Johdatus viestintään, teema 2:Johdatus viestintään, teema 2:OrganisaatioviestintäOrganisaatioviestintä

P1 Johdatus viestintään sivuaineopiskelijoille

professori Leif Åbergkevät 2010

OrganisaatioviestintäOrganisaatioviestintä

ominaista:organisoidut puitteettavoitteellisuusteknisten viestinten käyttö

Organisointi ja organisaatioOrganisointi ja organisaatio

Organisointi:tapahtuma, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen sellaisia tavoitteita, joihin yksinään eivät yltäisi

Organisaatio:ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä

Työyhteisölle on siten ominaistaTyöyhteisölle on siten ominaistaihmisryhmittymäyhteinen tavoitevoimavarat kuten koneet, laitteet, raaka-aineet, raha, työvoima, tieto ja viestintätyön ja vallan jakoviestinnän rakentuneisuusmahdollisuus yksilön tavoitteiden ja tarpeiden tyydyttymiseenyhteisökulttuurin synty ja muuntuminen

OrganisaatioviestintäOrganisaatioviestintä

Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta

Työyhteisön viestintäjärjestelmäTyöyhteisön viestintäjärjestelmä

kokonaisuus, joka muodostuukäyttöön otetuista viestintäkanavistaviestinnän järjestelyistä javiestinnän säännöistä

YhteisöviestintäYhteisöviestintä

Yhteisöviestintä on työyhteisön viestintätoiminto eli funktio, jossa viestinnän keinoin tuetaan työyhteisön tavoitteiden saavuttamista pitkäjänteisen profiloinnin, tiedotus- ja yhteystoiminnan sekä luotauksen avulla.

Rowleyn ja Roevensin Rowleyn ja Roevensin muutosviestinnän mallimuutosviestinnän malli

Tasapaino-tila

Muuntumistila,transformaatio

Hallinnan tila, ”kontrollissa”

Kaaos-tila

Vahvistaminen Kyseen-alaistaminen

Vakuuttu-neisuus

Yllytys

Muutos

Bifurkaatiomallin sijoittaminenBifurkaatiomallin sijoittaminenR&R:n malliinR&R:n malliin

Tasapaino-tila

Muuntumistila,transformaatio

Hallinnan tila, ”kontrollissa”

Kaaos-tila

Vahvistaminen Kyseen-alaistaminen

Vakuuttu-neisuus

Yllytys

Viestintä ja bifurkaatiot: Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, Pekka Aula 1994, 19991999

Integroiva viestintäDissipatiivinen viestintä

vision, arvojen ja uusien toimintamallien vision, arvojen ja uusien toimintamallien rooli viestinnässärooli viestinnässä

visioviestintä:näyttää suunnantuo jatkuvuutta

yhteiset arvot:suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään

Tasapaino-tila

Muuntumistila,transformaatio

Hallinnan tila, ”kontrollissa”

Kaaos-tila

Vahvistaminen Kyseen-alaistaminen

Vakuuttu-neisuus

Yllytys

Muutos

Evoluutio: YHDESSÄ POHDITUT JA SISÄISTETYT ARVOT

Visioinnin ja arvojen rooliVisioinnin ja arvojen rooli

visioviestintä:näyttää suunnantuo jatkuvuutta

yhteiset arvot:suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään

Tasapaino-tila

Muuntumistila,transformaatio

Hallinnan tila, ”kontrollissa”

Kaaos-tila

Vahvistaminen Kyseen-alaistaminen

Vakuuttu-neisuus

Yllytys

Muutos

Evoluutio: JAETUT ARVOT

Integroitu kokonaisviestintäIntegroitu kokonaisviestintä

tässä integroitua markkinointiviestintää laajemmassa mallissa otetaan huomioon yrityksen kaikki viestinnän muodot, ei vain suoranaisesti markkinointiin liittyvätesimerkki: Åbergin pizza

Yhteisöviestinnän funktiotYhteisöviestinnän funktiot

Miksi työpaikalla viestitään? -> funktiot:1 perustoimintojen tuki2 profilointi3 informointi4 kiinnittäminen5 sosiaalinen kanssakäyminen

koko työyhteisö

1. sisältö:tuote, palvelu

sisäinen2. suunta:ulkoinen

Tulos-vies-tintä

Funktiomallin ulottuvuudet:

Funktiomallin ulottuvuudet:Funktiomallin ulottuvuudet:1. sisältö:

tuote, palvelu

koko työyhteisö

sisäinen2. suunta:ulkoinen

Tulos-vies-tintä

Tulos-vies-tintä

markki-kinointi,

kumppa-nuus-

verkot

sisäinenoperatii-vinentyövies-tintä

Tulos-vies-tintä

tuote/palvelu-

profiili, brandi, näidentutkimus

yritys/johta-japrofiili, maine, näi-den tut-kimus

Tulos-vies-tintäul-

koinentiedotus,

yhteystoimintaja luotaus

si-säinentiedotus,yhteystoimintaja luotaus

Tulos-vies-tintä

työhönperehdyttäminen

työyhteisöönperehdyttä-

minen

Tulos-vies-tintä

markki-kinointi,kumppa-

nuus-verkot

sisäinenoperatii-vinentyövies-tintä työhön

pereh-dytys

työyhtei-söön pereh-

dytyssis.tiedotus,yhteys-toimintaja luo-taus

ulk.tiedotus,

yhteys-toiminta

ja luo-taus

tuote/palvelu-

profiili, brandi, näidentutkimusyritys/johta-japrofiili, maine, näi-den tut-kimus

Henkilölähiverkoteli

läheisverkostot

Puska-radio

Tulosviestinnän keinot

HYVÄPERIMÄ

Sisäinenlegitimiteetti

Ulkoinenlegitimiteetti

KehysKehys--kertomuskertomus VISIO:

palmusaaret

YK:n lapsenoikeuksienyleissopimus

ISCA

HYVÄPERIMÄ

VISIO:palmusaaret

1922Ester

Ståhlberg

kansalaissodan orvot ja kodittomat

Koteja kodittomille

lapsille

kansainvälisetsisarjärjestöt

sijaiskoditlomakoditperheryhmäkodit

innovatiivisiayhteistyömuotoja

valmennustukiperheet

Tiukula-talon palvelutheikoimmassa

asemassa olevienlasten oikeudet

PelastakaaLapset-liitto

VISIO:palmusaaret

YK:n lapsenoikeuksienyleissopimus

ISCA

1922Ester

Ståhlberg

kansalaissodan orvot ja kodittomat

Koteja kodittomille

lapsille

kansainvälisetsisarjärjestöt

sijaiskoditlomakoditperheryhmäkodit

innovatiivisiayhteistyömuotoja

valmennustukiperheet

Tiukula-talon palvelutheikoimmassa

asemassa olevienlasten oikeudet

Pelastakaa Lasten visio:”Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka

kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa

heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään”

Liiton missio:”Pelastakaa Lapset taisteleelasten oikeuksien puolesta

parantaakseen välittömästi japysyvästi lasten elämää

kaikkialla maailmassa”HYVÄ

PERIMÄ

Laadukaslastensuojelunammattilainen

Adoptiot

Avo- ja sijaishuoltoEnnalta

ehkäisevä työ

Herkkä, luotettavaja nopea auttaja, paikallisesti ja

maailman laajuisesti

Pitkäjänteinenlähialue- ja kehitystyö

Humani-taarinen apu

Vapaaehtoinenkansalais-

toiminta

Lapsipoliittinenvaikuttaja

Lasten aktivoija

Yhteistyön rakentaja

Aktiivinenvaikuttaja jakannanottaja

Perusviestit

MarkkinointiviestintäMarkkinointiviestintäMarketing mix:

the four P:s: product, price, place and promotionPromotion:

Advertising eli mainontaPersonal Selling eli myyntityöSales Promotion eli myynnin edistäntäPublic Relations eli julkistaminen ja suhdetoimintaDirect Marketing eli suoramarkkinointi

Kotler & Armstrong, Principles of Marketing. Prentice-Hall2001

Integroitu markkinointiviestintäIntegroitu markkinointiviestintä

integroidussa markkinointiviestinnässä yritys

huolellisesti integroi ja koordinoi monet viestintäkanavansa, jotta saadaan aikaan selkeä, johdonmukainen ja kiehtova viesti yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista.

Kotler & Armstrong 2001

Profilointi ja maineProfilointi ja maine

Profilointi(Åberg, Viestinnän johtaminen, 2000):profiili, tavoitekuva: se strategisista perusviesteistä koostuva mielikuvien kokonaisuus, jota tiettynä ajankohtana viestitäänprofilointi: työyhteisön kehyskertomuksen ja profiilin rakentamista

Maine(Aula & Heinonen, Maine – menestystekijä. 2002):maine: kantaa ottavien ja arvolatauksia sisältävien kertomusten kokonaisuusmaine syntyy, kun organisaatio ja sen sidosryhmät kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissaMaineen hallinta on samaa kuin profilointi

Profiili =työyhteisön

haluamatstrategisetmielikuvat

Imago(t) =kohderyhmien

todellisetmielikuvat

Profiili, yrityskuva ja maineProfiili, yrityskuva ja maine

Ohjatut tekijät

Ulkoiset tekijät:- omat aikaisemmat kokemukset

- muiden kertomukset- joukkoviestimien tarinat

Profiili =työyhteisön

haluamatstrategisetmielikuvat

Imago(t) =kohderyhmien

todellisetmielikuvat

Maine koostuukantaa ottavistaja arvottavista(arvolatauksiasisältävistä)kertomuksista

Teot

Viestit

IlmeVisio

Profiili =työyhteisön

haluamatstrategisetmielikuvat

Imago(t) =kohderyhmien

todellisetmielikuvat

Maineen ulottuvuudet SuomessaMaineen ulottuvuudet Suomessa

Yrityskulttuuri ja johtaminen

Menestyminen

Julkinen kuva

Tuotteet ja palvelut

Yhteiskunta-vastuu

Muutos- jakehityskyky

MAINE

Lähde: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy

Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän Sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän muotojamuotojaSisäinen

intranettietokannat

tiedotteet verkossa

blogit

henkilöstölehtiverkossa tai paperilla

tiedotustilaisuudetilmoitustauluttiedottava esimiesviestintä

Ulkoineninternet, ekstranetasiakaslehti, -tiedotemediasuhteetPR, Public Relations, yhteystoimintastakeholderviestintä, sidosryhmäviestintäIR, Investor Relations, sijoittajasuhteetlobbaus

suuri yleisösidosryhmät,

stakeholder-ryhmät

päättäjät,vaikuttajat

organisaatio

sisäisen viestinnäneri muodot

mediasuhteet

internet, ekstranet

Ulkoinen ja sisäinen viestintäUlkoinen ja sisäinen viestintä

Julkisuuden kentät, julkisuudet, issuet Julkisuuden kentät, julkisuudet, issuet ja aktitja aktit

Julkisuuden kentät (public spheres) ovat tiloja, joissa julkisuudet syntyvätulottuvuudet:1) suora vai medioitu: ollaanko kasvokkain vai verkossa, televisiossa tai vaikkapa lehtien palstoilla2) laaja vai rajattu: kuinka avoin ja laaja tai suljettu ja pienempi joukko esiintyy julkisuudessa

Organisaation näkökulmasta uusi julkisuus syntyy, kun joukko ihmisiä viestii jostain asiasta (issue), joka tavalla tai toisella liittyy organisaatioon.

Teemat (issuet)organisaatiota koskevia asioita, jotka aiheutuvat joko suoraan tai epäsuorasti organisaation omasta toiminnasta

Julkisuusakteja ovat viestinnälliset aktit kuten keskustelu, kannanotto, kirjoittelu yleisönosastoon tai televisio-ohjelma, joka nostaa issuen julkisuuteenjulkisuuden seurauksena tapahtuvat toiminnalliset aktit kuten päätös vaalirahoitusta pohtivan työryhmän perustamisesta tai ministerin ero

Avoin mediajulkisuusAvoin verkkojulkisuus

(=internet-julkisuus)

Rajattu mediajulkisuusRajattu verkkojulkisuus

(=suljetun verkon julkisuus)

Kansalaisjulkisuus

Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus

medioitusuora

rajattu

laaja

Sisäinen julkisuus

Avoin mediajulkisuusAvoin verkkojulkisuus

(=internet-julkisuus)

Rajattu mediajulkisuusRajattu verkkojulkisuus

(=suljetun verkon julkisuus)

Kansalaisjulkisuus

Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus

medioitusuora

rajattu

laaja

Sisäinen julkisuus

Avoin mediajulkisuusAvoin verkkojulkisuus

(=internet-julkisuus)

Rajattu mediajulkisuusRajattu verkkojulkisuus

(=suljetun verkon julkisuus)

Kansalaisjulkisuus

Sidosryhmäjulkisuus Asiantuntijajulkisuus

medioitusuora

rajattu

laaja

Sisäinen julkisuus

Muutamahypoteettinenesimerkki

Malcolm Gladwell, LeimahduspisteMalcolm Gladwell, Leimahduspistekolme tekijää, jotka vaikuttavat jonkin ilmiön huikeaan leviämiseen:

tarttuvuusihmiset: yhdistäjät, tietäjät ja myyntimiehetasia: kolahtaa tietyllä hetkellä tiettyyn joukkoon

perhosefekti: pienet syyt johtavat suuriin seurauksiinolosuhteiden vaikutus

muutokset eivät vähittäisiä, vaan dramaattisia, tietyssä hetkessä (leimahduspiste)

yhdessä yössä julkkikseksisukeltajat.fi tsunamikatastrofissa

Ball, P., Critical Mass – how one thing leads to another. London 2004Gladwell, Malcolm, Leimahduspiste. 2006

Viestintää tapahtuu eri julkisuuksien Viestintää tapahtuu eri julkisuuksien kentilläkentillä

Työyhteisöt toimivat eri julkisuuksissa ja luovat niitä omalla toiminnallaanEri julkisuuksia:

KansalaisjulkisuudetMitä suuri yleisö tai kansalaiset meistä ajattelevat? Miten toimimme heidän suuntaansa?

MediajulkisuudetMitä meitä koskevia asioita media ottaa esiin? Miten toimimme median suuntaan?

AsiantuntijajulkisuudetMillainen käsitys asiantuntijoilla meistä on? Miten toimimme heidän suuntaansa?

VerkkojulkisuudetMitä meitä koskevia asioita liikkuu verkossa? Miten itse toimimme siellä?

AsiakasjulkisuudetMitä asiakkaat meistä ajattelevat? Miten toimimme heidän suuntaansa?

Sisäiset julkisuudetMitä oma henkilöstö meistä ajattelee? Miten toimimme heidän suuntaansa?

Mistä siis pitäisi olla kärryillä?Mistä siis pitäisi olla kärryillä?

Teemat, toimijat, diskurssit ja argumentit eri julkisuuksien kentälläJulkisuuksien dynamiikka

Viestintä ja vaikuttaminenViestintä ja vaikuttaminen

viestintä on vaikuttanut, kun se on saanut aikaan jonkin muutoksen viestinnän osapuolissalineaarisessa katsannossa (esim kampanjat)

viestintä on onnistunut, kun se saa aikaan lähettäjän haluaman muutoksenviestinnän tehoa arvioitaessa tulevat mukaan viestintään käytetty aika ja vaiva

Pääsääntö: Pääsääntö:

mitä vaikeammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pitempi aika tarvitaan vaikutuksen aikaansaamiseen

vaikeampi

helpompi

yksilön arvojen muutospysyvä yksilön käyttäytymisen muutosryhmähengen muutosryhmän sitoutumisen muutosyksilön motivoituneisuuden ja sitoutumisen muutosyksilön asenteiden muutosyksilön tietojen muutosyksilön mielipiteiden muutos

pysyvä ryhmän käyttäytymisen muutosryhmän arvojen muutos, yhteisökulttuurin muutos

Asiallinen tiedote, uutinen!Ymmärrettävyys! Uskottavuus!

tietojenmuuttuminen

aika

vaiva

ryhmän käyttäytymisenmuuttuminen

yksilön käyttäytymisenmuuttuminen

asenteen muuttuminen

Motivointi! Ryhmänsisäi-nen tuki ja painostus! Kokeilu! Lisäksi:

Ryhmän “vyörytys”!Ryhmähenki!Haaste! Synergia! Lisäksi:

Henkilökohtainen vaikutta-minen! Mielipidejohtajat!Perustelut! Kanavat! Toisto! Jälkihoito! Lisäksi: