LURPPAJuhla

Lounais-Suomen Spanielikerho ry

jäsenjulkaisu 1/2015

Juhlavuoden tapahtumia ym.

Pelastuskoiratoimintaa Tuomariopissa

Doboilua

LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO RY:N JÄSENJULKAISUPAINOSMÄÄRÄ NOIN 300 KPLILMESTYY 4 KERTAA VUODESSAPainopaikka: PainosalamaISSN 1235-5577

AINEISTOSari Nymanlurpantoimitus@gmail.com TAITTO Teija Korpela

Nro / Ilm. / AINEISTON DL 2/2015 / kesäkuu / 15.53/2015 / syyskuu / 15.84/2015 / joulukuu / 15.11

ILMOITUSHINNAT 2015

1 sivu mustavalkoinen 65 €1 sivu neliväri 120 €½ sivua mustavalko 35 €¼ sivua mustavalko 20 €Takakansi (neliväri) 150 €ALV 0%

VUOSISOPIMUSHINNATIlmoitus kahteen lehteen -15%Tukijat 50%

JÄSENETUHINNAT1 sivu mustavalko 25 €1 sivu neliväri 55 €½ sivua mustavalko 15 €¼ sivua mustavalko 8 €

JÄSENILLE ILMAISET(mustavalko)In memoriam, valioilmoitus, koiran 10-vuotisonnittelut,näyttely- ja koetulokset.Huom! Pentue- ja astutusilmoitukset ovat maksullisia. Kuva näyttely- tai koetuloksen yhteydessä 5 €.

Olette juhlan arvoisia!

Suomen Kennelliiton teemavuoden aihe on ”Hyvää elämää

koiran kanssa—vastuullista koirankasvatusta”. Kennellii�o

järjestää aiheesta monenlaista koulutusta vuoden aikana

ympäri Suomea!

Mie�n mitä tarkoi�aa ”hyvää elämää koiran kanssa” täällä

meidän omassa spanielikerhossa. No sitä, e�ä toimikunnat

ovat suunnitelleet sinulle ja koirallesi paljon erilaista toi-

mintaa täksi kerhon juhlavuodeksi, joka tuo sitä hyvää

elämää teille molemmille. Ota koppi ja tule mukaan!

Pidä tämä ”touhukas” Lurppa näkösällä jo�a voit poimia

sieltä sopivat tapahtumat itsellesi ja koirallesi. Juhlavuoden

kunniaksi olemme järjestämässä huh�kuussa toimintapäi-

vää Tuorlaan, jossa koirakoulu Koirakas pitää mielenkiintoi-

sen luennon stressin vaikutuksesta koiraan, sen jälkeen ulos

virikkeistämisradalle!

Varmas� sinua myös kiinnostaa miten viime vuosi on ker-

holla mennyt? Tule kerhon vuosikokoukseen Lausteelle

jossa palkitaan myös vuoden koirat.

Juhlanäy�elyyn tulethan toki myös, sillä juhlavuoden

kunniaksi olemme panostaneet erityises� tuomareihin ja

palkintoihin.

Vain osallistumalla voit vaiku�aa!

Puh.joht.

Merja

Kansikuva: Bullbenz Kooi Primo Ushi "Primo"

Kuvaaja: Kaisa Suominen

Attenborough Autumn Light "Maisa"Kuva: Jannika Backman

Kuvagalleria

Sisältö:

2. Puheenjohtaja

Merja Saastamoisen tervehdys

3. Tapahtumakalenteri

4. Tärkeä pelastuskoiratoiminta

6. Filostelijan retket

8. Doboilun pauloissa

9. Osallistu tottelevaisuuskokeeseen!

10. Koiran hyvän ravinnon opit

11. Kerhon 50 v. juhlanäyttely

13. Jäljellä ollaan!

17. Kylässä Koiramäellä

20. Tie ulkomuototuomariksi

23. Lähde Mejä-harrastuksiin

24. Koirankoulutuksen

perusasioiden äärellä

25. Karvakuonon vierailukohteet

27. Vuosikokouskutsu

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

30. Toimihenkilöt

31. Taipumustoimikunnan tiedotus

3 1/2015LURPPA

-Maaliskuu-

17.3. ti kello 19.00, vuosikokous Varsinais-Suomen Kennelpiirin majalla, Hiihtomajanpolku 20, Turku

29.3. su Mejä-kurssin teorialuennot

-Huhtikuu-

12.4. su Mejä-kurssin käytännön maastoharjoitukset

18.4. la Kerhon toimintapäivä kello 11.00 alkaen, Tuorla, Piikkö.Koirakas-koulun luento stressin vaikutuksesta koiraan ja virikkeistämisrata.

-Toukokuu- 4.5. ma Mejä iltakoe, MarttilaAVO, VOI, max. 6 koiraa, etusijalla järjestävän yhdistyksen jäsenet.

7.5. to Taipumuskoeharjoitukset

14.5. to Spanielien taipumuskokeet

-Kesäkuu-

7.6. su 50 v. Juhlanäyttely, Mynämäen Urheilukeskus.FCI 1 & 9, FCI 5& 7/8

11.6. to Tottelevaisuuskoe Turussa, luokat ALO AVO VOI EVL

15.6. ma Mejä iltakoe, TarvasjokiAVO, VOI, max. 6 koiraa, etusijalla järjestävän yhdistyksen jäsenet

-Tulossa-

30.8. L-ssk ry:n juhlamejäkoe Marttila-Tarvasjoki5.9. la Spanielikerhon 50-vuotisjuhla, Kupittaan paviljonki

TAPAHTUMAKALENTERI

4 1/2015LURPPA

Viime vuoden lopulla otin yhteyttä Varsinais-Suomen pelastuskoirayhdistykseen kysyäkseni, miten toimintaan pääsisi mukaan. Minulle ker-rottiin, että tammikuussa alkaa tutustumiskurs-si, jonka aikana kokisin kevyen pintaraapaisun pelastuskoira- eli pekotoimintaan ja jonka jäl-keen voisin pyrkiä jatkokurssille. Päätin ilmoit-tautua mukaan ja tänään tätä kirjoittaessani olen käynyt kaikki tutustumiskurssin osiot.

Varsinais-Suomen pelastuskoirat ry eli VSPK on

yhdistys, jonka tehtävä on kouluttaa koiria ja nii-den ohjaajia toimimaan viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnässä. Etsintää voidaan joutua suorittamaan hyvinkin vaihtele-vissa olosuhteissa, joten myös treeniympäristöt ovat monipuolisia: rauniorata, maastoja, raken-nuksia, taajamaa ja metsää. VSPK kouluttaa koi-ria etsimään pääsääntöisesti ilmavainulla olosuh-teistamme johtuen, sillä taajamissa ihmisten jäl-kiä on liikaa jäljestettäväksi maavainulla. Paitsi että yhdistys kouluttaa koiraa luottamaan nenään-sä, koulutetaan myös hihnan toista päätä. Ohjaa-jan on osattava lukea koiraansa, kyettävä suunnis-tamaan ja antamaan ensiapua. Yhteistyötä teh-däänkin mm. vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli VAPEPAn ja Suomen Punaisen Ristin eli SPR:n kanssa.

Tutustumiskurssi aloitettiin teorialla VSPK:n

tiloissa. Pohdimme ominaisuuksia, joita vaadi-taan pelastuskoiraohjaajalta ja koiralta sekä mah-dollisia rajoitteita. Koska työ on vapaaehtoista, tulee ohjaajan olla mukana auttamisenhalusta ja oltava valmis liittymään häly- eli hälytysryh-mään, joka lähtee liikkeelle vuorokauden ja vuo-denajasta riippumatta, säässä kuin säässä, mikäli viranomaisilta tulee avunpyyntö etsintöihin. Häly-ryhmään kuuluu sekä koirallisia että koirattomia jäseniä. Koiran rodulla tai iällä ei ole väliä, mutta kannattaa huomioida, että koiran koulutus häly-tysvalmiuteen voi viedä useamman vuoden. Kovin vanhana aloitettu pelastuskoiraura lyhen-tää ns. työvuosia, kun taas nuorena aloittanut

koira ehtii toimia hälyryhmässä mahdollisesti hyvinkin pitkään. Koiran on oltava terve, rohkea, hyvähermoinen ja ennen kaikkea ihmisystävälli-nen.

Teoriakerralla näimme videolta mm. kolme

erilaista ilmaisutapaa, joilla koira kertoo löy-täneensä kadonneen henkilön. Pienryhmätree-neissä jokaisen koira saa vuorollaan treenata kadonneiden etsintää muiden toimiessa maali-miehinä eli etsittävinä henkilöinä ja koska jokai-nen koira ja jokainen ohjaaja on erilainen, suunni-tellaan harjoitus aina koirakkokohtaisesti, kuten myös ilmaisutavat. Yksi ilmaisee haukkuen, toi-nen vie ohjaajalleen rullan ja kolmas palaa esi-merkiksi koskemaan ohjaajaa kuonollaan. Rul-lailmaisua ja ns. kertovaa ilmaisua käyttävät koi-rat johdattavat ohjaajan löydetyn henkilön luo, kun taas haukkuilmaisua käyttävä koira pysyy kohteen luona haukkuen niin pitkään, että ohjaaja ehtii paikalle. Ennen ilmaisutavan opettamista treenataan haku varmaksi, mihin kuluu helposti puolikin vuotta. Onneen ei ole oikotietä, vaan varman hälykoiran kouluttaminen vaatii pitkäjän-teisyyttä ja satoja toistoja ja onnistuneita etsintä-harjoituksia.

Teoriakerran jälkeen suuntasimme seuraamaan oikeita treenejä, joista ensin oli vuorossa rau-nioryhmä. Sääolosuhteista johtuen rauniorata oli liian riskialtis, joten pienryhmä harjoitteli raken-nusetsintää isossa teollisuusrakennuksessa. Pää-simme näkemään ja kuulemaan, miten ohjaajat suunnittelivat yhdessä kouluttajan kanssa omalle koiralleen sopivan treenin sekä osallistumaan myös maalimiehen roolissa. Pilkkopimeässä teollisuusrakennuksessa ahtaassa kolossa piilossa makoillessa sitä pohti, että jopas sitä on taas har-

Peko, häly, maasto ja rauniot -

eli mitä tapahtui pelastuskoirien tutustumiskurssilla?

Teks�: Katja NortunenKuva: Janne Lindberg

”Pilkkopimeässä teollisuusrakennuksessa ahtaassa kolossa piilossa makoillessa sitä pohti...”

5 1/2015LURPPA

rastuksen keksinyt, mutta kun pimeästä käytäväs-tä alkoi näkyä valonpilkettä ja kuulua koiran val-jaissa roikkuvan kulkusen kilinää,ei yhtäkkiä harmittanut lainkaan. Häntä heiluen koira tutki ympäristöään lähestyen koko ajan piiloani ja lopulta löydöstään varma pelastaja ilmoitti ohjaa-jalleen tehtävän olevan suoritettu. Palkkaus ja sanallinen vuolas kehu ja niin hännänheiluttaja jatkoi hajun perässä seuraavaa pelastettavaansa etsimään. Kömmin piilostani jonon jatkoksi, kun otsalamput pomppien seurasimme vähän matkan päästä koirakon toimintaa.

Rakennusetsinnän jälkeen oli vuorossa maasto-

hakuun tutustumista. Treenit alkoivat iltakuudelta nopeasti pimenevän metsän laidassa, joten otsa-lampuille oli jälleen käyttöä. Tälläkin kertaa jokainen pienryhmäläinen kertoi omalla vuorol-laan, mitä ja miten haluaa sillä kertaa koiransa kanssa treenata. Kouluttaja antoi suunnitelmaan omat kommenttinsa, kysyi tarkennuksia ja antoi neuvoja. Osalle koirista maalimiehet levittäytyi-vät laajemmalle alueelle, osalle, esimerkiksi ensimmäistä kertaa pimeässä metsässä treenaa-valle koiralle maalimiehet jäivät polun varteen helposti löydettäväksi. Mukana oli niin haukku-via, rullailmaisua käyttäviä kuin kertoviakin koi-ria. Jälleen kaikki maalimiehet tulivat pelaste-tuiksi ja koirat saivat ansaitsemansa palkan! Tree-neissä palkkaus on suuressa roolissa, jotta koirat haluavat löytää piilossa olevat maalimiehet. Kukin koira palkataan ohjaajan ohjeiden mukaan, yksi herkuilla, toinen lelulla ja kolmas kehuilla. Tärkeintä on, että koira kokee palkan työn arvoi-seksi. Käytännön treeneissä molemmat ryhmät harjoittelivat pääosin pimeässä, mutta uuden koi-ran kanssa edetään pienin askelin. Pimeyteen siirrytään vasta, kun koira tietää jo, mikä sen teh-tävä on.

Kurssin viimeinen osio oli maastohakuun tutus-

tuminen oman koiran kanssa. Kara, 3-vuotias cockerinarttu, on tähän saakka tottunut jäljestä-mään riistaverijälkeä, joten ohjaajaa eli allekir-joittanutta hieman jännitti, miten nopeasti koira hoksaa käyttää ilmavainua ihmisen etsimiseen. Alkuun Kara painoikin nenänsä maahan ja etsi kiivaasti jäljestettävää. Kouluttajan avustuksella hakeuduimme tuulen alapuolelle ja yhtäkkiä kuono teki aaltomaisen nousun Karan saadessa maalimiehen hajun. Pari kertaa maata nuuhkais-

ten ja pari puskaa kiertäen Kara hilpaisi maalimie-hen luo kysymään, että mitäs siellä kuusen juurel-la kykit?! Yllätys oli mieluinen, kun kykkijä tarjo-si herkkuja ja kehuja! Pieni kierros vähän matkan päässä ja uudelleen samalle maalimiehelle, jotta näkisimme miten koira reagoi. Kara varmisteli taas jälkeä, mutta ampaisi sitten maalimiehen eteen herkkujen toivossa - ja niitähän löytyi. Seu-raava maalimies oli muutaman kymmenen metrin päässä ja siirryimme jälleen tuulen alapuolella. Muutama nuuhkaisu maanpintaan jälkien toivos-sa, aaltomainen kuononkohotus ja suoraan maali-miehen eteen häntä vispaten. Nam, lisää nameja! Vielä kolmannen kerran siirtyminen tuulen ala-puolelle ja tällä kertaa Kara jätti jäljen etsimisen vähemmälle, nappasi tuulesta hajun ja kiisi kuola valuen viimeisen maalimiehen luo palkkaansa hakemaan. Ahneus on eduksi! Kun kaikki kolme oli löydetty, käytiin vielä muiden luona hakemas-sa loppupalkka - muiden tarjoamia (minulta saa-miaan) herkkuja Karalle. Täähän on ihan superia, oli selkeästi Karan mielipide!

Seuraavaksi meillä on edessä soveltuvuustesti

parin viikon kuluttua. Mikäli läpäisemme testin, pääsemme mukaan kurssille, joka sisältää teoriaa, käytännönharjoi tuksia , ensiapukurss in , VAPEPAn etsintäkurssin, suunnistusharjoituk-sia… Tekemistä riittää! Tavoitteena on, että jonain päivänä Karallekin saa pukea pelastus-koirien työliivin ja voimme antaa oman panok-semme jonkun kadonneen etsintään. To be continued…

Maastotreeneihin tutustumassa

6 1/2015LURPPA

Parantuma�oman roman�kon muistelmat,

osa II

Matkailu avartaa. Kun kaukokärpänen puree ja

reissumieli vihloo rintaa, ei siihen auta mikään

rohto, ei yksikään voide, ei tuhdeinkaan salva,

eivät ärjyimmätkään pillerit. Se on vaan mentävä.

Tai ainakin meina�ava. Mihin se useimmiten

jääkin. Ei ole komiaa olemustani viety ison veden

taakse näy�elypalkintoja kahmimaan, ei etelä-

meren rantojen bikinififejä nuuhkimaan – ei

todellakaan – ei pohjoisen jylhiin aarniometsiin

samoamaan. Aina vaan mummolaan tylsisty-

mään, mökille vel�oilemaan tai Ison Kirkon

itserii�oisten cityspanieleiden diivailua sietä-

mään.

Noo… totuuden nimissä, joskus isäntä sentään

äityy hellämieliseksi, suorastaan roman�seksi

hupsuksi, pakkaa minut ja Hunnin, tuon henki-

var�jani ja esiliinani Jumalan armosta, skodan-

räppänäänsä ja keksii meille jotain jänskää. Kuten

joulun alla, kun teh�in ensivisii� salaperäiseen

koirametsään. Ja se se vasta olikin velmu paikka:

hehtaarikaupalla oikeata röllimehtää, rupisia

kallionjyrkänteitä ja viileitä puroja – ja mikä

parasta: siellä saa ihan laillises� huiskia villinva-

paana, ympäri vuoden, ilman minkään sor�n

rajoituksia, hihnoja ja fleksejä.

Näinkö unta? Melkein, sillä tämänkin ihanuuden

nuo ahneet kaksikäpäläiset aikovat viedä meiltä

ja pysty�ää �lalle ökytöllejä yhteiskunnan

hyväosaisille, kuten isäntäni kaunokielises� asian

ilmaisee. Kaiken lisäksi keräävät siellä päin koira-

veroakin. Sitä saa näköjään mitä �laa.

Tuli si�en loppiainen ja reissu Tarvasjoen

Kaisankulmalle, Liedon pitäjään, Suomen

Turkkusen takahikiälle. Isäntä taisi kokea oman-

tunnontuskia uudenvuoden kärvistelystäni ja

pää�, e�ä nyt tehdään jotain kivaa. Ja kivaa

siellä to�ses� olikin! Suorastaan kaunista…

e�enkö sanoisi roman�sta… oi Dana… Eihän sille

vaan mitään mahda, ei kerta kaikkiaan mitään:

kun ty�ö on kaunis, ty�ö on kaunis. Vaikka olisi

cockeri – mu�a millainen cockeri: siro kuin fieldi,

sorja kuin fieldi, komea kuin fieldi, punanenu kuin

pusu�elemaan luotu … fieldin kanssa…

Siellä si�en leiki�in, laule�in ja sauno�in.

Paikan isäntä olikin lämmi�änyt oikein puusau-

nan ja kunnolla olikin: sen lauteilla kyllä kelpasi

umpirakastuneen fieldiherran haaveilla. Ihan

tulin iloiseksi omankin isännän puolesta, kun sillä

on noin ihkuja kavereita – se on reilu meininki

turkkuses, sanos turkkulainen, nääs!

Eipä si�en muuta kuin pirtsakkaa tulevaa kevä�ä.

Saas nährä mitä sekin tuo tullessaan.

Filostelija

Teksti ja kuvat: Ari SuramoDana +

7 1/2015LURPPA

LAITA KALENTERIIN..... LAITA KALENTERIIN.....LAITA KALENTERIIN......LA

SPANIELIKERHON 50-VUOTISJUHLA

LA. 5.9.2015

KUPITTAAN PAVILJONKI

SPANIELIKERHON 50-VUOTISJUHLA

LA. 5.9.2015

KUPITTAAN PAVILJONKITARKEMMAT TIEDOT

SEURAAVASSA

LURPASSA

TERVETULOA KOIRALAAN !

Tarjoamme yksillöllistä ja turvallista hoitoa

koirallesi maaseudun rauhassa

Käy tutustumassa kotisivuihimme

osoitteessa www.koirala.fi

Vuotavantie 368 32500 Oripää

044 – 717 7179 Kalle / Katri

info@koirala.fi

Löydät meidät myös Facebookista!

SPANNIELIKERHON TOIMINTAPÄIVÄ 18.4.2015

TUORLA, AMMATTIOPISTO LIVIA,TUORLANTIE 1. ALKAEN KLO 11.00

OHJELMA:KOIRAKAS-KOULUN LUENTO,

STRESSIN VAIKUTUS KOIRAAN(n.2tuntia)

VIRIKKEISTÄMISRATA ULKONA KOIRAN KANSSA

OSALLISTUMISMAKSU 10€/PERHESITOVAT ILMOITTAUTUMISET 5.4 mennessä

KATJA ALHOLLEsähköposti katja.erkki(at)gmail.com

tai puh. 040 721 5466

Kuva: Kaisa Suominen

8 1/2015LURPPA

Dobo on liikuntamuoto, jossa kehitetään sekä ohjaajan että koiran lihaskuntoa, kehonhallintaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Dobo-harjoituksissa käytetään apuna tasa-painotyynyjä sekä dobo-palloja, jotka ovat ovaalin muotoisia jumppapalloja. Harjoi-tuksia on kolmenlaisia, koiran tekemiä, ohjaajan tekemiä sekä yhdessä tehtäviä liik-keitä. Harjoituksia voidaan muokata pienil-lä muutoksilla helpoista haastaviksi ja siksi doboilu sopii kaiken ikäisille ja kaiken kun-toisille koirakoille.

Me aloitimme doboilun Roopen kanssa pari kuu-kautta sitten. Kesän aikana perjantai-illat kuluivat agili-tytreeneissä mutta kun agilitytreenit siirtyivät syksyllä halliin ja treenivuo-rot sunnuntai ilta-päiviin niin perjan-taisin oli orpo olo kun ei päässyt har-rastamaan. Sattu-malta näin Kymme-nen uutisten loppu-kevennyksessä jutun doboilusta ja ajattelin, että tuota täytyy ehdottomasti kokeilla. Pikai-sen nettisurffailun päätteeksi löytyi koirakou-lu, jossa järjestetään dobo-kursseja ja ilmoit-tauduin siltä istumalta ensimmäiselle alkaval-le kurssille.

Ensimmäisellä kurssikerralla opeteltiin erilai-sia liikkeitä, joilla lämmitellään koiran ja ohjaajan lihaksia ennen varsinaisen doboilun aloittamista. Lisäksi totutettiin koiria dobo-palloihin ja kun koirat olivat tulleet sinuiksi pallojen kanssa, niin tehtiin jo ensimmäisiä helppoja harjoituksia pallojen päällä. Tunnin päätteeksi tehtiin vielä erilaisia venytyshar-joituksia, jotta töitä tehneet lihakset palautui-vat rasituksesta.Ensimmäinen treenikerta vierähti nopeasti ja

tunnin päätteeksi alkoi innokas odotus, jotta viikko vierähtäisi nopeasti ja koittaisi seuraava treenikerta.

Itse en ole koskaan tykännyt jumppaamisesta mutta nyt doboilun myötä jumppaaminen on saanut ihan uuden merkityksen. Punnerrukset, vatsalihasrutistukset, lankutus ja monet muut liikkeet sujuvat kuin huomaamatta kun koira on mukana harjoituksissa joko tekemällä itse-kin jotain tai sitten lepäilemällä vieressä ja katsellen kun emäntä puuskuttaa.Roopekin tykästyi doboiluun heti ensimmäises-tä kerrasta. Se tekee innokkaasti eri harjoituk-set eikä aina meinaa malttaa levätä sillä aikaa kun on ohjaajan vuoro tehdä omat liikkeensä. Parasta doboilussa taitaa olla Roopenkin mie-lestä yhdessä tekeminen ja makupalat, joita hupenee treenikerran aikana hyvä määrä.Treenien jälkeen on hyvä olo ja monesti treenin tuntee lihaksissaan myös seuraavana päivänä. Ilmeisesti treeni vaikuttaa samalla tavoin myös koiriin sillä yleensä hyvinkin energinen spa-nieli väsähtää melko nopeasti treeneistä kotiin tultuamme ja on seuraavana päivänäkin aika rauhallinen.

Doboilu on ihan superhauskaa ja hyödyllistä niin koiralle kuin ohjaajallekin. Yksi huono puoli doboilussa on, siihen jää koukkuun!

Koukussa doboonTeksti ja kuvat: Mari Sirkiä

J

Into puolipalloilla

Roope dobopallolla

! !Into doboilee

Roope dobopallolla

Roope puolipalloilla

Tottelevaisuuskoe

11.6.2015

Paikka: Turku

Luokat: ALO AVO VOI EVL

Järjestäjä: Lounais-Suomen

Spanielikerho ry

Ylituomari Stén Ilkka

Ilmoittautuminen 4.-28.5.2015

Ilmoittautumisten vastaanottaja Åsa

Liljeqvist, Uudenmaankatu 16 A 21,

20500 Turku, p. 02 231 5123,

asa.liljeqvist@gmail.com.

Osanottomaksu 25,00€, tilille FI03

5711 2720 0090 70.

Raj. osanotto. Etusija järjestävän

yhdistyksen jäsenillä, Koiramäärää

koskeva rajoitus: Max 20 koiraa,

iltakisa.

9 1/2015LURPPA

Huhuu jäsenet!

Facebook-ryhmämme toimii hyvänä tiedotuskanavana muttahaluaisimme myös muistaa sinua tarpeen tullen henkilökohtaisilla viesteillä, joten ole ystävällinen ja laita/ päivitä sähköpostiosoitteesijäsensihteerillemme Riitalle, kiitoksia!lssk.jasensihteeri@gmail.com

10 1/2015LURPPA

Teksti ja kuva: Merja Saastamoinen

Bon Appetit!

Koiran ruoansulatuselimistö on erilainen kuin

ihmisellä. Lihansyöjille tyypillisesti suolisto on

kasvissyöjiin verrattuna lyhyt. Koiran makuaisti

on huono mutta sitä kompensoi erittäin hyvin

kehittynyt hajuaisti. Lihansyöjänä koira pystyy

käyttämään tehokkaasti hyväkseen rasvaa ja pro-

teiineja.

Moni koiranomistaja siirtyy luonnonmukai-

seen ruokintaan kun koiralla esiintyy syömättö-

myyttä, runsaasti kaasunmuodostusta, vatsan

kurinaa, ulosteiden syöntiä, korvaongelmia, huo-

nokuntoinen turkki, ihottumia. Voidaan sanoa,

että kun syötät koiraasi luonnonmukaisesti ehkäi-

set monia vaivoja .

Koira tarvitsee energiaa polttoaineekseen tou-

hutakseen koko päivän. Energiansa se saa hyvistä

proteiineista, rasvasta ja hiilihydraateista. Se

miten paljon energiaa tarvitsee riippuu koiran

aktiivisuudesta , iästä ja jos koiralla on todettu

jokin sairaus. MEP eli metabolinen painoindeksi

on käsite jota käytetään arvioitaessa koiran ener-

giatarvetta.

Hyvänlaatuisia proteiineja löytyy lihasta,

kananmunasta ja kalasta. Omille koirilleni annan

paljon riistaa. Iäkkäälle koiralle vaalea liha on

hyväksi. Viikossa kalapäiviä voi pitää kaksi. Kana-

munia voi antaa useampana päivänä.

Puhutaan luuttomasta lihasta ja luulihasta. Koira-

ni syövät kaksi ateriaa päivässä ja toisella aterialla

annan luullista lihaa.

Rasvahappojen puute voi aiheuttaa kutiavia

iho-ongelmia, kasvuhäiriöitä, lisääntymisongel-

mia, heikentää immuunipuolustusjärjestelmää.

Hyviä rasvoja ovat kylmäpuristetut kasvisöljyt ,

kalaöljy jos koira saa harvoin kalaa.

Itse käytän hiilihydraattien lähteenä hyvin imey-

tyvää qvinoa-tattari-tai hirssipuuroa, kasvissoset-

ta sekä höyrytettyjä juureksia.

Lemmikille tarkoitettuja raakalihatuotteita on

jo hyvin saatavilla ja koska tällainen ruokinta on

lisännyt suosiotaan on saatavilla jo valmiita ateri-

oita mikä tekee ruokinnasta helppoa.

Kun asiaan jaksaa perehtyä niin voi laskea koiran

tarvitseman ruokamäärän, proteiinien osuuden,

hiilihydraattien osuuden ja kalsiumin määrän.

Jos syötät lemmikkiäsi monipuolisesti niin

erillisiä vitamiinikuureja ei tarvita. Aina voit tar-

kistaa syöttämäsi ruoan koostumuksen Finelistä,

joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yllä-

pitämä.( ).http://www.fineli.fi/

Merci beaucoup Merja

Vuosikymmeniä sitten kun saimme perheeseen ensimmäisen fieldspanielin ruokintaohjeena oli

”pentu-Serti” ja ”Pluto”. Tuosta ajasta on ruokintaohjeet muuttuneet aika lailla ja tarjontaa on hur-

jasti ja jokaiselle löytyy varmasti mieleinen keino syöttää lemmikkiään. J.A.U. Yrjölä kehitti nk. Yrjö-

länpuuron josta tuli minunkin koirieni suosikki. Yrjölänpuuroa sekä nappuloita syötin aika monta

vuotta kunnes sain Ulla Kivimäen tekemän kirjan LUONNONMUKAINEN RUOKINTA ja kouk-

kuun jäin kaikkeen luonnonmukaiseen mikä koski koiran ruokintaa ja hoitoa. Muutamia kursseja

innostuin käymään ja vuosi sitten toteutin haaveeni ja kävin vuoden kestävän koulutuksen ”eläinten

luontaishoitaja” jossa pureuduttiin hyvinkin tarkasti koiran luonnonmukaiseen ruokintaan.

11 1/2015LURPPA

TUOMARIT

FCI 1

Margaret Mar�n, Irlan� australian töpöhäntäinen karjakoira, australiankarjakoira, australiankelpie, beaucenpaimenkoira, lancashirenkarjakoira, owczrarek podhalanski, polski owczarek nizinny, schipperke, serra de airesinpaimenkoira, shetlanninlammaskoira

Jesper Andersson, Ruotsi australianpaimenkoira, belgianpaimenkoira ; groenendael, belgianpaimenkoira; lakenois, belgianpaimenkoira;

malinois, belgianpaimenkoira;

tervueren, bergamasco, pyrenei�enpaimenkoirat, saksanpaimenkoirat

Jackie Stubbs, Irlan� bordercollie, brienpaimenkoira, partacollie, valkoinen paimenkoira, vanhaenglanninlammaskoira, welsh corgi cardigan, welsh corgi pembrokeLena Danker hollanninpaimenkoira karkeakarvainen, hollanninpaimenkoira lyhytkarvainen, hollanninpaimenkoira pitkäkarvainen, kroa�anpaimenkoira, pitkäkarvainen collie, schapendoesGunilla Skallman, Ruotsi pumi

Marianne Holm muut

FCI 9

Jesper Andersson, Ruotsi cavalier kingcharlesinspanieliGunilla Skallman, Ruotsi chihuahua; lyhytkarvainen, chihuahua; pitkäkarvainen, coton de tulear, lhasa apso, �ibe�nspanieli, �ibe�nterrieri, venäjänbolonka

Elena Adamovskaya, Venäjävillakoirat, maltankoira, venäjäntoyt

Rune

Fagerström kiinanpalatsikoira pekingeesi, kromfohrländer, ranskanbulldoggi

Lena Danker löwchen, prahanro�akoira

Margaret Mar�n, Irlan� mopsi

Åsa Andersson muut

RYHMÄKILPAILUT

Ryhmä 1 Margaret Mar�n, Irlan�

Ryhmä 9 Åsa Andersson, Ruotsi

Paras veteraani Jackie Stubbs, Irlan�

Paras kasva�ajaryhmä Elena Adamovskaya, Venäjä

BIS Gunilla Skallman, Ruotsi

ILMOITTAUTUMISET JA MAKSUT35 €/koira, 32 €/saman omistajan 2. jne koira, 28 €/ pennut, yli 10v. veteraanit ilmaiseksi.Ilmoi�autumiset 11.5.2015 mennessä osoi�eella Mynämäen RN 2015, PL 50, 02771 Espoo maksukui�n kera.Ne�-ilmoi�autuminen: www.showlink.fiMaksut �lille L-S Spanielikerho/ näy�ely 2015 IBAN FI92 5710 0420 2032 83 BIC OKOYFIHH.

TIEDUSTELUTIlmoi�autumisia koskevat �edustelut Showlink, info@showlink.fi, ark. 11-17, p. 09-88730320. Muut �edustelut Katja Alho p. 040 7215466, katja.erkki@gmail.com. Kehätoimitsijat ja myyn�paikat Åsa Liljeqvist (även på svenska ) p. 02 231 5123 tai asa.liljeqvist@gmail.com.

Lounais-Suomen Spanielikerhon 50 v. Juhlanäyttely

FCI 1 & 9 7.6.2015

Mynämäen urheilukeskus

12 1/2015LURPPA

TUOMARIT

FCI 5

Esa Ruotsalainen akita, amerikanakita, buhund, dansk spids, eurasier, islanninlammaskoira, itäsiperianlaika, jämtlanninpystykorva, lapinporokoira, ruotsinlapinkoira, samojedinkoira, suomenlapinkoira, thaimaanpystykorvaJackie Stubbs, Irlan� alaskanmalamu�, siperianhusky

Margaret Mar�n, Irlan� american eskimo dog

Rune Fagerström basenji, chow chow

, faaraokoira, harmaa norjanhirvikoira, ibizanpodencot, japaninpystykorva, kaanaankoira, karjalankarhukoira, länsisiperianlaika, musta norjanhirvikoira, pohjanpystykorva, portugalinpodengot, shiba, shikoku, suomenpystykorva

Jesper Andersson, Ruotsi cieneco dell´Etna, perunkarvatonkoirat

Elena Adamovskaya, Venäjä saksanpystykorva; grosspitzit, keeshond, kleinspitzit, mi�elspitzit, pomeranianMarianne Holm muut

FCI 7 /8

Rune Fagerström auvergnenseisoja, bourbonnaisinseisoja, braque de l`ariege, braque saint-germain, bretoni, deutsch s�chelhaar, hollanninpeltopyykoira, perdiquero de burgos, pienimunsterinseisoja, ranskanseisoja; gascognelaistyyppi, ranskanseisoja; pyreneläistyyppi, kiharakarvainen noutaja, kooikerhondjeSjoerd Jobse, Ruotsi bracco italiano, englanninse�eri, gordoninse�eri, karkeakarvainen unkarinviszla, lyhytkarvainen unkarinviszla, poin�eri, punainen irlanninse�eri, punavalkoinen irlanninse�eri, spinone, weimarinseisoja, kultainen noutaja, englanninspringerspanieli

Elena Adamovskaya, Venäjä amerikancockerspanieli

Lena Danker amerikanvesispanieli, barbet, espanjanvesikooira, irlanninvesispanieli, lago�o romagnolo, sileäkarvainen noutaja, we�erhoun, viiriäiskoira

Axel Komorowski, Saksa chesapeakenlahdennoutaja, clumberspanieli, cockerspanieli, fieldspanieli, labradorinnoutaja, novasco�an

noutaja, sussexinspanieli, walesinspringerspanieli

Margaret Mar�n, Irlan� portugalinvesikoira

Esa Ruotsalainen muut

RYHMÄKILPAILUT

Ryhmä 5 Esa Ruotsalainen

Ryhmä 7/ 8 Rune Fagerström

Paras veteraani Marianne Holm

Paras kasva�ajaryhmä Axel Komorowski, Saksa

BIS Rune

Fagerström

ILMOITTAUTUMISET JA MAKSUT: 35 €/koira, 32 €/saman omistajan 2. jne koira, 28 €/ pennut, yli 10v. veteraanit ilmaiseksi.Ilmoi�autumiset 11.5.2015 mennessä osoi�eella Mynämäen RN 2015, PL 50, 02771 Espoo maksukui�n kera.Ne�-ilmoi�autuminen: www.showlink.fiMaksut �lille L-S Spanielikerho / näy�ely 2015 IBAN FI92 5710 0420 2032 83 BIC OKOYFIHH.

TIEDUSTELUT:Ilmoi�autumisia koskevat �edustelut Showlink, info@showlink.fi, ark. 11-17, p. 09-88730320. Muut �edustelut Katja Alho p. 040 7215466, katja.erkki@gmail.com. Kehätoimitsijat ja myyn�paikat Åsa Liljeqvist (även på svenska ) p. 02 231 5123 tai asa.liljeqvist@gmail.com.

Lounais-Suomen spanielikerhon50v. Juhlanäyttely

FCI 5 &7/8 7.6.2015

Mynämäen urheilukeskus

Jäljestys on laji, joka vie mennessään. Kun saa mahdollisuuden osallistua koiran kanssa tosi-toimiin eli käytännön jäljestystehtäviin, antaa se ”harrastukselle” viimeisen sinetin. Meille jäl-jestämistehtävät ovat enemmän kuin harrastus. Srva-tiimissä mukana oleminen merkitsee vel-vollisuutta lähteä tarkistamaan jokainen ilmoi-tettu kolaritilanne. Sama velvollisuudentunne on läsnä myös haavakoiksi jääneiden sorkka-eläinten jäljestämistilanteissa itselläni.

Yhdessä Rokan kanssa meille on kertynyt monenlaisia keikkoja niin poliisille ilmoitetuis-ta virka-aputehtävistä sekä metsästystilanteissa haavakoiksi jääneiden sorkkaeläinten jäljestä-mistehtävistä. Koen ettei turhaa keikkaa ole, koska tilanteen näkee vasta paikan päällä ja koiran kanssa työskennellessä. Koiran nenä on tärkein työkalu näissä tehtävissä. Luottamus-suhde koiran tekemään työhön on kaiken avain. Olemme olleet usein tilanteissa, joissa ihmisen on mahdotonta nähdä verta. Koira on silloin ainoa, joka veren haistaa ja löytää. Lumella veri näkyy hyvin, mutta siinä vaiheessa, kun verta on sotkemassa ja kuljettamassa useampaan eri suuntaan monta eläintä, tehtävän ratkaisee parhaiten koiran nenä. Pyynnöstä kerron teille nyt kahdesta erilaisesta jäljestystapahtumasta haavakon ja kolaripeuran jäljestyksestä.

Sunnuntai-iltana saamme puhelun illalla kuudelta. Peurapukkia on ammuttu, ja se on jäänyt haavakoksi hyvästä osumasta huolimatta (jälkeen-päin se tarkentuu keuhko-osumaksi). Metsästäjä on jo etsinyt peuraa itse, mutta kadottanut jäljen. Tässä vaihees-sa toivon, että jälkeä ei ole sotkettu kovin pahasti, jotta koira pääsee jäl-keen heti kiinni eikä tehtävä hanka-loidu heti alussa. Toiveeni on kuultu ja kun tapaamme ruokintapaikalta n. 300M päässä, koira on jo ottanut veri-jäljen vahvasti nenäänsä. Lähdemme etenemään metsästäjän kulkemia reit-tejä, josta yht äkki koira erkaantuu ja menee kuin juna raitellaan pitkin veri-

jälkeä peuran kulkemaan reittiä pitkin. ”Täällä en ole käynytkään” sanoo metsästäjä. Maastossa olleet muut, tuohon kellonaikaan hyvin tuoreet, sorkanjäljet ovat hämänneet metsästäjää. Nyt meillä on kuitenkin oikea jälki ja lähdemme seu-raamaan sitä.Eläin on seurannut peurapolkuja, joita peurat kulkiessaan metsässä käyttävät. Tulemme met-sästä soratielle ja jälki jatkuu edessä olevan pel-lon poikki seuraavaan metsään. Pellolla käy kova tuuli ja lumi on tuiskunnut jälken päälle, mutta koira seuraa jälkeä yhtä varmasti kuin alussakin. Päädymme tiheään paikkaan, josta kuulen peuran karkkoavan. Näköhavaintoa meillä ei ole. Jat-kamme hiljaa ja hitaasti eteenpäin.

Saavutamme peuran 3 kertaa, mutta ampuma-mahdollisuudet ovat huonot ja mietimme, kunpa meillä olisi mukana haulikko ja täyteinen (täy-teispanos sisältää yhden ainoan luodin vrt tavalli-nen haulikon panos, jossa useita hauleja. Vahi-jäljestyksessä usein käytetty panos, koska on turvallisempi vaihtoehto eikä ole luodin kimmoa-misen vaaraa.). Useammassa kohdassa maastossa näkyy miten kolmet eri sorkan jäljet erkaantuvat eri teitä, mutta koira valitsee tuoreitten jälkien joukosta haavakon jäljen. Vaikka sorkan jäljet näyttävät jo laahaavilta ja olemme nähneet makuita matkan varrella, peura jatkaa sitkeästi

JÄLJESTYSTARINOITA KÄYTÄNNÖNJÄLJELTÄ

Kuvat ja teksti: Kaisa Railomäki

13 1/2015LURPPA

Rokka kaadolla. Haavakko peurapukki on löytynyt

samaan suuntaan mistä lähti. Annamme peuralle aikaa edetä ja väsyttää itseään, kun yritän putsata lumista koiraa. Jäljestykeli on koiran kannalta pahin mahdollinen, lunta on kohtuullisen paljon ja lämpömittari näyttää plussaa. Koiraan on tart-tunut lunta niin paljon, että normaalin 12kilon sijaan se painaa lähemmäs 20kiloa. Koira on jat-kanut miehen nyrkinkokoisin lumipaakuin sit-keästi, mutta tässä kohtaa ohjaaja viheltää pelin poikki ja pyytää apuvoimia koiran metsästä pois saamiseksi. Sovimme, että ellei peura löydy tänään (kellon ollessa melkein 21.00), jatkamme jäljestämistä seuraavana päivänä. Metsästäjä lupaa merkitä viimeisen havaintopaikan hyvin. Saan myöhään viestin, jossa meitä pyydetään jatkamaan jäljestämistä seuraavana päivänä.Kokoonnumme aamulla huolto-asemalla ja tällä kertaa meillä on mukana myös edellisenä iltana apuun tullut toinen metsästäjä. Pääsemme jatka-maan siitä, missä jäljet ovat illalla menneet mie-hillä sekaisin. Tässä kohtaa sanottakoon, ettei ole kenenkään taidottomuutta kadottaa jälkeä, varsin-kaan kun mukana ei ole ollut koiraa. Kun kuvitte-lee itsensä pimeään metsään otsalamppu päässä seuraamassa maassa olevia jälkiä tai kuten ohjaaja seuraa koiraansa täysin keksittyneenä työhön, jossain vaiheessa havahtuu katsomaan maastoa eri tavalla ja miettii hetken mahdollisia maamerkkejä lukien tai tutkasta katsoen missä sitä oikein ollaan. Haavakkopeura on tehnyt melkoista rinkiä ja tottakai sillä on ollut sorkka-kavereita mukana sotkemassa verijälkeä. Reitti ulos kuitenkin löytyy, kun koira hakee ”poissul-kutekniikalla” oikeaa jälkeä. Etenemme vielä hyvän tovin ja tulemme tiheään kuusikkoon ojan varrelle.

Tämä on hyvä merkki! Haavoittunut eläin hakeutuu viimeisinä hetkinään makuulle tihei-siin paikkoihin ja haavakuumetta helpottaak-seen ojien läheisyyteen tai ojaan. Löydämme isot makaukset kuusten alta. Jälki jatkuu takai-sin ojan yli. Sitkeä pukki on vielä hypännyt ison ojan yli. Koira löytää jäljen ojan toiselta puolel-ta. Pukki on edellisenä iltanakin tehnyt vielä 20-30m loikkia, mikä on tehnyt jäljen seuraa-misesta haasteellista. Eipä moni tuommoisia loikkia vastaavassa tilassa tekisi. Melko pian näemme kaksi makausta lähekkäin, peura on nyt kompuroinut turvalleen. N. 50metrin päästä peura löytyy verenhukkaan kuolleena.

Seuraavana sunnuntaina saamme jälleen kutsun, tällä kertaa virkatehtäviin. Myöhään edellisenä iltana on tapahtunut peurakolari, mutta tieto saa-vuttaa tiimin vasta aamulla. Eläimellä on etumat-kaa, mikä on tehtävämme kannalta vain eduksi. Pakkasta on vajaa -10 , tuuli on kova ja samoin liikenne tapahtumapaikalla. Paikalla on tällä ker-taa neljä miestä sekä koiranohjaaja, turvaliivit päällä koiraa myöten. Se ei kuitenkaan saa auton-kuljettajia alentamaan nopeutta 80km/h rajoituk-sen alueella. Ikävää meidän kannaltamme, mutta varsin yleistä. Tehtävään keskittyneen koiran kanssa on oltava hyvin varovainen, koska antaa sen mennä 6m liinassa pidemmälle ja koska liina on nopeasti kerittävä lyhyeksi. Usein kolarin aja-nut on sen verran tilanteesta pöllämystynyt, että ei osaa kertoa nopeasti sattuneesta tilanteesta polii-sille soittaessaan kovinkaan tarkasti. Tällä kertaa meillä on vain yksi tieto ”jossain Tyllin teollisuus-

14 1/2015LURPPA

”jossain Tyllin teollisuusalueen varrella”

Vahi-jäljestyksen lähtöpaikalla, mistä löytyi ensimmäiset veritipat

alueen varrella”. Emme tiedä mitään eläimestä, kummalta puolelta tietä se on tullut auton eteen, mihin auto on ollut matkalla (Turkuun vai Hämeenlinnaan) tmv. 10-tiellä käy kova viima ja jäljet ojan penkoilta ovat hävinneet. Haravoimme koira edellä vasenta puolta ensin, kun Tyllin aluet-ta on molemmin puolin tietä 2km suuntaan-sa.Huomiomme kiinnittyy penkalla olevaan koi-vunrankaan, joka on heitetty siihen merkiksi kola-ripaikasta. Erinomaista kuljettajalta! Vaikka tie-toa oli todella vähän, merkattu kohta auttaa meitä alkuun. Erilaisia merkkejä aurauskepistä- muovi-kassiin pitää vaan osata ”epäillä” ja tällä kertaa epäilymme osoittautuu oikeaksi. Laskeudumme koiran kanssa tieltä 30m ojaan ja jatkamme palan matkaa metsään. Sieltä löytyy ensimmäiset veriti-pat.

Mukaamme lähtee kaksi Srva-yhdyshenkilöä (Srva-suurriista virka-apu), toinen kiväärin kanssa, toisella mäyräkoiramme Ultra Point-tutkapanta. Kaksi muuta miestä seuraavat meno-amme puhelimen tutkaohjelmasta. Heti alku on koiralle haasteellinen. Vahingoittunut eläin on tehnyt laajan lenkin paikkaan, jossa on käysken-nellyt useita peuroja. Koira löytää kuitenkin oike-an jäljen, jotka lähdemme seuraamaan. Taas ker-ran päädymme ison ojan varrelle, tiheään kuusik-koon. Sieltä löytyy makaus. Jäljet kuitenkin jatku-vat vielä. Näemme, että kahden eläimen jäljet menevät välillä päällekkäin, välillä verijälki tekee kaarroksen, mutta kahdet sorkan jäljet jatkuvat samaan suuntaan. Pian tuleekin soitto tutkaa seu-ranneilta miehiltä. He ovat nähneet peuralehmän, jota seuraa loukkaantunut vasa. Ampumatilanne menee nopeasti ohi, koska on varmistuttava siitä, että kyseessä on loukkaantunut eläin. Tulemme paikalle pian ja arvioimme tilanteen uudelleen. Nyt tarvitsemme passimiehiä avuksi. Päätämme antaa eläimille etumatkaa ja käymme vaihtamassa märkiä vaatteita sekä haukkaamassa välipalaa.

Palaamme samaan paikkaan takaisin. Paikalle on saapunut 8 passimiestä. Jäljestystä johtava yhdyshenkilö ja peuranmetsästystä johtava henki-lö jakavat passipaikat miehille. Otan tutkapannan taskuuni ja lähdemme jatkamaan kaksin toisen

yhdyshenkilön ja koiran kanssa jäljestämistä. Maastossa on runsaasti muitakin peuroja. Näem-me jonkun ajan päästä kolme, passimiehet ovat nähneet neljän ja viiden peuran laumat. Olemme päässeet hakkuuaukean ja kapean ojan läpi met-sään, mistä kuuluu laukaus. Menemme paikalle, mutta loukkaantunut peura on jatkanut matkaansa makaukselta. Pelästyttyään sen suusta on purs-kahdellut verta, mistä erotamme, että eläin on tosiaankin mennyt samaan reittiä takaisin. Pää-semme kapeaan ojaan uudelleen. Tällä kertaa peura on yksin ja otamme tiukan käännöksen vasempaan. Päivä alkaa jo hämärtää ja toivomme peuran päätyvän jo passimiehen ulottuville. Kes-tää vielä tovin, kun kuulemme kaksi laukausta. Katsomme tarkan paikkamme tutkaohjelmasta ja huomaamme, että olemme kohtuullisen matkan päässä ampumapaikasta. Saamme tiedon, että vahingoittunut eläin on lopetettu.

Koiralle tehdään nyt oikeutta ja sen annetaan löy-tää verijäljen päässä oleva eläin. Oikaisemme kauempaa metsästä ampumapaikan verijäljelle ja koira pääsee takaisin työhön seuraamaan verijäl-keä eläimen luokse. Koiralle paras palkinto on löytynyt eläin ja reilut taputukset. Kättelen tiimin, ampujat ja loput passimiehet kiitoksena hyvästä yhteistyöstä. Tavoitteemme on täytetty ja eläin on päässyt pois tuskistaan.

Kaisa Railomäki koiranohjaaja ja jäljestävä koira cockerspanieli Rokka

Vahi-jäljestyksen onnistunut päätös. Passimiehet oikealta Juha- Pekka Railomäki, Mika Karjalainen,Jarmo Larpi, Srva-yhdyshenkilö Pekka Tetri ja passimies Jari Kakko. Kaadon vieressä Rokka. Koiranohjaaja kameran takana.

”Paikalle on saapunut

8 passimiestä”

”

15 1/2015LURPPA

Koiramäestä tuli Koiramäki vuonna 2008, kun eläinlääkäri Heli Härkälän cockerit valloittivat kukkulan. Heli on cockeripiireissä arvostettu pitkän linjan kasvattaja, joka hurahti rotuun jo vuonna 1979 ensimmäisen cockerinsa, blue roan -narttu Tepsun (Rowanhill Onykx) myötä – Heli olisi alun perin halunnut villakoiraa, mutta pitkäl-lisen kärttämisen jälkeen vanhemmat lopulta suostuivat ilahduttamaan tytärtään cockerilla – ja Helin puolesta se olikin sitten menoa… Samoihin aikoihin Helin mielessä alkoivat kyteä haaveet koirien kasvattamisesta ja eläinlääkärin ammatis-ta elämänurana.

Vuonna 1987 Tepsu sai seuraa mustasta Tara-nartusta, joka pitikin sitten pikku hiljaa kasvaneen koiralauman kurissa yli 16 vuoden ajan.

Vuonna 1994 lauma täydentyi Tiffa-nartulla(Norvale Tiffany), josta tuli Helin Triplet-kennelin kantaemo; Tiffan ensimmäinen pentue syntyi 1997. Tiffan elämänkaari päättyi joulu-kuussa 2009 lähes 16 vuoden iässä, samana päivä-nä kuin Helille myönnettiin kasvatustyöstä arvos-tettu Vuolasvirta-palkinto.Ajan myötä lauma sai uutta verta myös ulkomaan-

Helin tontilla on tilaa mukavasti hehtaarinverran, joten koirilla riittää lääniä missä peuhata.Koiramäeltä kuuluu…

17 1/2015LURPPA

Siuntiossa läntisen Uudenmaan ikiaikaisessa kulttuurimaisemassa kohoaa kukkula, jota hallitsee kaksi ylvästä kartanoa: toista vartioi värikäs cockerilauma, toista vauhdikas spanieli-pointteripotpuri. On siinä naapureilla ihmettelemistä – tosin aivan vierestä sellai-sia ei edes löydy, siitä pitävät huolen ympäröivät metsät ja peltoaukeat.

Helin pihanäkymät ovat vähintäänkin avartavat…

Helin kasvatteja katsellessa tuntuu oudolta ajatukselta, että cockereita on joskus pidetty jopa luonnevikaisina koirina: niin iloisia, ystävällisiä ja avoimia ”kaikkien kavereita” Helin cockerit ovat.

Koiramäeltä kuuluu…

Teksti ja kuvat: Ari Suramo

tuonneista, eivätkä kaikki pennut aina lähteneet etsimään uutta kotia muualta – tätä nykyä Helin laumaan kuuluu enemmän tai vähemmän pysy-västi kymmenkunta aina yhtä iloista hännänhei-luttajaa. Kasvatustyö on melko pienimuotoista; vuosittain maailmaan putkahtaa 1-2 pentuetta. Koirat asuvat Helin luona kuin tavalliset koti-koirat, nukkuvat ja röhnöttävät sohvilla ja sängys-sä. Lenkit nämä luomu-cockerit saavat enimmäk-seen vipeltää vapaina ja villeinä, lähiseudun pel-loilla ja metsissä.Koirat pitävät työn ohella huolen siitä, ettei Helin juuri tarvitse miettiä, että mitähän sitä seuraavaksi tekisi… myös näyttelykehät, samoin kuin MEJÄ-kokeet ja taipparit ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi – kaikkiaan 8 Triplet-cockeria on saavut-tanut jälkivalion arvon ja lähes 50 suorittanut hyväksytysti taipumuskokeen (SPA1), lukuisista muotovalioista puhumattakaan.. Kun Helillä jos-kus on aikaa viettää rauhallista koti-iltaa, sujahtaa se mukavasti turkinhoidollisissa merkeissä…tai vaikkapa koiratreffeilla Triplet-cockerien tyyty-väisten isäntien ja emäntien kanssa.

Spanieleita ja Espanjan-tuonteja

Luppakorvia ja vipinää löytyy myös heti aidan takaa: siellä asuu Ghita Lindholm, koiraihminen isol la ja lämpimällä K:lla, jonka laumaan kuuluu tätä nykyä kaksi fieldspanielia (parhaim-

millaan muutama vuosi sitten fieldejä oli jopa viisi), Pilkku-cockeri – Helin kasvatti, kuinkas muuten – sekä neljä pirtsakkaa pointteria, kaikki Espanjasta tuotuja ns. rescue-koiria. Pottia täy-dentävät vielä Ghitan avomies Janne ja pari-vuotias nuori-isäntä Troy. Eikä siinä kaikki: Ghi-

tan isosisko Nilla asustelee lähistöllä kuusipäisen laumansa kanssa (neljä whippetiä, Celia-galgo, niin ikään Espanjan tuonti, sekä Moskovan kaduilta pelastettu monirotuinen, maailman kil-tein talonvahti Luna). Kyseessä taitaa siis olla pahemmanlaatuinen tartunta, tai pikemminkin sukuvika…

Ghita on toiminut aktiivisesti mm. Suur-Helsingin spanielikerhossa ja aikoinaan myös Fieldspanielit ry:ssä – ja järjestää edelleen silloin tällöin uusmaalaisille fieldisteille metsälenkkejä (joille ovat toki muutkin koirat tervetulleita). Ghita on myös LSSK:n jäsen, ja monet kerhon spanieli-ihmiset ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi. Näyttelyiden ohella Ghita on harrastanut aktiivisesti ja menestyksekkäästi MEJÄä fieldien-sä kanssa; varsinkin Dalton- ja Saku-fieldit ovat niittäneet sillä saralla mainetta ja mammonaa.Ghitalle koirat ovat kaikki kaikessa, aito sydä-menasia, mistä todistaa jo rescue-koirien tuonti Espanjasta. Ensimmäinen pointteri Pipsa meneh-tyi valitettavasti eläinlääkärin virheen seuraukse-na nautittuaan vain vajaan vuoden verran uudesta elämästään vapaana ja rakastettuna, mutta pian Ghitan spanielilaumaa täydensivät jo uudet point-terit, kaikki Espanjan kuolemantarhoista pelastet-tuja: Blanca, Sara, Moro ja Marielo.Rescue-koirien lisäksi Ghita on etsinyt aktiivises-ti uusia koteja koirille, usein ongelmallisina pide-tyille uroksille ja nartuille, joiden omistaja on halunnut niistä luopua. Onpa näistä koirista joku-nen aikojen saatossa jäänyt Ghitankin hoteisiin.

Hei me lenkkeillään

Koiramäen kartanoiden seikkailut eivät rajoitu pelkkään hyvään naapuruuteen; Ghita ja Heli käyvät laumoineen usein yhteislenkillä lähiseu-dun metsissä. Mahtaa se olla näky, kun metsässä

18 1/2015LURPPA

… eikä Ghitankaan kartanomiljöössä ole valittamasta… Ghitan kartanon nuori isäntä vahtikoirineen…

Koiramäen ympärillä ja lähiseudulla on hulppeat lenkkimaastot; tässä vuorenvalloittajia Pickalassa, taustalla Suomenlahti.

19 1/2015LURPPA

samoileva saa eteensä kaksi reipasta naista seura-naan kymmenkunta cockeria, muutama fieldi ja neljä pointteria, kaikki vapaina nuuskuttelemassa pitkin tantereita, välillä pulahtaen pikkujärviin ja Suomenlahden aaltoihin…

Aina tilanne ei ole ollut näin auvoinen, sillä ennen kuin Ghitan pesue muutti Koiramäelle, samaista taloa asutti pariskunta, joka ei voinut sietää koiria ja kissoja… tähän pätee siis vanha lounaissuoma-lainen sananparsi, kliseinen ehkä mutta paljon puhuva: loppu hyvin kaikki hyvin!

1/2015LURPPA20

Minusta ulkomuototuomari?

Näyttelyt ovat tuoneet useita unohtumattomia hetkiä ja niistä monissa ollut mukana Ruotsin tuontini C.I.B C.I.E POHJ & FI & SE & DK & EE & LT & LV & BALT MVA FI JVA JV-06 HeW-10 EEV-07 EEJV-07 MVV-14 VV-14 Linmoor Your Majesty. Kuva: Mikko Marttinen / Kuvauksellista

Näyttelyt eivät minua nuoruudessa kiinnosta-neet, vaikka maltankoiramme kävikin parissa näyttelyssä ystäviemme avustuksella. Taisin jopa lapsena lausahtaa näyttelyssä: ”En tule enää koskaan näyttelyyn!”. Ensimmäistä eng-lanninspringerspanielia ostaessani lupasin kas-vattajalle Tarja Hovilalle, että ”voidaan me parissa käydä”. Teinpä siitäkin koirasta muoto-valion sitten aikanaan. Niin ne ajatukset muuttu-vat, kun aikaa kuluu.

Jäin miettimään pitkään lehden toimituksen esittämää kysymystä: ”Mikä vetää tuomaroinnin pariin?”. En keksinyt siihen yksiselitteistä vas-tausta. Koirat ovat elämäntapani ja päivieni ilo. Olen omistanut koiria pitkään ja kasvattanut vuodesta 2003. Olen esittänyt erirotuisia koiria näyttelyissä ja toiminut kehäsihteerinä. Olen trimmannut koiria ja matkustellut useisiin mai-hin näyttelyihin. Olen ollut aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja verijäljestystäkin olen harrastanut. Nyt oli aika kääntää uusi lehti koi-raharrastuksessa, ottaa vastaan uudet haasteet ja toteuttaa pitkään mielessä muhinut haave. Elä-mäntilanteeni oli sopiva toimeen tarttumiseksi ja ystävän tuki ja kannustus auttoivat ottamaan ensiaskeleet kohti tuomarin uraa. Tällä tiellä ollaan ja toivottavasti pitkään.

Ulkomuototuomarikurssille hakeutuminen ja soveltuvuustesti

Kennelliiton ohjeistuksessa määritellään, että ulkomuototuomariksi hakeutuva:- on hyvämaineinen henkilö, jolla ei ole rangais-tuksia eläinsuojelurikkomuksista eikä voimassa-olevia kurinpidollisia rangaistuksia- on koirien arvostelemiseen soveltuva ja niin fyysisesti kuin henkisesti tuomaritehtävään kykenevä- omaa laajan kynologisen kokemuksen ja luon-taisia taipumuksia tehtävään- on käyttäytymisensä ja arvostelukykynsä puo-lesta tähän tehtävään sopiva henkilö- on Kennelliiton jäsen ja osoittaa jatkuvaa har-rastusta kynologiseen toimintaan- on ollut sen rotujärjestön jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta, jonka alaisen rodun tuoma-riksi on hakeutumassa - on iältään 25-50 vuotta - on koiranomistaja ja mikäli mahdollista koi-rankasvattaja - on toiminut vähintään 10 vuoden ajan aktiivi-sesti harrastamansa rodun/rotujen hyväksi ja osoittanut hallitsevansa riittävät perustiedot - on pätevöity kehätoimitsija ja toiminut vähin-tään 5 kertaa pätevöitynä kehätoimitsijana - on suorittanut hyväksytysti kehätoimitsijakurs-sin, kasvattajan perus- ja jatkokurssi sekä Ken-nelliiton järjestämät alkeiskurssit (koiran raken-teellis-toiminnallinen tyyppi; rakenne ja liikunta sekä arvosteluperusteet ja tuomarietiikka)- näkee normaalisti (minimi AB-ajokortin vaati-mus ja normaali värinäkö)- on saanut rotujärjestön puollon ulkomuoto-tuomarikurssille

Mikäli henkilö täyttää edelliset ehdot, hän voi hakeutua muutaman vuoden välein Kennelliiton järjestämään soveltuvuustestiin eli ns. koirasil-mätestiin. Testiin samaan aikaan kanssani haki noin 80 ihmistä, joista noin 60 täyttivät em. ehdot

Olin puolittain salaa haaveillut tuomariurasta kauan, avoimemmin ja tavoitteellisemmin muutaman vuoden ajan. Haaveet muuttuivat todeksi ja nyt olen pätevöity ulkomuototuoma-ri ja ovet ovat avautuneet rajattomaan uuden oppimiseen.

Teksti ja kuvat: Sanna Kavèn

21 1/2015LURPPA

Kasvatustyöni kantanarttu (ylhäällä vasemmalla) C.I.B FIN & EE MVA EE & LT & LV & BALT VMVA LTVV-10-12 Nobhill Pretty Piece Of Adamant sekä Wildomar's-kasvatteja kolmessa polvessa.

ja saivat kutsun testiin elokuussa 2013. Se oli kaksiosainen eri viikonloppuina. Ensimmäisessä osassa kuvattiin kuuden erirotuisen koiran mit-tasuhteita, muotoja, rakennetta ja liikuntaa kirjal-lisesti sekä nimettiin koirien edustama rotu. Toi-sessa osassa arvosteltiin kirjallisesti rotumääritel-mää vasten kuusi ennalta kerrotun rodun (dalma-tiankoira) edustajaa ja sijoitettiin ne paremmuus-järjestykseen. Vuonna 2013 olin 20 silmätestin hyväksytysti suorittaneen kokelaan joukossa.

Silmätestiä seurasi haastattelukierros, joka tapah-tui Kennelliiton tiloissa Espoossa. Haastattelussa selvitettiin kokelaiden motivoituminen ja sopi-vuus ja selvästi myös se, miten kokelas käyttäytyy paineen alaisena. Olin 15 haastattelukierroksen hyväksytysti suorittaneden joukossa, jotka pääsi-vät ulkomuototuomarien peruskurssille.

Ulkomuototuomarien peruskurssi

Peruskurssille osallistui 18 kokelasta, joista kolme olivat uusimassa kurssia. Se sisälsi inten-siiviset viisi viikonloppua täynnä luentoja ja käy-tännön harjoituksia arvostelutehtävistä. Koulu-tuksia oli vetämässä useat ulkomuototuomarit ja muut asiantuntijat. Jokaiseen koulutuspäivään osallistuminen pakollista. Loppukoe järjestettiin tammikuussa 2014. Kokeessa oli kirjallinen ja käytännön osuus. Kirjallinen koe oli haastava ja se muodostui kurssilla käsitellyistä aihepiireistä. Käytännön kokeessa oli arvosteltavana koiria kolmesta ennalta kerrotusta ja koulutetusta rodus-ta (pitkäkarvainen mäyräkoira, suomenajokoira ja kerrynterrieri). Koiria oli yhteensä 13 ja ne arvos-teltiin kirjallisesti rotumääritelmään peilaten ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen aivan kuten kehässäkin.

Loppukokeen jälkeiset viikot tuloksia odotellessa olivat jännittäviä. Paineet olivat kovat, vaikka hylätyllä tuloksella pääsisi seuraavalle peruskurs-sille noin viiden vuoden kuluttua ilman uutta soveltuvuuskoetta ja haastattelua. Iloksemme kaikki kokelaat saivat hyväksytyn tuloksen ja olimme valmistuneet ulkomuototuomarien perus-kurssilta.

Tuomari ilman oikeuksia arvostella?

Peruskurssin jälkeen jokaisen kokelaan oli aloi-tettava rotujen opiskelut ”omasta” rodustaan eli

peruskurssilta valmistuva kokelas on käytännössä tuomari ilman oikeutta arvostella yhtään rotua. Oma rotu on se, jonka rotujärjestöltä on saanut puollon peruskurssille ja jota on harrastanut vähintään sen 10 vuotta. Itselläni tuo oli kasvatta-mani rotu eli englanninspringerspanieli.

Oman rodun oikeuksien hankkimiseksi kokelaan pitää saada rotujärjestöltä rodun erikoiskoulutus sekä käydä harjoittelemassa tätä rotua vähintään neljästi näyttelykehässä. Tämän jälkeen voi osal-listua rotujärjestön järjestämään arvostelukokee-seen, jossa kirjoitetaan koirista kirjalliset arvoste-lut (noin 6-10 koiraa) ja sijoitetaan ne parem-muusjärjestykseen. Suoritin englanninspringer-spanielien arvostelukokeen hyväksytysti touko-kuussa 2014 eli noin vuosi sen jälkeen, kun olin ilmoittautunut soveltuvuuskokeeseen.

Muiden rotujen arvosteluoikeuksien hankinta

Ellei tuomari harrasta erittäin suurilukuista rotua (esim. labradorinnoutajia), niin yhden rodun tuo-mareille ei tule paljon kutsuja näyttelyihin arvos-telemaan. Uusien rotujen opiskelu tarkoittaa joka rodusta rotujärjestöjen erikoiskoulutukseen osal-listumista. Vähälukuisista roduista (esim. clum-berinspanieli ja sussexinspanieli), riittää erikois-koulutus arvosteluoikeuksien saamiseen. Muista roduista pitää käydä näyttelyssä harjoittelemassa rotua ja sen jälkeen suorittaa arvostelukoe hyväk-sytysti.

Tähän mennessä eli reilu vuosi peruskurssin suo-rittamisen jälkeen olen suorittanut neljän rodun arvostelukokeen sekä saanut usean FCI ryhmän 8 harvinaisten rotujen arvosteluoikeudet. Vuoden 2015 kalenteri on jo täytetty useilla eri koulutus-,

Ensimmäisen springerini ensimmäinen serti eli tästä vasemmanpuo-leisesta koirasta FI MVA Adamant's Stardust se into koiranäyttelyihin sitten lähti :)

1/2015LURPPA22

harjoittelu- ja koetilaisuuksilla ja ensimmäiset arvostelutyöt ovat luvassa toukokuussa.

Ensisijainen tavoitteeni on opiskella rauhassa FCI ryhmän 8 rotuja, mutta minua kiehtoo myös 7-ryhmän rodut ja varmasti jonain päivänä tule-vaisuudessa anon niihin laajennusoikeutta. Uudella tuomarilla ei ole oikeutta hankkia oikeuksia muihin kuin oman rodun roturyhmään kuuluville roduille ilman erillistä myönnettyä laajennusoikeutta. Laajennusoikeutta ei saa ennen kuin on arvostellut vähintään viisi kertaa virallisessa näyttelyssä.

Koulutuksesta ylipäätään

En voi sanoa ulkomuototuomarikoulutusta hel-poksi. Niin peruskurssi kuin kaikki jatkokoulu-tukset uusien rotujen parissa syövät aikaa, energi-aa ja rahaakin (matkakuluista lähinnä, kun kukaan ei maksa opiskelusta kulukorvauksia). Kyse on myös pitkäaikaisesta opiskelusta. Jotta koiraharrastajalla on tähän mahdollisuuksia, on ympärillä oltava hyvät tukijoukot. Kurssin haku-kriteereissäkin lukee, että kokelaan tulee olla motivoitunut, soveltuva ja niin fyysisesti kuin henkisesti kunnossa. Jo näin uran alkumetreillä olen todennut em. kriteerien olevan tarpeen.

Kun ihminen on inspiroitunut ja omaa suuren intohimon asiaan, ei siinä edellä mainitut asiat paina eikä niitä edes ajattele rasitteena. Tilannetta voi verrata siihen, kun me koiraharrastajat olem-me valmiita tekemään lähes mitä vain, jotta pää-semme rakkaiden harrastustemme pariin satojen kilometrien päähän kelillä kuin kelillä ja kellonai-kaan mihin tahansa.

Suomen Kennelliiton järjestämä ulkomuoto-

tuomarikoulutus on korkeatasoista ja olen itse peruskurssin antiin todella tyytyväinen. Suoma-laista ulkomuototuomarikoulutusta arvostetaan korkealle ympäri maailman ja me suomalaiset koiraharrastajat voimme olla tästä ylpeitä. Rotu-järjestöjen järjestämät erikoiskoulutukset vaihte-levat tasoltaan melko paljonkin toisistaan, mutta olen ollut niihin tyytyväinen. Kehäharjoittelut yhdessä arvostelevan tuomarin kanssa ovat olleet antoisia. Olen ollut todella iloinen huomatessani ”vanhojen” tuomarien lämpimän vastaanoton, kun me uudet heitä lähestymme opiskeluasioissa.

Ulkomuototuomarina toimiminen

En ole ollut vielä varsinaisissa arvostelutehtävis-sä. Aiempi rooli kehän sisällä näytteilleasettajana tai kehäsihteerinä tulee muuttumaan. Tulevaisuus on siis haasteita täynnä, mutta samalla todella antoisaa.

Harrastajilla voi olla käsitys, että tuomarielämä olisi täynnä ”glamouria” ja ilmaisia lomamatkoja. En nyt puhu kokemuksen suurella rintaäänellä, mutta näyttelyt eivät ole aina siisteissä messuhal-leissa. Hotelleissa ei asuta viiden tähden hotel-leissa sviiteistä puhumattakaan. Työtehtävät kes-tävät usein aamusta iltaan ja eikä turistireissuja välttämättä tehdä kuin lentokentän tax free -liikkeissä. Matkakulut korvataan ja päiväraha maksetaan, mutta muita rahallisia korvauksia ei tule. Ulkokehissä voi sataa räntää vaakasuorassa tai olla painostava paahde, mutta silti tuomari arvostelee hymyillen jopa 100 koiraa. Ulkomailla tuomari työskentelee mahdollisesti kehäsihteerin kanssa, joka hädin tuskin puhuu samaa kieltä eikä kielitaitoa ole välttämättä paljon koko näyttely-toimikunnassa. Syyt tuomariuralle lähtemiseen on löydyttävä ihmisestä syvempää sisältä. Tuomarilla on oltava intohimo tehtäväänsä ja suuri kiinnostus eri rotui-hin ja arvostelutehtäviin. Tehtävässä vaaditaan myös joustavuutta, kykyä selviytyä haastavista-kin tilanteista ja ennen kaikkea sosiaalisia taitoja.

Sanna Kavén

MEJÄ TAPAHTUMIA:

MEJÄ-jälkientekokurssi keväällä 2015Varsinais-Suomen kennelpiirin alueella vuosittain järjestettävä L-SSK ry.,SSN, TSMK, ja AN jäsenille ilmainen MEJÄ-jälkientekokurssi, jossa ensikertalaisille opetetaan MEJÄ-kokeen säännöt ja tapahtumat, annetaan vinkkejä koiran jäljestämiskoulutukseen sekä opastetaan jälkientekoon ja suunnistukseen teoriassa ja käytännössä. Tänä vuonna järjestämisvuorossa on Salon Seudun Noutajat ry ja kurssi järjestetäänSalossa kaksipäiväisenä.

1. koulutuspäivä sunnuntaina 29.3.2015 - teorialuennot

2. koulutuspäivä sunnuntaina 12.4.2015 - käytännön maastoharjoitukset

Tiedustelut Salon Seudun Noutajat/ Mikko Ahti puh. 050 484 3106 tai L-ssk Mejä/ Kaisa Railomäki p.040-5344387 (iltaisin) tai kaisa.railomaki@gmail.com Ilmoittautumiset Ke 18.3. mennessä sähköpostitse Kaisalle!

Mejä iltakoe ma 4.5.2015 Marttila

AVO, VOI max. 6 koiraa, etusijalla järjestävän yhdistyksen jäsenet. Ylituomarina Virpi Solla, toisena tuomarina Mikko Ahti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kaisa Railomäki, Jäkälätie 10, 21450 Tarvasjoki Iltaisin klo 17 jälk. p 040-5344387 . kaisa.railomaki@gmail.comMaksu 50€ maksetaan tilille FI4357112720008932 KOEPAIKAN VARMISTUTTUA!

Mejä iltakoe ma 15.6.2015 Tarvasjoki AVO, VOI max. 6 koiraa, etusijalla järjestävän yhdistyksen jäsenet. Ylituomarina Marko Aaltonen, toisena tuomarina Mikko Ahti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kaisa Railomäki, Jäkälätie 10, 21450 Tarvasjoki Iltaisin klo 17 jälk. p 040-5344387 . kaisa.railomaki@gmail.comMaksu 50€ maksetaan tilille FI4357112720008932 KOEPAIKAN VARMISTUTTUA!

TULOSSA!! L-SSK ry:n Juhlamejäkoe 30.8.2015 Marttila-Tarvasjoki

23 1/2015LURPPA

1/2015LURPPA24

Perusasioiden äärellä

Eläimen koulu�aminen perustuu palkkion taitavaan käy�öön, oli se si�en koiralle tokon evl-liikkeet

tai �ikerin roko�aminen, jopa marsujakin voi koulu�aa samoin perustein, toteaa Köyliön ja Säkylän

4H:n toiminnanjohtaja ja Ke�erä-Team koulu�aja Marja-Liisa Lainepää. Koiran koulutus alkaa

yksinkertaises� siitä, e�ä koira o�aa kontak�a ohjaajaansa. Koulu�ajan on puolestaan tehtävä ensin

itselleen selväksi, mitä hän koulutuksessa tavoi�elee.

Esimerkkinä hihnakäytös

- Ohjaajalla on jotain, mitä koira haluaa ja ohjaaja �etää, mitä se haluaa koiralta, kitey�ää

Marja-Liisa. Halu�u käytös pilkotaan pieniin paloihin ja edetään askel kerrallaan. Jos ei

kontak�a esimerkiksi synny kotona, sitä tuskin syntyy muuallakaan kun virikkeet lisääntyvät.

Haaste�a tuo myös se perusasia, e�ä ihminen pyytää koiralta sille luontaises� kuulumaton-

ta käytöstä, kuten hihnassa kävely. Pennun kanssa leikitään ensin lähellä pysymisleikkejä,

palkataan jo siitä ja kontak�n o�amisesta. Vaikeustasoa nostetaan pikku hiljaa, totutetaan

hihnaan, josta muodostuu turvavyö eli tarvi�aessa estää vahinkojen syntyminen ja laki

�etys� vaa�i koiran kytkemisen. Häiriötä lisätään pikku hiljaa: ensin sisällä, eteinen, ovi

aukeaa, oma piha jne. Hihnakäytöksen ope�elussa täytyy luovia myös koiran rii�ävän

liikunnan tarpeen tyydy�ämiseksi. Parasta olisi saada purkaa energiaa vapaana juosten.

Aina kun koira pääsee vetämään hihnassa, käytös vahvistuu. Väärän tavan oppiminen tapah-

tuu helpos�, koko ajan on menossa kilpailu oikean ja väärän tavan välillä, kummassa vaaka-

kupissa on enemmän massaa. Ei-halu�u käytös vie oppia taaksepäin. Mu�a vastaavas�

koiran koulutus tapahtuu vetoketjuperiaa�eella, jos asiat tuntuvat liian vaikeilta, palataan

helpompaan ja edetään siitä taas askel kerrallaan, summailee perusasioita Marja-Liisa.

1. Salla Teppo testaa he� makupalan toimivuuden ja saa U�lta kontak�n häkin oven avaudu�ua2. Ulos tullaan vasta luvan saatua3. Ja he� maassa on voimassa 10 sekunnin sääntö, jos ei istuminen ja kontak�a tule 10 sekunnissa, aloitetaan uudelleen autosta

Teks� ja kuvat: Sari Nyman

KONTAKTIA ETSIMÄSSÄ

Kun kontak�a on harjoiteltu rii�äväs� itsekseen, voi häiriötä kasva�aa pikku hiljaa. Toisen ihmisen ohi�aminen huomio�a, toisen ihmisen ja toisen koiran ohi�aminen huomioi�a. Harjoitukset on hyvä aloi�aa hallitus� rauhallisella paikalla, koiraystävät ovat tässä oiva apu. Ja sen jälkeen siirrytään vasta “julkisille paikoille”, jossa ärskykkeet lisääntyvät huoma�avas�. Marja-Liisa, Ripsu, Susanna, Helmi, Salla ja U� harjoi�elevat

25 1/2015LURPPA

Namipalat mo�voivat Ripsua jaluoksetuloja on helppo harjoitella, tärkeitä toistoja saadaan aikaan mukavas�

U� on harjoitellut käsikosketusta ahkeras� ja saanut jo loistavas� kestoa siihen. Tämä oiva taito rauhoi�aa energistä spanieliakin kummas� ja on hyvä huomion siirtämiseen muualle levottomassa �lanteessa tai vaikka lääkärin vastaanotolla. U� kestää makupalan lähelle tuomisen sitä saama�a ja vieraan ihmisen käsi�elyn helli�ämä�ä käsikosketusta.

- Niin käsikosketuksen, kuin muunkin ope�elun kanssa, pätee perussääntö: sitä saat, mitä vahvistat. Eli palkkaamisen ajoituksen kanssa on oltava tarkkana. Kaikki taidot vaa�vat toistoja ja vielä kerran toistoja. Koiran koulu�aminen ope�aa myös koulu�ajaa koulu�amaan ja oppii myös huomaamaan koirien erilaiset persoonat. Ja koira oppii koko ajan ollessaan läsnä ihmisen kanssa, ei vaan erikseen koulutustuokioissa.Koirankoulutus on mielenkiintoinen aihe, ju�ua siitä rii�äisi vaikka kuinka ja aina voi kehi�yä, toteaa Marja-Liisa.

Käsikosketus on hyvä rauhoituskikka,

sillä käsi on ”aina mukana” ja koira

löytää mielekästä tekemistä ja

unohtaa ympäröivät jänni�ävät jutut.

Tammikuisen näyttelyn, TOP DOG SHOW:n, puheenjohtaja Åsa Gustafsson lähetti yhdistyksellemme myös kiitoksia osallistumisesta näyttelyyn:

Koko viikonloppu sujui upeasti ja jokainen työpanos on ollut tarpeellinen. Siitä ISO KIITOS kaikille talkoolaisille.

L-ssk kiittää siis myös aktiivista jäsenistöään, nähdään taas maaliskuun näyttelyssä!

Kuva: Merja Saastamoinen

Kuvassakerhommetalkoolaisjoukkoa

Vinkkejä vierailuun

Kesäterasseja:Radisson Blu MarinaPapa JoeKatarinaRavintola Koulun takapihaVaakahuoneen paviljonkiWanha Rah�laivaTårget

TorreMarinaRantaker�uUusi Apteekki

Cybershop vaateliike

Kahvila Just Time

Rengasliike Kaerlan kumi

Cafe Manuela

Cafe Voltaire

Alvar

Turun lähiseutuja:

Kelloliike Iisakki (Loimaa)

Kesäkahvila Sa�mark (Parainen)

Haukanpesä E 18 �e,

matkalla Turku-Helsinki

Raision kukkatalo

Raision Mc Donaldsin autokaistalla

sai koira ihan oman purkin koirankeksejä

- Täällä meidät on otettu mukavasti vastaan ja jossain on jopa tarjottu vesikuppia, vuh hau ja kiitos!

1/2015LURPPA26

karvakuonon kanssa Turussa ja lähiympäristössä

Kuva: Mikko Saariketo

Kuva: Tiina Hurri

Sulo 3,5 kk Tårgetin terassilla

Lisbeth hurmasi Kaerlan kumin henkilökunnan ja asiakkaatja sai oikein hyvää palvelua

LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO-SYDVÄSTRA-FINLANDS SPANIELKLUBB ry.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

Vuosi 2015 on yhdistyksen 50. toimintavuosi. Juhlavuoden aikana pyritään edelleen toteu�amaan sääntöjen mukaisia tarkoitusperiä toimimalla spanielirotuisten koirien, niiden kasva�ajien ja omistajien parhaaksi. Varsinaisessa toiminnassa noudatetaan en�siä linjoja, toimintamuotoja mahdollisuuksien mukaan lisäten ja kehi�äen.

KOKOUKSET, ULKOILU- JA KERHOILLAT

Yhdistyksen säännöissä määrätyt viralliset kokoukset pidetään sääntöjen edelly�äminä ajankoh�na, vuosikokous maaliskuussa ja vaalikokous marras- joulukuussa. Kokousten lisäksi järjestetään ulkoilupäivä kevään aikana sekä mahdollisuuksien mukaan pa�kkaretkiä, kerhoiltoja ja pentu tapaamisia. Hallitus järjestää Piian Pys� kilpailun keväällä. Kerhon 50 vuo�sjuhla vietetään 5.9.2015.

NÄYTTELYT, KOKEET JA MUU VARSINAINEN TOIMINTA

Osallistutaan 24-25.1.2015 kansainväliseen koiranäy�elyyn järjestämiseen Top Dog Show allianssin jäsenenä. 7.6.2015 järjestetään oma näy�ely FCI:n ryhmille 1&9, ja 5&7/8 Mynämäellä. Osallistutaan Varsinais-Suomen Kennelpiirin järjestämään kansainväliseen koiranäy�elyyn 28-29.3.2015.

Lounais-Suomen Spanielikerho-Sydvästra-Finlands Spanielklubb ry:n

sääntömääräinen vuosikokous pidetään

�istaina 17.3.2015 kello 19.00 Varsinais-Suomen Kennelpiirin �loissa,

Hiihtomajanpolku 20, Turku.

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Kokouksen laillisuuden toteaminen

4. Työjärjestyksen hyväksyminen

5. Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

6. Vuoden 2014 �linpäätöksen hyväksyminen

7. Toiminnantarkastajien lausunto

8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen �livelvollisille

9. Muut kokouksen keskusteltavaksi tuodut asiat

10. Kokouksen pää�äminen

Hallitus

Kokouksessa jaetaan myös vuoden 2014 parhaiden koirien palkinnot.Kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

KOKOUSKUTSU

27 1/2015LURPPA

KASVATUS- JA NÄYTTELYTOIMIKUNTA

Toiminta

- järjestämme näy�elykoulutusta, mikäli osallistujia on rii�äväs�.

- järjestämme match show keväällä, mahdollises� toinen syksyllä

- järjestämme mahdollises� koira-aiheisia luentoja ja kursseja

Tiedotus

Näy�elytoimikunta �edo�aa tapahtumista jäsenille kerhon ko�sivuilla, Facebookissa ja Lurppa-lehdessä.

JÄLJESTÄMISKOETOIMIKUNTA

Osallistutaan huh�kuussa perinteiselle neljän kerhon Mejä-kurssille opastamaan jälkienteossa.

Järjestetään yhteistyössä Agilitytoimikunnan kanssa 1-2 epäviralliset agilitykisat

Vanton �lalla keväällä ja syksyllä 2015.

Iltakoe 4.5.2015, AVO, VOI max. 6 koiraa.

Iltakoe Tarvasjoella 15.6.2015, AVO,VOI max. 6 koiraa. Ylituomarina Marko Aaltonen ja toisena Mikko Ah�. 50v. juhlakoe

30.8.2015 Mar�la-Tarvasjoki, AVO, VOI max. 24 koiraa. Tuomarein toimivat Pia Kairenius, Veijo Suoranta, Marko

Aaltonen.

Lohkon 2 lohkovastaavalle (Ulla Ketola, Cockerspanielit ry) on ehdotetaan, e�ä lohkon 2 edustaja SSL:n

mestaruuskokeeseen vuonna 2015 valitaan pistenäy�öjen mukaises�, kuten vuonna 2014.

TAIPUMUSKOETOIMIKUNTA

- Järjestetään taipumuskoeharjoitukset- Järjestetään kahdet spanielien taipumuskokeet- Pyritään neuvomaan taipumuskokeisiin lii�yvissä kysymyksissä

TOTTELEVAISUUSKOETOIMIKUNTA

- Järjestetään mahdollisuuksien mukaan to�elevaisuuskoulutusta ulkona sekä mahdollises� sisäkoulutusta talvella. - Järjestetään A�en Aarre-kilpailu syksyllä. - Osallisutaan joukkueella TOKO-ystävyyso�eluihin L-SSK – TKY ja L-SSK – TKY – AN sekä mahdollises� TOKO-arvokisoihin. - Pyritään järjestämään virallinen to�elevaisuuskoe - Pyritään järjestämään epävirallinen TOKO-koe - Pyritään järjestämään arkito�elevaisuuskoulutusohjaajakurssi

AGILITYTOIMIKUNTA

Kevätkaudella järjestetään agilityn koulutus- ja täsmäkoulutuspäiviä 3-4 kpl kysynnän mukaan. Koulu�ajaksi Juha Kujalan ohella kysymme myös muita, koska vierailevia koulu�ajia on pyyde�y.Järjestämme yhdessä mejätoimikunnan kanssa "Juhlaepikset", eli epäviralliset agilitykisat, missä on huomioitu kerhon juhlavuosiMikäli kysyntää ilmenee, järjestämme alkeiskurssin. Pyrimme huomioimaan erityises� nuoret, vasta aloi�elevat harrastajat. Tukikohtana on edelleen Vanton �la Raisiossa. Loppukesällä - alkusyksyllä järjestämme toiset kisat yhdessä mejätoimikunnan kanssa.Koulutuspäiviä järjestetään 3-4 kevätkauden tapaan. Mahdollisuuksien mukaan käytämme koulu�ajina myös harrastuksessaan pidemmälle eh�neitä kerhon omia harrastajia.Koulutuspäivien yhteyteen on mahdollista järjestää oheistapahtumina esim. pentupaineja, tokoilua yms. Jos löytyy innokkaita osallistujia ja vetäjiä, järjestetään em. oheistoimintaa.

1/2015LURPPA28

Spanielipatikka Marttilassa

1.3 klo 10 -13. Tervetuloa koko perheen ja koirien kera ulkoilemaan spanielimaisessa seurassa. Paikalla pientä ohjelmaa, lenkkeilyä ja tarjoilua. Mahdollisuus paistaa omia makkaroita!Tavataan Heikolan kyläseuran Huhtaanmajalla, ajo-ohje Marttilan keskustasta Heikolantietä T-risteykseen asti, käänny vasemmalle ja heti oikealle Karhunpääntielle, jatka kunnes tie laskee ja näet mutkassa oikealla merkit. Käänny oikealle mäen päälle ja tulet majan pihalle. Terveisin L- ssk hallitus

LURPPA- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA

Lounais-Suomen Spanielikerhon jäsenleh� Lurppa ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa: helmi-, touko- kesä-, syys- ja joulukuussa. Toimikunta toimi�aa ajankohtaista aineistoa myös Spanieli-lehteen. Painatuskuluja pyritään ka�amaan mainostuotoilla.

Kerhon ne�sivuja päivi�ävät toimikun�en vetäjät. Olemme mukana facebookryhmässä.

MUU KOULUTUS

Hallitus avustaa ja kannustaa jäsenistöä peruskoulutukseen lii�yvissä asioissa, sekä ylläpitää toimihenkilöiden pätevyy�ä ja toimintaedellytyksiä suomalla heille �laisuuden osallistua alansa koulutukseen kokeiden ja tapahtumien vaa�malla tasolla. Taloudelliset avustukset koulutuksia koskien on ano�ava erikseen hallitukselta.

YHTEYDET ROTUJÄRJESTÖÖN, KENNELPIIRIIN JA MUIHIN YHDISTYKSIINPidetään yllä.

YHDISTYKSEN TALOUS

Hallitus pyrkii hoitamaan yhdistyksen talou�a laadi�ua talousarviota nouda�aen. Pitkäl� taloudellinen vastuu lankeaa kuitenkin toimialakohtaisille toimikunnille. Jäsenmaksut hallitus esi�ää seuraavas�: vuosijäsen 30,00 € Lurppa- ja Spanielileh�, kannatusjäsen 19,00 € Lurppa-leh�, perhejäsen 6,00 €.

Hallitus

Mejätoimikunta:Pj. Kaisa RailomäkiJuha- Pekka RailomäkiAnu IkonenMia KarlssonMarika RaittinenTeija KorpelaKatja Nortunen

Agilitytoimikunta:Pj Oili StenroosRiitta PaganusKaisa RailomäkiKatja NortunenTeija KorpelaJari Juhannusvuori

Näyttely- jakasvatustoimikunta:Pj. Katja AlhoMerja SaastamoinenJannika BackmanSanni Ala-UotilaMari Salminen

TaipumuskoetoimikuntaPj. Maija JaakolaAntero NiittymäkiJohanna SöderholmKaisa MäkinenKrista Suonpää

Tottelevaisuustoimikunnan asiat hoitaa Åsa Liljeqvist

29 1/2015LURPPA

Lounais-Suomen Spanielikerho ry.Hallitus 2015PuheenjohtajaMerja SaastamoinenOlavintie 4, 23100 Mynämäki040 722 6290merja.saastamoinen(at) dnainternet.netVarapuheenjohtajaKirsi Niittymäkigsm 0400 600 637kirsi.niittymaki (at) pp.inet.fiJäsenetMaija Jaakola 040 702 9711Terttu Hellberg 02-438 6712Riitta PaganusAnu Ikonenanu.ikonen@pp1.inet.fiKatja Alho 040 721 5466Pekka Tainio 0400 164 977Kaisa Railomäki 040 534 4387SihteeriÅsa Liljeqvist 02-231 5123asa.liljeqvist@gmail.comRahastonhoitajaRiitta PaganusRistenperäntie 1923140 Hietamäkiroosnell.kennel@gmail.compuh. 040-5125031KirjanpitäjäTerttu HellbergLumparlankatu 4 C 6621200 Raisio02 4386 712terttu.hellberg@dnainternet.net

Jäsenmaksut

2015Vuosijäsen 30€ (Lurppa- jaSpanieli-lehdet)Kannatusjäsen 19€ (Lurppa)Perhejäsen 6€ (ei lehteä)

ToimikunnatJäljestyskoetoimikuntapj Kaisa Railomäki040 534 4387AgilitytoimikuntaOili Stenroosoilistenroos (at) gmail.comTaipumuskoetoimikuntapj Maija Jaakola040 702 9711Näyttely- ja kasvatustoimi-kuntapj Katja Alho040 721 5466Lurppa-toimikuntaSari Nyman p. 040 5555 534lurpantoimitus@gmail.com

Kerhon yleistili:TilinumeroFI0357112720009070Saaja: Lounais-Suomen Spa-nielikerho-ryViesti: Kirjoita mistä maksat,esim. Lurppa 4/2013 ½ sivua.Kaikki maksut MEJÄä ja jäsenmaksuja lukuun ottamatta.HUOM! Jäsenmaksun tilinumeronsaat jäsensihteeriltäliittyessäsi jäseneksi.MEJÄn tilinumero on FI4357112720008932

MuuttoimihenkilötJäsensihteeriRiitta PaganusRistenperäntie 19, 23140 HietamäkiP. 040-5125031lssk.jasensihteeri@gmail.comKalustonhoitajaPekka Tainio 0400 164 977Asuntovaunun hoitajaKari Mattila 041 445 5599kari.mattila51@pp.inet.fiKiertopalkintojen hoitajaRiitta Paganus 040 512 5031roosnell.kennel@gmail.comAllianssin / kenneltoiminnanyhteyshenkilöLeena Laine 050 337 3489

www.l-ssk.�

Taipumuskoetoimikunta tiedottaa!

Juhlavuoden kunniaksi järjestämme tänä vuonna harjoitukset

myös keväällä ja helatorstain kokeessa on kaksi tuomaria!

Tule rohkeasti mukaan viettämään hauskaa päivää metsässä!

Taipumuskoeharjoitukset torstaina 7.5.2015 illalla

Ilmoittautumiset: jaakola.maija@gmail.com

Spanielien taipumuskokeet

Helatorstaina 14.5.2015

Ylituomarina Harry Vilkman ja toisena tuomarina Riitta Vilkman

Ilmoittautumiset 8.5.2015 mennessä osoitteella jaakola.maija@gmail.com

tai Maija Jaakola, Kiikunlinnantie 106, 21510 Hevonpää (puh. 040-7029711).

Osallistumismaksu 30€ maksetaan kerhon tilille FI03 5711 2720 0090 70.

Kuitti maksetusta osallistumismaksusta liitetään ilmoittautumisen mukaan.

Kokeeseen otetaan enintään 16 koiraa.

Kuva: Kaisa Mäkinen. P.S. Taippareissa ei sentään tarvitse metsästää hirveä :)