jyväskylän pyöräily voimissaan27.9.2015, että ranskassa tullaan ottamaan käyttöön vapaa- ......
TRANSCRIPT
1Poljin 5-6/2015
20155-6
Hollantilaiset Joensuussa
Sähköpyörälläesteet mataliksi
Vuoden pyöräilykunta Lappeenranta
Pyörällä kaiken ikää Tampereella
Suomen Pyöräilylähetystö
2 Poljin 5-6/2015
Poljin 5-6/2015Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti.
Kannessa: Vilja Turkka sähkö-pyöräilee Kangasalla.Kuva: KKI-ohjelma / Studio Valoisa Nauris
Kahdeksastoista vuosikerta.ISSN 1796-6388
Päätoimittaja Matti [email protected]
Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)
Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki
Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: [email protected]
Pyöräilykuntien verkosto ryToinen linja 1400530 Helsinki
Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö
Poljin 7/2015 ilmestyy joulukuussa viikolla 50. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 30.11.2015 mennessä.
Matti Hirvonenpäätoimittaja
pääkirjoitus
Pyöräilevä Suomi tarvitsee edelläpolkijoita ja Jyväskylästä löytyy kiistatta yksi sellai-nen. Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS täytti 80 vuotta 24. lokakuuta ja tyylilleen uskol-lisena järjesti synttärien varjolla pitkän viikonlopun kestävän tapahtumien sarjan, joissa pääosassa oli tietysti pyöräilyn edistäminen ja sen puolesta vaikuttaminen.
JYPS on elävä esimerkki siitä, kuinka paljon hyvää voi määrätietoisella toiminnan moni-puolistamisella saada aikaiseksi. Yhdistys on vajaassa kymmenessä vuodessa kehittynyt koh-tuullisen pienen piirin kilpailupainotteisesta pyöräilyseurasta todelliseksi pyöräilyn edistämi-sen moniottelijaksi ja alueen liikennepoliittiseksi voimatekijäksi.
Jyväskylän seudun Pyöräilyviikko on ehkä suurin ja näkyvin ponnistus, jonka JYPS vuo-sittain mestaroi kansalaisten iloksi ja uusien pyöräilijöiden houkutukseksi. Tänä vuonna 13. kertaa järjestetty Jyväskylän Pyöräilyviikko sisälsi ennätykselliset 57 eri tapahtumaa.
Vähintään yhtä ilahduttavaa on ollut vaikuttamistyö pyöräilyn olosuhteiden hyväksi, jon-ka hedelmistä kaikki kaupunkilaiset ja Jyväskylässä vierailevat voivat nauttia. JYPS:n vahval-la myötävaikutuksella Jyväskylään on saatu viime vuosina suomalaisittain uusia pyöräliiken-neratkaisuja, kuten pyörätaskuja, yksisuuntaisen pyöräliikenteen avauksia ja autoliikenteen rauhoittamista pyöräily priorisoiden. Hannikaisenkadun muuttaminen nopeusrajoituksel-taan 20 km/h pihakaduksi, sekä ratkaisua tukevat pyöräparkit ja muut kalusteet ovat esi-merkki oikeasta suunnasta, johon Jyväskylässä nyt poljetaan.
Tietysti hyvä yhteispeli kaupungin kanssa on ratkaisevassa asemassa kun Jyväskylästä ke-hitetään maailmanluokan pyöräilykaupunkia. Tähän pitäisi olla nyt kaikki mahdollisuudet, sillä Jyväskylään saatiin tänä vuonna yksi Suomen ehdottomasti parhaista ja kunnianhimoi-simmista pyöräilyn edistämisohjelmista, joka sisältää muun muassa 54 kilometrin mittaisen pyöräbaanojen verkon kustannus- ja vaikuttavuusindekseineen. Nyt tarvitaan vielä lisää po-liittista tukea pyöräilymyönteisille kaupungin virkamiehille ohjelman toteuttamiseen. JYPS:n kädenjälki näkyy myös ohjelmassa ja on rohkaisevaa, että Kankaan baanaa rakennetaan jo!
Synttäriviikonloppu päättyi Suomen Pyöräilynohjaajat ry:n perustamiseen. JYPS käyn-nisti pyöräilynohjaajien koulutuksen pari vuotta sitten tavoitteena tuoda lisää osaamista ja laatutasoa pyöräilyn ohjaamiseen, oli sitten kyse seuratoiminnasta tai pyörämatkailusta. Täs-sä jälleen hyvä esimerkki JYPS:n monipuolisuudesta ja halusta tehdä uusia avauksia. Vielä kerran onnea Jyväskylään ja toivotaan että muu Suomi polkee perässä!
Jyväskylän pyöräily voimissaan
3Poljin 5-6/2015
Sisällysluettelo:Sähköpyörällä esteet pois ..............................................................................4Pyörällä kaiken ikää ................................................................................8Pyöräilytalvi ....................................................................................10Oulun seudun pyöräilykoordinaattorit ..........................................................12Hollantilaiset Pohjois-Karjalan ”pyöräilyparatiisissa” ..................................14Pyöräilylähetystö vahvistaa pyöräilyn nousua ...........................................16
Ranskan ympäristöministeri Segolene Royal ilmoitti 27.9.2015, että Ranskassa tullaan ottamaan käyttöön vapaa-ehtoinen kilometrikorvaus työmatkansa pyöräileville. Sallittu tuloveroista ja sosiaaliturvamaksuista vapaa korvaus on 0,25 € / km, mitä myös pyöräilyjärjestöt suosittelivat. Asiassa oli takana järjestöjen vuosien työ ja tukena oli myös Ranskan parlamentin molemmissa kamareissa toimiva pyöräily-ystä-vällisten parlamentaarikkojen klubi. Monet ministerit ehdot-tivat huomattavasti alempaa korvausta.
Ranska seuraa tässä Belgiaa, jossa vastaava korvaus (0,22 € / km) otettiin käyttöön jo 90-luvulla. Tätä kilometrikor-vausta hyödyntävien työmatkalaisten määrä kasvoi 40 pro-senttia vuosina 2009-2013 ja samalla lisääntyi myös työ-matkapyöräily ylipäätään. Ranskassa 10 000 työntekijän pilottiryhmässä työmatkapyöräily kasvoi 50 prosenttia ja uu-
Työmatkapyöräilijöille kilometrirahaa Ranskassa
IV Talvipyöräilykonferenssi 2.-4.2.2016 MinnesotassaKansainvälinen Talvipyöräilykonferenssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa, kun Minneapolis ja Saint Paul isännöivät tätä riemastuttavaa koko talvella pyöräilevän maailman yh-distävää tapahtumaa. Oulun viitoittama, Winnipegin ja Leeuwardenin vahvistama ympärivuotisen pyöräilyn kulku jatkaa kasvuaan.
Konferenssiin osallistuu monitieteellinen joukko kuntien, järjestöjen ja muiden tahojen am-mattilaisia, jotka työskentelevät ympärivuotisen aktiivisen liikkumisen puolesta. Pääpaino on luon-nollisesti pyöräilyssä. Tule jakamaan osaamisesi, oppimaan muilta ja kokemaan talvella pyöräily USA:n kylmimmässä ja pyöräily-ystävällisimmässä kaupungissa!
http://wintercyclingcongress2016.org
den taloudellisen edun todettiin olevan houkutteleva erityisesti uusille pyöräilijöille.
ECF analysoi viime vuonna 11 Euroopan maassa työmatkoi-hin liittyviä verotuksellisia etuja. Selvityksen mukaan useim-mat verojärjestelmät sisälsivät joukon suorastaan kieroutunei-ta etuja autoliikenteelle. Sen sijaan pyöräilylle tai jalankululle oli hyvin vähän mitään veroetuja. ECF ajaa tämän epätasapainon korjaamista. Tästä olisi monia etuja. Työmatkapyöräilijät ovat muita työmatkalaisia onnellisempia ja terveempiä, mikä säästää sekä työnantajan että yhteiskunnan sairaanhoitokustannuksia. Samalla lisääntyvä pyöräily vähentää CO2-päästöjä ja lisää työ-paikkoja.
Lähde: ECF General Newsletter 12/10/2015
4 Poljin 5-6/2015
Pyöräilyn esteet pois sähkö- ja tavarapyörillä
Teksti: Mari Päätalo Kuvat: KKI-ohjelma/ Studio Valoisa Nauris
Kangasalla oli käynnissä Kokeilupyora.fi -hanke, jossa seitsemän kangasalalaista henkilöä tai perhettä sai kokeilla sähköavusteista pyörää arkimatkoilla vajaan kuukauden ajan.
Toinen kokeilupyöristä oli ”tavallinen” sähköavusteinen pyörä ja toinen tava-rankuljetuskaukalolla varustettu tavara-pyörä. Kokeilijat olivat eri-ikäisiä ja eri-laisissa elämäntilanteissa teini-ikäisestä isoäitiin. Kokoonnuimme Kangasalan pääkirjastoon jakamaan kokemuksia säh-köpyöräilystä.
Tavallista sähköpyörää kokeili yhteen-sä neljä henkilöä: liiketoimintajohtaja Ilk-ka Rahkonen, koululainen Vilja Turkka, isoäiti ja eläkeläinen Helvi Mattila ja vuo-rotyötä tekevä Laura-Marja Vilppo.
Yhteistä kaikille sähköpyörän kokei-lijoille oli se, että he toivoivat sähköpyö-rästä ratkaisua arkimatkoille, jotka ovat sen verran pitkiä, että tavallisella pyörällä pyöräily on turhan vaivalloista.
Keski-ikäinen mies pikkutakissa
”Sähköpyörä kymmenkertaisti pyöräily-ni. Sähköpyörällä voi polkea pikkutakki päällä eikä tarvitse liittyä Mamil (middle aged man in lycra) -ilmiöön”, hymyilee Rahkonen.
”Mukavaa oli myös se, että illallisen kanssa pystyi ottamaan viinipaketin, kun ei tarvinnut ajaa autolla takaisin.
Tallimatkoille mopon korvikkeeksi
Vilja Turkka ajoi sähköpyörällä paljon tallimatkoja. ”Tavallisella pyörällä pol-keminen tallilta kotiin on raskasta, kun on hoitanut hevosia yömyöhään. Sähkö-pyörä korvaa oikeastaan mopon ja se on paljon edullisempi, eikä siihen ei tarvitse korttiakaan”, kertoo Turkka.
Kokeilujaksoon oli tyytyväinen myös 15-vuotiaan Viljan äiti, koska häneltä säästyi monta edestakaista automatkaa tallilta hakemiseen.
Eräjärven markkinoille
Helvi Mattila toivoi sähköpyöräkokei-lusta liikuntakärpäsen reipasta purai-sua ja apuvälinettä 15 kilometrin päässä olevaan ruokakauppaan. ”Voisi treenata vastaisen varallekin, ettei tarvitsisi käyt-tää sitä täälläpäin lentäväksi muodostu-nutta lausetta, että toivottavasti kuolee ennen kuin kortti lähtee”, perusteli ko-keilunhaluaan moninkertainen isoäiti hakemuksessaan.
Mattila ajoi sähköpyörällä kauppa-matkoja ja tulipa sähköpyörällä käytyä Eräjärven markkinoillakin. ”Sähköpyö-rä herätti markkinoilla paljon huomiota. Mieskin totesi, että uusi autokaan ei sai-si niin paljon ihailua kuin sähköpyörä”, nauraa Mattila.
Vuorotyöntekijän työmatkat
”Joka kevät mietin, että alkaisin pyöräi-lemään töihin, mutta joka syksy totean, että pyöräilyt ovat jääneet aika vähiin viitseliäisyyden ja ajankäytön vuoksi.” to-
tesi Laura-Marja Vilppo hakemuksessaan kokeilujaksoon.
”Työmatkani on 15 kilometriä, ja se on juuri sen verran pitkä matka, että kes-kikuntoisen, jonkin verran ylipainoisen ihmisen pyöräily ylämäkisuuntaan on 2-3 kertaa hitaampaa kuin autolla ajaminen.”
Vilppo tekee vuorotyötä ja sähköpyö-rä on sopinut arkeen hyvin, vaikka välil-lä aamu-unet ovat voittaneet ja työmatka on tullut tehtyä autolla. ”Olen ajanut ko-keilupyörällä paljon enemmän kuin alun-perin ajattelin. Aika nopeasti siitä tuli oletusarvoinen kulkupeli ja kokeilujak-son aikana auton käytölle on ollut aina jokin erityinen syy kuten tavaramäärä tai etäisyys”, pohtii Vilppo. ”Tuntuu, kuin kunto olisi koejakson aikana parantunut.
Ilkka Rahkonen hankki kokeilujakson päätyttyä omaan pyöräänsä sähköistyksen.
”Sähköpyörä oli vieläkin mukavampi ja käytännöllisempi kuin uskoin”, kirjoitti Helvi Mattila kokeilujakson lopussa.
5Poljin 5-6/2015
sissaan, että kokeileminen kiinnosti, että sähköpyörät ovat tavalliseen pyörään verrattuna kalliita eikä ollut varmuut-ta, että tulisiko pyörää oikeasti käytettyä. Osa kokeilijoista on jo hankkinut omaan pyöräänsä sähköistyksen ja osa pohtii sähköpyörään hankintaa.
Hanke oli osa valtakunnallista käve-lyn ja pyöräilyn T&K –ohjelmaa ja sitä ra-hoittivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Kangasalan kunta ja Liikennevirasto.
”Sähköpyörä kymmenkertaisti pyöräilyni.”
Päiväunia ja ruokaostoksia
Tavarapyörää kokeili arjessaan 3 perhet-tä. Heidän toiveenaan oli lisätä perheen yhteistä pyöräilyä. Tavarapyörästä toi-vottiin apuvälinettä erityisesti kaupassa käyntiin ja muille arkimatkoille.
Elsa ja Mikko Hagelbergin arkeen ta-varapyörä sopi hyvin. Mikko tekee reissu-työtä ja on usein viikon arkipäivät poissa. Tavarapyörä mahdollisti kotona olevalle Elsalle ulkoilun ja pyöräilyn kahden lap-sen kanssa. Lapset Helka ja Hilda naut-tivat tavarapyörän kyydistä ja nuorempi otti kyydissä myös useat päiväunet.
”Pyörän kyytiin mahtuvat sekä lap-set, että monen päivän ruokaostokset. Olemme päässeet pyöräilemään kauppa-matkoja että kyläilyreissuja. Tavarapyö-rä mahdollistaa meidän perheelle pyö-räilyn matkoilla, joita muuten tekisimme autolla.”
Turvakaukalon sovittaminen pyörän kyytiin oli hankalaa
Virva Anttilan perheeseen tavarapyöräs-tä toivottiin niin ikään ratkaisua kahden lapsen ja tavaraostosten kuljettamiseen.
Perheen pienempi lapsi oli kokeilun aikana seitsemän kuukauden ikäinen ja turvakaukalon kiinnittäminen pyörään osoittautui vaivalloiseksi. Turvakaukalon lisäksi pyörään oli hankala sovittaa toista lasta ja lisäksi ruokaostoksia.
Anttilan käyttöön kyseinen tavara-pyörän malli ei ollut paras mahdollinen.
Pyöräily jäi vähäisemmäksi kuin Vir-va olisi etukäteen toivonut. Toteutuneet pyöräretket olivat kuitenkin mukavia. Pyöräillessä aistii kesän ja luonnon ihan eri tavalla kuin normaalisti autossa
Kokeilujaksoon oli tyytyväinen myös Tanja Lähteenmäki ja myös hänen per-heessään lapset nauttivat pyöräilystä. Yksi ”huono” puoli tavarapyörän kans-sa pyöräillessä oli: ”Aina kun pyörällä pysähtyy, tule joku kyselemään ja kom-mentoimaan ja uudestaan liikkeelle läh-tö hidastuu”
Yleistyykö ikuinen myötätuuli?
Sähköavusteisen pyörä maksiminopeus on 25 km/h ja avusteisuus kytkeytyy pois, kun tuo nopeus saavutetaan. Sähköavus-teisuus siis nostaa pyöräilyn keskinope-utta, mutta ei huippunopeutta. Lisäapu on tarpeen ylämäissä tai silloin, kun kyy-dissä on lapsia tai muuta kuormaa. Säh-köavusteisuutta onkin onnistuneesti ku-vattu ”ikuiseksi myötätuuleksi.
Kokeilijat perustelivatkin hakemuk-
Mikko Hagelberg ja tyttäret Helga (vas.) ja Hilda nauttivat kaikki tavarapyörän kyydistä.
6 Poljin 5-6/2015
Vuoden Pyöräilijäksi 2015 valittu DI Mauri Myllylä on liiken-nesuunnittelupiireissä hyvin tunnettu entinen Oulun kau-
pungininsinööri. Mauri aloitti uransa TVH:n siltasuunnittelija-na 1960-61 siirtyen sieltä Oulun kaupungin rakennusvirastoon, jossa hän toimi aluksi liikennesuunnittelijana, sitten liikenne-suunnittelupäällikkönä ja lopuksi toimialapäällikkönä.
Eläkkeelle jäätyään Mauri toimi asiantuntijana ja mentori-na Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa vuodet 1999-2006 ollen 2002-05 LVM:n kävelyn ja pyöräilyn edistämistä koskevan Ja-loin -hankkeen koordinaattorina. Asiantuntijana ja mentorina hän oli vielä vuodet 2007-2012 konsulttitoimisto Navico Oy:ssä. Mauri pitää lisäksi liikennementorin blogisivuja ja hän on aiem-min kirjoittanut kirjan Katu, koulu ja kaupunki 2000
Kokonaisuus haltuun
Vaikka kirjassa painotetaan kävelyä ja pyöräilyä, niin siinä ko-rostetaan, että nämä ovat osa kokonaisuutta, ja nimenomaan ko-konaisuutta pitää suunnitella, kun halutaan rakentaa hyvää kau-punkia. Kirjassa käsitellään täten liikennesuunnittelua laajasti, erityisesti kokemuksia vaikuttamisesta ja mentorina toimimi-sesta, ja myös hiljaisen tiedon olemusta. Vaikka kirja käsittelee kokemuksia pitkältä ajanjaksolta, niin asiat on sovellettu tähän päivään ja kirjassa on paljon myös ajankohtaisia liikennepoliit-tisia asioita.
Mentorin työn taustaksi on kirjassa kappale presidentti Nii-nistön vuoden 2013 uudenvuoden puheesta: ”Jokaisen sukupol-ven vastuulla on viedä eteenpäin Suomen tarinaa. Viisautta on oppia edeltäjien kokemuksista, niin virheistä kuin onnistumisis-takin. Menneisyys tulee tuntea, mutta siihen ei tule juuttua. Teot ja valinnat tehdään sen mukaan, mikä kulloinkin arvellaan koi-tuvan koko kansakunnan parhaaksi.”
Mentorointi on edelleen melko uusi asia varsinkin liiken-nesuunnittelussa. Yksi kirjan anti onkin kokemukset mentorin työstä ja mihin sitä voi käyttää. Mauri käsittelee mentorin teh-täviä ja mahdollisuuksia konsultoinnissa, josta niitä voi soveltaa myös kuntapuolelle.
Aluksi kirjassa käydään läpi liikennepoliittista selontekoa ja yleistä liikennepolitiikkaa ja siinä olevia näkemyksiä, esimerkik-si liikenteen muutostrendejä arktisilla alueilla.
Oulun tie pyöräilykaupungiksi
Luvussa ”Hyvän kaupungin tuntomerkkejä” Mauri käy läpi Ou-lun liikennejärjestelmän tavoitteita ja toteutusta ja samalla vä-hän myös Oulun hyviä puolia. Asioita käsitellään muutenkin paljolti Oulun näkökulmasta, mutta toisaalta Oulu on riittävän iso ja muutoinkin hyvä esimerkkikaupunki. Tällöin asiat myös
Kirja-arvio
Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttöönMauri MyllyläJulkaisija: RD Aluekehitys Oy, 2015, 127 sivua.
sitoutuvat johonkin, mikä lisää niiden mielenkiintoisuutta. Lii-kennepoliittisen päätöksenteon ristikkäiset tavoitteet ovat myös opettavaisia; monenlaista vääntöä on Oulussakin ollut. Tarkem-min käsitellään Oulun keskustaa sekä pysäköintitalojenja käve-lykatu Rotuaarin syntyä. Rotuaarin toteutus vaati 20-vuotisen taistelun, mutta sen jälkeen kaikki olivat tyytyväisiä. Näinhän se on ollut muuallakin.
Luvussa ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi” Mauri korostaa yksittäisten avainhenkilöiden merkitystä, koska jonkun pitää huolehtia asioista ja viedä niitä konkreettisesti eteenpäin. Maurin näkemys jalankulun ja pyöräilyn edistämisen tärkeydes-tä on lähtenyt hyvästä kaupungista, joka edellyttää hyvää liiken-nejärjestelmää, jonka oleellinen osa puolestaan on jalankulku ja pyöräily. Hän pohdiskelee aika pitkäänkin näkemysasioita ja nä-kemyksien syntyä.
Mauri Myllylä lähdössä Pyöräilyviikon 2015 kulkueeseen Helsingin Narinkka-torilla. Kuva: Matti Hirvonen
7Poljin 5-6/2015
Lyhyesti
jaamiseen liittyvät yhteisöt. Muut henki-löt ja yhteisöt voivat liittyä kannatusjäse-niksi.
Pyöräilynohjaajat ry:n perustivat pyöräilynohjaajat Teemu Tenhunen, Vil-le Laakso, Tiina Riikonen, Esa Rantakan-gas, Jarkko Heikkilä, Joni Lehtola, Mat-ti Pesu, Satu Leppänen, Kaisa Härkönen, Jyrki Solja, Tuija Uppman, Janne Laulai-nen, Juha Ahonen, Kaisa Peltonen, Sini Nousiainen ja Seppo Riikonen. Uuden yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjoh-tajaksi valittiin Matti Pesu Lappeenran-nasta. Toimintaa voi seurata Facebookissa www.facebook.com/pyorailynohjaajat.Puheenjohtaja Matti Pesu, [email protected], 040 534 0455.Varapuheenjohtaja Teemu Tenhunen, [email protected], 041 544 2195.
Suomen Pyöräilynohjaajat ry perustettiin JyväskylässäPyöräilyn ohjaamisen kehittäminen Suo-messa otti pitkän polkaisun eteenpäin, kun Suomen Pyöräilynohjaajat ry perus-tettiin VeloFinland-seminaarin yhtey-dessä Jyväskylässä sunnuntaina 25. lo-kakuuta.
Pyöräilynohjaajat edistää pyöräilyn ohjaamista Suomessa sekä toimii pyö-räilyä ohjaavien valtakunnallisena edun-valvojana ja yhteistyöjärjestönä. Pyöräi-lynohjaajat järjestää ja kehittää jatkossa pyöräilynohjaustoimintaa Suomessa yh-teistyössä Suomen Pyöräilyunionin, Pyö-räliiton, Suomen Ladun, Pyöräilykun-tien verkoston, oppilaitosten, alueellisten pyöräily-yhdistysten ja muiden pyöräilyn ohjaamiseen liittyvien tahojen kanssa.
Pyöräilynohjaajat ry:n varsinaisik-si jäseniksi voivat liittyä pyöräilyn ohjaa-misen koulutusjärjestelmän mukaisesti kouluttautuneet henkilöt ja pyöräilyn oh-
Uusia pyöräilykuntia on liittynyt ilah-duttavasti mukaan eri puolilta Suomea. Vuoden alusta lähtien mukaan Pyöräi-lykuntien verkostoa vahvistamaan ovat liittyneet Imatra (28 037 as), Siuntio (6 170), Ähtäri (6 276), Puumala (2 305), Iisalmi (22 115), Sipoo (19 034), Ääne-koski (20 077), Masku (9 799), Mänttä-Vilppula (11 315) ja Kajaani (37 791). Läh-tökohdat ovat erilaisia, mutta yhteistä on aito halu ja vahva tahtotila pyöräilyn edistämiseen liikennemuotona ja hyvin-voinnin tuottajana.
Uusia jäsenyrityksiä Pyöräilykun-tien verkostossa ovat ympäristökalusteita (esim. pyöräparkkeja) valmistava Lehto-vuori Oy, liikkumisen ohjauksen palve-luita tuottava DeWinski Oy, aluekehittä-misen suunnittelutoimisto MDI Oy sekä kansainväliseen Sweco-konserniin kuu-luva rakennetun ympäristön asiantuntija Sweco Ympäristö Oy.
Lisäksi järjestökentän puolelta mu-kaan ovat liittyneet viime vuoden lopussa perustettu suomalaisten arkipyöräilijöi-den kansalaisjärjestö Pyöräliitto ry sekä 140 pyöräilyseuran keskusjärjestö Suo-men Pyöräilyunioni ry.
Uusia jäseniä verkostoon
Toki kirjassa kerrotaan myös Oulun pyörätieverkon synnys-tä ja sen kiitosta saaneesta ratkaisuperiaatteesta tehdä se pää-osin irti ajoradoista. Oulu on maailman tunnetuin talvipyöräily-kaupunki, mutta sielläkään sen edut eivät olleet itsestään selviä 60-luvulla. Talvipyöräily kasvoi siellä hyvien talvipyöräilyolo-suhteiden ansiosta.
Arvot ja oma kokemus
Kohdassa ”Liikenne ja elämän arvot” käsitellään mielenkiintoi-sesti havainnoiden monia elämän osa-alueita, esimerkiksi koti-sairaanhoitoa, ja niiden vaikutuksia liikenteeseen.
Kirjassa on sopivassa suhteessa henkilökohtaisia asioita, ko-kemuksia ja ammattitietoa. Myös valokuvia on käytetty tarkoi-tuksenmukaisesti. Kirja herättää lukijan pohdiskelemaan asioita omien kokemustensa kautta. Suosittelen kirjaa sekä kokeneille että nuorille suunnittelijoille sekä kaikille yhdyskuntien suun-nittelusta kiinnostuneille. Kirja sopii sekä lahjakirjaksi että työ-paikkojen kirjahyllyyn.
Kirja ei ole kirjakauppamyynnissä, vaan se tulisi tilata Mau-rilta [email protected] tai p. 040 5023825. Kirjan hinta on 20 € / kpl, postikuluineen 24 €/kpl.Mauri Myllylän blogisivut: https://liikennementori.wordpress.com
Teksti: Antero Naskila
Italian arkipyöräilijöiden etujärjestö FIAB (Federation of Friends of the Bicycle in Ita-ly) tarjosi vuoden 2016 jäsenkorttiaan nro 1 paavi Franciscus’lle. Paavi otti jäsenkor-tin mielihyvin vastaan, koska myös hän kannattaa pyöräilyä. Lisäksi FIAB:n puheen-johtaja Giulietta Pagliaccio antoi Rooman piispalle ECF:n puheenjohtajan Manfred Neuenin henkilökohtaisen kirjeen.
Paavin asuinympäristöstöä koskevassa kiertokirjeessä todetaan, että kaupunkien elämänlaatu on paljolti riippuvainen niiden liikennejärjestelmästä. Liiallinen autolii-kenne aiheuttaa nykyään hyvin monenlaisia ongelmia, minkä takia monet asiantun-tijat pitävät välttämättömänä antaa joukkoliikenteelle etusija. FIAB:n mukaan pyörä-liikenne toteuttaisi kirjeessä esitettyjä tavoitteita erittäin hyvin.
FIAB:lla on 140 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 20 000 jäsentä.
Lähde: ECF General Newsletter 12/10/2015
Paavista Italian pyöräliiton jäsen
8 Poljin 5-6/2015
9Poljin 5-6/2015
Kesäkuun alussa Suomessa käynnistyi Tanskasta lähtöisin oleva Pyörällä kaiken ikää -toiminta. Ensimmäiset kaksi "soh-vapyörää" otetaan juhlamenoin käyttöön Tampereen Kouk-kuniemen vanhainkodissa. Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Pyörällä kaiken ikää toiminnan isä Ole Kassow Kööpenhaminasta kastoivat 12.6. Tampereen Kouk-kuniemen vanhainkodin upouudet riksapyörät Heikiksi ja Kaijaksi.
Toiminnan ideana on tarjota kyytejä riksapyörällä ikä-ih-misille. Pyöriä ajavat koulutetut pyöräluotsit. Pyörien avulla eri sukupolvet kohtaavat kun vapaaehtoiset luotsit kyydittävät ikäihmisiä ympäri Tamperetta. Luotsin lisäksi kyytiin mahtuu kaksi ihmistä, jotka pääsevät nauttimaan pyöräilyn vapaudes-ta ja ulkoilusta. Tanskan pyöräilyjärjestö markkinoikin toi-mintaa iskulauseella ”Kaikilla on oikeus tuntea tuuli hiuksis-saan!”
Pyörällä kaiken ikää käynnisti vuonna 2012 Kööpenhami-nassa Ole Kassow. Hän tarjosi kyydin riksapyörällä yli 90-vuo-tiaalle Thorkildille. Thorkildin palattua vanhainkotiin leveä hymy kasvoillaan ryhtyivät muutkin vanhainkodin asukkaat kyselemään kyytejä. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, ikäih-misille tarjotaan pyörillä kyytejä jo 18 eri maassa kymmenil-lä paikkakunnilla.
”Olipa mahtava kyyti! Oli todella tasaista ja mukavaa. Pyörä meni kevyesti mäkeä ylös ja rauhallisesti alas,” ker-toi Koukkuniemessä asuva Lauri Taponen. Myös Tampereen kaupungilla toimintaa pidettiin loistavana. ”Tämä on todel-la positiivinen idea. Ihmiset ovat todella innostuneita tästä ja heidän kasvoillaan on leveä hymy. Itselläkin pyöräillessä tulee mieleen lapsuuden kokemukset ja vapaus,” kommentoi Tam-pereen museo- ja kulttuuripalveluiden tuotantojohtaja Toimi Jaatinen.
Vanhuspalveluissa nähtiin erityisen tärkeänä toiminnan sukupolvia yhdistävä ulottuvuus. ”Tässä toiminnassa todel-la iso asia on sukupolvien välinen yhdessä tekeminen ja siitä syntyvät kokemukset. Pyöräillessä ajatukset selkiytyvät ja ke-hittyvät. Siinä saa mainiota ideoita,” sanoo kotihoidon ja asu-mispalveluiden tuotantojohtaja Ella Suojalehto .
Pyörällä kaiken ikääTeksti: Tuula Lepistö Kuvat: Tiina Puputti
Riksapyörät Kaija ja Heikki tuovat iloa Koukkuniemen vanhainkotiin Tampereella.
Suomessa toiminta käynnistyi Tampereen polkupyöräili-jöiden, Tampereen kaupungin, Pyöräliiton, Mummon kam-marin ja Liikenneviraston yhteistyönä.
”Loistavaa, että toiminta on nyt käynnissä. Se tuo varmas-ti vaihtelua asukkaiden ja työntekijöiden arkeen ja luo uusia ihmissuhteita. Ei ole kauhean tavallista, että ystävystyy ih-misen kanssa, joka on tuplasti oman ikäinen. Olen itse ulkoi-luttanut vuosia erästä mummoa ja ulkoilutushetkinä itsekin rauhoittuu, koska silloin ei ole kiire mihinkään. Ulkoillessa ehtii juttelemaan ja ystävystymään,”kertoo Tampereen pol-kupyöräilijöiden Tuula Lepistö. Pyöräluotseja koulutetaan li-sää myöhemmin tänä vuonna ja toiveissa on myös saada lisää pyöriä käyttöön.
Lisätietoja:www.pyorallakaikenikaa.fi Tuula Lepistö, Tampereen polkupyöräilijät ry, Pyörällä kaiken ikää -toiminnan vetäjäPuh. 040 571 5100, [email protected] Jaana Ylänen, Tampereen kaupunkiKoordinaattori /ikäihmisten palvelut, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoaluePuh. 040 800 7874, [email protected]
Kaikilla on oikeus
tuntea tuuli hiuksissaan!
10 Poljin 5-6/2015
PYÖRÄILLEN TALVELLA
Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily on
nopea ja hauska tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä.
Jatkamalla pyöräilyä läpi talven pääset nauttimaan ulkoilmasta, hyvästä olosta ja liikennemuodosta vailla
vertaa.
#PYÖRÄILYTALVI
TALVI TULI, MUTTA PYÖRÄILYÄ SE EI ESTÄ.
Pyöräily kohottaa mielialaa, lisää hyvinvointia ja pidentää elinikää. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu paranee, liikennemelu vähenee ja kaupungeista tulee viihtyisämpiä paikkoja.
Tässä muutama vinkinjyvänen, joilla saat pyöräilystä ilon irti talvellakin.
Paras talvipyörä on oma pyöräsi. Tai sitten se odottaa sinua vielä kaupassa. Tärkeintä on, että pyöräsi on kunnossa ja sillä on mukava ajaa. Huono pyörä jää yleensä pihalle lumikasan alle.
Keväällä pyöräkorjaamoissa on aina ruuhkaa. Vältät tungoksen huollattamalla pyöräsi syksyllä. Talvella pyöräkaupat ottavat asiakkaita riemumielin vastaan, koska silloin kaupassa on usein aika hiljaista.
HYVIÄ SYITÄ PYÖRÄILLÄ TALVELLA
TALVELLAKIN YLIVETO KULKUPELIVarsinkin talvella matkanteko on mukavampaa, kun varaat siihen muutaman ylimääräisen minuutin. Voit ajaa hikoilematta, ilman hoppua ja nauttia talven parhaista puolista. Olet pyörällä silti yleensä aiemmin perillä, koska pyörä on kaupungeissa alle viiden kilometrin matkoilla nopein.
PUKEUDU MUKAVASTI
PIDÄ HUOLTA PYÖRÄSTÄSI
PRO TIP:
Pukeudu sellaisiin vaatteisiin, joista itse pidät eniten. Voit pukeutua kuten muutenkin pukeutuisit ulkona talvella. Tärkeimmät talviasusteet löytyvät vaatekaapistasi. Ne ovat:
• Takki• Kengät• Päähine• Käsineet
PYÖRÄILLEN TALVELLA
Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily on
nopea ja hauska tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä.
Jatkamalla pyöräilyä läpi talven pääset nauttimaan ulkoilmasta, hyvästä olosta ja liikennemuodosta vailla
vertaa.
#PYÖRÄILYTALVI
TALVI TULI, MUTTA PYÖRÄILYÄ SE EI ESTÄ.
Pyöräily kohottaa mielialaa, lisää hyvinvointia ja pidentää elinikää. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu paranee, liikennemelu vähenee ja kaupungeista tulee viihtyisämpiä paikkoja.
Tässä muutama vinkinjyvänen, joilla saat pyöräilystä ilon irti talvellakin.
Paras talvipyörä on oma pyöräsi. Tai sitten se odottaa sinua vielä kaupassa. Tärkeintä on, että pyöräsi on kunnossa ja sillä on mukava ajaa. Huono pyörä jää yleensä pihalle lumikasan alle.
Keväällä pyöräkorjaamoissa on aina ruuhkaa. Vältät tungoksen huollattamalla pyöräsi syksyllä. Talvella pyöräkaupat ottavat asiakkaita riemumielin vastaan, koska silloin kaupassa on usein aika hiljaista.
HYVIÄ SYITÄ PYÖRÄILLÄ TALVELLA
TALVELLAKIN YLIVETO KULKUPELIVarsinkin talvella matkanteko on mukavampaa, kun varaat siihen muutaman ylimääräisen minuutin. Voit ajaa hikoilematta, ilman hoppua ja nauttia talven parhaista puolista. Olet pyörällä silti yleensä aiemmin perillä, koska pyörä on kaupungeissa alle viiden kilometrin matkoilla nopein.
PUKEUDU MUKAVASTI
PIDÄ HUOLTA PYÖRÄSTÄSI
PRO TIP:
Pukeudu sellaisiin vaatteisiin, joista itse pidät eniten. Voit pukeutua kuten muutenkin pukeutuisit ulkona talvella. Tärkeimmät talviasusteet löytyvät vaatekaapistasi. Ne ovat:
• Takki• Kengät• Päähine• Käsineet
11Poljin 5-6/2015
Talvessa on toki omat haasteensa. Äkkinäiset käännökset ja nopeudenmuutokset liukkailla pinnoilla ovat pääsyyt kaatumiseen. Vältä siis nopeita käännöksiä ja jarruta jo ennen liukkaita paikkoja. Pidä ajonopeutesi maltillisena ja tasaisena, niin pysyt pystyssä.
Puiset sillat, märät lehdet, sileät kivipinnat ja metalliset rakenteet, kuten viemärinkannet, ovat talvella liukkaita. Helsingissä varo myös ratikkakiskoja.
Viileässä renkaan ilmanpaine laskee, mutta toisaalta hieman pehmeällä renkaallaon talvella parempi pito. Nastarenkaat eivät ole välttämättömät, mutta monen mielestä ne tuovat ajamiseen lisää varmuutta, ja niillä voi ajaa hieman vauhdikkaammin kuin tavallisilla renkailla. Renkaat voit vaihtaa itse tai vaihdattaa ne pyörähuollossa.
Ketjut on hyvä puhdistaa aina välillä, jotta ajaminen pysyy kevyenä. Lisää ketjuihin silloin tällöin myös tippa öljyä. Kuivaa ketju öljyämisen jälkeen, jotta öljyinen ketju ei kerää likaa.
Etuvalo on valkoinen, takavalo punainen. Pienikin tuikku riittää etuvaloksi. Takavalo ei ole pakollinen, mutta sitä kannattaa käyttää. Valoksi kannattaa valita USB-ladattava led-lamppu. Silloin ei tarvitse jatkuvasti vaihdella paristoja, ja kesken työmatkan sammuvan valon voi ladata suoraan seinästä tai läppäriltä.
ENNAKOIMALLA PYSYT PYSTYSSÄ
VALAISE ITSESI
Polkupyörän lampun tarkoitus ei ole valaista yötä, vaan helpottaa muita kulkijoita havaitsemaan sinut. Talvella valoa on hyvä käyttää jo päivän hämärtyessä eikä odottaa, että tulee säkkipimeää. Lapin talvessa siis melko lailla koko ajan, etelässä aamulla ja iltapäivästä yöhön.
TIEDONMURUSIA VALOISTA:
1. Ota pala kangasta käteen2. Purista se ketjun ympärille
3. Pyöritä polkimiaValmista tuli!
NIKSI:
VALITSE SOPIVAT RENKAAT
Talvessa on toki omat haasteensa. Äkkinäiset käännökset ja nopeudenmuutokset liukkailla pinnoilla ovat pääsyyt kaatumiseen. Vältä siis nopeita käännöksiä ja jarruta jo ennen liukkaita paikkoja. Pidä ajonopeutesi maltillisena ja tasaisena, niin pysyt pystyssä.
Puiset sillat, märät lehdet, sileät kivipinnat ja metalliset rakenteet, kuten viemärinkannet, ovat talvella liukkaita. Helsingissä varo myös ratikkakiskoja.
Viileässä renkaan ilmanpaine laskee, mutta toisaalta hieman pehmeällä renkaallaon talvella parempi pito. Nastarenkaat eivät ole välttämättömät, mutta monen mielestä ne tuovat ajamiseen lisää varmuutta, ja niillä voi ajaa hieman vauhdikkaammin kuin tavallisilla renkailla. Renkaat voit vaihtaa itse tai vaihdattaa ne pyörähuollossa.
Ketjut on hyvä puhdistaa aina välillä, jotta ajaminen pysyy kevyenä. Lisää ketjuihin silloin tällöin myös tippa öljyä. Kuivaa ketju öljyämisen jälkeen, jotta öljyinen ketju ei kerää likaa.
Etuvalo on valkoinen, takavalo punainen. Pienikin tuikku riittää etuvaloksi. Takavalo ei ole pakollinen, mutta sitä kannattaa käyttää. Valoksi kannattaa valita USB-ladattava led-lamppu. Silloin ei tarvitse jatkuvasti vaihdella paristoja, ja kesken työmatkan sammuvan valon voi ladata suoraan seinästä tai läppäriltä.
ENNAKOIMALLA PYSYT PYSTYSSÄ
VALAISE ITSESI
Polkupyörän lampun tarkoitus ei ole valaista yötä, vaan helpottaa muita kulkijoita havaitsemaan sinut. Talvella valoa on hyvä käyttää jo päivän hämärtyessä eikä odottaa, että tulee säkkipimeää. Lapin talvessa siis melko lailla koko ajan, etelässä aamulla ja iltapäivästä yöhön.
TIEDONMURUSIA VALOISTA:
1. Ota pala kangasta käteen2. Purista se ketjun ympärille
3. Pyöritä polkimiaValmista tuli!
NIKSI:
VALITSE SOPIVAT RENKAAT
#Pyöräilytalvipyöräilytalvi.fi & pelago.fi
Yhteistyössä
PYÖRÄILEiloksesi
huviksesi unohtaaksesi murheesi
pysyäksesi terveenäpäästäksesi ulos
mennäksesi töihin, kouluun ja kauppaanollaksesi yhdessä
ollaksesi yksinnauttiaksesi auringosta
tunteaksesi tuulen kasvoillasitai ilman mitään sen kummempaa syytämutta ennen kaikkea, koska se on kivaa
12 Poljin 5-6/2015
Tyypillisesti suomalaisissa kunnissa kävelyn ja pyöräilyn tehtäviä tehdään kuntaorganisaation liikennesuunnitteli-joiden toimesta niin sanotusti oman toimen ohella eli yh-
tenä tehtävänä lukuisien muiden tehtävien seassa. Samoin kä-velyn ja pyöräilyn edistämiseen käytettävä rahoitus on pysynyt edelleen alhaisena, eikä erillistä budjettia monenkaan kunnan talousarviossa esiinny.
Palvelu käynnistyi 2013
Oulussa kuusikymmenluvun lopulla alkanut pitkäjänteinen työ kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi kantaa edel-leen hedelmää. Kuitenkin kaupungin kasvun ja pyöräilyn kilpai-lukyvyn heikentymisen myötä pyöräilyn kulkumuoto-osuus on ollut viimeiset vuosikymmenet laskussa. Yleisen valtakunnalli-sen nosteen myötä Oulussa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on saatu jälleen uutta potkua. Oulussa on tavoitteena kääntää pyö-räilyn kulkumuoto-osuuden käyrät uudelleen nousuun.
Tilanne henkilöresurssien osalta nytkähti Oulussa parem-paan suuntaan vuonna 2013, kun kuntien liikkumisen ohjauksen valtionavun tukemana lähdettiin kokeilemaan Oulun kaupungin pyöräilykoordinaattorin pestiä. Ensimmäisenä toimintavuonna pyöräilykoordinaattorin toiminnan painopistealueita olivat:1. Pyöräilykaupungin markkinointi sen ympärivuotisuutta pai-nottaen2. Oululaisten lisämotivointi pyöräilyyn 3. Osaamisklusterin ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen4. Ympärivuotisen pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen
Pyöräilykoordinaattorin tehtävät päätettiin toteuttaa os-topalveluilla ja sopimus solmittiin lopulta vuoden 2013 huhti-kuussa Navico Oy:n kanssa. Tuohon mennessä oli jo ehditty
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä tarvitaan ennen kaikkea henkilöresursseja. Kauniit sanat strategioissa ja suunnitelmissa eivät tahdo toteutua, jos niiden toimeenpanoon ei osoiteta vastuuhenkilöitä ja heille riittävästi työpanosta.
Oulun seudun pyöräilykoordinaattorit
tehdä Navico Oy:n toimesta paljonkin. Helmikuussa 2013 jär-jestettiin ensimmäinen talvipyöräilyn kongressi, jonka valmis-telut aloitettiin elokuussa 2012. Kongressiin saapui 150 osallis-tujaa 12 eri maasta kaukaisimpien vieraiden matkustaessa aina Calgarystä saakka. Kongressin myötä syntyi käsite Oulusta maa-ilman parhaana talvipyöräilykaupunkina, mikä poikii edelleen maailmanlaajuista näkyvyyttä ja jatkuvia esitelmäpyyntöjä maa-ilman eri kolkkiin. Muita merkittäviä virstanpylväinä ensimmäi-sen toimintavuoden aikana olivat mm. Oulun polkupyöräilijöi-den (Oupo ry) perustaminen sekä suosituimmaksi kampanjaksi osoittautunut Talven pyöräilijä -kampanja.
Pyöräilykoordinaattori jatkaa
Valtionavustusta saatiin edelleen vuodelle 2014, joskin hieman karsitulla ohjelmalla. Vuoden 2014 toiminta rakentui edelli-sen vuoden aikana lukuisten tapaamisten pohjalle rakennetul-le yhteistyöverkostolle. Pääpaino pyöräilykoordinaattorin toi-minnassa oli pyöräilyn markkinoinnissa ja tapahtumien sekä kampanjoiden järjestämisessä. Pyöräilyviikko, Liikkujan viikko, talvikauden avaus marraskuussa ja talvipyöräilytapahtumat hel-mikuussa rytmittivät toimintavuotta. Kuten vuonna 2013, toise-nakin toimintavuonna rahoituksen myöhäinen varmistuminen, vasta huhtikuussa 2014, hidasti toiminnan alkua ja vaikeutti toi-minnan jatkuvuutta.
Toiminnan vakiintuminen
Vuoden 2014 lopulla pyöräilykoordinaattorin toiminta oli tul-lut tutuksi useille eri yhteistyökumppaneille siinä määrin, että keskustelu toiminnan laajentamisesta saatiin vankalle pohjalle. Vuonna 2014 aloitetut kampanjat saatettiin loppuun Oulun kau-pungin erillisrahoituksella ja elokuussa 2015 saatiin Oulun seu-dun kävely- ja pyöräilykoordinaattorin palvelujen kilpailutuksen prosessi päätökseen. Rahoittajaksi toiminnalle tuli Oulun kau-pungin rinnalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tehtäväkent-tää laajennettiin siten, että maantieteellisen laajemman alueen lisäksi tapahtumien ja kampanjoiden rinnalle otettiin tilaajan tekniset asiantuntijapalvelut mukaan. Elokuussa solmittu so-pimus palveluntuottajan kanssa on voimassa vuoden 2017 lop-
Syyskuussa 2015 järjestettiin ensimmäinen seudullinen päättäjäpyöräily Kempeleessä. Kuva: Anne Herranen
13Poljin 5-6/2015
puun saakka. Lisäksi sopimukseen sisältyy optio vuodesta 2018. Näin Oulun seudulla päästiin kahden kokeiluvuoden jälkeen pit-käjänteiseen toimintamalliin. Palveluntuottajana sopimuksessa toimii Ramboll Finland Oy Navico Oy alikonsulttinaan.
Hyvien ratkaisujen myyminen positiivisessa hengessä on yksi keskeinen kävely- ja pyöräilykoordinaattorien toimintaa ohjaava tekijä tulevien vuosien tarkempaa ohjelmaa määritel-täessä. Pyörämatkailun kehittäminen on nostettu myös yhdek-si tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Kävely- ja pyöräilykoordi-naattorit toimivat seudullisen liikennejärjestelmätyötyhmän alaisuudessa. Työtä ohjaa ja valvoo pienempi ohjausryhmä, joka koostuu Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuk-sen sekä Oulun seudun edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu noin 4-5 kertaa vuodessa.
Toiminnan vaikutuksia
KÄPY-koordinaattoritoiminnan perimmäisenä tarkoituksena on kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn määrää ja nostaa niiden kul-
kumuoto-osuutta. Tähän mennessä tehdyn työn vaikutuksia on isossa kuvassa hankala määrittää, mutta pienemmässä mitta-kaavassa saadut kokemukset ja palautteet ovat antaneet viittei-tä erittäin kannattavasta toiminnasta. Esimerkiksi jo pelkästään Talven pyöräilijä -kampanjoihin osallistuneiden liikkumistottu-muksien muutokset tuovat tehtyjen laskelmien mukaan vuosit-tain yhteiskunnalle noin 22 000 euron säästöt. Kampanjan jär-jestämisen kustannukset ovat olleet noin 5 000 euroa vuodessa, joten hyötysuhde kampanjalle on ollut erittäin hyvä (4,4). Pa-rasta koordinaattorin työssä on ollut toimintaan osallistuneilta saatu suora palaute kampanjoiden ja tapahtumien positiivisis-ta vaikutuksista heidän omiin liikkumistottumuksiin, terveyteen ja elämään.
Teksti: Timo PeräläKirjoittaja on Navico Oy:n toimitusjohtaja ja
Oulun pyöräilykoordinaattori vuodesta 2013.
Eri tapahtumien ja kampanjoiden materiaalia vuosilta 2013-2014.
14 Poljin 5-6/2015
Neljä Hollannin Pyöräilylähetystön (Dutch Cycling Embassy) edus-tajaa, virkamiehiä Joensuun kau-
pungilta ja maakuntaliitosta, pyöräily-järjestöjen edustajia, muutama konsultti sekä useita paikallisia pyöräilyvaikuttajia kokoontuivat oppimaan toinen toisiltaan pyöräilyn edistämisestä. Samalla työstet-tiin hollantilaisten pyöräilyn edistämis-toimenpiteiden soveltamismahdollisuuk-sia Joensuussa.
Pyöräilyn edistämisen tahtotila”
Kun Joensuu valittiin vuoden 2014 pyö-räilykunnaksi jo toisen kerran palkinnon jakamisen historiassa, päätettiin samal-la, että haluamme olla Suomen ensim-mäinen kaupunki, jolle kyseinen palkin-to tullaan jakamaan vielä kolmannenkin kerran.” Näin Joensuun kaupungin tekni-nen johtaja Anu Näätänen kertoi avaus-puheenvuorossaan Joensuussa 24.9. pi-
ThinkBike työpaja oheistapahtumineen vauhditti pyöräilyn edistämistyön suotuisaa kehitystä Joensuussa.
Hollantilaiset Pohjois-Karjalan ”pyöräilyparatiisissa”
detyssä Joensuusta pyöräilijän paratiisi -seminaarissa.
Seminaari järjestettiin yhteistyös-sä Joensuun kaupungin, Pyöräliiton ja Alankomaiden suurlähetystön kans-sa. Pääpuhujaksi oli saatu Herbert Tie-mens, yksi kaikkein ansiotuneimpia pyö-räliikenteen suunnittelijoita maailmassa. Utrechtissa nykyisin työskentelevän Tie-mensin ansioluetteloon kuuluvat muun muassa Houtenin kaupungin pyörälii-kennejärjestelyt (pyöräilyn kulkutapa-osuus nyt yli 40 %) sekä ensimmäisten pyöräilyn pikateiden kehittäminen ja to-teuttaminen. Tiemensin ohella illan aika-na kuultiin Pyöräliiton Matti Koistisen ja Joensuun kaupungininsinööri Ari Varo-sen puheenvuorot pyöräilyn kehittämis-mahdollisuuksista Joensuussa. Tilaisuus toimi alkulämmittelynä seuraavana päi-vänä Joensuussa järjestetylle Think Bike -asiantuntijatyöpajalle.
Ajattele pyörää
Seminaari-illan jälkeisenä yönä hollanti-laiset ilmeisesti pyöräilivät Joensuuta ris-tiin rastiin tai sitten osa heistä oli tehnyt perusteellisia maastokäyntejä jo ennak-koon, sillä seuraavana aamuna (25.9.)Think Bike -työpajan alkaessa hollanti-laisilla kouluttajilla oli esittää laajalti ha-vaintojaan ja arvioitaan joensuulaisesta pyöräilykulttuurista ja -olosuhteista. Jo-ensuu sai kehuja hyvästä ja laajasta pyö-räilyverkosta sekä suurimmaksi osak-si hienoista kiertoliittymäratkaisuista. Think Bike -työpajassa keskityttiin ana-lysoimaan Joensuun pyöräilyn edistämi-seen ja olosuhteisiin liittyviä vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia. Hollantilaisten vetämä Think Bike -työ-paja on järjestetty Suomessa aiemmin kolme kertaa, kaksi kertaa Helsingissä ja kerran Tampereella.
ThinkBike -työpajan järjestäminen on hyvä tapa saada kunnon piristysruiske kunnan pyöräilyn edistämistyöhön, uu-sin tieto ja käytännön sovellukset maail-man parhailta pyöräliikenteen asiantun-tijoilta sekä koota alan toimijat yhteen. Dutch Cycling Embassy toimii tiiviis-sä yhteistyössä Alankomaiden Suomen suurlähetystön kanssa ja Pyöräilykuntien verkostolla ja Pyöräliitolla on hyvät suh-teet molempiin tahoihin. Suurlähettiläs Henk Svartouw itse on yksi innokkaim-pia pyöräilyn ilosanoman levittäjä.
Kadut laihdutuskuurille
Työpajaosuudessa käsiteltiin muun mu-assa pikapyöräteiden kehittämistä Jo-ensuun kaupunkikeskustasta lähiöiden suuntaan ja nykyisellään hyvin karun Rautatieasema–keskusta -välin kehittä-mistä. Pyöräpysäköintiä kannattaa hol-lantilaisten mukaan kehittää yritysten kanssa yhteistyössä ja korostaa palvelu-
Teksti: Virpi AnsioKuvat: Virpi Ansio ja Matti Hirvonen
Think Bike -työpajan 25.9. osallistujien kirjoa ja hollantilaisten puupyörä.
15Poljin 5-6/2015
jen potentiaalia. Laadukas pyöräpysä-köinti ja kasvavat pyöräilijämäärät ovat nimenomaan piristysruiske liike-elä-mälle eikä päinvastoin, kuten Suomes-sa vielä valitettavan usein ajatellaan. Jo-ensuussa pyöräilyn laskenta ja seuranta on kohtuullisen hyvässä mallissa, mutta lisätietoa siitä miksi ja millaiset ihmiset pyöräilevät tarvitaan lisää, jotta saadaan houkuteltua uusia pyöräilijöitä ja pidet-tyä nykyiset pyöräilijät polkimilla. Ympä-rivuotinen pyöräily ja talvikunnossapito ovat kiistatta Joensuun vahvuuksia, mut-ta väylien priorisointia ja tiedottamista tarvitaan lisää.
Nyt voimme jäädä seuraamaan, to-teutetaanko Joensuussa lähitulevaisuu-dessa uudenlaista pyöräreittien opas-tusta, uusia pyöräpysäköintiratkaisuja, levitetäänkö pyöräilijöille punainen mat-to ja laitetaanko katuja laihdutuskuuril-le (Road Diet). Punaisen maton levittä-minen pyöräilyyn tarkoitetuille reiteille helpottaa niin kävelijöiden, pyöräilijöi-den kuin autolla liikkuvien mahdollisuut-ta hahmottaa oma paikkansa väylillä. ”Kadun laihdutuskuurissa” katutilaa ote-taan uudella tavalla käyttöön, kavenne-taan autokaistoja ja saadaan lisää tilaa kävelijöille ja pyöräilijöille. Hollantilaiset
havainnollistivat katutilan uusjakoa ku-vapareilla, joissa näkyi nykytilanne Joen-suussa ja vastaavassa katuympäristössä toteutettu ratkaisu Hollannissa.
Pyöräilyn järjestökenttä vahvistui
Kaksipäiväisen pyöräilyn kehittämis-tilaisuuden välissä pidettiin Joensuun Polkijoiden perustamiskokous. Joen-suun Polkijat ry:n puheenjohtajaksi va-littiin Juhana Vartiainen. Vartiainen ker-toi, että idea toiminnan virallistamisesta ja yhdistykseksi rekisteröityminen on ol-lut puheissa jo vuodesta 2009 alkaen, jol-loin arkipyöräilyn edistämisestä kiinnos-tunut kaveriporukka järjesti tempauksen valtakunnallisen Auton vapaapäivän yh-teydessä. Joensuun Polkijat jatkavat nyt toimintaansa virallisena yhdistyksenä ja arkipyöräilijöiden äänitorvena. Yhdistys liittyi myös Pyöräliiton jäseneksi.
• Herbert Tiemensin esitys ”Joensuusta pyö-räilijän paratiisi” -seminaarissa 24.9.www.slideshare.net/herberttiemens• Herbert Tiemensin blogi kaikille jotka ha-luavat pysyä kartalla pyöräilyn edistämisen viimeisimmistä innovaatioista. ”Cycling eve-rywhere in between”https://herberttiemens.wordpress.com/
Kävelykatuna toimivalle Joensuun Kauppakadulle on suunnitteilla lisää ja laadukkaampaa pyöräpysäköintiä.
Kesäkuussa 2014 avattu Ylisoutajan silta yhdistää kasvavan Penttilän alueen keskustaan. Kulkijoita oli tämän vuoden syyskuussa 3500-4000 päivässä ja miljoonas ylittäjä palkittiin polkupyörällä 28.9.2015.
16 Poljin 5-6/2015
Poljin-lehden 2-osaisessa juttusar-jassa tarkastellaan Lappeenrannan ansioita ja kehityspolkua pyöräily-
kaupunkina. Palkinnon perusteissa mai-nittu kunnianhimo näkyy muun muas-sa pyöräilyn pääreitistön kehittämisessä kaupunginosien välille sekä useita vuosia jatkuneessa yhteistyössä aktiivipyöräili-jöiden kanssa.
Lappeenrannassa tehdään kaupun-gin nettikyselyn mukaan 29 prosenttia alle 20 kilometrin matkoista polkupyö-rällä. Kaupunkilaisten liikkumista seu-rataan kulkutapakyselyillä säännöllisin väliajoin, ja kyselyt osoittavat pyöräilyn jatkuvasti kasvattavan suosiotaan. Lap-peenrannassa pyöräillään paljon ja pyö-räilyn ke hit tä mi nen on nostettu korkeal-le myös kau pun ki stra te giassa.
Käyttäjälähtöistä kehittämistä
Kaupungininsinööri Pasi Leimi katsoo, että valtakunnallinen tunnustus on osoi-tus kaupungin ja aktiivipyöräilijöiden onnistuneesta yhteistyöstä ja lappeen-rantalaisten lisääntyvästä pyöräilyinnos-tuksesta.
”Hyvästä vuorovaikutuksesta syntyy hyviä tuloksia. Jo usean vuoden ajan vir-kamiehistä ja aktiivipyöräilijöistä koos-tuva työryhmä on osallistunut kehittä-mistyöhön. Korjaukset ja parannukset pystytään tekemään joutuisasti, kun saamme ajantasaisia vinkkejä ja toiveita eri puolilla kaupunkia päivittäin ajavilta pyöräilijöiltä”, Leimi kertoo.
Pyöräteiden kehittämisestä vastaa-va suunnitteluinsinööri Mauri Backman
LappeenrantaVuoden pyöräilykunta 2015
Lappeenranta valittiin vuoden 2015 pyöräilykunnaksi. Perusteluina tunnustukselle oli kunnianhimoinen ote ja hyvä vuorovaikutus
pyöräilyn edistämisessä.
ei tyytynyt vain piirtämään väyliä tieto-koneen ruudulla, vaan ajoi koko reitistön läpi videokamera kypärään kiinnitettynä.
”Halusin henkilökohtaisesti tutustua jokaiseen kaarteeseen, ja voin aina pala-ta tarvittaessa kuvaamaani videofilmiin, kun saan kuntalaisilta palautetta”, Back-man sanoo.
Leimin ja Backmanin mielestä pyö-räilykunta-tunnustus kuuluu kaikille arki- tai kuntoliikuntana pyöräilyä har-rastaville lappeenrantalaisille. Myös matkailijat hyppäävät lomareissuillaan mielellään pyörän selkään, koska Lap-peenrannan seudulla on upeita reittejä Saimaan maisemissa. Rajakaupungissa pyöräilyharrastus ulotetaan myös Venä-jän puolelle: joka toukokuussa, jo vuo-desta 1988 alkaen, järjestetään Viipurin ystävyyspyöräily.
Pyöräilyn kehittämisessä Lappeen-rannan kaupungin teknisen toimen ja lii-kuntatoimen tärkeitä yhteistyökumppa-neita ovat olleet Lappeenrannan Seudun Ympäristötoimi, Saimaan Latu ry, Lap-peenrannan Pyöräilijät ry, Liikenneturva sekä erilaisten poikkihallinnollisten työ-ryhmien viranhaltijat ja harrastepyöräi-lijät.
Reunakivet mataliksi
Pari vuotta sitten selvitettiin pyöräilyyn parhaiten sopivat pääreitit ja laadittiin pyöräilyn pääreittisuunnitelma, joka on jo pääosin toteutettu. Ympäri vuoden käyttökelpoinen, kaikkiaan 95 kilomet-riä pitkä reitistö muodostaa selkeän ver-koston kaupungin halki kaikilta suunnil-
ta. Tähän mennessä tehtyjä konkreettisia toimenpiteitä ovat sujuvuuteen ja ajo-mukavuuteen vaikuttavien reunakivi-en jyrsiminen ajoradan tasoon, pyörä-tien jatkeen merkintöjen parantaminen risteysalueilla, väistämisvelvollisuuksi-en muuttaminen pyöräilijän eduksi sekä pinnan tasaisuuden parantaminen uusi-malla huonokuntoista päällystettä. Lisäk-si reittien selkeyttä on lisätty asentamal-la yli 400 uutta opasteviittaa ja uusimalla huonokuntoisia liikennemerkkejä.
Pyöräily on huomioitu paremmin myös työnaikaisissa järjestelyissä ja esi-merkiksi keskusta-alueella keskeneräis-ten kortteleiden rakentamisajaksi on tehty oma väliaikainen pyöräväylä. Talvi-kunnossapitoa on tehostettu alentamalla aurauskynnystä.
Pääreitistön suunnittelu kytkeytyy keskustaajaman yleiskaavatyöhön, jossa huomioidaan pyöräilyn ja kävelyn kehi-tyskäytävät ja varataan niille tarvittavia alueita. Pyöräily otetaan huomioon myös asemakaavamääräyksissä.
Reittejä parannetaan edelleen kiireel-lisyysjärjestyksessä katujen reunakive-yksiä madaltamalla ja tienpintoja kun-nostamalla. Myös valaistusta, opastusta ja pyöräparkkeja lisätään. Lappeenranta käytti pyöräteiden kehittämiseen viime vuonna rahaa noin miljoona euroa.
Vammaisneuvostolta kiitosta
Mittavasta kadunkulmien korotusten luiskaamisesta ovat pyöräilijöiden lisäk-si hyötyneet vammaiset, vanhukset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Lap-
Teksti: Matti Hirvonen ja Lappeenrannan kaupunki Kuvat: Mikko Nikkinen ja Matti Hirvonen
Kaupunki on nimennyt pyöräilylähettiläitä levittämään pyöräilyn ilosanomaa ja Lappeenrannan myönteistä pyöräilyimagoa.
17Poljin 5-6/2015
peenrannan vammaisneuvosto antoikin vuoden 2014 Esteettö-myys-kunniamaininnan kaupungininsinööri Pasi Leimille.
Pyöräilyä edistetään laaja-alaisesti. Viime vuonna palkattiin henkilö koordinoimaan kymmeniä järjestettyjä pyöräilytapah-tumia, teetettiin pyöräilyn pääreiteistä neljällä eri kielellä esi-tekartta, jota jaettiin 15 000 kappaletta, suunniteltiin Lappeen-ranta pyöräillen -logo ja avattiin uusi Lappeenranta pyöräillen -sivusto.
Yksityisautoilun vähentäminen sisältyy keskeisesti Lap-peenrannan ilmasto-ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä. Sekä Lappeenrannan kaupungin strategian että Etelä-Karjalan liikennestrategian keskeisenä ta-voitteena on pyöräilyn edistäminen.
”Puhdas elinympäristö ja kestävä hyvinvointi ovat tavoittei-tamme, kun kehitämme vihreää Lappeenrantaa. Tässä työssä Vuoden pyöräilykunta 2015 -tunnustus on tärkeä merkkipaalu”, Pasi Leimi summaa.
Vuoden pyöräilykuntaEhdota vuoden 2016 pyöräilykuntaa!
Vuoden pyöräilykunta -tunnustus annetaan vuosittain kunnalle tai kaupungille, joka on määrätietoisesti edistänyt pyöräilyä. Tunnustus on luonteeltaan kannustepalkinto, jossa huo-mioidaan viimeaikainen kehitys ja kunnan si-toutuminen tuleviin suunnitelmiin pyöräilyn edistämisessä. Suomi Pyöräilee -yhteistyövalio-kunta on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt Vuo-den pyöräilykunta -tunnustuksen. Viime vuon-na kunnian sai Joensuu.
Vuoden pyöräilykuntaa 2016 voi ehdottaa 1.12.2015-31.1.2016 välisenä aikana osoitteessa poljin.fi tai sähköpostitse [email protected].
Vuoden pyöräilykunnan valintakriteerit
• Pyöräilyverkko: kattavuus ja laatu erityises-ti keskustassa, pyöräilyväylien kunnossapito, pyöräilyolosuhteiden turvallisuus, autoliiken-teen nopeusrajoitukset• Muun pyöräilyinfran kehittyneisyys: pyöräpy-säköinti, opastus ja viitoitus• Markkinointi ja aktivointi: erilaiset kampan-jat ja tapahtumat, koulujen mukanaolo, verk-kosivut, esitteet, pyörätiekartat, yhteistyö järjestöjen ja seurojen kanssa, vuokra- tai kau-punkipyörät• Sitoutuneisuus pyöräilyn edistämiseen: po-liittiset päätökset, pyöräilyn edistämisohjelma, virkamiesten sitoutuneisuus, pitkäjänteinen työ, tulevaisuuden suunnitelmat• Pyöräilymäärät verrattuna muihin kuntiin, seuranta ja laskenta, nouseva vai laskeva trendi
Ylh. oik. Valtakatu on kaupallisen keskustan pääkatu ja hyvä esimerkki muutoksesta, jossa pyöräily ja kävely on priorisoitu ja autoliikenne rauhoitettu.
Kimmo Jarva on pyöräilymyönteinen kaupunginjohtaja.
18 Poljin 5-6/2015
Erityisesti ympärivuotisen pyöräi-lyn edistämisessä ja talvikunnos-sapidossa Suomen osaamiselle
tuntuu olevan jo nyt ilahduttavan paljon kysyntää eri puolilla maailmaa. Suomen parhaiden talvipyöräilykaupunkien, ku-ten Oulun ja Joensuun, menestystarinat ovat niittäneet kansainvälistä mainetta ja ”Cycling Snowhow” on muodostumassa vientituotteeksi. Uuden Pyöräilylähetys-tön johdolla kotimainen pyöräilyosaami-nen ja talvipyöräily matkaavat maailmal-le.
Pyöräilylähetystössä on mukana joukko eturivin poliitikkoja, elinkeino- ja kulttuurielämän vaikuttajia, eri alo-jen huippuasiantuntijoita sekä pyöräilyä edistäviä järjestöjä ja yrityksiä. Pyöräi-lylähetystö toimii osana Pyöräilykuntien verkostoa.
PYÖRÄILYLÄHETYSTÖ vahvistaa pyöräilyn nousuaSuomeen perustettiin Pyöräilylähetystö tämän vuoden maaliskuussa liikenneprofessori Jorma Mäntysen aloitteesta. Tavoitteena on vauhdittaa pyöräilymyönteistä päätöksentekoa Suomessa ja toisaalta edistää suomalaisen pyöräilyosaamisen vientiä ulkomaille.
Venäjällä ja Kazakstanissa
Pyöräilylähetystön lähttiläs, talvipyö-räilyn erikoisasiantuntija Pekka Tahko-la oululaisesta Navico Oy:stä on viimei-sen kahden vuoden aikana kutsuttu niin Venäjälle, Puolaan kuin Kazakstaniinkin asti kertomaan oululaisesta talvipyöräi-lyn ihmeestä. Osaamiselle on kysyntää, ja Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan Navico Oy saikin jo ensimmäisen toimek-siannon, esiselvityksen Astanan pyöräi-lyverkoston kehittämisen mahdollisuuk-sista ja verkkotason suunnitelmasta. Pekka on lukuisien Venäjän vierailujen-sa ansiosta profiloitunut korkean luo-kan asiantuntijaksi etenkin venäläisissä talvikaupungeissa, ja hänet onkin tähän mennessä kutsuttu luennoimaan muun muassa. Novosibirskissa, Krasnoyars-
kissa, Irkutskissa, Ekaterinburgissa, Pie-tarissa, Voronezhissa (RUS), Astanas-sa (KZ), Varsovassa (PL), Jokkmokkissa (SE) ja Leeuwardenissa (NL).
Talvipyöräily on yhä lähes täyttä uto-piaa suurimmassa osassa maailman talvi-kaupunkeja. Oulussa, maailman parhaas-sa talvipyöräilykaupungissa on täysin normaalia nähdä 90-vuotias pyöräilijä ostoskassi pyörän sarvessa roikkuen pol-kemassa vanhalla mummopyörällään 30 asteen pakkasessa kesärenkailla. Mutta muualla maailmassa talvipyöräilyä pide-tään extremelajina, jota voivat harrastaa vain urheilulliset miehet tuhansien euro-jen pyörän ja varusteet hankittuaan, pu-keuduttuaan ensin liikennemerkin, jou-lukuusen ja post-apokalyptisen soturin sekoitukseksi. Kun Pekka ensimmäisellä Venäjän reissullaan tammikuussa 2014
Teksti: Matti Hirvonen ja Pekka Tahkola Kuvat: Pekka Tahkola
19Poljin 5-6/2015
kertoi Siperian suurimmassa kaupungis-sa Novosibirskissa aloittaneensa matkan-sa pyöräilemällä kotoaan lentokentälle, ei kukaan uskonut sen olevan edes mahdol-lista. Useiden lehtijuttujen, videoiden ja kuvien ansiosta tietoisuus siitä, että tal-vipyöräily voisi oikeasti olla mahdollista, alkaa pikku hiljaa levitä Venäjällä, ja pai-kalliset pyöräilyaktiivit pitävätkin Oulua jo suorastaan pyhiinvaelluskohteena.
Linkit Pekka Tahkolan haastattelui-hin ja uutisointeihin eri reissuilta löyty-vät osoitteesta www.poljin.fi/pyorailyla-hetysto.
Tarton talvikunnossapito paremmaksi
Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Kois-tinen osallistui Hollannin ja Suomen pyöräilylähetystöjen sekä Tampereen kaupungin järjestämään ThinkBike -työ-pajaan Tartossa toukokuussa. Koisti-nen kertoi paikalla suomalaisesta pyörä-teiden talvikunnossapito-osaamisesta ja
käytänteistä sekä esitteli Tampereella to-teutettua joukkoistettua pyöräteiden tal-vikunnossapidon laadunseurantaa.
”Tartto on liikenteen näkökulmas-ta kiinnostava kaupunki, sillä siellä kä-vellään todella paljon, jopa 40 % mat-koista tapahtuu jalan. Vanhankaupungin keskusta on muutettu upeaksi kävelyalu-eeksi, jolla myös pyöräily on sujuvaa”, Koistinen toteaa
Pyöräilyn osuus liikenteestä on kui-tenkin vielä aika pieni, mutta kaupungis-sa on intoa lisätä pyöräilyä.
”Pyöräteiden talvikunnossapito on toistaiseksi heikkoa. Uskon, että talvi-kunnossapitoon liittyvillä yrityksillä olisi paljon markkinoita Virossa.”
Virossa rakennetaan valtakunnallista kaupunkipyöräjärjestelmää. Paikallinen liikennevirasto suunnittelee ensimmäistä järjestelmää Tarttoon. Valtakunnallisen järjestelmän etuna olisi selkeys käyttäjil-le ja mukautuvuus: festivaalin ajaksi pyö-riä voitaisiin tuoda naapurikaupungeista tapahtumapaikkakunnalle.
Haluatko mukaan Pyöräilylähetystöön?
Ota yhteyttä:
Pyöräilykuntien verkosto ry,Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, puh. 040 419 4555, [email protected]
Winter Cycling FederationTimo Perälä, puheenjohtaja, puh. 040 706 0415, [email protected]
www.poljin.fi/pyorailylahetysto
Pyöräilylähetystön kummien terveisiä”Pyöräily on Suomessa takamatkalla muihin kulkutapoihin nähden. Pyöräilijällä on va-litettavan harvoin selvää paikkaa kadulla, joten pyörällä joutuu usein ajamaan joko ja-lankulkijoiden tai autojen seassa. Pyöräilyn edistäminen lähtee päätöksentekotasolta ja asenteista, mihin Pyöräilylähetystö tuo uutta tuulta Suomessa.” Pauli Kiuru, kansanedustaja
”Suomen pyöräilylähetystön asiantuntijoiden yhteistyö talvipyöräilyn viennin edis-tämiseksi on erittäin tervetullut avaus. Suomen tunnettavuuden kasvattamiseksi mei-dän tulee näkyä ja kuulua kaikilla elinkeinoelämän sektoreilla. Pyöräilyn talvihoito-osaamisen edistäminen arktisilla alueilla on juuri sellaista työtä ja pyöräilylähetystö toteuttaa sitä esimerkillisesti.” Olli Rehn, elinkeinoministeri
”Mä pyöräilen puhtaasti itsekkäistä syistä: Yrittäjänä ja pienten lasten faijana mul-la ei ole aikaa harrastaa liikuntaa. Päivittäinen 35 kilsan työmatkapyöräily ees taas huo-lehtii mun terveydestä, sitä paitsi ruuhka-aikana tsygä on autoa nopeampi. Säästän ai-kaa ja rahaa. Ja luontoa – ja siitäkin tulee hyvä mieli. Itsekäs pyöräily on siis hyödyllistä kaikille!” Riku Rantala, seikkailija, tietokirjailija
”Kestävään kaupunkiliikenteeseen kuuluvat kävely ja pyöräily, joihin Suomen kym-menet maaseutumaiset kaupungit ja kehittyvät yliopistokaupungit antavat mitä par-haimmat olosuhteet kaupungin sisäisten etäisyyksien ollessa muutamien kilometrin luokkaa. On arvioitu, että liian vähäinen liikunta johtaa EU:n alueella vuosittain mil-joonaan ennenaikaiseen kuolemaan. Muutaman vuoden kestänyt pyöräilytrendi vaa-tisi nyt tuekseen kannustavia toimija työnantajilta ja valtiolta. Aktiivinen elämäntapa vähentää sairauspoissaoloja sekä terveydenhuollon kustannuksia, joten jokainen sijoi-tettu ropo maksaa varmasti itsensä takaisin.” Merja Kyllönen, europarlamentaarikko
20 Poljin 5-6/2015
AKAAJouko Pekkarinen 040 335 [email protected] Suominen (09) 816 40240 [email protected] Tiensuu (03) 4141 [email protected] Simelius 040 581 [email protected] Keisanen 040 346 0522 [email protected]ÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 [email protected]ÄMEENLINNAMinna Aakkula (03) 621 [email protected] Pekka Partanen 040 [email protected] IMATRALassi Nurmi 020 617 4466 [email protected] Tamminen (03) 680 [email protected] Tihmala 050 311 6261 [email protected] JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 [email protected] JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 [email protected] KAARINAJyrki Lappi (02) 588 [email protected] Jari Kauppinen 044 710 [email protected] Lahtinen 050 596 9124 [email protected] Ala-Rämi (02) 5727 9402 [email protected]
KAUNIAINENLennart Långström (09) 505 [email protected] Laitala 044 780 [email protected] Karlström (06) 8343 405kaisa.karlströ[email protected] Matti Heikkinen 044 716 1031 [email protected] Backman 040 506 5761 [email protected]ÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 [email protected] Honkanen 040 104 [email protected] Närvi (02) 4873 3254 [email protected] Mäkinen (019) 369 [email protected] Lindroos 050 382 [email protected] Marika Nurmikko 044 7388 [email protected]ÄNTYHARJUPiia Mäkilä 040 774 [email protected]ÄNTTÄ-VILPPULAHannu Kemppainen 044 728 [email protected]ÄRVIPia Korteniemi 040 317 [email protected] Heikkinen 044 703 2112 [email protected]äivi Valkama 050 329 [email protected] Nilsson 040 537 [email protected]
PIRKKALATero Vesanto 050 540 5279 [email protected] Griep 786 3328 044 785 1328 [email protected] Välimäki 044 701 4180 [email protected] Linna-Varis (019) 5202 [email protected]ÄLKÄNEPetri Ketola 040 580 [email protected] Hagman 0500 654 [email protected] Gröndahl 040 [email protected] Uusitalo (02) 434 [email protected] Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 [email protected]ÄJOKIKeijo Kaistila (06) 416 [email protected] Lepikkö 050 386 [email protected] Seimelä 040 758 2104 [email protected] TAMPEREEN KAUPUNKISEUTUKatja Seimelä 040 503 4237 [email protected] Jokela, 040 838 [email protected] Kanerva (09) 8718 2220 [email protected] Vainio (02) 845 [email protected]
UTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 [email protected] Gröndahl (06) 3254 214 [email protected] Väistö (09) 8392 2642 [email protected] VÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 [email protected]ÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412 [email protected]Ä-POHJANMAAN ELY-KESKUSKjell Lind 0295 027 [email protected] ELY-KESKUSPetteri Kukkola 0400 620 [email protected] ELY-KESKUSRisto Uusipulkamo 0295 03 [email protected] ELY-KESKUSSuvi Vainio 0400 416 [email protected] ELY-KESKUSPäivi Hautaniemi 040 571 [email protected] ELY-KESKUSKyllikki Komulainen 0295 026 [email protected] ELY-KESKUSMari Ahonen 0295 021 [email protected] ELY-KESKUSPiritta Keto 0295 022 [email protected] HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 [email protected] - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Tarja Jääskeläinen 040 385 [email protected] OYSamuli Ropponen 040 595 [email protected]ÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RYTeemu Tenhunen, 041 544 [email protected]
KAMPIN SUUTARIHannu Heiskanen 0400 428 [email protected] LINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 [email protected] OYTimo Perälä 040 7060415 [email protected] OYMika Laukkonen 0505693923 [email protected]ÖRÄLIITTO RYNatti Koistinen 044 279 5588 [email protected] FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 [email protected] OYVirpi Ansio 050 345 6727 [email protected] OYJuha Heltimo 050 369 4604 [email protected] LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Aho 040 660 [email protected] PYÖRÄILYUNIONI RYMarkku Nieminen 050 5960 [email protected] POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPompo Stenberg 050 [email protected] / Liikenteen tutkimuskeskus VerneTuuli Rantala 040 849 0688 [email protected] OYEsa Karvonen, 050 375 [email protected] POLKUPYÖRÄILIJÄT RYTero Rantaruikka, 050 910 [email protected] OYRaine Anttonen (03) 7819 969 [email protected] OYMari Päätalo 040 720 [email protected] WSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 [email protected]
• Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritys-ten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.• Päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkilii-kuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yh-teiskunnalle.• Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyö-räilyolosuhteet kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suo-messa ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä.• Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muut-tui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.www.poljin.fiwww.kulkulaari.fi
Pyöräilykuntien verkosto ryKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki
Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot.• Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa• Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan
Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen
Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!