NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/15

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUURI NYT:#kenubiili | s.6

HENKILÖ::PKN-basisti Sami | s.18

KASVUN PAIKKA::Carita Maisila | s.22|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuoret pilaritaloon

PÄÄKIRJOITUS

SÄKKISEN SÄKEET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ulssi kiihtyy. Kämmenet hikoavat. On kevään loppuhui-pennus. Ei, ei ole kyse rankkare-

ista lätkän MM-kisojen finaalissa, vaan vaalipäivän tuloslaskennasta. Vaalien voittaja päättää Suomen suunnan. Siksi eduskuntavaalit ovat penkkipolii-tikon kulta-aikaa.Koko kevään mielipidemittauksia ja puheenjohtajatenttejä tulee peräperään. Henkilökohtaisen suosikin pärjäämistä seurataan. Vaalikoneita tehdään heti use-ampia. Pienellä pelolla odotetaan, nousee-ko pinnalle uutinen, joka vahingoittaisi suosikin menestymistä.Penkkipoliitikko miettii, kasvaako jouk-kue yhtenäiseksi puuskittaisesta vasta-tuulesta. Näkyvätkö peli-ilo ja strategia luottamusta herättävinä asioina katsojille eli äänestäjille?Huojentavaa on se, että lopputulokseen voimme vaikuttaa paljon enemmän kuin MM-kiekossa.Nyt kun vaaleihin on aikaa enää muutama viikko, osalla on jo oma ehdokas. Jotkut

tekevät jopa aktiivisesti töitä tämän puolesta. Se onkin erittäin tärkeää kansanvallan toteutumiseksi.Tärkeintä on kuitenkin, että äänestät. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa kotimaamme ja kotiseutusi tulevaisuu-teen.

Jokaisella äänellä on väliä. Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi mon-ta ehdokasta pilaritaloon.Löytämällä ehdokkaan ja seuraamalla tämän teemoja uutisissa pääset kiinni tuohon kihelmöivään vaalikamppailuun.Tässä lehdessä esittelemme nuoret, raikkaat ja maanläheiset ehdokkaat kotiseudultasi. Tutustu heihin ja käy ta-paamassa.

Huolehdi myös henkilökohtaisesta huol-losta: ota kisaevääksi mukaan sivun 29 herkulliseksi todettu kolmioleipä! Innosta vaalipäivästä ystäväsikin sivulta 28 löyty-vän mallin mukaan!Kun tulokset pamahtavat ruutuun, riemu repeää valtaisan huudon pauhuna. Tai

sitten laskeutuu niin syvä hiljaisuus, että siihen voisi vajota, jos lamaantumiselta kykenisi. Aivan kuten siellä MM-finaalis-sa.Etukäteen ei mikään ole varmaa ja se on sekä lajin kauheus että hienous. Osallis-tuneena kuitenkin tiedät, että parhaasi olet tehnyt!

Kevät koittaa ja vaalikausi on päättymässä. Neljän vuoden ai-kana on otettu yksi askel eteen

ja kaksi taaksepäin. Suurhanke tai raken-neuudistus toisensa perään on kaatunut. Tulokseksi jää hyllymetreittäin asiakirjoja ja kulutettuja tunteja, ja hämmennyksen vallassa oleva maa. Samaan aikaan Suomi on täydel-lisen myrskyn keskipisteessä, sumun ympäröimänä. Otamme syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. Väestö van-henee ja työelämän ulkopuolella olevien, syrjäytettyjen määrä kasvaa. Maa on sa-ranavaiheessa, mahdollisuuden ikkuna muutokselle kapenee.Haasteen mittakaava voi tehdä voimat-tomaksi. Mutta kun olemme sinut tosia-

sioiden kanssa, siitä kumpuaa myös usko tulevaisuuteen. Ja tulevaisuususkossa itää voima muuttaa maailmaa. Vaikeim-matkin asiat ovat lopulta ihmisen kokoi-sia. Muutos kytee kevään vaaleissa. Toisin kuin vuonna 2011, populismi ei pure. Nyt haetaan joukkuetta, jonka kykyyn kääntää kurssi luotetaan. Keskustanuorilla on tehtävä Suomelle. Talouden pohja on väännettävä fossiilital-ouden ruostuvilta jengoilta vihreään kas-vuun, jossa uusiutuvista luonnonvaroista ja uudesta teknologiasta syntyy työtä koko maahan. Pahoinvoinnista ja osattomuud-esta on päästävä jokaisen osallisuuteen ja ihmisarvoon. Moninaisissa perheissä on maailman keskipiste. Voimankäytön

palattua Eurooppaan kaivataan vakautta ja turvaa. Oppositiotaipaleen aikana keskusta on tuulettunut ja koonnut rivinsä. Nuorilla on ollut tässä työssä mittaansa suurem-pi rooli. Nyt katse kääntyy valtakun-nan asioiden hoitoon. Kautta maan 25 nuorkeskustalaista eh-dokasta pyrkii eduskun-taan johtotähtenään luottamusyhteiskun-ta. Sellainen, jossa jokainen voi jatko-ssakin tavoitella onnellista ja tasapainoista elämää.

P

V

Nämä kisat ratkaiset sinä!

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJApaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Teppo SäkkinenKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

“Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se

joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. ”

| 2

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

1 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORI, ÄÄNESTÄ!/ Juha Sipilä

JUURI NYT / Biili kiertää

KVARTAALIN KOVIMMAT / Politiikan viimeisimmät villitykset

HENKILÖ /Pertti Kurikan nimipäivien Sami Juuren henkilökuvassa

KASVUN PAIKKA / Haastattelussa Carita Maisila

IRTI JUURISTA/ Mirjami Skotlannissa

s.5 s.18s.6 s.22s.8 s.31

| 3

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

VAALITalkaen s.10

s.10 s.14

| 4

Nuorten ääni on arvokas

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KUVITTAJA:

Pilvi HyväriKuvittajamme Pilvi opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän kertoo ilmaisseensa itseään kuvallisesti pie-

nestä asti ja jossain vaiheessa nuoruutta alkoi mietttiä, että tästähän voisi tehdä ammatin. - Minua kiinnostaa arki ja ympäristö jossa

elän, muutos ja pienet poikkeamat jokapäiväisessä elämässä. Innostun valosta ja väreistä, Pilvi kuvailee kuvitustyyliään.

Pilvi kertoo Juuren kuvittamisen olleen sopivasti haastavaa. - Tykkäsin kun sain melko vapaat kädet ja kuvien aiheet syntyivät aika

sujuvasti. Aurinkoisten ilmojen innostamana tuli käytettyä paljon väriä, Pilvi kertoo.

Kuvittamispyynnoisstä voit ottaa Pilviin yhteyttä osoitteeseen pilvi.hyvari@uniarts.fi.

TOIMITTAJA

Mirjami Alanko24-vuotias oululainen

Mirjami opiskelee Oulun

yliopistossa englantia ja viettää

tämän kevään Glasgow’ssa

vaihdossa. Tässä lehdessä Mirjami raottaa meille vaihtoaikaansa

kuvien muodossa Irti Juurista -palstalla (s. 31).

- Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tai valokuvaan

lehteen. Jutun tekeminen oli mukavaa, mutta pienessä merk-

kimäärässä oli pitkien esseiden kirjoittajalle haastetta, Mirjami

naurahtaa.

TOIMITTAJA

Jaakko Mäki-Petäjä28-vuotias rovaniemeläinen

Suomen ja Skandinavien histo-

rian opiskelija Jaakko kirjoitti

lehteen jutun kyyditykset-myytistä (s. 28).

- Jutun kirjoittaminen oli oikein mieluisaa. HIestorianopiskeli-

jalle menneisyys on aina läheistä ja oli mukavaa vaihtelua päästä

kirjoittamaan vapaampaa tekstiä, Jaakko kuvailee. Jaakko kertoo

olevansa konkari lehtiin kirjoittamisessa, erityisesti mielipidekir-

joitusten ja kannanottojen muodossa.

TOIMITUSPäätoimittajaJuhani Ojalehto

Toimitussihteeri Minna Rantala

AVUSTAJATPilvi Hyväri

Mirjami Alanko

Tuomas Meriniemi

Jari Laukkanen

Hannu Savolainen

Jonne Maaninka

Eeva Kärkkäinen

Maija Tahkola

Samuel Satomaa

Tiila Maaninka

Jaakko Mäki-Petäjä

Hannu Tiusanen

Samuel Satomaa

Venla Kaikkonen

PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painettu ympäristö-ystävälliselle Suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 HELSINKIinfo@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-silehti ISSN 2341-9350

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy kesällä 2015.

| 5

uhtikuun 19. päivänä järjestettävissä eduskunta-vaaleissa on kyse Suomen

suunnasta. Miten pysäytämme velkaki-erteen ja saamme taloutemme kestävälle pohjalle? Miten luomme tulevaisuususkoa työn, osaamisen ja yhdessä tekemisen kei-noin?

Keskusta on rakentanut vaaliohjelmansa – Suomi kuntoon – kestävän tulevaisu-uden vahvistamiseen.

Tarvitsemme nopeita ja kipeitäkin toimia julkisen sektorin kuntoon saattamiseksi ja taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Vain työllä ja yksityisen sektorin työpai-koilla Suomi saadaan taas raiteilleen ja hyvinvointimme turvattua myös tulevina vuosikymmeninä.

Talouden ohella Suomi tarvitsee vas-tuunottoa. Se merkitsee huolenpitoa niin itsestä ja lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Tarvitsemme enem-män luottamusta ja vähemmän normeja.

Keskusta-aatteeseen kuuluu huole-htiminen erityisesti heikoimmassa ase-massa olevista: ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista ihmisistä. Nostamme vaal-ikeskustelussa esiin myös jatkuvasti kas-vavan yksinelävien joukon. Heidän pär-jäämisestään on huolehdittava siinä missä perheidenkin selviytymisestä.

Nuorissa on tulevaisuus. Siksi nuorten syrjäytymiselle on pantava kertakaik-kinen stoppi. Tähän eivät mielestämme sovi kaavamaiset mallit, kuten oppivelvol-lisuusiän nostaminen. Tarvitaan räätälöi-tyjä ratkaisuja, jotta syrjäytymisuhan vaarassa oleva nuori saadaan koulutus- tai harjoittelupaikan kautta työelämään.

Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden su-unta. Siksi vaalit ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta. Älkää antako muiden päättää teidän puolestanne. Ottakaa ohjat omiin käsiinne ja lähtekää aktiivisesti vaal-iuurnille!

Juha Sipiläpuheenjohtaja

Nuoria keskustalaisia ehdokkaita on ympäri Suomen yhteensä 25 kappaletta. Löydät tästä Juuresta oman vaalipiirisi nuorten ehdokkailen esittelyt.

Keskustanuorten sympaattinen auto, kenubiili, kiertää Suomea aina vaa-lipäivään saakka. Biilissä kulkee mukana muun muassa sähköä tuottava polkupyöä

sekä tuulivoimala. Paikan päällä on aina myös alueen omia ehdokkaita. Katso kiertueaikataulu sivulta 34 ja tarkemmat tiedot osoitteesta keskustnauoret.fi/kenubiili

Ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4. ja virallinen vaalipäivä on 19.4. Ennakkoäänestyksessä voi oman

valinnan mukaan äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa koti-maassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoi-tuskortissa.

H

Nuorten ääni on arvokas

Keskustanuoret vaaleissa

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 6

eskustanuoret ovat kampanjoineet ympäri Suomen helmikuusta saakka mitä sympaattisimmalla ilmestyksellä. Kenubiiliksi kutsuttu

kapistustus lähti liikkeelle Helsingistä ja on sen jälkeen seikkaillut jo Lapis-sakin asti. Biili kuljettaa mukanaan uusituvaa energiaa: aurinkopaneeleita, tuulivoimalaa sekä sähköä tuottavaa polkupyörää. Huhtikuussa auton voi bongata vielä Pirkanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla.

Kuva otettu helmikuulla 2015 Ullanlinnan laskiaistapahtumassa Helsingissä.

#Kenubiili on pian nähnyt koko Suomen

K

Kuva: Jari Laukkanen

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

Turha vaati-mattomuus poisKunnallinen itsehallinto täytti helmikuussa 150 vuotta. 6.2.1865 annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus ja se kuului näin:”Me, Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi..” jne.

Hieno muotoilu! Noin sen pitäisi mennä vieläkin!

“Me, Aleksander Stubb, Puoluekok-ouksen armosta, Pääministeri ja Pääporvari koko Suomenmaan yli, Brysselin Juoksupoika sekä Suomen parhaimman NHL-skoutin Suora Jälkeläinen, Suomen Kirjakielen Kehittäjän Vävy ja Lännen Lokarin Kummipoika, Kaikkien vieraiden kielten kävelevä Sanakirja, Selfiekep-pi, y.m., y.m., y.m...”

Kreikka-ilmiöKreikka vaihtoi hallitustaan, eikä enää halua maksaa euro-lainojaan takaisin. Lainat ovat nimittäin vanhentuneet hal-lituksen mukana, joka päästi maan talouden retuperälle.Kreikan uusi hallitus aikookin paikata valtion vajaata kassaa vaatimalla Saksaa maksamaan toisen maailmansodan aikaiset sotakorvaukset.

Alkoho-liongelmaSuomessa alkoholi ei aiheuta häiriökäyttäytymistä juuri kenellekään. Paitsi jos joku ehdottaa, että lasketaan kes-kioluen alkoholipitoisuutta yhdellä prosenttiyksiköllä.

2000-luvun poliittinen termiSe kun Jasper Pääkkönen sa-noo Facebookissa, twitterissä ja instassa kalastuksesta jotain ja maahenkisen kalastuslain puolustaminen pysähtyy. Jopa keskustalaisilta mei-naa unohtua, että vesistöjen äärellä asuvat ja sitä hoitavat ihmiset tuntevat vesistönsä ja tietävät, mitä sille tekevät. Mieleen hiipii oletus, että ehkä se Jasper tietää paremmin.. onhan hänellä niitä tykkääjiä ja seuraajiakin. Hyvästi siis suomettuminen, terve somet-tuminen!

| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Vapaa-ehtoisuden rajatKansalaisaloite nosti kes-kusteluun ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että RKP on puolue, joka kannattaa yksilön valin-nanvapauden lisäämistä... ja pakkoruotsia.

Loikkaus-draamaValtion taloudellisen tut-kimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, demaritaustainen Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen ja suoraan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuinka ollakaan, ei kulunut kuin päivä ja kokoomus hurautti Marxista vasem-malta ohi niin että sora pientareelta lensi puolueen naisjärjestön alkaessa ajaa miehille veroa pelkän suku-puolen perusteella.

@jussisallinenfi Mar 11 Kun illan on istunut demareiden kanssa, lienee ihan oikein aloittaa aamu Eteläranta kympistä #tasapaino

@tepposakkinen Mar 8 Taas yksi #vaalikone runtattu kasaan. Palkitsen itseni katsomalla House of Cardsin loppuun.

@joonaskontta Mar 8 Karstula, Suomi: Aamulla #Jyväskylä kauppakatu, sitten #Petäjävesi ja nyt #tupailta #Karstula’ssa. Tää on nimenomaan #vainkepu-juttuja. #vaalit #ksmlvaalit

@jussisallinenfi Feb 28 Haluaisin että nää äänet annettaisiin maakunnittain. Siellä saisi joku sanoa että “Hei Helsinki, täällä Pohjois-Karjala” #umk

@anssikekkonen Feb 7 Joensuu, Suomi: Hyvää #kepuristeily’ä kaikille! Paatti jaksaa ehkä juuri ja juuri kantaa 1800 kepulaisen poliittisen painoarvon. #vain-kepujuttuja #olisinpa

@anssikekkonen Feb 2 Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilältä jää #uutisvuoto välistä @KettunenTuomas vaalitilaisuuden vuoksi. #vainkepujuttuja #politiikka

@AsikainenKatja Jan 24 Toiminnanjohtaja @JanneTarima kouluttaa: “@Keskustanuoret organisaatio äärimmäisen monimutkainen mutta äärimmäis-en helppo” #vainkepujuttuja

@pesunriina Jan 22 Mistä tunnistaa lukio-opiskelijan puoluekannan? Kun se puhuu puheviestinnän päättökokeessa kyläkouluista #vainkepujuttuja

@KKSundberg Jan 21 Onpa mukavaa mennä pitkästä aikaa kyläyhdistyksen kokoukseen #vainkepujuttuja

@eskenut Jan 17 Johtokunta miettii vuoden toimintaa, ensimmäisenä ajatuk-sena navettavierailu. #vainkepujuttuja

@MatiasOjalehto Dec 13 “@juhasipila: @JonnaMuurinen Some-koulutukses-sa:)” Ai, näinkö tää toimii? ;) #vainkepujuttuja mukana #maakunnanmatias

@tepposakkinen Dec 12 Isännöidään tunisialaisnuoria puoluetoimistolla. Lauloivat meille meneviä suufilaislauluja, me vastineeksi Nälkämaan. #vainkepu-juttuja

#vainkepujuttuja

BRUTTOKANSANTUOTEvolyymin vuosimuutos, prosenttia

3,92,8

4,1

5,2

0,7

-8,3

32,6

-1,4-1,3

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Pilvi Hyväri

| 10

Mihin voin äänestämällä

änestäessäni osallistun päätöksentekoon, jolla on vaikutusta päivittäiseen elämääni. Eduskuntavaa-lien tulosten perusteella muodostetaan hallitus,

joka määrittää seuraavan vaalikauden ajan suuntaa, johon Suomea viedään. Hallituksen politiikalla on vaikutusta es-imerkiksi koulutukseen, talouden- ja työttömyyden hoitoon sekä ympäristöasioihin.

Pienet lukiot suurennuslasin alla

Koulujen tulevaisuus on kuulunut polttaviin poliittisen kes-kustelun aiheisiin jo vuosikausia. Koulujen perkaaminen on osa nykyisen hallituksen valtiontalouden tasapainottamisohjel-maa. Tikun nokassa ovat olleet erityisesti lukiot. Säästöjä on etsitty ensisijaisesti lukioverkon karsimisesta ja koulutuksen keskittämisestä.

Opiskelijamäärien vähetessä tarve pienten lukioiden toiminnan kriittiselle tarkastelulle on väistämätön. Hallituksen tavoittele-mat suuret keskitetyt lukiot eivät kuitenkaan ole aina kustan-nustehokkain ja opetuksen laadun kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi etäopetuksella voitaisiin koulutus järjestää edul-lisemmin.

Hidas talouskasvu kasvattaa nuorisotyöttömyyttä

Viime vuonna EU:n kokonaistuotannon kasvu oli 1,5 prosent-

tia Suomen kasvun laahatessa perässä 0,2 prosentin vauhdissa. Tänä vuonna Suomen kasvuvauhdin odotetaan pysyvän EU:n jäljessä. Kokonaistyöttömyyden ennustetaan Suomessa kasva-van samalla kun se muualla Euroopassa supistuu.

Heikko talouskasvu näkyy kielteisesti työllisyydessä. Mar-raskuussa 2014 kokonaistyöttömyys hypähti 8,3 prosenttiin vuodentakaisesta 7,4 prosentista. 15–24-vuotiaiden työttö-myysaste oli 18,8 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Keskustan tavoiteohjelmassa tavoitellaan Suomeen 100 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa ja ylijäämäistä julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouskasvu on ensisijainen keino suitsia työttömyyttä.

Kohti vihreää kasvua ja parempaa kilpailukykyä

Biotalouden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden kehittämisen lisäksi Keskustan tavoitteisiin kuuluu vastaamin-en työelämään ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Keskustan keinoja ovat muun muassa perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen, talouskasvun vauhdittaminen panostamalla osaamiseen, liikenneväyliin ja tietoyhteiskuntaan sekä työurien pidentäminen.

Vasikka

Ävaikuttaa? VALTION BUDJETTIPUU

vuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista

LUKIOTlukioiden jakautuminen

opiskelijamäärien mukaan 2010

| 11

Mihin voin äänestämällävaikuttaa?

Lähteet:ksml.fi, yle.fi, kaleva.fi,lukiolaisopas.fi, tilastokeskus.fi,

taloussanomat.fi, keskusta.fi

VALTION BUDJETTIPUUvuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista

Arvonlisävero 16 932 000 000 €

Varallisuuden perusteella kannettavat verot (sis. ansiotuloverot ja pääomaverot)12 069 000 000 €

Valmisteverot(sis. mm. polttoainevero)7 163 000 000 €

Muut verot2 853 000 000 €

Valtiovarainministeriön hallnnonala2 751 567 000 €

Nettolainanotto ja velanhallinta4 467 821 000 €

Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuotokset 2 853 000 000 €

Kuntien tukeminen8 487 981 000 €

Eläkkeet ja korvaukset4 692 983 000 €

Eläkkeet4 546 500 000 €

Työttömyysturva2 762 454 000 €

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 648 800 000 €

Korkeakouluopetus ja tutkimus3 204 192 000 €

LUKIOTlukioiden jakautuminen

opiskelijamäärien mukaan 2010

Politiikassa voi itse päättää mistä puhuuTeksti: Liina Hauru

ittiläisen Anniina Peltolan, 30, kiinnostus politiik-kaan heräsi lukiossa. Sen jälkeen hän on ehtinyt reis-sata ympäri maailmaa opiskelun ja töiden perässä. Nyt

hän on ehdolla eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Epäoikeudenmukaisuutta ei voi katsoa sivusta

Maailmankansalaiseksi kuvailtu koulutuspäällikkö on myös kahden tutkinnon opiskelija Helsingin yliopistossa. Valtiotie-teen maisterin tutkinnon pitäisi valmistua kesällä.– Joskus lukiossa aloin tajuta, että maailmassa ei ole vain yhtä totuutta. Asiat eivät itsestään mene tietyllä tavalla, vaan kai-kesta päättää joku.Anniinalle on aina ollut vaikeaa katsoa sivusta epäoikeudenmu-kaisuutta.– Kaikki voivat päättää tehdä jotain, oli se sitten hyvää tai pahaa. On asemia, joista pystyn paremmin vaikuttamaan siihen, että oikeudenmukaisuus ja muut minulle tärkeät asiat toteutuvat.Anniina on ollut aktiivinen yhteisten asioiden hoitamises-sa lähtien yläkoulun tukioppilastoiminnasta. Vuoden 2008 kuntavaaleissa hänet valittiin Iitin kunnanvaltuustoon. – Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia puolustaa omia oikeuksiaan. Ihmiset, jotka osaavat puolustaa itseään voivat samalla vaivalla puolustaa muita.

Politiikan johdossa vähemmän naisia

Anniina pitää tärkeänä, että politiikassa voidaan puhua kai-kkia ihmisiä koskettavista ja kiinnostavista asioista. Silloin myöskään mikään aihe ei jää unohduksiin ja jokainen voi pitää politiikkaa mielekkäänä tapana vaikuttaa.– Usein kuulee sanottavan, että ei tuosta tai tästä asiasta voi nyt keskustella. Nyt menee taloudessa liian hyvin tai huonosti.Se, mitä asioita pidetään tärkeänä, riippuu siitä keitä päättävillä paikoilla on. Politiikan johtopai-koilla on yhä edelleen vähemmän naisia.– Onneksi poliitikot voivat päättää mistä asio-ista haluavat puhuvat. Se motivoi.

Kaikki eivät opi samalla tavalla

Näissä vaaleissa Iitin koulutuslautakun-nan puheenjohtaja puhuu intohimois-esti koulutuksesta. Toisen kauden kun-nanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen on ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa.

– Haluaisin kouluihin liikunnan vallankumouksen. Se tarkoit-taa sellaisia liikuntatunteja, joissa keskitytään kilpailun sijaan siihen, että kaikki voivat nauttia. Tytöt ja pojat ovat turhaan eri ryhmissä.– Myös kiusaamiseen on pakko puuttua. Kaikkien koulujen pitäisi ottaa käyttöön KiVa Koulu -toimenpideohjelma ja alkaa puuttua kiusaamiseen systemaattisesti.Anniina lisäisi kouluissa pedagogisen johtajuuden merkitystä ja vapauttaisi rehtorin aikaa opetuksen kehittämiseen yhdessä opettajien kanssa. On vihdoin aika huomata, että kaikki eivät opi samalla tavalla. – Raha ei ratkaise kaikkea koulutuksessakaan. On mietittävä

koulutuksen

I

”Avaa suusi niin vaikutat”

EHDOKAS: ANNIINA PELTOLA

Anniina Peltola, 30Kotipaikka: Iitti Ala: VTK, koulutuspäällikkö Teemat: Koulutus, Yritykset, Kokeillaan uuttaSlogan: Rohkea rakentaja www.anniinapeltola.fi Twitter: @anniinapeltola, Instagram: anniinapeltola FB: www.facebook.com/anniinapeltola

Politiikassa voi itse päättää mistä puhuuTeksti: Liina Hauru

”Avaa suusi niin vaikutat”

un Eero tuli 12- vuotiaana leirikoulusta, kummitäti kyseli, miten siellä oli mennyt. Eero vastasi: ”Ihan hyvin”. Täti ei tyytynyt vastaukseen vaan opetti, että

pitää perustella tarkemmin mikä meni hyvin. Opetus on jäänyt Eeron mieleen. Hänen mielestään asioiden on pohjauduttava johonkin ja ne pitää opetella perustelemaan. Asioihin vaikuttaminen on aina ollut mukana rantasalmelaisen Eeron elämässä. Vanhemmat ovat aktiivisia ja kaveriporukka on kannustanut toimimaan yhteisen edun vuoksi.

Oman edun ajattelu on Eerolle vierasta Jo ala-asteella Eero valittiin koulun luottamushenkilöksi. Sit-temmin oppilaskunnassa toiminen oli luontevaa aktiiviselle op-pilaalle. Hän oppi silloin, että kun avaa suun, voi saada jotain aikaiseksi. Vuorovaikutus on nytkin Eeron yksi vaaliteemoista. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan keskustelua, osallistamista ja yhteisöllisyyttä.Esimerkkioppilaana oleminen ja muiden auttaminen jatkuivat

myös yläasteella. Oppilaskunnassa sai olla mukana laatimassa koulun sääntöjä, järjestämässä tapahtumia ja selvitellä koulu-kiusaamisia. Selvittelyissä Eerolle avautui, minkälaista on toimia päättäjän asemassa. Lukion lopussa Eeron piti miettiä, missä voisi jatkaa vaikut-tamista. Samaan aikaan järjestettiin kunnallisvaalit joka oli sopiva sauma siirtyä kunnallispolitiikkaan. Monipuolisen ur-heilutaustan pohjalta hän valitsi vaikuttamiskanavaksi kunnan teknisen lautakunnan, jossa silloin päätettiin liikunta-asioista.Maailma muuttuu – tarvitaan uusia tapoja

Eero on koulutukselta liiketalouden tradenomi ja työskent-elee Savonlinnassa teknologiayrityksessä myynti-insinöörinä. Hänen vapaa-aikansa kuluu monenlaisissa liikuntaharrastuk-sissa pesäpallosta hiihtoon sekä erilaisten luottamustoimien hoitamisessa. Eeron on ollut aina avoin kaikenlaiselle uudelle. Hänen mie-lestään päättäjien ei tule sulkea kansalaisilta ovia, vaan mah-dollistaa mahdollisimman monen oven availu. Politiikkaa tulee

Teksti: Henriikka Puolitaival

EHDOKAS: EERO SISTONEN

sisältöjä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Ja miten asiat voidaan tehdä paremmin ja tehokkaammin.

Työ on epätasaisesti jakautunut

Yrittäjäperheen tytär haluaa kaikki töihin. Suomessa on paljon työttömiä ja yrittäjät haluaisivat laajentaa toimintaansa ja tar-jota työtä. Palkkaamista voisi politiikan keinoin helpottaa.Anniinalle tärkeää on myös tasa-arvon edistäminen jakamalla vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin äitien ja isien työnantajille.– Tällä hetkellä työ on epätasaisesti jakautunut. On niitä, joilla ei ole lainkaan töitä ja toisaalta ylityöllistettyjä ihmisiä, joilla eivät voi väsymyksen ja stressin keskellä edes nauttia palkastaan.

Ketään ei tarvitse sulkea pois

Anniina haluaa yhteiskunnan, jossa yhteisesti päätetään päämäärä jota kohti halutaan mennä. Keinoja voi olla monia ja niitä on kokeiltava rohkeasti. Ja jos jokin keino ei toimi, kokeil-

laan toista.– Nykyinen hallitus on yrittänyt päättää isoista asioista, mutta ei ole onnistunut viemään ratkaisuja loppuun.– Suomella menee kuitenkin suhteellisen hyvin, mikä tarkoit-taa, että systeemi ei ole läpimätä. Miksi pitäisi räjäyttää kaikki toimiva, kuten kunnat?Huoli taloudellisesta tilanteesta on yhteinen, mutta Anniina nä-kee myös paljon mahdollisuuksia. – Kun rahat on loppu syntyy mahdollisuus itse tekemiseen. On myös mahdollisuus tehdä asioita inhimillisemmin. Nyt meillä on erityiskouluja, joihin erityislapset kuljetetaan takseilla ja vammaiset ihmiset laitetaan laitoksiin.Yhteiskunta voisi olla myös sellainen, jossa ketään ei tarvitse sulkea pois.– Miksi emme muuta kouluja niin, että ne sopivat kaikille? kysyy Anniina.Anniina Peltola haluaa olla rohkea kokeilija ja rakentaja.

jatkuu sivulla 16

Anniina Peltola, 30Kotipaikka: Iitti Ala: VTK, koulutuspäällikkö Teemat: Koulutus, Yritykset, Kokeillaan uuttaSlogan: Rohkea rakentaja www.anniinapeltola.fi Twitter: @anniinapeltola, Instagram: anniinapeltola FB: www.facebook.com/anniinapeltola

K

| 14

alintansa jälkeen kansanedustajat kokoontuvat val-tiopäiville, joka on eduskunnan vuosittainen työ-jakso. Yleensä valtiopäivät avataan helmikuussa, ja ne

kestävät seuraaviin valtiopäiviin saakka. Käytännössä eduskun-ta on istuntotauolla kesäisin ja jouluisin. Jokainen kansane-dustaja kuuluu eduskuntaryhmään, jotka pääsääntöisesti muodostetaan puolueittain. Oma eduskuntaryhmä on oleel-linen vaikuttamiskanava kansanedustajalle. Ryhmäkokouksissa sovitaan välikysymyksistä, kyselytuntien taktiikoista ja poliit-tisista avauksista.

Edustajien pitää olla yksimielisiä ryhmissään

Yleensä eduskuntaryhmissä on ryhmäkuri eli kansane-dustajien on noudatettava yhdessä sovittua linjaa, esimerkik-si hallituksen esitysten puolustamista ja niiden puolesta äänestämistä. Ryhmäkuria uhmaavat kansanedustajat joutuvat selittämään toimintaansa muulle ryhmälle. Joskus seurauksena voi olla sanktio, kuten varoitus tai määräaikainen erottaminen ryhmästä. Osa eduskunnan käsittelemistä asioista on ns. oman-tunnon kysymyksiä, joissa ei ole yhteistä linjaa, vaan kansane-dustajat saavat äänestää vapaasti.

Istuen ja väitellen päivät pitkät

Näkyvin osa kansanedustajan työtä on eduskunnan täysistun-toihin osallistuminen.Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa Eduskun-nan Suuressa salissa. Niissä säädetään lait, käsitellään hallituk-sen talousarvioesitykset, keskustellaan ajankohtaisista aiheista

ja käydään kiivaita väittelyjä. Täysistunnot ovat keskeisin poli-ittisen keskustelun areena, joita tiedotusvälineet seuraavat ahkerasti.

Torstain täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka aikana kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä ministereille hallituksen ja ministeriöiden toiminnasta. Eduskuntaryhmät sopivat etukäteen, mistä aiheesta aikovat hallitusta hiillostaa. Kysymyksillä nostetaan esille pinnan alla muhivia aiheita tai kansakunnan huulilla olevia uutisia. Päästessään väittelemään ministerin kanssa kansanedustaja voi nostaa kannattajilleen tai vaalipiirilleen tärkeän asian tai epäkohdan politiikan polttopis-teeseen.

Puhemies antaa luvan kysyä

Puhetta täysistunnoissa johtaa eduskunnan puhemies, joka on tasavallan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.Kokeneella kansanedustajalla on mahdollisuus päästä puhe-mieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehistön paikat jaetaan yleensä kolmen suurimman puolueen kesken. Puhemiehillä on keskeinen rooli eduskuntatyön johtamisessa sekä kansliatoimi-kunnassa että puhemiesneuvostossa. Täysistuntoa johtaessaan puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta.

Ennen täysistuntoa asioita viilataan valiokunnassa

Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioaloitteet käytännössä käsi-tellään.

V

Aloitteita, haastamista ja lobbaamistaTeksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Pilvi Hyväri

Huhtikuussa pääsee äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos hyvin käy, äänestämäsi eh-dokas tulee valituksi Suomen Eduskuntaan. Seuraavasta selviää, miten kansanedustajasi

vaikuttaa kotimaakunnan ja Suomen asioihin.

- mitä kansanedustajasi tekee pilaritalossa?

| 15

Valiokunnat ovat kansanedustajalle tärkeä vaikuttamisen ka-nava. Vaikka puolue olisikin oppositiossa, kansanedustaja voi niissä parantaa lakiesityksiä, kutsua keskeisiä asiantuntijoita kuultavaksi ja tarvittaessa kirjoittaa vastalauseita. Kansan-edustajat pyrkivät jäseniksi valiokuntiin, joissa käsitellään heille tärkeitä asioita, vaikkapa maataloutta tai koulutusta. Valiokun-nat antavat säädettävistä laeista mietinnön tai lausunnon, jotka siirtyvät täysistunnon käsiteltäväksi ja lopulta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Merkittävimpinä valiokuntina pidetään EU-asioita käsittelevää Suurta valiokuntaa sekä perustuslaki-, val-tiovarain- ja ulkoasiainvaliokuntia.

Oma-aloitteinen edustaja tekee - aloitteita

Kansanedustaja voi pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä tai nos-tamaan asioita poliittiseen keskusteluun aloitteiden avulla.Lakialoitteella kansanedustaja voi ehdottaa kokonaan uuden lain säätämistä tai olemassa olevan lain muuttamista. Lakialoite voi koskea esimerkiksi luokkakoon enimmäismäärää.Talousarvioaloitteella kansanedustaja ehdottaa talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavaa määrärahaa, kuten perustienpidon määrärahojen korottamista valtion budjetissa. Toimenpidealoitteella ehdotetaan, että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun tai muun toimenpiteen.

Edustajat ohjailevat hallitusta kyselemällä kiperiä

Kirjallinen kysymys osoitetaan hallituksen ministerille.Sillä kansanedustaja pyytää lisätietoja hallituksen toimista ja valvoo samalla ministerien toimien laillisuutta. Usein kirjallisella kysymyksellä halutaan kuulla hallituksen kanta johonkin asiaan ja samalla nostaa esille kansalaisille tärkeitä teemoja. Kansan-

edustaja voi tentata hallitukselta kantaa esimerkiksi kalastuk-sen byrokratian vähentämiseen.

Välikysymyksellä oppositio pyrkii mittauttamaan hallituksen kannatuksen.Tavoitteena on kaataa hallitus ehdottamalla epäluottamusta jo-honkin poliittiseen kysymykseen liittyen. Välikysymykseen tar-vitaan vähintään 20 kansanedustajan allekirjoitus. Yksittäinen kansanedustaja voi olla keskeisessä roolissa nostaessaan esille teeman, josta päätetään esittää välikysymys. Käytännössä hal-litus kaatuu välikysymykseen erittäin harvoin, mutta kyseessä on järein ja näkyvin keino nostaa jokin yhteiskunnallinen epä-kohta politiikan asialistalle.

Riihessä puidaan raha-asiat

Eduskunta päättää vuosittain valtion meno- ja tuloarviosta eli budjetista.Loppukesän budjettiriihessä hallitus lyö lukkoon talousarvi-oesityksensä. Sitä ennen hallituspuolueen kansanedustajan kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että ministerit osoittaisivat määrärahoja tärkeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Kyse on siis joko oman tai naapuripuolueen ministerin lobbaamisesta. Koko

vaalikauden menokehykset päätetään pian eduskuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Tuolloin sovitaan eri hallinnonalo-

jen menojen maksimimäärät neljäksi vuodeksi. Myös tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kansanedustajalle.

Kohti seuraavaa rastiatehdä pitemmällä tähtäimellä.Vastavalmistuneena Eero pitää tärkeänä koulutustason nosta-mista. Maailma muuttuu ja tarvitaan uudentyyppistä osaamis-ta. Uusien teknologioiden ja innovaatioiden ottaminen käyt-töön luo meille kilpailukykyä ja uusia vientituotteita.Eero ihailee töissään tapaamaansa noin 70-vuotiasta miestä, joka kokeilee tehdä asioita toisin. Sen myötä on syntynyt uutta. Eero on aina ihmetellyt sanontoja: ”Näin on vaan aina tehty.” ja ”On pakko, koska muita vaihtoehtoja ei ole”. Aika löytyy uusia toimintatapoja ja vanhoja menetelmiä tulee arvioida kriitti-sesti.

Hiljainen tieto talteen ja yrittäjän asemaa parannettava

Työelämässä on tällä hetkellä paljon hiljaista tietoa. Sen me-nettäminen olisi suuri virhe. Kokeneet ja uudet työntekijät yhdessä vievät yritystä eteenpäin. Valtion on Eeron mielestä

tuettava paremmin yrityksen vaihdoksia sukupolvelta toiselle. Tämän hetkinen hallitus ei ole tehnyt mitään toimia helpot-taakseen yrityksen asemaa.

Paikallisuus on vahvuus - kansalaisaloite lähemmäs

Itäsavolaisen Eeron mieltä lämmittää suuresti paikallinen osaaminen. Kampanjassakin Eero on jakanut monta sataa kiloa kylän ruisjauhoa ruispuuron ohjeen kera. Eeron mielestä päätöksenteko pitäisi lähteä alueellisista mahdollisuuksista kä-sin eikä koko Suomea voida laittaa samaan muottiin. Kaikilta alueilta löytyy omia vahvuuksia, joita valtion tulisi tukea.Kaupungissa työskentelevän ja maalla asuvan Eeron mielestä Suomessa tulee tukea monipuolista asumista. Ihmisen tulee pystyä asumaan siellä, missä sillä on hyvä olla.Eeron muuttaisi kansalaisaloitteen käytäntöä. Hänen mie-lestään se tulisi jalostaa eteenpäin ja tuoda esimerkiksi alueille maakunnallisten asioiden kehittämiseen. Alueellisilla aloitteilla

kansalaiset pääsisi vaikuttamaan oman elinpiirin asioihin ja suora vaikuttaminen lisääntyisi.

jatkoa sivulta 13

EHDOKAS: EERO SISTONEN

Eero Sistonen, 29 Kotipaikka: Rantasalmi Ala: Teknologiateollisuus/ koulutus liiketalouden tradenomiVaaliteemat: Alueellisuus, paikallisuus, uusi teknologia ja innovatiivisuus, työnteko, lasten ja nuorten asiatSlogan/motto: Sisulla ja suurella sydämelläTärkeitä asioita: vuorovaikutus, ennakkoluulottomuus, avoimuus

Nettisivut: www.eerosistonen.comEero löytyy myös Facebookista, Twitterista, Instagramista, LinkedInistä

Joonas Könttä, 25Kotipaikka: Jyväskyläläistynyt lieksalainenAla: Europarlamentaarikon erityisavustaja, yhteiskuntatieteiden maisteriSlogan: ”Kaikki yhdessä Köntässä”www.joonaskontta.fi

EHDOKAS: HANNU TIUSANEN

iinnostus vaikuttamiseen heräsi jo yläkoulun yhteiskuntaopin tunneilla. Lukiossa ajatus vahvis-tui. Tuolloin 19-vuotias kangasniemeläinen Hannu Tiusanen halusi kampanjoida presidentinvaaleissa.

– Ajattelin, että sitten kun lähden opiskelemaan, lähden mu-kaan myös politiikkaan. Vuonna 2005 soitin Kangasniemen kunnanvaltuuston puheenjohtajalle. Olisin halunnut osallistua Matti Vanhasen kampanjaan, mutta kävi ilmi, ettei se ollut mahdollista. Vuonna 2006 lähdin sitten tosissaan mukaan toi-mintaan.

Omasta kokemuksestaan Hannu pitää tärkeänä, että joka paik-kakunnalla olisi joku keskustanuori, jonka numeroon voisi soit-taa, kun haluaa mukaan toimintaan. Hannu kokee Keskusta-nuorten kasvattaneen häntä niin vaikuttajana, kuin ih-misenäkin. Hän suosittelee toimintaa muillekin vaikuttamis-esta kiinnostuneille nuorille.

”Aikamme tarvitsee välittämistä”

Nyt 29-vuotiaalla Hannulla on oma kampanja tämän kevään eduskuntavaaleissa. 29-vuotiaan yhteiskuntatieteiden maist-erin slogan on ”Välittävä tekijä”. Sanapari kuvaa Hannua osu-vasti. Hänen puhettaan kuunnellessa ei voi olla kuulematta sy-vää välittämistä jokaista ihmistä kohtaan. Hannu ei pelkästään välitä, vaan hän korostaa konkreettisten tekojen merkitystä.– Tämä aika tarvitsee aitoa välittämistä. Puheet on nyt puhuttu, tarvitaan tekoja. Monenlaista tekemistä Hannulla tuntuu riittävän. Mielenkiin-toisen, mutta toisinaan uuvuttavan järjestötyön rinnalle tarvi-taan myös vapaa-aikaa ja harrastuksia. Paikallisen urheiluseuran puheenjohtaja on aktiivinen liikkuja. Päälajeikseen mies mainitsee suunnistuksen ja hiihdon. – Arki tuntuu välillä kiitämiseltä. Kampanjointiinkin tarvitaan katkoja ja arjessa täytyy osata jarruttaa. Päättäjiä pitää kiittää hyvistä päätöksistä

Hannu on kunnanvaltuutettuna ja lautakunnan jäsenenä päässyt vaikuttamaan kotikuntansa suuriin päätöksiin. Urhei-lumiehenä hän huolestui, kun Kangasniemeltä aiottiin lopettaa liikuntasihteerin pesti. Tuolloin hän järjesti kokouksen, jossa urheiluseuroilta tuli vahva toivomus liikunnan ohjauksen säi-lyttämisestä.

– Liikuntasihteerin nimike vaihdettiin lopulta liikunnan ohjaajaksi. Olin mukana laatimassa lautakunnan esitystä toi-men säilyttämiseksi. Esitys meni läpi hallituksessa ja sitten valtuustossa. Kirjoitin asiasta lehteen ja kiitin päättäjiä. Päät-täjien moititaan usein, mutta heitä täytyy osata myös kiittää, kun tehdään hyviä päätöksiä.

”Kynnystä liikkumisen pitää madaltaa”

Liikunnan ohjaajan säilyttäminen Kangas-niemellä oli Hannun mielestä kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Ak-tiiviliikkujana Hannu tunnistaa liikunnan ennalta ehkäisevän vaikutuksen ja sen merkityksen kansanterveydelle. – Kynnystä liikkumiseen tulisi madaltaa. Koululiikuntaan on tehty hyviä uudistuksia. On hyvä, että jatkossa ei mennä enää urhei-lulaji edellä, vaan pyritään siihen, että jokainen löytää oman lajinsa. Näin liikun-nasta tulee helpommin elämäntapa.

Töitä heikon t y ö l l i s y y d e n maakunnan puolesta

Hannu on ehdolla eduskuntaan Ka-akkois-Suomen v a a l i p i i r i s t ä . Kotikuntaansa Kangasniemeä hän kuvailee lämpimästi. Ko-tikunta merkit-see hänelle juuria ja identiteettiä.

Teksti: Lauri Majuri

Kohti seuraavaa rastia

Eero Sistonen, 29 Kotipaikka: Rantasalmi Ala: Teknologiateollisuus/ koulutus liiketalouden tradenomiVaaliteemat: Alueellisuus, paikallisuus, uusi teknologia ja innovatiivisuus, työnteko, lasten ja nuorten asiatSlogan/motto: Sisulla ja suurella sydämelläTärkeitä asioita: vuorovaikutus, ennakkoluulottomuus, avoimuus

Nettisivut: www.eerosistonen.comEero löytyy myös Facebookista, Twitterista, Instagramista, LinkedInistä

K

...jatkuu sivulla 20

| 18

N yt pistit pahan, naurahtaa Sami Helle, kun häneltä kysyy kuka hän oikein on.Hetken miettimisen jälkeen vastaus tulee kuitenkin

varmasti.– Kohta 42-vuotias perus suomalainen muusikko. Ja tietenkin keskustalainen. Vaikka Helle vakuuttaa elävänsä normaalia elämää, ihan tav-allisesta tyypistä ei ole kyse. Hän on muun muassa esiintynyt Vähän kunnioitusta –elokuvassa ja maailmalla palkintoja niit-täneessä dokumenttielokuvassa Kovasikajuttu. Ne ovat kuiten-kin pikkujuttuja tammikuiseen uutispommiin verrattuna: Helteen työpaikka, Pertti Kurikan Nimipäivät –bändi, valittiin edustamaan Suomea Euroviisuissa. – UMK:n jälkeen elämä on muuttunut, Helle tunnustaa. Hän kertoo miettivänsä sanomisiaan aiempaa tarkemmin.– Yritän suojella mun perhettä, tyttöystävää ja läheisiä ystäviä,

että ne ei joutuis mun kautta kärsimään mediassa, enkä anna roskalehdille haastatteluja. Helteen musiikki-innostus syttyi 25-vuotiaana Resonaari-musiikkikoulussa. Hän kieltää olleensa erityisen musikaalinen, mutta päättäneensä kokeilla alaa päästyään tutustumaan kuvi-onuottimenetelmään. Menetelmässä nuotit merkitään konk-reettisesti muotojen ja värien avulla. Merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu perinteisiä menetelmiä nopeammin ja motivoivammin.– Huomasin, että tää on hauskaa ja helppoa. Sillä tiellä nyt olen, Helle muistelee. Matkan varrella instrumentti vaihtui pianosta bassoon ja musiikkityyli jazzista punkiin. Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuminen oli Helteen mukaan muiden ajatus, mutta hän ei pannut vastaan, kun idea heitettiin ilmoille. Voittoon hän ei kuitenkaan uskonut.

Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

| 19

– Yritin sanoa, että nyt vähän jarrua päälle.Liikaa jarrua ei onneksi painettu, sillä nyt luvassa on astetta isompi yleisö ja suuntana Itävalta. Euroviisukevät tarkoittaa Helteelle sitä, että hänen toinen ra-kas harrastuksensa, politiikka, jää vähemmälle. 12 vuotta sitten keskustan toimintaan mukaan lähtenyt Helle teki puoluevalin-nan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän tutustui puolueisiin netissä, ja tunnisti omat ajatuksensa keskustan tavoitteissa. Tapahtumissa käydessä Helteen valinta varmistui. Hän sanoo tykästyneensä siihen, että sai olla järjestössä oma itsensä.– Tuntui, että nyt olen kotona, tämä on se minun paikka, Helle muistelee puoluevalinnan tekemistä. Vaalitoiminta on tullut vuosien varrella Helteelle tutuksi use-ammista vaaleista. Hän harmittelee, että ehtii tänä keväänä aiempaa harvemmin kampanjoimaan keskustan teltalle.¬– On kivaa olla tuolla ihmisten kanssa ja nähdä politiikka läheltä, Helle perustelee. Aina poliittinen osallistuminen ei ole ollut juhlaa. – Viime eduskuntavaalit oli ne katastrofivaalit, niitä ei unoh-deta, Helle nauraa, mutta vakavoituu sitten. Neljä vuotta sit-ten tapahtuneen rankan vaalitappion jälkeen hän ei ollut ylpeä puolueestaan.– Haluan, että me pärjätään näissä vaaleissa paremmin kuin viime vaaleissa, Helle sanoo.Vaalivoiton povaajia Helle kehottaa laittamaan jäitä hattuun.– En usko sitä ennen kuin näen ne prosentit. Suomi on siitä hassu maa, että tulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, hän muistuttaa. Bändikavereiden kanssa politiikka aiheuttaa välillä sanahark-kaa.– Meille on tullut aika paljonkin riitoja, varsinkin Kartsin kans-sa, Helle tunnustaa tarkoittaen PKN:en laulajaa Kari Aaltoa. Helle sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joita politiikka ei innosta. Se ei kuitenkaan oikeuta puhumaan pahaa poliitikoista. Hän kertoo monen keskustapoliitikon tulleen vuosien varrella tärkeäksi.– Esimerkiksi Laanisen Timo, kunnioitan häntä. Kaikkia poliitikkoja Helle ei kuitenkaan ymmärrä. Hän kertoo arvostuksensa rapisevan, jos poliitikko on negatiivinen es-imerkiksi vammaisia tai vanhuksia kohtaan. Helle ei hyväksy rasismia tai vastakkainasettelua eri ihmis-ryhmien välillä. – Me kaikki asutaan Suomessa. Maahanmuuttajatkin asuu Suomessa. Jos ne on asunut täällä vaikka kymmenen vuotta, silloin ne on mun silmissä suomalaisia, ymmärrätkö, Helle tu-listuu.Hän korostaa etteivät vamma, vanhuus tai etninen tausta tee ihmisestä pahaa tai vähemmän arvokasta. – Jos puhuu kunnioittavasti ja lämmöllä toisista on hyvä ih-minen.

Helle toivoo, että eduskuntaan pyrkivät ja sinne pääsevät sitou-tuisivat tekemään suomesta aidosti tasa-arvoisen maan.– En voi olla tasa-vertainen kansalainen, ennen kuin laki it-semääräämisoikeudesta menee eduskunnassa läpi, Helle ker-too.Hän vaatii että kehitysvammaiset otetetaan mukaan politiik-kaan: töihin ja valmistelemaan heitä koskevia lakeja.– Jos haluatte oikeesti tehdä hyviä päätöksiä, menkää paik-koihin missä ne ihmiset, joita päätökset koskettaa ovat, Helle suosittelee. Vaikka politiikka on välillä vaikeaa, kehottaa Helle jokaista äänestämään. Hänen mielestään ihmiset voisivat katsoa itseään peiliin, kun miettivät miksi Suomella menee huonosti.–Halutaanko, että Suomi on Kreikka kakkonen? Mulla on sel-lainen tunne, että niin käy jos jatketaan tähän suuntaan ja lei-kataan vääristä paikoista, hän ennustaa.Helteen mielestä Suomi on nyt kipeä ja ainoa tapa parantaa Suomi on äänestää.– Jos ei äänestä ei voi valittaa. Mulle on turha tulla valittamaan esimerkiksi työttömyydestä, jos ei ole äänestänyt. Nuorille, jotka kohtaavat syrjintää ja vähättelyä Helteellä on selkeä neuvo.– Tee mitä haluat. Helteen mielestä ihmisillä pitää olla unelmia, ja niitä pitää ak-tiivisesti jahdata.– Mulla oli unelma päästä muusikoksi, enkä todellakaan tien-nyt, että pääsisin vielä euroviisuihin. Nyt unelmoin, että pääsen vielä joku päivä kansanedustajaksi, Helle kertoo. Hän iloitsee, että on saanut ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat samoihin un-elmiin.Uraansa aloittelevia Helle kehottaa menemään rohkeasti mu-kaan itseään kiinnostavaan toimintaan, oli se musiikkia tai politiikkaa, ja harrastamaan sitä ahkerasti.– Ei kukaan tule sua sieltä sängystä hakemaan.

Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

- Suomi on siitä hassu maa, että vaalitulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, Sami miettii.

| 20

Teksti ja kuvat : Jukka Koivula

– Kai se kertoo jotain kotiseudun tärkeydestä, että on tehnyt sen eteen töitä jo kohta kymmenen vuotta. Hannun mielestä Etelä-Savo on paras paikka ihmiselle asua, mutta seudun työllisyystilanne on vaikea.– Viime aikoina olen etsinyt kotiseudultani töitä. Koulutusta vastaavan työn saaminen on vaikeaa nykyään. Etelä-Savoonkin tulijoita olisi, mutta töitä ei ole.

Venäjään on säilytettävä hyvät suhteet

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä korostuu Venäjän läheisyys. Hannu on omissa opiskeluissaan kehittänyt Venäjä-asiantunte-mustaan. Tulevaisuutta ajatellen on Hannun mielestä tärkeää säilyttää hyvät suhteet naapurimaahan. – Venäjän viimeaikainen kehitys on ollut uhkaavaa. Siihen ei pidä suhtautua pelolla, vaan on säilytettävä hyvät naapurisuhteet.

Sivistys, aluekehitys, turvallisuus

Eduskuntavaaleissa Hannun vaaliteemoja ovat koulutus ja si-vistys, aluekehitys ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallinen arki. Kansallisen sivistyksen kulmakiviä ovat Hannun mukaan kansanopistot ja kirjastot, joiden tulevaisuuden hän haluaa taata. Aluekehitystyöhön Hannua motivoi kotiseuturakkaus. Hyvinvointiin vaikuttaa moni asia: Hannu korostaa ihmistä psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Turval-lisuus on Hannulle tärkeä asia. Hän haluaisi myös pieniin kun-tiin omat poliisit. – Kangasniemellä kerrotaan vitsiä, että jos juo itsensä puskaan, ehtii selvitä ennen kuin poliisi ehtii paikalle. Todellisuus ei saa olla tällainen.

EHDOKAS: KAIRIT TAHVOLA

– Halusin piristystä koulumme arkeen ja ajaa opiskelijoiden oikeuksia. Huomasin, että muilla opiskelijoilla oli samoja ongelmia ja haasteita, mutta kukaan ei sano mitään.Näin kuvailee 24-vuotias imatralainen eduskuntavaaliehdo-kas Kairit Tahvola oman vaikuttamiskipinänsä syttymistä. Naisen äänestä kuuluu toimeliaisuus ja määrätietoisuus. Kun kukaan muu ei tehnyt asioille mitään, halusi Kairit tarttua tuu-masta toimeen. Periksiantamattomuus ja rohkeus ovat Kairitin mielestä ominaisuuksia, joita vaikuttajalta vaaditaan. Liikunnallinen nainen testaa sinnikkyyttään myös politiikan ulkopuolella. – Tällä hetkellä treenaan Pogostan hiihtoon, jossa hiihdetään 51 kilometriä. En ollut hiihtänyt kahdeksaan vuoteen, mutta tam-mikuussa ostin sukset ja takana on jo yli 100 hiihtokilometriä.

Imatralaiset ovat hyviä tyyppejä

Kotikaupunkiaan Imatraa Kairit kuvailee lämpimästi. – Kaupungissa on hirmu hyvä yhteishenki. Täällä on paljon lämpimiä ihmisiä, ja jos päätetään puhaltaa yhteen hiileen, niin sitten puhalletaan. Kotiseutu merkitsee liiketaloutta opiskelevalle Kairitille tuttua ja turvallista ympäristöä, jossa saa ihmisten kanssa yhdessä olla ja tehdä asioita. Kotiseutunsa eteen hän tekee töitä kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa. Vaikka Kairit kokee, että on toistaiseksi päässyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin melko vähän, on hänellä positiivisia kokemuksia vaikuttamis-esta. – On ollut mukava huomata, että voin osaltani herättää kes-

Teksti: Lauri MajuriKarjalasta kajahtaa

Hannu Tiusanen, 29Ala: yhteiskuntatieteiden maisteriVaaliteemat: Koulutus ja sivistys. Aluekehitys, paikalliset voimavarat ja yrittäjyys. Hyvinvointi ja turvallinen arki.Vaalislogan: Välittävä tekijä – Hannu Tiusanen.

Nettisivut: www.hannutiusanen.fiSome: www.facebook.com/tiusanenhannu, www.instagram.com/hannutiusanen/, www.twitter.com/HannuTiusanen

jatkoa sivulta 17

kustelua tärkeistä asioista. Ihmisiä ei tarvitse ajatella kaavoihin kangistuneina, vaan he voivat muuttaa mielipiteitään asioista.

Vaikuttaminen on mukavaa ja nykyään helppoakin

Vaikuttamisesta Kairit innostui käydessään Imatralla am-mattikoulua, jossa hän toimi oppilaskunnassa ja opiskelijayh-distyksessä. Politiikkaan hän lähti mukaan pari vuotta sitten. Nuorille Kairit suosittelee vaikuttamiskanavaksi sosiaa-lista mediaa. – Videojulkaisut ovat hyviä. Ihmiset voivat jakaa niitä todella helposti, ja niistä voi tulla netti-ilmiöitä. Ne ovat hyvä tapa nos-taa yhteiskunnallisia asioita esille.

Suurin uhkamme on passivoituminen

Eduskuntavaaleissa Kairitin vaaliteemoja ovat liikunta, työ ja kestävä kehitys. Hänen mielestään nykyinen hallitus on tehnyt useita virheitä. – Nykyhallitus ei ole onnistunut parantamaan arkeamme. Hy-vinvointivaltio ei ole enää niin hyvinvointivaltio kuin aikaisem-min. Yhteiskunnallinen passivoituminen on Kairitin mielestä suurin uhkakuva Suomen tulevaisuudelle. Kairitin tulevaisu-uden Suomi on yhteiskunta, jossa on vähemmän tarpeetonta byrokratiaa. Hänen mielestään sähköiset järjestelmät tulisi ot-taa paremmin huomioon, esimerkiksi nettiäänestämiseen tulisi panostaa. Tärkeää olisi Kairitin mukaan asettaa pitkän tähtäi-men tavoitteita. Sosiaalipolitiikassa pitäisi kantaa huolta ihmi-sistä, jotka putoavat yhteiskunnan rattaista. – Tukijärjestelmä pitäisi yksinkertaistaa niin, että palvelut saa yhdeltä luukulta. Tietojärjestelmien pitäisi keskustella kes-kenään. Ei ole järkevää, että ihmiset vain istuvat kotona ja eivät tee mitään. Työnteon tulee aina olla kannattavaa.

Liikunta kuuluu kestävään kehitykseen Liikunta on yksi Kairitin keskeisistä vaaliteemoista. Hänen mielestään liikunta on osa kestävää hyvinvointia ja kehitystä.

– Jokaisen terveyden edistäminen ja ihmisten yhdenvertainen kohtelu on tärkeää. Kairit korostaa myös lähiliikuntapaikkojen ja -palvelujen merkitystä ihmisen aktiivisuudelle. Liikkuminen päivittäin on tärkeää, koska se voi ehkäistä monia sairauksia ja ylläpitää toi-mintakykyä. – Liikuntapoluilta saattaa löytyä ihmiselle myös kaveri mat-kaan. Lähiliikuntapaikkoja ja pyöräilyteitä ei saa romuttaa tule-vaisuudessa. Työntekoa ei saa estää

Kairitin mielestä on tärkeää, että myös nuoret huomioidaan tehokkaasti päätöksenteossa. – Nuoret haluavat tehdä töitä, mutta monet yritykset eivät työllistä nuoria, koska heillä ei ole kokemusta. Nuorisotakuu on epäonnistunut hienon strategian viemisessä käytäntöön. Turhaa sääntelyä on vuoropäällikkönä työskentelevän Kairitin mukaan myös yrityselämässä, jossa se rajoittaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. – Jos kaupat tai parturit haluavat olla auki, niin annetaan niiden olla. Ihminen itse tietää parhaiten, milloin hänen on hyvä tehdä töitä.

Kairit Tahvola, 24 Ala: myyjä / opiskelija Vaaliteemat: Työ. Liikunta. Kestävä kehitys. Vaalislogan: Tahvola Kairit – tulevaisuuden kehittäjä.

Nettisivut: www.tahvolakairit.fi Some: www.facebook.com/Tahvola, www.instagram.com/tahvolakairit

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||KASVUN PAIKKAKasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Carita Maisila on uunituore äiti, kunnanjohtaja ja entinen johtava keskustanuori. Hän joutui puolueen takia työttömäksi, mutta sai nuorisojärjestöltä paljon. Jopa enemmän kuin voisi kuvitella.

Eväitä työelämään,

Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Carita Maisilan arkistot

| 22

rinnallakulkija kotielämään

Kevä

ältä

201

0, jo

lloin

Car

ita o

li N

epal

issa

Kesk

usta

nuor

ten

edus

taja

na D

emon

ja

UN

DP:n

keh

itysy

htei

styö

dele

gaati

ossa

.

eskustanuoret toivat puoluepolitiikan elämääni.En ole varma milloin se perusjuttu, vaikuttaminen, as-tui kuvioihin, mutta se johti kuitenkin Keskustanuor-

iin. Vuonna 2005 vietettiin juhlaliittokokousta Turussa, kuten muuten ilmeisesti tulevanakin juhlavuotena... En suoraan sa-noen muista mikä tai kuka minut sinne Turkuun johdatti, mut-ta sieltä itseni kuitenkin löysin.Sitä seurasi sitten Elokoulu Rantasalmella. Muistan istuneeni yksin jollain juna-asemalla, ”kai mut joku tulee täältä hake-maan” -miettein. Ja niinhän ne tuli. Keskustanuoret nimittäin, ja siitä se nyt viimeistään sitten lähti.

Se tuttu tarina – kaikkeen mukaan

Varsinais-Suomessa vaikuttaminen jäi osaltani lyhyeksi, sillä opintoni veivät minut Tampereelle, Pirkanmaalle.Opiskelijapolitiikka ja Keskustanuoret värittivät arkeani melkoisesti. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoli-ittisena vastaavana, ja toimin samalla Pirkanmaan nuorissa ja opiskelijoissa. Hallitusvuosi oli äärettömän opettava: oli suo-rastaan hämmentävää nähdä ja kuulla miten ihmiset voivat aja-tella niin eritavoin, olematta kuitenkaan kukaan väärässä.

Tie toiminnanjohtajasta eduskunta-avustajaksi

Hallitusvuoden jälkeen aloitinkin sitten Pirkanamaalla nuorten toiminnanjohtajana. Monta rautaa oli tuolloinkin tulessa, sillä eipä aikaakaan kun olin jo kuntaliitossa projektiluontoisissa töissä. Vauhti jatkui melkoisena, sillä vuonna 2009 tulin val-ituksi Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi, jossa vierähtikin kaksi vuotta.Työt kuntaliitossa vaihtuivat myös kansanedustaja Timo Kauniston eduskunta-avustajaksi. Olin nuorisopolitiikassa siis melkoisen syvällä tuohonkin aikaan.

Kunnanjohtajana tarvitsee erilaisuuden ymmärtämistä

Varapuheenjohtaja vuosina mentiin pitkin Suomenmaata omien kanssa, mutta äärettömän paljon tehtiin myös yhteisiä juttuja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Erilaisuuden ym-märtäminen sai jälleen ihan uusia ulottuvuuksia ja tuota taitoa olenkin tarvinnut nykyisessä työssäni kunnanjohtajana.Uraani ajatellen Keskustanuoret ovat muutenkin antaneet pal-jon. Olen uskaltanut tarttua käsillä oleviin haasteisiin ja tilaisu-uksiin. Ystävien antama tuki ja kannaustus on ollut liikuttavaa ja eteenpäin vievää. Toisaalta, kyllähän siinä järjestössä to-imiminen tarjosikin töitä ja tekemistä aivan erityisellä tavalla: urapolkuni on mennyt suunnittelemattomasti mutta jatkuvasti eteenpäin. Silloinkin, kun on ajatellut että askelia olisi otettu

taaksepäin...

Vaalitappiossa oli henkilökohtaisen voiton siemen

Vuoden 2011 eduskuntavaalit, tai tarkemmin sanottuna itse se vaali-ilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tunnelma oli lamaannuttava, silloin kyllä oppi miltä tuntuu kun ei menekään niin hyvin. Tietysti koko puolueen tulos oli surullinen, mutta tuo ilta teki minusta myös työttömän. Tähän asti uusia haasteita oli tullut mukavalla tahdilla. Tuolloin päätin, että nyt on minun ai-kana jättää avustajan työt, tehdä gradu ja alkaa etsiä ihan oman alan töitä. Hyvinhän siinäkin siis kävi. Tuo vaali-ilta ei tokikaan tarkoittanut että puoluetta olisin jättänyt. Ei suinkaan, mutta oman uran kannalta tuli tehdä seuraavia siirtoja.

Nuorten nousu varapuheenjohtajiksi jäi mieleen

Jos oli tuo vaali-ilta sellainen huonompi kokemus, löytyy niitä hyviä senkin edestä. Parhaimpana nyt tietysti Lahden puol-uekokous. Nuorten ehdokkaiden menestys varapuheenjohta-javaalissa oli äärettömän mieleenpainuvaa ja hienoa. Oli upeaa saada olla osa sitä, ja kokea siinä hetkessä ja tilanteessa sellaista yhteisöllisyyttä. Nyt virkamiehenä sellaista osallisuutta ja sitä tunnetta - yhteisöllisyyttä - kyllä kaipaakin.

Lumimyrskystä löytyi puoliso

Ikimuistoisten iltojen ja tapahtumien ja mieleenpainuvien keskustelujen lisäksi Keskustanuorista olen saanut paljon ystäviä. Yhtenä tärkeimmistä oman aviomieheni, lapseni isän. Tapasimme ensimmäisen kerran Lumimyrkyssä Himoksella, kutakuinkin viisi vuotta sitten. Että empä olisi oikeastaan en-empää voinut kuvitellakaan...

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| KASVUN PAIKKA

| 23

K

Seinäjoen valtuuskunta vuodelta 2009. Kuvassa lisäkseni Annika Saarikko,

Tarja Anttonen ja Hanna Torvasti

EHDOKAS: ANTTI PAKKANEN

o 17-vuotiaana Antti valittiin silloisen kotikylänsä Salo-Miehikkälän kylätoimikunnan puheenjohta-jaksi. Nuori vaikuttaja pohti tuolloin, mitä nuoriso voisi kylällä tehdä. Antti oli aktiivinen urheiluseura-

toiminnassa ja kartoitti kylän liikuntapaikkoja. – Huomasin, että vaikuttamalla voi saada asioita paremmaksi. Oli tärkeää tuntea olevansa osa kyläyhteisöä.

Ehdokkaan kautta asiat etenevät

Vuoden 2008 kuntavaaleissa Antti sai hyvän äänimäärän Mie-hikkälässä ja tuli valituksi kunnanvaltuustoon ja talouden ja hallinnon tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi. Myöhem-min hänet valittiin Haminan kaupunginvaltuustoon ja Kymen-laakson maakuntahallitukseen, sekä Kaakkois-Suomen poliisin neuvottelukuntaan.Viimeisimpänä Antti oli mukana kevään 2014 Euroopan parla-mentin vaaleissa.– Sain kokemusta ja vauhtia myös tähän kampanjaan. Kiertäessäni ympäri Suomea näin erilaisia alueita, joilla on eri-laiset tarpeensa.Nuori poliitikko on oppinut ottamaan asioista selvää laajalla skaalalla. Myös sadat, kenties tuhannet kohtaamiset ovat jät-täneet jälkensä.– Matkan varrella olen oppinut paremmin kuuntelemaan ih-misiä, enkä ensimmäisenä ole kertomassa omaa näkemystäni. On tärkeää, että ihminen saa vietyä asiansa ehdokkaan kautta eteenpäin.

Yhteisöllisyys, paikallisuus ja turvallisuus

Ehdokas ei unohtaisi haja-asutusalueita ja kyläyhdistyksiä eduskunnassakaan, vaan ajaisi maaseudun asiaa.– Veisin kymenlaaksolaisena kansanedustajana eteen-päin maakunnan väylä- ja muita investointihank-keita, tietysti huolta täytyy pitää myös muusta vaa-lipiiristä.Myös maanpuolustus ja turvallisuuspoliittiset asiat ovat Antielle tärkeitä. IT-alan töiden ja politiikan lisäksi Antti osallistuu vapaaehtoiseen maan-puolustustyöhön erityisesti reserviupseeritoiminnan kautta.

– Puolustusvoimiin on kohdistettu viimeisen neljän vuoden ai-kana mittavat leikkaukset. Uskottava puolustus on vielä kyetty järjestämään, mutta tulevina vuosina siitä voidaan olla huolis-saan. Määrärahat pitäisi välittömästi palauttaa vähintään vuo-den 2011 tasolle.Antti on huolissaan myös poliisin resurssien riittävyydestä ja siitä tuleeko ambulanssi tarpeeksi nopeasti harvaan asutuille alueille.Pakkasen mielestä Suomessa pitäisi puhua rohkeasti myös maahanmuu-ton lieveilmiöistä, terrorismin tor-junnasta ja kyberturvallisuudesta. Kaikki ovat ilmiöitä, jotka ovat viime aikoina puhuttaneet ympäri Eurooppaa.

Työtä biotaloudesta ja yritysten kasvusta

Talouden ja työl-lisyyden osalta ehdok k a al l a on mie-lessään

Teksti: Liina HauruOppinut kuuntelemaan

J

monia konkreettisia ehdotuksia. – Keskustan täytyy viedä eteenpäin biotalouden kehittämistä. Luonnonvarojen hyödyntäminen, erityisesti metsät ja puunja-lostus tuovat työpaikkoja alkuketjusta jalostukseen ja loppu-tuotteeseen saakka.– Puusta voi tehdä materiaaleja ja tuotteita, pitkälti samanlaisia mitä nyt tehdään öljystä.Biotaloudesta Antti pääsee yrittäjyyteen ja sen sääntelyyn. Hän ehdottaa, että Suomessa mentäisiin kohti niin kutsuttua Viron veromallia.– Jos voitot investoidaan takaisin yrityksen kehittämiseen, ei niistä tarvitsisi maksaa veroa.Nykyisin yritys maksaa arvolisäveroa tuotteen tai palvelun myynnistä, jos sen liikevaihto ylittää 8500 euroa. Alarajan tasoa Antti olisi valmis nostamaan nykyisestä jopa 30-40 000 euroon.– Se helpottaisi pieniä yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Perintöveron Antti korvaisi myyntivoittoverolla, jolloin veroa maksettaisiin vasta, jos peritty omaisuus myydään.

Velvollisuus tehdä parhaansa

Eripurainen hallitus on Antin mukaan epäonnistunut kaikissa suurissa tavoitteissaan: kunta- ja sote-uudistuksissa ja velkaan-tumisen pysäyttämisessä.– Tuleva hallitus on rakennettava kolmen suuren puolueen va-raan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja hallinto on uudistettava, mutta ei hätäillen. Maakuntamalli on lähtökohta. Nyt ja tulevaisuudessa tärkeä asia on Antin mielestä myös soti-laallisten kriisien välttäminen. – Omasta puolustuksesta on pidettävä huolta. Meidän on olta-va mukana EU:n linjassa, mutta itsenäisenä valtiona vaalittava myös kahdenvälisiä suhteita.Antti Pakkasen mielestä jokaisella on velvollisuus tehdä parhaansa, sekä maanpuolustuksessa että muutenkin. Eduskuntakin on tärkeä paikka puolustaa rakasta maata.

Antti Pakkanen, 25Kotipaikka: HaminaAla: OikeustradenomiTeemat: Talous ja työllisyys, turvallisuus, alueellinen edunvalvonta

www.anttipakkanen.comFacebook: Antti Pakkanen

| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: HARRASTUS

Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit Teksti ja kuva: Samuel Satomaa

LIFESTYLE: DIY-KITARA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 27

Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit

Runsaasti lunta ja lämpötila nollan tuntumassa, sähkökiukaan sopivan kuivat löylyt ja lomafiilis. Vasta voideltu lauta liukui hyvin heikosta kelistä huolimat-

ta. Hymy hiipi huulille ihan huomaamatta niin rinteessä kuin mökin sohvalla rötvätessä laskupäivän jälkeen. Ajatuksissa pyöri lähinnä se, että kelkkaileeko vai lasketteleeko seuraavana päivänä, eivät arkiset rutiinit ja työstressi. Vaikka arki kaikessa tasaisuudessaan on mukavaa, pystyy siitä pienen irtioton jäl-

keen nauttimaan paljon paremmin.

Laskettelukeskukset ovat oiva osoitus siitä, että syr-jäisempääkin Suomea tarvitaan. Mielikuvani mukaan pohjois-suomalaista Pudasjärven kaupunkia pyörittävät rakennusyhtiö Kontio ja kuvassa näkyvä hiihtokeskus Iso-Syöte. Näin on var-masti monessa Lapinkin kunnassa, niin kauan kuin lumi pysyy ja päättäjät eivät aja sieltä ihmisiä ulos.

R

| 28

Kyyditykset

yyyditykset ovat terminä varmasti jollainlailla tut-tuja kaikille kouluhistoriansa kohtuullisesti suorit-taneille. Äärioikeistolainen Lapuan liike kyyditti

1930-luvulla vasemmistolaisia ja sellaiseksi kuviteltuja ihmisiä väkivaltaisesti aina itärajalle asti. Kuuluisin kyyditettävä oli tietenkin nuoren tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Myös monia maalaisliittolaisia poliitikkoja uhkailti-in.

Maalaisliitto-keskustankin historiaan kuu-luvat kyyditykset. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin lapualaist-en. Maalaisliitto-keskustassa kyyditykset ovat olleet paikallisten puolueaktiivien tarjoamia ilmaiskyytejä äänestyspäivinä äänestyspaikalle. Ideana tietenkin on ollut saada nukkuvat uurnille ja parhaimmillaan äänestämään keskustaa.

Oma isänikin tunnustautui olleensa mukana kyydittämässä 1960-1970-luvuilla syrjäkylien asukkaita vaaliuurnille. Vaan täysin onnistunutta tuokaan toiminta ei aina ollut. Joskus kyy-ditettävät vain nauroivat kyyditsijöilleen vaalitoimituksen jäl-keen, kun ääntä ei oltukaan annettu sille oikealle ehdokkaalle. Eikä kyyditseminen itsessäänkään ollut mitenkään pyyteetöntä toimintaa. Taloista joidenka asukkaiden tiedettiin kannattavan muita puolueita ei edes menty kyytiä tarjoamaan.

Kuulemani mukaan vielä nykyäänkin ainakin Pohjois-Pohjan-maalla joissain maalaispitäjissä tämänkaltaista kyyditystä vieläkin harrastetaan.

Sanomattakin on selvää, että vielä muutama vuosikymmen sit-ten kyydityksillä oli maaseudulla vielä merkitystä. Yksityisau-toilu oli vielä harvojen herkkua, tiet olivat huonoja ja osa saattoi vielä asua ihan tiettömän taipaleenkin takana. Nykyään heikot

kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen es-teenä. Henkiset esteet ovat nousseet en-tistä korkeammiksi.

Nykyajan vastine kyydityksille voisi olla vaikka taloyhtiön yhteiskävely äänes-tyspaikalle. Taloyhtiön aktiivinen asukas kävisi vain vaalisunnuntaina kilauttele-massa ovikelloja ja pyytämässä mukaan

äänestämään. Voisipa äänestyksen jälkeen tarjota vaalikahvit-kin mukaan lähteneille naapureille. Ihmetystä, epäilyä ja jopa pilkkaa tällainen nykyajan kyydittäjä varmasti kohtaisi, mutta jokainen ääniuurnille houkuteltu kansalainen on kuitenkin kansanvallan toteutumisen kannalta valtavan tärkeä. Meillä jokaisella kun on vain se yksi ääni. Ja sen äänen arvo on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värisellä kynällä se on lappuun piirretty.

“Nykyään heikot kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen esteenä.

Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi.”

K

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

ITSE TEHDYT KOLMIOLEIVÄT (8 LEIPÄÄ)leikattavaa siemenleipää tai mitä tahansa mieluista

TÄYTE • 1 punainen paprika• ½ kurkkua• 2 tomaattia• 1 prk hyvää tonnikalaa• 50g maustamatonta tuore-juustoa• ½ dl maustamatonta jogurttia• 2 dl raejuustoa• 2 tl rouhittua mustapippu-ria• 1 tl basilikaa, oreganoa tms. maustettasalaatinlehtiä

1. Pilko paprika, kurkku ja tomaatti pieniksi paloiksi (3mm

x 3mm)

2. Valuta ylimääräinen öljy pois tonnikalasta.

3. Sekoita kasvikset, tonnikala, tuorejuusto, jogurtti ja

raejuusto tasaiseksi täytteeksi.

4. Mausta täyte. Maistele ja mausta lisää makusi mukaan.

5. Leikkaa leivästä sopivan ohuita siivuja.

6. Levitä täyte ja salaatinlehtiä kahdelle leipäsiivulle.

7. Paina leipäsiivut toisiaan vasten ja pakkaa mukaan!

MURKINA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 29

TAKE IT

AWAY!

Onko sinulla kiire? Istu hetkeksi nauttimaan kanssani maukkaas-ta kolmioleivästä. Jos et ehdi, nappaa tästä mukaasi.

Takeaway-tiskien kolmioleiville on vaihtoehto. Itse tehden saat edullisia, terveellisiä ja juuri omia makunystyröitäsi hiveleviä välipaloja.

PS. Valitessasi täytteen tonnikalaa varmista, että se on pyy-dystetty eettisesti. Käytä tuotetta, jossa on MSC-sertifikaatin sininen kalamerkki. Se tarkoittaa, että kalajalostamo ei harjoita ryöstökalastusta ja sen vedenalaiselle maailmalle aiheuttamat vahingot on minimoitu. Esimerkiksi JohnWest-merkiltä saa ton-nikalafilétä, joka on kalastettu yksittäin perinteisellä vapakalas-tuksella ja pitämällä tarkasti kiinni kalakannoille asetetuista kiintiöistä.

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Lehtemme lähti painoon Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Puheenjohtajamme Säkkisen taiteilemalla piirroksella haluamme muistaa kaikkia upeita kepumimmejä ympäri Suomen!

Glasgow, Skotlannin suurin kaupunki, jää suotta usein pääkaupunki Edinburghin varjoon. Sopivan pienestä koosta huoli-matta täältä löytyy nähtävää museoista konserttisaleihin ja ulkoilualueisiin. Glas-gowlaiset ovat syystäkin ylpeitä kaikkien saatavilla olevasta kulttuuritarjonnastaan; täällä olevat yli 20 museota ja galleriaa ovat kaikki pääsymaksuttomia. Vaikea-selkoisen aksentin lisäksi täkäläiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään, joka ulot-tuu myös suomalaiseen vaihto-opiskeli-jaan.

Opiskelijoiden, pienten kahviloiden ja putiikkien West Endiä kutsutaan usein Glasgow’n toiseksi keskustaksi. Täällä si-jaitsee myös minulle tutuksi tullut yliopis-ton kampusalue, jonka vaikuttavin osa on viktoriaaninen päärakennus kirkkomaisine saleineen ja holvikäytävineen. On helppo ymmärtää, miksi sitä aikoinaan harkittiin Harry Potter -elokuvien kuvauspaikaksi.

Glasgow nimen osuva gaelinkielinen edeltäjä on vapaasti käännettynä Rakas vihreä paikka. Kaupungin yli 90 puistoa ovat näin talvellakin ahkerassa käytössä houkutellen ihmisiä nauttimaan orasta-vasta keväästä, ulkoiluttamaan koiriaan tai ruokkimaan oravia. Retkeilynhaluista mat-kaajaa odottavat lisäksi lähellä aukeavat karun kauniit nummet.

Teksti ja kuvat:

Mirjami Alanko

IRTI JUURISTA:

Glasgow- rakas

vihreä paikka

äjähdys vavisuttaa Saimaan jyrkkiä rantoja. Kaksi mek-sikolaismiestä vetäytyy kulttu-

urihistoriallisesti arvokkaalta maalatulta kalliolta. Paikalle tulevat poliisi ja heidän kanssaan ristiriitoihin ajautuva Räjähdys-tutkimuskeskus. Räjähdystutkija Sandra Niemelle kohde on erityinen, sillä hän on edesmenneiden arkeologivanhempiensa kanssa viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa näillä kalliomaalauksilla, jotka nyt kiinnostavat jostain syystä aina Meksiko-ssa asti.Veren jäljet on kirjoittanut nuori esikoiskirjailija Salla Sivula, jonka ker-rotaan takakannessa omaavan vah-vat tunnejuuret. Niistä todistaa kirjan tarkka ja herkkäotteinen ihmissuhdeku-vaus. Päähenkilö Sandran menneisyys ja suhteet muihin henkilöihin nousevat jopa keskeisemmiksi juonenhaaroiksi kuin itse räjähdyksen ja julman meksikolaisen

rikollispomon mysteeri.Lajityypiltään dekkariksi nimetty Veren jäljet ei muistuta perinteisiä salapoli-isijännäreita, kuten Agatha Christien seurapiirimurhia tai Raymond Chandle-rin kovaksikeitettyjä etsivätarinoita. Se on lähempänä kotimaista Ilkka Remestä, jonka tarinoissa yhdistyvät usein taval-liset ihmiset, moderni teknologia ja kan-sainvälinen rikollisuus.Kerronta on hyvin kuvailevaa ja ympäristöä Sivula maalaa varsin roman-tisoidusti. Perehtyneisyys tekniseen tut-kintaan näkyy ja tuntuu. Hän osaa myös lopettaa luvun ammattimaiseen tyyliin niin, että lukijan tekisi mieli jatkaa edel-leen.Joitain ongelmiakin on. Erityisesti alkupäässä Sivula haparoi samoin kuin Remes: mysteeri on syvä ja siitä pal-jastetaan osia niin vähän kerrallaan, että lukija käy malttamattomaksi.

Seuraavalla kerralla Sivulan on tehtävä valinta kirjoittaako ihmissuhdetrilleri vai uskaltaako ottaa ihmisiä hengiltä.

Salla Sivula: Veren jäljetKustannus Ves-Line 2014Sivuja 282

uroopan historian profes-sori Laura Kolbe on kirjoit-tanut mielenkiintoisen kir-

jan, Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus. Käsite yläluokka syntyi ajan-jaksona, jolloin luonnontieteellinen luokittelu todettiin yleisesti hyväksi kei-noksi jäsentää maailmaa. Pohjoismaihin ”yläluokka” tuli 1800-luvulla. Työväenle-htien myötä 1900-luvun alussa jako ala- ja yläluokkaan vahvistui. Varallisuus ja omistaminen nähtiin tuottavan yläluok-kaisuutta.Kolbe käy laajasti läpi yläluokan muo-dostumista: niin vanha aateli, virka-asema, rikastuminen tai julkisuus ovat yläluokkaan pääsemisen tapoja. Nyky-ajassa meritokratia eli koulutus on sii-hen vahvin tae. Kolbe käy läpi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tapahtuvaa verkostoitumista, jossa tulevaisuuden yläluokkaa muodostetaan. Akateeminen ylioppilaskulttuuri on kotimaisen meri-

tokratian perusta.Yhteiskunnassa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Hyvä niin, että ennen kaikkea ansiot merkitsevät, eikä vaikkapa peritty ase-ma. Opiskelu yliopistossa ei yksin riitä, vaan pärjäämiseen tarvitaan aktiivisu-utta ja ylioppilaselämässä toimimista. Kokonaisvaltainen ylioppilaselämä on kenties merkittävin yläluokkaan pää-semisen tapa nyky-Suomessa. Vanhaa-kin yläluokkaa Suomessa edelleen on, kuten eräitä sukuja. Vanha yläluokka on aina sopeutunut uuteen aikaan ja luovi-nut kussakin ajassa asemansa säilyttäen.Kolbe kirjoittaa kiehtovasti yläluok-kaisuudessa syntyvästä suhteiden ver-kostosta ja niistä kumpuavasta vallasta. Yläluokkaa tuleekin tutkia juuri vallan näkökulmasta. Vaikka sen rajat ovat häi-lyviä, yläluokkaan ennen kaikkea virka-aseman tai rikastumisen vuoksi lukeutu-vien verkostot hallitsevat Suomea.

Yläluokka voi Suomessa hyvin, mihin Laura Kolbe tarjoaa antoisan tutkimus-matkan. Suosittelen.

Laura Kolbe: Yläluokka – Olemisen si-etämätön vaikeus, Kirjapaja 2014, Sivuja 257

R

E

Rikolliset apuna elämän palapelissä

Yläluokkaisuus syntyy ylioppilaselämässä

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Ju

hani

Oja

leht

oTe

ksti

: H

annu

Tiu

sane

n

Teksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

yöllisyydestä huolehtiminen on talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Työllisyyttä nostetaan karsi-malla byrokratiaa sekä lisäämällä työmarkkinoiden

joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomen velkaantuminen juoksevilla menoilla on pysäytettävä. Keskustanuoret näkee yhdeksi taantuman ratkaisuksi rohkean rakentamisen ja uudis-tamisen, investointivelkaa kaihtamatta, strategisesti tärkeisiin kohteisiin.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madallettavaYksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauk-sessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään inves-tointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uud-istettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huo-jennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.

Ihmisten ja tavaroiden sulava liikkuminen turvattavaEsitämme Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin ja Jäämeren radan toteuttamista. Koko Suomen kattavat, nopeat verkko-yhteydet ovat tulevaisuuden perusedellytys, jotta Suomessa voi jatkossakin asua ja työskennellä siellä missä haluaa. Haluamme Suomesta dataliikenteen solmukohdan. Korkea tietosuojamme on merkittävä kilpailuetu ja mahdollistaa datakeskuksien syn-tymisen.

Tavoitteena perustuloRiittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo olisi malliltaan negatiivinen tulovero. Uudistettava sosiaaliturva vaatii rinnalleen toimivat ennaltaehkäisevät ja korvaavat palve-lut. Perheiden tukipalvelut on otettava keskiöön ja sosiaali-työn resursseja lisättävä. Suomalaista eläkejärjestelmä on päi-vitettävä, nuoria ajatellen elinaikakerroin on otettava keinoksi pysyvästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja su-juvasti. On siirryttävä hyvinvointiasemiin ja tarjottava hyvin-vointireseptejä.

Nuorisotakuuta on uudistettavaKoulutuksen on oltava mahdollista varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Opiskelun tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä elinikäisen oppimisen polulle. Toisen asteen koulutusverkon on pysyttävä riittävän kattavana. Koulutuksen ja työn on kohdat-tava paremmin. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Digitalisaatio mahdollistaa laaduk-kaat opetussisällöt ja oppimisympäristöt kaikkialla Suomessa.

Kohti todellista demokratiaa ja kansalaisten valtaaÄänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. Lähikunta-reformissa osa kuntien tehtävistä siirretään maakuntatason demokraattiselle toimijalle. Valtionhallinnon tietojärjestelmien

kokonaisuudistus on toteutettava hetimiten. Kunnanosiin tar-vitaan tunnustettuja toimielimiä, aluelautakuntia.

Suomesta kokeileva yhteiskuntaTavoitteenamme on energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Haluamme eroon fossiilisten polttoai-neiden käytöstä ja hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 men-nessä. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolttoaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. Tätä tukisi älysähköverkko.

Ensiluokkaista metsänhoitoa ja kokeilevaa metsätalouttaKeskustanuoret esittää arvometsätaloutta. Haluamme koko puusta korkeanjalostusasteen tuotteita. Globaalin kilpailun kiristyessä haluamme Suomen erikoistuvan GMO-vapaaseen tuotantoon maamme olosuhteiden ja sijainnin vuoksi. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa on oltava ruokaturva kriisiai-kana sekä elinvoimainen maaseutu.

Suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtavaKehitysyhteistyössä on panostettava voimakkaammin paikallis-ten tuotannon tukemiseen ulkopuolelta tuotavan ruoka-avun sijaan. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

Vakautta ja rauhaa edistävää aktiivista ulkopolitiikkaaHaluamme edistää kansalaisten kohtaamista lisäämällä Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kan-sainvälinen tilanne heijastuu siihen. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.

Suomen puolustuksen perustana laaja kokonaisturvallisuus Esitämme Suomen ja Ruotsin puolustusliiton solmimista. Suomi on jatkossakin NATO:n aktiivinen kumppanimaa. EU-jäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Koko ikäluo-kan kutsuntavelvollisuus vastaisi tulevaisuuden haasteisiin. Tavoittelemme kaikkia koskettavaa kansalaispalvelusvelvolli-suutta. Kyberturvallisuus on merkittävä tekijä.

Ruokaturva ja ihmisoikeudet kaikille ja kaikkiallaArktisen alueen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja Koil-lisväylän aukeamisen takia. Kehityspolitiikassa keskiössä on hyvän hallinnon periaatteet, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Naisten heikko asema on monien kehitty-vien maiden ongelmien taustalla. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poista-mista.

Keskustanuorten #suomikuntoon -teesitTeksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

T

Kyllä kiitos!

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Keskusta- nuoret

maksavat postimaksun

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Kenubiili kiertää vaalipäivään saakka!

Keskustanuorten vaali-ilmestys kenubiili kiertää Suomea. Tule tapaamaan ehdokkaita ja ihmettelemään biiliä!

21.-22.3. Satakunta, Pori: RAK-messut23.-28.3. Keski-Suomi29.3.-5.4. Kaakkois-Suomi6.-8.4. Pirkanmaa9.-10. Häme11.4. Varsinais-Suomi (Turku)12.-14.4. Uusimaa15.-16.4. Helsinki (mm. Appro)17.4. Varsinais-Suomi (mm. Turun saaristolaismarkkinat)18.4. Helsinki

tsekkaa tarkemmat paikat ja lisätiedot osoitteesta:keskustanuoret.fi/kenubiili.

| 35

ETELÄ-KARJALA Pilvi Hyttinen044 020 9866pilvi.hyttinen@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 7340elina.pusaa@gmail.com

ETELÄ-SAVO Pinja Valtanen040 930 9990pinja.valtanen@gmail.com

HELSINKISara Huhtanen040 5609 040sara.huhtanen@helsinki.fi

HÄMEMarkku Karjulamkarjula@gmail.com

ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 suomalainen89@suomi24.fi

KAINUUTommiAnttalainen040 8669 707tommianttalain-en@gmail.com

KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 35 83 759hannestorppa@gmail.com

KESKI-SUOMILiina Hauruliina.o.hauru@student.jyu.fi

KYMEN-LAAKSONiko Heikkilä040 756 9747niko.heikkila@kouvola.fi

LAPPINoora Hammar 044 524 2967noora.hammar@windowslive.com

PIRKAMAASanteri Lampi050 410 1839santeri.lampi@uta.fi

POHJOIS-KARJALASimo Lappalainensimo.lappalainen@kontiolahti.fi

POHJOIS-POHJANMAAJussi Ylitalo045 160 6466jussiytalo@gmail.com

POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 6246toni_viljamaa@hotmail.com

SATAKUNTAEsko Kuusistoesko.kuusisto1@gmail.com

UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 oskari.willman@kolumbus.fi

VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 7640sunnemunne@hotmail.com

Piirien puheenjohtajat 2015

TULEVIA TAPAHTUMIA

Vaalipäivä 19.4.2015

Valtuuskunta 25.-26. 4.2015

Kesäpäivät 13.-14.6.

JUUREVAT KAUTTA MAAN||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KAAKKOIS-SUOMENNUORET

EHDOKKAAT

Lue lisää ehdokkaista sisäsivuilta!

ANNIINAPELTOLA

ANTTIPAKKANEN EERO

SISTONENTAHVOLA

KAIRIT

HANNUTIUSANEN

79 12 1315

KESKUSTAN