Kotiseutukosteikko Life –hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko

Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema – Biodiversiteetti

Alueen lähtötilanne 09.06.2011

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalue hakkuun jälkeen 12.05.2012

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalue hakkuun jälkeen 12.05.2012

Kuva: Timo Niemelä

Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat

Hankkeen tavoitteet:- Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua ja maiseman moni-ilmeisyyttä sekä kehittää kohteesta monitavoitteellisen luonnonhoidon mallialue- Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä - Edistää luonnon monimuotoisuutta- Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä

Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikko perustettiin yhden maanomistajan maalle, ylemmillä padotustasoilla

kosteikon tiedettiin aiheuttavan vähäistä kuivatushaittaa toisen maanomistajan alueella - Kosteikko rakennettiin veden vaivaamaan alavaan ja soistuneeseen metsänotkoon

- Kosteikon vedet kertyvät erittäin pieneltä noin 5,5 hehtaarin suuruiselta valuma- alueelta

- Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston - Kosteikon patorakennuspaikka on kivinen ja muu kosteikkoalue märkää ja huonosti työkoneita kantavaa

Kosteikon rakentamista edeltävät työt• Työt kohteella aloitettiin kosteikolle johtavan huolto- ja hoitotien tasaamisella

Kuva: Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen 23.05.-28.05.2013• Patopenger rakennettiin homogeenisen ja pintamaista paljastetun sedimentin päälle• Patorakennuspaikalta kuorituista kivistä, kannoista ja pintaturpeista rakennettiin

varsinaisia patomaita tukeva luja ja kaivinkonetta kantava padon takaosa

Kuva: Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen• Riittävän suurikokoinen (kuvassa 21 tn) kaivinkone parantaa työn tuottavuutta kohteilla,

joissa patorakennustyöt sisältävät paljon kantojen repimistä ja painavien kivenmurikoiden liikuttelua

Kuva: Timo Niemelä

Patokaivon asentaminen• Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta

voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi

Kuva: Timo Niemelä

Patokaivon asentaminen • Kaikki putkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 12 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla• Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen

Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo Spiro SN 4, 675/600 mm: 850 € sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet: 400 € sis. alv

Kuva: Timo Niemelä

Patokaivon asentamisessa huomioitavia asioitaPatokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jotta putkien päälle tuleva maatäyttö ei pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen

Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa maatäytöt joudutaan toteuttamaan padon vedenpidätyskykyvaatimusten vuoksi jäykkärakenteisilla ja huonosti muovautuvilla savimailla

Huom. Periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteella käytettyä kaivoa, © Timo Niemelä

Kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 675/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2000 mm - lietepesän syvyys 300 mm - kiinteän padotusputken pituus 750 mm - liikkuvan padotusputken pituus 450 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 500 mm: (-28 cm < suunnitelman padotustaso < +21 cm)

Patopenkereen rakentaminen• Padon rakennusmateriaaliksi kaivettiin kosteikon puolelta savensekaista hiesua

Kuva: Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen• Patopenger rakennettiin kerroksittain, ja aika ajoin massoja tiivistettiin kaivinkoneen teloilla• Patopenkereen harja rakennettiin noin 55 cm:ä ylemmäksi kuin kosteikon maksimipadotustaso

Kuva: Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen• Vesien johtamisen varajärjestelmänä käytetyn rumpuputken vesijuoksu asennettiin noin 30

cm kosteikon ylimmän padotustason yläpuolelle• Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen

kauhalla liipaten

Kuva: Timo Niemelä

Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä• Kosteikon perustamiseksi rakennettiin noin 70 metriä pitkä pato• Padon harja rakennettiin keskimäärin noin 3,5─4 metriä leveäksi, jotta hoitotoimenpiteitä

voidaan toteuttaa jatkossa maatalouskoneita apuna käyttäen • Patopenkereen keskimääräiseksi korkeudeksi mitattiin noin 2 metriä

(Pengerkorkeus on määritetty suuntaa-antavasti patorakennuspaikan homogeenisen sedimentin tasosta)

Patorakennustöiden kustannukset ja työssä käytetty kalusto:

- Kaivinkonetyöt 39,5 h x 84,32 € / h = 3330,64 € sis. alv + kaivinkoneen siirtokustannukset 1364 € sis. alv - Työt toteutettiin Hyundai 210 LC-7A telakaivinkoneella, joka oli varustettu kauhankallistajalla

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt

Suunnitelmassa esitetyistä kosteikkoalueen muotoilutöistä päätettiin luopua, koska 1.) Maaperä oli märkää ja huonosti konetta kantavaa → tällöin voitiin välttää tarpeetonta kasvillisuuden vahingoittamista ja turvata siten patoamisen positiivisia linnustovaikutuksia 2.) Kosteikkoalueella oli jo luontaisista maaston pinnan- muodoista johtuvaa syvyysvaihtelua, eikä saarekkei- den rakentamisesta nähty tästä syystä kovinkaan suur- ta lisäarvoa kosteikon tuottamille linnustovaikutuksille

Kuva: Timo Niemelä

Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen

• Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina

• Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat ainakin vuoden 2015 loppuun asti

Kuvat: Paavo Porkka

Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen

Kuva: Mika Tonteri

• Poikkeuksellisen kuivan kesäkauden aikana kosteikkoon ei juuri kertynyt vettä, marraskuun puoliväliin mennessä kohteen vesipinta oli kuitenkin enää vain 20 cm alle suunnitellun peruspadotustason. Kohteen valuma-alue vain noin 6 ha!

Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen

Kuva: Mika Tonteri

• Poikkeuksellisen kuivan kesäkauden aikana kosteikon vesipinta ei juuri noussut, marraskuun puoliväliin mennessä kosteikon vesipinta

Kuva: Mika Tonteri

Kuva: Mika Tonteri Kuva: Mika Tonteri