kansalaistoiminta ja funktioonaalinen tulonjako kantupäivät 2015
TRANSCRIPT
Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät - KANTU 2015
Kansalaistoiminta palkkojen ja työehtojen puolesta
Päivi Uljas
Ammattiyhdistysliike –
Ammattiyhdistysliike muodostaa tilan ja rakenteet, joissa kansalaisyhteiskunta ja yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan kapitalismi kohtaavat ja neuvottelevat päivittäin tuhansilla työpaikoilla.
Ay-liike ei ole yksi monoliitti vaan koostuu noin kahdesta miljoonasta kansalaisesta, tuhansista ammattiosastoista, kymmenistä tuhansista aktiiveista, kymmenistä liitoista ja niiden erilaisista toimintakulttuureista ja historiasta sekä kolmesta keskusjärjestöstä.
Ay-liikkeen tulokset perustuvat useimmiten työpaikkojen kollektiivien olemassaoloon, työhön ja tuloksiin yli sadan vuoden ajalta. Yhä edelleen monet uudet edut ajetaan läpi ensin muutamalla isoimmalla työpaikalla ja sitten ne vähitellen siirtyvät alan työehtosopimukseen. Isoimpien työnantajien kannalta on hyvä, että muutkin joutuvat maksamaan samoja kustannuksia.
Ay-liike rahoittaa itsensä vain omilla jäsenmaksutuloillaan. Se ei koostu samanmielisistähumanisteista, vaan satunnaisesti jollekin alalle joutuneista ihmisistä, joita ei yhdistäpuoluekanta, sukupuoli, ikä tai mieltymykset.
Tulokset perustuvat jäsenten, työkollektiivien, ammattiosastojen ja liittojen aloitteisiin, yhteistoimintaan, vaikuttamiseen ja voimankäyttöön.
Demokratian ongelmat ja voimankäyttö liittyvät jäsenkunnan subjektiivisiin etuihin. Liiton tes-tavoitteissa vaadittiin parempia palkkoja nuorille, mutta sopimus hyväksyttiin, koska työnantaja tarjosi 100 euron korostusta palveluvuosilisiin 20-vuotta talossa olleille. Ay-liikettäei muuteta ulkoa eikä oikein helposti sisältäpäinkään.
Ay-liikkeen johdon taipumus elitisoitua ja erkaantua jäsenistön ajattelusta on tunnistettu ilmiökahdelta sadalta vuodelta.
Työehtosopimuksen taustalla
Dramaattinen pitkien puukkojen yö – syntyy valtakunnallinen tupo – tekijöinä noin kymmenen pukumiestä, joista puolet on SE AY-LIIKE. (väärin)
Taustalla ay-keskusjärjestöjen johto, joka koostuu liittokokouksessa valituista päättäjistäAmmattiliiton
valtuusto ja hallitus
Ammattiliiton valtuusto ja hallitus
Ammattiliiton valtuusto ja hallitus
Ammattiliiton valtuusto ja hallitus
JNE.
Ammattiosastoja kymmenittäin
Ammattiosastoissa johtokunnan jäseniä, luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, nuorisojaostoa 10-200 ay-aktiivia vaihtelevasti –yhteensä
Onko näillä mitään yhteistä? Siis muutamalla ay-johtajalla ja kymmenillä tuhansilla aktiiveilla ja heidän toivomuksillaan
Todellisuudessa kyse on monimutkaisesta kansalaisprosessista
1. Ammattiosasto alkaa uusien tes-tavoitteiden käsittelyn runsas puoli vuotta ennen sopimusten solmimista
2. Tavoitteet käsitellään usein seminaareissa ja lähetetään liittoihin eritasoisten yhteenottojen jälkeen. Elintarvikealalla niistä puhutaan myös aluekokouksissa
3. Liitoissa on vaihtelevasti myös ennen varsinaista tavoiteasettelupäätöstäluottamusmiesten ja eri ammattialojen kokouksia, joissa tehdään preferenssilistoja.
5. Liitto päättää omat tavoitteensa ja laittaa ne eteenpäin työnantajille ja keskusjärjestöön.
6. Tämän jälkeen aletaan hiljakseen varustautumaan eri tasoiseen hiljaiseenvaikuttamiseen, jossa työnantajat tukenaan hallitus, Suomen Pankki ja muu eliitti käyttävät koko julkisen arvovallan ja median menetelmiä.
7. Työntekijöiden järjestöissä testaillaan väen mielialoja, yritetään vaikuttaa eri keinoin omaan liittojohtoon ja omiin työnantajiin.
8. Mahdolliseen lakkotilanteeseen valmistaudutaan pohtimalla lakko-organisaatiota, kehotetaan työpaikoilla ihmisiä järjestäytymään jne.
Palkkakehityksen rakennetta(Kuvio Pertti Honkanen)
Lakkoilun muutos 1970 – 2009
Vuoden 2009 kaiken kaikkiaan 139 työtaistelusta 58 koski työvoiman vähennystä. Vain kahdeksan työtaistelua koski palkkavaatimusta.
Luvut keskimäärin vuodessa
Vuosina 1970-79 oli työtaisteluita 1 420, osallistuneita 375 870, menetettyjä työpäiviä 1 070 930
Vuosina 1980-89 oli työtaisteluita 1 360, osallistuneita 333 384, menetettyjä työpäiviä 819 572
Vuosina 1990-99 oli työtaisteluita 166,osallistuneita 85 771, menetettyjä työpäiviä 315 796
Vuosina 2000-09 oli työtaisteluja 124,osallistuneita 60 503, menetettyjä työpäiviä 145 881
Lähde: Työtaistelutilasto 2009, Työmarkkinat 2010, Suomen virallinen tilasto, Tilastokeskus Helsinki 7.5.2010
Tapio Bergholm, erikoistutkija
Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010.
Prosenttia.Funktionaalinen tulonjako eli tuotannossa syntyneen arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken on selvästi muuttunut Suomessa viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana. Voittojen osuus on kasvanut 1980-luvun 20–25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000-luvulla. Viime vuonna se oli 28 prosenttia.
Olli SavelaTilastokeskus
Yritysten voitot ja investoinnit
Pitkänen,R. ja Sauramo, P. : Pääoman lähtö – suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja tulopolitiikka, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 98, Helsinki 2005 Pitkänen,R ja Sauramo, P. : Suomalaisyritysten kansainvälistymisen vaikutus kotimaan investointeihin: seitsemän yritysesimerkkiä, Palkansaajien tutkimuslaitos, raportteja 19, 2010
Se kuuluisa Ylin prosentti
Ei pelkästään seurausta funktionaalisen tulonjaon muutoksesta, vaan myös vero- ja sosiaalipoliittinen lainsäädäntövaikuttavat.
Esim. Marja Riihelä, Risto Sullström, Matti Tuomala.
Hyvinvointivaltio2010-luvulla –mitä kello on lyönyt
GinikerroinMuillakin kuin funktionaalisen tulonjaon muutoksilla vaikutusta, mm. sosiaalipoliittiset ratkaisut ja veropäätökset vaikuttavat gini-kertoimeen.
Esim. Marja Riihelä, Ilpo Suoniemi, Hyvinvointivaltio2010-luvulla – mitäkello on lyönyt
Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä?
Veronkeruun, ja sosiaalimaksujen kannalta.
Velkaantua tai leikata, kun veroja ei kerry
Kulutuskysyntä heikkenee
Kuka päättää kansantulon käytöstä
• - urheilun sponsaus vai julkiset
• - kultturin sponsaus vai julkiset
Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin
Jälkiteollisen yhteiskunnan ongelmat vapaakaupan oloissa – eli miksi mm. tulonjako on muuttunut
Beverly Silver on kuvannut kuinka tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enääyhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitätukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta. (Justice for janitors)
Työttömyyden lisääntyminen vaikuttaa suoraan alentavasti funktionaalisen tulonjaon kehitykseen
Lama ja yritysten lisääntynyt kilpailu on aiheuttanut perinteisen työpaikkakohtaisen toiminnan heikkenemistä. Olen kuullut monen 1970-luvuilla ja 1980-luvuilla toimineen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti.
Perinteisen asenteen ja tradition omaavat ay-aktiivit pitävät pelkilläohjepalkoilla työskentelyä lähinnä todisteena huonosta yhteishengestä ja avuttomasta ja epäonnistuneesta edunvalvonnasta.
Työpaikkakohtainen liikehdintä on vähentynyt ja valtakunnan tes koetaan nyt tärkeänä.
Ay-johto sisäistänyt kilpailukykyteeman aina kenttäväkeä paremmin. Liukumaliikehdinnän hiljennyttyä johdon asenteilla suurempi merkitys. Myös Tapio Bergholmin tutkimukset valtiovallan roolista.
199o-luvulta alkaneet suuret muutokset haastavat perinteisen ay-toiminnan
Työvoiman ylitarjonta automatisoinnin sekä tuotannon uusien järjestämismallien takia
Kollektiivia heikentävät:Työttömyys jota työnantaja hyödyntää – jono ovellaTyöpaikkojen pienentyminenVuokratyövoima käyttö ja nolla-sopimukset Ulkoistukset siivouksen, kuljetuksen, laitoshuollon, palkanlaskennan jne.
tehtävissä kaventavat kollektiivin voimaaKansainvälisen kilpailun lisääntymisen vuoksi myös työvoiman ja ulkomaisten
tuotteiden tuoma tilanne
Ammattiyhdistysihmisten ja jäsenten tietoisuus työttömyydestä ja omasta markkina-arvosta ankaran työttömyyden aikana.
Laajaa tutkimusta edellisen globalisaation vaiheista mm. USA:ssa ja Englannissa. Maahanmuuttovastaisuus muodostanut erään keinon hillitätyövoiman ylitarjontaa
Saavutetut edut ja työnantajien vastaliike - kierre
Kapitalistisen yhteiskunnan pyrkimys voiton maksimointiin, tuottaa aina saavutetuille voitoille vastaliikkeen – eräänlainen ikuinen kierre. Ay-liikkeen saavutukset viimeisen yli viidenkymmenen vuoden ajalta ovat tuoneet palkkatyöläisille sekä kohtuullisen sosiaaliturvan että työehdot. Mutta väliin saatavat muuttuvat veloiksi.
Työntekijöiden palkkoihin on sidottu työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ym maksuja, joita työnantajat pyrkivät välttämään käyttämällä ns. itsensä työllistäviä pienyrittäjiä.
Työnantajat pystyvät säästymään vuosilomakorvauksista, ylityökorvauksista, ja kymmenistä muista työsuhteen ehtoihin sidotuista korvauksista. Itsensätyöllistäjien yrittäjyys on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista. Samoin vuokratyöntekijöiden, ulkoistamisen ja nollatyösuhteiden käytölläkierretään hankittua sopimusturvaa.
Ilmiö ei pelkästä huononna kyseisten ihmisten taloudellista elämää ja turvaa vaan on pelotteena vakituisessa työsuhteessa työskenteleville, siitä miten voi käydä jos rettelöi.
Vuosiansioiden ja tuntiansioiden ero havahdutti meidät, kun teimme liiton historiaa havaitsemaan, että vuosikymmenien mittaan hankitut etuudet korottivat tehtyjen töiden tuntipalkkaa lähes kolmanneksella.
Kuvio 2.
Elintarviketeollisuuden palkkakehitys suhteessa teollisuustyöntekijöiden keskiansioihin vuosina 1975-
2003
60
70
80
90
100
110
120
130
140
19
75
19
76
19
77
19
78
19
79
19
80
19
81
19
82
19
83
19
84
19
85
19
86
19
87
19
88
19
89
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
vuosi
% / k
es
kip
alk
ka
Koko tehdasteollisuuden säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen.
Säännöllisen työajan keskituntiansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman työaikaan liittyviä lisiä (vuoro- ja olosuhdelisät) peruselintarvikealoilla.
Kaikki ansiot / tunti peruselintarvikealoilla.
Kaikki ansiot / tunti tehdasteollisuudessa.
Säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen peruselintarvikealoilla.
Ylin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla.
Alin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla
Ay-maailma on hidas ja tulokset tiukassa
Uudelle ay-aktiiville kyse mullistavasta elämän uudelleenarvioinnista ja lisääntyvästävoiman tunteesta, kun ay-liike kiistää yksipuolisen määräysvallan ja vaatii tilalle neuvottelua ja työntekijän kuulemista. Romanttista!
Realismia on ymmärtää, että sukupolvien työ on tavattoman hidasta ja vaikeata. Työvaatteet 1950-luvun alussa, siten että työnantaja maksoi niistä korvauksen, sekäpesukorvauksen, sitten alettiin saada ne talon puolesta, sitten alkoi matsi työjalkineista ja se matsi kesti 20 vuotta. Ikäohjelma alkamassa, nyt Vaasan ja HK…
Tavoitteet yleisestä sosiaalivakuutuksesta hyväksyttiin 1899-1901, toteutuivat 1960-1964
Tapahtumat etenevät sykleittäin, on voimakkaiden tulosten aikaa, ja pienten tikkutäkkimäisten uudistusten aikaa ja puolustustoiminnan aika.
1998 / 2014 Tyypillisen pieniä lisäyksiä ja uudistuksia SEL:n sopimukseen
2014 poistui II paikkakuntakalleusluokka
Hautajaiset, korvataan aviopuolison isovanhemmat aiemmin korvattavien lisäksi tavoitteena on saada korvattavien piiriin avopuolison vanhempien hautajaiset.
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvalle korvataan ansionmenetys osallistumisesta naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuteen.
Me tiedämme: mitään ei tule, ilman että asiasta on sovittu, ja että se on paperilla ja nimet alla, sanovat ay-aktiivit ja liittojen toimihenkilöt.
Kansalaistoiminta työpaikoilla kaiken edellytyksenä
Yleissitova järjestelmä syntyi osana vuoden 1970 työsopimuslakia
Kunkin alan yleissitova työehtosopimus on lakisuojainen minimi riippumatta työntekijän omasta järjestäytymisestä
Sopimuksen rikkomus on asianomistajarikos
1990-luvun alussa työnantajat pyrkivät lopettamaan yleissitovuuden ja se on jälleen EK:n tavoitelistalla
Massiivinen kansalaisvalvonta nojaa yleissitoviin sopimuksiin
SAK:laisista luottamushenkilöistä lähes joka kolmas kertoo työnantajansa rikkoneen työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia.
SAK:n tammikuussa toteuttaman kyselyn tulos ei juuri poikkea vuodentakaisesta. Tuolloin 32 prosenttia luottamushenkilöistä ilmoitti rikkeistä. Nyt vastaava luku oli 30 prosenttia.
Vastaajista 15 prosenttia puolestaan kertoi, että työnantaja on voinut suoranaisesti painostaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä heikennyksiin. Vastaajien mukaan työnantaja on tulkinnut esimerkiksi työehtosopimusta omaksi edukseen tai ei noudata yhteistoimintalakia.
Ongelmia on ollut ylityökorvauksissa, työajoissa, osa-aikaistamisissa ja irtisanomisten perusteissa sekä tietojen antamisessa luottamusmiehille.
SAK:n kyselyyn vastasi 1 017 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua
(Demokraatti 11.2.1015)
Kansalaisliike, kansalainen ja kapitalismi kohtaavat päivittäin arjen konfliktissa
Työpaikoilla toimii kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, joiden puoleen käännytään, esimerkiksi jos työvuoroja siirretään epäoikeudenmukaisesti tai vastoin lakia
Palkka ei ole sopimuksen mukainen tai ei nouse määräysten vaatimalla tavalla, tai ei ole maksettu lisiä, vuorokorvauksia, tai oikeaa palkkaryhmää
Jos työntekijää kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tai kiusatuksiJos työntekijän työ kuormittaa hänen terveyttään liikaa
Jos työntekijä, tai hänen sukulaisensa tai naapurinsa ei osaa täyttää vaikkapa kelan kaavakettaJos työntekijän sukulainen on kuollut tai sairastaa vakavasti ja työntekijä kokee suurta huolta
Jos työntekijän työaikoja ja työtehtäviä pitää muuttaa lastenhoidon tai avioeron takia. Jos työkoneet tai muu työsuojeluun liittyvä kysymys on huonosti hoidettu, jos työpiste on liian kuuma tai kylmä, jos esimies on ilkeä.
Jos työnantajan kanssa on syntynyt niin vakava konflikti, että se viedään liittojen tai oikeuden ratkaistavaksi
Ja jos maassa tapahtuu pahoja oikeusloukkauksia, luottamusmiesten lähetystöt lähtevät kierroksille
Ei ole mahdollista, että kaikilla työpaikoilla olisi vain hyviä luottamusmiehiä, mutta kokonaisuudessaan järjestelmä ylläpitää suomalaista työelämää, ilman sitä kirjalliset sopimukset olisivat pelkkää paperia .Vapaaehtoisten, vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ja tavallisten ay-aktiivien ja jäsenten toiminta ylläpitää myös yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää, koska ilman valvontaa, se kuihtuisi hyvin nopeasti.
Edelleen kyse on riskeistä, uhrauksista ja rohkeudesta
Kuvassa Kahvi Oy:n pääluottamusmies, joka irtisanottiin ja häädettiin työsuhdeasunnosta ammattiyhdistystoimin-nan takia 1950-luvulla.
Ja 12.2.2014 AKT:n Puheenjohtaja Marko Piirainen arvioi ylen uutisille: ”Taustalla on valitettavasti kymmeniäeri tapauksia, jossa painostusta tai työsuhteen päättämistäon pääluottamusmiehelle esitetty.”
Ay-liikkeen voima ja ongelmaLakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy
suomalaisen ay-liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on
jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa.
Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan”palkkakartelliin”, joka nojaa sekä työpaikka- ettäliittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon ja mahdolliseen voiman käyttöön.
Ainoastaan tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio.
Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.