28KaksKasi

VaasanMetallityöväenao. 28Jäsenlehti11 • 2009

Veteraanipuheenjohtajatyhteisissä muisteloissa

s.26-29

KAKS KASIKAKS KASI2

Kansikuva: Entiset puheenjohtajat yhteisessä muistelotilaisuudessa Rautakourassa

Kaks28Kasi

Julkaisija: Vaasan Metallityöväen ammattiosasto 28 ry.Hietasaarenkatu 11, 65100 Vaasa

Lehtityöryhmä:Veijo NygrenTerho KivinevaKauko LämsäSauli Mielty

Painosmäärä 2.500 kplLayout: T:mi Reijo Einola,Mustasaari 2009Paino: Waasagraphics Oy,Vaasa 2009

Helmi Rautakouran rannan ruoppaus (jos jäätilanne sallii)Veteraanikurssi TAKOMOSSAKaraokekisaMetalli 28 uudet luottamusmiehet kurssi TAKOMOSSAPilkkikilpailu os. 28 vastaan os. 272

Maalis Öjbergin laskettelupäivä

Huhti LauluiltaKevätkokousVaasan uimahallipäiväRautakouratalkoot

Touko 1.5. Vappukahvit Takomossa18.4 Veteraanitalkoot Rautakourassa

Kesä Ei tapahtumia

Heinä Kesäloma

Elo 6.8 Taiteiden yön näyttely TakomossaSirkus Finlandia vapaalippujaSaaristoristeily

Syys Metallin retkeilypäivä Ähtärissä jäsenperheilleVeteraaniristeily Turku - TukholmaOnkikilpailu Metalli 28 vastaan muut ao:t.

Loka Veteraanikurssi TakomossaTeatterimatka

Marras 11.11 EhdokasasettelukokousVeteraaniristeily Tallinna

Joulu Jäsenten lasten pikkujoulu Takomossa9.12 Syyskokous

TAPAHTUMIA 2009Alustavat suunnitelmat alla. Tapahtumat voivat muuttua sekäpäivät voivat vaihtua. SEURAA ILMOITUSTAULUJA.

KAKS KASIKAKS KASI 3

PUHEENJOHTAJANPALSTA

.

Arvoisat metalli 28:n jäsenet!

Vaasan metallityöväen ammatti-osasto 28:n syyskokous onvalinnut minut osastommepuheenjohtajaksi toimikaudelle2009. Kiitän tästä luottamuksenosoituksesta ja pyrin puheen-johtajana seuraamaan edeltäjäniviitoittamaa tietä, eli toimimaanjäsenistön parhaaksi, rakenta-vasti ja yhteistyön hengessä.

Kiitän edeltäjääni Veijo Nygre-niä 17-vuoden arvokkaastatyöpanoksesta jäsenistömmehyväksi.

Vuosi 2008 oli metallin liittoko-kousvuosi.Metallin 20:s liittokokous löilukkoon metallin tavoitteetseuraavaksi 4- vuotiskaudeksiTamperetalossa 25-28.5.2008.

Otan tällä palstalla esiin yhdentärkeimmistä asioista, jotakäsiteltiin liittokokouksessa.TEAM-projekti eli suunnitteillaolevan uuden suurliiton perus-taminen, josta 20:s liittokokouspäätti useiden puheenvuorojenja äänestyksen jälkeen. Näinselvitystyö suurliittohankkeestaviedään loppuun saakka.

Selvitystyön loppuraportti onluettavissa metalliliiton netti-sivuilla ja sen voi myös tilatakotiin paperiversiona.Toivon että kaikki jäsenettutustuisivat tähän loppuraport-tiin.

Uuden suurliiton perustamisestajärjestetään neuvoa-antavajäsenäänestys ainoastaan posti-äänestyksenä 5-19.02 2009.

Tutustukaamme joukolla loppu-raporttiin niin, että voimmeitsenäisesti päätellä tarjoaisikouusi suurliitto mahdollisestinykyistä parempaa jäsenpalve-lua.

Kaikki tiedämme, että muutos-vastarinta kaikkeen uuteen onaina olemassa, mutta mielestänikannanotto muutokseen tuleeperustua asiatietoihin, eikäpelkästään tunnepohjaiseenajatteluun.

Osallistukaamme joukollaneuvoa-antavaan jäsenäänestyk-seen, sillä korkea äänestysaktii-visuus helpottaa edustajiammetekemään päätöksiä tulevassaylimääräisessäliittokokouksessa,jos se ontarpeen järjestää.

Uudessa suurliittohankkeessamukana olevat muutkaan liitot(Kemianliitto, puu-ja erityisalo-jenliitto, viestintäalan ammatti-liitto, rautatieläisten liitto jasähköliitto) eivät ole vielälopullista päätöstä kannastaantehneet. Kevään 2009 kuluessapäätös näissäkin liitoissatehdään.

Ammattiosastomme jaoksetjärjestävät erilaista toimintaajäsenille myös vuonna 2009.Toivon runsasta osallistumistaeri tilaisuuksiin.

MUISTA ÄÄNESTÄÄ NEU-VOA-ANTAVASSA JÄSEN-ÄÄNESTYKSESSÄ!

Toivotan teille ja perheillennehyvää vuodenjatkoa!

Sauli MieltyPuheenjohtaja

KAKS KASIKAKS KASI4

TOIMIKUNNAN JÄSENET V. 2009Puheenjohtaja Sauli Mielty 040 7484427 sauli.mielty@wartsila.comSihteeri Tapani Hirvelä 050 3854178 tapani.hirvela@hotmail.comTaloudenhoitaja Kauko Lämsä 040 7484428 kauko.lamsa@vaasanmetalli28.fiVarapuh.joht. Arne Mäenpää 050 3220186 arnemaenpaa@hotmail.comVarasihteeri Ari Rintala 040 5914953 Ari.Rintala@wartsila.comOpintosihteeri Mika Jaskari 0400 568044 jaskari.mika@gmail.comKirjeenvaihtaja Sauli Mielty Metsänhakkaajankatu 7. 65370 Vaasa

Edellä luetellut henkilöt muodostavat ammattiosaston työjaoston, joka valmistelee asioita toimikunnalle jatekee päätöksiä kokousten välisenä aikana.

Muut toimikunnan varsinaiset jäsenet:Keijo Rauhala, Tapio Lehtimäki, Piia Werner- Bacholm, Mirja Kangas, Jussi Heinäheimo, Jarmo Kohtala, MarkkuRintamäki, Tapani Salohovi, Juha Raukko, Sami Olmari, Reijo Viita, Matti Värri, Veijo Nygren ja Mikko Viertokangas.

Yleisvarajäsenet:Jouko Passi, Mika Porentola, Terho Kivineva, Pekka Mäenpää, Jussi Javanainen, Juha Hakala, Pia Vuoto, Veli- MattiKotkavaara, Janne Koskimäki ja Veli- Matti Rantanen.

Lisäksi toimikunnan kokouksiin toivotaan osallistuvan ammattiosastoon kuuluvien työpaikkojen pääluottamusmiestenja työsuojeluvaltuutettujen. Toimikunnan kokoukset pidetään joka kuukauden toinen keskiviikko, lukuun ottamattaheinäkuuta. Kokoukset pidetään Takomossa Hietasaarenkatu 11, alkaen klo 18.00

Nuorisojaosto:Toiminnan vetäjä Sami Olmari Vadelmatie 5. 65320 Vaasa 044 2598099 olmari@netikka.fi

Vapaa-ajanjaosto:Toiminnan vetäjä Tapani Salohovi Sala-ampujankatu 7 B 5 65370 Vaasa 050 5414400vilita@suomi24.fi

Kulttuurijaosto:Toiminnan vetäjä Sauli Mielty Metsänhakkaajankatu 7. 65370 Vaasa 040 7484427sauli.mielty@wartsila.com

Veteraanijaosto:Toiminnan vetäjä Erkki Åsvik Valhallantie 10 as.2, 65200 Vaasa 040 7020318

Rautakourajaosto:Toiminnan vetäjä Matti Värri Hakatie 3. 65630 Karperö 0500 563020matti.varri@luukku.com

Toimikunta ja eri jaostot toivovat että olemme pystyneet rakentamaan mielenkiintoisen ja monipuolisen tarjonnantoimintavuodelle 2009. Toivomme jäsenperheiden osallistuvan runsaslukuisesti järjestettäviin tapahtumiin ja haluammeteiltä myös palautetta toimintamme edelleen kehittämiseksi.Toimikunta toivottaa jäsenperheille menestyksellistä vuotta 2009.

TOIMIKUNTA

AMMAAMMAAMMAAMMAAMMATTIOSASTTTIOSASTTTIOSASTTTIOSASTTTIOSASTON YHTEYSHENKILÖTON YHTEYSHENKILÖTON YHTEYSHENKILÖTON YHTEYSHENKILÖTON YHTEYSHENKILÖT

KAKS KASIKAKS KASI 5

Taiteiden yönä Takomon joperinteeksi muodostuneenkulttuuritapahtuman aihee-na oli Osmo Metsälän va-lokuvanäyttely. Nuorempa-na hän oli innokas urheilu-mies, mutta reilut kaksi-kymmentä vuotta sitten hänaloitti valokuvausharras-tuksen ja sillä tiellä nyt ol-laan, sanoo Metsälä. Alku-taipaleella kuvasin paljondiafilmille, mutta myös ta-valliselle paperifilmille,joista valmistutin paperive-dokset kilpailukuviksi.Valokuvauskilpailuihin hänotti osaa ensin työpaikankilpailuissa, joiden kauttainnostus kuvaukseen kas-voi. Wärtsilän valokuvaus-kerho toimi ahkerasti järjes-täen kilpailuja eri aihein.Kerhon pimiökin oli käytös-sä, joskaan itse en vedok-sia valmistanut, sanoo Met-sälä. Hän on käynyt valo-kuvauskursseja Vaasantyöväenopistossa ja onmyös Vaasan Valokuvaili-joiden pitkäaikainen jäsen.

Luonto mieluinen aiheKun tulee puheeksi kuvaus-aiheiden valinta, niin mie-

Urheilu vaihtui valokuvaukseen

Metsälä hakee luonnosta koskemattoman luonnonlisäksi erikoisia aiheita, jotka muuttuvat katsojan sil-missä joksikin muuksi.

Wärtsilässä työskentelevä Osmo Metsälä on harrastanut valokuvausta reilutkaksikymmentä vuotta.” Heijastus” on yksi mieluisimmista näyttelykuvista.

luisimmaksi nousee luonto.Mikä onkaan kauniimpaakuin nostalginen nevamai-sema tai Lapin kairan suu-ruus, miettii Metsälä. Kau-hajoen nevoilla on samoil-tu ja tallennettu aitoa jakoskematonta nevamaise-maa jokaisena vuodenaika-na.

Luontomaiseman lisäksiMetsälä hakee erikoisia ai-heita luonnosta. Esimerkik-si tässä näyttelyssä on tuo-tu esille juuri sitä Metsälänominta ajatusta. Juurakkomuuttuu alligaattoriksi kat-sojan silmissä. - Kun läh-den kuvaamaan, annan mie-likuvitukseni lentää ja näinsyntyy monia hauskojamielleyhtymiä, naurahtaaMetsälä.Toinen mieluisa kuvausai-he on ihmismassat eri tilai-suuksissa. Näissä tilanteis-sa pitää olla rohkeutta janopeutta sillä tilanteet vaih-tuvat niin nopeasti. Massa-tapahtumista ensimmäisenänousee mieleen KauhajoenSambakarnevaalit, jossa onväriä, loistetta ja liikettä.Siinä jos missä on haastet-ta valokuvaajalle, miettiiMetsälä. Niin kuin muiden-kin valokuvaajien kohdallakamera vaihtui digitaalisek-

si ja se toi mukanaan erään-laista helpotusta kuvien kä-sittelyyn. Kuvien aiheita jakuvakulmia digitaalisuus eiedelleenkään valitse, vaanse tekee kuvaaja itse, hänlisää.Näyttelyissä Metsälän töi-tä on ollut esillä vuosienvarrella ja menestystäkin ontullut. Töitä on ollut muka-na mm. Suomen Kamera-seurojen liiton sekä Pohjan-maan Kameraseurojen lii-ton näyttelyissä. Lisäksi eriryhmänäyttelyissä, sekä itsejärjestetyissä näyttelyissä.Tämä on kolmas oma näyt-telyni. Taso on noussut ko-vasti ja se tekeekin näytte-lytoiminnan mielekkääksi.Tulevaisuuden suunnitel-missa ensimmäisenä eläk-keelle siirtyminen 2008-2009 vaihteessa. Sen jäl-keen kamera kaulaan ja koi-ran kanssa lähiluontoon.Lappiin teen kuvausretkiäjoka vuosi.

KAKS KASIKAKS KASI6

Ei sitten ollut viime vuon-na talvella talvea eikä ke-sällä kesää, joten nyt voivain toivoa parempaa tältävuodelta. Rautakourassa onkuitenkin säistä huolimattariittänyt kävijöitä. Varaus-kalenteri on ollut melkotäynnä ja sehän on hyväasia paitsi niiden kannalta,jotka eivät ole saaneetvuokrattua majoitustilojahaluamaanaan ajankohta-na. Pitää kuitenkin muistaa,että alueelle on tervetullutviettämään vapaa-aikaa,vaikkei alueella yöpyi-sikään. Vuokralaiset ovathuolehtineet mökkien lop-pusiivouksesta hyvin janäinhän se pitää ollakin.Silloin seuraavien on hyväsaapua mökkeihin.

Keväällä oli tarkoitus kun-nostaa päämökkiä, kuten

TERVEISET RAUTAKOURASTA

hioa ja lakata lattiat, muttakunnostustyön aikana huo-mattiin, että mökin alim-mainen hirsi oli lahonnutsuurimmalta osalta raken-nusta, josta lattian painu-

minen johtui. Vesi oli pääs-syt valumaan terassilta laat-taa pitkin lattian alle. Tämätiesi pitempiaikaista re-monttia kuin alun perin olisuunniteltu, joten vuokra-uksiakin piti perua. Remon-tin aikana tarvittiin myöstalkoolaisia. Veteraanitosallistuivat kiitettävästivalutalkoisiin, haluaisinkiittää myös muita talkoi-siin osallistuneita ja samal-la esittäisin toivomuksenettä myös vuokraajat kan-taisivat kortensa kekoontalkoiden merkeissä. Vau-nupaikkoja lisättiin kahdel-la paikalla ja veneitä var-ten tehtiin laituri grillika-toksen lähelle jotta sauna-laituri rauhoittuisi saunojil-le.

Syksyllä tielaitos muistimeitä kirjeellä, jossa ilmoi-tettiin että opastekyltti raip-paluodontiellä on luvaton jase pitää poistaa ja anoa lupaviralliselle viitalle, lupamyönnettiin ja nyt leipurin-

tien päässä on virallinen janäkyvä viitta joten paikanlöytyminen on oudollekinhelpompaa.Tämän vuodensuunnitelmista sen verranettä lapsille olisi tarkoituslaittaa jotain uutta esim. liu-kumäki, päämökki varustaatelevisiolla ja toivottavastipäästään vihdoin ruoppaa-maan ranta, mutta se onkiinni talven jäätilanteesta.

Toivotan kaikille jäsenille jaheidän perheelleen hyvääalkanutta vuotta ja näkemi-siin Rautakourassa.

Terveisin Matti Värri

Jälleen on jäsenistö kasva-nut uusilla jäsenillä, jotenon hyvä laittaa Rautakou-ran ohjeet tähän mukaan.samat asiat löytyvät myöswww.vaasanmetalli.fiSiellä on myös pulinapals-ta johon on hyvä kirjoittaaesim. Rautakouraan liitty-viä asioita. Aina voi myössoittaa minulle tai jollekkinmuulle Rautakourajaok-seen kuuluvalle.

Remontin aikana tarvittiin myös talkoolaisia. Veteraanit osallistuivat kiitettä-västi valutalkoisiin.

Virallinen kyltti opastaa Rautakouraan.

KAKS KASIKAKS KASI 7

RautakRautakRautakRautakRautakouran käyttäjän ohjeetouran käyttäjän ohjeetouran käyttäjän ohjeetouran käyttäjän ohjeetouran käyttäjän ohjeetOsoite: Leipurintie 355, 65800 Raippaluoto

FaktaaAjo-ohje: Raippaluodon sillalta 2 km Raippaluodon kirkonkylään päin. Vasemmalla opasteviitta ”Rautakoura”.Puomin jälkeen n. 4 km. Tie päättyy ja alue oikealla puolella. Myös pelastuslaitosta varten ovat omat koodinaatit,jotka löytyvät jokaisesta rakennuksesta jostain näkyvältä paikalta. Alueen avaimia saa joiltakin työpaikoiltaluottamusmiehiltä, Wärtsilän portilta Järvikatu 2-4 sen aukioloaikoina. Avaimet luovutetaan vain voimassa olevaajäsenkorttia vastaan ja todistamalla henkilöllisyys. Avaimet myöskin palautetaan välittömästi samaan paikkaan,mistä ne on noudettu.

VARAUSPALVELUPUHELIN kello 07.00 - 18.00 VÄLISENÄ AIKANA puh. 040-7484428

Vahvistetut hinnat vuodelle 2009:

Pikkumökin vuokraus ma-pe 20 € tai pe-su 20 € koko viikko on 40 €

(vuokrattavissa kesä-syyskuussa)

Ison mökin vuokraus ma-su 80 € (PERHEMÖKKI)

Matkailuajoneuvopaikka vrk 3 € sis. sähkön

Matkailuajoneuvopaikka kesäkausi 70 € sis. sähkö 01.05.-30.09. talvikausi 80 € + sähkö 01.10-30.04

• Alueella oleskelu on luvallista osasto 28 jäsenille, heidän seuralaisilleen sekä perheenjäsenilleen.

• Kaikki ovat tasavertaisia käyttäjiä alueella

• Mökkejä ei voi vuokrata useita yhtä aikaa. Mökkejä ei saa vuokrata ulkopuolisille. Ole itse aina paikalla, silloin kunsinulla on alueella vieraita.

• Et voi antaa jäsenkorttiasi toisten henkilöiden käyttöön. Ei edes perheenjäsenten.

• Koirat on alueella pidettävä kiinnikytkettynä, eikä niitä saa pitää sisätiloissa.

• Yksityisvarauksia ei voi tehdä alueeseen tai muihin rakennuksiin.

Ammattiosaston toimikunta voi erinäisiä tilaisuuksia varten varata osan tai koko alueen käyttöönsä.

• Yöpyessäsi ota mukaan omat liinavaatteet, siivoa jälkesi varsinkin sisätiloissa. Huolehdi jätteet keräilypisteisiin.Tupakointi sisätiloissa on kielletty.

• Kiinnitä vesillä liikkumisvälineet huolellisesti paikoilleen

Jos havaitset jonkin rikkoontuneen tai jos itsellesi sattuu vahinko, ilmoita siitä heti alueen vastaavalle 0500-563020. Kadonneista tai rikkoutuneista esineistä peritään korvaus toimikunnanpäätöksen mukaan.

• Lähtiessäsi sammuta valot, kytke lämpötilanpudotus ON asentoon ja lukitse alueen rakennusten ovet huolella.

• Palauta avaimet välittömästi samaan paikkaan, mistä ne haettiinkin.

• Ampuma-aseiden tuonti alueelle on kielletty.

• Autoja tai asuntoautoja ei saa pestä rannassa.

• Tupakanpoltto kaikissa sisätiloissa on kielletty.

• Kalastuslupa on alueelle anottu ja se on v. 2009 voimassa. Kysy lisää oikeuksista alueen vastaavalta, puh. 0500-563020.

• Kunnioita mökkinaapurien ja muiden alueella olijoiden yörauhaa. Hiljaisuus ulko-alueella klo 23.00-7.00

KAKS KASIKAKS KASI8

Rauta- ja metallityöntekijäinliitto perustettiin Helsingissä21- 23.6.1899. Kokouksessaoli 13:sta ammattiosastolla,kahdella työväenyhdistyksel-lä ja neljällä työntekijäryh-mällä 41 edustajaa. Liiton pu-heenjohtajaksi valittiin G.R.Gustafsson. Jäseniä liitossaoli vuoden lopussa 550.

Ammattiosasto 28:nhistoriaa:

Vaasan kone- rauta ja metal-limiesten ammattiosaston pe-rustava kokous pidettiin kol-mas päivä joulukuuta vuon-na 1899. Osasto perustettiinVaasan työväenyhdistyksenyhteyteen ja kokouspaikka oli”Katekismukseksi” kutsuttutalo, osoitteessa Pitkänlah-denkatu 34.Vuonna 1907 osasto vaihtoinimeä, uudeksi nimeksi tuliVaasan Metalliosasto no 15.Vuonna 1922 Metalliliitonedustajakokouksessa käsitel-tiin uusia järjestömuotoja,kokouksessa päädyttiin selke-ään teollisuusliittomuotoon.Vaasan teollisuusneuvostonro 4:n perustava kokous pi-dettiin viides päivä tammi-kuuta 1923. Mutta elettiinvaikeita aikoja, suomalainenAy- liike luokiteltiin kansanviholliseksi ja sen saivatmyös vaasalaiset metallityö-läiset tuntea nahoissaan.Ohrana eli valtiollinen kes-kuspoliisi iski Vaasaan vuo-den 1926 lopulla. Vaasanteollisuusneuvoston ovet jakaapit sinetöitiin. Teollisuus-neuvoston arkistot, pöytäkir-jat ja muut paperit takavari-koitiin. Raastuvanoikeus tuo-mitsi Vaasan teollisuusneu-voston lakkautettavaksi. Ho-vioikeus vahvisti raastuvan-oikeuden tuomion 22.3.1927.Asiakirjat olivat kateissa 70vuotta ja löytyivät Työväen

arkistosta, osaston 100- vuo-tishistoriaa valmisteltaessavuonna 1997.Mutta kipinä ei sammunut,sillä helmikuun 13 päivänä1930 kokoontui 14 liitosta jateollisuusneuvostosta eron-nutta metallityöläistä perus-tamaan uutta osastoa. Perus-tettu Vaasan metallityönteki-jäin osasto liittyi SuomenTyöläisliittoon ja sai nume-roksi 150.Kauan ei vastaperustetunVaasan metallityöntekijäinammattiosaston tarvinnutkuulua Työläisliittoon, sillämarraskuun 16- 18 päivänä1930 perustettiin nykyinenSuomen Metallityöväen Liit-to. Osasto päätti heti liittyäliittoon ja liittymisilmoituk-sen allekirjoittivat puheen-johtaja Johan Pukander jasihteeri Heikki Saari. Am-mattiosasto sai liitossa nimenVaasan Metallityöväen Am-mattiosasto ry, järjestysnume-roksi tuli nykyinen 28.

Poimintoja matkanvarrelta:

1905 Suurlakko. Työnantaja-liittoon kuuluviin tehtaisiinsaatiin 7-tuntinen lauantai-päivä.1910 Tutkimuksen mukaankonepajojen työläisistä onjärjestäytynyt maaseudulla52,5 prosenttia ja kaupun-geissa 49,1 prosenttia (yllät-tävä tulos).1914 Ensimmäinen maail-mansota. Metalliliitto julistaatoimintansa lepäämään.1917 Metalliteollisuuteensaadaan 8- tunnin työpäivälakoilla.1918 550 liiton jäsentä kuo-lee kansalaissodassa. Liitontoiminta lakkaa väliaikaises-ti.1921 Kommunistit ja vasem-mistososialistit pääsevät

le syntyvät SAJ:laiset Teräs-liitto ja Korjaamoliitto. Ko-konaisuudessaan 1960 lukuoli surullista aikaa, suuretikäluokat alkoivat siirtyämaaseudulta paikkaamaanteollisuuden työvoimavajettakaupunkeihin, mutta joutui-vat suuren järjestösodan jatyömaaterrorin uhreiksi. Kos-ka oli valittavana vain jokotai ei, propakanda kukoisti,mutta laadullinen tieto puut-tui ja valitsit sitten niin tainäin, aina olit väärässä. Senmyös kuulit niin että korviavihloi. Toivottavasti Ay- lii-ke on koulunsa käynyt, eikäedellä kuvattuihin ylilyöntei-hin ole enää tarvetta.1964 Ay- liikkeen eheytys-neuvottelut alkavat.1966 40- tunnin työviikko, elilauantait vapaiksi.1967 Metalliliitto siirtyi en-simmäisenä ammattiliittonasuhteellisiin liittokokousvaa-leihin. Toinen kausi sosiaali-demokraattien ja kommunis-tien yhteistoiminnassa alkaa.Puheenjohtajaksi valitaanSulo Penttilä ja toiseksi pu-heenjohtajaksi Edvin Salo-nen.1971 Liitto oli yhdistynyt,pelisäännöt oli luotu, oli yh-distyneen metallin aika mita-ta uskottavuuttaan. Huomioi-den paineet yhdistyneelle lii-tolle, jäsenistön ikärakenne ja

SORTSORTSORTSORTSORTOKOKOKOKOKAAAAAUDESTUDESTUDESTUDESTUDESTA EUROA EUROA EUROA EUROA EUROAIKAIKAIKAIKAIKAANAANAANAANAANEDUNVEDUNVEDUNVEDUNVEDUNVALALALALALVVVVVONTONTONTONTONTAA 110 VUOAA 110 VUOAA 110 VUOAA 110 VUOAA 110 VUOTTTTTTTTTTAAAAA

enemmistöksi Metalliliitonliittokokouksessa.1927 Alkaa työnantajan julis-tama metallisulku, joka kes-tää 30 viikkoa, 16 tehtaanasunnoista häädetään 1289perhettä.1928 Lapuanliike syntyy.1930 Vanha Metalliliitto jaSAJ lakkautetaan oikeudenpäätöksellä. Suomen Metal-lityöväen Liitto ja SAK pe-rustetaan.1937 Työnantajaliitto tunnus-taa Suomen Metallityöväen-liiton työläisten edustajaksiWärtsilän lakkojen yhteydes-sä.1940 Ns. tammikuun kih-laus, jolla työnantajat tunnus-tavat ammattiyhdistysliik-keen neuvotteluosapuoleksi.1945 Sosialidemokraattien jasallitun kommunistipuolueenyhteistoiminta alkaa Metalli-liitossa. Liiton ylimääräises-sä liittokokouksessa sosiaali-demokraatit säilyttävät vallankahdeksalla äänellä.1947 Saavutetaan 5- tuntinenlauantaipäivä metallin sopi-mukseen.1956 Urho Kekkonen vali-taan Tasavallan presidentik-si. Neuvostoliitto luovuttaaPorkkalan takaisin Suomelle.Suomi ajautuu yleislakkoonjoka kestää 19 päivää.1960 SAK hajoaa, SAJ perus-tetaan ja Metalliliiton rinnal-

KAKS KASIKAKS KASI 9

ajan henki yhdessä johtivatsiihen, että metalli ajautuiväistämättömään tilantee-seen; lakkoon. Lakko kesti 7-viikkoa, ja asetti monen per-heen pitkäaikaiseen laina-kierteeseen. Lakon suurinsaavutus yhtenäisyyden lisäk-si lienee lomaltapaluuraha,joka nykyään tunnetaan kokosopimuskentän kattavana lo-marahana.1977 Metallityöväen Murik-ka- opisto valmistuu. Metal-lityöväen liitto järjestää vauh-dituslakkoja ts- neuvotteluis-sa.1982 Mauno Koivistosta tu-lee ensimmäinen työväenliik-keen riveistä valittu Tasaval-lan presidentti.1983 Per- Erik Lundh vali-taan Metalliliiton puheenjoh-tajaksi, ennakkoluuloistahuolimatta hän hoiti tehtä-vänsä menestyksellisesti.1989 Syntyy henkilöstöraha-laki, Berliinin muuri murtuu.Wärsilä- Meriteollisuus me-nee konkurssiin ja Masa-Yards perustetaan.1992 Porvarihallitus hallitsiSuomea ja jätti surulliset jäl-jet sillä metallin jäsenistä olityöttömänä kaikkien aikojenennätys 71 139 jäsentä.1995 Suomi liittyy Euroo-pan unionin jäseneksi. Metal-liliitto kannattaa liittymistä.Suomi voittaa jääkiekonMM- kultaa.1999 100- vuotta täyttävässäMetalliliitossa on jäseniäenemmän kuin koskaan, yli167 tuhatta jäsentä.2000 Liiton puheenjohtajak-si valitaan Erkki Vuorenmaa.Solmitaan kaksivuotinen työ-ehtosopimus. Liiton jäsen-määrä kasvaa 170 714 jäse-neen.2002 Yhteisvaluutta euro ote-taan käyttöön vuoden alussa.2008 Liittokokous tekee suu-ria päätöksiä, mm. suuntau-tumisessa tulevaisuudenhaasteisiin ja valitsee pu-heenjohtajaksi liiton talous-päällikkönä toimineen RikuAallon.

Euroaikaa, verotusta jaensimmäinen euroajanlama:Kuusi vuotta on eletty tätäkultaista euroaikaa, muttahintavertailussa tulee vielä-kin käytettyä tuota opittuakuuden kerrointa, mutta kaise pitäisi unohtaa, sillä aikalienee tehnyt tehtävänsä.Satuin menneenä vuotenamarraskuussa katsomaan oh-jelman A- talk, jossa keskul-teltiin aiheesta onko Suomirikkaiden veroparatiisi?Pöydän toisella puolella istui-vat toimitusjohtaja Jari Saras-vuo ja kansanedustaja Hanna-Leena Hemming, toisellapuolella, kansanedustaja Paa-vo Arhinmäki ja suuresti ar-vostamani kirjailija Kalle Iso-talo (entinen Nokian johtaja).En ole kateellinen, vaan yri-tin opetella uutta suhteelli-suusteoriaa heidän keskuste-lujensa pohjalta.Jotain yhdenmukaisuuttahuomasin, sillä meillä Jarinkanssa on sama veronpidätys-prosentti 28, jonka minämaksan eläkkeestäni ja Jari17 milj. euron pääomatulos-ta. No onko se oikein, se eiselvinnyt ohjelman aikana,vaan mielipiteet jakautuivattasan 2/2. Annan lukijalle oi-keuden tehdä omat johtopää-töksensä. Tilastotietojen mu-kaan keskituloisen palkkatyö-läisen veroprosentti oli kor-keampi kuin pääomatulojenkuninkaan Göran Sundhol-min reilut 81 milj. euroa. Eiihme että ansiotulojen siirtä-minen pääomatuloiksi onkiihtynyt, siitä hyvä esimerk-ki on terveyspalveluja tuotta-vat liikkuvat lääkäripalvelut.Koko maailmaa ravisteleeparhaillaan USA:sta nopeas-ti kaikkialle laajentunut fi-nanssikriisi. Ennen kunnal-lisvaaleja uskoteltiin suomenselviävän kuin koira veräjäs-tä, mutta kuten huomaammetäydessä turbolenssissä ol-laan, joka näkyy lomautuk-sina ja mittavina irtisanomi-

sina. Valitettavasti tässä pyö-rityksessä monen nuoren per-heen haaveet tuhoutuvat taiainakin siirtyvät vuosiaeteenpäin. Nyt tarvitaan sitäpaljon puhuttua talvisodanhenkeä jossa maltti on valt-tia, sillä seuraavan nousukau-den alkaessa kärvistellääntodellisen työvoimapulankanssa, jos taas kerran sössi-tään perinteisesti, eli työnne-tään potenttiaalinen työvoimahätiköidyillä päätöksillä kor-tistoihin. Valitettavasti kun-nallisvaalit sattuivat huonoonaikaan ja pitkittivät valtioval-lan vastatoimenpiteitä noinkaksi kuukautta, joten kierrepääsi liikkeelle rakennussek-torilla ja levisi siitä hallitse-mattomasti läpi koko tuotan-non. Taantuma, eli häiriömarkkinoilla luo oivat olo-suhteet valita jyvät akanoistaja näin yleensä tapahtuu.Mutta mitä tapahtuu niilletoiseksi jääneille, todennä-köisesti kaikki kädet eivät oleenää käytettävissä, kun niil-le taas olisi käyttöä.Mutta eihän tässä mitään uut-ta ole, sillä vähintään 15 vuo-den välein palikat on jaettuuusiksi, ero on siinä, että en-nen ne jaettiin kotimaassa,nyt palikat jaetaan globaalis-ti ja jakajia on huomattavastienemmän.

Metallin uuden vuositu-hannen haasteet:

Kirjoituksen ammattiosastoakäsittelevässä osuudessa huo-maamme minkälaisessa pyö-rityksessä tämä liike on ollut1900- luvun alusta alkaen.Jouduttiin vaihtamaan nimeäja järjestäytymismuotoja tul-laksemme hyväksytyksi hal-litsevaan yhteiskuntajärjes-telmään, mutta myös siinävaikeassa tilanteessa tehtiinrakenteellisia uudistuksia.Globalisaatiosta ei ollut mur-hetta, vaan oli kysymys lähin-nä elämisen ehdoista ja jär-jestäytymisen vapaudesta.Tänä päivänä globalisaatio

eli pääomien, markkinoidenja tuotannon jakautuminenympäri maailmaa on tosi asia.Tämä luo valtavat haasteetmyös Ay- liikkeelle niin ko-timaassa, kuin myös kansain-välisesti. Kuten tiedämme,Metallityöväenliitto on yksineuvotteleva osapuoliTEAM- projektissa, lisäksisuurliittoa ovat valmistele-massa Kemianliitto, Sähkö-alojen ammattiliitto, Puu- jaerityisalojen liitto, Viestintä-liitto ja Rautatieläisten liitto.Metalliliitto järjestää asiastapostijäsenäänestyksen5- 19.2.2009. Sen tuloksenperusteella liittotoimikuntakatsoo, onko edellytyksiä kut-sua koolle ylimääräinen liit-tokokous, jossa päätetään lii-ton kannasta uuden teollisuu-den ammattiliiton perustami-seen ja tarvittaessa Metalli-työväen liiton lakkauttami-sesta tai muista toimista.Päätös on vaikea. Tiedän sen,koska järki ja tunteet taiste-levat keskenään. Ay- liikkeenperusasia on edunvalvonta,mutta myös olla heikompienpuolella ja vahvistaa rivejääntässä myllerryksessä. Vete-raanina en alkaa jakelemaanneuvojani, koska tunnen ole-vani jotenkin jäävi, sillä nytpäätetään työelämässä olevi-en jäsenten tulevaisuudenedunvalvonnasta. Arvoisa jä-sen, äänioikeuttasi käyttä-mällä vaikutat tulevaisuu-teen. Onko se TEAM- vainykyinen Metalliliitto? sinäjäsenenä päätät sen äänestä-mällä.

Terho KivinevaAmmattiosastonpitkäaikainen sihteeri

Viime vuoden liittokokousedustajien mietteitä Metalli 28:n valittiin kolme liittokokousedustajaa. Sauli Mielty 183 äänellä, Matti Latvakoski 134äänellä ja Erkki Åsvik 95 äänellä.Tässä liittokokous- extrassa he kertovat mielipiteitään ennen liittokokousta ja kokouksenkokemuksista ja päätöksistä seuraavin kysymyksin.

KAKS KASIKAKS KASI10

Matti Latvakoski

1. Porukka ei tiedä mikä on liittokokous ja senvuoksi jätettiin äänestämättä.Postiäänestyssekoilutkin vaikuttivat siihenjonkin verran, lisää aktiivisuutta tarvitaanmielestäni kentälle

2. Ensikertalaisena lähden mukaanpositiivisella mielellä. Kyllä tarkoitus onmennä puhumaan isossa salissa, jos asianieivät nouse muuten esille

3. Työehtosopimuksen viilaaminen on tärkein,se olisi saatava lähemmäksi työntekijää.Mielestäni arkielämä on saatava vieläkinparemmaksi ihmisille .

4. Irtisanomis- ja muutosturva-asiat ovattärkeimpiä asioita, keski-Euroopassa ne ovatpaljon paremmalla mallilla. Paikallinensopiminen pois, mielestäni riittää kunliittotasolla sovitaan pelisäännöt.

5. Ensikertalaisena pyrin keskustelemaan jaseuraamaan asioiden kehitystä ja tarpeen mukaan menen puhumaan isossa salissa,mikäli se on mahdollista.

6. Käsitykseni mukaan hallintopaikat on valittu jo tässä vaiheessa.

7. Team- keskusteluun osallistun ja muutosta liiton toimintaan on saatava. Suurliittoei välttämättä saa aikaan parannusta ja viimeinen liittokierros toi mukaan heikkojalenkkejä.

8. Kyllä jokainen edustaja pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon ja liiton asioihin.Oma aktiivisuus on tietysti tärkeää.

9. Niin mainitsin jo edellä Irtisanomis-, muutosturva- asiat ja paikallisen sopimisenlopettaminen. Ne ovat ne joita tulen ajamaan. Se on myös hyvä, että liitonpuheenjohtajalle on vastaehdokas olemassa.

10. Täältä Pohjanmaalta pystyy vaikuttamaan asioihin samalla tavalla, kuinmuualtakin Suomesta.

11

ennen ja jälkeen kokousta1. Mitä kertoo äänestysprosentti nyt käydyissä vaaleissa?2. Omat mietteesi valituksi tulemisesta?3. Mitkä ovat liittokokouksen tärkeimmät tehtävät?4. Tärkeimmät asiat, joita ajat liittokokouksessa?5. Millä tavoin aiot tehdä sen?6. Haluatko liiton hallintoon tai kokousta valmisteleviin työryhmiin?7. Miten aiot osallistua Team- keskusteluun ja mitä mieltä itse olet suurliitosta edunvalvojana?8. Uskotko pystyväsi vaikuttamaan päätöksentekoon?9. Mitkä asiat ovat niitä joihin pystyt vaikuttamaan?10. Mitkä ovat niitä asioita joihin ei Pohjanmaalta pysty vaikuttamaan?

Sauli Mielty1. Kysymys äänestysprosentista ja sen

alhaisuudesta kertoo sen, että asiat ovatmetallialalla hyvin ja nuoriso ei oleinnostunutta, eikä liioin tiedä liitontoiminnasta varsinkaan liittokokouksenmerkityksestä asioiden hoitoon.

2. Olen tyytyväinen valituksi tulemiseeni.Kokous on jälleen merkittävä tapahtumaja yhtenä suurena keskustelun aiheenatulee olemaan Team- projekti.

3. Mielestäni tärkein tehtävä on jäsentenetujen parantaminen. Myöstyöttömyyskassa on pidettävämetalliliitoon jäsenten omana kassana.

4. Olen mukana TES- valiokunta työskentelyssä, ja se on mielestäni tärkein asiakohdallani.

5. Kyllä paras vaikutuskanavani on valiokuntatyöskentely ja keskustelu isossa salissapuheenvuorojen kautta.

6. Niin siis olen TES- valiokunnassa, muihin en ole pyrkimässä.

7. Seuraan tarkkaan Team keskustelun kulkua. Itse en näe tällä hetkellä mitään hyötyäuudesta suurliitosta, joskin tällä hetkellä aika on liian lyhyt lopullisen mielipiteenmuodostamiseksi.

8. Omalta osaltani valiokunnassa voin vaikuttaa, joskaan se ei tule olemaan helppoa

9. Luottamusmiehen aseman parantaminen, työaikakysymykset ja työsuhdeturva ovatasioita, joihin uskon voivani vaikuttaa.

10. Sellaisia asioita ei ole, johon me emme pystyisi vaikuttamaan täältä Pohjanmaalta.

KAKS KASIKAKS KASI

KAKS KASIKAKS KASI12

Erkki Åsvik

1. Kentällä ollaan tyytyväisiä, eikä asiat kiinnosta,vaikka edellinen työehtosopimus ei ollutkaanparhaasta päästä. Vaalityö oli huonoaVaasassa.

2. Meillä eläkeläisryhmässä oli yhteiset aloitteetyhteistyön vaaliliiton kanssa ensimmäistäkertaa ja näin me

saimme eläkeläisedustajan mukaanliittokokoukseen.. Itse olen tyytyväinenvalintaani ja menen mukaan ensimmäistäkertaa

3. Edunvalvonta- asiat seuraavallenelivuotiskaudelle. Mottona meidän asialla.Veteraanijaoksen perustaminen tulevallakaudella on myös tavoitteena.

4. Tärkein asia on se, että liittoon perustettaisiin veteraanijaos ja sen mukaan minä toimin. Tietysti edunvalvonta- asiat puhuttavat paljon

5. Edellä mainittu veteraanijaos liittoon, se on se tärkein asiani ja aion käydäkeskusteluja sekä käytävillä, että isossa salissa.

6. En varsinaisesti ole harkinnut sellaista mahdollisuutta.

7. Team- keskusteluun osallistun ja se, että veteraaneja ei saa syrjäyttää liitontoiminnasta. En usko, että suurliitto tulisi olemaan parempi edunvalvojana.

8. Uskon, että parhaiten vaikuttaminen onnistuu ryhmien kautta tai äänestämälläisossa salissa

9. Veteraanien asiat, mutta haluan vaikuttaa myös nuorten edunvalvontaan. Nuoreteivät ymmärrä mitenkä tärkeää edunvalvonta on.

10. Pääsääntöinen liiton toiminta ohjataan kehäkolmosen sisäpuolelta. Mielestänivaikutusmahdollisuudet muualta Suomea on aika vähäiset.

13KAKS KASIKAKS KASI

Sauli Mielty

TES- valiokunnassa viilattiin parannuksiaSauli Mielty oli nyt kolmatta kertaa liittokokousedustajana. Kokousrutiinit ovat jo tulleet tutuiksi ja hänpaneutuikin pääsääntöisesti TES- valiokuntatyöskentelyyn. Muutosesityksiä tulevaan sopimukseensyntyikin aika lailla. Esille tulivat muun muassa palkankorotusten muoto: Onko se prosentti-, vaisenttimuotoinen? Liiton tavoitteena on senttimääräinen korotus tulevissa neuvotteluissa.Paikalliseen sopimiseen sekä alihankintayritysten ja vuokratyövoiman edunvalvontaan halutaan myösparannusta ja siitä keskusteltiin pitkään. - Näihin asioihin keskitytään seuraavalla sopimuskaudella, sanooMielty. Työnantajan vastuuta lisättävä työsuhdeturvan, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujenaseman parantamiseksi. Sosiaaliset asiat, kuten sairastuneen lapsen hoito ja ja muut edunvalvonta-asiatovat uusia ehdotuksia tuleviin neuvotteluihin.Team- projektin selvitystyö päätettiin suorittaa loppuun A- ryhmän päätöksellä myös reunaehtojamuuttamalla. Mikäli ehtoja ei muuteta suurliittoa ei synny, sanoo Mielty. Muissa Pohjoismaissa on nähtysuurliittojen edut ja siellä ollaankin tekemässä tämän suuntaisia päätöksiä. Meillä päätökset tehdäänselvitystyön jälkeen.Kokonaisuudessaan liittokokouksessa käytiin värikästä keskustelua monista asioista mm. puheenjohtaja-valinnasta ja Team- projektista. Hyviä asioita kirjattiin ja toivo paremmasta elää, sanoo Mielty. Tavoitteetovat kovat ja kenttä on valppaana. Nyt seurataan, ettei edellisten vuosien tunarointia pääse tapahtumaan,lisää hän.

Työlainsäädännöllä keinottelu ja epäkohdat saatava kuriin vuokratyövoimalla toimivissa yrityksissä,sanoo Sauli Mielty.

Matti Latvakoski toivoo, että nuoret ottaisivat edunvalvonta-asioita ”sarvista kiinni” ja osallistuisivatosaston toimintaan ahkerasti.

Erkki Åsvik oli hieman yllättynyt siitä, miten pieni vaikuttamismahdollisuus yksittäisellä edustajalla onliittokokouksessa.

KAKS KASI14

Matti Latvakoski:

Hieno kokemusVärikästä keskustelua, äänestyksiä ja mielipiteiden vaihtoa ihmisten kanssa eri puolilta Suomea. Ensialkuun liittokokous oli häilyvä käsite, mutta paikan päällä se aukesi täydellisesti. Kokouksessa todella näkimiten asioihin pääsee vaikuttamaan. sanoo Matti Latvakoski. Tämä oli minulle hieno kokemus ja pääsinopiskelemaan ”kokoustamista”.Muutosturva puhutti virallisesti parinsadan puheenvuoron verran ja käytävillä puhuttiin vieläkin enemmän.Itsekin kävin isossa salissa puhujan pöntössä kertomassa että lauantai on oltava vapaapäivä, eikä sitä sovimuutella työnantajan maun mukaan. Sain asialleni kannatusta ja se meni TES- valiokunnan käsittelyyn.Valiokunnassa todettiin, että asia on työlainsäädännöllinen ja hallituksen on muutettava lakia.Ennalta kiinnostanut puheenjohtajakisa oli odotetusti mielenkiintoinen ja asiasta käytiin välillä värikästäkinkeskustelua. - Tässä kohtaa erityisesti nuoremmat ottivat keskusteluun osaa ja varmasti nuorten ansiostamuutosta saatiin aikaan, sanoo Latvakoski. Puheenjohtajakisassa itse äänestin kenttäväen toiveidenmukaan, eli muutosta on saatava.Suurliittokeskustelu puhutti kokousväkeä ja hieman sekavin tuntein osallistujat asiaan suhtautuivat. NiinpäTeam- hanketta selvitellään ja ylimääräinen liittokokous tämän asian tiimoilta pidetään vuonna 2009. Mikälise hyväksytään, suurliitto aloittaa toimintansa vuonna 2010.Jäsenistön kannattaakin seurata yleistä keskustelua aiheesta, jotta he voivat muodostaa oman käsityksensäasiasta.

Erkki Åsvik

Eläkeläiset yhteisrintamassaEläkeläisten suurimpana huolenaiheena oli oman veteraanijaoksen perustaminen liittoon,jolloin samallasaataisiin yksi henkilö hoitamaan veteraanien asioita liitossa. Eläkeläiset esiintyivätkin yhtenä rintamanaasian puolesta. - Kävin puhumassa isossa salissa ja sain kannatusta mm. turkulaisilta ja lahtelaisilta, sanooÅsvik. Yli kolmekymmentä eläkeläisedustajaa oli äänestyksessä asian takana, mutta vaikutusmahdollisuustässäkin asiassa oli minimaalinen.Myös Team- keskusteluissa tuli esille, että muut mahdolliset liitot eivät halua erillistä veteraanijaostoasuurliittoon. Jos Team toteutuu, se tarkoittaa sitä, että ajatus veteraanijaoksesta voidaan unohtaa.Puheenjohtajakisa oli värikäs ja mieluisaa on se, että puheenjohtaja vaihtuu ja kokousväki jäi luottavaisinmielin odottamaan seuraavaa nelivuotiskautta uuden johtajan myötä. Yleinen henki muutoksen puolestatoteutui, lisää Åsvik.Ensikertalaisena paikalla olleena koko liittokokousruljanssi on suuri ja moninainen. Tarkkana pitää olla,että pysyy mukana kokouksen kulussa ja päätöksenteossa. Välillä tuntui, että puheita ja ehdotuksia eihuomioitu lainkaan. Valiokunnat päättävät ja yksinäisen edustajan vaikutusmahdollisuus liittokokouksessakokonaisratkaisuihin on vähäinen, miltei olematon. Myös ryhmät kutsuttiin koolle tiukkojen kysymystenratkaisemiseksi sekä parhaan lopputuloksen saamiseksi. Mielestäni puoluepolitiikkaa ei saisi sekoittaa ay-politiikkaan, vaan pitäisi avoimesti miettiä yhteisiä tavoitteita jäsenistön parhaaksi.Kuitenkin osallistuminen liittokokoukseen antoi uutta näkemystä siihen, miten asiat hoituvat liitontoiminnassa ja kuinka asioitamme oikein hoidetaan.

KAKS KASI 15

Wärtsilän linjakokoonpanossa elektroniikka-asentajana työskentelevä Sami Olmari valittiin nuo-risojaoksen vetäjäksi. Nuorisojaos on viettänyt hiljaiseloa viime vuodet ja nyt on tarkoitus herä-tellä nuoria mukaan toimintaan.Alkuun vähän selvittelen miten jaos on aikaisemmin toiminut ja sen jälkeen pyrin saamaan nuo-ria mukaan toimintaan.: - Nuorisojaokseen pääsevät kaikki alle 36- vuotiaat mukaan, muistuttaaOlmari.Pyrin siihen, että nuorisojaoksen toiminta ei ole byrokraattista, vaan asioita hoidellaan rennollameiningillä. Toivon, että nuoret olisivat kiinnostuneita oman työpaikan asioista ja jaoksen kauttaon mahdollisuus saada tietoa ja tuntemusta oman ammattiryhmän asioista. Odotankin, että jaok-sen toimintaan tulisi mahdollisimman moni nuori; Yhdessä voimme linjata omat tarpeemme jahalumme järjestää erilaisia tilaisuuksia. Tapahtumia voidaan järjestää sitten toiveiden mukaan,pohtii Olmari.Nuorisojaoksen tiedotus tapahtuu pääsääntöisesti jaoksen nettisivujen kautta, muttamahdollisuuksien mukaan myös työpaikkojen ilmoitustauluilla yms. Mikäli haluat tullamukaan jaoksen toimintaan, laita postia osoitteeseen olmari@netikka.fitai soita 044-2598099

Nuorisojaoksen vetäjäksi Sami Olmari

Uusi nuorisojaoksen vetäjä Sami Olmari harrastaa ATK- elektroniikan rakentamista va-paa-aikanaan.

KAKS KASI16

Reilun viidentoista hengenhiihdosta innostunut poruk-ka sai voiteluoppia urheilu-liike My Sportin tiloissaPitkälläkadulla entisenhuippuhiihtäjä Johan Lin-din opastuksella. Hän esit-teli uusimmat luisto-, ja pi-tovoiteet ja näytti voite-lukäsittelyt kädestä pitäen.Suurimmaksi ongelmaksinousi suksen pitovaikeudetja niihin löytyikin lääke uu-simista voiteista.Lind kävi läpi vanhojen voi-teiden poiston ja eri kelienvoiteiden käytön. Uudet

Viime vuoden liittokokous-vaalissa arvottiin kaikkienäänestäneiden kesken MIO C320 NORDIC EUROPE na-vigaattori. Herra fortuna ar-poi voittajaksi Heikki Rinta-pään, joka työskenteleeWärtsilässä.Äänestykseen oli helppoosallistua, sillä omalla työ-paikalla oli äänestyspaikka.Pidin luontevana äänestää

Ammattiosaston puheenjohtaja Veijo Nygren vas.ojentaa laadukkaan navigaattorin Heikki Rintapäälle.

Navigaattori löysiomistajansa

liittokokousvaaleissa. - Jakun vielä arvonnassakin on-nisti niin mukavaltahantämä tuntuu, toteaa Rinta-pää. Työkaverit sanoivat,että nyt ainakin osaat kul-kea työpaikalle lyhintä tie-tä, lisää hän.Koko maan ää-nestysprosentti oli 48% javanhan Vaasan läänin alu-eella 66%

My Sportissa Pitkälläkadulla järjestetty suksien voiteluil-ta keräsi mukavasti porukkaa kuuntelemaan uusimmatvoiteluniksit, jotka kertoi asiantuntemuksella entinen huip-puhiihtäjä Johan Lind .

My Sportissa suksien voiteluopissavoiteet ovat nestemäisessämuodossa, joten niiden kä-sittely on helppoa ja nope-aa. Samassa tilaisuudessaesiteltiin myös uudet suksi-mallit kilpasuksista joka-miehen harrastajavälinei-siin. Pyrimme olemaanVaasan monipuolisin urhei-luliike hiihdon, pyöräilyn,golfin ja juoksun saralla,sanoo kauppias Dan Hägg-lund. Me annamme asiak-kaillemme henkilökohtaisenpalvelun varustehankin-noissa, lisää hän.

Niin, kuinkahan sitä ennensukset huollettiin...?

Palkinnoille ainakin hiihdet-tiin.Oheinen kuva tuli ammat-tiosaston haltuun ja se onSaima Kiikerin jäämistöstä.Saima on työskennellytWärtsilässä sota-aikana.Kuva on 20-30 luvulta.

Jos tiedät kuvasta enem-män niin ota yhteys am-mattiosastoon.

KAKS KASI 17

Ammattiosaston veteraanitjärjestivät yhdistetyn kylpy-lä- ja laivaristeilyn 15.-18.9. 2008. Bussi keräsiosallistujat eri puolilta kau-punkia ja kuinkas ollakaanPräntööltä se suurin poruk-ka tulikin. Lyttisen Olavimuisteli, että ennen Prän-tööllä asui köyhälistö, mut-ta nyt siellä asustavat rik-kaat metallimiehet. Mattiavasi perinteisen kauppan-sa ja eipä aikaakaan kun jo-kaisella oli omat virvok-keensa repussa.Bussissa oli tunnelmaaalusta saakka ja arpakaup-pa kukoisti. - Tuotto meneepostimerkkikassaan sanoiveteraanien vetäjä ErkkiÅsvik, joka piti hyvän huo-

Veteraanien syysretkellätunnelmaa

len kanssamatkustajistaan.Heikki Tuomivirralle luo-vutettiin PUS:n lentopallo-joukkueen paita, joten tai-taa jääkiekko vaihtua len-topalloon.

Arpavoittojen arvonnassaonni suosi mm. Raija Nyk-vistiä joka voitti kuviosa-han ja Liisa Hämäläistä,joka valitsi miehelleen kon-jakkipullon. Edellä mainit-

tujen lisäksi voittajia oliuseita.Bussimatkan aikana muis-tettiin myös merkkipäivä-sankareita: Sirkka Salmi,Gunvor Stenman ja Aila

Naantalin kylpylässä nautittiin kaksi vuorokautta.

Lauluharjoituksia pidettii ahkerasti Aarre Järven säestyksellä.

KAKS KASI18

Palo olivat huomion kohtei-na.

Ensimmäinen etappiNaantalin kylpylässä

Naantalin kylpylässä ren-touduttiin 2 vuorokautta jasamalla tutustuttiin Naan-talin keskustan tarjoamiinpalveluihin. Toki jo valmis-tauduttiin tulevaan Metal-li Show- risteilyynkin. Jär-ven Aarre oli mukana säes-tämässä Haitarilla ja kuo-ron johtaja Reino Korpelanjohdolla suoritettiin laulu-harjoituksia tulevaa juhla-risteilyä varten.Kävimme myös tutustu-massa Tammiluodon viini-tilaan Paraisilla ja sielläsaimme paljon tietoa suo-malaisesta viiniteollisuu-desta.Taidettiinpa sielläihan pontikkaakin valmis-taa.

Ruokailujen jälkeen suunta-simme kohti Turkua jossatutustuimme Turun linnaanennen laivan lähtöä.

Juhlaristeilyllä tunnel-maa ja tietoa

Metalliliiton eläkeläisristei-ly oli kerännyt väkeä eripuolilta Suomea ja voidaansanoa, että laiva oli lastat-tu metallin eläkeläisillä.Niin sanotussa virallisessaosassa ryhmien vetäjät ko-koontuivat suunnittelemaanristeilypäivän kulkua, jajuhlakokouksen toiseksi pu-heenjohtajaksi valittiin Erk-ki Åsvik. Samassa tilaisuu-dessä käsiteltiin myös mui-ta asioita, kuten liittokoko-uksen jälkitunnelmia mm.Team- tilanteesta ja vete-raanityön ongelmista jaratkaisuista.

Vauhdikas ja selventäväseminaari Esko- JuhaniTennilän johdolla

Seminaariväki kerääntyi johyvissä ajoin paikalle ja ne

jotka eivät mahtuneet kabi-nettiin seurasivat seminaa-ria isosta screenistä 10-kannella.Tilaisuuden aloitti Elintar-vikeliiton Etelä Suomenopintovapaalla oleva toi-

Valloitimme Metalli Shown kappaleella “Pohjanmaan Helmi”, johon sanat on tehnyt Venny Kontturi.

Esko-Juhani Tennilä puhui selkokielellä risteilyvieraille.

KAKS KASI 19

mistonhoitaja Päivi Uljas,joka tekee väitöskirjatutki-musta hyvinvointivaltioidensyntyvaiheista professorienJuha Siltalan ja Matti Pel-tosen ohjauksessa. Tutki-muksen tavoitteena on saa-da selville, miten ennen elet-tiin ilman sosiaaliturvaa jamikä sen merkitys on ollutihmisten ajattelutavanmuuttumiselle.Mielenkiintoisen alustuksenjälkeen seminaariväki in-nostui keskustelemaan ai-heesta.Paljon kysymyksiä herättimyös kansanedustaja JyrkiYrttiahon luento eduskun-tatyö eilen, tänään ja huo-menna.

Viimeisenä mutta ei vähäi-simpänä Esko-Juhani Ten-nilä avasi sanaisen arkkun-sa. Lennokkaalle tyylilleenuskollinen Tennilä sai semi-naariyleisön tunteet pin-taan. Olipas sitten kysymyspalkansaajan, eläkeläisentai työttömän asioista, häntoi kaikki ongelmat selko-kielellä seminaariväen mie-tittäväksi. Avoimen reip-paasti hän selvitteli myösnykyisten vallassa olevienpuolueiden edesottamuksiapäätöksenteossa.Tennilä herätti seminaari-väen puhumaan. Vuorokes-kustelu olikin selkosanais-ta ja välillä nautittavaakinkuunneltavaa.

Seminaarin ehkä kaikkeintärkein lopputulema oli se,että sieltä toimitettiin kirjel-mä eduskuntaan yhteisenlähetystön puitteissa.

Metalli Show valloittilaivan

Iltapäivän alussa MetalliShow valloitti koko laivan,mitä monipuolisemmat elä-keläisryhmä esiintyivätkukin vuorollaan. Esiinty-misryhmien esittäminäkuultiin runonlausuntaa,sketsiä, laulua yksin ja yh-dessä.28:n veteraanien lähes vii-denkymmenen hengen kuo-

ro esitti Aarre Järven säes-tämänä Venny Kontturintekstiin sävelletyn kappa-leen “Pohjanmaan Helmi”.Ennen esitystä Aarre esittiyksin kappaleen “En päi-vääkään vaihtaisi pois”,joka lumosi laivayleisön.Laivan saapuessa satamaanväki poistuu omiin bus-seihinsa. Niin mekin ja sa-maa reittiä väki jaettiin tur-vallisesti koteihinsa. Kaik-ki mukana olleet kiittävätbussikuljettaja KennethEngsbota turvallisesta mat-kasta.

Reino Korpela lauloi kappaleen “Yksi päivä”.

Erkki Åsvik huolehti mallikkaasti matkalaisista kokoreissun ajan.

Terho Kivineva koetti onneaan bussimatkanarpajaisissa.

Aarre Järvi esitti mm. kappalaeen “En päivääkäänvaihtaisi pois”.

VeteraanientalkootRauta-kourassa

Perinteisten Rautakouratal-koiden suurin projekti oliPääarkennuksen lattian va-laminen. Jälleen oli suurijoukko mukana valamassalattiaa.Myös ulkoalueet ehdittiinsiivota kuntoon kesän vie-raita varten

Heikki Männistö kärräysvuorossa.

Krister Håkans ja muut pitävät välillä taukoa. Lattialämmitys asennettiin valamisen yhteydessä.

Talkoissa ehdittiin huoltaa myös sauna- ja ulkotilat.

KAKS KASIKAKS KASI20

12.3.2008 kantautui suruviesti lähiomaisille, ystäville ja ay- tovereille. Kullervo Vainio olinukkunut pois ankaran sairauden murtamana. Hän oli syntynyt Kauhajoella 18.8. 1933. Nuorestapitäen hän aloitti työnteon turpeennostossa. Tämän jälkeen hän oli muurarin opissa, muttamuurarin kannustuksesta mielenkiinto metallialaan kasvoi ja hän suuntasi Äänekoskellemieskotiteollisuuskouluun, jossa koulutettiin kyläseppiä. Koulun jälkeen hän oli jonkin aikaakoneiden huoltotöissä, mutta halu kehittyä valtasi mielen. Niinpä hän lähti työnhakuun VaasanWärtsilään, josta työpaikka löytyi. Hän työskenteli levyseppänä eläkeikäänsä saakka.Perhe perustettiin ja talo rakennettiin Kotirannalle, jossa kasvatettiin kaksi lasta.

Ay- toiminta ja urheilu olivat lähellä Kullervo Vainion sydäntä

Kullervo Vainio aloitti työt Wärtsilässä vuonna 1951. Hän liittyi ammattiosastoon ja toimi siellämonissa tehtävissä muun muassa luottamus-, ja työsuojelun luottamustehtävissä. Metalli 28:ammattiosastossa hän toimi yli 30 vuotta viimeksi veteraanijaoksen vetäjänä. Hän osallistui myöskunnallispolitiikkaan ollen mm. terveyslautakunnan jäsenenä 16 vuotta.Urheilu ja varsinkin paini olivat lähellä sydäntä. Aktiiviuransa aikana hän saavutti monia TUL-mestaruusmitaleita ja useita piirimestaruuksia. Painiuransa jälkeen hänet muistetaan kannustavanavalmentajana. Vuosikymmenten valmentajatyö näkyy vieläkin Vaasan Toverien painisalilla.Valmennuksen lisäksi hän osallistui seuratyöhön mm. rahastonhoitajana ja johtokunnan jäsenenä.Oli kyseessä sitten päivänpolitiikka, tai urheiluasiat hänellä oli aina selkeät mielipiteet asioista,joita työtoverit ja lähiystävät arvostivat ja edelleen arvostavat paljon. Vaikka Kullervo on nytpoissa hänen ajatuksensa ja mielipiteet elävät yhä.Kullervo Vainiota jäivät kaipaamaan vaimo ja lapset perheineen, sekä suuri joukko sukulaisiaystäviä sekä ay- tovereita, joiden kanssa hän vuosikymmenet toimi.

Pitkän linjan ay- veteraani on poissa

Metallin ammattiosasto 28. kukkalaitteen laskivat puheenjohtaja Veijo Nygren, sihteeriTerho Kivineva sekä veteraanijaoksen edustajat Heikki Männistö,Toivo Luhtala ja JouniKuusisto.

21KAKS KASIKAKS KASI

KAKS KASIKAKS KASI22

Jäsenedut, jotka tulevat Metalliliiton puolesta• Tärkein on työsuhteeseen liittyvien asioiden ( palkat,työajat, lomat, vapaapäivät ja työturvallisuus) valvonta ja kehittäminen.Myös työn sisältöön vaikuttaminen on edunvalvontaa jaTätä edunvalvontaa ei tee kukaan muu kuin ammattiliittosi.

• Työpaikalla lähin etujenvalvoja on luottamusmies. Liiton palkattu henkilökuntaaluetoimistoissa ja keskustoimistossa auttaa niin luottamusmiestä kuin yksittäistäjäsentäkin.

• Liiton jäsen voi saada oikeusapua.Murikka-opisto ja ammattiosastot tarjoavat monipuolista koulutusta.

• Metalliliitolla on tunturihotelli Metallikero ja leirintäalue Metalliranta. Liittotarjoaa myös monenlaisia lomia. Ammattiosastoilla on lisäksi omia vapaa-ajanviettopaikkoja.

• Jäsenkortti on samalla vakuutuskortti vapaa-ajalla ja matkoilla. Jäsenkortilla saaerilaisia jäsenetuja. Liitto on neuvotellut jäsenilleen myös muita etuja.

• Metalliliiton jäsenlehti Ahjo ilmestyy 24 numeroa vuodessa. Liiton kalenteri jaalennus työväenlehden tilauksesta kuuluvat myös jäsenetuihin.

• Metalliliiton jäsen on myös Metallityöväen työttömyyskassan jäsen. Se turvaaetusi, jos joudut työttömäksi

Asiaa löytyy osoitteesta: www.metalliliitto.fi

OMAN AMMATTIOSASTOSI JÄSENEDUT v. 2009

Lehtisetelin arvo 30 €. Käy niihin työväen lehtiin joihin myös Metalliliitto myöntääavustusta. Lehti laskuttaa osastoa tilauksesi mukaisesti. Etu on vain yhteen lehteen.Liiton tuki on 12-24 € / lehti. Eli etusi on jopa 54 €

Vaasan kaupunginteatteri. 2 kpl. Lippua per /jäsen. Metalli 28 jäsenkorttianäyttämällä saat liput ½ hintaan. Lippuja voit ostaa jokaiseen eri näytäntöihin vuoden2009 aikana.

Opintostipendit. Kaikista Metallin ja SAK:n järjestämistä kursseista. Lisätietojataloudenhoitajalta (maksetaan jälkikäteen kurssitodistusta vastaan)

Jaoksien (6 kpl) tarjoama toiminta on maksutonta tai pienellä omavastuulla. Tietoanäistä tapahtumista saat seuraamalla työpaikkasi ilmoitustauluja sekä osaston kotisivuja.

Vapa-ajan viettopaikka RAUTAKOURA. Hinnaston yms. Löydät osaston kotisivuiltawww.vaasanmetali28.fi

Toimi- ja kokoustila TAKOMO. Tiedot mahdollisesta vuokraamisesta osastonkotisivuilta.

Jäsenkalenteri, jäsenkortti sekä AHJO- lehti. Postitetaan sinulle kotiin joka vuosi.Metalli 28. oma jäsenlehti ”KAKSKASI”. Ilmestyy kerran vuodessa.Työpaikkasi työhuonekunnan toimintaa osasto tukee (rahallisesti) vuosittain.

EDELLÄ MAINITUISTA LISÄTIETOJA ANTAA TYÖPAIKKASI LUOTTAMUSMIEHET

23KAKS KASIKAKS KASI

TYÖVÄENLIIKEAmmattiyhdistysliike on periaateohjelmansa mukaan poliittisesti sitoutumaton etujärjestö. Se eikuitenkaan tarkoita, että ay-liikkeen ei pitäisi ottaa kantaa yleiseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun jasiinä esiin nouseviin kysymyksiin ja asioihin. Ay-liikkeen edunvalvontaa ja roolia yhteiskunnassa ei voidarajata pelkkään työehtosopimuksen rakenteluun ja jättää muut asiat herramme huomaan. Aktiivisuutta jaaloitteellisuutta tarvitaan nyt kaikilla tasoilla, ettei jouduta uhkaavien lama-aaltojen vietäväksi...

Viime vuosina tehdyt tutkimukset kertovat karua kieltä; me suomalaiset olemme entistä enemmänvieraantuneet politiikasta ja sen ymmärtämisestä. Käytännössä tämä on näkynyt heikkonavaaliosallistumisena. Erityisen huolestuttavaa on ollut heikko osallistuminen Ay-liikkeen vaaleihin.Vaaleissa, joissa kuitenkin ollaan lähimpänä sitä omaa jokapäiväistä leipää ja niitä leivän tekemisenehtoja.

Politiikkaan on suhtauduttu nuivasti jo pitkään ja varmasti myös aiheesta. Se koetaan jonkinlaisenapeikkona ja on monille kirosanan maineessa. Ikävää tässä asenteessa on, että se on johtanut samallapolitiikan toisen puolen, eli demokratian halveksuntaan. Monissa vaaleissa, (myös metallissa), tämä onnäkynyt siten, että ”nukkujista” on tullut usein suurin yksittäinen ryhmittymä. Tunnetusti tämäryhmittymä ei vaikuta mihinkään asiaan yhteiskunnassa.

Me metallilaiset näyttäydyimme varsin huonolla osallistumisprosentilla viime keväänliittokokousvaaleissa. Tarvittavat valinnat tuli toki tehtyä pienemmälläkin porukalla ja demokratianmuodot täyttyivät, mutta äänestysprosentit ovat aina viesti myös työnantajien etujärjestöille, jotka osaavatmyös tehdä päätelmiä siitä missä tahtotilassa ay-liikkeen jäsenistö kulloinkin on. Metallin tulevajäsenäänestys TEAM:iin osallistumisesta tulee kertomaan osaltaan missä tilassa me olemme. Aikaa tämänjärjestöllisesti tärkeän asian selvittelylle näyttää nyt olevan aivan liian vähän. Vielä kun se ei olejäsenistön mielissä mikään ykkösasia.

Harvoin ehkä ajattelemme politiikkaa noin yleensä ja sen suhdetta meidän jokapäiväiseen arkeemme jaelämäämme. Tai pitäisikö kysyä paremmin niin että onko meillä suomalaisilla ylipäätään olemassaelämänaluetta, jossa politiikka (lue: lait ja asetukset) eivät olisi enemmän tai vähemmän vaikuttamassa?Elämämme on, syntymästä hautaan, yhtä politiikan suloista ja koukeroista kirjoa. Suomen kirjastot ovatpullollaan tarinoita politiikasta ja poliitikoista ja joka päivä syntyy uusia. Voimme toki aina yrittäätietoisesti paeta politiikkaa, olla ajattelematta ja välittämättä siitä mitä ympärillämme tapahtuu.

Pakoyritykset yksityisyyteen ja yhteiskunnalliseen fatalismiin on ajallemme ominaista. Työstä kauppaanja kaupasta kotisohvalle viihdekeskuksen ääreen, on oravanpyörä, joka täyttää meidän arkipäiväämme.Emme kuitenkaan pääse politiikkaa pakoon kotonakaan. Siellä kotipöydän ympärillä istuu useitapolitiikan osa-alueita samalla kertaa, riippuen hieman itse kunkin elämäntilanteesta. Elämme siispoliittisesti paljon kahlitumpaa elämää kuin metallin esitaistelijat konsanaan. Kahleet ovat usein vain niinkullattuja, että häikäistymme niiden kiillosta, emmekä näe kuka pitää kiinni kahleiden toisesta päästä jasäätää niiden pituutta.

Ammattiosastomme historiikkia lukiessa ei voi olla törmäämättä politiikan ja aatteiden kiehtovaanmaailmaan. Se kertoo meidän monen, isän, tai isoisän kamppailusta leveämmän leivän ja paremmanhuomisen puolesta. He olivat liikkeellä joukolla, ja aatteen voimalla. Sitä liikettä kutsuttiintyöväenliikkeeksi. Mihin lie, tämä kaunis, ja arvokas sana sisältöineen hukkunut. Pitäisikö sitä oikeinyhdessä ryhtyä etsimään? Kysyy metalli 28:n jäsen Arne Mäenpää.

O O O O

O O O O

O O O O

O O O O

O O O O

O O O O

KAKS KASIKAKS KASI24

SOP-Metal Oy on vuonna1993 perustettu sopimus-valmistukseen erikoistunutyritys, jonka erikoisosaa-mista ovat korkeaa ammat-titaitoa, mittatarkkuutta jatoimitusvarmuutta edellyt-tävät metallin erikoistyöt.Näkyvin osa toimintaammeon huippuosaaminen teräk-sen, kuparin ja alumiinintyöstämisessä. Tällä hetkel-lä yritys työllistää 60 hen-kilöä ja tarve lisähenkilös-tön palkkaamiseen on ole-massa jos kehitys jatkuuentiseen malliin, sanoo toi-mitusjohtaja Sakari Särki-niemi. Suurin päämiehem-me on ABB jolla on 24 eritoimipistettä eri puolillamaailmaa. muu asiakasryh-mämme muodostuu useistaeri alan yrityksistä. Yrityk-semme luonteen huomioon-ottaen kasvumme vaihteleepäämiestemme tilauskan-nasta, ja näin ollen toimin-tamme mukautetaan senmukaan.

Työntekijöiden saatavuuson ollut ongelmana viimevuosina, mutta nyt yhteis-työssä aikuiskoulutuskes-kuksen ja ammattioppilai-tosten kanssa olemme saa-neet koulutettua levyseppä-hitsaajia palvelukseemme.-Kuparia työstävät henkilötme koulutamme itse, sanooSärkiniemi. JärjestämmeAmmattikoululaisille tutus-tumiskäyntejä jo heidänopiskeluaikanaan.

Tilauskanta näyttää vielähyvältä

Tilauskantamme näyttäätällä hetkellä hyvältä, se

kertoo siitä, että päämiehil-lämme kauppa on käynytedelliseen malliin. Meidänon vaikea ennustaa kovinpitkälle tulevaisuuteen, sil-lä elämme hyvin lyhyelläsyklillä päämiestemmesuuntaan (n. 1 kk). Seu-raamme toki koko ajan ti-lannetta ja joudumme rea-goimaan sen mukaan, sa-noo Särkiniemi. Yrityksem-me joustavuus päämie-hiämme kohtaan on luonutvakaat suhteet asiakkai-siimme.

Tiedonkulku ajan tasalla

Viikottainen palaveri solu-vastaavien ja työnjohtajienkesken pitää kaikki työnte-kijät ajan tasalla. Lisäksiilmoitustauluille tulostetaanuusimmat tilastot tuotan-nosta ja myynnistä. Tavoit-teemme on avoin ja rehelli-nen tiedotus yrityksen kun-kin hetkisestä tilanteesta.Sen jälkeen kun yritykses-sämme alkoi luottamus-miestoiminta, monet asiain-hoidot helpottuivat, sanooSärkiniemi. Paikallinen so-

piminen on toiminut hyvinja näin olemme pysyneetkilpailukykyisenä yhtiönä.Se, että toimimme osanaenergiateollisuutta ja olem-me erikoistuneet mm. kupa-rihitsaukseen antaa meillehyvät lähtökohdat kehitty-miseen. Ajan tasalla olevatlaatu- ja ympäristösertifi-kaatit kertovat laadustam-me, lisää Särkiniemi. Inves-tointeja on tehty, mm. toi-mitilat kaksinkertaistuivat.Näin saatiin kaikki toimin-not saman katon alle. Ko-neinvestointeja on tehty n.1 milj. eurolla viime tilikau-della, joten uskomme tule-vaisuuteen on hyvä. Yhti-ön liikevaihto nousee tili-kaudella 16-17 milj. eu-roon.

Toimitusjohtaja Sakari Sär-kiniemi itse on pitkän lin-jan yrittäjä. Ammattikoulunjälkeen hän oli kaksikym-mentä vuotta ABB:n palve-luksessa. WM Groupilla 6vuotta ja Yllin-Talli 1,5vuotta jonka aikana SOPMetal perustettiin.

Pekka Kotkavaaran amma-tinvalinta oli selvä jo ylä-asteella. Ammattikoulunkautta levyseppähitsaajak-si, ja näin siinä kävikin.Tammikuun alussa 2000Pekka aloitti työt SOP Me-tallissa ja työnkuvaksi muo-dostui muuntajien öljysäili-öiden hitsaaminen. Meilläon täällä uudet tilat, nyky-aikaiset työkalut ja nuore-kas porukka ja hyvä henki,luettelee Pekka, joka toimiimyös luottamusmiehenä jatyösuojeluvaltuutettuna.

Uudet tilat, nykyaikaisettuotantolaitteet

Uusien tuotantotilojen myö-tä meillä on hyvät työolo-suhteet, sillä nykyaikaisetilmanpoistolaitteet huoleh-tivat sisäilman puhtaudes-ta. Hitsatessa syntyvät sa-vukaasut poistuvat tehok-kaasti ja nopeasti, suoja-maskien avulla pystyy hen-gittämään puhdasta ilmaa.Kaikissa työpisteissä on ta-voitteena 0-tapaturmaa.Olemme onnistuneet siinähyvin ja jos työpisteissähuomataan jotakin korjatta-vaa niin viat kyllä korjataanvälittömästi työnantajantoimesta, sanoo Pekka.Pääsääntöisesti meillä onmiesvaltainen porukka,vain kolme naista on tällähetkellä tuotantotöissä.Kyllä täältä löytyy naisille-kin sopivaa työtä, lisää hän.Meillä on kahdeksan ulko-maalaista henkilöä töissä jahe ovat sopeutuneet poruk-kaan. Joskus on tullut esil-le kielellisiä ongelmia, mut-ta niistäkin on selvitty.

Dymaaminen ja osaavaSOP Metal Oy

SOP Metal Oy:n toimitusjohtaja Sakari Särkiniemen mu-kaan SOP Metal kehittää toimintojaan päämiehiensä toi-veiden mukaan.

PPPPPekkekkekkekkekka a a a a

25KAKS KASIKAKS KASI

Olemme sopineet paikalli-sesti työaikojen käytöstä.Aamuvuoro on 6-14 ja il-tavuoro 14-23. Teemmeviikolla sisään tunteja siten,että Perjantain iltavuoropäättyy klo 18. Porukka onkokenut tämän hyväksivaihtoehdoksi.

Työntekijöille tiedote-taan hyvin

Kerran viikossa pidettävättuotantopalaverien tulokset

ja tiedot tuodaan avoimestikaikkien työntekijöiden tie-toon mm. ilmoitustaulujenkautta. Näin pysymme ajantasalla tilauskannasta ja ai-katauluista, sekä kokonais-tilanteesta. Tämä luo yh-teenkuuluvuutta, sanooPekka.

Työntekijöiden hyvin-vointiin satsataan

Yhä tärkeämmäksi tulluttyöntekijöiden hyvinvoin-

nista huolehtiminen on otet-tu myös meillä huomioon.Meille järjestetään neljäkertaa vuodessa Tykytoi-minta/Saunailta päivä. Sil-loin suoritetaan mm. UKK-kävelytesti ja tehdään mui-ta mahdollisia urheilusuo-rituksia. Saunomisen jaruokailujen aikana rentou-dutaan ja ladataan itseäm-me. Osa porukasta pelaakaukalopalloa työnantajantukemana. Joululahjaksi

KotkKotkKotkKotkKotkavaara viihtyy SOP Metal Oy:ssäavaara viihtyy SOP Metal Oy:ssäavaara viihtyy SOP Metal Oy:ssäavaara viihtyy SOP Metal Oy:ssäavaara viihtyy SOP Metal Oy:ssä

Uusissa tiloissa ja nykyaikaisilla koneilla on mukava työskennellä, sanoo Pekka Kotkavaara.

työnantaja antaa perintei-sen joulukinkun ja -kalan.

Kaks Kasin toiminta

Ammattiosasto Kaks Kasintoimintaan Pekka ei ole ot-tanut osaa, joskin hän ontoimikunnan varajäsen.Kolmen pienen lapsen isä-nä aika ei riitä tällä hetkel-lä, joskin kiinnostunut hänon toiminnasta. Ammatti-osastolla on paljon erilais-ta toimintaa ja tarjontaa. Seon hyvä asia, että jäsenis-tölle tarjotaan mahdolli-suuksia harrastaa.Pekan vapaa-aika menee 5ja 3 vuotiaiden sekä 6 vii-kon vanhojen tyttärien javaimon kanssa. Mökkeilyja New Founlandin koiranulkoiluttaminen kuuluvatmyös vapaa-aikaan, päät-tää Pekka.

Hitsauskaasut ja hionta-pölyt poistuvat nopeastiuusista työtiloista, ja seluo hyvät työskentelyolo-suhteet.

KAKS KASIKAKS KASI26

Viime lokakuun loppupuo-lella kokoontuivat entisetammattiosaston puheenjoh-tajat muistelemaan omienpuheenjohtajakausien aika-na tapahtuneita kehityskul-kuja KaksKasin toiminnas-sa.Mukana olivat vanhimpanaUnto Kvist, joka on ollutammattiosaston puheenjoh-tajana vuonna 1960-1965.Dix Huhtamaa on ollutvuosina 1966-1971. Kvisttoimi myös 1972 puheen-johtajana jonka jälkeen pu-heenjohtajaksi valittiin Ola-vi Lyttinen. Hän toimi pu-heenjohtajana vuosina1973-1975. Nyt jo edes-mennyt Kullervo Vainio toi-mi puheenjohtajana ajalla

1976-1987.Mukana muis-teloissa oli myös TapaniHirvelä, joka heilutti pu-heenjohtajan nuijaa vuosi-na 1988-1990. Veijo Ny-gren aloitti puheenjohta-juuskautensa vuonna 1991ja toimii edelleen osastonpuheenjohtajana vuoteen2008 saakka.

lut vaan kokoonnuttiin pu-heenjohtajan kotona. Hei-nosen terveydentilan huo-nontuessa tuli uuden pu-heenjohtajan valinta eteen.Unto Kvist otti puheenjoh-tajuuden vastaan ja koko-uksia pidettiin muun muas-sa työväentalolla ja kau-punginteatterin painisalilla.Ammattiyhdistysliikkeenvoimistuessa vääjäämättämieleen tulee ensimmäisek-si yleislakko, silloin oltiinyhtenäisiä. Metallimiehilläoli oma lakkotoimikunta,jonka puheenjohtajana toi-min, muistelee Kvist. Koko-uksia pidettiin ja Kansan-talolla keitettiin lihasoppaa,johon tarvikkeet haettiinmaakunnasta. Mielenosoi-

Veteraanipuheenjohtajatyhteisissä muisteloissa

Sota latistimyös ammatti-yhdistystoimin-nan, muisteleeUnto Kvist

Kun sota loppui ja päästiinarmeijasta Kvist meni tela-kalle töihin ja siellä huo-mattiin, että ammattiyhdis-tystoimintaa on saatava ai-kaiseksi. Ensimmäisenä pe-rustettiin työhuonekunta janiin tapahtui muissakinmetallialan yrityksistä. Jä-senmäärä kasvoi ja toimin-ta elpyi silloisen puheenjoh-taja Niilo Heinosen kaudel-la. Untokin valittiin toimi-kuntaan, mutta mitään ko-koontumistiloja ei vielä ol-

Entiset ammattiosastomme puheenjohtaja Unto Kvist, Dix Huhtamaa, Olavi Lyttinen, Tapani Hirvelä, sekänykyinen puheenjohtaja Veijo Nygren muistelemassa omia puheenjohtaja-aikojaan Rautakourassa

27KAKS KASIKAKS KASI

tusmarssi oli mahtava.Marssi alkoi leipätehtaaltaja torilla pidettiin kokous.Mukana oli arviolta tuhatihmistä. Puheenjohtajanominaisuudessa olin itsekoko porukan airueena.Palosaaren järjestötalonvalmistuessa sinne saatiinkokoontumistilat jossa ko-koustettiin. Toiminta oliaktiivista ja jäseniä oli n.400-500. Myös liittokoko-usedustajana Kvist oli ak-tiiviuransa aikana.Poliittinen valtataistelu olituolloin kovaa ja kannatusmolemmin puolin uskollis-ta. Eräässäkin liittokokouk-sessa vastapuoli kehitteliosastoja paperilla saadennäin enemmistön. Kun mehuomasimme tämän otim-me sen verran nokkiimme jalähdimme kesken kokouk-sen takaisin Vaasaan.

Miten Dix Huh-tamaa tuli Am-mattiosastonjohtoon ?

Rehellisesti sanottuna meil-lä oli metallin SKP:n me-tallin puolueosasto ja Tai-jalan esityksestä minä tulinmukaan ammattiyhdistys-politiikkaan. Tarjolla oli

kaksi paikkaa, joko puheen-johtajuus KaksKasissa taiammatillisessa paikallisjär-jestössä. KaksKasi oli lä-hinnä sydäntäni ja siitä al-koi urani, muistelee Huhta-maa. Dix innostuu selaile-maan vanhaa jäsenkirjaan-sa. Vuoden 1950 kohdallahänellä on kymmenen viik-koa vapaajäsenyyttä, syynätähän oli metallin lakko.Lakon päämaja sijaitsi El-valla. Siellä jälleen lakko-laisille valmistettiin ruokaa,maakunnasta hankituistaruokatarpeista.Jäsenhankinta oli tärkeää jaluottamusmiesaikananipystyin vaikuttamaan uu-siin työntekijöihin. Par-haimpina vuosina hankin120 jäsentä. Ammattiosas-ton puheenjohtaja joutuijopa selvittelemään erimie-lisyyksiä pienillä työpai-koilla.

Ammattiyhdistysasioidenhoidossa puoluepolitiikkavaikutti varsinkin silloinkun SKP:ssä oli useita erilinjoja. Metalliliitossa lisät-tiin demokratiaa aloittamal-la suhteelliset liittokokous-vaalit. Näin myös KaksKa-sissa ammattiosaston toimi-kunta valittiin samoilla voi-masuhteilla kun liittoko-kousvaa-leissa. Huhtamaatiivistää tärkeimmiksi ta-pahtumiksi hajaannuksen jaeheytymisen aikajaksot. Josyksi ammattiliitto olisi hyl-jännyt eheytysehdotuksense ei olisi onnistunut.

Olavi Lyttinenpiti työhuone-kunnan koko-ukset molem-milla kielillä

Olavi Lyttisen työpaikka oliWikströmin moottoritehdasja siellä oli suuri osa työn-tekijöistä ruotsinkielisiä.mieleenpainuvimpia olivatHolmit, joita oli useita.Yhtä kutsuttiin GrongelHolmiksi, Pitkä Holmi, Us-

Osaston rahastonhoitaja Kauko Lämsä kertoi tämän hetken toiminnasta. Sa-malla hän esitteli lähihistoriassa tapahtuneista investoinneista Rautakouras-sa

KAKS KASIKAKS KASI28

kovainen Holmi ja Nor-maali Holmi. Grongel Hol-mi pitkitti aina työhuone-kunnan kokoukset kaiva-malla asian kuin asianjuurta jaksain. Wikströmintoiminnan loppuvaiheestaLyttisestä yritettiin tehdä”kello kallea”, mistä hänkieltäytyi. Kuitenkin tämä-kin jäi Grongel Holminhampaankoloon ja sen jäl-keen hän nimitteli minuaaikakenraaliksi.Luottamusmiesaikananieräs nainen täytti viisikym-mentä vuotta ja silloisessatyöehtosopimuksessa luki,että jos syntymäpäivä onarkipäivä niin siitä saa pal-kallisen vapaapäivän. Mut-ta nainen täytti sunnuntai-na ja siitäkin sain vihat it-selleni, Lyttinen muistaa .Puoluepolitiikan nostaessapäätään työpaikoilla, luot-tamusmiehen työ vaikeutuikovasti. Muun muassa sil-loiset Sinisalolaiset olivattodella aktiivisia ja luotta-musmiehen toiminta olivaikeaa. Tärkeimpiä saa-vutuksia metalliliitossa onollut taistelu 40 tuntisestatyöviikosta ja kesälomalaintoteuttaminen. Sitä ennenpiti olla 10 vuotta töissä,ennen kuin sai 3 viikon ke-säloman. Metalliliittolaiset

voivat olla ylpeitä. Voi-daankin sanoa, että meolemme olleet tulenkantajia,muistuttaa Lyttinen.

Tapani Hirveläaloitti ammatti-yhdistysuransapuuteollisuu-dessa

Tapani Hirvelä sai ensi kos-ketuksensa nuorena miehe-nä ammattiyhdistysliikkeen

ten visioiden hallitessa aja-tusmaailmaa, mitään suu-rempia muutoksia ei toi-minnassa tapahtunut, Jä-senmäärän kasvu oli tuol-loin tasaista.

Veijo Nygreninaikakaudellajäsenmääräpaisuu hurjasti

Veijo Nygren aloitti pu-heenjohtajakauden vuonna1991. Puheenjohtajakaudenhistoriaa en voi vielä ker-toa, koska olen vielä istuvapuheenjohtaja, hän sanoo.Mutta yksi puheenjohta-juuskauden kohokohta onammattiosaston 100- vuo-tisjuhla. Samana vuonna(1899) perustettiin myösMetalliliitto. Enää ei puhu-ta Wärtsilän ammattiosas-tosta vaan olemme yleisam-mattiosasto, joka palvelee

toimintaan. Hän oli perus-tamassa Alavudelle Puun-jalostusteollisuuden am-mattiosastoa. Osaston en-simmäinen puheenjohtajaoli työnjohtaja, samoinmyös luottamusmies olityönjohtaja. Tuohon aikaanopeteltiin ensimmäisiä as-keleita uuden osaston puit-teissa, Hirvelä muistelee .Vaasan Wärtsilään Hirvelätuli kuusikymmentäluvulla,ja liittyi KaksKasiin. Omapuheenjohtajakausi oli ta-vallaan välikausiluontoi-nen. Silloin elettiin Neuvos-tovallan murroksen aikaa jaosastonkin muutoksen ai-kaa. Se näky esimerkiksiWärtsilän värikkäiden pää-luottamusmiesten vaaleis-sa, mitä erilaisempien eh-dokkaiden myötä. Puheen-johtajakauteni meni erilais-

Unto Kvist ja Dix Huhtamaa katselevat tyytyväisenäosaston aikaansaannoksia Rautakourassa.

Olavi Lyttinen (vas.) vaihtamassa mielipiteitä VeijoNygrenin kanssa.

Osaston sihteeri Terho Kivineva (oik.) ja Olavi Lytti-nen muistelemassa entisajan ay-politiikkaa.

29KAKS KASIKAKS KASI

koko jäsenistöämme. Tällähetkellä enemmistö toimi-kunnan jäsenistä on PKyritysten työntekijöitä. Jä-senmäärän raju kasvu tuouusia haasteita osaston toi-mintaan.

SAJ:n ja SAK:naikaa

Tämä rinnakkain eläminenon ollut AY- ja työväenliik-keen surkeinta aikaa.Strömbergillä ja Wärtsiläs-sä nämä keskusjärjestöt sai-vat jalansijaa. Pienemmis-sä työpaikoissa sitä ei niinhuomioitu. SAJ:n perusta-misen syyksi ilmaantui So-siaalidemokraattien ha-jaannus. Jäsenhankinnassasen huomasi varsinkin sel-laisille maaseudulta kau-punkiin muuttaneille ihmi-sille, joilla ei ollut minkään-laista työväenliikkeen pe-rinteitä. Ensin liityttiinSAK:hon ja sen jälkeen tuliSAJ:n pelotuskaarti, jokasai sitten nuoret ja kokemat-tomat eroamaan liitosta.Huonoimmillaan työpai-koilla oltiin kuin kissat ja

koirat. SAJ:n poistuttua ti-lanne rauhoittui ja AY- jatyöväenliikkeen kasvu jat-kui entisestään.

Puoluepolitiikkaavai ammattiyhdis-tyspolitiikkaa

Kuusikymmentäluvun lop-pupuolelta saakka ammat-tiyhdistyspolitiikka on ollutosastossa ensisijainen jaasioita on hoidettu yhteis-työssä. Työpaikoilla ihmi-set tekevä yhdessä töitäpuoluekantaan katsomatta.Silloin kun kyse on yhtei-sistä asioista ne hoidetaanyhdessä. Näin se on toimi-nut myös KaksKasissa.Joskus kuitenkin luotta-musmiestehtävissä on ollutniin sanotusti ”suuri polii-tikko”. Tällöin on saattanutmennä puurot ja vellit se-kaisin. Mitä korkeammalleliitossa mennään, sitäenemmän puoluepolitiikkavaikuttaa päätöksentekoontänäkin päivänä. Yhteisenpäätöksen mukaisestiKaksKasi ei ole SAK:naluejärjestön jäsen vaansinne maksetaan kannatus-

jäsenyys. Tänä päivänäSAK on menettänyt otet-taan, ehkä se johtuu globa-lisaation tuomista ongel-mista.Työpaikoilla ei aina tiedet-ty mitä sopimusneuvotte-luissa tapahtuu. Kerrankinradiouutiset menivät ohikorvien, kun lakkouhka olipäällä. Siihen aikaan vielämetalliliitto teki omia sopi-muksia ja oli päätetty, ettälakko alkaa kello 11. Poruk-ka lähti työpaikoilta, muttatuolloin Wärtsilässä olikorttiporukoita jotka päät-tivät lähteä lakkoon kello12. Miesten lähtiessä vas-tassa olikin työnjohtajat jot-ka ilmoittivat, että sopimuson tehty, josta tietysti po-rukka oli hämillään.

KaksKasi ollutaina ajan hermolla

Entisten puheenjohtajienyhteistapaamisessa heijas-tui selkeästi asia, joka onvienyt ammattiosastoaeteenpäin. Sodan jälkeisentaantuman sisuunnuttama-na kerääntyi innokas jouk-ko ja sieltä lähtien on pu-

heenjohtajana toiminut ainaeteenpäinkatsova puheen-johtaja. Vaikka suuriakinlinjaerimielisyyksiä on il-mentynyt aikojen alussa,niin silti eheytyminen jayhteenkuuluvuus on kasva-nut vuosikymmenien var-rella. Siitä erityisesti Kvist,Huhtamaa ja Lyttinen ovattyytyväisiä, sillä he ovatolleet omien aikojensa tu-lenkantajia KaksKasissa jaammattiyhdistysliikkeessä.Nuoremman polven pu-heenjohtajien aikana Hirve-län ja Nygrenin aikana am-mattiosaston kehitys onkoskenut vieläkin enemmänjäsenkuntaan kohdistuviaasioita. On hankittu Vapaa-ajan viettopaikka Rauta-koura, jota on kehitettymäärätietoisesti, siten ettäjäsenistö voi viettää sielläaikaansa. Samoin on han-kittu Takomon kerhohuo-ne, joka on jäsenistön käy-tössä yleisiin ja yksityisiin-kin tilaisuuksiin. Seuraavasukupolvi ottakoon vastuunja ohjakset käsiinsä, toteaaentinen ja nykyinen puheen-johtajisto.

Muistelopäivän edetessä Dix Huhtamaa (kesk.) intoutuu muistelemaan yleislakkoa. Unto Kvist (vas.) jaOlavi Lyttinen keskittyvät kuuntelemaan.

KAKS KASIKAKS KASI30

It´s Rock´n roll, Markku Keho

Markku Keho purkautuu työpaineista Rock´n rollin avulla. Nelisenkymmentä keikkaa vuodessa onmukavaa vastapainoa arkirutiineihin, hän sanoo .

Syyskuussa vuonna 1980nuorimies Markku Kehoaloitti Wärtsilän konepaja-koulussa koneistuspuolella.Koulun jälkeen armeijankautta hän palautui tehtaal-le (32, 24, 22, 20-), moot-toreiden pariin niitä säh-köistämään. Hän toimiiluottamusmiehenä 20- teh-taalla ja on hoitanut työ-suojeluasiamiehen tehtäviä.Luottamustehtävät ovatmielenkiintoisia ja edunval-vonta on kiinnostavaa sekähaastavaa. Rock´n roll- mu-siikki on mitä ilmeisintävastapainoa päivätyölle.Vankka esiintymistaito aut-taa myös neuvottelutilan-teissa työpaikalla, hän sa-noo .

Musiikki, Rock´n Rollhenkireikä elämälle

Niin, kotoa se musiikkihar-rastus lähti. Äiti soitti huu-liharppua ja haitaria, isä olijo silloin ehdoton Elvis-fanija kotitarvesoittaja. Jo pie-nestä pitäen olen ollutRock- henkinen, vaikkakinlapsena sain parhaan tuenkotoa ja kirkkokuoron joh-tajalta Risto Ylimäeltä.Kahdeksanvuotiaana sainsedältäni vanhan venäläisenakustisen kitaran. Musta-valkotelevisiosta katsoinkuinka ”sedät” laittoivatsormet kitaran kielien pääl-le ja siitä sitten ruvettiin vei-vaamaan kolmisointurokki-kuvioita. Kaksitoistavuoti-

aana lauloin Vaasan kirkko-kuorossa kanttori Risto Yli-mäki kannusti meitä nuo-ria eteenpäin. Hän järjestimeille soittopelejä, rummut,basson, ja kitaran halujem-me mukaan.

Hurriganes, Sleepy Slee-pers, Juice, Beatles……It´s Rockn Roll

Ensimmäinen keikka vuon-na 1996 oli mieleenpainu-va - se tehtiin SuvilahdenOstoskeskuksen pihassaRekka-auton lavalla vesisa-teessa. Soittokamat kastuiniin kuin myös me itse, mut-ta yleisö poistui tyytyväise-nä ja me onnellisena ensim-mäisen keikan jälkeen. Vaa-

san nuorisokellarissa jamuissa nuorisotilaisuuksis-sa soitimme usein Ameba69 ja Power- kokoonpanoil-la.

Max On The Rox

Ovat bändejä joissa soitanja laulan tällä hetkellä. MaxOn The Rox yhtyeessä soit-tavat lisäkseni Max Bäck-man kitaraa ja Kaj Hahtorumpuja. Itse laulan ja soi-tan bassoa. Tällä kokoon-panolla soitamme ainoas-taan omia biisejämme jot-ka tekee pääasiassa Bäck-man. Olemme julkaisseetkolme pitkäsoittoa ja nel-jäs on tulossa, sanoo Keho.

31KAKS KASIKAKS KASI

Max On The Rox kokoonpanolla soitamme vainomia biisejämme. Olemme julkaisset kolmetäyspitkää CD:tä ja neljäs on tulossa, MarkkuKeho lupaa

The Nipples on pääbändi

Vuonna 1986 perustettuThe Nipples on se pääbän-di, jolla teemme nelisen-kymmentä keikkaa vuodes-sa. Tällä kokoonpanollasoitamme rock- covereita60-70 luvun artisteiltakuten ZZ-Top, DeepPurple, Hurriganes, Beat-les jne. Olemme soittaneetyhdessä yli kaksikymmen-tä vuotta. Meillä on haus-kaa rokin parissa ja se hei-jastuu myös yleisöön asti,Keho sanoo. Rokin soitta-miselle ei ikä ole esteenä.Itse olemme myös mietti-neet asian niin, että soitam-me niin kauan kun meillä onhauskaa keskenämme.Vaikka vanhainkodissavoimme vielä vetäistä”Rockn Roll musicin”,Keho nauraa . keikkailem-me 99 prosenttisesti ravin-toloissa ja jonkin verran yk-sityistilaisuuksissa.

Akustinen Family Pisness

Tällä kokoonpanolla esiin-nymme erilaisissa illanistu-jaisissa esittäen musiikkialaidasta laitaan: Paula Koi-vuniemestä Metallicaan.Kokoonpanossa on lisäkse-ni mukana vaimoni Tiinaja hänen veljensä Jyri Tolp-panen.

Bändiharrastus on osaelämää ja työnvastapainoa

Soittaminen bändissä tuohyvän olon tunnetta soitta-jille monin eri tavoin. Soit-tokeikka on sosiaalinen ta-pahtuma niin bändille kuinyleisöllekin. Soittajat naut-tivat ja yleisö viihtyy, se onse soittajan paras palkka.Sama pätee myös työelä-mään; hyvä työntekijätiimipitää mukavan työilmapii-rin työosastolla ja kaikkijaksavat paremmin, Kehosanoo. Nipples yhtye pal-kitsee fanijoukon tekemäl-lä täyspitkän live CD:n.