jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2015 ja ... · pdf filetrendit. 2.1...

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000–2015

ja kehitysmahdollisuudet

Esa Storhammar

Sisällys Kuviot ja taulukot .................................................................................................................................... 1

1 Johdanto ......................................................................................................................................... 2

1.1 Taustaa .................................................................................................................................... 2

1.2 Talousnäkymät 2015 ............................................................................................................... 2

1.3 Tavoitteet ................................................................................................................................ 2

1.4 Toteutus .................................................................................................................................. 2

2 Jyväskylän seudun elinkeinorakenne .............................................................................................. 4

2.1 Jyväskylän seudun toimialojen osuudet 2000–2013 .............................................................. 4

2.2 Jyväskylän seudun tuotannon kasvu – shift-share-analyysi ................................................... 8

2.3 Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan kehitys 2005/2010–2015 ......................................... 9

3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä – yrityshaastattelut ............................................................. 13

3.1 Yritystoiminnan kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät .......................................................... 13

3.2 Yritysten lähivuosien kehitysnäkymät .................................................................................. 14

3.3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä ...................................................................................... 15

4 Lopuksi .......................................................................................................................................... 17

Lähteet .................................................................................................................................................. 18

Liitteet ................................................................................................................................................... 19

1

Kuviot ja taulukot

Kuvio 1 Toimialojen tuotannon osuudet Jyväskylän seutukunnassa 2000–2013

Kuvio 2 Teollisuustoimialojen tuotannon osuudet yksityisen sektorin tuotannosta Jy-

väskylän seutukunnassa 2000–2013

Kuvio 3 Jyväskylän seudun jalostuksen toimialojen sijaintiosamäärät ajanjaksolla 2000–

2013.

Kuvio 4 Päätoimialojen liikevaihdon kehitys ajanjaksolla 2010–2015/ensimmäinen nel-

jännes, 2010=100.

Kuvio 5 Päätoimialojen henkilöstömäärän kehitys ajanjaksolla 2010–2015/ensimmäinen

neljännes, 2010=100.

Kuvio 6 Päätoimialojen liikevaihdon osuuksien kehitys ajanjaksolla 2005–2014

Taulukko 1 Jyväskylän seutukunnan toimialojen tuotannon kasvu 2009-2012, shift-share-

analyysi, milj.€

2

1 Johdanto

1.1 Taustaa

Vuonna 2009 alkanut talouden taantuma vaikutti voimakkaasti maihin, joiden talouden

riippuvuus investointitavaroiden viennistä ja maailmanlaajuisista tuotantoverkostoista oli

suuri. Tällaisia ovat erityisesti korkean teknologian tuotantoon erikoistuneet maat, jollainen

Suomikin oli. Selvitykset osoittavat, että talouskriisi vaikutti voimakkaammin sellaisten toi-

mialojen tuotantoon ja ulkomaankauppaan, joiden toimintatapaa voidaan kuvata verkosto-

maiseksi. Kerrannaisvaikutukset tällaisilla toimialoilla ovat suuret, mikä näkyy talouden

kasvuvaiheessa keskimääräistä nopeampana kasvuna ja kriisin koittaessa tavallista nope-

ampana kansainvälisen kaupan ja tuotannon supistumisena.

Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui haavoittuvaksi.

Vienti laski voimakkaasti ja tästä seurasi viennistä riippuvien toimialojen tuotannon romah-

taminen. Suomen ja (erityisesti) Keski-Suomen toipuminen taloudellisesta taantumasta on

ollut hidasta ja vaikeaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat: missä määrin tämä johtuu tuotanto- ja

toimialarakenteesta ja se, muuttuiko tuotanto- ja toimialarakenne pysyvästi, ja millaisia ovat

tulevien vuosien kasvunäkymät?

1.2 Talousnäkymät 2015

Viime aikojen ennusteissa talouden kehityksestä kuluvana vuonna ja ensivuonna on nähtä-

vissä lievä muutos positiivisempaan suuntaan. Suomen talouden uskotaan kasvavan hiukan

kuluvana vuonna edelliseen vuoteen nähden. Myös vuonna 2016 arvioidaan talouden kas-

vavan. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Ely -keskusten syksyllä julkaisemassa arviossa näh-

dään Keski-Suomen maakunnan elinkeinotoiminnassa positiivisia merkkejä keskeisten toi-

mialojen osalta. Teknologiateollisuuden viennin kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna.

Erityisesti Valmetin Rautpohjan tehtaan osalta tilanne näyttää uusien tilausten myötä hyväl-

tä. Metsäteollisuuden liikevaihdon hienoisen elpymisen ohella lisäodotuksia alan tulevai-

2

suuteen luo erityisesti Äänekosken uuden tehtaan rakentaminen. Tällä investoinnilla on

vaikutusta metsätalouden ja kuljetusten yritystoimintaan ja näiden alojen työllisyyteen.

Odotuksia on myös uuden biotuotetehtaan mahdollistamaan jatkojalostustoiminnan osalta.

Positiiviset merkit alueen elinkeinotoiminnan elpymisestä usean taantumavuoden jälkeen

eivät kuitenkaan ole tuonut helpotusta alueen työttömyyteen, joka on edelleen suhteellisen

korkealla tasolla. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää viivettä, joka työllisyyden muutoksissa

näkyy talouden kääntyessä laskuun tai kasvuun.

1.3 Tavoitteet

Tarkastelun kohteena on Jyväskylän kaupungin ja sen lähialueiden elinkeinorakenteen kehi-

tys 2000–2014. Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat alueen toimialarakenteen ja yritysra-

kenteen muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät. Selvityksessä analysoidaan seutukunnan

elinkeinotoiminnan kehitysnäkymiä ja yritystoiminnan tilaa, kilpailuasemaa ja muutosta.

Vertailu koko maan ja vastaavien kaupunkiseutujen kehitykseen tarjoaa lisäinformaatiota

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutoksesta ja kehitysedellytyksistä.

Tavoitteena on tuottaa tilastoaineistoon perustuva analyysi elinkeinorakenteen kehityksestä

sekä tämän analyysin ja toteutettavien haastattelujen/kyselyn pohjalta luoda kuva alueen

elinkeinorakenteen tulevasta kehityksestä ja kehitysmahdollisuuksista.

Selvityksen tarkoituksena on tuottaa informaatiota, jota voidaan käyttää elinkeinotoiminnan

kehittämisen suunnitteluun, seurantaan, ennakointiin ja kehittämistoiminnan päätöksenteon

tukena.

1.4 Toteutus

Selvityksen aineistona käytetään tilastokeskuksen elinkeinotoimintaa kuvastavia tilastoja

kuten yritys-, teollisuus-, toimiala- ja työvoimatilastot sekä Jykesin keräämiä yritystoimintaa

koskevia aineistoja. Tilasto ym. kirjallisten aineistojen antamaa kuvaa täydennetään toimek-

siantajan kanssa sovittujen yrityshaastattelujen /-kyselyn pohjalta. Haastattelujen pohjalta

pyritään saamaan kuva alueen yritystoiminnan tulevasta kehityksestä ja sen edellytyksistä.

3

Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista lasketaan erilaisia indikaattoreita, joiden pohjalta

voidaan arvioida seutukunnan elinkeinotoiminnassa tapahtuneita muutoksia 2000-luvulla ja

erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimialojen osuuksien muutosten lisäksi

niille lasketaan sijaintiosamäärät, jotka kertovat alueen toimialojen vahvuutta verrattuna

koko maan lukuihin. Tilastoaineistoja analysoidaan myös shift-share-analyysilla, jonka avul-

la alueiden elinkeinotoiminnan muutokseen vaikuttaneita tekijöitä voidaan eritellä trendi-

komponenttiin, rakennekomponenttiin ja alue/kilpailukykykomponenttiin.

Tilastoaineistojen ja haastattelujen lisäksi hankkeessa seurattiin ajankohtaisia julkistuksia,

joissa sivuttiin selvityksen aihepiiriä (suhdanne-ennusteet; taloudellista, alueellista ja toimi-

alojen kehitystä koskevat julkaisut).

4

2 Jyväskylän seudun elinkeinorakenne

Tässä luvussa tarkastellaan Jyväskylän seudun toimialarakenteen muutoksia tilastokeskuk-

sen tilastojen pohjalta: aluetilinpidon toimialatilastot, suhdannepalvelun alueelliset kehitys-

trendit.

2.1 Jyväskylän seudun toimialojen osuudet 2000–2013

Toimialojen osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset kuvaavat elinkeinorakenteessa mah-

dollisesti tapahtuneita muutoksia. Kuviossa 1 on esitetty toimialojen osuudet Jyväskylän

seudun bruttotuotoksesta. Merkittävin muutos toimialojen osuuksissa on metalliteollisuu-

den osuuden huomattava lasku 2000-luvun alun reilusta 25 prosentista alle 15 prosenttiin.

Metalliteollisuuden tuotannon määrässä tapahtui laskua jo vuosien 2003–2005 aikana, mutta

tuotanto kääntyi hetkellisesti nousuun vahvan kasvun vuosina 2006–2008.

Julkisen sektorin osuus on tarkastelujaksolla kasvanut noin 2 prosenttiyksikköä ja palvelut

kaikkiaan noin 7 prosenttiyksikköä. Tosin sanoen niin yksityisten kuin julkisten palvelujen

osuus tuotannosta on kasvanut jalostuksen osuuden pudotessa seutukunnan tuotannosta.

Selkeimmin osuuttaan palveluissa ovat kasvattaneet kiinteistö- ja yrityspalvelut sekä terve-

ys- ja sosiaalipalvelut. Kiinteistö- ja yrityspalvelujen toimiala on pääosin yksityisiä palveluja

(noin 90 %) ja terveys- ja sosiaalipalvelut puolestaan julkisia palveluja (noin 75 %). Yksityiset

palvelut ovat kasvaneet myös terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja kasvattanut hiukan

osuuttaan alan palveluista.

Teollisuustoimialojen osalta kehitys näkyy selvemmin kuviossa 2. Metalliteollisuuden osuus

yksityisen sektorin tuotannosta on laskenut tarkastelujaksolla yli 30 prosentista noin 15 pro-

senttiin. Saman ajanjakson aikana muu teollisuus osuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi,

noin 6 prosentista reiluun 10 prosenttiin.

5

Kuvio 1 Toimialojen tuotannon osuudet Jyväskylän seutukunnassa 2000–2013

0

5

10

15

20

25

30

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Osu

us,

%

Toimialojen osuudet bruttotuotoksesta 2000-2013, Jyväskylän seutukunta

01 Maatalous ja metsästys

02_03 Metsätalous ja kalatalous

10_12 Elintarviketeollisuus ym.

16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus japainaminen

24_30 Metallien, metallituotteiden,elektroniikan, sähkölaitteiden,koneiden, laitteiden ja kulkuneu

MUU_TEO Muu teollisuus(31_39+05_09+13_15+19_23 )

41_43 Rakentaminen

45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa,moottoriajoneuvojen jamoottoripyörien korjaus

49_53 Kuljetus ja varastointi

55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta

58_63 Kustannustoiminta;Audiovisuaalinen toiminta;Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta

68201_68202 Asuntojen vuokraus jahallinta

PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta;Ammatillinen, tieteellinen ja tekninentoiminta…. (681+68209+683+69_82)

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus

85 Koulutus

86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut

90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muupalvelutoiminta

97_98 Kotitalouspalvelut

6

Kuvio 2 Teollisuustoimialojen tuotannon osuudet yksityisen sektorin tuotannosta Jy-

väskylän seutukunnassa 2000–2013

Sijaintiosamäärät kertovat toimialojen merkittävyydestä ja niiden kehityksestä koko alaan

verrattuna. Sijaintiosamäärän arvo 1 kertoo toimialan alueella olevan tuotannoltaan samaa

tasoa kuin valtakunnallisesti: yli yhden arvot merkitsevät sitä, että toimialan osuus alueen

tuotannosta on korkeampi kuin koko maassa ja alle yhden arvot puolestaan osoittavat toi-

mialan osuuden olevan alempi kuin koko maassa. Muutokset sijaintiosamäärissä osoittavat,

miten toimialojen osuus alueella muuttuu verrattuna koko maassa tapahtuneeseen osuuden

muutokseen.

0

5

10

15

20

25

30

35

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Osu

us,

%

Teollisuustoimialojen osuudet yksityisen sektorin tuotannosta 2000-2013, Jyväskylän seutukunta


16_18 Puuteollisuus;Paperiteollisuus ja painaminen



7

Kuvio 3 Jyväskylän seudun jalostuksen toimialojen sijaintiosamäärät ajanjaksolla 2000–

2013.

Sijaintiosamäärät kertovat osin samaa tarinaa kuin toimialojen osuudetkin. Uuden ulottu-

vuuden luvut tuottavat sen suhteen kuinka vahva toimiala on alueella verrattuna koko

maahan. Metalliteollisuuden tuotannon lasku on merkinnyt alan suhteellisen merkittävyy-

den laskua sijaintiosamäärän putoaminen noin 1,2 tasosta (korkeimmillaan yli 1,5) alle yh-

den (noin 0,9). Metsäteollisuutta seudulla on alun perinkin ollut vähemmän kuin maassa

keskimäärin ja 2000-luvun aikana toimialan sijaintiosamäärä on lähes puoliintunut – tarkas-

telujakson viimeisinä vuosina alan osuus on ollut hieman nousussa. Muun teollisuuden

vahva nousu on kasvattanut näiden alojen osuuden lähemmäs maan keskiarvoa. Rakenta-

minen ja elintarviketeollisuus ovat seudulla voimakkaampia kuin koko maassa.

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1

1,1

1,2

1,3

1,4

1,5

1,6

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Sija

inti

osa

mää

rä

Jalostuksen sijaintiosamäärät 2000-2013, Jyväskylän seutukunta (1=osuus sama kuin koko maassa)


16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuusja painaminen



41_43 Rakentaminen

8

2.2 Jyväskylän seudun tuotannon kasvu – shift-share-analyysi

Shift-share-analyysin avulla tarkastellaan alueellista kehitystä suhteessa valtakunnalliseen

kehitykseen. Analyysin avulla voidaan arvioida alueiden elinkeinotoiminnan muutokseen

vaikuttaneita tekijöitä: missä määrin toimialojen kehitykseen vaikuttaa yleinen trendi ja mis-

sä määrin kehityksen takana on rakenteelliset tai alueelliset tekijät. Tarkastelun ongelmana

voidaan pitää sitä, että koko maassa tapahtunut kehitys 2008/2009 alkaneen laman aikana on

ollut varsin heikkoa merkittävimmillä toimialoilla. Nämä suuret toimialat ovat olleet myös

Jyväskylän seudulla vahvoja. Vertailut muiden vastaavien kaupunkiseutujen tuloksiin lisää

mahdollisuuksia tulosten tulkintaan.

Taulukko 1 Jyväskylän seutukunnan toimialojen tuotannon kasvu 2009-2012, shift-share-

analyysi, milj.€

Toimiala

Komponentit

Kansantalous

milj.€

Rakenne

milj.€

Alue

milj.€

01 Maatalous ja metsästys 0 4 -5

02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0 -2

10_12 Elintarviketeollisuus ym. -1 1 11

16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen -1 13 -84

24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkö-laitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -5 -150 -331

MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -2 85 311

41_43 Rakentaminen -3 -38 -104

45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -2 -20 -38

49_53 Kuljetus ja varastointi -1 16 -9

55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta -1 0 2

58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Te-leviestintä; Tietojenkäsittelypalvelu -2 -32 -15

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0 -4 -8

68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -2 6 -10

PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta.... (681+68209+683+69_82) -2 19 67

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -2 -36 -4

85 Koulutus -2 -18 9

86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut -3 33 -24

90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -1 -1 -14

97_98 Kotitalouspalvelut 0 0 0

Yhteensä -31 -123 -247

-0,31 -1,23 -2,47

9

Analyysin tuloksiin vaikuttavat valitut ajanjaksot, jotka tuottavat hieman erilaiset tulokset

eri komponenttien vaikutuksesta alueen toimialojen kehitykseen. Aikavälillä 2005–2012 Jy-

väskylän seutukunnan rakenne ja aluekomponentit ovat positiivisia – tosin merkittävin selit-

täjä kehitykselle on talouden yleinen kehitys (liitetaulukko 1). Huomattava seikka myös tältä

ajanjaksolta on suurten teollisuustoimialojen negatiiviset luvut niin rakenne- kuin aluekom-

ponentin osalta.

Taulukossa 1 on esitetty Jyväskylän seutukunnan shift-share-analyysin tulokset ajanjaksolta

2009–2012. Taantuman ensimmäisten 4 vuoden aikana Jyväskylän seutukunta alueena ei ole

tarjonnut talouden kasvulle positiivista vaikutusta. Alueen vahvojen toimialojen rakenne- ja

alue-/kilpailukykykomponentit ovat selvästi negatiivisia, mikä näkyy myös alueen koko

talouskehitystä kuvastavissa tuloksissa.

Kun otetaan huomioon koko maassa tapahtunut kehitys, voidaan analyysin tulosta pitää

jopa saatuja lukemia huonompana. Vertailut muiden kaupunkikeskusten tuloksiin (Liitetau-

lukot 2–4) vahvistavat osin kuvaa alueen toimialarakenteen ja kilpailukyvyn heikkoudesta

tarkastelujaksolla. Seinäjoen ja Kuopion alueiden kehityskuva tällä ajanjaksolla on selvästi

positiivisempi. Vaasan seudun osalta on nähtävissä samanlaiset ongelmat kuin Jyväskylän

seudulla.

Vuoden 2013 jälkeen tapahtunut kehitys voisi antaa toisenlaisen kuvan alueiden taloudelli-

sesta kasvusta. Tätä näkemystä tukee ennen kaikkea tiedot Jyväskylän ja Vaasan vahvojen

yritysten elpymisestä viime vuosina.

2.3 Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan kehitys 2005/2010–2015

Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat seudun päätoimialojen (teollisuus, rakenta-

minen, kauppa ja muut palvelut) kehitystrendit tarjoavat mahdollisuuden tarkastella alueen

elinkeinotoiminnan viimeaikaista kehitystä, aina tämän vuoden ensimmäiselle neljänneksel-

le saakka. Tässä kappaleessa tarkastellaan liikevaihdon ja henkilöstön kehitystrendejä vuo-

sina 2010–2015 ja lisäksi liikevaihdon euroestimaatin (lähde Keski-Suomen liitto) avulla pää-

toimialojen osuuden muutosta ajanjaksona 2005–2014.

10

Kuvio 4 Päätoimialojen liikevaihdon kehitys ajanjaksolla 2010–2015/ensimmäinen nel-

jännes, 2010=100.

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2010 on ollut muiden kuin teollisuuden osalta positiivista.

Voimakkaimmin kasvua on tapahtunut rakentamisessa ja muissa palveluissa. Tukku- ja vä-

hittäiskauppa on ollut 2011 lähtien melko samalla tasolla. Teollisuuden liikevaihdon kehi-

tyksessä on havaittavissa käänne positiiviseen suuntaan viime vuonna (2014). Positiiviset

uutiset teollisuuden tilauksista viime ja tänä vuonna alkavat näkyä toimialan liikevaihdon

kasvutrendissä.

Keski-Suomen aikajana 3/2015 osoittaa, että keskeisten teollisuusalojen, teknologia- ja metsä-

teollisuus, positiivinen kasvu on jatkunut myös 2015 toisella neljänneksellä. Myös rakenta-

misen ja palveluiden toimialojen liikevaihdon kehitys maakunnassa, matkailua lukuun ot-

tamatta, osoittaa positiivista kehitystä.

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Ind

eks

i Liikevaihdon kehitys päätoimialoittain 2010-2015, Jyväskylän seutu

(2010=100)

A-X Kaikki toimialat

C Teollisuus

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa

Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R,S)

11

Kuvio 5 Päätoimialojen henkilöstömäärän kehitys ajanjaksolla 2010–2015/ensimmäinen

neljännes, 2010=100.

Päätoimialojen henkilöstömäärien kehitys tarkastelujaksolla on myös positiivinen, mutta

hieman liikevaihdon kasvutrendiä maltillisempaa. Teollisuuden henkilöstömäärä on jopa

edelleen laskusuunnassa liikevaihdon positiivisesta käänteestä huolimatta. Syynä tälle on

osin luultavasti viive, joka syntyy vajaalla kapasiteetilla toimineen alan päästessä kasvuun.

Kyseessä voi olla lisäksi tuottavuuden paranemisen vaikutus teollisuuden työllistävyyteen.

Euroestimaattien avulla edellä tarkastelluista kehitystrendiä kuvaavista luvuista voidaan

laskea mm. päätoimialojen osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset.

80

85

90

95

100

105

110

115

120

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Ind

eks

i Henkilöstömäärän kehitys päätoimialoittain 2010-2015, Jyväskylän seutu

(2010=100)

A-X Kaikki toimialat

C Teollisuus

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa

Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S)

12

Kuvio 6 Päätoimialojen liikevaihdon osuuksien kehitys ajanjaksolla 2005–2014

Kuten aiempienkin tulosten mukaan oli odotettavissa, on teollisuuden liikevaihdon osuus

kaikkien alojen liikevaihdosta laskenut selvästi lamaa edeltävistä luvuista: yli 35 % osuudes-

ta alle 25 prosentin osuuteen. Muiden palvelujen osuus puolestaan on kasvanut lähes 5 pro-

senttiyksikköä. Myös rakentamisen liikevaihdon osuus on noussut selkeästi. Edellä tarkas-

teltu liikevaihdon kehitystrendi osoittaa, että teollisuuden liikevaihto on kääntynyt kasvuun

viime vuonna, mutta aiemman osuuden saavuttaminen vaatisi talouden kääntymistä sel-

vään nousuun ja teollisuustuotteiden viennin palaamista lamaa edeltävälle tasolle.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Osu

us,

%

Päätoimialojen liikevaihdon osuus 2005-2014 Jyväskylän seutukunta

C Teollisuus

F Rakentaminen

G Tukku- javähittäiskauppa

Muut palvelut (H, I, J, L, M,N, R, S)

Vuosi

13

3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä – yrityshaastattelut

3.1 Yritystoiminnan kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät

Tilastoaineiston antamaa kehityskuvaa täydennettiin yrityshaastatteluilla. Haasteltavat va-

littiin seudun suurimmista yrityksistä (8 haastattelua) ja lisäksi haastateltiin muutama ”uu-

sien” alojen yritystoiminnassa mukana olevaa henkilöä (3 haastattelua). Tarkoituksena oli

saada kuva yritystoiminnan lähivuosien kehityksestä ja sijaintialueen merkityksestä tapah-

tuneeseen ja tulevaan kehitykseen. Yrityshaastattelujen teemoina olivat: yritysten sen toimi-

alan aiempi ja tuleva kehitys ja siihen vaikuttaneet/vaikuttavat tekijät, Jyväskylän seudun

merkitys tapahtuneessa ja tulevassa kehityksessä, Jyväskylän seudun positiiviset ja negatii-

viset tekijät yrityksen toiminnan kannalta sekä mahdolliset seudulta puuttuvat asiat, jotka

yrityksen toiminnan kannalta olisivat oleellisia (ks. liite 5).

Yrityshaastattelujen antama kuva menneestä kehityksestä on hyvin samankaltainen kuin

tilastoista voidaan nähdä. Vuonna 2009 alkanut taantuma on vaikuttanut teollisuusyritysten

toimintaan voimakkaasti. Teknologiateollisuuden toimiala ei ole vieläkään toipunut romah-

duksesta. Positiivista on se, että alan suurien yritysten liikevaihto on kääntynyt kasvuun ja

yritysten henkilöstön määrä on myös kasvanut. Keskeisenä tekijänä kasvussa on markkinoi-

den elpyminen. Sijaintialueen vaikutus tapahtuneeseen kehitykseen nähdään hyvin vähäi-

senä. Yritysten onnistuneet strategiset linjaukset tuotannon uudelleen suuntaamiseen ovat

myös toimipaikkojen onnistumisen taustalla. Monitoimipaikkaisissa yrityksissä tehdyillä

strategisilla linjauksilla on huomattava vaikutus yksittäiseen toimipisteeseen. Yritysten si-

jainnilla Jyväskylän seudulla ja niiden aiemmalla kehityksellä voidaan nähdä merkitystä

tapahtuneissa muutoksissa. Alueen yritysten aiempi tuotanto/tuotteisto ja alalla kertynyt

osaaminen ovat vaikuttaneet seudulla sijaitsevien toimipaikkojen vahvistumiseen.

Ohjelmistoalalla talouden lama ei ole vaikuttanut samalla tavalla kuin teollisuudessa. Yritys-

ten liikevaihto on ollut kasvussa – kasvua vähän tai kohtalaisesti. Digitalisoinnin tuoma vai-

kutus heijastuu alan toimintaan. Yrityksien kasvun saavuttamiseksi niissä on jouduttu kui-

tenkin tekemään muutoksia toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa. Jyväskylän seutu tarjoaa

14

osaajia alalle: vahva alan koulutus ja Nokian jättämä ”perintö”. ICT- alan toimijoita alueella

on paljon (kriittistä massaa), mistä hyötyvät kaikki alan toimijat. Joidenkin ohjelmistopalve-

luiden osalta Jyväskylän seutu nähdään vaihtoehtoihin nähden hyvänä ympäristönä vähäi-

semmän kilpailun vuoksi.

Uusien alojen (mm. peliala) historia alueella on lyhyt ja esimerkiksi peliala on vielä lähinnä

toiminnan vakiinnuttamisen vaiheessa. Pelialalle uskottavuutta ovat tuoneet alan suuret

yritykset, jotka ovat saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Jyväskylässä pelialan infra-

struktuurin rakentaminen on aloitettu muutama vuosi myöhemmin kuin ”kilpailevilla” alu-

eilla. Tämä näkyy pelialan yritystoiminnan kehityksessä: yritykset ovat pääosin pieniä, vasta

aloittaneita tuotteita rakentavia yrityksiä. Jyväskylän uskotaan tarjoavan alalle suotuisan

ympäristön: alalla osaavia ja motivoituneita tekijöitä sekä infrastruktuuri mm. alueen oppi-

laitokset ja EXPA, Yritystehdas ja GameLab.

3.2 Yritysten lähivuosien kehitysnäkymät

Toisena teemana haastatteluissa oli yritysten kehitysnäkymät tulevina vuosina ja kehityk-

seen voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Vastauksista heijastui suhteellisen positiiviset odo-

tukset lähivuosien kehityksestä. Pidemmän aikavälin kehityksestä sen sijaan vallitsee epä-

varmuus: muutokset maailmantaloudessa ja sen vaikutukset markkinoilla ovat vaikeita en-

nakoida.

Teknologiateollisuudessa toimivien yritysten odotukset vaihtelevat nykyisen aseman säilyt-

tämisestä reippaaseen kasvuun tulevina vuosina. Pääosin uskotaan yritysten hieman kasva-

van nykyisestä seuraavien vuosien aikana. Myös alan työllisyyden voidaan arvioida para-

nevan, joskaan ei tuotannon kasvua vastaavasti. Markkinoiden kehityksen ohella oleellisena

tekijänä kasvussa pidetään kilpailukyvyn säilyttämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Ohjelmistoalalla kasvun uskotaan jatkuvan tulevina vuosina, onhan kyseessä kasvava toi-

miala. Haastatellut uskovat myös oman yrityksensä pärjäävän myös yrityksessä tehtyjen

ratkaisujen vuoksi. Kasvun yksi merkittävä lähde on digitalisoituminen, joka tarjoaa yrityk-

sille kasvun mahdollisuuksia. Kansainväliset markkinat tarjoavat kasvua niille yrityksille,

joiden kotimaisen asiakaskunnan keskuudessa kasvupotentiaali jo vähäisempää.

15

Pelialan kehityksen avainasioita ovat osaajien ja yritysten pysyminen Jyväskylän seudulla,

rahoittajia ja rahoitusinstrumentteja, kiihdyttämön saaminen alan yrityksille. Tuot-

teen/yrityksen läpimurto toisi alalle nostetta, jolla olisi merkitystä koko alan kehitykselle.

3.3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä

Keskeisenä teemana yrityshaastatteluissa oli seudun tarjoamat mahdollisuudet yritysten

kehitykselle ja /tai alueen yritystoiminnan kehitystä haittaavat tekijät. Siitä huolimatta, että

sijainnilla ei nähty yleisesti ottaen olevan suurta merkitystä yritysten toiminnalle ja menes-

tykselle, tuotiin haastattelussa esiin asioita, jotka nähtiin alueen eduiksi ja mahdolliseksi

haitaksi yrityksen kehitykselle.

Positiivisia tekijöitä

Kaupungin osalta tärkeänä pidettiin sitä, että se tuottaa hyviä palveluja ja pitää huolta infra-

struktuurista. Alueen oppilaitosten merkitys nostettiin esiin ennen kaikkea osaavan henki-

löstön tuottajina. Myös yhteistyö oppilaitosten kanssa nähtiin positiivisena asiana. Jyväsky-

län seutua pidetään vetovoimaisena alueena, jonne saadaan rekrytoitua henkilöstöä myös

muualta. Henkilöstön pysyvyys on hyvällä tasolla ja kustannusrakenne tietyiltä osin alempi

kuin pääkaupunkiseudulla. Vetovoimaisuus edellyttää jatkossakin kaupungilta hyviä perus-

ja vapaa-ajanpalveluja sekä hyvää asunto-/tonttitarjontaa. Tärkeänä alueellisena tekijänä

yrityksille on se, että alueella on saman alan toimijoita, joiden kanssa voidaan tehdä yhteis-

työtä. Suurille yrityksille on tärkeää, että alueella on osaavia ja kilpailukykyisiä alihankkijoi-

ta – etäisyydellä on merkitystä mm. kustannusten ja kontaktien vuoksi.

Negatiivisia tekijöitä, puutteita ja kehitettävää

Jyväskylän seudun huonona puolena tai kehitettävänä asiana pidetään liikenneyhteyksiä.

Lentoliikenteen ongelmat nousivat esiin haastatteluissa. Epävarmuus on osin siirtänyt liik-

kumista muihin kulkuvälineisiin, lähinnä oman auton käyttöön. Lentoliikenteen säilyminen

ja vakiintuminen olisi positiivista yritysten näkökulmasta. Myös muiden liikennemuotojen

osalta toivottiin riittävän hyvien yhteyksien saamista ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä

vaihtoehtoja (mm. raideliikenteen kalleus tavarakuljetuksissa, valtateiden kunto ja paikallis-

tiestön toimivuus).

16

Vaikka Jyväskylän seudun positiivisena puolena pidettiin alueen vetovoimaa, niin vetovoi-

ma huippuosaajien rekrytoimiseksi ei ole ollut riittävän hyvä – asuminen, palvelut ja yhtey-

det pitäisi olla korkeammalla tasolla. Vaikka Jyväskylässä on vahvaa ICT-alan osaamista ja

koulutusta, ei Jyväskylällä ole samanlaista alan imagoa kuten Oululla – esiin nostettu Kyber-

turvallisuus edustaa alan näkökulmasta kapeaa erikoissektoria.

Koulutusta pidetään alueen vahvuutena, mutta odotukset koulutuksen kehittämiseksi tuli-

vat myös esiin. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön voimistaminen nähtiin tarpeelliseksi,

jotta oppilaitokset voisivat vastata tuleviin osaamistarpeisiin. Yrityksissä tapahtuneet muu-

tokset ovat vaikuttaneet niiden työvoiman osaamistarpeisiin, tulevina vuosina tarvitaan

erilaista osaamista ja monialaosaamista aiempaa enemmän. Koulutukselta odotetaan nope-

ampaa reagoimista yritysten tuleviin tarpeisiin – 3 vuotta on liiketoiminnan näkökulmasta

liian pitkä aika. Pelialalla puutteena koulutuksessa nähdään graafisen koulutuksen puuttu-

minen alueelta, myös erikoistunutta businessosaamista tarvittaisiin.

Yksittäisinä asioina haastatteluissa tuli esiin tilakysymyksiin liittyvät ongelmat. Tilakysy-

mykset eivät ole hoituneet yhtä hyvin kuin muualla: Jyväskylän rakennuslupien- ja valvon-

nan byrokraattisuus, tilasopimusten muutokset, rakentamisen ja vuokrien hintataso. Toi-

saalta tilojen järjestymisen osalta tuotiin esiin myös positiivisia seikkoja.

Positiivisten ja negatiivisten asioiden vaakakupissa näyttävät positiiviset asiat painavan

enemmän. Negatiivisiksi koetut tekijät eivät ole sellaisia pysyviä asioita/tiloja, joihin ei voisi

vaikuttaa ja parantaa aluetta yritysympäristönä näiden mainittujen tekijöiden osalta.

17

4 Lopuksi

Tässä selvityksessä on tarkasteltu Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutosta olemassa

olevan tilastoaineiston avulla. Jyväskylän seutua yritysympäristönä ja sen yritystoiminnalle

tarjoamia hyviä ja huonoja puolia on selvitetty yrityshaastatteluilla.

Tilastotarkastelun keskeinen tulos oli alueen teollisuuden osuuden selkeä lasku lamaa edel-

tävistä vuosista. Kuinka pysyvä teollisuuden osuuden lasku tulee olemaan, riippuu paljon

tulevasta talouskasvusta keskeisillä markkina-alueilla. Palaako teollisuuden osuus aiemmal-

le tasolle on vaikea ennustaa – valistunut arvaus on, että ei. Teknologiateollisuuden elpymi-

sen myötä sen osuus voi tulevina vuosina kasvaa, mutta sisällöltään toimiala tulee olemaan

erilainen kuin ennen lamaa. Jo tilastot osoittavat positiivisia merkkejä seudun teollisuuden

ja yritystoiminnan elpymisestä viime vuosien aikana. Tätä asiaa vahvistavat tehdyt yritys-

haastattelut. Merkittävänä asiana yritysten liikevaihdon kääntymisessä nousuun ovat mark-

kinoiden elpyminen ja yritysten tekemät strategiset linjaukset, jotka ovat mm. vaikuttaneet

positiivisesti Jyväskylän yksiköiden toimintaan. Seutukunnan osaava henkilöstö on merkit-

tävä tekijä niin yritysten toiminnan uudelleen suuntaamisessa kuin tulevan kehityksen

mahdollistavana resurssina.

Yrityksissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat niiden tarvitsemaan osaamiseen. Jo nyt yri-

tysten työvoimassa on tapahtunut muutoksia ja tulevina vuosina yritykset tarvitsevat lisään-

tyvässä määrin osaamista, jonka tuottamiseen alueen oppilaitosten toivotaan reagoivan riit-

tävän nopeasti ja joustavasti.

Kaiken kaikkiaan yrityshaastatteluiden pohjalta tuli esiin positiivinen vire yritysten lähi-

vuosien kehitysnäkymistä. Kaupungin positiivinen asenne ja aktiivisuus yritystoimintaa

kohtaan pidettiin tärkeänä, vaikka alueen merkitys itse yritystoimintaan nähtiin pääosin

vähäisenä. Kaupungin roolina pidetään ennen kaikkea hyvien palvelujen järjestäjänä ja inf-

rastruktuurin rakentajana ja ylläpitäjänä. Tästä huolimatta kaupungin aktiivisuus ja vastaan-

tulo yrityksille tärkeissä kysymyksissä nähdään tarpeellisena.

18

Lähteet

ETLA (2015) Suhdannne, Vuosikirja 2015:2. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ss. 13–20.

Honkatukia, J. & Ahokas, J. & Simola, A. (2014) Kriisin jälkeen – Suomen talouden rakenteel-

linen kehitys vuosina 2013–2030. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT Tutkimukset

176/2014, Helsinki.

Huovari, J. & Jauhiainen, S. & Kerkelä, L. & Esala, L. & Härmälä, V. (2014) Alueiden yritys-

ja elinkeinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministerion julkaisuja, Alueidenkehittämi-

nen 13/2014.

Keski-Suomen liitto (2015) Keski-Suomen Aikajana 3/2015.

http://www.keskisuomi.fi/filebank/24449-Keski-Suomen_Aikajana_3_2015.pdf

Maliranta,M. & Mankinen, R.& Suni, P. & Ylä-Anttila, P. (2011) Suhdanne- ja rakennekriisi

yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa. ETLA, Keskusteluaiheita

nro 1239.

Nieminen, J. (2015) Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisut.

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2465/Alueelliset_kehitysnakymat_syksy_2015.pdf

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu].

ISSN=1799-3393. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.01.2016].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/altp/index.html

Tilasto: Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].

ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.10.2015].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alyr/tau.html

Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Keski-Suomen liitto.

VVM (2015) Taloudellinen katsaus, syksy 2015. Valtionvarainministeriön julkaisu–32a/2015,

Helsinki.

http://www.keskisuomi.fi/filebank/24449-Keski-Suomen_Aikajana_3_2015.pdf

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2465/Alueelliset_kehitysnakymat_syksy_2015.pdf

http://www.stat.fi/til/altp/index.html

http://www.stat.fi/til/alyr/tau.html

19

Liitteet

Liitetaulukko 1 Jyväskylän seutukunnan tuotannon kasvu 2005-2012, shift-

share-analyysi

Toimiala

Komponentit

Kansantalous Rakenne Alue

01 Maatalous ja metsästys 1 -6 -4


10_12 Elintarviketeollisuus ym. 3 28 -19

16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 5 -104 -203

24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkö-laitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu 14 -361 -54

MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 4 82 410

41_43 Rakentaminen 7 7 85

45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 6 -51 -8

49_53 Kuljetus ja varastointi 3 6 17

55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 9 14

58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 5 -85 13

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 11 8

68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 5 68 80

PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteelli-nen ja tekninen toiminta.... (681+68209+683+69_82) 6 141 26

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 5 35 -114

85 Koulutus 5 31 30

86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 6 175 -22

90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 2 30 -3


Yhteensä 80 22 235

0,865104 0,233167 2,53394

20

Liitetaulukko 2 Kuopion seutukunnan tuotannon kasvu 2009-2012, shift-

share-analyysi

Toimiala

Komponentit


01 Maatalous ja metsästys 0 5 -4

02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0 3

10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0 1 16

16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen -1 8 36

24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkö-laitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -1 -16 24

MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -3 140 -66

41_43 Rakentaminen -2 -27 12

45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -2 -16 8

49_53 Kuljetus ja varastointi -1 13 13


58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu -1 -15 -5

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0 -4 10

68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -2 4 7

PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteelli-nen ja tekninen toiminta.... (681+68209+683+69_82) -2 15 -13

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -2 -39 -34

85 Koulutus -1 -15 16

86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut -3 32 6

90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -1 0 0


-22 84 33

-0,30685 1,187984 0,474327

21

Liitetaulukko 3 Seinäjoen seutukunnan tuotannon kasvu 2009-2012, shift-

share-analyysi

Toimiala

Komponentit


01 Maatalous ja metsästys -1 25 5


10_12 Elintarviketeollisuus ym. -5 6 -133

16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen -1 7 -22

24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkö-laitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -2 -72 153

MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -2 90 -76



49_53 Kuljetus ja varastointi -1 20 18


58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 0 -7 8

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0 -4 3

68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -2 4 -16

PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteelli-nen ja tekninen toiminta.... (681+68209+683+69_82) -1 8 58

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -1 -20 111

85 Koulutus -1 -8 7


90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -1 0 10


-25 31 166

-0,30685 0,380243 2,072417

22

Liitetaulukko 4 Vaasan seutukunnan tuotannon kasvu 2009-2012, shift-

share-analyysi

Toimiala

Komponentit


01 Maatalous ja metsästys 0 8 24

02_03 Metsätalous ja kalatalous 0 0 3

10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0 0 -15

16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 0 3 -3

24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkö-laitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu -14 -403 -450

MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) -2 89 46



49_53 Kuljetus ja varastointi -1 13 -28

55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 0 -5

58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu -1 -17 -32

64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0 -4 -3

68201_68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta -1 3 1

PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteelli-nen ja tekninen toiminta.... (681+68209+683+69_82) -2 12 -38

84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus -1 -19 49

85 Koulutus -1 -10 -97


90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 0 0 3


-29 -334 -526

-0,30685 -3,55084 -5,6051

23

Liite 5

Yrityshaastattelut

Olen tekemässä selvitystä Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutoksesta 2000-luvulla

ja yritystoiminnan kehitysmahdollisuuksista. Haastattelujen avulla pyrin saamaan yritysten

näkemykset alueen yritystoiminnan kehityksestä, kehitykseen vaikuttavista tekijöistä – eri-

tyisesti alueellisista tekijöistä, jotka edistävät tai haittaavat yritysten toimintaa.

Millainen on toimialanne ja yrityksenne kehitys ollut viimeisen vuosikymmenen aikana ja

mitkä tekijät ovat vaikuttaneet voimakkaimmin tähän kehitykseen?

Onko yrityksenne sijainnilla Jyväskylän seudulla ollut merkitystä tapahtuneeseen kehityk-

seen/muutokseen?

Millaiseksi arvioitte toimialanne ja yrityksenne tulevan kehityksen olevan (tämän vuosi-

kymmenen lopun aikana)?

ja

Mitkä tekijät tulevat voimakkaimmin vaikuttamaan toimialanne ja yrityksenne tulevaan,

tämän vuosikymmenen lopun aikana tapahtuvaan kehitykseen?

Mitkä Jyväskylän seudun tekijät näette positiivisina yrityksenne kehityksen kannalta?

Entä millaiset alueelliset tekijät haittaavat yrityksenne kehittymistä tulevina vuosina – puut-

tuuko alueelta toimintoja, jotka olisivat yrityksenne kannalta oleellisia?

Kiitos haastattelusta!

24

Liite 6

Yrityshaastattelut

1. Valmet Oyj

Jari Vähäpesola,

2. Patria Oyj

Jyrki Myyryläinen

3. Moventas Oy

Marko Haapasalmi

4. Tieto Finland

Carita Hirvonen

5. Komas Oy

Antti Jokitalo

6. Landis+Gyr Oy¨

Ari Tolonen

7. Protacon Oy

Timo Akselin

8. Vapo Oy

Tomi Yli-Kyyny

Peliala, pilvipalvelut ym.

9. EXPA

pj. Jonne Harja

10. AddInspiration

Tuomas Roininen

11. Pardco Group

Johannes Harju

jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2015 ja ... · pdf filetrendit. 2.1...

Documents