junckerin komissio - european commission › commission › sites › beta... · oli 20 prosenttia....

1

Katsaus Junckerin komission toimikauteen

22. lokakuuta 2019

Junc

kerin

kom

issi

o

3

Junc

kerin

kom

issi

o

3

3

Sisällysluettelo

Puhe Euroopan parlamentille ”Eurooppa: sydämenasia” � � � � � � � � � � � � � � � 5

EU:n keskeiset numerotiedot 2014–2019 � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 17

4

Junc

kerin

kom

issi

o

5

Puhe Euroopan parlamentille

”Eurooppa:sydämenasia”

Jean-Claude Juncker Euroopan komission puheenjohtaja Strasbourg 22. lokakuuta 2019

Junc

kerin

kom

issi

o

6

2014–2019 | Junckerin komissio

Signor Presidente

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

Hyvät parlamentin jäsenet

Tänään tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun Euroopan parlamentti

näytti nimeämälleni komissiolle vihreää valoa. Luottamuksenne komissioon on

säilynyt koko sen toimikauden ajan. Ei käy kieltäminen, etteivätkö suhteemme

olisi olleet aika ajoin vaikeat ja myrskyisätkin, mutta aina kohteliaat ja hallitut.

Haluankin kiittää teitä koko sydämestäni. On kunnia voida nauttia parlamentin ja

sen jäsenten – eurooppalaista demokratiaa edustavien ja vaaleilla tehtäväänsä

valittujen henkilöiden – luottamusta. Kuka tahansa sitä nauttiva olisi yhtä otettu.

Näen monia tuttuja kasvoja. Teistä monista on tullut minulle elinikäisiä ystäviä,

ei pelkästään työtovereita, ja haluan kiittää teitä kaikkia koko sydämestäni.

Haluan kiittää myös puheenjohtaja Donald Tuskia. Meitä voisi verrata kaksos-

veljiin. Veljeksetkin voivat joskus olla erimielisiä, mutta onnistuimme peittämään

sen. Teille voikin tulla yllätyksenä, että meillä oli ajoittain erimielisyyksiä. Haluan

kiittää Donaldia horjumattomasta kumppanuudesta ja ystävyydestä, joka tulee

säilymään ja josta olen ylpeä. Ystävyys on sana, jota viljellään tiuhaan, mutta

politiikassa se on harvinaista. Sitäkin harvinaisempaa se on saman poliittisen

ryhmän sisällä, mutta ilman Donaldia en olisi pystynyt tekemään sitä, minkä

olen tehnyt.

Eurooppa: sydämenasia

7

Ja koska puhun viimeistä kertaa tässä täysistuntosalissa, haluan käyttää

tilaisuuden hyväksi ja toivottaa onnea seuraajalleni Ursula von der Leyenille.

Hän on oikea henkilö johtamaan komissiota, ja siinä työssä hän tarvitsee kaiken

tukemme ja kannustuksemme. Onnea ja menestystä, Ursula!

Edelleen haluan kiittää komissioni jäseniä. Ilman heitä en olisi pystynyt mihinkään.

Yhdessä ja erikseen he – miehet ja naiset – ovat ansainneet koko Euroopan

kunnioituksen – kiitos siitä. Muchas gracias, obrigado, merci, vielen Dank!

Kun aloitin tehtävässäni vuonna 2014, Eurooppa natisi liitoksissaan ja

solidaarisuus oli monella tapaa koetuksella. Puhuin tuolloin komission viimeisestä

tilaisuudesta, koska Euroopan suosio oli vuonna 2014 pohjalukemissa. En

kuitenkaan halunnut puhua komissiosta, vaan siitä, miten se voi palvella

sivuraiteelle joutunutta Eurooppaa, koska vuosi 2014 oli Euroopan tulevaisuuden

kannalta käänteentekevä. Olimme tuolloin yhdessä vastuussa siitä, että

tartumme Euroopan viimeiseen tilaisuuteen.

Yhdessä kollegoineni kanssa päätimme luoda poliittisen komission. Halusin,

että komission jäsenet ovat vaaleilla valittuja, ja niin tapahtui. Kahta

brittikomissaaria, jotka molemmat hoitivat tehtävänsä erinomaisesti, lukuun

ottamatta kaikki komission jäsenet olivat tulleet valituiksi joko kansallisissa

tai EU-tason vaaleissa. Halusin, että komissaarit tunnetaan entuudestaan niin

kotimaassaan kuin Euroopassakin. Varoitin heitä linnoittautumasta Brysseliin

ja häviämästä Berlaymontin kokoushuoneisiin. Kehotin heitä jalkautumaan,

selittämään Eurooppaa ja keskustelemaan muiden vaaleilla valittujen edustajien

ja kansalaisten kanssa.

8


Komissio on järjestänyt viisivuotisella toimikaudellaan 1 815 kansalaiskeskus-

telua, ja komissaarit ovat vierailleet 911 kertaa kansallisissa ja alueellisissa

parlamenteissa.

Toimikauteni alussa lupasin, että komissio keskittyy suuriin asioihin ja toimii niissä

”isosti”. Lisäksi halusin – me kaikki halusimme – lopettaa sääntelyn paisumisen,

joka oli siihen asti leimannut komission toimintaa. Tavoitteessa onnistuttiin,

koska olemme esittäneet 83 prosenttia vähemmän lakialoitteita kuin meitä

edeltäneet komissiot. Lisäksi olemme peruneet 142 lakialoitetta ja saattaneet

ajan tasalle 162 voimassa olevaa lakia. Tulos tuskin voisi olla parempi. Teimme

hartiavoimin töitä lunastaaksemme kaikki lupauksemme. Siitä huolimatta

joukossamme on niitä, jotka ovat ottaneet asiakseen moittia komissiota siitä,

että se työntää lusikkansa joka soppaan. Euroopassa ennakkoasenteet istuvat

tiukassa. Toisten mielestä mikään ei ole muuttunut, vaikka tosiasiassa mikään

ei ole ennallaan.

Kun esittäydyin teille ensimmäisen kerran, minulla oli kolme avainsanaa, joiden

halusin ohjaavan komission toimintaa: kasvu, työllisyys ja investoinnit.

Euroopan unionin talous on kasvanut seitsemän vuoden ajan, käynnissä on

25. keskeytyksettömän kasvun vuosineljännes. Olemme luoneet 14 miljoonaa

työpaikkaa. Työttömyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 2000: 241 miljoonaa

eurooppalaista on työelämässä, eli työllisyysaste on 73,9 prosenttia.

Euroopan investointiohjelma on tuottanut noin 439 miljardin euron investoinnit.

Alkuaikoina, kun ohjelmaa pidettiin tyhjänä lupauksena ja siksi tuomittuna

epäonnistumaan, siitä puhuttiin Junckerin suunnitelmana. Nyt kun ohjelma on

osoittautunut menestykseksi, sen nimikin on muuttunut Euroopan strategisten


9

investointien rahastoksi. Tyypillistä. Ohjelman ansiosta on voitu luoda yli

miljoona työpaikkaa.

Lisäksi olemme tulkinneet vakaus- ja kasvusopimusta uudella tavalla

höllentämällä joitakin sen vaatimuksia. Monet jäsenvaltiot vastustivat vakaus-

ja kasvusopimuksen uutta tulkintaa eivätkä siitä syystä koskaan muodollisesti

hyväksyneet näitä höllennyksiä. Tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan:

alijäämät ovat kutistuneet 6,6 prosentista 0,7 prosenttiin.

Tämä järkevä ja harkittu kurssinmuutos mahdollisti aktiiviset toimet tilanteessa,

jossa Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka pyysivät EU:n apua.

Hyvät ystävät, toimikauteeni on mahtunut niin pettymyksiä kuin onnistumisiakin.

Pettymyksiä, koska ponnisteluistamme huolimatta Kyproksen jälleenyhdistymi-

nen ei ole edennyt. Jälleen yksi menetetty tilaisuus.

Emme myöskään saaneet aikaan sopimusta Sveitsin kanssa, vaikka sen eteen

tehtiin ankarasti töitä.

Pankkiunionin valmistelut ovat kesken. Komissio on kyllä tehnyt tarvittavat

ehdotukset, mutta jäsenvaltiot eivät ole olleet asiassa riittävän aktiivisia. Jos

emme vie hanketta loppuun suunnitellusti eli niin, että talous- ja rahaliitosta

tehdään pankkiunioni maailman muiden rahaliittojen tapaan, meillä on huonot

valmiudet reagoida seuraavaan shokkiin, olipa se sitten sisäinen tai ulkoinen.

Yksi asia, joka meidän pitää ehdottomasti saada aikaan, on talletussuojajärjes-

telmä. Ilman sitä ei ole pankkiliittoa ja ilman täysimittaista pankkiunionia myös

talous- ja rahaliitto on historiaa. Näihin haasteisiin on tartuttava.

10


Komission viisivuotiskautta leimanneesta moniulotteisesta kriisistä huolimatta

olemme kokeneet myös onnistumisia. En uskalla puhua suoranaisista voitoista,

jotten kuulostaisi liian itsetyytyväiseltä, mutta mieli kyllä tekisi. Mutta kuten

sanoin, olemme myös onnistuneet.

Ensimmäisenä haluan mainita Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden.

Onnistuimme sopimaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista – idea, joka

oli vuosikymmenten ajan kaikkea muuta kuin suosittu. Muistan, että se oli

tapetilla jo silloin, kun maani hallituksen nuorena työministerinä puhuin maani

puheenjohtajakaudella ensimmäistä kertaa täällä parlamentissa.

Jo ennen sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymistä teimme joitakin pa-

rannuksia lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin. Ja kaikkien odo-

tusten vastaisesti saimme parlamentin ja neuvoston pääsemään asiasta

yksimielisyyteen. Pidän tämän komission saavutuksena periaatetta, jonka

mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka. Ilman sitä työntekijöiden

ihmisarvoinen kohtelu on pelkkää juhlapuhetta.

Olisi suurta itsepetosta kuvitella, että voimme rakentaa vauraan Euroopan ilman

työntekijöiden siunausta. Euroopan on oltava myös työntekijöiden Eurooppa.

Toinen asia, jossa olemme nähdäkseni onnistuneet, on Kreikka. Haluan puhua

Kreikasta, koska se on teettänyt minulla paljon työtä ja aiheuttanut minulle

suurta huolta. Olemme palauttaneet Kreikalle sen ansaitseman omanarvontun-

non. Kreikan kansaa on kuritettu liian usein ja liian pitkään. Minulle oli tärkeää

voida palauttaa kreikkalaisille heidän kansakuntana ansaitsemansa arvo.


11

Komissiota yritettiin estää auttamasta Kreikkaa. Muistan yökausia kestäneet

keskustelut Samarasin, Tsiprasin ja myöhemmin Mitsotakisin hallitusten kanssa,

kun yritimme etsiä ratkaisuja Kreikan kriisiin. Monet jäsenvaltiot olivat sitä mieltä,

ettei komission pidä sekaantua asiaan. En koskaan unohda niitä puheluja, joissa

useat pääministerit kehottivat minua pysymään ruodussa ja jättämään Kreikan-

kysymyksen jäsenvaltioiden ratkaistavaksi. Itselläni oli puolestaan naiivi mutta

oikeudentuntoinen ajatus siitä, että meidän on noudatettava perussopimusta.

Ja perussopimuksen mukaan komissio on vastuussa Euroopan yleisestä edusta.

Oli yleisen edun mukaista estää euroalueen hajoaminen, joten meillä oli hyvä

syy toimia siten kuin toimimme.

Afrikka, oi Afrikka. Eurooppalaisina emme voi unohtaa lähimpiä naapureitamme,

afrikkalaisia. Afrikka tarvitsee meiltä solidaarisuutta, ei pelkkää

hyväntekeväisyyttä. Hyväntekeväisyydellä on Euroopassa pitkät perinteet, mutta

nyt on modernisoinnin aika: Afrikan ja Euroopan välille on luotava todellinen ja

tasa-arvoinen kumppanuus. Johtoajatuksenamme on oltava investoiminen ja

työpaikkojen luominen Afrikkaan sen sijaan, että tarkastelisimme maanosaa

pelkästään pakolaiskriisin näkökulmasta. On loukkaavaa afrikkalaisia kohtaan,

jos suhteita kehittäessämme emme näe muuta kuin pakolaiset. Tehkäämme

kuitenkin paikan päällä kaikki mahdollinen, jotta yhdenkään afrikkalaisen ei

tarvitse heittäytyä meren armoille.

Entä pakolaiset – miten olemme onnistuneet? Yleisesti luultua paremmin,

mutta tulos voisi olla vieläkin parempi, jos neuvosto olisi parlamentin tavoin

hyväksynyt kaikki ehdotukset, jotka komissio oli toimittanut lainsäätäjien

harkittaviksi. Niistä ensimmäinen oli maaliskuussa 2015 tehty ehdotus sisäisistä

12


siirroista. Huhtikuussa 2016 komissio ehdotti puolestaan Dublin-järjestelmän

uudistamista. Euroopan saavutukseksi on kuitenkin luettava, että olemme

onnistuneet pelastamaan 760 000 ihmisen hengen Välimerellä. Euroopan

toimilla on siis estetty 760 000 kuolemaa.

Kerroin maaliskuussa 2015, mitä komissio aikoo tehdä pakolaisasiassa.

Osoititte tuolloin kannatustanne seisten. Kysyin silloin, voinko luottaa tukeenne

vielä kahdenkin vuoden kuluttua. Kannatus on myöhemmin ohentunut, koska

monissa maissa sisäpolitiikka on ajanut sen solidaarisuuden edelle, jota meidän

olisi pitänyt osoittaa.

Aloittaessani komission puheenjohtajana en osannut aavistaa, miten paljon

kansainvälinen kauppa tulee työllistämään minua. Kansainvälinen kauppa on

kaikissa jäsenvaltioissa hankala ja kiistelty politiikanala, ja kiireessä tehtyjä

kauppasopimuksia vastustetaan usein aiheesta.

Saimme kuitenkin aikaan muutoksen. Olemme tehneet kaikkiaan 15

kansainvälistä kauppasopimusta. Tänä päivänä EU:lla on kauppasopimus 72

maan kanssa. Sopimusten piiriin kuuluu näin ollen 40 prosenttia maailman

varallisuudesta. Kauppasopimusten ansiosta meillä on kansainvälistä näkyvyyttä

ja vaikutusvaltaa samaan aikaan, kun Yhdysvallat on kääntämässä selkäänsä

monenvälisyydelle ja kollektiiviselle solidaarisuudelle.

Meidän on puhuttava myös Euroopan roolista maailmassa. Euroopan kiistatta

suurin saavutus on se, että olemme pystyneet säilyttämään maanosamme

rauhan.


13

Rauhan säilyminen voi vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta se ei todellakaan

ole sitä. Maailman eri kolkissa riehuu tänäkin päivänä 60 sotaa. Yhtäkään

niistä ei käydä EU:n maaperällä, missä on kuitenkin vuosisatojen ajan koettu

verisimmät sodat, vielä 1900-luvullakin.

Rauhan säilyttämiseksi on tehty työtä, ja siitä on syytä olla ylpeitä!

Ymmärrän, että nuoria on vaikea saada liputtamaan Euroopan puolesta vain

siksi, että se on rauhan maanosa – tai näin ainakin kuvittelemme. Nuorten kanssa

keskustellessa on kuitenkin hyvä muistuttaa heitä siitä, että Euroopan historiassa

sota ja rauha ovat seuranneet toisiaan. Ei tarvitse kuin katsoa tilannetta EU:n

välittömässä läheisyydessä ymmärtääkseen, että kansainvälinen tilanne ja sen

myötä myös EU:n vakaus ovat uhattuina.

Nuorille on puhuttava sodasta ja rauhasta. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua

ei ole enää elossa eurooppalaisia, joiden isoisät tai isoisoisät ovat taistelleet

sodassa. Siksi sodasta on täytyy puhua, muuten ihmiset unohtavat, mitä se

merkitsee. Siksi minäkin puhun nuorille lakkaamatta sodasta ja rauhasta.

Menneisyyden lisäksi nuorille pitää puhua Euroopan tulevaisuudesta.

Euroopan tulevaisuus – millaisena se näyttäytyy? Valtaosa eurooppalaisista

ei esimerkiksi tiedä, että Eurooppa on maanosista pienin. Emme voi siis

rehennellä koolla. Politiikan avulla väestönkehitys ja maantiede voidaan sovittaa

yhteen. Kaikessa politiikanteossa on otettava huomioon sekä väestöön että

maantieteeseen liittyvät näkökohdat.

Euroopan väestö hiipuu. Meitä ei uhkaa sukupuutto, mutta väki vähenee koko

ajan. Vielä 1900-luvun alussa eurooppalaisten osuus koko maailman väestöstä

14


oli 20 prosenttia. Tämän vuosisadan lopussa maapallon arviolta 10 miljardista

asukkaasta enää 4 prosenttia on eurooppalaisia.

Taloudellinen mahtimme murenee. Muutaman vuoden kuluttua G7-ryhmässä ei

ole enää yhtään eurooppalaista jäsentä.

Ne, jotka kuvittelevat tämän väistämättömän kehityksen edessä, että nyt on

hyvä hetki vetäytyä kansallisiin poteroihin ja panostaa vähemmän Eurooppaan,

ovat yksiselitteisen väärässä.

Eurooppa on rauhan esikuva. Ja vaikka vaikutusvaltamme kansainvälisellä

näyttämöllä onkin heikkenemässä, Euroopalla on vahvuutensa.

Siksi meidän on tehostettava sääntöjämme ja päätöksentekoamme

ulkopolitiikan alalla. Vetoan toistamiseen sen puolesta, että neuvosto tekisi

päätökset määräenemmistöllä myös ulkopolitiikan alaan kuuluvissa asioissa.

Ei joka ikisessä asiassa, mutta niissä, joissa on syytä tehdä selväksi, mitä väriä

EU tunnustaa.

Olin viime vuonna 25. heinäkuuta presidentti Trumpin vieraana Washingtonissa.

Vierailun tarkoituksena oli keskustella siitä, miten voimme estää kehittymässä

olevan kauppasodan puhkeamisen. Tapaamisesta kehkeytyi ikimuistoinen.

Onnistuimme tavoitteessamme. Mutta miten? Tyylilleen uskollisena Trump piti

pitkän avauspuheenvuoron, jonka aikana hän luetteli kaikki merkkihenkilöt,

jotka olivat jo käyneet hänen puheillaan: useampi kuin yksi liittokansleri,

pääministereitä, presidenttejä.


15

”Olen jo selittänyt heille koko tilanteen”, hän totesi.

Vastasin, ettei se riitä. ”Sinun on selitettävä tilanne myös Euroopalle”, sanoin.

”Miksi?”, Trump kummasteli.

Selitin hänelle, että kauppakysymyksissä toimivalta on yksin komissiolla.

”Sillä, mitä muut asiasta lausuvat, ei ole merkitystä, olivatpa he muuten

miten arvovaltaisia hyvänsä. Ainoa millä on merkitystä, on se mitä komission

puheenjohtaja lausuu Euroopan unionin nimissä”, jatkoin.

Trump oli sanomastani vaikuttunut, ja niin olin minäkin – minä vielä enemmän.

Sillä onhan ainutlaatuista, että pienen Luxemburgin kansalainen voi

Washingtonissa sanoa Yhdysvaltojen presidentille: ”I am the man!”

16


Päätelmät

Summa summarum.

Päätän toimikauteni siinä uskossa, että olen tehnyt parhaani; en tunne yletöntä

riemua, mutta en myöskään katumusta.

Ja jos kaikki muutkin tekisivät parhaansa, tilanne olisi parempi.

Olen ylpeä siitä, että olen jo pitkään – ja varsinkin viimeiset viisi vuotta – saanut

olla pieni osa kokonaisuutta, joka on meitä kaikkia suurempi.

Pitäkää huoli Euroopasta. Ja taistelkaa kaikin keinoin typerää ja ahdasmielistä

kansallismielisyyttä vastaan!

Eläköön Eurooppa!

17

3

Keskeisiä numerotietoja EU:sta2014–2019

Lokakuu 2019

Junc

kerin

kom

issi

o

”Tulen aina seuraamaan tiiviisti sitä, miten Eurooppa, joka on aina ollut ja tulee aina olemaan minulle elämässä rakkainta, kehittyy. On ollut kunnia saada olla mukana edes pienellä panoksella tässä suurenmoisessa hankkeessa, jonka ansiosta olemme saavuttaneet sen, mikä 60 vuotta sitten tuntui mahdottomalta. Ja tiedän, että tulevat sukupolvet, jotka ovat aina eläneet yhdistyneessä ja rauhanomaisessa Euroopassa, onnistuvat tulevaisuudessa saavuttamaan sen, mikä meistä nyt tuntuu mahdottomalta.” Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker

Kun Junckerin komissio aloitti toimintansa viisi vuotta sitten, Eurooppa oli heikentynyt, sillä sitä oli kohdannut pahin taloudellinen ja sosiaalinen kriisi sitten toisen maailmansodan. Kansalaisten tuki EU:lle oli hiipumassa, ja puheenjohtaja Juncker katsoi, että Euroopan unionilla oli viimeinen tilaisuus palauttaa kansalaisten luottamus. Hän päätti tämän vuoksi käyttää uutta lähestymistapaa ja luoda poliittisen komission, joka ottaa huomioon kansalaisten huolenaiheet ja tarjoaa ratkaisuja ongelmiin.

Euroopan komissio on viiden viime vuoden aikana väsymättä pyrkinyt viemään Euroopan unionia eteenpäin ja parantamaan kansalaisten elämää. Junckerin komissio on pyrkinyt tekemään Euroopasta entistä sosiaalisemman ja yhtenäisemmän, tuomaan sen lähemmäs kansalaisia ja lisäämään sen vaikutusvaltaa maailmannäyttämöllä. Poliittisena komissiona Junckerin komissio oli ”suurissa asioissa suuri” ja toimi rajoitetummin muilla osa-alueilla, missä se jätti vastuuta kansallisille ja paikallisille viranomaisille. Komissio oli myös kriisiaikoina aina uskollinen arvoilleen, periaatteilleen ja tavoitteilleen. Euroopan talous on nyt terveempi kuin komission toimikauden alkaessa. Luottamus unioniin ja EU:n toimielimiin on suurimmillaan kymmeneen vuoteen. Muualla maailmassa Euroopan unioni nähdään edelleen toivon lähettiläänä, rauhan suojelijana ja vakauden lähteenä.

18

19

201920182017201620152014(lokakuuhun)

2013201220112010(helmikuusta)

1526

212323

117

196

108

146

79

Junckerin komissioBarroson toinen komissio

130 vuodessa(keskimäärin)

Keskeiset aloitteet Peruutetut ehdotukset

Kumotut säädökset

Sääntelyn yksinkertaistamisaloitteet

1422015–2019

1622015–2019

842015–2019

Lähde: Euroopan komissio

83 %:nvähennys

PAREMPI SÄÄNTELY

EUROOPAN RAKENTAMINEN

Jean-Claude Juncker on osallistunut poliittisen uransa aikana lähes 600 kokoukseen Euroopan tasolla. Hän on uransa aikana ollut vastuussa useista kansallisista ministerinsalkuista ja toiminut erilaisissa neuvostoissa.

596 kokousta

29budjettineuvoston kokousta

197talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokousta

147Eurooppa-neuvoston

kokousta

21eurohuippukokousta

164 euroryhmän kokousta

38työllisyys- ja sosiaalipolitiik-kaneuvoston kokousta

20

RIKKOMUSMENETTELYT

MYÖNTEISEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN

Vireillä olleet rikkomusmenettelyt v. 2014 loppu – 11.10.2019

Rikkomusmenettelyt, jotka on lopetettu ennen niiden viemistä unionin tuomioistuimeen

800

700

600

500

400

300

200

100

02014 2015 2016 2017 2018

Junckerin komissio aloittaa toimikautensaJunckerin komissio aloittaa toimikautensa

699657 646

772

564

663

2014 2015 2016 2017 2018 11.10.2019

11.10.2019

1 800

1 600

1 347 1 368

1 657

1 559

1 571 1 581

1 400

1 200

1 100

28

15

33

11

14

63

17

4

7

20

116

1

2

32

87

18

1

3

31

21

7

4

Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

Avoin ja oikeudenmukainen kauppa sääntöihin perustuvassa globaalissa järjestelmässä

Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

Eteneminen kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa

Vahvempi maailmanlaajuinen toimija

Demokraattisen muutoksen unioni

Euroopan komission ehdotus, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet

Euroopan komission ehdotus, joka odottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää

Hylätty Euroopan parlamentissa

* Yhteensä 535 ehdotusta, joista Junckerin komissio on tehnyt 488 ja joista 47 on peritty aiemmilta komissioilta.

Junckerin komission tekemät tai aiemmilta komissioilta perityt säädösehdotukset*

Lähde: Euroopan komissio Lähde: Euroopan komissio


21

EU:ssa ja euroalueella

EU:n ja euroalueen talous on kasvanut nyt jo

Kasvu on viime vuosina ollut noin

25peräkkäisellä

vuosineljänneksellä

TALOUDEN SUORITUSKYKYEU:ssa ja euroalueella

Julkisen talouden velkasuhde EU:ssa on supistunut

eurooppalaisistapitää Euroopan nykyistä taloustilannetta hyvänä

49 %Julkisen talouden alijäämä EU:ssa on supistunut 88,3 %:sta

(2014)

(2018)81,9 %:iin

2 %

Vahva kasvu: elvytyksestä talouden laajentumiseen

Enemmän ja parempia työpaikkoja

TALOUDELLISEN TILANTEEN KEHITTYMINEN

14 miljoonaa työpaikkaa

Työllisiä on

TYÖPAIKAT

241,4 miljoonaa eli ennätysmäärä

Työllisyysaste oli vuoden 2019 toisella

neljänneksellä huipussaan,

73,9 %

nuorisotyöttömyysaste

14,2 %:iin

EU:ssa on Junckerin komission toimikaudella luotu

Vaikka

on yhä liian korkea, se on laskenut tammikuun 2013

huippulukemista (24 %)Työttömyys vähenee % aktiiviväestöstä

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 20196

8

10

12

14Junckerin komissio aloittaa toimikautensa

11,5

10,0



euroalueEU

6,6 %:sta (2009)

0,7 %:iin (2018)

22

Euroopan investointiohjelma toimii

Vuoteen 2019 mennessä investointiohjelmalla oli

kasvatettu EU:n BKT:tä

Vuoteen 2022 mennessä investointiohjelmalla on

tarkoitus kasvattaa EU:n BKT:tä

ja luotu

1,1 miljoonaa työpaikkaa

ja luoda

1,7 miljoonaa työpaikkaa�

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

0

0,5

1,0

1,5

2,0

BKT:

n ka

svu

(%)

VÄLITÖN VAIKUTUS

RAKENTEELLINEN VAIKUTUS

Investoinnit ovat EU:ssa palautuneet kriisiä edeltäneelle tasolle, ja ne kasvavat tasaisesti.

Tavoitteena on, että investointiohjelmalla on lokakuuhun 2019 mennessä saatu liikkeelle 439,4 miljardin euron

lisäinvestoinnit.

Euroopan investointiohjelmalla on merkittävästi edistetty työllisyyttä ja kasvua EU:ssa.

Yli miljoonan startup- ja pienyrityksen odotetaan nyt hyötyvän paremmista

rahoitusmahdollisuuksista.

0,9 % 1,8 %


Talouskasvu(%)

Ennuste

-12

-9

-6

-3

0

3

20202019201820172016201520142013201220112010

-5,5

-9,1

-7,3

-3,2

0,7

-0,4 -0,2

1,5 1,9 2,1 2,2

Työttömyys (%)

10

15

20

25

30

2019201820172016201520142013201220112010

24,9

17,9

24,5

27,526,5

23,6

21,5

19,3

12,7

17,0(kesäkuu 2019)

-12

-9

-6

-3

0

3

20202019201820172016201520142013201220112010

-5,5

-9,1

-7,3

-3,2

0,7

-0,4 -0,2

1,4 1,9 2,1 2,2

Junckerin komissio aloittaa toimikautensa

Lähde: Eurostat

Junckerin komissio aloittaa toimikautensa

Katsaus Kreikkaan

Kreikka on heinäkuun 2015 jälkeen saanut EU:lta tukea

20,4 miljardia euroa,mikä on noin 11 % sen BKT:stä

Tammi- ja heinäkuun 2015 välisenä aikana Kreikan taloustilanteesta keskusteltiin neljässä eurohuippukokouksessa ja 16:ssa euroryhmän kokouksessa. Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Kreikan pääministeri

Alexis Tsipras Brysselissä 3.6.2015

23

Työllisyyttä ja kasvua tukeva kauppapolitiikka

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa

41 kauppasopimusta

72 maan kanssa15 maata, joiden kanssa EU on tehnyt kauppasopimukset, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2013 jälkeen

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kahdenvälisen kauppasuhteen arvo on biljoona dollaria. Puheenjohtaja Juncker ja presidentti Trump sitoutuivat 25. heinäkuuta 2018 antamallaan yhteisellä lausumalla vahvistamaan EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhdetta kaikkien eurooppalaisten ja amerikkalaisten eduksi.

15 % kasvua EU:n viennissä vuosina 2014–2018

EU:n ja Japanin välisellä sopimuksella on luotu avoimen kaupan alue, joka kattaa lähes

30 % koko maailman BKT:stä

KAUPPAYHTEYKSIEN VERKOSTO

36 miljoonaa EU:n ulkomaankaupan tukemaa työpaikkaa

5 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2014

6,1 miljardin euron arvosta uusia vientimahdollisuuksia

kaupan esteiden poistuttua

15 %:n kasvu EU:n viennissä Kanadaan vuonna 2018,

joka oli EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen ensimmäinen kokonainen

soveltamisvuosi



Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja presidentti Donald Trump Washingtonissa 25. heinäkuuta 2018

YHTEINEN LAUSUMA

25 %

47 %

26 %

Yhdysvallat Brasilia Kanada Uruguay Ukraina Muu

44 %

35 %

8 %

Viiden viime vuoden keskiarvo 2019/2020

0

1

2

3

4

5

6

1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53

milj

. ton

nia

Markkinointivuoden viikko

2019/20205 vuoden leikattu keskiarvo

Soijapapujen tuonti alkuperän mukaan (päivitetty lokakuussa 2019)

Yhdysvalloista peräisin olevien soijapapujen tuonti EU:hun kumulatiivinen (päivitetty lokakuussa 2019)

Nesteytetyn maakaasun vienti Yhdysvalloista EU:hun kasvussa miljardia kuutiometriä – kumulatiivinen (päivitetty lokakuussa 2019)

18 mrd. m3

16 mrd. m3

14 mrd. m3

12 mrd. m3

10 mrd. m3

8 mrd. m3

6 mrd. m3

4 mrd. m3

2 mrd. m3

0 mrd. m3

2016 2017 2018 2019

+93 %

+479 %Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja presidentti

Donald Trumpin tapaaminen

24




0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

2014 2015 2016 2017 2018 2019

MUUTTOLIIKE

Turvallisten maahantuloväylien tarjoaminen

Nykytilanne: sääntöjenvastaiset rajanylitykset kolmella pääreitillä

Tulij

amää

räku

ukau

dess

a

Lähes 63 000 henkilöä uudelleensi-joitettu EU:n ulkopuolelta

Lähes 35 000 henkilöä siirretty EU:n sisällä

Yli 12 700 siirretty Italiasta muihin jäsenvaltioihin

Yli 21 000 siirretty Kreikasta muihin jäsenvaltioihin

100 % hyväksytyistä hakijoista siirretty

Yli 760 000 henkeä pelastettu vuodesta 2015

551 alusta poistettu liikenteestä

20.10.2015

10 000 tulijaa

160 ihmiskauppiasta ja - salakuljettajaa pidätetty Sophia-operaatiossa

EU-operaatioilla saavutettiin vuosina 2015, 2016 ja 2017 seuraavat tulokset:

Itäisen Välimeren reitti

Keskisen Välimeren reitti

Läntisen Välimeren reitti

ovat 90 % pienempiä kuin syyskuussa 2015

Kaikilla reiteillä tulijamäärät

51 uutta polkumyynnin ja tukien vastaista toimenpidettä, joista 26 koskee terästeollisuutta

190 000 suoran työpaikansuojaamiseksi

Eurooppa, joka suojelee

joista

128 000 on terästeollisuudessa

25

SUKUPUOLIJAKAUMA JOHTOTEHTÄVISSÄ

EU:N PELASTUSPALVELUMEKANISMI

EU:n pelastuspalvelumekanismi on vuodesta 2014 aktivoitu 128 kertaa hätäavun antamiseksi luonnonkatastrofeissa (esim. metsäpalot, tulvat ja maanjäristykset) ja muissa kriisitilanteissa Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Vuonna 2019 perustettiin rescEU-pelastuspalvelujärjestelmä, jolla tehostetaan kriisinhallintaa EU:ssa.

2014–2019

128

Euroopan komission johtopaikoista on nyt naisilla (30 % marraskuussa 2014, joten osuus on kasvanut 37 %)

41 %



EU:n rajaturvallisuusviraston vahvistaminen

Tällä hetkellä palveluksessa olevat EU:n rajavartijat:

Reservi: 1 500

Investoinnit rajaturvallisuuteen

2014 2006–2013 2014–2020 2021–20272019

1 300<300 2,4miljardia

5,6miljardia

21,3miljardia

EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKOT

Jo yli 30 000 nuorta on osallistunut hankkeisiin eri puolilla Eurooppaa.

Komissio ehdotti, että EU:n seuraavassa vuodet 2021–2027 kattavassa rahoituskehyksessä varataan 1,26 miljardia euroa Euroopan solidaarisuusjoukkojen vahvistamiseen, jotta vähintään 350 000 eurooppalaiselle nuorelle voidaan tarjota tilaisuus osallistua niiden toimintaan.


Yli 172 000 nuorta on ilmoittautunut Euroopan solidaarisuusjoukkoihin sen jälkeen kun puheenjohtaja Juncker ilmoitti niiden perustamisesta syyskuussa 2016.

Syyskuu 2016–2019 2021–2027

x11,7vähintään350 00030 000

Paikkoja hankkeissa eri puolilla Eurooppaa

26

YHTEYS KANSALAISIIN

Kansalaiskeskustelut lukuina vuodesta 2015 (ml. 25 Facebookissa suorana välitettyä kansalaiskeskustelua) Vierailut kansallisiin parlamentteihin

Enemmän rekisteröityjä eurooppalaisia kansalaisaloitteita

62019

202014

Ei rekisteröity

412019

292014

Rekisteröity

+41 %

-70 %

Yli 911 komission jäsenten kansallisiin parlamentteihin tekemää vierailua



1 815 keskustelua 642 kaupungissa

Osallistujia vuodessa

2015

2014 2014

17 40018 600

50 80054 700

73 000

2016 2017 2019

2019 2019

2018

yhteensä

214 500 osallistujaa

1,6 miljoonaa suoratoistolähetysten seuraajaa

290 miljoonaa eurooppalaista

seuraajaa (potentiaalinen yleisö, kaikki tiedotusvälineet)

ERASMUS

EU on osoittanut Erasmus+-ohjelmaan ennätykselliset 2,8 miljardia euroa, minkä ansiosta on voitu myöntää apurahoja

853 000 henkilölle opiskeluun, harjoitteluun, opettamiseen, työntekoon tai vapaaehtoistyöhön ulkomailla.


1987

2018

2014–20202019

x2

Erasmus- budjetti

miljoonaa miljoonaa

Erasmus-ohjelmasta on 32 vuoden aikana hyötynyt yli 10 miljoonaa nuorta. Erasmus+- ohjelman arvioidaan ylittävän vuosien 2014–2020 tavoitteen, joka on neljä miljoonaa osallistujaa EU:ssa.

Komissio on ehdottanut, että EU:n seuraavassa monivuotisessa budjetissa keskitytään entistä enemmän nuorisoon, ja kaksinkertaistanut Erasmus-ohjelman vuosien 2021–2027 budjetin 30 miljardiin euroon.

2014–2020 2021–2027

15 30miljardia

miljardia

27

INVESTOINNIT EU:N JA AFRIKAN KUMPPANUUTEEN


Euroopan ulkoinen investointiohjelma hyväksyttiin syyskuussa 2017. Sen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja EU:n kumppanimaissa Afrikassa ja naapuruusmaissa. EU on osoittanut ulkoiseen investointiohjelmaan 4,5 miljardia euroa rahoitusta, jonka avulla odotetaan saatavan liikkeelle jopa 44 miljardin euron lisäinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa on jo tehty 4 miljardin euron rahoitussitoumukset.

40 mrd� euroa

Odotetut kokonaisinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä

44 mrd� euroa

Sitoumukset:EU:n avustukset yhdistelmärahoi-

tusta ja takauksia varten 4,5 mrd� euroa

*EU:n rahoitus ja odotetut investoinnit

Sidottu

Ulkoinen investointiohjelma 2017–2020

4 mrd� euroa

EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTO


Yli 4,5 miljardin euron suuruisesta Afrikka-hätärahastosta myönnetään tukea 26 hauraimmalle Afrikan maalle, jotka kärsivät epävakaudesta, väestön pakkosiirroista ja sääntöjenvastaisesta muuttoliikkeestä.

Kolmella alueella on tähän mennessä hyväksytty 210 toimea, joiden kokonaisarvo on noin 4 miljardia euroa:

Afrikan sarvi 1 406,1 miljoonaa euroaPohjois-Afrikka 659,2 miljoonaa euroaSahel/Tšad-järvi 1 953,2 miljoonaa euroa

POHJOIS-AFRIKKA

SAHEL JA TŠAD-JÄRVI

1 953,2MILJOONAA EUROA

1 406,1MILJOONAA EUROA

659,2MILJOONAA EUROA

MAATAlgeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia.

MAATBurkina Faso, Gambia, Ghana, Guinea, Kamerun, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Senegal ja Tšad.

MAATDjibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Etiopia, Kenia, Somalia, Sudan, Tansania ja Uganda.

AFRIKAN SARVI

Toimien toteuttajina ovat EU:n jäsenvaltioiden kehitysvirastot, kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt, kansainväliset järjestöt tai YK:n erityisjärjestöt.

28

YLEINEN MIELIPIDE EU:STA 2014–2019

Vuonna 2019 kansalaiset suhtautuivat Euroopan unioniin myönteisemmin kuin vuonna 2014. Eurobarometrit osoittavat, että Euroopan yhdentymishankkeella ja sen saavutuksilla on laaja yleinen tuki.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

Kesä 2019

Maalis 2019

Syys 2018

Huhti 2018

Syys–loka 2017

Maalis 2017

Syys–loka2016

Syys2015

Marras–joulu 2014

54 55 5357 57

6062

59

29 292826 28 25 25

3 3 3 3 2 22 2

14 15 16 1412 12 11 12

27

Oletko yleisesti ottaen sitä mieltä, että maamme EU-jäsenyys on... ? Suuntaus vuosina 2014–2019

59 %

13 %

2 %

26 %

83

12 13 16 1716

22 24

1823 24

22 22 23 2526

34 32 3733

35

81 79 7875 73 72 72 71 71 70 69 68

65

59 58 5855 54 54 54 52 50 49

46 44 4237 36

ELLT SEDKNL MTPTEE BGLU FI BEDEIE ROLV HRHU PL AT SKEU28CYES SI ITFR CZUK

2431 35

20

4544

4041

46

4 5 4 5 8 4 3 10 5 4 7 8 8 1013

8 106

8 619 15

1528 8 12 18 20 17

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 10 0 0 0 0 0 002 2 2 24 5 3 3

+1 +9 +8 +8 +10 +11 +5 +13 +25 +22 +14 +11 +6 -3 +4 +22 +14 +7 +7 -9 -10 =0 +14 +2 -2 -4 -3 -3 +2

Marras–joulu 2014

Syys 2015

Syys 2018

Helmi– maalis 2019

Maalis 2017

Huhti 2018

Kesä 2019

Syys–loka 2016

Syys–loka 2017

EU-jäsenyys

Vertailu viimeisimpään brexitiä edeltävään kyselyyn (syyskuu 2015)

Hyvä asia

Ei hyvä eikä huono asia

Hyvä asia

Ei hyvä eikä huono asia

Huono asia

En osaa sanoa

Huono asia

En osaa sanoa

Lähde: Parlametri, kesäkuu 2019

29

Suuntaus vuosina 2014–2019

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

2931

27 2731

3734 3536

3740

32 3336

42 41 42 42

En osaa sanoaYleensä en luotaYleensä luotan

ELLT SEDK NLMTPTEE BGLU FI BE DEIE RO LV HRHU PL AT SKEU28CY ES SI IT FRCZ UK

QA8a.14 Kerro, luotatko yleensä seuraaviin toimielimiin.

Euroopan unioni

7268

60 59 58 57 56 56 55 55 54 54 54 54 52 52 51 5148 47 46 45 44 44

37 3633 32

29

1624

23

31 30 33

20

37

28

40

33

40 3835

42 4145

31

4246 48 50

46 46 55 55 56

66

56

12 8 17 10 12 10 24 7 17 5 13 6 8 11 6 7 4 18 10 7 6 5 10 10 8 9 11 2 15

Kerro, luotatko yleensä seuraaviin toimielimiin.

Euroopan unioni (%)

Luottamus Euroopan unioniin

2014 2015 2016 2017 2018 2019

Luottamus Euroopan unioniin

Luottamus kansalliseen hallitukseen

44 %

34 %

Yleensä luotan Yleensä en luota En osaa sanoa

Lähde: Eurobarometri, kesäkuu 2019.

Lähde: Eurobarometri, kesäkuu 2019.

Euroopan komissio tai sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa siitä, miten tämän julkaisun sisältämiä tietoja käytetään.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019

© Euroopan unioni, 2019

Uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Euroopan komission soveltamasta asiakirjojen uudelleenkäyttöpolitiikasta säädetään päätöksessä 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).

Sellaisten valokuvien tai sellaisen muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen, joihin EU:lla ei ole tekijänoikeutta, on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

Print ISBN 978-92-76-12454-2 doi:10.2775/872309 NA-03-19-816-FI-C

PDF ISBN 978-92-76-12462-7 doi:10.2775/866136 NA-03-19-816-FI-N

junckerin komissio - european commission › commission › sites › beta... · oli 20 prosenttia....

Documents