kaavoittajan vastineet kyyjärven peuralinnan ... · lisätietoja asi-asta/päätöksestä antaa...

KYYJÄRVEN KUNTA Vastineet 24.3.2015 20.5.2015

Peuralinna

Kaavoittajan vastineet Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 18.12.2014-19.1.2015 välisen ajan Kyyjärven kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi.

Kaava-asiakirjat selvityksineen löytyvät osoitteesta:

http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna.

Vastineet Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen palautteeseen: 11 kpl viranomaislausuntoja:

1. METSÄKESKUS 2. PERHON KUNTA 3. TRAFI 4. POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI 5. SOININ KUNTA 6. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS 7. ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 8. KESKI-SUOMEN MUSEO 9. FINNGRID 10. KARSTULAN KUNTA 11. KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS

4 kpl muistutuksia

1. SUOMENSELÄN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (SSLTY) 2. HEINO RIITTA JA TIMO 3. MÄKINEN OSMO 4. JOKELA ERKKI JA SEIJA

Lausunnot

1. METSÄKESKUS

Lausunto Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen Tuulivoimalat vaikuttavat moneen muuhun asiaan enemmän kuin metsätalouteen. Metsätalou-den osalta kyseessä on enemmän tuulivoimayhtiön ja maanomistajien välisen sopimuksen vaiku-tuksista niin metsä- kuin maaomaisuuden käyttöön tuulivoimapuiston, yhteyslinjojen ja tiestön osalta, Tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet jopa helpottavat alueen metsä-talous — ja virkistyskäyttöä.

http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna


Peuralinna

Metsäkeskus pitää tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannatta-van metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. Erilaisissa strategioissa, suunnitelmissa, ohjelmissa, myös maankäytön suunnittelussa, pitäisi siis nykyistä paremmin huomioida asiakirjojen vaikutukset metsäalan tuleviin mahdollisuuksiin. Yleiskaavojen osalta periaate tarkoittaa mm. seuraavia asioita: Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, omavaltai-set merkinnät). Metsätalousalueille pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hy-vän metsänhoidon suosituksiin. Kaavamerkinnät ja —määräykset ovat selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia Kaavat ovat metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa Metsänomistajille ja metsätoimijoilla on jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaiku-tusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa Yksityiskohdat Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on teh-tävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus. Kaavassa on luo-merkintöjä. Kaavamääräyksen mukaan kohteilla on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Karttatarkastelun mukaan kohteet ovat liian laajoja ollakseen metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaavamääräys pitäisi siis muuttaa. Taustaselvityksistä puutuu maininta maisemaselvityksestä. Syy lienee siinä, että selvitys on alu-eella tarpeeton.

Vastine:

Luo-alueet on tarkistettu kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Luo-alueiden rajauksiin ja merkintöihin otti kantaa mm. Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi ry, met-sänomistajien liitto Järvi-Suomi ry. Luo-alueiden rajauksista ja merkinnöistä todettiin mm. seuraavaa: ”Metsälain 10 §:n monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Näihin luetaan mm. vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä soiden kangasmetsäsaarekkeet, joita sel-vitysalueelta on sekä luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) että ympäristöselvityksessä (Nume-rola Oy 2013) rajattu. Metsälain 10§ 2 momentissa tarkoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Pienialaisuutta ei ole metsälaissa määri-telty. Laissa todetaan, että metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle. Luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) että ja ympäristöselvityksessä (Numerola Oy 2013) met-sälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä on esitetty luonnontilainen lyhytkorsineva Hii-denkallion lounaispuolella. Kohde on kooltaan noin 7 ha. Karpatinneva alueen länsiosassa on reu-noiltaan rahkarämettä ja keskiosistaan rahkanevaa. Suon keskellä on kangasmetsäsaareke. Myös tämä vähäpuustoinen suo on rajattu metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä sekä luontoselvityksessä että ympäristöselvityksessä. Alue, kangasmetsäsaareke mukaan lukien, on


Peuralinna

kooltaan noin 16 ha. Selvitysalueen pohjoisosassa on luontoselvityksessä rajattu metsälain mukai-sena erityisen tärkeänä elinympäristönä Kalliojärveä ympäröivä lyhytkorsineva. Kalliojärvi sisältyy alueen rajaukseen. Metsätaloudellisesti luonto- ja ympäristöselvityksissä metsälain mukaisina rajatut suokohteet ovat vähäpuustoisina soina vähämerkityksellisiä, joten ne voidaan tulkita metsälakikohteiksi. Metsä-laissa mainitaan enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Kalliojärvi on kool-taan noin 2,9 ha, joten laissa mainitut ominaispiirteet eivät sen osalta täyty. -> Kalliojärven luo-

merkinnästä poistetaan viittaus metsälakiin. (Kalliojärvi rajattiin pois luo-alueesta kaavaehdo-tusvaiheessa) Metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä on luontoselvityksessä rajattu isovar-puräme Hyötykankaalla. Kooltaan alue on noin 0,2 ha. Meriluodon ja Soinisen (1998) tunnistamisen ja rajaamisen ominaispiirteiden mukaan ”metsälain tarkoittama vähäpuustoinen suo erottuu sel-västi muusta metsäympäristöstä ja on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen” ja isovarpurä-meellä ”harva mäntypuusto voi saavuttaa pienen tukkipuun mitat”. Näiden tunnistamisen ja rajaa-misen ominaispiirteiden mukaan kohde täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäris-tön määritelmän. Luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) on suositeltu jätettävän koskemattomiksi kangasräme ja puro monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. -> Kangasrämeen luo-kaavamerkinnästä poistetaan viittaus metsälakiin ja purolle ei esitetä luo-merkintää, sillä Kärjenpuro ei ole luonnontilainen, sillä siihen laskee metsäojia ja sen yli kulkee ajoura. Lisäksi uomaa on perattu vuosien saatossa, kuten lausunnossa todetaan”.

Kuten lausunnossakin todetaan tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet jopa helpottavat alueen metsätalous- ja virkistyskäyttöä. Huoltotiet mitoitetaan raskaan kuljetuskaluston tarpeisiin. Yleiskaavassa ei oteta kantaa huoltoteiden yksityiskohtaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin.

Maisemaselvityksissä on noudatettu Ympäristöhallinnon ohjeita 2012: Tuulivoimaraken-tamisen suunnittelu. Maisemavaikutuksia on arvioitu maisema-analyysin ja kuvasovittei-den avulla. Maisemaselvitystä on tarkennettu kaavaehdotusvaiheen jälkeen. Kuvasovit-teet on päivitetty ja niiden määrää lisätty.

2. PERHON KUNTA

LAUSUNTO PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Khall § 17 Valmistelija toimistosihteeri Armi Kirvesmäki, puh. 0400 798 010. Tuulivoimapuiston suunniteltu alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa lähellä Alajärven ja Perhon kuntarajoja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 750 ha ja se sijaitsee suurelta osin tasaisella kuivatusojitetulla talousmetsä- ja suoalueella. Alueelle laadittavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset tuuli-puiston toteuttamiselle siten, että kaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on nähtävillä 18.12.2014-19,1.2015 Kyyjär-ven kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan intemet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi. Kyyjärven kunta pyytää toimittamaan mahdolliset lausunnot 19.1.2014 mennessä. Lisätietoja asi-asta/päätöksestä antaa tekninen johtaja Pasi Rannila, puh. 0400 361 990


Peuralinna

Ehdotus: Perhon kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleis-kaavaehdotukseen ja toteaa, että Peuralinnan tuulivoimapuiston rakentaminen ei saa haitata Perhossa vireillä olevien hankkeiden toteuttamista, koskien lähinnä sähkön siirtokapasiteetin tar-vetta Alajoen ja Limakon tuulipuiston osalta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

Vastine:

Osayleiskaavassa ei oteta kantaa sähkön siirtokapasiteettiin. Nämä asiat jätetään hanke-toimijoiden ja sähkön siirrosta vastaavan yhtiön ratkaistavaksi.

Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.

3. TRAFI

Liikenteen turvallisuusviraston lausunto Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuk-sesta. Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuu-teen tulee selvittää. Muistutamme että ilmailulaki on uusittu ja uusi Ilmailulaki on 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä on 158. Ilmailulaki edellyttää lentoes-telupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asetta-mista. Lentoesteet merkitään Trafin antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Vastine:

Hankevastaava (YIT Rakennus Oy) hankkii Ilmailulain (864/2014) 158 §:n edellyttämät lentoesteluvat voimaloille sekä niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen. Lentoesteluvat voimaloille tullaan hakemaan rakennuslupavaiheessa.


4. POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI

Kyyjärven kunta pyytää lausuntoa tuulivoimapuistoa koskevasta osayleiskaavasta. Kaavoitettava alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Kaavoitettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 metriä. Tuulivoimapuistoa alueelle suunnittelee VIT Rakennus Oy. Kaavaselostus Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 27 MW. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Väärämäen asuin- ja loma-rakennukset noin 1—1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuralinnan ja


Peuralinna

Onnelan asutus noin 1,5—3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Ympäristötarkastajan lisäys: Lähin asunrakennus n. 1,1 km päässä voimalasta 5 ja 1,2 km päässä voimalasta 1. Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhal-linnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu ISO 9613-2 -laskentastandardin mukaisesti (Numerola Oy:n implementoima malli). Mallinnuksessa tuuliturbiinina on käytetty 3,3 MW:n Vestas V126 -turbiinia napakorkeudella 137 m (roottorin halkaisija 126 rn) ,jonka lähtömelutaso on 106 dB(A) tuulen nopeuksilla 15-20 m/s napakorkeu-della.

Meluselvityksen mukaan tässä yhteydessä käytettävän turbiinityypin Vestas V126 osalta tiedossa oli vain valmistajan ilmoittamat arvot (expected values), jotka eivät ole takuuarvoja, joten melun lähtötietojen osalta mallinnus ei vastaa ympäristöministeriön oheistusta. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melu-tasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneu-voston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity. Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mu-kaisesti. Kun otetaan huomioon rakennuksien ääneneristävyys, melutasot jäävät selkeästi ohjear-vojen alapuolelle koko taajuusvälillä. Peuralinnan mallinnettu välkevaikutus vastaa todellista (real case) odotettavissa olevaa välketun-timäärää. Välkevarjostuksen Ruotsissa käytettävä ohje-arvo 8 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla, mutta Tanskassa käytettävä raja-arvo 10 h/a alittuu.

Tuulivoimamelusta Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohda-tessa ja vastaavasti irrotessa lavasta, Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amp-litudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloi-den melu koetaan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. Lisäksi on huomioitava että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sää-olosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen stabiilisuus. Tuuliolosuhteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun varjoalueita ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauem-mas. Asumisterveysohje melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennen aikaista heräämistä, Yksittäisten melutapahtu-mien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa meluta-pahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta.


Peuralinna

Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeg-taso ylittää 25 - 35 dB(A) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riip-puen, 40 - 65 dB(A) Alaraja patee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille me-luille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohjearvot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon turvaaminen etenkin yöaikaan. Mielestäni johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkään kestävä unta häiritsevä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asumisterveysasetusta. joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta mukaan melumallinnuk-sissa on kolme porrasta, Esisuunnitteluvaiheessa melumallinnus on toteuttajan valittavissa. Tar-koituksenmukaisuussyistä Jo esisuunnitteluvaiheessa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeistusta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko prosessin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yksityiskohtaisessa kaavoituk-sessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitet-tava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimel-listeho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melu-mallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön ta-kuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolo-suhdearvoja. Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tar-kastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaih-toehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoimala-alueen tuulivoimaloiden ympäristövai-kutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua melumallinnusta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melupäästön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuulivoimaloiden melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa, Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhtei-den mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorption aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumal-linnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdollisesti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytet-tävien rakennusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. Välkkeestä Auringon paistaessa tuulivoiman takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyöriminen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta sijainnista ja auringon kulmasta ulottuu tämä välkevaiku-


Peuralinna

tus jopa 1,3 km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellon-aikoina. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoina voidaan pyrkiä tuulivoima-loiden pysyttämiseen välkkeen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samalla suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. Tuulivoimaloihin on saata-villa automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä kohteessa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon 17.9.2013 mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat 300-500m I.-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim. Skotlan-nissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suunnitteluohjeena on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Campanian alueella suunnitteluohjeena on lO x napakorkeus. Peuralinnan tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asutukseen vaihtelisi em. suunnitteluohjeiden mukaan 1,3 -2km välillä, STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritse-vyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin läh-töarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. Rannikkoseudulla Suomessa on käsittelyssä tuulivoimalaa koskeva meluvalitus, lähin asunto 1,4 km päässä. Tuulivoimalan napakorkeus on 142m ‚eli samaa kokoluokkaa kuin Peuralinnaan suun-nitellut voimalat. Tehdyn melumittauksen mukaan matalataajuinen melu on ongelma. Asiaa kä-sittelevän viranhaltijan mukaan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi melun leviämiseen. Lisäksi hänen kokemuksen mukaan eri valmistajien ja jopa saman valmistajan eri mallia olevat voimalat tuottava erityyppistä melua. Myös toisaalla rannikolla on tuulivoimaloiden meluvalituksesta johtuvat melumittaukset käyn-nissä. Voimalat ovat samaa kokoluokkaa (3MW). Alustavissa melumittauksissa todettu tonaalisuuson-gelma, jota pyritty korjaamaan voimaloiden säädöillä. Lisämittauksilla todennetaan sisätilojen äänitasoja häiritsevyys. Lähin asunto 12 km päässä. On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todelli-sen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3MW tai suurem-missa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olet-taa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin, tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta.


Peuralinna

Lausunto Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuus-tekijät, melumallinnuksen lähtötietojen puutteellisuus sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta on olemassa. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- jo terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla n.2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella to-dennäköisyydellä välttyä. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan alle 2km päähän asutuksesta, tulee kaavamääräyksiin tehdä seuraava lisäys; “Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. ” Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määri-teltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeustur-vaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Jatkosuunnittelussa ja lupaprosessissa huomioitavia asioita: 1. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin. a. Mallinnuksen lähtötietoina tulee käyttää Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan ympäris-töministeriön mittausohjeen (ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014) mukaisesti mitattuja tai valmis-tajan standardin IEC TS 61400—14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänite-hotaso) takuuarvoja (declared value” tai “warranted level” . b. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) 2. Mahdollisten valitusten johdosta haittojen selvittämiseksi tehtävät melu ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulee kirjata lupaehtoihin. 3. Mikäli voimalat rakennetaan, tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka joka pysäyt-tää ne kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle.

Vastine:

Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupa-tarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Ympäristöluvan tarvetta ei siis


Peuralinna

voida arvioida kaavaprosessissa eikä kaavakartalla voida esittää määräystä, jonka toimi-, valvonta- ja harkintavalta on eri viranomaistaholla ja eri lainsäädäntöön perustuva.

Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Ympäristölupa ratkaistaan tuulivoimaloiden osalta yleisenä ympäristöluvan tarpeena kunnan ympäristö-lupaviranomaisen harkinnan mukaan. Ympäristölupahakemuksessa hakija esittää melu-tasot ja riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvan lupamää-räyksissä sitten päätetään melutasot ja seurantavelvoitteet. Tuulivoimaloita ei ole otettu ympäristön suojeluasetuksessa niiden toimintojen ja laitosten joukkoon, joilla aina tarvit-taisiin ympäristölupa. Lähtökohtaisesti voimalat pyritään sijoittamaan siten, että Ympä-ristölupaa ei tarvittaisi. Mikäli voimaloiden aiheuttama melu ylittää asetetut ohjearvot, tutkitaan voimaloiden siirtomahdollisuus tai rajoitetaan voimaloiden käyttöä(Ympäristö-lupa) siten, ettei asetetut meluarvot ylity. Kaavassa ei määrätä ympäristöluvan tar-peesta.

Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston pää-töksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti.

Kaavamääräyksissä todetaan mm. : ”Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyi-syyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suosi-tusohjearvot. Ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistet-tava, ettei asetetut melurajat ylity”. Voimalat sijoitetaan siten, ettei valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot ylity ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla

Yleiskaavamääräyksiä täydennetään myös seuraavasti: ”Rakennuslupa voidaan myöntää

suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tar-

kastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava

tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoi-

maloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkai-

sun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja.”

Ympäristöministeriön mukaan lakiin ei olla kirjaamassa metrimääräisiä etäisyysvaati-muksia tuulivoimalalta asutukseen, vaan etäisyydet määritellään tehtyjen/tehtävien sel-vitysten pohjalta.

5. SOININ KUNTA

Khall 27.10.2014 Kyyjärven kunta laatii tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Alue sijaitsee Kyyjärven kun-nan luoteisosassa, n. 10 km:n päässä keskustasta. Alueen koko 750 ha Alueelle sijoittuu enintään 9 tuuli voimalaa, joiden napakorkeus on 140 m ja roottoreiden halkaisija 120 m. Osayleiskaava


Peuralinna

laaditaan MKRL 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Mahdolliset lausun-not tulee toimittaa 27.10.2014 mennessä. Kaava-aineisto löytyy Internetsivulta www.kyyjarvi.fi Kunnanjohtaja Merkitään tiedoksi että kunnanhallituksen kokousaikataulusta ja kireästä lausuntoaikataulusta johtuen asiaa on valmisteltu virkamiestyönä. Annetussa lausunnossaan Soinin kunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kyyjärven kunnan tuulivoimaosayleiskaavaan. Päätös: Hyväksyttiin. Khall 15.1.2015 Kyyjärven kunnanhallitus on nyt asettanut ko. kaavaehdotuksen nähtäville ehdotusvaiheen kuu-lemista varten ja mahdolliset lausunnot tulee toimittaa 19.1.2015 mennessä. Kunnanjohtaja Soinin kunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kyyjärven kunnan tuulivoimaosayleiskaavaan edellyttäen että kaavalla ei ole yhteisvaikutuksia Soinin tuulivoimayleiskaavoihin. Päätös: Hyväksyttiin. Todettiin, että myös kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo on todennut, että osayleiskaavaluonnok-sesta ei ole erityistä lausuttavaa.

Vastine:


6. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS

ASIA Kyyjärven kunta on laatimassa Peuranhinnan tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoi-tettavalle alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on enemmillään 27 MW. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvai-kutteisena osayleiskaavana. PELASTUSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Keski-Suomen pelastuslaitos on antanut osayleiskaavan luonnosvaiheessa 24102014 lausunnon, johon Kyyjärven kunta on antanut vastineet 24.11.2014. Vastineessa ilmoitetaan, että palontor-juntaan liittyvät asiat otetaan huomioon toiminnanharjoittajan puolesta. Liitteenä 24.10 2014 annettu lausunto Keski-Suomen pelastuslaitoksen lausunto perustuu pelastusjohtajien 122.2014 kirjeeseen tuuli-voimaloiden kaavalausunnoissa huomioitavista asioista (kirje liitteenä) Pelastuslaitos lausuu asi-assa vain turvallisuusnäkökulmasta. Keski-Suomen pelastuslaitos toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudat-taa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastointiin,


Peuralinna

ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. Asiakirjoissa on todettu, että alueella ei sijaitse vakituisia asutusta. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Vääränmäen asuin- ja lomarakennukset noin 1-1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1.5-3.5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Pelastuslaki (37912011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajatta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää edellä mainituilta tahoilta myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. Pelastuslaitosten työryhmän selvityksen yhteydessä havaittiin, että tulipalon aiheuttamia onnet-tomuuksia on tapahtunut useita eri puolilla maailmaa. Onnettomuuksien yhteydessä on havaittu, että konehuonepalojen yhteydessä putoavat tuulivoiman osat aiheuttavat muiden muassa maas-topalojen vaaran kuivana aikana. Hankealueella oleva luonto on osan aikaa kalenterivuodesta kohteena erityisen herkkä syttymään myös kipinöistä. Koska pelastusloimella ei ote mahdollisuutta sammuttaa tuulivoimaloiden konehuonepaloa, tu-lee toiminnanharjoittajan varautua siihen omatoimisesti Käytännössä tämä edellyttää automaat-tista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. Tuulivoimaloi-den paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28: Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Flnanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013).

Vastine:

Lausunnossa tuodaan esille, että yli 1 MW tuulivoimaloille tulee varata yli 600 metrin

turvaetäisyys asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin. Peuralin-

nan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskitty-

mät ovat kaikki yli vaaditun 600 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta; Vää-

ränmäen asuin-ja lomarakennukset noin 1,2-1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä

voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1,5-3,5

km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista.

Palontorjunta-asiat tullaan huomioimaan toiminnanharjoittajan puolesta.

7. ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

Peuralinnan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta 24.10.2014 antamaansa lausun-toon ja kaavoittajan siitä antamaan vastineeseen viitaten Etelä-Pohjanmaa liitto toteaa, ettei sillä ole osayleiskaavaehdotuksesta muuta lausuttavaa.

Vastine:



Peuralinna

8. KESKI-SUOMEN MUSEO

Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö koskien osayleiskaavaa, jolla mahdollistetaan yhdeksän 3 MW tuulivoimalan kokoinen tuulipuisto Kyyjärven Peuralinnan alueelle. Osayleiskaavan alueelle on tehty kesällä 2014 arkeologinen inventointi, jonka tuloksena kaava-alueelta löytyi yksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltava tervahauta. Tervahauta on mer-kitty kaavakartalle ja kaavamääräykseen asianmukaisella sm -merkinnällä. Kohde sijaitsee tuleville tuulivoimalapaikoillekin johtavan, jo olemassa olevan tien välittömässä läheisyydessä. Tietä tullaan käyttämään tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa. Mahdolliset tiehen kohdistuvat muutokset tulee tehdä niin, että kiinteä muinaisjäännös ei vahingoitu millään muo-toa. Keski-Suomen museolla ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavan ehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen alueella ei ole rakennettua ympäristöä. Alue on pääosin turvetuotantoaluetta tai ojitettua suoaluetta. Lähiseudulle sijoittuu Peuralinnan kylä, jossa on säilynyt joitakin paikallisesti arvokkaita talous- tai asuinrakennuksia Kyyjärven ra-kennusperintöä kuvastavissa maatilapihapiireissä. Keski-Suomen museolta ei ole pyydetty kaava-luonnoksesta lausuntoa. Kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty tuulivoimarakentamisen maisemavai-kutuksia Peuralinnan kylän alueelle. Keski-Suomen museon mielestä tällainen maiseman tarkastelu olisi kuitenkin hyvä tehdä kylämai-seman paikallisten kulttuurihistoriallisten merkitysten turvaamiseksi. Asutuksen vähäisyys ei ole riittävä peruste jättää maisemavaikutukset selvittämättä. Muilta osin Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen rakennetun kulttuuriympäristön osalta.

Vastine:

Ks. Lausunnon 11 vastine, kohta Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön .

Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia Peuralinnan kylän alueelle on arvioitu maisemaselvityksen, maisema-analyysin ja kuvasovitteiden avulla. Kuvasovitteita on tehty asutuksen läheisyydestä alueilta, joissa on säilynyt paikallisesti arvokkaita ta-lous- tai asuinrakennuksia mm. Peuralinnan kyläalueelta sekä alueilta, minne voima-lat tulevat näkymään ja näin muuttamaan alueen maisemaa. Muutoksen merkittä-vyys on arvioitavissa kuvasovitteista. Näkyvyyden osalta tuulivoimaloiden merkittä-vimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Järvelän-Keskikylän-Peuralinnan asutuk-selle sekä vähemmässä määrin Väärämäen asutukselle. Näkyvyyttä rajoittaa alueen puustoisuus, ja lähiympäristön laajemmat näkyvyysalueet ovatkin pääasiassa avo-naisia turvetuotanto- ja suoalueita.

Keski-Suomen museolta on pyydetty lausunto kaavaluonnosvaiheessa. Lausunto-pyyntö on lähetetty 23.9.2014 sähköpostitse osoitteeseen: '[email protected]'


Peuralinna

9. FINGRID

Fingridillä ei ole lausuttavaa kaavaluonnoksesta. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1 999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omista-mien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta.

Vastine:


10. KARSTULAN KUNTA

Khall § 12, 19.01.2015 Kyyjärven kunta pyytää oheisilla lausuntopyynnöllä mm. Karstulan kunnan lausuntoa Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 19.1.2015 mennessä. Kyyjärven kunta on laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoitettava alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Kaavoi-tettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 met-riä. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikuttei-sena osayleiskaavana. Tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos pidettiin nähtävänä 25.9.—27.10.2014. Kunnanhallitus totesi kokouksessaan 29.9.2014 / § 157, ettei sillä ole osayleiskaavaluonnoksesta erityistä lausut-tavaa. Tuulivoimapuiston osayleiskaava on asetettu nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten MRL 65 § ja MRA 19 § mukaisesti. Osayleiskaavaehdotukseen voi tutustua mm. internet osoitteessa http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna. Päätösehdotus: Kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaehdotuksesta erityistä lausuttavaa. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti.

Vastine:


11. KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tutustunut kyseiseen osayleiskaavaeh-dotukseen ja toteaa siitä sen käyttöön toimi tettujen asiakirjojen perusteella lausuntonaan mm. seuraavaa: Yleistä


Peuralinna

Kyyjärven kunnan luoteisosan alueelle ollaan laatimassa oikeusvaikutteista Peuralinnan tuulivoi-mapuiston osayleiskaavaa. Kyseinen osa yleiskaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennus-lain 77 a §:n tarkoittamana yleiskaavana, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteina kaavassa osoitettavaksi tulevilla tuulivoimaloiden alueilla (tv -kaava-merkinnät). Osayleiskaavalla on tarkoitus osoittaa tuulivoimaloiden alueet yhteensä 9 tuulivoi-malan rakentamiseen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa + 215 metriä. Kyseisen laadinnan kohteena olevan osayleiskaavan alue rajoittuu länsi- ja luoteisosistaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueen rajaan ja kyseisen maakunnan alueella Alajärven kaupun-gin alueen rajaan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen rajaan ja kyseisen maakunnan alu-eella Perhon kunnan alueen rajaan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelytarpeen tilanteesta ympäröivällä alueella Yhteysviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 21.1.2015 päättänyt, että Kyyjärven kunnan keskustan alueen eteläpuolelle ja myös nyt kyseessä olevan Peuralinnan tuulivoimahankkeen vaikutuspiirin alueelle sijoittuvaan Harsunnevan tuulivoi-mahankkeeseen (aikaisemmin hankkeesta laajempana käytetty nimeä Harsunkankaan tuulivoi-mahanke) ei tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kaavoitus Yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys tuulivoimaloiden käytön jälkeisestä voimaloiden purka-misesta tulee poistaa kyseisistä määräyksistä lainvastaisena. Vaikutukset luontoon Nyt kyseessä olevaan Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen liittyen on toteutettu maakotkan osalta mittava maastohavainnointi 5.1 2.201 3-30.10.2014 välisenä aikana. Ramboll Oy on lisäksi laatinut lausunnon nyt kyseessä olevan tuulivoimahankkeen vaikutuksista maakotkaan sekä myös arvion tämän Peuralinnan tuulivoimahankkeen ja Perhon kunnan alueelle sijoittuvan Alajoen tuu-livoimahankkeen yhteisvaikutuksista. Todellista törmäyskuolleisuutta arvioinnissa on estimoitu etenkin havaintoaineistoon perustuvan materiaalin ja mallinnuksen perusteella. Maastohavain-toihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin on katsottava ennustavan selvästi pienempää kotka-kuolleisuutta kuin verrattuna kuolleisuuden ennusteen pohjautumista teoreettiseen lentoaktiivi-suusmalliin. Lausunnossa tehdylle valinnalle on esitetty perusteluja. Havaintoaineistopohjaisessa arvioinnissa yhtenä ongelmana on pidettävä arvioinnin mustavalkoisuutta. Törmäysriskin kasva-misen ja pienenemisen kannalta on katsottava olevan ratkaisevan tärkeää se, että tapahtuuko kotkan lentäminen hankealueen sisäpuolella vai ulkopuolelle. Välittömästi hankealueen rajan ta-kana lentävä maakotka ei tule vaikuttamaan törmäysriskiin suurentavasti vaan pienentävästi, koska kyseinen tilanne kasvattaa lentotuntien sitä osuutta, jonka maakotka viettää tarkasteltavan hankealueen ulkopuolella. Tähän liittyen ongelmana on pidettävä hankealueen ahdasta rajausta. Hankealueen länsireunalla, jolla maakotkien liikehdintää on pääsääntöisesti havaittu, lähimmät suunnitellut voimalat sijoittuvat vain noin 200-500 metrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Mi-käli tällaisessa tilanteessa maakotkan havaitaan lentävän useita minuutteja esim. runsaan 500 metrin etäisyydellä juuri hankealueen ulkopuolella, tehtävä havainto pienentää maakotkan tör-mäysriskiä verrattuna siihen tilanteeseen, että kyseistä havaintoa ei olisi tehty lainkaan. Hankealuetta koskevaan arviointiin liittyvä laajentamistoimenpide tulisi kasvattamaan luonnolli-sesti myös laskennallista tärmäysriskiä. Tätä ei ole kuitenkaan pidettävä lähtäkohdiltaan itsetar-koituksena toimenpiteenä. Oleellisena on pidettävä sitä, että tehtävän paikannuksen mahdollisen virheen käytännön merkitys on sitä suurempi, mitä lähemmäksi voimaloita riskittömäksi katsotun lennon raja sijoittuu. Muodostuvassa kokonaisuudessa ongelmalliseksi on katsottava se, että ah-taasti rajatun hankealueen läheisyydessä on tehty havaintoja useista lennoista, jotka on tulkittu


Peuralinna

tapahtuneeksi kokonaan hankealueen ulkopuolella ja jotka näin pienentävät törmäysriskiä. Ti-lanne ei olisi lainkaan yhtä ongelmallinen, jos hankealueen ulkopuoliset lennot painottuisivatkin selkeästi etäämmälle hankealueesta ja hankealueen rajamaastossa havaittaisiin vain yksittäisiä, hankalasti tulkittavia lentohavaintoja. Hyvänä puolena teoreettisen lentoaktiivisuusmallin osalta on pidettävä sitä, että mallin perus-tana on jatkuva muuttuja. Törmäysriskin arvioinnissa lentoaktiivisuus tulee käsiteltäväksi luokit-televana muuttujana, muttakin useissa vyöhykkeissä. Heikkona puolena mallissa on pidettävä sitä, että malli ei ota huomioon maastorakenteen vaihteluita. Sekä nyt kyseessä olevan Peuralin-nan tuulivoimahankkeen vaikutuksia että myös tämän Peuralinnan tuulivoimahankkeen ja Per-hon kunnan alueelle sijoittuvan Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksia arvioitaessa lähtö-aineistona on ollut kaksi tunnettua pesäpaikkaa. Kyseisissä paikoissa puussa olevien pesien asut-tuna olemisen satunnaisuuden perusteella on pidettävä selvänä, että jossakin nyt kyseessä ole-van hankealueen lounais-, länsi- tai pohjoispuolelle sijoittuvalla maastoalueella on myös tunte-maton pesäpaikka, eräiden arvioiden mukaan kaksikin pesäpaikkaa. Koska tällä hetkellä ei ole olemassa tietoa siitä, minne nykyiset aktiivisesti käytössä olevat pesäpaikat sijoittuvat suhteessa tunnettuihin pesäpaikkoihin, tulisi Peuralinnan tuulivoimahankeen ja Alajoen tuulivoimahank-keen yhteisvaikutusten lentoaktiivisuusmalliin perustuvassa törmäysriskin arvioinnissa ottaa huo-mioon myös Alajoen tuulivoimahankealueella sijaitseva pesäpaikka, jolla olevan pesän osalta on aiemmin tapahtunut pesän putoaminen. Kuten laaditussa lausunnossakin todetaan, reviirin vaih-topesien huomioon ottaminen kuvaa reviirin muotoa paremmin kuin yksittäisistä pesistä tehty tarkastelu. Nykyinen pesäpaikka saattaa sijoittua jopa lähemmäksi Alajoen vanhaa pesäpaikkaa kuin muita tunnettuja pesäpaikkoja. Edelleen, mikäli arviointi Alajoen pesän kuulumisesta toiseen reviiriin katsotaan pitävän paikkansa, Alajoen pesäpaikan huomioon ottamista mallinnuksessa on pidettävä erityisen tärkeänä. Maastohavainnointi ja aineiston käsittely sekä mallintaminen on katsottava tehdyn sinänsä pe-rusteellisesti ja kyseiseltä tilannepohjalta tulee vaikutus siltä, että laadittu lausunto lieventää kä-sityksiä arvioitaessa tuulivoimapuiston johdosta odotettavissa olevia haittavaikutuksia maakot-kalle. Edellä esiintuodut ongelmakohdat huomioon ottaen on pidettävä kuitenkin todennäköi-senä, että havaintoaineìstoon perustuvassa mallinnuksessa maakotkan lento on tulkittavissa ris-kittömäksi liian helposti. Epävarmuustekijöitä olisi vähennettävissä harkitsemalla satelliittipaikan-timen asentamista reviirin koiraalle, kuten Soinin kunnan Pesolan tuulivoimahankkeen yhtey-dessä ollaan suunnittelemassa. Tällöin reviirin ja erityisesti hankealueen merkitystä maakotkare-viirille olisi mahdollisuus arvioida huomattavasti runsaamman ja tarkemman aineiston perus-teella. Tässä tilanteessa ilman tarkempaa lisäaineistoa on katsottava edellytysten puuttuvan ky-seessä olevan Peuralinnan tuulivoimahankkeen toteuttamiselle suunnitellussa laajuudessa. Len-toaktiivisuusmallin osalta yhteisvaikutusarviointia tulee täydentää ottamalla mallinnukseen mu-kaan Alajoen vanha pesäpaikka, sillä havaintoaineiston perusteella kotkan liikehdintää näyttäisi tapahtuvan kyseisen pesäpaikan lähialueillalähes samoissa mittasuhteissa kuin eteläisempienkin pesäpaikkojen ympäristössä. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Kyseinen Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava on tarkoitus laatia maankäyttö- ja raken-nuslain 77 a §:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa erityisesti määrätään kaavan käyttämisestä tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena. Edellä esiintuodun mukaista maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 77 b § huomioon ottaen huolehtia mm. siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Nyt kyseessä olevan osayleiskaavaprosessin aikana on kaavaan liittyvissä neuvotteluissa ja lau-sunnoissa tuotu ohjeistuksena esille hanketta koskevan maisemaselvityksen laatimistarve. Kaava-ehdotuksen kaava-asiakirjoihin ei ole edelleenkään sisällytetty erillistä, asiantuntijan laatimaa


Peuralinna

maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia. Mm. kaavaselostuksen sivulta 8 alkavaan, Peuralinnan tuulivoimalahanketta koskevien selvitysten listaukseen ei sisälly mainittua maisema-selvitystä. Kokonaiskorkeudeltaan yli 200 metristen tuulivoimaloiden rakentamistoimilla on katsottava ole-van maisemaan kohdistuvia merkittävän tasoisia vaikutuksia. Maisemaan kohdistuvien muutos-ten arvioinnin suorittamisen saamiseksi mahdollisimman luotettavantasoiseksi, tulee arviointiko-konaisuuteen sisällyttää myös ymmärrettävä analyysi maiseman nykytilasta. Kaavaselostuksen kohdassa 2.3.4 “Maisema” alueen maisemasta on tuotu esille suppeaksi katsottava, lähinnä maankäytöllisiin näkökulmiin pohjautuva sanallinen kuvaus. Varsinaisen maisemaselvityksen puuttuessa maisemavaikutusten arviointiprosessissa lähtötietoina tarvittavaa, tarpeenmukaista analyysiä kuvauksineen ja karttaesityksineen alueen maisemarakenteesta ja maisemakuvasta ei ole käytettävissä. Kyseessä olevan tuulivoimahankkeen maisemavaikutusten arviointi on perus-tettu näkemäanalyysiin ja havainnekuviin. Laaditun havainnekuvamateriaalin yhteydessä ei ole tuotu esille aineistossa käytettyjen tuulivoimaloiden korkeutta eli vastaako aineistossa käytetty korkeustasotilanne kaavaehdotuksen mahdollistamaa kokonaiskorkeutta +215 metriä. Kaava-asiakirjoista ei myöskään käy ilmi se, millä perusteilla havainnekuvapisteiden valinta on tapahtu-nut. Mikäli olisi käytettävissä taustamateriaalina maisema-analyysi, antaisi se perusteita havain-nekuvapisteiden valitsemiselle. Kaavaselostuksessa kyseisen tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksia on luonnehdittu vähäisiksi mm. seudun asumattomuuden ja metsänkäsittelytoimien vuoksi. Alueen syrjäinen ja erämainen sijainti saattaa kuitenkin tietyssä määrin kasvattaa muutosherkkyystilannetta. Tarkastelu peri-saatteissa yhtenä yleisenä näkökohtana on myös huomioitava mm. se, että mitä koskematto-mampi mahdollisesti ympäristökokonaisuus on, sitä voimakkaammaksi ristiriita alueelle raken-nettavaksi suunniteltujen tuulivoimaloiden ja alueen maiseman välillä saattaa muodostua. Esim. alueella suojellut suoalueet huomioon ottaen vaikutukset luonnonmaisemaan saattavat muodos-tua merkityksellisiksi. Kaavaehdotuksen mukaisen tuulivoimahankkeen vaikutusalueen maiseman ominaispiirteistä, maisemakuvasta, maisemakuvan herkkyydestä ja maisemakuvan muutosten sietokyvystä ei ole katsottava tehdyn kyseessä olevan osayleiskaavan laadinnan yhteyteen sen tasoista maisemasel-vitystä, jonka perusteella olisi mahdollisuus arvioida nyt osoitettavaksi suunnitellusta tuulivoima-hankkeesta aiheutuvien maisemavaikutusten merkittävyyttä ja hankkeen suhdetta alueen maise-man sietokykyyn. Kyseisen tuulivoimahankkeen ympäristöön Keski-Suomen maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maa-kunnan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueilla sijoittuvien, tiedossa olevien tuulivoimahank-keiden yhteisvaikutusten arvioinnin riittävyydessä on katsottava olevan puutteellisuuksia. Esim. kaavaselostuksen näkymisen yhteisvaikutuksia koskevaan kuvaan 48 “Näkemäanalyysin tulokset’ liittyen nyt kyseessä olevan Peura-linnan tuulivoimahankkeen ympäristöalueelle sijoittuu kuvassa esiin tuotuja tuulivoimahankkeita useampia tuulivoimahankkeita. Esim. Kyyjärven kunnan alu-eella on vireillä Harsunnevan ja Hallakankaan tuulivoimahankkeet, joilla on tämän hankkeen kanssa maisemaan kohdistuvia, selvittämis- ja arviointitarvetta omaavia yhteisvaikutuksia. Muita asioita Ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimahanketilanne ja siitä aiheutuva mah-dollinen yhteisvaikutusten arvioinnin täydentämistarve tulee vielä tarkistaa. Lausunnon valmiste-luun ovat osallistuneet Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue.


Peuralinna

Vastine: Kaavoitus

Yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys tuulivoimaloiden käytön jälkeisestä voimaloiden

purkamisesta poistetaan kyseisistä määräyksistä.

Vaikutukset luontoon (vastineet Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa, Ramboll oy.) ELY:n lausumat

on lainausmerkeissä.

"Maastohavaintoihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin on katsottava ennustavan sel-

västi pienempää kuolleisuutta kuin verrattuna kuolleisuuden ennusteen pohjautumista

teoreettiseen lentoaktiivisuusmalliin"

Vaikka ero on näennäisesti selvä, näemme kuitenkin itse mallinnuksilla saatujen tulosten

olevan samaa suuruusluokkaa (2-5-kertainen) ottaen huomioon laskelmien taustalla ole-

vat epävarmuudet. Teoreettisen lentoaktiivisuusmallin arvioi maakotkan lentävän suun-

nittelualueella 33-40 tuntia vuodessa, kun maastohavainnot 8 tuntia (jos kaikki olisi ha-

vaittu) 16 tuntia (olettaen että vähintään puolet olisi havaittu). Lentoaktiivisuusmallin-

nuksen tuloksia arvioitaessa on muistettava se, että malli huomioi vain etäisyyden revii-

rin keskukseen, eikä reviirin eri osien laadullisia eroja. Todellisuudessa kotkat saalistavat

ja liikkuvat kotkan kannalta edullisilla ympäristötyypeillä keskimääristä runsaammin ja

epäedullisilla ympäristötyypeillä vastaavasti keskimääräistä vähemmän. Hankealueella

kotkia liikkui kattavan maastohavainnoinnin mukaan mallin antamaa ennakko-odotusta

vähemmän, mikä viittaa siihen, että alueella ei ole erityistä merkitystä kotkalle.

Näemme itse, että laskelmamenetelmien tulokset eivät ole ristiriidassa vaan sopusoin-

nussa. Johtopäätöksissä menetelmät ovat toisiaan tukevia.

"Välittömästi hankealueen rajan takana lentävä maakotka ei tule vaikuttamaan törmäys-

riskiin suurentavasti vaan pienentävästi, koska kyseinen tilanne kasvattaa lentotuntien

sitä osuutta, jonka maakotka viettää tarkastelualueen ulkopuolella."

Tässä ELY:n tulkinta on virheellinen. On totta, että käsiteltäessä maastohavaintoja vuo-

sittaisen lentomäärän saamiseksi, on tarkasteltu vain hankealueen sisällä olevia lentoja.

Kuitenkaan ulkopuoliset lennot eivät ole vähentämässä tätä arviota, niillä ei ole vaiku-

tusta suuntaan tai toiseen.

".. Ongelmana on pidettävä hankealueen ahdasta rajausta", "…Laajentamistoimenpide

tulisi kasvattamaan luonnollisesti myös laskennallista törmäysriskiä.

Merkille pantavaa kuitenkin on, että kotkat eivät liikkuneet voimaloiden sisäpuolisella

alueella. Ratkaisevaa törmäysriskilaskelmassa on tiheys. Vaikka reuna-alueiden mukaan

ottaminen kasvattaa lentomäärä, samalla myös pinta-ala laajenee. Tarkastelualueen

laajentaminen suuntaan, missä kotkia on lentänyt runsaasti, todennäköisesti kasvattaisi

tiheyttä, mutta ei luultavasti vaikuttaisi johtopäätöksiin. Tarvittaessa voimme tehdä vas-

taavan laskelman myös laajemmalla aluerajauksella sekä täydentää arvioita ELY-keskuk-

sen vaatimuksen mukaisesti huomiomaan myös Alajoen vanha pesäpaikka.


Peuralinna

"Oleellisena on pidettävä sitä, että paikannukset mahdollisen virheen käytännön merki-

tys on sitä suurempi, mitä lähemmäksi voimaloita riskittömäksi katsotun lennon rata si-

joittuu".

Maastotarkkailuissa tehdään virheitä paikannuksissa. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi

kotkien maastotarkkailu vaatii vankkaa ammattitaitoa. Ottaen kuitenkin huomioon seu-

rannan laajuuden, voidaan tämänkaltaisten virheiden merkittävyyden olevan suhteellisen

pieni, koska ammattitaitoisten tarkkailijan virheet kumoavat toisiaan laajassa aineis-

tossa. Lisäksi maastohavainnointi pyritään järjestämään siten, että kotkatarkkailun tu-

lokset olisivat mahdollisimman luotettava.

"… On pidettävä selvänä, että jossakin nyt kyseessä olevan hankealueen lounais-, länsi- ja

pohjoispuolelle sijoittuvalla maastoalueella on myös tuntematon pesäpaikka,"

Tätä on pidettävä mahdollisena, joka on myös Rambollin lausunnossa todettu. Pesän si-

jaitessa jossakin mainitussa suunnassa, teoreettinen lentoaktiivisuusmalli pikemminkin

pienentäisi kuin kasvattaisi Peuralinnan tuulivoima-alueen riskiä (olettaen, että jos pesä

tiedettäisiin ja mallissa huomioitaisiin). Alajoen hankkeen aiheuttama riski voisi kasvaa.

On oletettavaa, että mahdolliset tuntemattomat pesäpaikat eivät kuitenkaan muuttaisi

käsitystä reviirin yleisestä muodosta ja sen painopisteistä. Aiemmin olemassa olleen pe-

sän alueella ei myöskään nähty vuosien 2013-2014 tarkkailuissa mitenkään korostuneesti

kotkien lentoja. Näin ollen pesän olemassa olosta ei ole vahvaa näyttöä, vaikka se mah-

dollista onkin.

"… lausunto lieventää käsityksiä arvioitaessa tuulivoimapuiston johdosta odotettavissa

olevia haittavaikutuksia maakotkalle."

Mallinnuksiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka lausunnoissa on tuotu esille.

Ottaen huomioon maastoselvitysten laajuuden, käsitys kotkaparin reviirin käytöstä on

varsin luotettava. Selvitysten perusteella olemme muodostaneet käsityksen, että Peura-

linnan hanke ei ole eri tuulivoimahankkeita verratessa kotkalle erityisen riskialtis.

Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön

Kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoihin ei ole sisällytetty erillistä maisemaselvitystä ja mai-

semavaikutusten arviointia. Maisemaselvitystä ja –arviointia on täydennetty ja ne sisäl-

tyvät kaavaselostukseen. Maisemaan kohdistuvien muutosten arvioinnin suorittamisen

saamiseksi mahdollisimman luotettavan tasoiseksi on arviointikokonaisuutta täydennetty

alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan kuvauksineen ja karttaesityksineen. Arvi-

ointi perustuu tehtyyn maisemaselvitykseen, näkemäanalyysiin ja havainnekuviin, joita

on lisätty kaavaselostukseen. Kuvasovitteet on pyritty tekemään kulttuuriympäristön,

virkistyksen ja maisema-arvojen kannalta arvokkaimmilta alueilta. Maisemarakenne- ja

maisemakuvallista tarkastelua on täydennetty, tunnistettu alueen maiseman ominaispiir-

teitä, tärkeitä elementtejä ja näkymiä sekä kuvattu niitä karttaesityksin.

Muita asioita

Kaavaselostuksen yhteisvaikutukset-osaa on täydennetty


Peuralinna

MUISTUTUKSET

1. SUOMENSELÄN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (SSLTY)

Lausunto (muistutus) Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta Luontoselvityksistä Hankealueella on tehty todella monipuoliset ja kattavat luontoselvitykset. Aikaa selvityksiin on käytetty runsaasti ja raportointi on laadukasta. Linnustoselvitysten painopiste olisi kannattanut olla enemmän pesivissä petolinnuissa ja vähemmän muuttolinnuissa.

Maakotka ja muut päiväpetolinnut Hankealueen lähistöllä on maakotkareviiri ja lähimmät pesät ovat vain muutaman kilometrin päässä hankealueesta. Kotkat liikkuvat säännöllisesti ja runsaasti aivan tuulivoima-alueen tuntu-massa. SSLTY:n tietojen mukaan kaava-alueella on tehty ilmeisen kattavasti kotkien lentoreittiseurantaa. Seurannan raportti on ilmeisesti lajisuojelullisista syistä salattu, mikä on aivan oikein. Tietämättä kotkaseurannan tuloksia emme voi tarkasti arvioida alueen merkitystä maakotkille, vaan jou-dumme jättämään arvioinnin luontoselvittäjälle ja viranomaisille. Päiväpetolintujen pesimäaikaisesta lentoreittiseurannasta ei ole mainintaa. Ehkä sitä ei ole tehty tai se on salattu. Tuulivoima-alueen länsipuolella on sääksireviiri ja sääksen, kuten myös maakot-kan ,mehiläishaukan, hiirihaukan ja muiden petolintujen sekä niiden poikueiden lentoreittejä, tulisi seurata kesäkuun loppupuolen ja elokuun alun välisenä aikana. On erittäin tärkeää, että maakotkaseuranta on toteutettu onnistuneesti ja kattavasti. Mikäli maa-kotkien on havaittu käyttävän säännöllisesti aluetta, ei alueelle tule rakentaa tuulivoimaa. Vaikka kotkat käyttäisivät aluetta vain toisinaan, tulee harkita kannattaako näin lähelle tärkeää kotka-seutua rakentaa tuulivoimaa. Tuulivoimalle sopivia alueita on kotkien kannalta sopivammissakin paikoissa. Mikäli kotkaselvityksen tulokset ovat epävarmoja ja hankkeen suunnittelua halutaan jatkaa, tulee kotkien lentoreittejä seurata lisää keväällä ja kesällä 2015.

Lähistön suolinnusto Maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeen (MAALI) raportissa http://www.ssl.fi/julkaisut/maali_hankkecn_raportti.html todetaan Peuralinnan länsipuolisten soiden pesivä suolinnusto poikkeuksellisen edustavaksi. Lisäksi nevat ovat osin rimpisiä ja kerää-vät muuttoaikoina mm. hanhia. Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset Oikein toteutettuna tuulivoima on ympäristövaikutusten kannalta erinomainen energiantuotan-tomuoto, jota voidaan sijoittaa runsaasti niin, että haitalliset luonto- ja ympäristövaikutukset jää-vät vähäisiksi. Kuitenkin puistojen yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloi-den rakentamiseen luonto- ja ympäristöarvoja heikentäviin paikkoihin. Myös alle 10 voimalan tuulivoimapuistojen sijainti tulisi suunnitella yhteissuunnitteluna maakuntakaavoituksen tapaan. Maakunnan rajoilla tulee huomioida yhteisvaikutukset naapurimaakuntiin suunniteltujen tai suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Tässä tapauksessa yhteisvaikutukset pohjois-puolisen, vain 3,5 km päässä ja saman maakotkareviirin alueella olevan, Perhon Alajoen alueen kanssa voivat olla merkittäviä.


Peuralinna

Vastine:

Tuulivoimapuiston alueella on tehty hyvin mittavat maastoinventoinnit vuonna 2014, jol-loin on tutkittu kattavasti pesimälinnustoa, muuttolinnustoa, maakotkien lentoreittejä sekä muiden päiväpetolintujen mahdollisia lentoja. Myös muuttolinnustoa koskien on tehtävä riittävät selvitykset, jotta vaikutuksia voidaan arvioida. Samalla havainnoitiin myös kotkien ja muiden petolintujen liikehdintää.

Päiväpetolintujen reviirejä on kartoitettu pesimälinnustoinventointien yhteydessä ja tu-lokset on esitetty pesimälinnustoraportissa. Alueella oli yksi kanahaukkareviiri ja lisäksi maastotöiden aikana tehtiin kaksi lentohavaintoa varpushaukasta ja samoin myös tuuli-haukasta. Mitään muita päiväpetolintuja ei havaittu liito-orava-, pesimälinnusto-, kasvil-lisuus-, kotkaseuranta- ja muuttolintuselvitysten aikana (pois lukien muuttavat yksilöt).

Maakotkien liikehdintää seurattiin vuosina 2013-2014 47 päivänä kolmesta eri pisteestä yhteensä 273,5 tuntia. Seuranta käsittää koko vuodenkierron ja otantaa voidaan pitää erittäin kattavana. Kaikki kotkiin liittyvät raportit on salattu suojelullisista syistä. Merkit-tävän aineiston perusteella kotkat lentävät täysin satunnaisesti hankealueella, sillä len-toja kertyi tuulivoimapuiston alueelta vain muutama koko seurannan ajalta. Tulosten pe-rusteella on myös laadittu asianmukainen törmäysmallinnus, joka osoittaa, että hank-keen vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Jatkoseurannalle ei ole tarvetta. Yhteisvaikutuk-sista yhdessä Perhon Alajoen hankkeen kanssa on lisäksi tehty erillinen törmäysmallin-nus.

Maakotkaseurantojen aikana on myös havainnoitu muita päiväpetolintuja, mutta huo-miota herättäviä havaintoja ei saatu lainkaan.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettiin vielä suunnittelualueen itäpuolelta mahdollinen sääksen pesä. Huhtikuussa 2015 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella Sauk-koahon lähellä ei ole sääksen pesää. Lisäksi vuoden 2014 mittavien linnustoselvitysten perusteella mahdollisesti lähellä pesivät sääkset eivät lennä säännöllisesti hankealueen yli, sillä yhtään havaintoa ei ole kertynyt. Hankkeella ei näin ollen katsota olevan erityistä vaikutusta pesiviin sääksiin.

2. Heino Riitta ja Timo

Kannanotto Vastustamme Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä nyt esillä olevan osal-listumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Taustaa ja perustelumme Kuten Swecon laatimassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan olemme ehdotto-masti samaa mieltä, että tuulivoima on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Suunni-telmassa kerrotaan myös, että tuulivoimalat on sovitettava mahdollisimman hyvin ympäristöön niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta. Nyt saatavilla olevien tietojen perusteella tämän tuulivoi-mapuiston sovittaminen ympäristöön on valmistelultaan puutteellinen. Suunnitelman mukaan lähin tuulivoimala on 1-1,5 km etäisyydellä asutuksesta. Suunnitelmassa ei ole ilmoitettu melu-, valoja varjovaikutuksista tarvittavalla tarkkuudella. On todettu vain, että ne on suunnitelmassa mallinnettu matemaattisesti eikä varmuutta mallien toimivuudesta ole. Edellä mainittuja haittavaikutuksia tulisi suunnitelman mukaan seurata käyttöönoton jälkeen. Mutta silloin on jo myöhäistä enää korjata tapahtunutta haittaa ja vahinkoa. Todetaan vain, että asia on nyt näin. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavassa Peuralinnan aluetta ei ole osoitettu po-tentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi. Miksi siis valittu kuitenkin Peuralinna?


Peuralinna

Asujaimiston osalta on todettu, että asuntoja on vähän ja väki alkaa ikääntyä. Tämä on mieles-tämme haja-asutusalueen asiakkaan aliarvioimista. Siellä asuville pitäisi kuulua samat oikeudet ympäristönsä suhteen kuin taajamissa asuvillekin. Palveluiden osalta syrjäkylien asukkaat on jo lähes unohdettu palvelujen suhteen. Asukkaan iällä ei pitäisi olla merkitystä melu ja muiden hait-tojen suhteen vaikka kuulo ehkä iän myötä heikkeneekin. Peuralinnan seutu on kuten suunnitelmassakin mainitaan monen linnun ja eläimen pesimäalu-etta. Samoin Peuralinna osuus lintujen muuttoreitille (katso Birdlife). Tämän olemme itse vuosien varrella kyllä todenneet ja ihmetellet moista lintujen paljoutta. Metsälintuja on myös naapuriky-lään verrattuna tosi runsaasti. Suunnitelmaan on kirjattu, että linnuston, liito-oravan jne osalta arvio on tehty maastokäynnin perusteella. Yksi käynti maastossa ei kerro todellista tilannetta. Lintujen pesinnän osalta on myös todettu, että pesinnän osalta arviota ei ole tehty pesintäkautena. Oikean kuvan saaminen pesin-tätilanteesta ei ole mahdillista pesintäkauden ulkopuolella. Tämä kertoo puutteellisesta valmiste-lusta ettei asiaan ole oikeasti haluttu paneutua. Rakennusvaiheessa tulee ongelmia tiestön suhteen. Nykyinen kylätie on kapea ja keväisin sekä syksyisin huonokuntoinen. Nykyinen rekkaliikenne on sen kantavuudelle jo liikaa. Kesällä pöly-haitta pysyy kurissa kun muistaa soittaa tienpitäjälle riittävän usein. Mikä motivaationa tälle rakennushankkeelle YIT:n liikeyrityksenä pitäisi toimia tuottavasti ja pitkäjänteisesti. Nyt kuitenkin on tullut vaiku-telma, että tämän hankkeen tuotto lasketaan valtion maksaman tuen kautta. Kun valmistava tuu-livoimala on hyväksytty syöttötariffijärjestelmään niin markkinahinnan ja tariffihinnan välinen ero tulee tukena verovaroista yrityksen tulokseksi. Mielestämme tämä ei ole tervettä yritystoimintaa kun tukien kautta haetaan tulosta. Kun tukikausi 12 vuoden jälkeen päättyy ja todetaan, että ei tämä homma kannata niin siihen loppuu toiminta. Mielestämme ympäristön maksama hinta lin-nuston ja muiden eläinten osalta on liian kova. Tässä näkyy nyky-yritysten “minulle kaikki ja heti”- henki. Koska kunta on myös jollain tapaa osallisena tässä hankkeessa niin mikä on kunnan satsaus tähän hankkeeseen ja mikä on kunnan ja kuntalaisten hyöty sen myötä? Työllistävää vaikutusta tuskin tulee olemaan kovin paljon. Vaatimuksemme Vaatimuksemme on, että selvitetään kunnolla ennen kaavan hyväksymistä mitkä ovat haitat lin-nuston ja muiden eläinten osalta samoin vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen melun ja muiden haittojen osalta. Samoin on selvitettävä onko hanke todella kannattava myös pitkällä tähtäimellä eikä vain tukieurojen kierrätyspaikka.

Vastine:

Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Tuulivoimalan lähei-syydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinra-kennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ym-päristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Ympäristöministeriön mukaan lakiin ei olla kirjaamassa metrimääräisiä etäisyysvaati-muksia tuulivoimalalta asutukseen, vaan etäisyydet määritellään tehtyjen/tehtävien sel-vitysten pohjalta.

Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Mikäli voimaloi-den aiheuttama melu ylittää asetetut ohjearvot, voimaloiden käyttöä voidaan rajoit-taa(Ympäristölupa) siten, ettei asetetut meluarvot ylity. Kaavassa ei määrätä ympäristö-luvan tarpeesta.


Peuralinna

Alueen luontoarvot on kartoitettu kattavasti ja huomioitu tuulivoimaloiden sijoittelussa. Alueen valinnassa ja voimalasijoittelussa on otettu huomioon teknistaloudelliset seikat hanketoimijan puolesta, kuitenkaan vaarantamatta luontoarvoja.

Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (6.10.2014) mm. seuraavaa:

” Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012)

tuulivoimapuiston kokorajana on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Siten vaihemaakuntakaa-vasta johtuvia esteitä puistolle ei ole.” Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavalla tarkasteltiin tuulivoimapuistoja, joiden koko on vähintään 10 tuulivoimalaa. Tavoitteena oli tarkastella maakunnallisesti merkittävät, isot tuulivoi-mapuistoalueet. Tätä pienemmät tuulivoimapuistot ja niiden kaavoitus tapahtuu kuntien toi-mesta, kuten nyt Peuralinnan tuulivoimapuiston yleiskaavoitus. Yleiskaavat laaditaan aina kuntien toimesta ja maakuntakaava on ohjeena yleiskaavojen laadinnassa.

Lisäksi Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (6.10.2014) mm. seuraavaa: ” Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009) alueelle sijoittuu kaksi turvetuotannon aluevarausta. Nämä eivät ole esteenä tuulivoi-mapuiston toteuttamiselle.” ” Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava toteuttaa Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Liitolla ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen.

Kaavaselostuksessa on mainittu väestön ikärakenteesta pohjautuen tilastokeskuksen tie-toihin. Kyseinen maininta oltaisiin voitu jättää pois, sillä tehtyjen selvitysten laajuuteen tai voimalasijoitteluun ei ko. maininnalla ole ollut mitään vaikutusta.

Puisto voidaan oteuttaa hyödyntäen pitkälti olemassa olevia tielinjoja. Uusia tielinjoja tarvitaan lyhyitä pistoyhteyksiä turbiinien paikoille. Olevaa tiestöä joudutaan vahvista-maan ja leventämään, koska tuulivoimalat kuljetetaan osissa rakennuspaikalle ja koo-taan nostopaikalla. Vaadittu tien leveys on n. 5 m. Pisimmät yksittäiset osat ovat rootto-rin lavat noin 50–60 metrin pituisina. Kunnostuksessa teiden geometriaa, leveyttä ja kan-tavuutta on mahdollisesti parannetaan kuljetusvaatimuksiin soveltuviksi. Tuulivoimapuis-tojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet helpottavat alueen metsätalous- ja virkistys-käyttöä. Tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä myös Peuralinnantiehen tullaan koh-distamaan korjaustoimenpiteitä, mikä palvelee myös alueen asukkaita ja yrittäjiä.

Tuulivoimalat tuovat Kyyjärven kunnalle kiinteistöverotuloja, mahdollisesti yhteisöverotu-loja ja myös maanvuokratuloista hyödytään kunnan alueella. Tuulivoimapuistojen raken-nusaikainen tulo seutukunnalle on merkittävä. Tuloa muodostuu suoraan rakennusyritys-palvelujen ostojen kautta, mutta myös siten, että alueella majoitetaan rakennustyömie-hiä. Lisäksi tuulipuisto tarvitsee huoltoa, joka tulee yleensä hoitaa lähialueelta. Yleisesti arvioidaan, että yhdeksän voimalan hanke työllistää 100–300 henkilötyövuotta. Työlli-syysvaikutus ei kohdistu suoraan pelkästään Kyyjärvelle, vaan myös seutukunnan yrityk-siin. Tuulivoimalat tuovat maanvuokratuloja alueen maanomistajille, mikä sekin vaikut-taa Kyyjärven kunnan elinvoimaisuuteen.

Kunta on tehnyt hankevastaava YIT Rakennus Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen. YIT vas-taa hankkeen kaavoituskustannuksista ja tarvittavista selvityksien kustantamisesta. Kunta vastaa kaavoituksesta normaalin kaavoitusmenettelyn mukaisesti.


Peuralinna

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen on poistettu lähinnä Vääräjärven ympäristön asutusta oleva voimala nro 5.

3. Mäkinen Osmo

Yleistä Omistan Kyyjärven Peuralinnassa kiinteistön nimeltään Heinäkangas koostuen omakotitalosta, mökistä Matoniemessä ja lisäksi olen ostanut ns. Herralan (Vääräjärvi) rakennukset tontteineen. Tarkoituksena on kiinnostaa kulttuurihistoriallisesti arvokas (Museovirasto) rakennus virkistys-käyttöön. Korjaukset ovat jo hyvää vauhtia käynnissä. Lähimmät rakennukseni sijaitsevat Väärä-mäen keskustassa, noin 1,5 km aiotusta, lähimmästä tuulivoimalasta. Kannanottoni Vastustan Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä, kuten esillä oleva osallis-tumis-ja arviointisuunnitelma, sekä Swecon esittämä tuulivoiman yleiskaava, osayleiskaava osoit-taa. Vastustan koko tuulivoimahanketta kannattamattomana, verorahoin ylläpidettävänä. Perusteluni ja taustaa Annettujen tietojen perusteella (ks. mm. liitteet) tuulivoimapuiston rakentaminen ympäristöön on kaikilta valmisteluiltaan puutteellinen. Suunnitelman mukaan tuulivoimala on noin 1,5 km:n etäisyydellä lähimmästä rakennuksestani. Missään suunnitelmassa ei ole ilmoitettu maisema-, melu-, valo-ja varjo sekä heijastusvaikutuk-sista. Kaikkiin em. vaikutuksiin tulee tehdä suunnitelma, joka kattaa myös käyttöönoton jälkeiset em. aiheeseen liittyvät mittaukset ja mihin niitä verrataan (käytössä olevat tuulivoimalat). Alueella on paljon luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita (luo, luo-1, sm1, tervahautoja ym.), jotka esim. Museoviraston pitää saada tieto lausuntoaan varten. Samoin näille alueille ei tuulivoimalat sovi. Näitä em. ei kuitenkaan ole mitenkään huomioitu suunnitelmassa. Keski-suomen vaihemaakunta-kaavassa (lue Sweco) Peuralinnaa ei ole esitetty mahdolliseksi tuulivoimala-alueeksi. Sweconissa viitatussa maakuntakaavassa merkitään vain seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoima-alueet. Peuralinna ei kuuluvaihemaakuntakaavan mukaan sellaiseksi alueeksi, miksi kuitenkin Peuralinna on valittu siihen. Entä miksi matala Väärämäki, kun Kyyjärvellä on paljon korkeampia alueita? Lisäksi samaisessa vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty turvetuotannolle, mitä siellä ympä-ristössä harjoitetaankin. Katso voimassa oleva Keski-Suomen maakuntakaava, lain voimainen 10.12.2009. Suunnitelmissa todetaan, että alueella ei ole muuta yritystoimintaa. Alueella on kuitenkin suurta turvetuotantoa, koska alue on vaihe maakuntakaavassa turvetuotantoaluetta. Kuten suunnitelmissakin sanotaan, Peuralinnassa on maisemallisesti kauniita (esim. Natura-alu-eet) alueita ja eläimistö on tosi runsas. Peuralinna on myös alue lintujen muuttoreitillä (ks Bir-cilife). Keväisin onkin paljon bongattavaa. Alueelle on myös palautettu metsäpeura kanta onnis-tuneesti. Parhaat peurojen elinalat ovat juuri esim. Hyötykankaassa, suunnitellulla tuulivoimala-alueella. Peurojen elinala supistuu merkittävästi tuulivoimaloiden takia. Suunnitelmissa kerrotaan, että esim. linnuston, liito-oravien yms. arvio on tehty maastokäynnin perusteella. Todellakaan kerta käynti maastossa ei riitä arviointiin, varsinkaan, kun se tehdään syyskuussa. Liito-oravia esiintyy alueella. Linnuston arvio pitää tehdä lintujen pesintäkaudella eikä esim. syyskuussa (tiedoksenne, että linnut pesivät touko/kesäkuussa). Kylän asukkaita pistetään tosi halvalla, liian vanhoja jne. Alueelle on kuitenkin muuttanut nuoria yrittäjiä ja vapaa-ajan asuntoja on noin kymmenen pelkästään Väärämäen alueella. Onko nyt niin, että melua ym. ympäristöhaittaavia tuulivoimaloita työnnetään vanhempien ihmisten riesaksi ja


Peuralinna

pilaamaan maisemia esim. virkistäytymiskäyttöön tarkoitetuille alueille ja asutuksiin tuulivoima-lat tulevat näkymään rumasti. Kaiken kaikkiaan osayleiskaavaa ollaan lähdetty tekemään kiireellä, valmistelu on ollut puutteel-lista tai poliittista eikä asiaan olla haluttu todella paneutua. Kaavan teko tulee tehdä pitkällä seu-rannalla ja pitkäntähtäyksen suunnittelulla. Mitä YIT Rakennus Oy ja Kyyjärven kunta haluavat tällä rakennushankkeella VIT Rakennus Oy on suuri rakennusyritys ja ilmeisestikin haluaa rakentaa (on yhtiöittänyt hank-keen) tuulivoimapuiston ja sitten myydä (ilmeisestikin )sen esimerkiksi sijoittajalle. Sähkön mark-kinahinnan ja tariffihinnan välinen ero (voi olla 60 %) ja se maksetaan verorahoin tukena. Kun tu-kikausi päättyy, ei sähkön tuotto olekaan kannattavaa (eihän se ole koskaan kannattavaa), lop-puu toiminta ja myllyt jäävät maastoon. Mitä muita intressejä Kyyjärven kunnalla on kuin sitten korjata raakileet ja taas verorahoilla. Myös koko luonnolle tuleva hinta on liian kova. Mitä Kyyjärven kunta maksaa tästä hankkeesta? Työllisyys ei tämän hankkeen myötä lisäänny, sillä kyllä rakennusliike teettää työt alihankkijoilla, jotka tulevat muualta. Mitä hyötyä on kunnalle ja kuntalaisille tästä hankkeesta? Vaatimukseni Vaadin, että ympäristöselvitys tehdään ja selvitetään haitat kasvistolle, vesistölle, linnustolle, ih-misille, varsinkin asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden (harrastukset metsästys, kalastus, marjas-tus ja luonto kaikkinensa) pitkällä aikavälillä ja tarkkaan, että totuus tulee julki. Selvitettävä on myös, onko hanke todella kannattava myös 20 vuoden kuluttua. En halua tukira-hojen menevän tällaiseen hankkeeseen. Lisäksi haluan arvion korvauksista, mitä minulle maksetaan aiheutuneista haitoista, jos hanke to-teutuisi. Vaadin, että osayleiskaavan muutosehdotus hylätään.

Vastine:

Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Tuulivoimalan lähei-syydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinra-kennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ym-päristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (6.10.2014) mm. seuraavaa: ” Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012) tuuli-voimapuiston kokorajana on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Siten vaihemaakuntakaavasta johtuvia esteitä puistolle ei ole.” Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavalla tarkasteltiin tuulivoimapuistoja, joiden koko on vähintään 10 tuulivoimalaa. Tavoitteena oli tarkastella maakunnallisesti merkittävät, isot tuulivoi-mapuistoalueet. Tätä pienemmät tuulivoimapuistot ja niiden kaavoitus tapahtuu kuntien toi-mesta, kuten nyt Peuralinnan tuulivoimapuiston yleiskaavoitus. Yleiskaavat laaditaan aina kuntien toimesta ja maakuntakaava on ohjeena yleiskaavojen laadinnassa.

Lisäksi Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (6.10.2014) mm. seuraavaa: ” Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009) alueelle sijoittuu kaksi turvetuotannon aluevarausta. Nämä eivät ole esteenä tuulivoi-mapuiston toteuttamiselle.” ” Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava toteuttaa Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Liitolla ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen.”


Peuralinna

Kaavaselostuksessa on mainittu väestön ikärakenteesta pohjautuen tilastokeskuksen tie-toihin. Kyseinen maininta oltaisiin voitu jättää pois, sillä tehtyjen selvitysten laajuuteen tai voimalasijoitteluun ei ko. maininnalla ole ollut mitään vaikutusta.


Kunta on tehnyt hankevastaava YIT Rakennus Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen. YIT vas-taa hankkeen kaavoituskustannuksista ja tarvittavista selvityksien kustantamisesta. Kunta vastaa kaavoituksesta normaalin kaavoitusmenettelyn mukaisesti.


Kaavatyöhön liittyen on tehty kattavat taustaselvitykset. Tehtyihin selvityksiin ja muihin kaava-asiakirjoihin on voinut ja voi tutustua mm. osoitteessa: http://www.paikka-tieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna.

4. Jokela Erkki ja Seija

PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Omistamme Kyyjärven Peuralinnassa kiinteistön nimeltään Koivuranta ja sen kiinteistötunnus on 312-403-0020-0028-R. Alueella on ollut asutusta jo kivikauden ajoilla. Talomme sijaitsee aivan Väärämäen keskustassa noin 1,5 km lähimmästä, suunnitellusta tuulimyllystä ja noin 1 km päässä aiotun kaavan rajasta. Olemme suunnitelleet mökin rakentamista aivan tuulipuiston vieressä ole-van puron/joen rantaan maillemme (ks lute 4). Siinä tuulimyllyt olisivat lähimmillään 300...400 m:n päässä. Kannanotto Vastustamme Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä esillä olevan osaIllstu-mis-ja arviointisuunnitelman mukaisesti ja mitä Swecon esittämä tuulivoiman osayleiskaava osoittaa. Vastustamme vaillinaisten ja hätäisesti tehtyjen suunnitelmien käyttämistä näinkin suu-ressa, ympäristölle haitallisessa hankkeessa. Lisäksi vastustamme koko tuulivoimahanketta epä-realistisena ja verorahojen tuhlauksena. Perusteluja Tuulivoimalaksi suunniteltu alue sijaitsee hyvin alavalla maalla, mäkiä on hyvin vähän, joten alu-eella ei tuule. Emme halua tuulivoimaloita alueelle. 1.Ympäristöhaitat ovat merkittäviä (ks ympäristövaikutusten arviointi 28.11.2013) Ympäristösel-vitysten arviointitulokset ovat lisäksi puutteellisia eikä ympäristövaikutuksia ole huomioitu kaava-ehdotuksessa. Asiakirjassa kerrotaan kuitenkin, että tuulivoimalan tuontia alueelle, tulee harkita kriittisesti.




Peuralinna

Peuralinnassa sijaitsee Natura 2000-verkostoon liitetty luonnonarvoiltaan arvokas ja laaja suoko-konaisuus luonto-Ja lintudirektiivien mukaisena alueena. Peuralamminneva on tärkeä aapasuo. Alueella on myös muita Natura-alueeseen liittyviä alueita, esim. harvinaiset dyyniesiintymät. Peu-ralinna on aikoinaan tullut tunnetuksi tervastaan, joten alueella (paljon juuri tuolla tuulivoima-laksi kaavoitetulla alueella) on hyvin paljon tervahautoja ja uhripaikaksi nimetty Hiidenkallio. Alu-eella on runsas eläimistö. Suunnitellulla alueen vierellä on myös kirkasvetinen Ahvenlampi, minne kylän asukkaat ja vapaa-ajanasukkaat sekä ympäristökuntien (esim. Alajärvi, Vimpeli, Perho, Kyyjärvi) asukkaat/lomalaiset menevät runsain sakein uimaan ja virkistäytymään. Peuralinnassa (kuten suunnitelmissa sanotaan) on paljon lintujen ja eläinten pesimispaikkoja. Peuralinna osuu myös muuttolintujen reitille (ks Bird life). Suunnitelmissa mainitaan myös, että linnuston ja Iiito-oravien ym. luontoarvio on tehty yhdellä maastokäynnin perusteella, mikä käynti ei todellakaan voi kertoa totuutta. Alueella on mm liito-oravia (jo lapsena niitä näimme ja kutsuimme niitä “siipioraviksi”). Luonnon ympäristökatselmus on tehty syyskuussa. Hyvät ihmiset, ei silloin ole linnun pesintäaika, linnut jo muuttaneet ja kasvit jo kuolleet. Alueella on metsojen ja teerien soidinpaikkoja, sekä maakotkan pesimisalue. Kuivattu Heinuanjärvi on keväisin/kesäisin täynnä lintuja. Äänet kuuluvat hyvin mökillemme. Ympäristövaikutusten arvioinnin selvityksessä ei ole mainittu mitään melu-, valo-, maisema-ja varjovaikutuksista. Päätös ymp. vaikutusten arvioinnissa, kohta päätös: miksi ei noudateta lakia 468/1994? Samassa arviointimenettelyssä sanotaan, että esim. maakotkan pesimisalueen takia hankealueen sijainti on haastava. Lisäksi sanotaan, että vain 2 päivän maastotyö ei ollut riittävä. Kasvustoaja linnustoa on tutkittu 13...14.9.2014, jolloin kasvit ovat jo kuolleet ja suurin osa muuttolinnuista on muutta-nut pois. Luontotiedot ovat riittämättömiä, jotta hankkeen luontovaikutuksia voisi määrittää. Luontotietoja tulee tutkia pitkällä, usean vuoden, aikavälillä. Haittavaikutuksista kerrotaan, että ne on mallinnettu matemaattisesti, samalla todetaan, että ei ole tietoa mallien toimivuudesta. Hankkikaa tietoa toimivuudesta! Keski-Suomen vaihemaakuntakaavassa Peuralinnan aluetta ei ole osoitettu mahdolliseksi tuuli-voima-alueeksi. Maa kuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät ja potentiaaliset tuu-livoima-alueet. Miksi Peuralinna on valittu ja miksi Väärämäen matala seutu, miksei esim. kylällä korkea Huumarkangas? Kyseisessä, voimassaolevassa maakuntakaavassa alue on merkitty EO/tu eli turvetuotantoalueeksi, lähialueella onkin turvetuotantoa. Suunnitelmassa sanotaan, että alueella ei ole muuta yritystoimintaa, vaikka alueella on runsaasti turvetuotantoa (ks vaihemaakuntakaava) ja alue on lisäksi merkitty turvetuotantoalueeksi. Onko maakuntakaavaa tarkoitus tulevaisuudessa muuttaa? Tähän se muutos ei kuitenkaan kerkiä. Swecon tekemässä tuulivoimayleiskaavakartassa on merkitty muutamia luonnon monimuotoi-suuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Näitä on esim. Hiidenkallion alueelle merkityt kohdat “luo”= luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue on metsälain 10 pykälän mukainen ARVOKAS ELINYMPÄRISTÖ. Samaisen Hiidenkallion vieressä on merkintä “luo 1= luon-non monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia toimia, joilla vaarannetaan kohteen luonnonarvojen säilyminen. Em. merkintöjä on myös muualla kaavoitettavalla alueella. Kaavoitettavalla alueella, aivan rakennettavan tien vieressä, on merkintä sm1=kiinteä muinais-jäännös, muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty Aluetta koskevat maakäyttö-suunnitelmat tulee lähettää Museoviraston lausuntoa varten. Onko lausuntoja? Tulee huomioida myös alueen runsas tervahautojen määrä. Koko suunnitelma on tehty puutteel-lisesti ja kiireellä eikä asiaan ole haluttu perusteellisesti puuttua ja paneutua. Aluetta käytetään runsaasti virkistäytymiseen, aikaisemmin alueella oli paljon polkuja, mutta nyt teiden tultua, pol-kujen käyttö on vähentynyt. Kaavoittamalla alue tuulivoimalakäyttöön turmellaan virkistäytymis-käyttö.


Peuralinna

2. Tuulivoimalan melu häiritsee ja aiheuttaa sairauksia. Ei ole esitetty vastaavien tuulivoimaloiden dB-mittauksia. 3. Liikennemelu tulee olemaan hirvittävä ja alueelle tulee työntekijöitä häiritsemään kylän rau-haa. Rakennusvaiheen aikana liikenne tulee olemaan suuri, tiet kapeita ja mutkaisia, eivät kestä nykyistä turvetuotannon liikennettäkään. Liikenteen haittavaikutusta ympäristöIle ei ole tehty arviointia. 4. Lähikiinteistöjen arvo laskee. Tuulimyllyt näkyvät suoraan kiinteistöihimme. Onko tehty laskel-mia kiinteistöjen arvojen alenemisesta? Missä? 5. Kannattavuus Onko tuulivoimala tällä alueella ja yleensä kannattava? Kannattavuuslaskelmat? Miten voidaan sanoa, että tuulta on riittävästi, kun mittaukset on aloitettu vasta helmikuussa 2014 ja tähän hetkeen on sattunut kaksi turbulenssi-myrskyä, jotka leveydeltään noin 50...100 m osuivat juuri mittauspisteeseen. Myrskyt ovat harvinaisia tällä seudulla. Tältä pohjalta ei voida tuulen määrää mitata. Haluamme selvityksen tähän. 6. YIT Rakennus Oy Yit Rakennus Oy on perustanut tuulivoimalalle yhtiön, joka on ilmeisesti tar-koitus myydä rakentamisen valmistuttua. VIT Rakennus Oy on rakennusliike, onko VIT:n intres-seissä pitää tuulivoimalaa? Kuka purkaa/hävittää tuulivoimalan, kun toiminta ei ole kannattavaa? Kuka huolehtii sen jälkeen ympäristöstä, kun tukiaiset =veronmaksajien rahat, loppuvat ja tuuli-voimala tulee kannattamattomaksi ilmantukiaisia? Pitkän tähtäimen suunnitelmia kaivataan ja ne tulee esittää meille. Asiahan on niin, että valtion (veronmaksajien) rahoilla maksetaan tuki tuuli-voimalla tuotetulle sähkölle. Tuulivoimalla tuotettu sähkö voi olla kolminkertainen verrattuna pörssisähköön ja erotus maksetaan tukirahoilla=veronmaksajien rahoilla. 7. Infran suunnittelusta ei ole kirjattu mitään, tuskin laitteita helikopterilla tuodaan. Infra suun-nittelu vaaditaan. 8. Kylän asukkaat ja vapaa-ajan asutus Asiapapereissa on törkeästi käsitelty kylän asukkaitta, ker-rottu, että asukkaita on vähän ja ikääntyneitä. Pelkästään Väärämäessä on noin 11...12 loma-asuntoa, joidenka asukkaat ovat muuttaneet alueelle virkistäytymis-, metsästys-, kalastustarkoi-tuksessa. Myös nuoria yrittäjiä on muuttanut alueelle. Mitä virkistäytymistä tuulimyllyt tarjoaa? Ei riitä, että meille kerrotaan tuulimyllyjen valoja ja varjoja auringon paisteessa! Emme ole taitei-lijoita. Vaadimme selvityksen, miksi vanhempaa väestöä voi käsitellä miten tahtoo. 9. Kyyjärven kunta Mikä on Kyyjärven kunnan intressi? Kohde ei työllistä paikkakuntalaisia, sillä uskon, että YIT Rakennus Oy teettää työt alihankintana, jolloin työntekijät tulevat muualta. Miten suuret vero/ vuokratulot kunta tulee saamaan hankkeesta? Onko näitä laskettu? Onko koko hanke suunniteltu veronmaksajien niskaan? Miten suuria vuokria tuulivoimala maksaa yksityisille maansa vuokranneille? Mitä Kyyjärven kunta on aikonut tehdä mahdollisille “tuulimyllyjen raa-doille”? Vaatimuksemme Vaatimuksemme on, että kaikki em ja muutkin aiheeseen liittyvät asiat ja kalkki haittavaikutukset ympäristölle, luonnolle (eläimille, kasvustolle ja ihmisille) selvitetään riittävän pitkällä aikavälillä, että totuus tulee julki, ja informoidaan perinpohjaisesti asianosaisia ja asiasta kiinnostuneita en-nen kaavan hyväksyttämiseksi jättämistä tai kaavaa ei hyväksytä ollenkaan. Hankkeessa tulee kai-kilta osin noudattaa Suomen lakia, säädöksi ym. aiheeseen liittyvää ohjeistusta. Lisäksi tulee sel-vittää korvaukset niille henkilöille, joille haittaa syntyy. Lisäksi on selvitettävä, onko hanke kannattava myös sitten, kun veronmaksajien rahoja ei enää tukiaisiin saada. Onko kannattavaa Kyyjärven kunnalle ja ylipäätään yritykselle, joka alkaa tuuli-myllyjä pyörittämään? Vaadimme, että osayleiskaavan ehdotus hylätään. Em. haittavaikutukset luonnolle ovat niin suu-ria ja varsinkaan kun haittavaikutuksia ei olla haluttu edes selvittää, on turhaa edes yrittää saada hyväksyttyä osayleiskaavaa rakennusluvan pohjaksi. Korvaus Mikäli hanke kuitenkin toteutetaan, vaadimme aiheesta meille ja ympäristölle aiheutu-neista vahingoista korvauksen. Peuralinna


Peuralinna

Harvinaisen kauniin ja omaperäisen luonnon omaava Peuralinnan kylä sijaitsee n. 11 km keskus-tasta hyvien liikenneyhteyksien varrella -valtateiden 16 ja 13 kainalossa. Peuralinnassa sijaitsee Natura 2000-verkostoon liitetty luontoarvoiltaan arvokas ja laaja suokokonaisuus (487 ha) luonto- ja lintudirektiivin mukaisena alueena. Peuralamminneva on lisäksi yksi eteläisimmistä aa-pasoista. Alueella on myös harvinaisia dyyniesiintymiä. Peuralinnassa ei suinkaan tuule niin kuin Englannissa, mutta siitä huolimatta se on yksi niistä alueista pohjoisessa Keski-Suomessa, joka viime aikaisten tutkimusten mukaan soveltuu tuulivoimapuiston rakennusalueeksi. Ajelemalla hiljakseen Peuralinnan kylän kautta valtatieltä toiselle voi tutustua suomalaiseen luon-toon parhaimmillaan sekä luonnontilaisiin kauniisiin maisemiin. Hyvällä tuurilla saattaa bongata lintujen lisäksi vaikka mitä muuta mielenkiintoista. Peuralinnasta muutettiin aikoinaan runsaasti Ruotsiin. Lähdön syynä oli tieto naapurimaan hyvistä palkoista. Ruotsinsiirtolaisuus oli saman tyyppinen muuttoliike kuin aikoinaan Amerikkaan lähtijät. LISÄYS MUISTUTUKSEEN Erkki ja Seija Jokela 11.1.2015 Tämä muistutus ei korvaa muistutustamme 31.12.2015. Muistutukset täydentävät toisiaan. Mi-käli muistutusten välillä esiintyy ristiriitoja, on tämä muistutus (11.1.2015) ristiriitojen osalta pä-tevin. PEURALINNAN TUULIVOI MAPUISTON OSAYLEISKAAVA Em. muistutukseen viitaten korjaamme, että lähimmän tuulivoimaloiden sijainti talostamme on noin 1,2...1,3 km ja uloimmasta kiinteis-töstämme noin 400 m. Lähin asuttava talo on alle 1 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoima-lasta. Alueella on 10...15 taloa (Väärämäki). Lisäksi ns. Peuralinnan kylä (osittain) on alle 2 km etäisyydellä lähimmästä tuulimyllystä ja Huumarkankaan kylä kauempana. Kannanottomme Emme hyväksy Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Perustelut Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Näitä ei ole tehty. Lain voiman saaneessa 3. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-puistoa Peuralinnan alueelle ollenkaan, ei taustaselvityksessäkään. Osayleiskaavaa tältä osin ei voi hyväksyä. Näin lähellä asuntoja tuulivoimalat aiheuttavat terveydelle haitallista melua, heijastuksia, väl-kettä ja varjoja. Mitään mittaustuloksia (kokemustenkaan pohjalta) ei ole esitetty, on vain ker-rottu, että ne on matemaattisesti mallinnettu eivätkä mallinnukset ole luotettavia. Tuulivoimala aiheuttaa myös luonnolle haittoja. Ihmisten virkistyskäyttöön, sienestykseen, mar-jastukseen, kalastukseen ja metsästykseen tuulivoimalIa on negatiiviset vaikutukset. Lisäksi mai-semallinen näkymä huononee oleellisesti ja alueen kiinteistöjen arvo laskee. Sosiaali- ja terveys-ministeriö toteaa, että nykyisen melutason ohjearvot eivät sovellu tuulivoimamelun häiritsevyy-den arviointiin. YIT on tutkituttanut aluetta linnuston osalta. Miksi maakotkan pesimisalue ja maakotkan oleskelu on unohdettu kokonaan, entä alueella oleva kalasääsken pesimisalue, tahallaanko? Alueella on myös liito-oravia ja lepakoita. Ks. luonnonsuojelulaki, mikä suojelee juuri noita eläimiä. Ks Bir-dlife. Em. eläimiä eikä niiden pesimis- ja reviirialueita saa häiritä. Alueella on muinaisjäännöksiä, ks. museoviraston ohjeet ja määräykset ja muinaismuistolaki. Lisäksi YIT Rakennus Oy on tehnyt maanvuokrasopimukset jo ennen kuin osayleiskaavaa on hy-väksytty. Pidetäänkö kaavan hyväksymistä läpihuutojuttuna vai miten kunnan neuvottelijat ovat asian sopineet? Tuulivoimaloille on suunniteltu 11OkV:n maakaapeli. Kylään tulee 20 kV:n ilmakaapeli. Alueelta yli kymmenen kilometrin päässä menee 110 kV:n ja 220 kV:n sähkölinjat. Mistä on tarkoitus maa-kaapelit tuoda, mihin kytkinkenttä? Miten suuren riskin maatyöt aiheuttavat ympäristölle? Kyyjärven kunta on suunnittelemassa rantakaavoja alueen järviin ja jokiin, joista osa sijaitsee hy-vin lähellä tuulivoimala-aluetta. Eikö kunta toimi tässä ristiriitaisesti?


Peuralinna

Osayleiskaavaa on lähdetty tekemään vailla alueen riittävää tutkimista ja arvioimista (tai niitä on osin YIT Rakennus Oy teettänyt, onko puolueellista). Maakuntakaavaa ei ole noudatettu. Vaatimuksemme Vaadimme, että Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa ei hyväksytä eikä tuulivoimahan-ketta toteuteta. Lisäys muistutukseemme Erkki ja Seija Jokela (15.1.2015) Haluamme vielä tässä sähköpostissa muistutuksena korostaa, että miksi YIT Rakennus Oy on teet-tänyt tutkimuksia alueella. YIT Rakennus Oy on maksajana tutkimusten tekijöille. Eikö tämä ole vastoin moraalia ja lakia, kun tutkijat ovat palkansaajia YIT Rakennus Oy:llä, eikö silloin synny ti-lanne, että tehdään tutkimuksia puolueellisesti. Nyt onkin käynyt esim. niin, että maakotkan re-viiriä alueella on vähätelty, samoin liito-oravien asuinympäristöä ym. Eikö kukaan tutkija ole näh-nyt kalasääskiä? Me olemme, ne liikkuvat Vääräjärven Paskomaan Saukkolammin alueilla. Vaa-dimme, että tutkimukset tehdään puolueettomasti uudestaan, eikä hanketta toteuteta lainkaan.

Vastine:


1.Ympäristöhaitat

Kaavatyöhön liittyen on tehty kattavat taustaselvitykset. Tehtyihin selvityksiin ja muihin kaava-asiakirjoihin on voinut ja voi tutustua mm. osoitteessa: http://www.paikka-tieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna. (ks. myös mm. lausunto ja vastine 4).

2. Tuulivolman melu

Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston pää-töksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset on mallinnettu, ja tulosten mukaan lähimmil-lekään asuinrakennuksille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia.

Tuulivoimarakentaminen rajoittaa asuin- ja lomarakentamista asetettujen meluarvojen vaikutusalueella.

3. Liikenne

Hankkeen liikennevaikutukset ajoittuvat erityisesti tuulivoimaloiden rakennusaikaan. Li-säksi tuulivoimaloiden sijainnilla voi olla vaikutuksia tiellä liikkujiin ja liikenneturvallisuu-teen. Voimaloiden rakentamisaikana jokaista voimalaa kohden kulkee karkeasti arvioi-den seuraavanlaista liikennettä edestakaisin:

-noin 10 erikoiskuljetusta (tuulivoimalan osat) -noin 80 – 100 betonikuljetusta

-noin 20 maanrakennusmateriaali-kuljetusta (Liikennemäärien muutokset ovat huomattavasti pienemmät, jos maarakentamiseen tarvittavia maamassoja löydetään puistoalueelta).

-Lisäksi liikennettä tulee mm. rakentamisen aikaisesta henkilöliikenteestä.

Tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet helpottavat alueen metsätalous — ja virkistyskäyttöä.

4. Lähikiinteistöjen arvo




Peuralinna

5. Kannattavuus 6. YIT Rakennus Oy 7. Infra

Puisto voitaneen toteuttaa hyödyntäen pitkälti olemassa olevia tielinjoja. Uusia tielinjoja tarvitaan lyhyitä pistoyhteyksiä turbiinien paikoille. Olevaa tiestöä joudutaan luultavasti vahvistamaan ja mahdollisesti leventämään, koska tuulivoimalat kuljetetaan osissa ra-kennuspaikalle ja kootaan nostopaikalla. Pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat noin 50–60 metrin pituisina. Kunnostuksessa teiden geometriaa, leveyttä ja kantavuutta on mahdollisesti parannettava kuljetusvaatimuksiin soveltuviksi.

Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta maakaapeleilla hanke-alueen luoteispuolella noin 1.3 km:n etäisyydellä kulkevaan 110 kV sähkölinjaan minne rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Puiston sisäinen sähköverkko ja linja 110 kV voimajohdolle toteutetaan keskijännitteisin maakaapelein. Keskijännitemaakaapelit pyritään asentamaan puiston alueella tierakenteeseen. Asennustyö tehdään pääosin tie-rakentamisen yhteydessä. Jos kaapeleita ei jossakin kohdassa voida asentaa tierakentee-seen, kaivettavan kaapeliojan leveys on noin yksi metri. Kaapelit asennetaan vähintään 0,7 metrin syvyyteen. Mikäli asennussyvyys on tätä pienempi tai asennuspaikalla on eri-tyisvaatimuksia, esimerkiksi mekaanista rasitusta, kaapelit suojataan erikseen asennetta-villa kaapelisuojilla.

8. Kylän asukkaat ja vapaa-ajan asutus

Tilastokeskuksen mukaan Kyyjärven väestön ikärakenne on vanhuspainotteisempi kuin maakunnassa keskimäärin. Lisäksi ennusteen mukaan väestörakenne muuttuu yhä van-huspainotteisemmaksi. Ikärakenne ei vaikuta millään tavoin tuulivoimaloiden sijoitte-luun.

Tuulivoimaloiden ihmisiin kohdistuvat vaikutukset koostuvat pääosin toiminnanaikaisista vaikutuksista. Rakennusaikana ja voimaloiden purkamisen aikana voi aiheutua vai-kutuksia lisääntyneestä liikenteestä ja normaalista rakentamismelusta. Toiminnanaikai-sista ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisemakuvan muutos, melu ja varjostus. Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset on mallinnettu, ja tulosten mukaan lähimmillekään asuinrakennuksille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Tuulivoimalan lähei-syydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 dB(A) ja asuinra-kennusten kohdilla vastaavasti alle 40 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ym-päristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity.

9. Kyyjärven kunta



Peuralinna

Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (6.10.2014) mm. seuraavaa: ” Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 14.11.2012) tuuli-voimapuiston kokorajana on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Siten vaihemaakuntakaavasta johtuvia esteitä puistolle ei ole.” Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavalla tarkasteltiin siis tuulivoimapuistoja, joiden koko on vähintään 10 tuulivoimalaa. Tavoitteena oli tarkastella maakunnallisesti merkittävät, isot tuulivoi-mapuistoalueet. Tätä pienemmät tuulivoimapuistot ja niiden kaavoitus tapahtuu kuntien toi-mesta, kuten nyt Peuralinnan tuulivoimapuiston yleiskaavoitus. Yleiskaavat laaditaan aina kuntien toimesta ja maakuntakaava on ohjeena yleiskaavojen laadinnassa.

Lisäksi Keski-Suomen liitto on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (6.10.2014) mm. seuraavaa: ” Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009) alueelle sijoittuu kaksi turvetuotannon aluevarausta. Nämä eivät ole esteenä tuulivoi-mapuiston toteuttamiselle.” ” Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaava toteuttaa Keski-Suomen ilmastostrategiaa. Liitolla ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen.”

Tuulivoimarakentamisen mahdollistava kaavatyö sisältää tarvittavien selvitysten laadin-nan suunnittelualueelta ja tarvittavassa laajuudessa hankealueen lähialueilta maan-käyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Viranomaiset ovat arvioineet selvitysten laajuuden sekä tarkkuustason. Selvitykset on laadittu viranomaisvalvonnassa. Kunta on tehnyt han-kevastaava YIT Rakennus Oy:n kanssa kaavoitussopimuksen. YIT vastaa hankkeen kaavoi-tuskustannuksista ja tarvittavista selvityksistä. Kunta vastaa kaavoituksesta normaalin kaavoitusmenettelyn mukaisesti.

kaavoittajan vastineet kyyjärven peuralinnan ... · lisätietoja asi-asta/päätöksestä antaa...

Documents