jyväskylän kaupunki asumisvisio 2025erityisryhmien asuminen mahdollistetaan tasaisesti muun...

Jyväskylän kaupunkiASUMISVISIO 2025Asumisen kehittämisenlinjaukset ja toimenpiteet

Kaupunkirakennelautakunta 25.3.2014Kaupunginhallitus 10.2.2014Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö

Jyväskylän kaupunkiASUMISVISIO 2025

Jyväskylän ASUMISVISIO 2025SISÄLTÖ1 – JOHDANTO: Miksi Jyväskylän asumisvisio laaditaan

2 – ASUMISVISION NELJÄ TEEMAA2.1 – Vetovoimaisuus2.2 – Resurssiviisaus 2.3 – Suvaitsevaisuus2.4 – Seudullisuus

3 – YHTEENVETO

LIITEAINEISTO4 – ASUMISVISION TEEMOJEN TAUSTAT

4.1 – Vetovoimainen asuminen4.2 – Resurssiviisas asuminen4.3 – Suvaitseva asuminen4.4 – Seudullinen asuminen

5 – NYKYTILANNE: Asumisen nykytilanne Jyväskylän seudulla

6 – SEURANTA: Edellisessä asumisvisiossa laadittujen toimenpiteiden seuranta

sisältö


1 ‐ JohdantoASUMISVISIO 2025 ja sen toimenpideohjelma on laadittu Jyväskylän kaupungin käyttöön. Työ on tehty kaupunkirakennepalveluiden maankäytön vastuualueella. Visio asettaa Jyväskylän kaupungille kehittämislinjat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, nostaa esille tärkeäksi koettuja asioita ja osoittaa konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn yhteydessä on pohdittu suuntaviivoja asumisen kehittämiselle tulevaisuuden Jyväskylässä. Asuminen on muutakin kuin asunto.

Jyväskylän kaupungin edellisen asumisvision toimenpide‐ohjelma on määritelty päättymään vuonna 2012. Suuri osa visiossa esitetyistä asioista on edelleen ajankohtaisia. Raportin liitteenä on taustamateriaalia vision teemoista, Jyväskylän kaupungin asumisen nykytilan selvitys ja edellisen asumisvision tavoitteiden seuranta.

ASUMISVISIO 2025 on käynyt luonnosvaiheessa kommentoitavana kaupunkisuunnittelun johtoryhmässä ja maankäyttöryhmässä. Kaupunkisuunnittelun johtoryhmä seuraa asumisvision tavoitteiden toteutumista vuosittain ja päivittää sitä tarvittaessa.

Työryhmä:‐ Erja Saarivaara‐ Leila Strömberg‐ Paula Hartman‐ Leena Rossi‐ Ora Nuutinen‐ Eija Kuokkanen‐Mauri Hähkiöniemi

”Visio on julkisesti kerrottu tavoitetila, joka halutaan saavuttaa. Tavoitetilan saavuttaminen on helpompaa, kun se on kerrottu julkisesti.”

johdanto

”Asuminen on muutakin kuin asunto.”

1VETOVOIMAINENASUMINEN 2 3 4RESURSSIVIISAS

ASUMINENSUVAITSEVAASUMINEN

SEUDULLINENASUMINEN

2 – Asumisvision neljä teemaa

asumisen teemat



Vetovoimainen asuminenMONIMUOTOISUUSSäilytämme alueellisen ja laadullisen monipuolisuuden, hinnaltaan erilaiset asumisen vaihtoehdot ja tuemme aluekeskusten kehittämistä. Korostamme rikasta ja elävää kaupunkikuvaa.

KOKEILEVA KANGASTutkimme hyvää arkea, asumisen vaihtoehtoja ja tulevaisuuden ratkaisuja. Kehitämme uutta kaupunginosaa, jossa mahdollistamme uudenlaiset ratkaisut ja asumisen palveluiden kehittymisen.

UUDET ASUINALUEETProfiloimme ja personoimme uudet asuinalueet ja laadimme niille alueiden ominaisuuksia ja piirteitä kuvaavat markkinointisuunnitelmat.

KYLÄHELMETTunnistamme kylien vahvuuksia ja omaleimaisuutta laatimalla kyläselvityksiä suunnittelun pohjaksi.

TONTIT RANNALLAVahvistamme Päijänne‐asumista kaavoittamalla ja tarjoamalla vuosittain 2‐10 omarantaista tonttia. Tarjoamme järven läheisyyden kymmenille tuhansille asukkaille. asumisen teemat

11

2

34

5

Kivääritehdas

Haukkalanranta

Kangas


Vetovoimainen asuminen –MONIMUOTOISUUS

asumisen teemat

1

Ylistönmäki

Pölkintie

Harakkaranta

Mannila

Taulumäki Jokivarsi

Sääksvuorenranta


asumisen teemat

Vetovoimainen asuminen – KOKEILEVA KANGAS2


asumisen teemat

Vetovoimainen asuminen – UUDET ASUINALUEET3

Tanhukaari

Kivelänranta

Hämeenkatu

Haukkalanranta

Ylä‐Mäyrämäki


asumisen teemat

Vetovoimainen asuminen – KYLÄHELMET4

Leppälahti

Kuikka Leppälahti Puuppola


asumisen teemat

Vetovoimainen asuminen – TONTIT RANNALLA5

VÄINÖLÄNRANTA SÄYNÄTSALON KOULURANTA HUHTALAHTI VAAJAKOSKEN KAUNISHARJU


Resurssiviisas asuminenALUEKESKUKSETTäydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden.

KESKUSTA‐ASUMINENKehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdolli‐suuksia.

SENIORIASUMINENOlemme mukana kehittämässä ja mahdollistamassa uusia malleja, jotka tuovat uudenlaisia vaihtoehtoja palveluasumiseen sekä vastaavat tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin.

IKÄÄNTYVIEN KOTONA ASUMINENLisäämme ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia muun muassa kannustamalla hissien jälkiasennukseen ja esteettömyyden parantamiseen.

KOHTUUHINTAISUUSTuemme kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisääviä kehittämisideoita. asumisen teemat

2Palokunnanmäki

Karismakortteli

Harjunkulma


Suvaitseva asuminenERITYSRYHMIEN ASUMINENVaraudumme tulevaisuuden tarpeisiin sisällyttämällä vuosittain KymppiR‐ohjelmaanerityisryhmien asumiseen tarvittavan kaavavarannon. Toivotamme erityisryhmät tervetulleiksi kaupunkirakenteeseen ja luomme mahdollisuudet asumisen uusille ratkaisuille.

MUUTOSALUEETTäydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen.

KEHITTÄMISHANKKEETVahvistamme yhteisöllisyyttä tukevia uudenlaisia asumisen ratkaisuja ja tuemme idearikkaita ja monipuolisia hankkeita.

asumisen teemat

3

Arkkitehtipalvelu / Jaso

Arkkitehtipalvelu / Jaso


Seudullinen asuminenSEUTU‐KYMPPIKutsumme naapurikunnistamme ainakin Muuramen ja Laukaan mukaan asumisen seudulliseen suunnitteluun ja aloitamme ensimmäisen Seutu‐Kympin laatimisen syksyllä 2014.

asumisen teemat

4

Tikkala


3 – YhteenvetoASUMISVISIO 2025 kertoo suuntaviivat Jyväskylän asumiselle tulevaisuudessa. Jyväskylän kilpailukykyinen ja vetovoimainen asuminen perustuu monipuolisuuteen ja alueelliseen tasapainoon. Rakentamisen paikkoja syntyy keskustaan, aluekeskuksiin ja maaseudulle. Kankaan alueesta tulee uusi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymä. Rakentaminen on resurssiviisasta ja hallittua täydennysrakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuminen on joustavaa ja suvaitsevaa tarjoten erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.

Tulevaisuuden teknologiaratkaisut tuovat arjen palveluiden kehittämiselle ja asumiselle uusia mahdollisuuksia. Samalla kohtuuhintaisen asumisen tarpeet kasvavat. Koska asumismieltymykset ja perustarpeet kuitenkin muuttuvat hitaasti, asumisvision linjaukset vaikuttavat tarkastelujaksoa pitemmän ajan kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja sitä kautta ihmisten elämään.

Jyväskylässä asutaan kaupungissa lähellä työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Järvi‐ ja metsämaisemien keskelle syntyy koteja kymmenille tuhansille jyväskyläläisille.

yhteenveto


LIITEAINEISTO

LIITEAINEISTO

4 – TEEMOJEN TAUSTAT5 – NYKYTILANNE6 – SEURANTA


4 – Teemojen taustat4.1 – VETOVOIMAINEN ASUMINEN

JYVÄSKYLÄ ON KILPAILUKYKYINEN JA VETOVOIMAINENELÄMISEN JA ASUMISEN PAIKKANA

Jyväskylän asuminen on kilpailukykyistä ja vetovoimaista. Sen säilyttämiseksi otetaan huomioon alueellinen tasapaino ohjaamalla eri asumismuotojen sijoittumista kaupunkirakenteeseen kaavoituksella ja tontinluovutusehtoja sääntelemällä. Osa tonteista luovutetaan tiettyyn tarkoitukseen, jossa on asumisen muoto määritelty. Asumisen hinnalla on suuri merkitys kyseisen asumisvaihtoehdon haluttavuuteen. Kohtuuhintainen rakentaminen pyritään varmistamaan ohjaamalla rakentamisen suunnittelua ratkaisuihin, joilla laatu saadaan pysymään korkeatasoisena kohtuullisilla kustannuksilla.

Jyväskylän asuinalueiden ja asuinympäristöjen suunnittelua ja kehittymistä hallitaan pitkäjänteisesti KymppiR‐ohjelmalla. Vuosittain päivitettävällä aikataulutuksella ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita aina kymmenen vuoden päähän. Toteumaa seurataan säännöllisesti.

Rantatuntuma‐asumista ja omarantaista asumista lisätään. Rannan tuntumassa oleva tontti on hinnaltaan selvästi edullisempi kuin omarantainen. Kymmenet tuhannet jyväskyläläiset, jotka asuvat rannan tuntumassa, saavat järven läheisyyden tarjoamat laatu‐ ja virkistysarvot käyttöönsä.

Asuinalueiden profiloinnilla tuodaan esiin alueiden erityispiirteet ja vahvuudet ja lisätään alueiden houkuttelevuutta.

LIITE: teemojen taustoja

4.2. RESURSSIVIISAS ASUMINEN

KAUPUNKIRAKENTEEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Jyväskylän kaupunkirakenteessa on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Kankaan alue ostettiin etuosto‐oikeudella kaupungin hallintaan ja uuden sairaalan rakentaminen vapauttaa rakennuksia ja maata kehitettäväksi uusia käyttötarkoituksia varten. Lähikeskuksissa tapahtuu myös paljon muutoksia asumisen rakenteissa ja palvelutarjonnassa. On mietittävä mitä nämä muutokset tarkoittavat maan ja asumisen hintakehitykselle.

Täydennysrakentaminen on kannattava tapa lisätä rakentamista. Hallitusti toteutettu täydennysrakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa ilman merkittäviä kunnallistekniikan investointeja ja lisää alueiden viihtyisyyttä.

Asumisen kustannuksiin voidaan vaikuttaa vaihtoehtoisilla rakentamismahdollisuuksilla tekemällä esimerkiksi vaatimattomampia tai vähemmän varusteltuja asuntoja tai pieniä omakotitaloja. Kaupunki tarvitsee kumppanikseen rakentajia, joilla on ideoita ja ajatuksia kehittää asumisen laatua ja samalla edullisia vaihtoehtomalleja.

VANHAN ASUNTOKANNAN AIHEUTTAMAT HAASTEET

Peruskorjaamattomaan vanhaan asuntokantaan sisältyy huomattava määrä korjausvelkaa. Suurina haasteina ovat hissittömät peruskorjaustarpeessa olevat kerrostalot, joita hallinnoidaan asunto‐osakeyhtiömuotoisina omistusasuntoina. Näissä yhtiöissä päätökset peruskorjauksista tekee yhtiökokous, jolloin isoja investointeja vaativat korjaukset jäävät helposti tekemättä. Uhkakuvana on vanhojen alueiden rapistuminen ja tyhjeneminen.

Korjausvelkaa tulisi lyhentää. Vanhojen asuinalueiden kehittämiseksi tulee löytää erilaisia ratkaisumalleja mm. täydennysrakentamisen keinoin.



4.3. SUVAITSEVA ASUMINEN

ERITYISRYHMIEN ASUMISEN TARPEET KASVAVAT JA MUUTTUVAT

Väestön ikääntyminen ja muutos väestöpohjaan tuovat tullessaan uudenlaisia asumisen haasteita lähitulevaisuudessa. Monet tahot ovat alkaneet kehittämään ja markkinoimaan malleja, joilla ikääntyvien ihmisten laadukas asuminen ja palveluiden järjestäminen pystytään turvaamaan. Tällä hetkellä Jyväskylässä rakennetaan useita kohteita senioreiden tarpeita vastaaviksi.

Myös muiden erityisryhmien asumisessa on tapahtunut muutosta. Nykyisin useissa erityisasumisen kohteissa palvelun tuottaa yksityinen yritys. Tämä on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita tälle kentälle. Erilaisia toimintamalleja kehittyy markkinaehtoisesti asuntomarkkinoille.

Kaavoitusohjelmassa huomioidaan uudet senioriasumisen sekä muiden erityisryhmien tarpeet. Kaavoja laadittaessa tarkastellaan erityisryhmien sijoittuminen osana kaavoitettavaa kokonaisuutta.

Erityisryhmien sijoittuminen kaupunkirakenteeseen tehdään välttäen suuria keskittymiä. Erityisryhmien asuminen mahdollistetaan tasaisesti muun asumisen sekaan ja aluekeskuksiin sijoitetaan hybridirakentamista erityisesti seniorit huomioon ottaen.



4.4. SEUDULLINEN ASUMINEN

ASUMISEN SUUNNITTELUSSA JA RATKAISUISSA TARVITAAN SEUDULLISTA AJATTELUA

Jyväskylän seutu on yhtenäinen kokonaisuus, jossa kunnat toimivat toistensa tukena. Työssäkäynti tapahtuu kunnista toiseen, palveluja haetaan naapurikunnista ja asuntoa etsittäessä seutua tarkastellaan kokonaisuutena.

Alueiden ja palveluiden rakenteista johtuen kerrostaloasuminen keskittyy Jyväskylään ja vuokra‐asumisen suhteellinen osuus on Jyväskylässä ympäryskuntia selvästi suurempi. Liikkumisessa seudullinen tarkastelu korostuu.



Vaajavirranranta

Vaajavirranranta


5 – NykytilanneASUMISEN NYKYTILANNE JYVÄSKYLÄN SEUDULLA

Jyväskylässä on yhteensä noin 75 000 asuntoa, joista joka neljäs on omakotitalo tai vastaava erillispientalo. Yli 60 % Jyväskylän asunnoista sijaitsee kerrostaloissa ja rivitaloasuntoja on noin 13 %. Seuraavaksi suurin kerrostalojen suhteellinen osuus lähikuntien alueella on Muuramessa, jossa kerrostaloasuntoja on 4300 asunnon kannasta 22 %, rivitaloasuntoja on 18 % ja erillistaloja 58 %. Laukaassa 8300 asunnosta kerrostaloja on 11 %, rivitaloja 20 % ja erillistaloja 66 %.

Joka toinen jyväskyläläinen asuu omistusasunnossa. Laukaassa ja Muuramessa 70 % asunnoista on omistusasuntoja. Jyväskylää lukuun ottamatta kaikissa muissa Jyväskylän seudun kunnissa on omistusasuntoja yli 60 %. Vuokra‐asuntokanta on seudullisesti selkeästi merkittävin Jyväskylässä, jossa on vuokra‐asuntoja 40 % asuntokannasta. Muissa seudun kunnissa vuokra‐asumista on eniten Petäjävedellä ja Muuramessa, molemmissa 20 %. Asumisoikeusasuntoja puolestaan on Jyväskylässä ja Muuramessa molemmissa 3 % ja Laukaassa vain kaksi taloa.

2000‐luvun asuntotuotannosta Jyväskylän osuus Jyväskylän seudulla on 79 %, josta erityisesti kerrostalojen osuus Jyväskylässä on merkittävä. Erillispientaloja rakennetaan Jyväskylässä hieman enemmän kuin muiden lähikuntien alueilla yhteensä.

Tietolähde: Tilastokeskus

LIITE: nykytilanne


ASUMISEN NYKYTILANTEEN PLUSSAT JA MIINUKSET

PLUSSAT

+ Jyväskylän seudulla on paljon viihtyisiä asuinalueita, joilla on monipuolisia asumisen ratkaisuja sekä hienoa asumisen arkkitehtuuria.

+ Luonto on saavutettavissa kaikilta asuinalueilta ja 5 km:n kehältä Jyväskylän keskustasta löytyy kaikki asumismuodot.

+ Uudisrakentaminen tapahtuu hallitusti

+ Kaavavaranto ja tonttien saatavuus on hyvä ja tontteja on vapaana ympäri kaupunkia.

+ Maaseutuasumisessa on monia mahdollisuuksia ja kyliä kehitetään

MIINUKSET

‐ Jyväskylästä ja lähikunnista löytyy vanhoja, korjausiän saavuttaneita rakennuksia ja alueita, joissa ei olla varauduttu tulevien korjausten aiheuttamiin suuriin kustannuksiin.

‐ Suunnitelmallisuus vanhojen rakennusten uudistamisessa on haasteellista.

‐ Eri kylillä on erilaiset kehittymisen mahdollisuudet ja maanomistajien kohtelu tasapuolisesti ja johdonmukaisesti on välillä vaikeaa.

‐ Uudehkot asuinalueet ovat keskenään samantyyppisiä vaikka alueen ominaisuudet puoltaisivatkin eri tyyppisiä ratkaisuja.

‐ Palveluverkkojen karsimisen aiheuttamat imagovaikutukset

LIITE: nykytilanne

Erillinen pientalo % Rivitalot %

Kerros‐talot %

Muut raken‐nukset %

Kaikki talotyypit 2000‐2011

Osuus koko asuntokannasta

Hankasalmi 246 90,8 % 20 7,4 % 0 0,0 % 5 1,8 % 271 9,3 %Joutsa 115 50,4 % 67 29,4 % 45 19,7 % 1 0,4 % 228 7,3 %Jyväskylä 3246 25,1 % 1908 14,8 % 7687 59,5 % 89 0,7 % 12930 18,2 %Laukaa 988 69,0 % 259 18,1 % 175 12,2 % 9 0,6 % 1431 17,5 %Luhanka 29 100,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 29 5,8 %Muurame 599 67,9 % 146 16,6 % 135 15,3 % 2 0,2 % 882 21,5 %Petäjävesi 244 87,5 % 31 11,1 % 0 0,0 % 4 1,4 % 279 13,8 %Toivakka 160 88,4 % 21 11,6 % 0 0,0 % 0 0,0 % 181 14,5 %Uurainen 231 91,3 % 16 6,3 % 3 1,2 % 3 1,2 % 253 16,6 %


Valmistuneet asunnot vuosina 2000‐2011 talotyypeittäin sekä osuus koko asuntokannasta Tietolähde: Tilastokeskus

Asuntotuotanto 2000‐2011 Jyväskylä ja muut kunnat yhteensä

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

Jyväskylä Muut yhteensä

Kerrostalot

Rivitalot

Erillinen pientalo

% pientalo‐tuotannosta

% rivitalo‐tuotannosta

% kerrostalo‐tuotannosta

% muiden rakennusten asuntojen tuotannosta

Kaikki talotyypit 2000‐2011

Osuus koko alueen

rakentami‐sesta

2000‐2011Jyväskylä 55,4 % 77,3 % 95,6 % 78,8 % 12 930 78,4 %Muut yhteensä 44,6 % 22,7 % 4,4 % 21,2 % 3 554 21,6 %

Asuntotuotannon alueellinen jakautuminen 2000‐2011

LIITE: nykytilanne

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Hankasalmi

Joutsa

Jyväskylä

Laukaa

Luhanka

Muurame

Petäjävesi

Toivakka

Uurainen

Erilliset pientalot

Rivi‐ tai ketjutalot

Asuinkerrostalot

Muu rakennus

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Hankasalmi

Joutsa

Jyväskylä

Laukaa

Luhanka

Muurame

Petäjävesi

Toivakka

Uurainen

Omistusasunto

Vuokra‐asunto

Asumisoikeusasunto

Muu tai tuntematon


Asunnot talotyypin ja hallintamuodon mukaan vuonna 2011Tietolähde: Tilastokeskus

Asuntojen talotyyppijakauma Asuntojen hallintamuotojakauma

Kaikki talotyypit

Erilliset pientalot

Rivi‐ tai ketjutalot

Asuinkerros‐talot

Muu rakennus

Omistus‐asunto

Vuokra‐asunto

Asumis‐oikeusasunto

Muu tai tuntematon

Hankasalmi 2904 72,3 % 21,5 % 3,9 % 2,3 % 67,8 % 18,8 % 0,0 % 13,4 %Joutsa 3122 59,8 % 25,8 % 11,6 % 2,8 % 60,4 % 19,2 % 0,0 % 20,4 %Jyväskylä 71238 25,4 % 13,4 % 60,2 % 1,0 % 49,9 % 39,7 % 2,8 % 7,6 %Laukaa 8177 66,4 % 20,4 % 11,0 % 2,2 % 73,3 % 18,1 % 0,3 % 8,3 %Luhanka 500 76,6 % 18,8 % 2,0 % 2,6 % 62,4 % 13,6 % 0,0 % 24,0 %Muurame 4104 57,9 % 18,3 % 22,4 % 1,4 % 68,3 % 20,7 % 2,6 % 8,4 %Petäjävesi 2024 70,3 % 17,9 % 8,2 % 3,6 % 66,5 % 21,2 % 0,0 % 12,3 %Toivakka 1247 76,6 % 20,7 % 0,0 % 2,7 % 70,5 % 14,4 % 0,0 % 15,1 %Uurainen 1522 79,8 % 15,4 % 2,6 % 2,2 % 72,5 % 14,7 % 0,0 % 12,8 %

LIITE: nykytilanne

ASUMISEN NYKYTILANNE

Vuokra‐asuminen jakautuu alueittain epätasaisesti. Omakotialueet ovat lähes kokonaan omistusasumista, kun taas kerrostalovaltaisilla alueilla on huomattavasti enemmän vuokra‐asumista. Kerrostaloalueilla on myös merkittäviä eroja asumismuotojen suhteen. Joillakin alueilla sijoittajaomistajien osuus asuntokannasta on merkittävä ja omistusasunnot ovatkin todellisuudessa vuokrakäytössä.

Erityisryhmien asumisen sijoittuminen kaupunki‐rakenteeseen on hyvä olla hajallaan ilman suuria keskittymiä. Jyväskylässä asia on kohtuullisen hyvällä mallilla. Yli 75‐vuotiaista jyväskyläläisistä noin 7 % asuu palveluasunnoissa. Muiden erityisryhmien asuntoja Jyväskylässä on noin 800 kpl, joka on noin 1 % kaikista asunnoista.

Ikäihmisille suunnattuja vuokra‐asuntoja ja muita senioriasuntoja Jyväskylässä on tällä hetkellä noin 1000 kappaletta ja päätökset noin 200 senioriasunnon rakentamisesta on tehty.

Tietolähde: Tilastokeskus ja Jyväskylän kaupunki


LIITE: nykytilanne


6 – Seuranta

123

4567

EDELLISESSÄ ASUMISVISIOSSA LAADITTUJEN TOIMENPITEIDEN SEURANTA

Vuonna 2007 laaditussa asumisvisiossa oli määritelty seitsemän erillistä toimenpidettä ja toimintamallia. Jäljempänä selvitetään miten ja missä laajuudessa toimenpiteet ovat toteutuneet. Osa toimenpiteistä on toteutunut, osa on täsmentynyt vuosien aikana ja toteutunut hieman toisenlaisessa muodossa ja osa jäänyt toteutumatta.

Kaupunkimaisen pientalorakentamisen edellytyksiä parannetaan: toteutunut (monipuolinen tonttitarjonta)

Ikääntyneiden asumisvaihtoehtoja parannetaan luomalla edellytyksiä uudenlaiselle asumis‐ ja palveluratkaisuille: toteutunut (seniorikortteleiden rakentaminen alkamassa/ käynnissä)

Kokeilevaa rakentamista edistetään varaamalla asumislaboratoriotontteja ja järjestämällä kilpailuja: toteutunut osittain (kokeilevaa rakentamista testattu)

Asumisen osaamista ja vuoropuhelua tiivistetään perustamalla paikallinen kehittämisfoorumi: ei toteutunut (kehittämisfoorumia ei ole perustettu, kaavoitusfoorumi suunnitteilla)

Jyväskylään vuoden 2009 alusta liittyvälle Korpilahdelle laaditaan asuinympäristöpolitiikka: toteutunut osittain (Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU ja Korpilahden keskustan yleissuunnitelma laadittu 2008 )

Edellytyksiä kohtuuhintaiselle asumisvaihtoehdoille parannetaan: toteutunut (asunto‐ohjelma on laadittu ja kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä parannettu)

Jyväskylän kaupunki päättää käynnistää asuntomessujen hakemiseen tähtäävän esiselvityksen laadinnan välittömästi: toteutunut (Asuntomessut järjestetään Jyväskylän Äijälänrannassa 11.7. – 10.8. 2014)

LIITE: seuranta

1PIENTALORAKENTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA PARANNETTU

Pientalorakentamisen tonttivaranto on kunnossa ja kaavoituksen yhteistyö rakennuttajien kanssa on lisääntynyt.

Viimeisen viiden vuoden aikana pientalorakentamisen mahdollisuuksia on parannettu huomattavasti. Eri tyyppisten alueiden kaavoitukseen yhteistyössä rakennuttajien ja rakentajien kanssa on kiinnitetty huomiota ja yhteistyötä on lisätty. Hyvinä esimerkkeinä yhteistyössä toteutettavista asuinalueista on mm. Lounatuulentien alue Sarvivuoressa, Vääräjärven ja Heinälammen asuinalueet, Korteniityn kimpparakentaminen sekä tulossa oleva Säynätsalon Koulurannan alue.

Rakennuttajat ja rakentajat ovat päässeet vaikuttamaan alueiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa kumppanuusmallilla etenevissä kaavahankkeissa.


LIITE: seurantaKorteniitty

Korteniitty

Haukkalanranta

Sarvivuori

2SENIORIKORTTELEIDEN RAKENTAMINEN KÄYNNISSÄ / ALKAMASSA

Ikääntyneiden asumisvaihtoehtoja on parannettu luomalla mahdollisuuksia uudenlaisille ratkaisuille, jotka sisältävät sekä asumista että palveluja.

Uusia palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja on tullut markkinoille ja yksityisillä toimijoilla on erilaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen haasteisiin vastaamiseen. Kaavoituksella on mahdollistettu näiden mallien tulo Jyväskylän asuntomarkkinoille. Tästä esimerkkeinä on Senja‐korttelin rakentuminen Kortepohjan liikekeskuksen kupeeseen, Huhtasuon keskustan yhteyteen suunnitteilla oleva kokonaisuus, Korpilahdelle ja Säynätsaloon tulevat senioritalot sekä Karismakortteli keskustan kupeessa.

Kaupunkirakennepalveluiden toimintamalleja asumisen strategisessa suunnittelussa on muutettu huomioimaan tämän kasvavan väestöryhmän tulevat haasteet. Ikääntyneiden tarpeisiin soveltuvan tonttivarannon lisääminen ja kehittäminen on aloitettu.


LIITE: seuranta

Kortepohja

Karismakortteli

3

4Jyväskylän kaupunkiASUMISVISIO 2025

KOKEILEVAA RAKENTAMISTA EDISTETTY

Kokeilevaa puurakentamista testataan mm. Kuokkalanpuukerrostalokorttelissa. Siihen toteutetaan Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puuelementtiteknii‐kalla rakennettu asuinkerrostalo. Kohde toteutetaan uudenlaisella hallintamallilla, jossa vuokra‐asunnon voi myöhemmin lunastaa omaksi.

Äijälänrannan Asuntomessualueella on järjestetty kaksi arkkitehtuurikilpailua: Äijälänrannan puukortteli sekä tornitalokilpailu (13‐kerroksinen Maailmanpylväs on rakenteilla). Messualueen arkkitehtuuri on monipuolista ja sinne tulee myös pieniä, noin 70 neliömetrin kokoisia, omakotitaloja.

Varsinaisia toimenpideohjelman mukaisia asumisen kehittämiseen tähtääviä kilpailuja ei ole järjestetty.

KEHITTÄMISFOORUMIA EI PERUSTETTU

Asumisen osaamista ja vuoropuhelua tiivistämään tarkoitettua kehittämisfoorumia ei perustettu edellisen asumisvision tarkoittamalla tavalla. Paikallinen asumisen kehittäminen on ollut kaavoituksen, rakentajien ja yksittäisten toimijoiden varassa. Jatkossa yhteistyötä vahvistetaan kehittämällä menettelytapoja, joiden avulla yhteistyö osapuolten välillä paranee entisestään.

LIITE: seuranta

Puukuokka

Äijälänranta

Äijälänranta

5


6

KORPILAHDEN KEHITTÄMINEN EDENNYT

Korpilahdelle on laadittu vuonna 2008 Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU sekä Korpilahden keskustan yleissuunnitelma. Sen mukaisesti on käynnistetty kaavahankkeita, jotka monipuolistavat Korpilahden asuntotarjontaa. Asuinympäristöpolitiikkaa ei olla toteutettu asumisvision tarkoittamalla tavalla.

KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN

Kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen edellytysten parantamiseksi on tehty asunto‐ohjelma vuonna 2008 osana KymppiR‐ohjelmaa. Tuetun asuntokannan toteutuminen on varmistettu varaamalla osa kerrostalotonteista vuokra‐asuntojen rakentamista varten. Kohtuuhintaiseen asumiseen ohjataan pitkällä aikavälillä noin 40 % kerrostalotuotannosta.

LIITE: seurantaÄijälänranta

Korpilahden Kirkkolahti

Korpilahden satama

7ÄIJÄLÄNRANNANASUNTOMESSUT 2014

Asuntomessut toteutuvat 11.7.‐10.8.2014 Jyväskylän Äijälänrannassa. Edellisen asumisvision tavoitteena oli asuntomessujen hakeminen ja esiselvityksen laatiminen Jyväskylässä toteutettavista asuntomessuista. Selvitystyön edetessä parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui Äijälänrannan alue. Asuntomessujen hakeminen tuotti tulosta ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut päätti 2011, että vuoden 2014 messut järjestetään Jyväskylässä.

Ensi kesänä messuille odotetaan yhteensä noin 150 000 kävijää. Tämä tuo Jyväskylään monenlaisia tapahtumia, virkistää elinkeinoelämää ja piristää kaupunkikuvaa. Tontit ovat olleet haluttuja ja taloissa tullaan näkemään monia mielenkiintoisia tulevaisuuden asumisen ratkaisuja.

Asuntomessukaupungit ja alueet muistetaan kauan ja niihin tutustutaan messuajan jälkeenkin. Messut tuovat Jyväskylän kaupungille paljon positiivista julkisuutta.


LIITE: seuranta

Asuminen on muutakinkuin asunto.”

Visio on julkisesti kerrottu tavoitetila,joka halutaan saavuttaa. Tavoitetilan saavuttaminen on helpompaa, kunse on kerrottu julkisesti.”

jyväskylän kaupunki asumisvisio 2025erityisryhmien asuminen mahdollistetaan tasaisesti muun...

Documents