jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

19.12.2014

Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Marika Bröckl, Juha Vanhanen

Gaia Consulting Oy

© Gaia Consulting Oy 20142

Arviointimenetelmän kuvausJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä

toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla.

• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on

laskettu eri toimijoiden näkökulmasta.

• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,

työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.

• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden

seurauksena syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.

• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen

kauppataseeseen eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja

ulkomaiden välillä.

• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on,

että arvoketjun yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita

talousvaikutusten maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty.

Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että

uusi liiketoiminta syntyy seudulle.


Raportin sisältö

• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja

työllisyysvaikutuksista. Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset

laskentaoletukset.

• TULOSTEN TULKINTA:

• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista

on mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan

toiminnasta. Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset

muutokset kertovat kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.

• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa,

miten tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja

verotusmalleilla vaikuttaa siihen, miten kassavirrat jakautuvat.

• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä

huomata, että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei

voida korottaa myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen.

Joissakin toimenpiteissä toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa

kunnalle on syytä huomioida myös näiden tuotot ja kulut.

• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole

huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille

sekä tuloja alueen yrityksille.

• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset

esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.


Laskentamallin kuvaus (1/2)

• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja

energia-virtoja ja näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä

kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja

kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.

• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:• Toimenpiteen toteuttaja

• Kuluttajat

• Palkansaajat (verojen jälkeen)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä

pidemmälle alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.

• Kunnat

• Valtio

• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai

muualta Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta

liiketoiminnasta.


Laskentamallin kuvaus (2/2)

• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan

tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja

käyttökuluista, työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden

myyntituloista.

• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen

muodostamaan systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja

systeemistä ulosmenevät kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella,

kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim.

investointi) jälkeen.

• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli

investoinnit tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin

tarvitsema kunnossapito ja muut vaikutukset näkyvät välittömästi.

• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita

hinnan, verotuksen tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty

toimenpidelaskelmissa. Muutama esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.

• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot

kunkin toimenpiteen kohdalla.


Arvioinnin tuloksetJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


RuokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa (vihannekset)

Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75%

Vesi

Liikenne

Ruoka

Energia

Jäte

Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa (kala )

Julkisissa keittiöissä käytetään ainoastaan kotimaisia raaka-aineita ja tuotteita.

Valistuksen avulla Jyväskylän kotitalouksissa ruokahävikki on vähentynyt neljännekseen nykyisestä ja ruokaa heitetään enää pois vajaa kuusi kiloa henkilöä kohti vuodessa. Biojätteen lajittelu on myös parantunut ja pientaloissa kompostoidaan enemmän.

Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen


Yhteenveto Ruoka-toimenpiteiden talousvaikutuksista

Case

Julkiset hankinnat tukevat

lähituotantoa (kala)

Julkiset hankinnat tukevat

lähituotantoa (lähiruoka)

Kotitalouksien ruokahävikki

pienentynyt 75 %

Työllistävyys htv/v htv/v htv/v htv/v

Työpaikkoja vuodessa 21 3 35 -17

Kassavirrat Suomeen 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Toimenpiteen toteuttaja -262 -145 -67 -50Kuluttaja 10 677 0 0 10 677

Palkansaajat verojen jälkeen 544 109 1 096 -661Arvoketjun yritykset verojen jälkeen -5 040 138 459 -5 637

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0 0Kunnat 86 20 196 -129Valtio -2 104 8 67 -2 180

Muut kotimaiset tahot 0 0 0 0Kassavirrat Suomeen yhteensä 3 902 129 1 752 2 021

Kassavirrat ulkomaille 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Kassavirrat ulkomaille yhteensä -3 902 -129 -1 752 -2 021

Kaikki yht


Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala

Lähtötilanne: Nykyinen kalaraaka-aineen

hankinta ja käyttö julkiskeittiöissä. Ulkomaisen

hankinnan arvo on nyt noin 130 t€.

Lopputilanne: Ulkomailta hankittu kala,

yhteensä lähes 32 tuhatta kiloa vuodessa, on

korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla. Korvattavat

ulkomaiset kalat ovat tonnikala sekä seiti.

Korvaavat paikalliset kalalajit ovat särki, silakka

ja kirjolohi.

Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu

Kylän Kattauksen keittiöihin. Kalan käsittelyä

varten ei tarvita investointeja – jatkojalostuksen

oletetaan tapahtuvan olemassa olevissa

kalankäsittelylaitoksissa, joiden vapaata

kapasiteettia otetaan käyttöön.

+ 3htv/vuosi

€

+0,1 M€

kassavirta Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaTyöllistävyys Suomessa 0 3 3

MUUTOS (1000 euroa/v)Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Toimenpiteen toteuttaja -129 000 -274 000 -145Kuluttaja 0 0 0

Palkansaajat verojen jälkeen 0 109 000 109Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 138 000 138

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0Kunnat 0 20 000 20

Valtio 0 8 000 8Muut kotimaiset tahot 0 0 0

Kassavirrat Suomeen yhteensä -129 000 1 000 130MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaKassavirrat ulkomaille yhteensä 129 000 0 -129

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimaisen kalan toimittajat.



Laskentaoletukset ja lähtötiedot

Määrä Yksikkö LähdeNorjalainen lohi - korvattava osuus 0 kg/vuosi Kylän KattausSeiti - korvattava osuus 30 000 kg/vuosi Kylän KattausTonnikala - korvattava osuus 1 800 kg/vuosi Kylän KattausSilakka - korvaava osuus 10 000 kg/vuosi Kylän KattausSärki - korvaava osuus 1 800 kg/vuosi Kylän KattausKirjolohi - korvaava osuus 20 000 kg/vuosi Kylän KattausNorjalainen lohi (alv 0) 12 EUR/kg Kylän KattausSeiti (alv 0) 4,00 EUR/kg Kylän KattausTonnikala (alv 0) 5,00 EUR/kg Kylän KattausSilakka (alv 0) 5,80 EUR/kg Kylän KattausSärki (alv 0) 4,00 EUR/kg Kylän KattausKirjolohi (alv 0) 10,45 EUR/kg Kylän Kattaus


Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset

Lähtötilanne: Nykyinen vihannesten hankinta

ja käyttö julkiskeittiöissä. Ulkomaisen hankinnan

arvo on nyt noin 1,7 M€. Lihan sekä maito- ja

viljatuotteiden hankinta on jo valmiiksi 100 %

kotimaista. Kala on huomioitu casessa 11 (tosin

maantieteellinen rajaus siinä suppeampi).

Lopputilanne: Ulkomailta hankitut vihannekset

on korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla.


Keski-Suomeen. Uusia investointeja ei tarvita.

+ 35htv/vuosi

€

+2 M€ kassavirta Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaTyöllistävyys Suomessa 0 35 35


Toimenpiteen toteuttaja -1 752 000 -1 819 000 -67Kuluttaja 0 0 0

Palkansaajat verojen jälkeen 0 1 096 000 1 096Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 459 000 459

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0Kunnat 0 196 000 196

Valtio 0 67 000 67Muut kotimaiset tahot 0 0 0

Kassavirrat Suomeen yhteensä -1 752 000 -1 000 1 751MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaKassavirrat ulkomaille yhteensä 1 752 000 0 -1 752

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimaisten elintarvikkeiden tuottajat.




Määrä Yksikkö LähdeJulkisten keittiöiden ostot yhteensä Keski-Suomessa (alv 0) 16 000 000 EUR/vuosi Ruralia-raportti nro 93

Annoskohtainen elintarvikekustannus (alv 0) 0,99 EUREsa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)

Tästä liha 15 %Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014

Tästä kala 3 %Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014

Tästä marjat ja hedelmät 11 %Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014

Tästä vihannekset 12 %Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014

Tästä peruna ja juurekset 10 %Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014

Muut (maitotuotteet, viljatuotteet jne.) 49 %Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014

Lihan kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 100 % Ruralia-raportti nro 93Kalan kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 95 % Ruralia-raportti nro 93Marjat ja hedelmät, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 59 % Savo-selvitysVihannekset, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 63 % Savo-selvitysPeruna ja juurekset, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 80 % Savo-selvitys / Kylän KattausElintarvikeketjussa yhteen lisätyöpaikaan vaadittu rahamäärä 64 000 EUR/vuosi Savo-selvitysHinnan lisäys keskimäärin, kun hankitaan pelkkää kotimaista elintarviketta 4 % Gaia / Tietohaarukka


Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %

Lähtötilanne: Ruokahävikkiä syntyy koti-

taloudessa keskimäärin 23 kg/henkilö. Biojätteen

lajitteluaste on 75 % niissä kotitalouksissa,

joissa on erilliskeräys.

Lopputilanne: Ruokahävikin vähentämiseen

tähtäävään tiedotustyöhön käytetään vuosittain

50000 €. Ruokahävikki vähentynyt 75 % mm.

järkevämmän ateriasuunnittelun ja oikean

säilyttämisen avulla. Samalla biojätteiden

lajittelu on parantunut 100 prosenttiin ja niissä

talouksissa, jotka eivät ole biojätekeräyksen

piirissä, kompostointiaste on parantunut 50

prosentista 70 prosenttiin.


Jyväskylän kaupunkiin. Oletettu, että hävikki

jakautuu tasaisesti keskimääräisen ostoskassin

sisällön mukaisesti. Investoija voi olla kunta tai

jokin kuntaan liittyvä organisaatio.

-17htv/vuosi

€

+2 M€ kassavirta Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaTyöllistävyys Suomessa 24 7 -17


Toimenpiteen toteuttaja 0 -50 000 -50Kuluttaja -14 436 000 -3 758 000 10 678

Palkansaajat verojen jälkeen 914 000 253 000 -661Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 7 700 000 2 063 000 -5 637

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0Kunnat 178 000 49 000 -129

Valtio 2 949 000 769 000 -2 180Muut kotimaiset tahot 0 0 0

Kassavirrat Suomeen yhteensä -2 695 000 -674 000 2 021MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaKassavirrat ulkomaille yhteensä 2 695 000 674 000 -2 021

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimainen elintarvikeketju sekä jäteyhtiö.




Määrä Yksikkö LähdeInvestointi tiedottamiseen (alv 0) 50 000 EUR/v Oletus Tästä henkilöstökustannuksen osuus 60 % OletusInvestoinnin kotimaisuusaste 100 % Laskenta oletusRuokahävikin pieneneminen 75 % Laskenta oletus

Ruokahävikki per asukas nykyisin 23 kg/vuosi Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)Jätekustannus, biojätteet 0,20 €/kg Lilli Linkola, SitraJätekustannus, sekajätteet 0,31 €/kg TarkistettavaBiojätteen nykyinen lajitteluaste niissä talouksissa, joissa biojätekeräys 75 % Työpaja 1.12. / MustankorkeaBiojätteen lajitteluaste toimenpiteen jälkeen 100 % Työpaja 1.12. / Mustankorkea

Keskimääräinen ruoan kustannus 4,30 €/kg Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)

Hävikkiruoasta aiheutuvat muut kustannukset (kuljetus, valmistus, säilytys) 4,20 €/henkilö/vuosi Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys)Kotimaasta hankitun ruoan osuus 75 % MTTOsuus JKL:n asukkaista, jotka biojätekeräyksen piirissä 90 % Laskenta oletus Näistä se osuus, jotka eivät itse kompostoi 50 % Oletus Näistä se osuus, jotka eivät itse kompostoi toimenpiteen jälkeen 30 % Oletus


LiiteetJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen

Taulukko:


Liite 2: Yleiset lähtötiedot


Määrä Yksikkö LähdeVerot:Alv, 2014 24 % VerohallintoYhteisövero, 2014 20 % VMValtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VMKunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VMPääomatulovero, 2014 32 % VerohallintoKeskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % VeronmaksajatKeskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % VeronmaksajatKiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % VerohallintoKiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % VerohallintoValmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l TulliValmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l TulliSähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh TulliKevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l TulliKivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t TulliKivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t TulliPolttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli

Palkat:Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioKeskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioKeskimääräinen henkilöstökustannus (case 11) 42 058 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioKeskimääräinen henkilöstökustannus (case 12) 37 721 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioPalkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri




Hinnat:Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärinSähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelmaSähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelmaSähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fiSähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fiSähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fiSähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fiKaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilastoPäästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelmaDieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnastoVesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnastoJätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnastoPääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, GaiaPääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, GaiaPääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, GaiaPolttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliittoPolttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014




Kannattavuudet:Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014 Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelmaKannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, GasumKannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulujen osuus:Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelmaHenkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, GasumHenkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus




Aine- ja tarvikekustannuksetAineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, GasumAineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013

Muut:

Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWhPellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWhPellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivuHenkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & GaiaBiokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & GaiaDieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliittoLiikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % LaskentaoletusBensiinin tiheys 0,75 kg/l TilastokeskusBensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014CNG tiheys 0,7 kg/m3 KaasuyhdistysCNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 KaasuyhdistysKevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l TilastokeskusKivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210

www.gaia.fi

Our Clients Make the World Safer and Cleaner.

FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA

jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka

Technology