Julkisen talouden kuva kansantalouden tilinpidossa laajenee

Kansantalouden tilinpidon ja maksutasetilastoinnin uudistukset –seminaari

Tilastokeskus 20.5.2014

Matti Okko

EKT2010-seminaari 2

Maanpuolustuskalustohankinnat pääomitetaan

Asejärjestelmien ja -kaluston hankinnat käsitellään investointina juoksevien kulujen sijaan

Aikasarjat tehty hyödyntäen Puolustusvoimien dataa Valtaosa valtionhallinnon maanpuolustus-toimialan

välituotekäytöstä siirtyy investointeihin, samalla ko. toimialalle syntyy kiinteän pääoman kulumista (poistot) BKT nousee hieman (0,3% v. 2011 tasolla)

Muutoksella ei ole vaikusta julkisiin kokonaismenoihin, mutta pieni vaikutus tuotokseen ja julkisiin kulutusmenoihin, riippuen kiinteän pääoman kulumisen ja investointien suhteesta kunakin vuonna

20.5.2014

EKT2010-seminaari 3

Päästökauppa

Säännöt kirjattu julkisen alijäämän ja velan manuaaliin (MGDD) Ostaessaan päästöoikeuden huutokaupasta ostaja maksaa

”ennakollista” veroa, joka kirjataan sen rahoitussaamiseksi, mutta oikeuden hinnanmuutokset reaalivaroihin –ns. sekavara

Vero kirjataan, kun toimija palauttaa eli käyttää luvan todennettuja päästöjä vastaan, ja samalla rahoitussaamiseksi kirjattu ennakkomaksu häviää

verot jaksottuvat ”suoriteperusteisesti” käytön mukaan verotulot vastaavat huutokauppatuloja, eivätkä oikeuksien

hinnanmuutokset vaikuta kirjattujen verojen määrään Ensimmäisen kerran Suomen huutokaupattuja oikeuksia

palautettiin 2014, jolloin kirjautuvat myös ensimmäiset verotulot20.5.2014

EKT2010-seminaari 4

Eläkevastuut esiin Erilaisiin eläkejärjestelmiin liittyvät vastuut kuvataan nk.

eläkelisätaulussa kokonaiskuvan saamiseksi ESA2010 –asetuksessa jätettiin auki julkisten eläkevastuiden

laskennassa käytettävät parametrittyöryhmät tulevat suosittelemaan kolmea eri

parametrisettiä (= herkkyysanalyysi) Eurostat vahvistaa menetelmän lähivuosina

tiedot kertyneistä eläkevastuista raportoidaan pakollisena vasta vuonna 2017

Suomi pyrkii julkaisemaan tietoja jo aiemminEläketurvakeskus tuottaa keskeisen tietosisällön

20.5.2014

EKT2010-seminaari 5

Julkisyhteisöjen sektorirajaus laajenee

ESA2010:ssa keskiössä laadullisten kriteerien huomioiminen luokittelussa: markkinatoiminnan kriteerit tiukentuvat

mm. se kenelle tuotos myydään, altistuminen kilpailulle keskeisiä kriteerejä

julkisomisteisia yhtiöitä siirretään julkisyhteisöihin / sulautetaan emoyhteisöönsä: erit. kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, mutta myös paljon muuta toimintaa.

lukumäärällisesti suurin merkitys paikallishallinnossavaltionhallinnossa suuremmat vaikutukset (2010 eteenpäin)

Osalla siirtyvistä yksiköistä on velkaa; alijäämää ei niinkään Muutos monimutkaistaa niin laadintaa kuin ennustamistakin

20.5.2014

6EKT2010-seminaari

EDP-alijäämäkäsitteen muutos

ESA95:ssa kaksi alijäämäkäsitettä julkisyhteisöille ESA B.9 (nettoluontonanto/-otto) EDP B.9, joka sisältää koronvaihto- ja

korkotermiinisopimusten vaikutuksen korkomenoihinESA2010:ssa on vain yksi alijäämäkäsite ESA B.9Suomelle merkittävä muutos, poikkeuksen EDP-

alijäämää pienentävä vaikutus ollut vuosina 2010-2013 keskimäärin 0,34% suhteessa BKT:hen

20.5.2014

7EKT2010-seminaari

EKT2010: Vaikutukset julkisyhteisöjen EDP-alijäämä- ja velkalukuihin

2011

Alijäämä, BKT-suhteen muutos 1) -0,3

Velan tasomuutos2), % 2,6

Velka, BKT-suhteen muutos1) -0,8

1) uuden BKT-suhteen ja vanhan BKT-suhteen erotus2) velan euromääräisen muutoksen suhde vanhaan velkatietoon

20.5.2014

8EKT2010-seminaari

Valtion velkakehitys 2001 - 2013

20.5.2014

201320122011201020092008200720062005200420032002200140

50

60

70

80

90

100

110

Valtion velka, budjettitalous (VK) Valtionhallinnon EDP-velka

mrd. euroa

9EKT2010-seminaari

Lopuksi

EKT2010:n osalta julkisyhteisöjen tietoihin vaikuttavat myös mm. T&K-menojen käsittely, standarditakauksia koskevien (tappio-)varaumien kirjaaminen sekä taloustoimi- ja rahoitusvaadeluokituksen uudistukset

Uudistuksen yhteydessä julkisyhteisöihin tehdään myös erinäisiä muita aikasarjakorjauksia, joilla on pieniä alijäämävaikutuksia

20.5.2014