puhekumppanin huomioiminen

puheenaiheesta poikkeaminen

puheen täytesanoja

mielipiteen ilmaisu

epäilyn, hämmästyksen, epävarmuuden ilmaisutapoja

kiinnostuksen, ilahtumisen, myötätunnon ilmaiseminen

tapaamisen sopiminen

luvan pyytäminen ja antaminen

kiittäminen ja anteeksipyytäminen eri tilanteissa

keskustelua säästä

palvelutilanteiden dialogeja: ravintolassa, kahvilassa, ostoksilla, puhelimessa

keskustelua harrastuksista, työelämästä ja ajankohtaisista aiheista

MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

16. Matemaattiset apuneuvot (MAA16 Koulukohtainen soveltava kurssi)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

laajentaa ja syventää kursseilla 5-8 opiskelemiaan taitoja

saa tukea kurssin 9 ja 10 suorittamiseen


normaalijakauma

raja-arvo

erotusosamäärä

230

MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

10. Matematiikan johdantokurssi (MAB10 Koulukohtainen soveltava kurssi)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kertaa peruskoulun matematiikan keskeisiä sisältöjä

saa valmiuksia ensimmäisen vuoden matematiikan opintoihin


laskujärjestys

murtolukujen laskutoimitukset

prosenttilaskut

yhtälöt

geometria

BIOLOGIA

7. Etologia (BI7 Koulukohtainen syventävä kurssi)

Kurssilla tutustutaan eläinten käyttäytymiseen eli etologiaan tieteenalana. Kurssilla

opiskeltavia aiheita ovat mm. eläinten vaisto- ja viettitoiminta, reviirikäyttäytyminen,

viestintä ja oppiminen. Kurssilla tehdään pienimuotoinen etologinen tutkimus, joka

perustuu havainnointiin (esim. oma lemmikki) tai kirjallisuuteen.

8. Luonnontuntemuskurssi (BI8 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssilla tutustutaan suomalaiseen luontoon ja lajistoon. Kurssi koostuu maastoretkistä ja

lajintuntemusharjoituksista. Kurssilla opetellaan tunnistamaan suomalaiseen luontoon

kuuluvia lajeja n. 100 (kasvi-, sieni- ja eläinlajeja). Kurssin hyväksytysti suorittaminen

edellyttää lajintuntemustentin läpäisyä.

231

MAANTIEDE

5. Paikkatietojärjestelmät, GIS –kurssi (GE5 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssilla tutustutaan tietokonepohjaisiin paikkatietojärjestelmiin (GIS). Keskeisiä sisältöjä

ovat GIS-ohjelmat, paikkatietokannat, ominaisuustiedot, vektori- ja rasterijärjestelmä sekä

käytännön sovellukset. Kurssilla myös harjoitellaan paikkatietojärjestelmän käyttöä

tehtävien avulla, kerätään aineistoa ja analysoidaan sitä.

FYSIIKKA

10. Kokeellisia työmenetelmiä (FY10 Koulukohtainen soveltava kurssi)


tutustuu fysiikan kokeellisiin mittausmenetelmiin

tutustuu kemiallisiin reaktioihin

oppii toimimaan laboratoriossa turvallisesti

oppii arvioimaan työskentelyään, kirjaamaan tuloksensa ja laatimaan

työselostuksen


fysiikan ja kemian kokeellisia töitä

opintokäynti yliopiston laboratorioon

työselostuksen tekeminen

Kurssista voi vaihtoehtoisesti saada merkinnän KE8. Kurssin pohjavaatimuksena ovat

pakolliset kurssit Fy1 ja Ke1.

KEMIA

9. Teollisuuskurssi (KE9 Koulukohtainen soveltava kurssi)


perehtyy energian tuotannon keskeisiin menetelmiin

perehtyy teollisuuden käyttämiin fysiikan ja kemian prosesseihin

tutustuu luonnontieteelliseen alaan liittyviin ammatteihin ja opiskelumahdollisuuksiin

tutustuu paikalliseen teollisuuteen

232


energiantuotanto ja päästöjen puhdistus

vierailut energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksissa

vierailu yliopistossa

esitelmän tekeminen ajankohtaisesta kurssiin liittyvästä aiheesta

Kurssista voi vaihtoehtoisesti saada merkinnän FY11. Kurssin pohjavaatimuksena ovat

pakolliset kurssit Fy1 ja Ke1.

HISTORIA

7. Ajankohtainen maailma (HI7 Koulukohtainen syventävä kurssi)


Tuntee kansainvälisen politiikan ajankohtaisia tapahtumia

Ymmärtää maailmanpolitiikan tapahtumien historiallisia taustoja

Oppii arvioimaan kriittisesti tiedotusvälineiden uutisointia


Ajankohtaiset maailmanpolitiikan tapahtumat, ilmiöt ja niiden taustat

Suurvaltojen lähihistorian vaiheita: USA, Kiina, Venäjä

Kehitysmaiden nykytilanne

YHTEISKUNTAOPPI

5. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssi (YH5 Koulukohtainen syventävä kurssi)


Perehtyy yksilön vaikutusmahdollisuuksiin yhteiskunnassa

Tuntee kunnallisen päätöksenteon mekanismit

Ymmärtää etujärjestöjen roolin yhteiskunnassa

233

Perehtyy mediaan vaikutuskanavana


Kunnallispolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa

Median vaikutusvalta

Etujärjestöjen ja paikallisyhdistyksen merkitys vaikuttamisessa

Itsenäinen suorittaminen: kunnanvaltuuston istunnon seuraaminen, ammattiliittojen

paikallisyhdistyksen toimintaan ja puolueen paikallisyhdistyksen toimintaan

perehtyminen, mediaseuranta

7. Markkinointi ja mainonta (YH7 Koulukohtainen soveltava kurssi)


Ymmärtää markkinoinnin vaikuttavuuden

Tuntee markkinoinnin ja mainonnan erilaiset keinot

Ymmärtää ostamiseen vaikuttavia tekijöitä

Oppii ymmärtämään mainonnan ja markkinoinnin eettisiä ulottuvuuksia


Markkinoinnin muodot

Segmentointi

Sisäinen ja ulkoinen markkinointi

Mainonnan keinot

Tuotteiden kerrostumat

Sosiaalinen media markkinointikanavana

8. NY -leiri (YH8 Koulukohtainen soveltava kurssi)

NY 24h -leirin tavoitteena on saada oppilaat asettamaan tavoitteita ja ottamaan vastuuta

sekä omasta että ryhmänsä toiminnasta. Leirillä sovellettava interaktiivinen

ryhmäoppiminen kehittää nuorten vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä

ongelmanratkaisukykyjä. Leiri auttaa nuoria ymmärtämään, että yrittäjämäistä

toimintatapaa, taitoja ja ominaisuuksia tarvitaan kaikessa työssä ja työelämässä.

234

NY 24h -leiri on vuorokauden kestävä kokonaisuus, jonka aikana nuoret perustavat oman

ideansa pohjalta kuvitteellisen yrityksen.Leirin aikana nuoret oppivat learning by doing

fun -periaatteen avulla yrittäjyyttä oman idean toimiessa opetuksen tarinana.

Leiri rakentuu rastitehtävistä, yhteisluennoista ja tietoiskuista. Leirillä luodaan liikeidea, jota

kehitetään eteenpäin yhdessä asioista oppien ja ideoita työstäen sekä kehitetään

esiintymistaitoja innostavassa ympäristössä.

9.-10. NY Vuosi yrittäjänä (YH9 -YH10 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Vuosi yrittäjänä -ohjelman tavoitteena on työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen ja

toimintatavan oppiminen jo opiskeluaikana.

Kurssilla käydään läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen ja

perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys).

NY-yritys tarjoaa nuorille oppimisympäristön, jossa nuoret voivat kokeilla opittujen taitojen

hyödyntämistä käytännössä. Opittavat taidot syntyvät tekemällä oppimisen kautta.

Yrityksen toiminnasta raportoidaan NY-toimistoon osavuosikatsauksessa ja

vuosikertomuksessa.

PSYKOLOGIA

7. Oppimisen psykologia (PS7 Koulukohtainen syventävä kurssi)Tavoitteet:

auttaa opiskelijaa löytämään omia vahvuuksiaan oppijana

osoittaa oppimiseen liittyvien osa-alueiden moniulotteisuus ja tukea opiskelijaa

näillä osa-alueilla kehittymisessä

antaa opiskelijalle psykologian piiriin liittyviä työvälineitä oman oppimisen

arvioimiseen ja opiskelutaitojen kohentamiseen

toimia psykologian kurssien kertauskurssina niiltä osin kun muiden kurssien sisällöt

liittyvät oppimiseen ja opiskeluun liittyviin osa-alueisiin

antaa valmiuksia jatko-opintoihin

235

Sisällöt:

Minä oppijana

o Minä ja minun persoona

o Minäkäsitys ja oppiminen

o Motivaation synty ja ylläpitäminen

o Erityiset vahvuudet oppijana

o Oman oppimistyylin (A, V, K, T)

o Tunnemaailmani ja oppiminen

Yksilön tiedonkäsittely ja muisti

o Aivot ja oppiminen, oppimisen hermostollinen perusta

o Skeemat, tiedon rakentuminen, työmuisti ja säilömuisti

o Tarkkaavaisuus, suuntaaminen ja ylläpitäminen

o Metakognitiiviset taidot

o Ongelmanratkaisu

Oppimisen sosiaalinen ulottuvuus

o Yksilö ryhmän jäsenenä

o roolit, valtasuhteet, ryhmään liittyminen

o ryhmätyöt kompastuskivenä tai kohokohtana

Oppimisen esteet ja hidasteet

o stressi, väsymys ja uupumus

o mielenterveys ja neuroosit

o elämänhallinnan kysymykset, riippuvuudet, uni

o lukivaikeus

o kouluviihtyvyys

Käytännön työkaluja oppimiseen

o Muistitekniikat

o Tekstin analysointi ja SSMK-tekniikka

o Työ/apuvälineiden käyttö

236

MUSIIKKI

5. Musiikkiprojekti (MU5 Valtakunnallinen syventävä kurssi, ennen MU7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai

itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja

taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin,

äänite tai taiteiden välinen projekti. Numeroarviointi.

6. Poplaulu / solistivalmennus (MU6 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssin tavoitteena on vahvistaa solistisia taitoja, kehittää laulutekniikkaa ja

tyylituntemusta sekä lisätä esiintymisvalmiuksia. Ohjelmisto laaditaan opiskelijoiden oman

tason mukaan.

7. Bändi (MU7 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Yhteismusisointia koostuen musiikin eri tyyleistä. Bändin kokoonpano muotoutuu

opiskelijoiden omien instrumenttivalintojen mukaan, myös laulajat ovat osa

bändimusisointia. Kurssilla tutustutaan myös sovittamisen perusteisiin.

Esiintymismahdollisuuksia koulun tilaisuuksissa.

8. Musiikin lukiodiplomi (MU8 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Oppilas, joka on valinnut vähintään neljä musiikin kurssia sekä harrastaa musiikkia koulun

ulkopuolella, voi suorittaa halutessaan musiikin lukiodiplomin. Diplomi sisältää erilaisia

musiikillisia näyttöjä. Arviointiin osallistuu musiikinopettajan lisäksi yksi koulun

ulkopuolinen musiikin ammattilainen.

9. Populaarimusiikin historia (MU9 Koulukohtainen soveltava kurssi)Kurssilla perehdytään populaarimusiikin kehitykseen 1950-luvulta tähän päivään,

kuuntelemalla ja analysoimalla musiikkia sekä tutustumalla eri ilmiöihin, tyyleihin ja

bändeihin.

Sisältö: a) kuuntelu- ja analysointitehtävä b) kirjallinen työ.

237

10. Minä musiikin tekijänä (MU10 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssilla opiskelija tutustuu sanoitus- ja sävellystyön perustekniikoihin. Kuunnellaan

erilaisten kappaleiden sanoituksia ja sävellyksellisiä ideoita analysoiden. Opiskelijan omien

valmiuksien mukaan ideoidaan ja toteutetaan oma sanoitus ja/tai sävellys.

LIIKUNTA

4. Yhdessä liikkuen (LI4 Valtakunnallinen syventävä kurssi)

Syventävien kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen,

yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Työtavoissa

painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin

muu yhdessä toteutettava liikunta. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu

opiskelijoiden kanssa yhdessä.


tutustua erilaisiin yhteistoiminnallisiin peleihin ja leikkeihin

syventää eri pallopelien osaamista

laajentaa opiskelijan pelikäsitystä sekä sääntöjen ja taktiikan tuntemusta

tutustua tuomarityöskentelyyn

edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia

tutustua paikalliseen liikuntakulttuuriin

Sisällöt

erilaiset yhteistoiminnalliset pelit ja leikit

eri palloilulajit

turnausluonteiset joukkuepelit

ottelujen ja tuomarityöskentelyn seuranta

6. Vanhat tanssit (LI6 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Koulukohtaisten soveltavien kurssien tavoitteena on laajentaa muilla liikuntakursseilla

saatua aktiivisen harrastamisen näkökulmaa. Tällä kurssilla näkökulma laajenee mm.

238

suunnittelun ja esittämisen suuntaan. Tarkoituksena on yhteistoiminnallisesti ja

yhteisvastuullisesti suunnitella ja toteuttaa koulun vanhojen päivän tanssiohjelmisto

näytöksineen. Suoritusmerkintä.


tutustua tanssi- ja tapakulttuuriin

ylläpitää ja kehittää koulun vanhojen päivän perinnettä

rohkaista opiskelijoita yhteissuunnitteluun ja yhteisvastuuseen

kehittää opiskelijoiden sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta

tarjota esiintymisestä ja onnistumisesta nousevia positiivisia liikuntaelämyksiä

Sisällöt

monipuolisesti erilaisia pari- ja ryhmätansseja

perinteiset vanhat tanssit

seuratanssit

eri maiden kansantanssit

vakio- ja latinalaistanssit

opiskelijoiden omat tanssit

8. Liikunnanohjaus ja liikuntayrittäjyys (LI8 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Koulukohtaisten soveltavien kurssien tavoitteena on laajentaa muilla liikuntakursseilla

saatua aktiivisen harrastamisen näkökulmaa. Tällä kurssilla näkökulma laajenee mm.

ohjaamisen ja yrittäjyyden suuntaan. Tarkoituksena on yhteistoiminnallisesti ja

yhteisvastuullisesti soveltaa opittuja lajitaitoja uudesta näkökulmasta. Kurssien sisältöjen

tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. Oppimispäiväkirjatyöskentely.

Suoritusmerkintä.


tutustua liikunnanohjauksen ja liikuntatapahtuman järjestämisen perusteisiin

harjoitella asiantuntijan ja ohjaajan roolia

suunnittelu- ja arviointitaitojen kehittäminen

tarkastella liikuntayrittäjyyttä uravaihtoehtona

239

Sisällöt

opetustuokioiden pitäminen eri liikuntalajeista

liikuntatapahtuman suunnittelu, toteutus ja arviointi

paikallisiin liikuntayrityksiin tutustuminen

oppimispäiväkirjatyöskentely

TERVEYSTIETO

4. Terveysosaaminen (TE4 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Soveltavalla kurssilla täydennetään aikaisempien kurssisisältöjen monitieteistä

näkökulmaa. Keskiössä on terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävä

terveysosaaminen ja sen soveltaminen käytännössä. Kurssilla perehdytään omaan

kehoon ja lähiympäristöön terveystiedon lähteenä ja kohteena. Kurssilla tarkkaillaan

median terveystietoviestintää ja omaa terveyskäyttäytymistä tai suunnitellaan yhteistyönä

jokin terveyttä edistävä projekti, näyttely, tapahtuma tai teemapäivä. Arvionti: aktiivinen

osallistuminen, kurssitehtävien hyväksytty suorittaminen. Suoritusmerkintä.


ymmärtää ympäristön, turvallisuuden ja terveyden yhteydet ja osaa omalla

toiminnallaan välttää riskejä

tutustuu työhyvinvoinnin periaatteisiin ja käytäntöihin

tuntee lääkekasvatuksen perusteet ja osaa itsehoidolliset perusasiat

osaa tulkita ravitsemusviestintää

tuntee oikeutensa potilaana ja osaa toimia tarkoituksenmukaisesti

terveydenhuoltojärjestelmässä

osaa hätäensiavun perusteet

tiedostaa verenluovutuksen merkityksen ja tutustuu siihen käytännössä

tarkkailee ja arvioi aktiivisesti median terveysviestintää kurssin aikana

Sisällöt


240

Tapaturmat ja turvallisuustaidot

Hyvinvointi- ja turvallisuus työssä

Itsehoito ja lääkekasvatus

Terveydenhuolto ja elämänkulku

Ruoka yhteiskunnassa, terveysvaikutteiset elintarvikkeet

Ilmastonmuutos ja terveys

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus

Ensiapu ja verenluovutus (SPR)

Mediaseuranta

TIETOTEKNIIKKA

Yleiset tavoitteetKarhulan lukion tietotekniikan opetuksen tavoitteina on:

Antaa opiskelijoille monipuoliset valmiudet käyttää tietokonetta työvälineenä

Antaa tilaisuus oppimiseen aktiivisen tekemisen avulla

Kannustaa opiskelijoita luovaan ajatteluun sekä omien ideoiden kokeilemiseen ja

toteuttamiseen.

Tietotekniikan kurssien suorittaminen antaa valmiudet tietotekniikan perusteiden

ymmärtämiseen ja yleisimpien työvälineohjelmien käyttöön. Opiskelija kykenee myös

myöhemmin ottamaan käyttöön muita vastaavia ohjelmia. Opiskelija oppii hyödyntämään

tietokonetta ja tietoverkkoja myös apuna muiden oppiaineiden opiskelussa:

tiedonhankinnassa ja ajattelun välineenä. Opiskelija kykenee myös arvioimaan verkosta

löytyvän materiaalin luotettavuutta sekä yhdistelemään ja jalostamaan näin hankittuja

tietoja. Teknisten taitojen lisäksi opetuksessa korostetaan erityisesti projekti- ja

ryhmätyöskentelyn taitoja.

SisällötKarhulan lukiossa tietotekniikkaa opetetaan jakson aikana n. 32 h ja sen lisäksi tulee

kurssikoe ja kokeenpalautus, yhteensä 38 vvt. Kurssit arvioidaan numeroin 4 -10.

241

Kurssityöt tulee tehdä kurssin aikana ja ne ovat osa arviointia yhdessä kurssikokeen

kanssa.

Opetettavan aineksen sisällöt jakautuvat lukiokursseihin seuraavasti:

1. Tekstinkäsittely I (ATK1 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssin aikana opitaan tekstinkäsittelyohjelman (Word) perustaidot. Tekstinkäsittelyn

lisäksi käytetään kuvankäsittelyohjelmaa (PhotoShop) ja esitysgrafiikkaohjelmaa

(Powerpoint).

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hallitsemaan tekstinkäsittelyn perustaidot.

Opiskelija oppii tuottamaan tekstiä ja muokkaamaan sen sisältöä ja ulkoasua

tekstinkäsittelyohjelman toimintojen avulla. Opiskelija osaa myös hyödyntää tekstin

uudelleenkäytettävyyttä tukevia toimintoja kuten kopiointia asiakirjasta toiseen tai tiedoston

tallentamista eri nimellä tai eri tiedostomuodossa. Opiskelijan pitäisi myös tuntea

tekstinkäsittelyyn liittyvä terminologia, jotta hänellä on valmiuksia käyttää erilaisia

tekstinkäsittelyohjelmia tai saman ohjelman eri versioita. Opiskelijan pitäisi pystyä

tuottamaan pienehköjä julkaisuja käyttäen erilaisia asetteluja, kuvia ja eri tekstityylejä.

Keskeiset sisällöt:

Tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen

Tekstin muotoilu ja tehosteet

Asettelut

Taulukot

Luettelot

Kuvan lisääminen

Tulostus, tallentaminen eri tallennusvälineisiin, myös verkkotallennukset

242

2. Taulukkolaskenta ja tietokanta I (ATK2 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssin aikana harjoitellaan taulukkolaskentaohjelman (Excel) käyttöä erilaisten

harjoitusten avulla sekä opetellaan tietokantaohjelman (Access) perusteet; laaditaan

raportteja ja kyselyitä eri aineistoista.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hallitsemaan taulukkolaskentaohjelman

perustoiminnot. Hän osaa hyödyntää sen ominaisuuksia tietojen tallennuksessa ja

käsittelyssä mm. tilastollisessa laskennassa ja tulosten esittämisessä. Oppilas ymmärtää

tietokannan rakenteen sekä sen käyttömahdollisuudet ja tuntee siihen liittyvät käsitteet.

Hän pystyy etsimään tietoa valmiista tietokannasta ja osaa itse laatia pieniä tietokantoja.

Oppilas pystyy myös luomaan lomakkeita tietojen syöttöä varten, päivittämään tietoja ja

tekemään raportteja tietokannoista.


Tietojen syöttäminen, taulukon muokkaus

Työkirjojen käyttö

Aluetoiminnot

Laskeminen taulukossa

Kaavojen käsittely

Kaavion tekeminen ja muotoilu

Tulostusasettelut

Tietokannan avaaminen ja tallennus

Tietokannan luominen

Tietojen syöttö

Tietojen ylläpito

Lajittelu

Tietojen poimiminen hakuehtojen mukaan

Perusraportin tekeminen, lomakkeen laatiminen

243

3. Kuvankäsittely I (ATK3 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssin aikana opetellaan kuvankäsittelyohjelman PhotoShop perusteet harjoittelemalla

kuvankäsittelyä erilaisilla tekniikoilla. Kurssin aikana perehdytään myös jonkin verran

esitysgrafiikkaohjelman Powerpoint käyttöön sekä Smart NoteBook -ohjelmaan tekemällä

harjoituksia kyseisillä ohjelmilla.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään kuvankäsittelyohjelman

perustyökaluja. Opiskelija saa valmiudet kuvamateriaalin tuottamiseen ja muokkaamiseen.

Opiskelija hallitsee kuvankäsittelyyn liittyvät tavallisimmat termit ja käsitteet. Opiskelija

ymmärtää myös kuvien käyttöön ja internetiin liittyvät tekijänoikeudelliset seikat.


Työkalujen käyttö

Tekstin kirjoitus

Tehosteiden käyttö

Kuvan manipulointi, kuvien yhdistäminen, kuvien korjailu

Digitaalikameralla kuvaus

Kuvien skannaaminen

Animaatiot

Diaesityksen luominen ja tallennus

Kuvat, taulukot ja tehosteet esityksessä

Tyylit ja suunnittelumallit

4. Video I (ATK4 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssilla perehdytään videoiden tekemiseen. Videoita muokataan ja editoidaan

perustyökaluilla.

Keskeisenä tavoitteena on oppia tekemään videoita yhdessä muiden kanssa. Opiskelija

oppii peruskuvauksen tekniikoita; mitä asioita videokuvauksessa tulee huomioida.

244

Opiskelija suunnittelee kurssin aikana yhdessä muiden kanssa 5 - 6 erilaista videota

annetuista aiheista. Opiskelijat kuvaavat, editoivat ja julkaisevat samasta

kuvamateriaalista oman videojulkaisun.


Videokuvauksen perusteet

Käsikirjoitus, kuvakäsikirjoitus

Ympäristön muokkaus kuvausta varten

Erilaiset roolit kuvauksessa

Videoiden editointi: perustekniikat

Valaistus, äänitys

Stillkuvan, videon ja tekstien yhdistäminen

Videoiden leikkaus lopulliseen muotoon

Julkaisu

5. Ohjelmointi I (ATK5 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Opitaan ohjelmointikielen perusrakenteet: proseduurit, muuttujat, syöttö ja tulostus,

sijoittaminen, laskutoimitukset ja ehdollinen rakenne.

Keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tietokoneohjelman perustoiminnot ja -

käsitteet. Opiskelija hallitsee ohjelman perusrakenteet ja perustietorakenteet, perehtyy

yhteen ohjelmointikieleen ja osaa ratkaista yksinkertaisia ohjelmointiongelmia sekä osaa

toteuttaa pieniä sovelluksia. Edistyneemmät opiskelijat voivat laatia laajempia ohjelmia

kurssin loppupuolella.


Ohjelman perustoiminnot ja -rakenteet

aliohjelmat ja funktiot

tietotyypit ja perustietorakenteet

taulukoiden ja tiedostojen käsittely

245

ohjelman kirjoittaminen

testaus

6. Suunnittelu I (ATK6 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Tavoitteena on, että kurssin aikana tehdään perusharjoituksia CAD-ohjelmalla

(suunnitteluohjelmisto) sekä suurempi työ, talonsuunnittelu perusrakenteista

julkisivukuviin.



peruskäsitteet ja merkitsemistavat

CAD- ohjelman tietotyypit ja perusrakenteet

materiaalien käsittely

piirustuksen tuottaminen CAD-ohjeita noudattaen

tulostaminen, julkaisu

7. Ohjelmointi II (ATK7 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Ohjelmointi II:ssa perehdytään Java-ohjelmointiin tai vastaavaan ohjelmointikieleen.

Opitaan ohjelmointikielen perusrakenteet kuten ohjelmointi I:ssä. Edistyneemmät

opiskelijat voivat laatia laajempia ohjelmia kurssin loppupuolella.

Tavoitteet kuten Ohjelmointi I:ssä.

Keskeiset sisällöt ovat Ohjelmointi I kurssin mukaisia.


aliohjelmat ja funktiot

tietotyypit ja perustietorakenteet

taulukoiden ja tiedostojen käsittely

ohjelman kirjoittaminen

testaus

246

8. Internet (ATK8 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssin aikana opitaan WWW-ohjelmoinnin perusteet sekä opitaan käyttämään HTML-

sivujen tekemiseen eri ohjelmia. Opetellaan tiedonhaun perusteet, tutkitaan Internetiin

läheisesti liittyviä palveluita ja käsitteitä sekä tehdään harjoitustöitä liittyen keskeisiin

sisältöihin.

Sisällöt:

www-dokumentin rakenne ja sisällön suunnittelu

tekstien ja kuvien tuottaminen

taulukot

linkit

kehykset

lomakkeet

tietoturva, tekijänoikeudet, nettietiketti

www-palvelut: some, blogit, pilvipalveluiden käyttö, sähköpostit, ryhmätyökalut

9. Kuvankäsittely & Video II (ATK9 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssin aikana laajennetaan kuvankäsittelyohjelman PhotoShop perusteiden opiskelua

sekä jatketaan videoiden tekemistä. Kurssi pohjaa kursseihin Kuvankäsittely I ja Video I.

Keskeiset sisällöt ja tavoitteet ovat ed. mainittujen kurssien mukaisia. Jatkokurssi

mahdollistaa omien koulukohtaisten projektien tekemisen yhdessä muiden opiskelijoiden

kanssa.

10. Opetusteknologia I (ATK10 Koulukohtainen soveltava kurssi)

Kurssi keskittyy opetus- ja esitystekniikan opiskeluun oppilaan ja opettajan näkökulmasta.

Keskeisenä tavoitteena on, että kurssin aikana opetellaan käyttämään Smart Notebook -

ohjelmistoa, joka toimii yhdessä SmartBoard -älytaulun kanssa.

247


Harjoituksissa keskitytään lukion opetussisällön mukaisiin aihepiireihin tekemällä aiheisiin

sopivia esityksiä ja materiaaleja Smart Notebook -ohjelmistolla. Smart NoteBook -

ohjelmisto toimii siis kokoavana ohjelmana erilaisille projekteille ja esityksille.

POISTETUT KURSSIT OPETUSSUUNNITELMASTA

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

15. Kulttuurien välinen viestintä (AI15)

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kulttuurien välisen viestinnän

peruskysymyksiin ja kehittää opiskelijan tietoja ja taitoja tarkastella eri kulttuurien jäsenten

välistä viestintää kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

RUOTSI

6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja

kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia

kurssin aiheisiin. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen

(yksin tai ryhmätyönä). Lisäksi opiskelijoita valmennetaan päättökoetta varten kertailemalla

kielen rakenteita, laajentamalla sanavarastoa ja harjoittelemalla erilaisia päättökokeessa

tarvittavia taitoja.

Opiskelijat valitsevat pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan, arkkitehdin tai tietyn tyylisuunnan,

johon he perehtyvät. He laativat kirjallisen tuotoksen, jonka tekoprosessi syventää

opiskelijan taitoja etsiä eri lähteistä (sähköiset viestimet, kirjasto) tietoa ja käsitellä sitä.

Opiskelija opettelee yhdistämään ja tiivistämään eri lähteistä poimittuja tietoja itse

tuotettuun tekstiin.

248

Tärkeä osa kurssin arviointia on oman työskentelyn reflektointi. Opiskelijoiden tehtävänä

on myös arvioida rakentavasti opiskelijatovereiden töitä. Omaa työtään opiskelija

tarkastelee oletetun oman taitotasonsa valossa tehdessään itsearviointia. Opettaja antaa

kurssiarvosanan tuotosten, työprosessin ja kokeen perusteella.

VENÄJÄ

10.Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (VEA208)

Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin

maailmankuviin liittyvät aiheet. Harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Harjoitellaan yo-

kokeen eri tehtävätyyppejä.

MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

16. Avaruusgeometria (MAA16)


laajentaa ja syventää kursseilla 3 ja 5 oppimiaan tietoja ja taitoja

saa tukea kurssien 8 ja 10 suorittamiseen

oppii tutkimaan avaruuskappaleiden ominaisuuksia matemaattisin menetelmin.


avaruuskappaleiden mallit ja piirrosprojektiot

avaruuskappaleiden ominaisuuksien tutkiminen

BIOLOGIA

7-8. Ympäristösuojelun perusteet (BI7-8)

Kurssi on Jyväskylän avoimen yliopiston opintojakso (2 opintoviikkoa). Kurssi koostuu

oppitunneista, joilla perehdytään aihekokonaisuuksiin ja oppimistehtävän laadintaan sekä

249

itsenäisesti suoritettavasta oppimistehtävästä, jonka laadinta perustuu kirjaan: Berninger,

K. ym.1996: Ympäristönsuojelun perusteet. Lukiokursseina arvostelu suoritettu (S) / hylätty

(H).


syventää käsitystään ympäristöongelmista, niiden aiheuttajista ja ratkaisukeinoista

harjaantuu itsenäiseen työskentelyyn lähdeaineiston avulla

oppii soveltamaan ympäristösuojelun teoriaa käytännön esimerkkitapauksiin

tiedostaa omien henkilökohtaisten valintojen merkityksen ympäristönsuojelussa ja

kestävän kehityksen haasteessa


merkittävät ympäristöongelmat

ympäristöongelmien aiheuttajat

ympäristöongelmien ratkaisukeinot

9. Ympäristötutkimuksen metodikurssi (BI9)

Kurssin tavoitteena on että, opiskelija

perehtyy erilaisiin ympäristötutkimuksen menetelmiin

syventää tietojaan ekologiasta ja ympäristönsuojelusta

oppii havainnoivan ja kokeellisen työskentelyn taitoja

omaksuu kestävää kehitystä tukevan elämänasenteen


ekologian ja ympäristösuojelun perusteiden kertaus

ympäristön tilan seuranta ja analysointi

luonnon- ja kulttuuriympäristön käsitteet

ympäristötutkimuksen tutkimusmenetelmät, bioindikaattorit

erilaiset ympäristöprojektit

kestävän kehityksen toteutuminen eri yhteisöissä

oma kenttätutkimus tai kirjallinen työ kurssin valitseman laajemman teeman puitteissa

Kurssi arvioidaan arvosanalla suoritettu (S)/ hylätty (H). Arvostelu perustuu opiskelijan

aktiivisuuteen kurssilla ja kenttätutkimusraportteihin.

250

MAANTIEDE

5. Suomen maantiede (GE5)


opiskelija syventää käsitystään Suomen alueellisista piirteistä, joihin luonto ja kulttuuri

vaikuttavat

tutustuu kotiseudun maantieteellisiin erityispiirteisiin ja asemaan osana Suomea.

vahvistaa omaa alueellista identiteettiään

ymmärtää Suomen aseman osana Eurooppaa ja maailmaa.


Suomen luonnon- ja kulttuurimaantieteeseen vaikuttavat erityispiirteet

Maakuntien aluejako ja maakuntien erityispiirteet

Kymenlaakson erityispiirteet ja maantieteellinen asema osana Suomea

Suomen luonnon ja kulttuurin vaikutus suomalaisuuteen, talouteen ja Suomen asemaan

kansainvälisesti

Kurssi arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) / hylätty (H).

FYSIIKKA

10. Kokeellisen fysiikan kurssi (FY10)


hankkii fysikaalista tietoa kokeellisesti

esittää ja mallintaa tutkimustuloksia matemaattisin ja graafisin menetelmin

oppii tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä raportoimaan niistä asiantuntijayhteisön

tapaan.


tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi

mittauslaitteisiin ja -menetelmiin tutustuminen

mittaustulosten käsittely matemaattisin ja graafisin menetelmin

251

KEMIA

9. Sovellettu kemia ja kemian teollisuus (KE9)


tutustuu Kotkan ja Haminan alueella oleviin kemian teollisuutta harjoittavien yrityksien

toimintaan

ymmärtää, että prosesseissa käytettävä kemian teknologia säästää ainetta, energiaa ja

ympäristöä.


yleiskuva Suomen kemianteollisuuden taloudellisesta merkityksestä

yrityskäynnit

johdatus kokeellisen kemian töihin, työturvallisuus ja ympäristö

USKONTO

6. Etiikan työkurssi (UE6)


oppii löytämään keinoja, miten käytännön tasolla voi olla toteuttamassa kristillisiä

elämänarvoja, kuten lähimmäisenrakkautta.


kristillinen etiikka teoreettisella tasolla

osallistuminen erityyppiseen vapaaehtoistyöhön.

käytännön toiminnan muotoina esim. keräys- ja palvelutyö

7. Kulttuurien kohtaaminen (UE7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu eri kulttuureihin, niiden uskontoihin,

filosofiaan ja taiteeseen.


opiskelijoiden valitsema kulttuurikokonaisuus tai -kokonaisuudet

käsiteltävän kokonaisuuden piirissä olevien uskontojen, filosofioiden ja taiteiden

syvempi tutkiminen.

252

HISTORIA

7. Ympäristöhistoria (HI7)


hahmottaa ympäristöhistorian ajankohtaisena historian osa-alueena

käsittää ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen moninaiset vaikutukset ihmisen

elinehtoihin eri aikoina

tuntee ympäristöongelmien tiedostamisen, ympäristöpolitiikan ja ympäristönsuojelun

historialliset kehityslinjat

ymmärtää ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan merkityksen osaksi kestävää

kehitystä.


Mitä ympäristöhistoria on?

ympäristöhistoriallinen näkökulma menneisyyteen

ympäristöhistorian tutkimusperinne

Ekologisen muutoksen dynamiikka

ekologisen selittämisen mallit

ympäristön, väestön ja teknologian suhde primitiivisissä yhteisöissä

ilmastolliset muutokset elinehtoja muokkaamassa

Ympäristö ja yhteiskunnan muutos

teollinen vallankumous ja ympäristö: esimerkkinä Englanti

ympäristön saastuttamisen tiedostaminen: Lontoon sumun moninaiset selitykset

Euroopan ekspansion ympäristövaikutukset

länsieurooppalaisen siirtolaisuuden biologiset vaikutukset

kolonialismi ja luonnonvarojen hyödyntäminen

Ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan aika

ympäristötietoisuuden leviäminen Euroopassa

ympäristöpolitiikka entisessä Neuvostoliitossa

Euroopan unionin ympäristöpolitiikan perusteet

YHTEISKUNTAOPPI

253

5. Sosiologian peruskurssi (YH5)


tutustuu sosiologian keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

hahmottaa oman identiteettinsä redusoitumisen vallitsevaan kulttuuriin, yhteiskuntaan

ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

oppii arvioimaan kriittisesti vallan rakenteita sekä yhteiskunnan tärkeimpiä sosiaalisia

instituutioita.


Kulttuuri, yhteiskunta, sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilö

kulttuuri ja yhteiskunta

sosialisaatio ja elämänkaari

sosiaalinen vuorovaikutus

yhdenmukaisuus ja poikkeavuus

sukupuoli ja seksuaalisuus

Vallan rakenteet

arvojärjestys ja luokkarakenne

etnisyys ja rotu

ryhmät ja organisaatiot

politiikka, hallitus ja valtio

sota ja armeija

Sosiaaliset instituutiot

ystävyys, avioliitto ja perhe

koulutus, kommunikaatio ja media

uskonto

työ ja työelämä

MUSIIKKI

5. Bändi/Bigband (MU5)

”Lukion bändi” voi koostua erilaisten bändi, percussio-, puhallin- ym. soittimien soittajista

sekä laulajista, jotka haluavat musisoida yhdessä. Tavoitteena on musisoida onnistuneesti

254

yhdessä. Ohjelmisto muodostuu moninaisesti musiikin eri tyyleistä. Kurssilla tutustutaan

myös sovittamisen perusteisiin. Kurssilla on mahdollisuus esiintyä koulun tilaisuuksissa.

Numeroarviointi.

6. Studioworkshop (MU6)

Kurssilla tutustutaan musiikkiteknologiaan. Käytössä on Cubasis VST, Korg X5dr, ZOOM

505, MiniDisc ja Finale 98. Mahdollisuus tehdä omia studiotaustoja tai käyttää valmiita

pohjia. Tavoitteena on tutustua omakohtaisesti musiikkiteknologiaan ja miksauksen

perusteisiin. Numeroarvionti.

LIIKUNTA

6. Palloilu (LI6)

Tavoitteena on syventää tuttujen pallopelien taitoja ja tekniikkaa, laajentaa niiden

pelikäsitystä, sääntötuntemusta ja taktiikkaa, sekä tutustua myös lajien

tuomarityöskentelyyn. Lisäksi tutustutaan uusiin peleihin ja kehitetään yhteistyötaitoja.

Sisällöiksi valitaan perehtymislajit (esim. koripallo, lentopallo, jalkapallo, pesäpallo,

käsipallo, jääpelit, salibandy) ja tutustumislajit (esim. tennis, squash, keilailu, pöytätennis,

biljardi). Ohjelmassa on myös yhden lajin ottelun seuranta ja yksinkertainen tilastointi.

8. Liikunnanohjauksen perusteita (LI8)

Tavoitteena on edistää opiskelijan ryhmän- ja liikunnanohjaustaitoa ja kehittää oman

koulun liikuntakulttuuria. Kurssilla tutustutaan liikunnanohjauksen perusteisiin, eri

liikuntamuotojen ohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä erilaisten

liikuntatapahtumien järjestämiseen. Kurssin sisältönä on sekä teoriaopetusta että

ohjausharjoittelua. Kurssilla suunnitellaan myös oman koulun liikuntapäivä tai muita koulun

liikuntatapahtumia. Sisältöä ja toteutustapoja sovelletaan ryhmän tarpeet huomioon ottaen.

Kurssi antaa valmiuksia mm. liikunnanohjauksen parissa työskenteleville tai liikunnan

jatko-opintoja suunnitteleville.

TIETOTEKNIIKKA

255

1. Peruskurssi (ATK1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija, joka ei ole opiskellut tietotekniikkaa peruskoulussa

tai hankkinut muulla tavoin tietotekniikan perusteita koskevia tietoja ja taitoja, saa

valmiudet käyttää tietokonetta ja tietoverkkoa opiskelun välineenä sekä ymmärtää

tietotekniikan keskeiset käsitteet.


Kurssin aikana opitaan koulun tietokoneiden ja oheislaitteiden hallinta sekä annetaan

Windowsin, tekstinkäsittelyohjelman ja kuvankäsittelyn sekä tiedon haun perustaidot.

2. Työpajakurssi (ATK2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet käyttää taulukkolaskentaa

työvälineenä ja hallitsee tietokoneen rakenteen niin, että hän esimerkiksi tietokonetta

ostaessaan ymmärtää tietokoneen mainoksissa olevan tekstin.


Kurssin aikana harjoitellaan Excel-taulukkolaskennan käyttöä sekä laaditaan tietokoneen

ostajan opas.

3. Multimedia (ATK3)

Lähtötiedot: työpajakurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pystyy laatimaan itse tehtyjä multimediaesityksiä.


Kurssin aikana tuotetaan esitysmateriaalia kuvankäsittely- ja Powerpoint-ohjelman avulla.

Keskeisenä tavoitteena on liikkeen ja äänen avulla elävöittää esitystä.

4. Multimedia 2 (ATK4)

Lähtötiedot: Multimedia 1

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet laajan esitysmateriaalin tuottamiseen.


256

Tehdään laaja esitysmateriaali koululla olevien multimediaohjelmien avulla. Työ

integroituu oppiaineisiin.

5. Ohjelmointi (ATK5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hyvän ohjelmointitavan. Erityisesti kiinnitetään

huomiota ohjelmien suunnitteluun ja modulaariseen ohjelmointiin. Kurssin tavoitteena on

antaa perustiedot ohjelmoinnista.


Opitaan Pascal-kielen perusrakenteet: proseduurit, muuttujat, syöttö ja tulostus,

sijoittaminen, laskutoimitukset, ehdollinen rakenne, yhdistetty lause, valinta, alkuehtoinen

toisto, loppuehtoinen toisto, funktioaliohjelmat, muuttujaparametrit sekä lajittelu.

Edistyneemmät opiskelijat käyvät läpi tietorakenteiden perusteet laatimalla kortisto-

ohjelman.

6. CAD –kurssi (ATK6)

Lähtötiedot: Peruskurssi tai työpajakurssi.

Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tietotekniikan mahdollisuuksiin ja rajoituksiin

tuotteiden suunnittelussa.


Kurssin aikana tehdään talo- ja konesuunnittelutöitä.

7. C/C++ - kieli (ATK7)

Pääsyvaatimuksena on Pascal-kielen tuntemus.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa ohjelmointitaitoa.


Ohjelmoinnista käydään läpi seuraavat C- ja C++ - kielen asiat: ohjelmansuunnittelu,

algoritmit ja niiden muodostaminen, ohjelmankehityksen eri vaiheet, muuttujat,

perustietotyypit, vakiot, syöttö ja tulostus, funktiot, tiedonvälitys kutsuvasta yksiköstä

funktioon ja päinvastoin, ehtolause, loogiset operaatiot, valintalause, silmukkarakenteet,

taulukot ja merkkijonot sekä tietueet.

257

8. Internet-kurssi (ATK8)

Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet käyttää Internetiä ja sen palveluja.


Kurssin aikana tehdään tiedonhakutehtäviä, opitaan HTML-ohjelmoinnin perusteet sekä

laaditaan oma kotisivu.

KÄSITYÖ

1. Vaatteen suunnittelusta kaavoitukseen ja valmiiksi tuotteeksi (TS1)

Opiskelija valmistaa vaatteen tai asukokonaisuuden lähtien omasta suunnitelmastaan.

Opiskellaan kuosittelua, valmiskaavan korjauksia, leikkuusuunnitelmien tekemistä ja

yksityiskohtien valmistamista, ja tarkastellaan värien ja vartalotyyppien vaikutusta

pukeutumiseen. Kurssille osallistuminen edellyttää aikaisempia tekstiilityön opintoja.

2. Pukuhistorian kurssi (TS2)

Opiskellaan eri tyylikausien pukeutumista ja muodin historiaa. Opiskelija suunnittelee ja

valmistaa juhla-asun, esim. vanhojenpäiväpuvun, soveltaen jonkin tyylikauden piirteitä

omaan vaatteeseensa. Kurssi edellyttää vaatetuksen perustekniikoiden hallintaa.

3. Erikoistekniikat (TS3)

Erikoistekniikat-kurssi on taide- ja käyttötekstiilikurssi, jonka tavoitteena on tutustua

tekstiilityön erikoistekniikoihin sekä suunnitella ja valmistaa tuote jollakin esitellyistä

tekniikoista. Kyseisiä tekniikoita ovat mm. erilaiset kankaanvärjäys, -painanta ja -

maalausmenetelmät, kuiva- ja märkähuovutus sekä ompelukoneen käyttöön perustuvat

kankaankoristelumenetelmät. Käsiteltävistä tekniikoista voidaan sopia kurssilaisten

tarpeitten mukaan. Kurssille osallistuminen edellyttää aikaisempia tekstiilityön opintoja.

4. Lukiodiplomikurssi (TS4)

258

Diplomiin osallistumisoikeus on niillä, jotka ovat suorittaneet vähintään kaksi kurssia ennen

diplomikurssia. Diplomityö koostuu itse suunnitellusta ja valmistetusta, vuoden

valtakunnallisen teeman mukaisesta tuotteesta ja prosessia kuvaavasta portfoliosta.

259

karhulan lukio, biologian 4 - peda.netfile/download... · web viewopetussuunnitelman laadinta...

Documents