joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

IlomantsiJoensuu

JuukaLiperi

KontiolahtiOutokumpu

Polvijärvi

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014 - 2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

SiSältö

Esipuhe ja alueen kuvaus ........................................................................................................................................ 1Painopistealueet ohjelmakaudella 2014 - 2020 ............................................................................................ 91. Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen ......................................................................... 9

1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen ............................................................ 111.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen ...................................................................................... 121.3 Luonnontuotteiden hyödyntäminen .................................................................................................. 131.4 Metsäsektori ................................................................................................................................................ 141.5 Kalatalouselinkeino ................................................................................................................................... 151.6 Maisema ja ympäristö .............................................................................................................................. 16

2. Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat ..................................................183. Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen ...........................................................224. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön ....................................................................................24

syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen5. Asuin, työ- ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen ................................266. Tukipolitiikka .................................................................................................................................................277. Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi .........................................................................................288. Maatilojen tulovirrat v. 2012 Joensuun seudulla ............................................................................29

© 2014 ProAgria Pohjois-KarjalaPainopaikka: Painotalo Seiska OyTaitto: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko NatriKannen kuva ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 1

Esipuhe ja alueen kuvaus

Joensuun seudun maaseutuohjelmaan 2014 – 2020 on koottu Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien alueella seutukunnallisesti ja paikallisesti tärkeiksi koettuja tarpeita ja ke-hittämiskohtia. Tämä ohjelma on valmisteltu yhteensopivaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, maakunnallisen maaseu-dun kehittämissuunnitelman sekä Joensuun seudun ja Vaara-Karjalan Leader -yhdistysten ohjelmien laadinnan kanssa. Seutukunnal-linen maaseutuohjelma tarkastelee tarkasti paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia ja tekee toimenpide-esityksiä. Joensuun seutukuntaan kuuluvat Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Juuan kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit.

Joensuun seudun maaseutupalveluiden maa-seutuviranomaiset ovat valmistelleet ohjelmaa eri sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä tehden. Ohjelman kokoamisesta ja pääosin kir-joittamisesta on vastannut Päivi Turunen Pro-Agria Pohjois-Karjalasta. Maaseutuohjelman on tilannut ja rahoittanut Joensuun seudun maa-seutupalvelut. Maaseutupalveluista ohjelmaa on ollut työstämässä Unto Pirinen, Alina Kopo-nen, Teuvo Hirvonen, Teuvo Mutanen ja Pertti Iivanainen.

Maaseutuohjelman tavoitteena on kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kunta-osuuksia käytännöstä nouseviin kehittämis-kohteisiin sekä edistää maaseudun elinkeinojen kehittymistä ja vahvistaa maaseutuasumisen ja yrittämisen toimintaympäristöä. Keskeisimpi-nä painopisteinä nousevat maidon-, naudanli-han- ja luonnonmukaisen tuotannon kehittä-minen, energiaomavaraisuuden kehittäminen, asumismaaseudun ylläpitäminen, maankäytön suunnitelmallisuus sekä asumisen ja tuotannon harmoninen rinnakkaiselo.

Joensuun seudun maaseutupalveluiden toi-mintatapoja ovat mm. tiedottaminen esimer-kiksi maakaista.fi -tiedotuskanavan kautta, messuille ja maaseutunäyttelyyn osallistumi-nen, kouluttaminen, koordinointi, hankeyhteis-työhön osallistuminen, kyselyissä ja kartoituk-sissa mukana oleminen. Maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimin-taa myös yli maakuntarajojen. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään hanketoiminnassa, inves-tointien suunnittelussa ja maatilayritysten työ-voimatarpeen kysyntään vastaamiseksi. Myös maaseutuhallinnon ja eri sidosryhmien välillä lisätään yhteistoimintaa.

Ohjelma on sekä viranomaisten että kunta-laisten yhteinen tahto kehittää Joensuun seu-dun maaseutua ja sen elinkeinoja. Ohjelman toteuttamisvastuu on Joensuun seudun maa-seutupalveluilla ja toimenpiteitä toteuttavat eri toimijat, joita ovat mm. ProAgria Pohjois-Karja-la, MTK Pohjois-Karjala, Leader -toimintaryh-mät, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek, Pohjois-Karjalan metsä-keskus, Pohjois-Karjalan kaupungit ja kunnat, kyläyhdistykset- ja kylätoimikunnat sekä maa-seudun järjestöt, kylät ja yhdistykset. Ohjelma-luonnoksesta pyydettiin lausuntoa 22 taholta. Vastauksia saatiin 4 taholta. Nämä kaikki lau-sunnot tukevat ohjelman tavoitteita ja toimen-piteitä.

Ohessa kuvaukset Joensuun seudun maaseu-tupalveluihin kuuluvien alueiden tunnusluvuis-ta ja kehityssuunnista.


Ilomantsi

Maataloustukea hakeneita maatiloja on Ilomantsissa 114 v. 2013. Tilamäärä on viimeisten vuo-sien aikana pysynyt lähes samana. Lopettaneiden tilojen pellot ovat pääasiassa siirtyneet jatkavi-en tilojen hallintaan ja onpa lopettaneiden tilalle tullut myös kokonaan uusia viljelijöitä. Vuonna 2013 tehtiin 3 sukupolvenvaihdosta.

Viljelyksessä olevaa peltoa on 2188 ha. Suosituimmat viljelykasvit ovat heinänurmet 1600 ha, rehuviljat 200 ha ja marjakasvit 200 ha. Mustaherukkaa viljeltiin vuonna 2013 n. 145 ha, puna-herukkaa n. 32 ha, karviaista n. 12 ha ja valkoherukkaa n. 5 ha. Marjanviljelyala on viime vuosina hieman supistunut ja marjatilojen koko kasvanut. Suurin haaste on ikääntyvien marjakasvustojen uudistaminen.

Maitotilojen määrä on Ilomantsissa vähentynyt reippaasti. Vuonna 2005 Ilomantsissa oli noin 45 maitotilaa ja nyt niitä on 16 kappaletta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli 2,69 milj. litraa. Tilaa kohden maitoa tuotettiin n. 141 000 litraa. Maitotilojen määrä näyttää edelleen vähenevän. Viime vuosina on rakennettu yksi uusi lypsykarjanavetta ja yksi uusi lihakarjanavetta. Rakenta-malla vielä pari uutta lypsykarjanavettaa ja muutama lihakarja ja emolehmänavetta saataisiin maitomäärä pysymään nykytasolla ja tarvittavat lihanaudat kasvatettua omassa pitäjässä.

JoensuuMaataloustukea hakeneita maatiloja on Joensuussa 301 v. 2013. Peltoa on viljelyssä yhteensä

8748,5 ha. 72 tilaa harjoittaa maitotaloutta ja muuta kotieläintaloutta 16 tilaa. Maidontuottajien määrä on pienentynyt, mutta sen osuus maatalouden myyntituloista on edelleen suurin (73 % v. 2011). Tiloille maksettiin tukia v. 2012 yhteensä 7.4 milj. €. Tiloilla tuotetaan vuoden 2013 tilastojen mukaan pääasiassa nurmirehua yhteensä 4399 ha rehuviljaa yhteensä 2381 ha, siemen-tuotannossa on 169 ha, leipäviljaa 63,63 ha, sekä erilaisia kesantoja, luonnonhoitopeltoja sekä erityistukisopimusaloja 1239,55 ha.

Tulevaisuudessakin maidon tuotanto on olosuhteet huomioiden varmin tuotantomuoto. Maidon tuottamisen edistämiseksi tulee panostaa jatkossakin voimakkaasti. Maa- ja metsätilojen omis-tajien nuorentamiseksi tulee myös ohjata neuvontaa ja varoja. Joensuu on vahvan keskuksen ja lukuisten taajamien kaupunki. Maaseututaajamien palvelut ovat välttämättömiä maaseudun yrit-täjille. Laaja kaupunki työllistää lukuisia pienyrittäjiä, sivuansiotulot ovat 31 % maatilojen brut-totuloista (v. 2011 tieto).

JuukaJuuassa on maataloustukea hakeneita maatiloja 162 v. 2013. Maatilojen viljelyksessä oleva pel-

topinta-ala on 4639 ha. Vuonna 2011 juukalaisen maatalouden tulot olivat 13,81 milj. euroa. Koti-eläintiloja on 63 kpl, joista maitotiloja 43 kpl, naudanlihatiloja 20 kpl, hevostiloja 5 kpl, lammasti-loja 1 kpl ja 2 sikatilaa. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 24 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhatuotanto harjoittaa 57 tilaa.

Juuan kunnan maatalous on muiden alueiden tavoin nautakarjatalousaluetta, merkittävimpänä tuotantosuuntana lypsykarjatalous, jonka osuus maatalouden kokonaismyyntituloista oli vuonna 2011 2,99 milj. € (73 %). Juukalainen maidontuotanto on kehittyvää: 2010-luvulla alueella on


toteutettu 7 navettainvestointia, joista 5 lypsykarjanavettoja. Investointien myötä vuonna 2012 tuotettu kokonaismaitomäärä nousi 6,1 % vuoteen 2011 verrattuna (6,81 -> 7,22 milj. litraan). Tämä kertoo maatalouden rakennekehityksestä: tilakoon kasvaminen korvaa tilojen lukumäärän laskua.

Valtaosalla kasvinviljelytiloista tuotetaan rehukasveja. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty yh-teistyötä tuottajien ja nunnanlahtelaisen kyläkaupan kanssa, mistä on saatu positiivisia kokemuk-sia. Juuassa, kuten muuallakin Pohjois-Karjalassa, metsätalouden merkitys maatalouden sivuelin-keinona on koko maan vertailutasoa korkeampi.

Tärkeitä toimenpiteitä ohjelmakauden 2014-2020 aikana ovat investointi- ja sukupolvenvaih-dosprosessien tukeminen ja vapautuvan peltomaan ohjaaminen kehittyvien tilojen käyttöön. Kas-vinviljelytilojen osalta tärkeää on tilojen erikoistumisen edesauttaminen mm. hanketoiminnan ja yritysneuvonnan avulla, sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön kehittäminen tilojen toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden parantamiseksi.

Kontiolahti Kontiolahdessa on maataloustukea hakeneita maatiloja 97 v. 2013. Peltoa on viljelyssä yhteen-

sä 2927 ha. Tiloista 57 harjoittaa kasvinviljelyä, 34 kotieläintaloutta ja 6 puutarhatuotantoa. Ko-tieläintalous antaa suurimman osan liikevaihdosta. Maidon osuus maatalouden myyntituloista vuonna 2011 oli 51 % vuonna 2013. Tiloilla tuotettiin pääasiassa rehunurmia ja rehuviljaa yh-teensä 2100 ha, leipäviljaa 122 ha, puutarhakasveja 60 ha, ja erilaisia kesantoja, luonnonhoitopel-toja sekä erityistukisopimusaloja on 645 ha.

Kontiolahti on voimakkaasti kasvavien taajamien ja vilkkaiden maaseutukylien kunta. Lisään-tynyt maaseutukylien omakotiasutus on luonut uutta yritystoimintaa maatiloille. Lisääntyvä suoramyynti ja lähiruokatoiminta omakotiasutuksen ja maatilojen välillä antaa mahdollisuuksia maatilojen alkutuotannolle. Metsätaloudessa bioenergian tuotanto antaa lisätuloja metsätiloille ja muille yrityksille. Kontiolahdessa on tiheimmin asutuille kylille vesi- ja viemäriverkostot. Kylien sähköisiä yhteyksiä on parannettu rakentamalla kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä käyttäville.

LiperiLiperissä on maataloustukea hakeneita maatiloja 308 kappaletta vuonna 2013. Peltoa on vilje-

lyssä 12839 ha. Tuotantosuunnista maidontuotanto muodostaa suurimman maatalouden myyn-titulon, ollen 7,93 milj. € (66%). Toisena on naudanlihan tuotanto 2,43 milj. € (20%). Muita mer-kittäviä tuotantosuuntia ovat kasvituotanto, joista viljantuotannon osuus on 0,73 milj. € (6%) ja muiden kasvien tuotanto 0,84 milj. € (7%).

Liperi on tunnettu maakunnan leipäpitäjänä. Peltopinta-ala ja tuotannon volyymit ovatkin maa-kunnan kärkipäätä. Maidontuotannon rinnalle on kehittynyt vankkaa viljantuotantoa; rehu – , lei-pä ja siemenviljelyn muodossa. Liperi on myös maakunnan peruna-aitta. Uusia tuotantosuuntia on myös pystytty lanseeraaman perinteisten rinnalle, kuten marja – , juures - ja vihannestuotanto. Vaikka maatalouden rakennemuutos on ollut rajua, niin Liperissä on löytynyt edelleen jatkamis-halukkuutta nuorissa viljelijöissä ja sukupolvenvaihdoksia on toteutunut tasaiseen tahtiin. Viljeli-jät ovat myös varsin aktiivisia, monella on vankka maatalousalan koulutuspohja ja tietoa ja taitoa hankitaan koko ajan lisää. Nuoret tuottajat kehittävätkin varsin aktiivisesti tilaansa. Maatilojen


tulopohja muodostuu tulevaisuudessakin maidosta, lihasta, viljasta, marjoista ja kasvinviljelystä. Monille tiloille on myös kehittynyt perinteisen tuotannon lisäksi monipuolista maaseudun yritys-toimintaa.

OutokumpuMaataloustukea hakeneita tiloja on Outokumussa 111 vuonna 2013. Tilamäärä on ollut vuosit-

tain vähitellen laskeva. Peltoa on viljelyssä 3620 hehtaaria. Viljellyn pellon pinta-ala on pysynyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön.

Kotieläintaloudella on vahva merkitys myös Outokummun maataloudessa. Kotieläintiloja on 40, joista maitotiloja 22, naudanlihatiloja 13 ja hevostiloja 5. Kasvinviljelyssä viljaa päätuotanto-suuntana tuottavia tiloja on 40 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 31 tilaa.

Maatalouden myyntituloista n. 3,3 milj euroa vuodessa maidontuotannosta tulee 72% ja nau-danlihasta 15%. Maidontuotannon suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin Joensuun seu-tukunnalla keskimäärin. Naudanlihantuotannossa osuus on samansuuruinen kuin alueella kes-kimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa. Monet maatalousyrittäjät työskentelevät Outokummun seu-dun teollisuuskylässä toimivissa yrityksissä.

Outokummussa maitotalouden rakennemuutos on ollut voimakasta ja suurin luopumisaalto kotieläintiloilla on ohitettu. Sukupolvenvaihdoksia ei juuri ole tapahtunut viime vuosina ja vilje-lijöiden keski-ikä on sitä myötä kasvanut koko ajan. Tilalukumäärä tulee vähenemään tulevaisuu-dessa, koska tilanpidon jatkajia ei ole kaikilla luopujilla. Eniten vähenevät pienet kasvinviljelytilat, joiden peltoalat siirtyvät jatkavien tilojen lisämaaksi.

Ohjelmakaudella 2014–2020 kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistämi-sessä, maatalouden investointien edistämisessä ja muun maaseudun yritystoiminnan kehittämi-sessä.

PolvijärviMaataloustukea hakeneita tiloja on Polvijärvellä 213 vuonna 2013. Peltoa on viljelyssä 8741

hehtaaria. Tilamäärä on ollut vuosittain vähitellen laskeva, mutta viljellyn pellon pinta-ala on py-synyt vakiona viime vuodet. Luopuneiden tilojen pelto on siirtynyt jatkavien tilojen käyttöön. Su-kupolvenvaihdoksia tehdään vuosittain 2-4 kappaletta.

Kotieläintaloudella on vahva merkitys Polvijärven maataloudessa. Polvijärvellä on 112 koti-eläintilaa, joista 59 maitotilaa, 38 naudanlihatilaa, 11 hevostilaa, 3 lammastilaa ja 1 sikatila. Kas-vinviljelyssä viljaa päätuotantosuuntana tuottavia tiloja on 60 ja muuta kasvituotantoa mukaan lukien puutarhakasvituotantoa harjoittaa 41 tilaa.

Maatalouden n. 7,5 miljoonan euron vuosittaisista myyntituloista maidontuotannosta tulee 67 % ja naudanlihasta 22 %. Maidontuotannon suhteellinen osuus on samansuuruinen kuin Jo-ensuun seutukunnalla. Naudanlihantuotannossa osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla kes-kimäärin. Sivuansioilla on merkittävä asema maatalouden tulonmuodostuksessa. Maatiloilla on monialaista muuta yritystoimintaa ja monella tilalla myös tilan ulkopuolisia palkkatuloja.

Polvijärvellä on luonnonmukaisen tuotannon osuus suurin koko seutukunnassa. Peltoalasta


Tilalukumäärä (kpl) Viljelyssä oleva peltopinta-ala (ha)Ilomantsi 114 2 188Joensuu 301 8 748Juuka 162 4 639Kontiolahti 97 2 927Liperi 308 12 839Outokumpu 111 3 620Polvijärvi 213 8 741

Nurmet sis. viherlannoitus-nurmet ei luon-

nonlaitumet

Viljat sis. vihantaviljat ja

seosviljat

Marja- ja hedelmäkasvit

Avomaan vihannekset ja juurekset sis.

peruna

Muu kasvintuo-tantoala

Ilomantsi 1 489 209 200 15 276Joensuu 4 385 2 486 63 27 1 528Juuka 2 560 1 210 16 2 761Kontiolahti 1 291 1 003 53 3 435Liperi 5 628 5 093 57 116 1 838Outokumpu 1 765 1 021 12 3 816Polvijärvi 4 616 2 879 23 7 1 266Yhteensä 21 734 13 901 424 173 6 920

Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien tilalukumäärät ja viljelyssä oleva pelto-pinta-ala v. 2013. Lähde: Pohjois-Karjalan ELY –keskus.

Joensuun seudun kuntien ja kaupunkien viljellyn pellon käyttö (ha) vuonna 2013. Lähde Pohjois-Karjalan ELY –keskus.

on luomutuotannossa noin kolmannes ja pinta-alan kasvu näyttää jatkuvan. Kunnan alueella on kasvinviljelytiloja, luomumaidon- ja luomunaudanlihantuottajia, joiden yrityskoko on merkittävä. Paikallisen tilateurastamon Polvijärven Liha-aitan ympärille on muodostunut tiivis toimijaryhmä lähiruokateeman ympärille.

Ohjelmakaudella 2014–2020 kehittämistoimien painopiste on sukupolvenvaihdosten edistä-misessä, maatalouden investointien edistämisessä etenkin kotieläintaloudessa ja luomuraaka-aineiden jatkojalostuksen kehittämisessä.


Joensuun seutukunta 2012 Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 123,37 milj. EUR (-1 %)*Osuus koko maan tuloista 2 %

% milj. EUR Maatalouden myyntitulot 33 40,70 Maatalouden tulotuet 31 38,13 Metsätulot (maanv.) 9 10,85 Sivuansiot/liitännäiselinkeinot 27 33,69

Kuntien lukumäärä 7 kplTilojen lukumäärä 1315 kpl (-4 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 40,70 milj. EUR (3 %)*Osuus koko maan tuloista 2 %

tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 324 59 67 27,36Naudanliha 134 2417 17 6,79Sianliha 8 599 2 0,97Muu liha 70 35 0 0,05Kananmunat 1 0,28Viljat 349 6 2,37Muut kasvit 405 7 2,88yhteensä 1290

** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan* (suluissa muutos-% ed. vuoteen)

Lähde: TNS, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Maaseudun tulevaisuus, MTK

Joensuun seudulla sivuansioiden osuus on keskimääräistä suurempi kuin Pohjois-Karjalassa. Joensuussa ja sen itäpuolen kunnista Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Juuassa metsä- ja sivuelin-keinojen osuus on suurempi kuin Joensuun seudulla keskimäärin.


Joensuun seudun alkutuotannon kartoitus

Juuan kunnan maaseutuasiamies Alina Ko-ponen toteutti maaliskuussa 2013, osana YAMK-opintoja Maaseudun kehittämisen kou-lutusohjelmassa, Joensuun seudun maaseutu-palveluiden toiminta-alueen maatilojen nyky-tilan ja tulevaisuussuunnittelun kartoituksen. Kyselytutkimuslomake postitettiin kaikille Yh-teistoiminta (jäljempänä YTA) -alueen aktiivi-maatiloille. Kyselytutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa YTA -organisaation toimialueen maatilayritysten toimintatilanteen ja tulevai-suussuunnittelun tuntemusta sekä parantaa maaseudun kehittämistoiminnan asiakasläh-töisyyttä, että pystytään vastaamaan paremmin maatilojen tarpeisiin.

Vastausprosentti koko YTA-alueella oli 28 % (vaihtelu kunnittain 22 - 35 %), lypsykarjati-loista vastasi 28 %. Kyselyllä saavutetut tulok-set olivat valtaosin ennakko-odotusten mukai-sia. Vastauksista on selkeästi todennettavissa kuntakohtaiset erot maatalouden rakenteessa ja tuotantosuunnissa. Vastaajista 46 prosentilla on muuta yritystoimintaa varsinaisen maata-louden ohessa. Vastaajatiloista 23 prosenttia on kiinnostunut uudelleen suuntaamisesta eri-koistuotantoon tai muuhun yritystoimintaan. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat marjanviljely, maatilan tuotteiden suoramyynti ja riistaeläin-ten tarhaus.

vastausten lukumäärä prosenttia vastauksistaKannnattavuus kaikki tilat kpl maitotilat kpl kaikki tilat (369) maitotilat (82)erittäin hyvä 3 2 1% 2%hyvä 26 15 7% 18%kohtalainen 152 55 41% 67%heikohko 126 9 34% 11%heikko 49 1 13% 1%ei vastausta 13 0 4% 0%yhteensä 369 82 99% 99%

Taulukko yrittäjien arviosta maatilan kannattavuudesta. Vastausten perusteella lypsykarjatilat ovat kannattavimpia.

Saatujen vastausten perusteella tilat voidaan jakaa 5 pääryhmään:1. perustuotantoon investoivat, kehittyvät

maatilat2. erikoistuvat tilat 3. vakiintuneen toimintatilanteen tilat ja

jäähdyttelevät tilat 4. aktivoitavat, peltoresursseja omistavat tilat 5. monipuolinen maaseutuyrittäjyys - monia-

laiset maatilat

Eri ryhmien välillä on riippuvuussuhteita. Kaikkia ryhmiä tarvitaan, tärkeintä on luoda eri ryhmien välistä yhteistyötä ja toteuttaa ryh-mien kehittymistä tehokkaimmin tukevia maa-seudun kehittämistoimia. Suurimmat kehittymisen esteet ovat 1. kannattavuus 2. peltopinta-ala 3. oma korkea ikä ja jatkajan puute.


1. Perustuotantoon investoivat, kehittyvät maatilat

Päätuotantosuuntia ovat maidon ja lihantuo-tanto. Yrittäjät ovat iältään nuorempia tai jat-kaja on tiedossa. Toiminta vaatii joko yhteistyö-tiloja tai peltopinta-alaa, josta paikoitellen on todella kova kilpailu. Yrittäjäominaisuudet ja talousosaaminen korostuvat. Tulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman tarve tulee lisään-tymään. Näille tiloille vakuussäätiötoiminta oli-si erittäin tärkeää.

2. Erikoistuvat tilat (erikoistuotanto, -kas-vit, -eläimet)

Tämä on usein pienempien tilojen vaihtoeh-to, ja etenkin marjantuotanto kiinnostaa. Tuo-tannon käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vaatii panoksia ja vaatii yrittäjältä aktiivisuutta markkinointi- ja verkostotyössä ja monipuoli-sia markkinointikanavia. Nämä tilat tarvitsevat erikoistunutta neuvontaa.

3. Vakiintuneen toiminnan tilat, sisältävät ”jäähdyttelevät” tilat

Eläköityviä viljelijöitä tai sitten lapsiperhei-tä ruuhkavuosineen tai mahdollinen jatkaja on vielä epävarma. Näiden tilojen kehittämistoi-minta rajoittuu tuotannon tehostamiseen tai tilojen välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, ovat kustannustehokkaita yksiköitä. Merkittä-vä osa maidosta ja lihasta tulee näiltä tiloilta. Näistäkin tiloista löytyy hyviä, kehittyviä tiloja usein SPV:n kautta. Nämä tilat tarvitsevat tuo-tantoneuvontaa, SPV- ja salkunsiirtotoimien neuvontaa ja tukitoimia.

4. Aktivoitavat peltoresursseja omistavat tilat

Nämä ovat kasvinviljelytiloja, joilla on hal-linnassaan merkittävä osa peltoresursseista. Maatalous- ja tukitulot ovat sivuansiota, usein ei ole halua ja/tai aikaa panostaa maatalouteen. Tukipolitiikka suosii näiden tilojen toiminnan jatkumista, mutta ongelmia voi tulla maatalous-tukijärjestelmän tukiehtojen noudattamisessa. Kannattavien vaihtoehtojen luominen ja etsi-minen onnistuu mm. kehittyvien tilojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Peltomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön esim. karjatilan tarpei-siin ja samalla voidaan vastaanottaa lantaa.

Tilan toiminnan loppuessa hallitusta alasajos-ta tulee huolehtia. Peltojen viljelyssä pitäminen ja niiden tukikelpoisuuden säilyttäminen on tärkeää.

5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys, – mo-nialaiset maatilat

Nämä yritykset tarjoavat useimmiten matkai-lu-, ohjelma-, majoitus- ja urakointipalveluja. Monessa tapauksessa yrityksessä on jatkojalos-tusta ja tilamyymälöitä. Tunnistettava asiakas-ryhmä on nuoret viljelijät, joilla on halu saada merkittävämpi osa toimeentulostaan maatilal-ta. Tähän ryhmään kuuluvat myös elämäntapa-viljelijät, slow life – ajatusta eteenpäin vievät, joille maatila-asuminen toimii harrastustoi-minnan mahdollistajana. Tässä ryhmässä on tarve yritysneuvonnalle ja toimijoiden verkos-toitumiselle markkinoinnin ja tuotekehityksen osalta.


1. Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen

Painopistealueet ohjelmakaudella 2014 – 2020

EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisää-mistä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin energia-lähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Biota-loudesta on kehittymässä Suomeen merkittävä toimiala ja sen yrittäjyys- ja työllistämismah-dollisuudet ovat juuri maaseutualueilla suuret. Maakuntaamme on laadittu Pohjois-Karjalan il-masto- ja energiaohjelma vuoteen 2020 saakka. Biokaasun osalta yhtenä tavoitteena on vuoden 2020 loppuun mennessä saada maakuntaa n. 20 - 40 maatilan biokaasulaitosta, joista aina-kin osa tuottaa liikennebiokaasua. Visiona on myös öljyvapaa maakunta. Potentiaalisia uusia energialähteitä ovat mm. nestemäiset biopolt-toaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö, au-rinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomasso-jen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Maatalouden rakennemuutoksen myötä ti-lakoot ovat kasvaneet ja toiminta kehit-tynyt yhä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi . Tilojen eläinmäärien ja peltoalojen kasvun myötä haasteeksi on

muodostunut lannanvarastointi ja lannanlevi-tys riittävän laajalle peltoalueelle kustannuste-hokkaasti. Aikaisemmin pienet yksiköt pystyi-vät kierrättämään toiminnasta muodostuneet ravinteet paremmin. Toimintatapojen muuttu-essa on maatalouden kuormittavuus osin myös lisääntynyt. Tärkeää onkin tukea ja löytää te-hokkaita keinoja maataloudessa muodostuvien ravinnevarojen kierrättämiseksi ja hajauttami-seksi esim. hyödyntämällä biokaasuntuotan-non tuomia mahdollisuuksia.

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ekosys-teemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineet-tomia hyötyjä ihmisille. Maatalousympäristön ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi pelloil-la ja niityillä tuotettu ihmisravinto, hyönteisten pölytyspalvelut, maaperän tuottamat lannan hajotus- ja ravinteiden ja veden säätelypalvelut, tuholaisten ja rikkakasvien torjuntapalvelut sekä virkistystä ja esteettisyyttä tar-joavat palvelut.

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri


Käytännössä toimivat ekosysteemipalvelut ovat maataloustuotannon perusta.

Ekosysteemipalveluiden edistämiseksi ja säi-lyttämiseksi kiinnitetään huomiota viljelytapoi-hin sekä maan ja maatalousympäristöjen kestä-vään hoitoon. Tällaisia toimia ovat esim. maan rakenteen hoito (mm. toimiva ojitus, kalkitus, tiivistymisen ehkäisy) ja pölyttäjä-hyönteisiä varten kylvetyt pellot ja monimuotoisuuskais-tat.

Maaseudun ympäristön hoidossa keskeisiä asioita ovat vesiensuojelu, luonnon monimuo-toisuus sekä maiseman hoito, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja toimenpiteitä ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi. Matalat vesistöt ovat rehevöitymiselle alttiita, kun ilmastonmuu-toksen myötä kasvukauden ulkopuolella olevat sademäärät kasvavat. Ravinteiden pysäyttäjiä ovat mm. kosteikot. Myös kuormittavimmille valuma-alueille kohdistuvalla vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen liittyvällä tiedotta-misella ja neuvonnalla edistetään vesiensuoje-lun etenemistä.

Vesistökunnostuksissa tarvitaan yhteistyötä eri osapuolten kesken ja paikalliselta taholta yhteistä tahtoa pitkäjänteiseen vesistön kun-nostukseen, sillä tuloksia nähdään vasta usean vuoden jälkeen. Vesistöjen kunnostukseen voi sisältyä esim. hoitokalastusta ja kasvillisuu-den niittoa sekä ranta-alueiden laiduntamista. Lisäksi esim. vesikasvimassan (kuten järviruo-ko), hoitokalastetun ”roskakalan” ja ruopatun lietteen hyötykäyttöä on tarpeen kehittää.

Maatalousluonnon ja – maiseman säilyttämi-nen ja parantaminen on tärkeä osa ekosystee-mipalveluita. Monimuotoinen maaseutuluon-to säilyttää mm. pölytyspalvelut ja luontaiset torjuntapalvelut, jotka vaikuttavat välillisesti mustikan satoon ja kirvojen määriin. Vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta valloit-tamalla kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta, ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalvelujen toi-mivuudelle ei tiedetä. Tästä syystä niiden tor-juntaan on tarpeellista paneutua nopeasti.

Hoidettu maaseutumaisema on osa elinvoi-maista maataloutta. Suuri osa hoidetusta maa-seutumaisemasta syntyy maataloustuotannon sivutuotteena. Joillakin alueilla karjan vähen-tyminen ja toisaalla keskittyminen suuriin yk-siköihin on vähentänyt laiduntamisen luomaa maiseman ja luonnonmonimuotoisuutta. Eri-tyisesti luonnonlaiduntaminen lisää monimuo-toisuutta ja luo myönteistä mielikuvaa maatalo-udesta.

Ilmastonmuutos tuo maatalouteen haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kasvukauden pi-dennyttyä. Tietoa tästä muutoksesta ja toimen-piteitä sen hillitsemisestä on tarpeen tuoda esille, jolloin muutokseen sopeutuminen hel-pottuu seuraavilla sukupolvilla.

Luonnontuotteita ovat syötäväksi kelpaavat luonnonvaraiset tai puoliviljellyt marjat, sienet sekä luonnonyrtit. Lisäksi erikoisluonnontuot-teita ovat esim. puiden sivutuotteet (mahla, tuohi, pihka ym), hoitotuotteina turve ja savi sekä koristemateriaalit kuten sammalet, jäkä-lät, varvut ja heinät.

Luonnontuotteista erityisesti herkkutattia os-tetaan suuria määriä ja viedään pääosin pakas-tettuna ulkomaille jalostettavaksi eteenpäin. Luonnonmarjoja kerätään tuontipoimijoiden avulla monella paikkakunnalla suurille marja-alan yrityksille.

Useiden luonnontuotteiden jalostusasteen nostaminen ja markkinointikanavien löytä-minen lisää mahdollisuuksia tällä toimialalla. Luonnontuotteiden sisältämiä arvokkaita ai-neita tutkitaan myös Itä-Suomen yliopistolla ja tämän tiedon hyödyntäminen jalostuksessa ja markkinoinnissa yhteistyössä kaikkien alal-la toimivien kanssa lisää alan työllistävyyttä. Luonnontuotteiden yhdistäminen monipuoli-sesti muihin palveluihin esim. hyvinvointipal-veluihin ja matkailuun, tuo lisäarvoa palveluille.

Metsät ovat merkittävin taloudellisesti hyö-dynnettävissä oleva luonnonenergiavaramme. Metsäenergian tuotanto tulisi saada kannat-tavaksi ”omillaan” ilman julkista tukea, kos-


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideEnergiaomavaraisuuden edistäminen ja hajauttaminen

Bioenergiatuotannon kehittäminen Hanketoiminta ja aktiivinen toimijaverkosto.Energianeuvonta1 toimiva biokaasulaitos

5 kyläkohtaista energiantuotantolaitosta (sähköä ja lämpöä metsäenergialla sekä tuulivoimalat)Rypsinviljelyn ja rypsin energiakäytön lisääminen

Haja-asutusalueiden viemäriverkosto

Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä

Innovaatioita kuntien jätteenkäsittely laitosten ympärille. Esimerkki: biokaa-sulaitos, jonne maatilat voivat toimittaa ylijäämäbiomassaa.

Teurasjätteet ja yhdyskuntajätteet

Pistekuormitus ei pilaa puhtaampaa jätettä

Käsittely suljetussa kierrossa Esimerkki: jätteiden hyödyntäminen biokaasutuo-tannossa. Yhdyskuntajätteiden ja bio-massan hyödyntämiseen on paremmin olemassa tukimahdollisuuksia

1.1 Bioenergiatuotannon kehittäminen ja hyödyntäminen

ka tukipolitiikka on hyvin lyhytnäköistä eikä sen varaan voi rakentaa vaan se jopa jarruttaa kehitystä. Maatilataloudessa puuperusteisen energian käyttöä voidaan edelleen lisätä. Kas-vatusmetsistä saatavilla puunmyyntituloilla on erityistä merkitystä alueen kunnista pääosin seuraavilla alueilla Ilomantsissa, Juuassa, Joen-suussa ja Enossa. Metsäsektorilla on omat työ-kalut ja ohjelmat, joiden tavoitteita toteutetaan ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisoh-jelman 2014 – 2020 mukaan valtakunnallisesti ammattikalastus on voimakkaiden muutosten edessä. Ammattikalastajat ikääntyvät ja yritys-toiminnan jatkajia ei tällä hetkellä tahdo löytyä

eikä alaa koeta kiinnostavaksi. Myös yrityskoot ovat pieniä, lähinnä yhden ihmisen yrityksiä ja usein yrittäminen on sivutoimista, osalla har-rastuksesta tai elämäntavasta saadaan osa toi-meentulosta. Ammattikalastus perustuu mas-sakalastukseen, mutta saalismäärät ovat silti varsin pieniä, mikä vaikeuttaa jatkojalostus-toiminnan kehittämistä. Toisaalta teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kalatalouden kehittämiselle ja ammat-tikalastus ja kalastusmatkailu ovat kehittyviä aloja. Tässä maaseutuohjelmassa tukeudutaan tämän Itä-Suomen kalatalouden kehittämis-ohjelman tavoitteisiin ja tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Antero Stedt


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideRavinteiden kierrätys Ravinneomavaraisuuden edistäminen ja

hajauttaminen.

Varautuminen tuleviin tukipolitiikan tiukennuksiin, joissa ehtona voi olla hehtaarikohtaisen lannan levitysmäärän pieneneminen.

Resurssitehokkuus ja alueellinen logis-tiikka.

Karja-ja kasvinviljelytilojen yhteistyön tehostaminen lannan hyödyntämisessä ravinteena. Esimerkki: karjatiloilla synty-nyttä lantaa levitetään kasvinviljelytilo-jen pelloille. Lantaa ja muuta biomassaa hyödynnetään biovoimalassa. Satelliitti-säiliöt kasvinviljelytiloille.

Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan –tyyppinen hankekokonaisuus

Koulutukset (pellonpiennartilaisuudet ja luennot)

Ekosysteemipalveluiden säi-lyttäminen ja hyödyntäminen maataloudessa

Ravinteiden hyödyntäminen, peltojen viljelykunnon parantaminen ja viljely-kelpoisena säilyttäminen.

Esimerkki: viljelysuunnittelun yhteydes-sä neuvontaa ravinteiden käytöstä, kalki-tuksesta ja maan rakenteen hoidosta.

Tutkimustiedon hyödyntäminen.

Hanketoimintaa: Pellot tuottamaan –tyyppinen hankekokonaisuus

Pölytyksen onnistumisen parantaminen Vuokramehiläispesien käytön edistämi-nen mm. marjantuotannossa

1.2 Maatalouden ravinteiden hyödyntäminen, pellon kasvukunto ja tilojen välinen yhteistyö

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Anna Liimatainen


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideLuonnontuotteet Luonnontuotteiden hyödyntäminen

(mahla, marjat, sienet, hunaja, väri-aineet, kyllästysaineet, hajukarkoitteet ym. tuotteissa ja erilaisissa palveluissa.)

Hankkeista saadun tutkimustiedon hyö-dyntäminen ja yrittäjyyden tukeminen ja kannustaminen.

Erilaisten luonnontuotteiden laaja hyö-dyntäminen

Jalostusasteen nostaminenYritysryhmähankkeet ja vientimarkki-noiden selvitykset luonnontuotteille.

1.3 Luonnontuotteiden hyödyntäminen

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Jarno Saukkonen


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpidePuunmyyntitulot Raakapuun menekin turvaaminen Teollisuuden ja metsänomistajien

yhteistyöUrakointitoiminta Toiminnan edistäminen, koneyrittäjyys-

ja metsäpalveluyrittäminenKoulutusNeuvontaHanketoimintaEnergiapuu Laadun ja saatavuuden kehittäminen

Omatoimisen energiapuunkorjuunedistäminen mm. energiapuupalstojen välitys

EnergiapuupörssiJatkojalostus Uuden yritystoiminnan kehittäminen ja

vientitoimintaElämysmatkailu Monipuolinen metsän hyödyntäminen

matkailussa ja luonnontuotteiden keruu

1.4 Metsäsektori

Kuva: Mavi, Martina Motzbäuchel

Kuva: Maakaista, Mari Voutilainen


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideKalatalous

Virkistyskalastus ja urheilukalastus

Kalatalouselinkeinon turvaaminen

Kalan kasvatus ja jalostustoiminnan kehittäminen ja lisääminen

Omavalvonnan ja jäähileasemien ylläpito ja kehittäminen edelleen. Ketjun välisen yhteistyön kehittäminen

Vähittäismyyntikaupan ja suoramyynnin kehittäminen.

Harrastajakalastajista ammattikalasta-jiksi.

Tiedottaminen.

Investointien tukeminen.

Kalanpoikastuotannon kehittäminen

Nuorten kalastusharrastuk-sen kehittäminen

Oppilaitosten ja osakaskuntien yhteis-työn kehittäminen

Leader- hanketoiminta

Kalastuselinkeino ja vesistö-jen virkistyskäyttö

Yhteistyön parantaminen eri toimijoiden kesken ja vastakkainasettelun vähentä-minen

mm. virkistyskalastussataman perusta-minen

Kuntaraha Kala-leaderille

1.5 Kalatalouselinkeino

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala Marko Natri


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideVesistöt Kosteikkojen perustaminen ja hoito

Vesistöjen kunnostus ja hoito

Valuma-aluekunnostukset

Kartoitus, suunnittelu ja toteutus

Valuma-alueittainen tiedottaminen ja neuvonta, sopivat toimenpiteet

Hanketoiminta, kumppanuus eri toimijoi-den kanssa

Ruopatun massan, poistetun vesikasvis-ton ja”roskakalan” käytön selvittäminen

Maaseutuluonto ja maisema Maaseudun luonnon monimuotoisuuden ja maiseman säilyttäminen ja paranta-minen

Vieraslajien torjunta

Hanketoiminta

Tiedotus, neuvonta, suunnittelu ja toteu-tus kohteen ja kohderyhmän mukaisesti

Yrittäjyyden tukeminen

Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen hillitseminen

Tiedotus ja neuvonta, toimenpiteitä tarpeen mukaisesti

Hanketoiminta

1.6 Maisema ja ympäristö


2. Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat

Maakunnassa tuotettiin v. 2012maitoa n. 136 miljoonaa litraa, josta Joensuun seudun osuus on n. 60 miljoonaa litraa. Maatilojen tuloista maidon myyntitulot muodostavat n. 70 %, jo-ten maidontuotanto on tärkein maatalouden tuotantosuunta. Maatalous on keskittynyt har-vemmille alueille, harvemmille tiloille ja yk-sikkökoot ovat kasvaneet. Pohjois-Karjalassa on panostettu voimakkaasti maidontuotannon kehittämiseen, ja tämän työn jatkamiselle on edelleen tarvetta. Maakunnan talouden kannal-ta on elintärkeää, että tuotetun maidon määrä saadaan kääntymään nousuun ja maidontuo-tannon kilpailukyky saadaan ylläpidettyä. Väes-tön ikääntyminen vaikuttaa myös yrittäjyyteen ja myös maaseudulla on etsittävä ja edistettävä ratkaisuja omistajanvaihdoksiin. Toimenpiteet yrittäjäkynnyksen madaltamiseksi ovat tär-keitä. Toimenpiteet poistuvan tuotannon kor-vaamiseen uusinvestoinneilla on myös erittäin tärkeää. Maatalouselinkeinoa on tarpeen mark-kinoida koulujen opetussuunnitelmiin, että turvataan riittävä ammattitaito maatiloilla. Ny-kyiset laajentavat tilat ovat yleensä vähintään agrologi AMK-koulutuksen saaneita yrittäjiä.

Eläinten hyvinvointi on tärkeää ja tulee lähi-tulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailute-kijä elintarviketuotannossa ja –kaupassa ja se tulee huomioida koko elintarvikeketjun toimin-nassa. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia e lä inten hyvinvoinnista ja tuotantoketjun

läpinäkyvyydestä ja halu-avat lisää tietoa eläin-

ten pito-olosuhteista. Eläinten hyvinvoin-nin edistäminen eri keinoin on myös hal l i tusohjelman mukainen keskeinen

tavoite. Tilojen koon

kasvaminen, tuotan-non tehostuminen ja koneellistumi-nen on muut-tanut eläinten hyvinvoinnin ja hoidon seu-rannan tapo-ja. Eläinten hyvinvointiin liittyvän tie-don käyttöönot-to, tiedottaminen ja soveltaminen vie aikansa. Se kuitenkin kan-nattaa, sillä se edistää eläinten hyvinvointia, mikä on perusedellytys tuottavalle ja kannatta-valle toiminnalle.

Naudanlihantuotannossa rakennemuutos jat-kuu eli yrityskoot suurenevat ja yritysten määrä vähenee. Perustuotannossa teurastamo-ohjaus on keskeistä, sitä kautta ohjataan rehut, eläin-pääoma ja suunnitellaan tuotanto-olosuhteet ym. Yleisintä on kolmivaihekasvatus, johon si-sältyvät vasikkatuotanto, ternikasvatus ja lop-pukasvatus. Toinen tuotantolinja on vakiintu-nut emolehmätuotanto perustuotannossa, joka on vakiintumassa nykyiselle tuotantotasolle. Pienteurastamot saavat raaka-aineet pääosin emolehmäketjusta. Pienteurastamoverkosto tukee paikallisen naudanlihan jatkojalostuksen kehittämistä.

Pohjois-Karjalan ilmasto – ja energiaohjel-massa 2020 maakunnan tavoitteena on, että Pohjois-Karjala on vuonna 2020 lähiruokatuo-tannon ja luomuviljelyn johtava maakunta. Tä-hän ohjaa toisaalta kuluttajien kasvava kysyntä lähi- ja luomutuotteiden osalta sekä ympäris-tönäkökulman korostuminen sekä hallituksen ohjelmat luomu- ja lähiruuasta.


Kiinnostus ekologisesti kestävästi tuotet-tuun ja jäljitettävään ruokaan on koko ajan lisääntynyt. Tämä antaa hyvän pohjan paikal-liselle elintarvikealan yrittäjyydelle. Elintarvi-ketuotannon kehittämisen on huomioitava eri näkökulmat, toisaalta jo olemassa olevat isot jatkojalostusyksiköt, pienemmät perhekoko-luokan yksiköt ja näiden lisäksi tarvitaan uusia yrittäjiä, työntekijöitä ja osaajia. Myös raaka-aineiden tuottajat elintarvikeketjulle on huo-mioitava. Koko ketjun yhteistyö ja ketjun osi-en yhteistyö on huomioitava ja eri toimijoiden välille tarvitaan tiiviimpää verkostoitumista ja joustavaa kehittämistoimintaa kunkin yrityk-sen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on vastata kysynnän vaihteluun, johon tarvitaan nopea ja kustannustehokas valmistusprosessi ja oikea-aikaiset toimitukset asiakkaille (Lean-tuotan-to). Yritysten toimintaa voidaan monipuolistaa

mm. vaihtoehtoisten jakeluka-navien kehittämisellä mm.

tilamyymälöiden pe-rustamisen sekä suo-

ramyyntipisteiden kehittämisen kautta. Maakunnallinen kar-toitus Elintarvikepal-velukeskuksen osalta

on tehty. Kartoituksen mukaan markkinave-

toiselle maakunnalliselle elintarvikepalvelukeskuksel-

le ei ole riittävästi kysyntää. Tämän tyyppisen toiminnan toteuttaminen tulee tehdä hanketoi-minnan ja asiantuntijaverkoston kautta.

Vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa avomaan puutarhatuotantoa harjoitti 164 yritystä noin 770 hehtaarin alalla. Näistä eniten on mar-jantuotannossa sekä yrityksiä (143 kpl) että pinta-alaa (710 ha). Vaikka pinta-alat eivät ole kovin suuria, niin tuotannon arvolla mitattuna merkitys on suuri. Myös puutarhatuotannossa on sama kehityssuunta kuin maataloudessa; tilakoot suurenevat ja tuotanto keskittyy yhä harvemmille yrittäjille. Eläköityvien yrittäjien

tilalle pitäisi saada nuoria yrittäjiä tai ainakin nämä pellot pitäisi saada säilytettyä puutarha-tuotannossa. Viljelypinta-alan lisääminen sekä nykyisen viljelyalan säilyttäminen niin mar-ja- kuin vihannestuotannossakin on tärkeää. Olemassa olevien herukkakasvustojen uudis-taminen on myös ajankohtaista. Pelkkä tuotan-toalan lisääminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan samalla on tärkeää kehittää tuoremarja-kauppaa, teollisuustuotantoa, jatkojalostusta, yhteistyötä yrittäjien kesken sekä kehittää asia-kaslähtöisyyttä sekä markkinointiosaamista.

Tike:n tilastojen mukaan 31 prosenttia kai-kista toimivista maatiloista harjoitti maa- ja metsätalouden rinnalla muuta yritystoimintaa vuonna 2010. Monialaisten maatilojen osuus on Suomessa EU:n korkein. Myös muiden ydin-maaseudulla ja kaupunkien läheisyydessä toimivien yritysten määrä on lisääntynyt. Toi-saalta jo olemassa olevia yrittäjiä eläköityy run-saasti koko ajan, ja näihin yrityksiin tarvitaan jatkajia. Uusia yrittäjiä ja uutta yritystoimintaa tulee aktivoida.

Matkailun osalta merkittäviä kysyntäteki-jöitä ovat mm. luonto, ympäristö, hiljaisuus ja elämäntapa. Näihin pystyy hyvin vastaamaan harvaan asuttu maaseutu. Maaseutumatkailun vahvuus onkin monialayrittä-jyys, jonka osia ovat luon-to, maaseutukulttuuri, kulttuuriperintö ja –ympäristö sekä ruokakulttuuri. Pohjois-Karja-lassa valtteina matkailussa ovat meille tavalliset asiat ja toimin-tatavat, tuotanto-eläimet, maisema, ruoka ym. Luomu- ja lähiruokapalvelukokonai-suuksia tulisi kehittää ja hyödyn-tää ja tuoda esiin matkailuyrityksissä. Myös itä-matkailijat pitää huomioida.


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideMaidontuotannon kilpailukyvyn ylläpitäminen

Seutukunnan tuotantotavoite 65 milj.litraa/vuosi (maakunnallinen tavoite 150 milj.litraa/vuosi)

Maidon jalostusarvon nostaminen alku-tuotannossa, tuotekehitys (pienjuustola, raakamaito, ternimaito ym)Yhtymä- ja yhtiömuotoisen maatalous-yrittämisen edistäminen

MaitoTaito-tyyppisen hankkeen jatku-minen

Tehostettu neuvonta ja koulutus

Yhteisyrittäjyyden lisääminen

Ohjelmakauden siirtymävaiheeseen räätälöidään kansallisella rahoituksella

Maitoa markkinoille hankkeen jatkohanke

Koulutushanke jatkumassa ylimaa-kunnallisena ilmeisesti myös uudella ohjelmakaudella

Poistuvan tuotannon korvaa-minen uusinvestoinneilla

10 kappaletta uusia navetoita/vuosi Hanketoiminta

Yhteistyön lisääminen tilojen välilleOmistajanvaihdosten edistäminen

vähintään 15 kappaletta/vuosi Tilakohtainen SPV-konsultaatio ja edistämistilaisuudet

Maatalous- ja elintarvikealan painotukset peruskoulussa

Tilojen välinen yhteistyö Tuotannollinen yhteistyö

Kevennetyt tilusjärjestelyt ja tietoisuu-den lisääminen tilusjärjestelyistä

Koneyhteistyön kehittäminen

Neuvonta

Eläinten hyvinvointi Eläinten hyvinvointi ja terveys Uuden toimintatavan hakeminen viljeli-jöiden työterveyden ja eläinten hyvin-voinnin edistämiseen, tutustumistilat

Naudanlihantuotannon ja jatkojalostuksen kehittä-minen ja verkostoitumisen edistäminen

3 miljoonaa kg/vuosi

uusinvestoinnit 2 kpl/vuosi

Neuvonnan, koulutuksen ja yhteistoi-minnan käynnistäminen lihatalojen kanssa

Alueellisen jalostustoiminnan edistäminen

Pienteurastamojen ja jalostustoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen

Lammastalous Lammastalouden kannattavuuden ja verkostoitumisen kehittäminen, luomu-tuotannon kehittäminen

Hanketoiminta, koulutus, neuvonta

Luomutuotannon kehittämi-nen, lisääminen ja jatkoja-lostus

vähintään 150 ha/vuosi

(Jns seudulla 6 800 ha luomualaa v. 2012, Pohjois-Karjalassa vastaavasti 16 600 )

Luomuneuvonta –ja koulutus

Hanketoiminta

Tuotekehitys- ja menekinedistäminenNurmituotannon kehittä-minen ja valkuaiskasvien viljelyn edistäminen

Luomuvalkuaisrehun tuotantoedellytys-ten parantaminen

Valkuaisomavarainen maakunta

Luomuneuvonta –ja koulutus

Hanketoiminta

Laadukkaan siemen-, rehu- ja leipäviljatuotannon kehittä-minen ja edistäminen

Kulutuksen ja tietoisuuden lisääminen

Tuotteistaminen

Uusia toimijoita alalle

Tuotekehitys ja menekinedistäminen esm. ternimaito

Hanketoiminta


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideLähiruoka ja –juoma, elintar-vikkeet (luomu ja tavanomai-nen)

Lähiruoan jalostusarvon nostaminen

Suurtalouskeittiöiden luomu- ja lähiruu-an käyttöasteen nostaminen

Asiantuntijatoiminta paikallisten yhteis-työryhmien tukemiseksi

Pienimuotoisen jalostustoiminnan kehittäminen

Portaat luomuun – ja kestävät hankinnat tyyppinen toiminta

Puutarhatuotannon ke-hittäminen, lisääminen ja jatkojalostus

Marjan- ja hedelmäntuotanto Herukantuotantoalan uudistaminen 20 ha/vuosittain.

Tuoremarjakaupan ja markkinointiosaa-misen kehittäminen sekä viljelypinta-alan lisääminen.

Neuvonta, koulutus ja hanketoiminta

Yritysryhmähankkeet ja vientimarkki-noiden selvitykset marjoille.

Vihannes- ja juurestuotanto Tietotaidon saaminen uusien viljely-kasvien tuotannosta ja viljelypinta-alan lisääminen.

Neuvonta, koulutus ja hanketoiminta

Matkailupalvelut Ohjelmapalvelutoimintojen kehittäminen

Toimijoiden verkostoituminen

Ruokamaakunnan kehittäminen

Hanketoiminta, neuvonta, koulutus

Masva-tyyppinen hanketoiminta, neuvonta, koulutus, pienryhmätoiminta

Riista- ja lintutuotanto Kehittäminen ja integroiminen matkailupalveluihin.

Kalastusmatkailun edistäminen.

Neuvonta, koulutus

Hanketoiminta

Hevostalous Talliyrittäjien yrittäjäosaamisen tuke-minen, erilaisten ratsastuspalveluiden kehittäminen ja verkostoitumisessa avustaminen

Neuvonta, koulutus

Hanketoiminta

Hyvinvointipalvelut Edelleen lisätä ja kehittää mm. Green Care tyyppistä toimintaa

Hoivapalveluiden kehittäminen tuke-maan kunnallista palveluntuotantoa

Kuntien kanssa yhteistyössä perhe-kotien perustaminen asiakastarpeet huomioiden

Maatilojen liitännäisyritys-toiminta

Koneurakointipalveluiden edistäminen, työvoiman välityspalveluiden sekä yrittäjyyden kehittäminen

Hanketoiminta, koulutus, neuvonta

Kuva: ProAgria Pohjois-Karjala, Marko Natri


3. Osaamisen vahvistaminen ja uudistumisen edistäminen

Maatilayritysten yksikkökoot ovat kasvaneet koko ajan ja tämä on johtanut lisääntyneeseen palkatun työvoiman tarpeeseen. Tätä kautta maatilayrittäjät toimivat myös työnantajina. Työnantajana toimimiseen tarvitaan koulutus-ta ja opastusta sekä yhteiskunnan työvoimapo-liittisia tukitoimia.

Ulkopuolisen työvoimankäytön lisääntyessä yrittäjäosaamisen merkitys korostuu. Tike:n tilastojen mukaan 31 prosenttia kaikista toi-mivista maatiloista harjoitti maa- ja metsäta-louden rinnalla muuta yritystoimintaa vuonna 2010.

Ammatillisen substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan liikkeenjohdollista ja työnjohdollista osaamista. Nämä osaamisalueet ovat olennaisia maksuvalmiuden ja kannattavuuden ylläpitä-misessä. Ison kokoluokan yrityksissä korostuu myös myynti- ja markkinointitaidot sekä osto-toiminnan hallinta. Myynti- ja markkinointitai-dot ovat osittain ”sisäsyntyisiä”, kaikilla niitä

ominaisuuksia ei välttämättä ole, eikä halua, joten ratkaisuna voisi olla tämän työn ulkoista-minen.

Sähköisen asioinnin lisääntyminen osaltaan helpottaa arkea, mutta tuo myös haasteita mm. tietotekniikkaosaamiseen, ohjelmisto-osaami-seen ja yhteyksien toimivuuteen.

Elintarviketuotannossa valtaosa tuottajista keskittyy tuottamaan korkealaatuisia raaka-ai-neita elintarviketeollisuudelle. Luomu- ja lähi-ruokatuotannon myötä on tullut pienempimuo-toista elintarvikkeiden jatkojalostusta, joiden haasteena on tuotannon lisäksi jatkojalostuk-sen ja myynnin ja markkinoinnin hallinta.

Osaamisen vahvistamista ja uudistumista edistetään pääasiassa hanketyöllä, jossa tarvi-taan sekä hankeosaamista että hanketoimijoi-den ammatillista osaamista ja taloudellisia re-sursseja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideHanketoiminta Aikaan saada käytännön ongelmanrat-

kaisuihin tähtääviä hankkeita

Hankeosaamisen kehittäminen

Hankesuunnittelu yhteistyössä eri sidos-ryhmien kanssa

Tilatyövoima Asiantunteva ja osaava työvoima Tilatyöntekijän oppisopimusTyöhyvinvointi Ennaltaehkäistä työuupumusta ja tukea

jaksamistaTyönohjaus

Koulutus

Vapaamuotoinen kohderyhmän toiveista lähtevä toiminta

Yrittäjyysosaamisen kehittäminen

toimiala- sekä yrittäjyysosaamisen nostaminen

Talousosaamisen parantaminen

koulutushankkeetviljelijästä yrittäjäksi –polun aukaisemi-nen ja kirkastaminen

Työnantajana toimiminen Talousosaamisen parantaminen

Ajanhallinta ja jaksaminen

Yrittäjien osaamisen kehittäminen

Viljelijästä yrittäjäksi –polun aukaisemi-nen ja kirkastaminen ammattiosaamis- ja johtamiskoulutus

Sähköinen toimintaympäristö Sähköisten menetelmien hyödyntämisen lisääminen

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Tiedotus, koulutus, neuvonta

Laatujärjestelmien kehittäminen

Laatuketjujen toiminnan vahvistaminen Tiedotus, koulutus, neuvonta, hanketoiminta

Elintarvikelainsäädäntö Osaamisen vahvistaminen Tiedotus, koulutus, neuvontaRuokaturvallisuuden ja ruokahuollon edistäminen

Osaamisen vahvistaminen mm. jäljitettä-vyyteen, alkuperään, tuotantotapaan ja ruuan koostumukseen liittyen


Organisaatioiden osaamisen kehittäminen

Toimijoiden tietotaidon lisääminen ja ylläpitäminen

Koulutushankkeet

Tuotantoprosessien kehittäminen

Eri kokonaisuuksien hahmottaminen, kehittäminen ja tehokkuuden paranta-minen


Myynti- ja markkinointiosaa-misen kehittäminen

Kokonaisvaltainen markkinointi Tiedotus, koulutus, neuvonta


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideLeader –tyyppinen toimin-tatapa

Lisätä maaseutualueiden elinvoimai-suutta, palvelujen saatavuutta, lisätä ekologisuutta ja turvallisuutta sekä parantaa infrastruktuuria sekä kehittää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikutta-misen mahdollisuuksia

Leader- hankkeet

Kuntarahan varaaminen

Yhteistyön kehittäminen, media, tapah-tumayhteistyö, suunnitteluyhteistyö, viestinnän suunnittelu yhdessä

Nuoret, maahanmuuttajat ja tulomuuttajat ym. ryhmät

Osallisuuden tukeminen ja parantami-nen maaseutuyhteisössä

Sosiaalinen media yhteisöllisyyden luojana

Erityyppiset osallistavat toimenpiteet

Harrastuneisuuden tukeminen

Paikallisyhteisöt Paikallisen omaehtoisen yhteisöllisyy-den tukeminen, identiteetin vahvista-minen

Kylätoiminnan ja yhdistystoiminnan tukeminen

Paikalliskulttuuri ja -perinteet

Rakennusten ja alueiden uudet käyt-tötarkoitukset ja rakennusperinnön säilyttäminen

Kohteiden hyödyntäminen, sisällöntuo-tanto ja tuotteistaminen yhteistyönä

Leader-hankkeet

Yritysryhmähankkeet

Uusiutuvan energian käytön lisääminen

Paikallisen pienimuotoisen hajautetun energiantuotannon kehittäminen (sekä lämpö että sähkö

Neuvonta ja investointien tukeminen

KokeiluhankePaikallisdemokratia Paikallisdemokratian käytäntöön viemi-

nen, toimintojen uudelleen organisoi-minen

Kyliltä tulevat viestit huomioitava kun-nallisessa päätöksenteossa

Matalan tason yhteistyö kunnan, yhdis-tysten ja kehittäjätahojen kanssa

Kyläneuvosto/-parlamentti tyyppisen toimintatavan kehittäminen

4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen

osallisuuden lisääminenJoensuun seudun aluetta voi kuvata maaseu-

dun kolmijaon mukaisesti erityyppisiin maa-seutualueisiin (asuinmaaseutu, ydinmaaseutu ja harvaanasuttu maaseutu) sekä kaupunkikes-kuksiin että maaseututaajamiin. Kaupunkikes-kuksissa asukasmäärän kasvu on hidastunut kun taas asuinmaaseudulla asukasmäärä kas-vaa koko ajan ja kasvu näyttää nopeutuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ydinmaa-seudun asukasmäärässä ei ole juuri tapahtunut muutoksia vastaavana aikana. Harvaan asutun maaseudun asukasmäärä on laskeva. Näiden

alueiden erilaisten toimintaympäristöjen tar-peet kehittämiseen, yhteisöllisyyden vahvista-miseen, sosiaalisen osallisuuden tukemiseen, yhteistyön syventämiseen ym. ovat erilaisia. Eri aluejaottelusta riippumatta edelleen kaiva-taan mm. asukkaiden aktivoimista, ympäristön kohentamista, tapahtumia, harrastusmahdol-lisuuksia, toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä yritys- ja palvelutoiminnan edistämistä. (Läh-de: Jns seudun Leader –yhdistyksen strategia vuosille 2014 – 2020).

Iso kuva: Maakaista, Mari VoutilainenPikkukuvat: Mavi / Contum Oy

25


Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideMaankäyttö ja kaavoitus Tietoisuuden lisääminen kylillä kaa-

voituksesta ja maaseudun asuttuna pitämisestä

Omaehtoinen kylien maankäytön suun-nittelu yhteistyössä kunnan kanssa

Oikeusvaikutteisten kaavojen saaminen maaseutualueille

Maaseutuasumisen ja tuotantotoimin-nan yhteensovittaminen

Vuorovaikutteisuus eri osapuolten välillä

Toimintaympäristön ja maankäytön suunnitteluun osallistuminen aktiivisesti

Tiedotustilaisuudet kaavoitusasioista

Hanketoiminta

Seudullinen tietoliikenneverkko

Tietoliikenneverkon rakentaminen myös Joensuun maaseutualueella

Verkon rakentaminen ja hyödyntäminen

Kylien ja kuntakeskusten paikallisrakenteet

Paikallisrakenteiden kehittäminen Maisemat, pyörätiet, virkistysreitit, ladut kyläverkot, kylätalot, kokoontumis- ja liikuntapaikat

Vesi- ja viemäri-infra Merkittävien vesi- ja viemärihankkeiden toteutumista edistetään

Suunnittelu ja rahoitus

5. Asuin-, työ ja vapaa-ajan ympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen

Alueiden kehittämisessä tulee huomioida, että ihmisten arki rakentuu yhä monimutkaisem-malla tavalla esim. asutaan monissa paikoissa ja työtä tehdään näistä kaikista paikoista (mo-nipaikkainen asuminen ja toiminta). Harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla väestö vähenee, mutta hitaammin kuin noin kymmenen vuotta sitten. Pysyvä asutus on Suomessa keskittynyt, mutta samalla asuttu alue on laajentunut vii-meisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Ti-lastojen mukaan suomalaiset ovat maaseudul-la ensi sijassa asumisen vuoksi. Väljään tilaan hakeudutaan asumaan joko vakinaisesti tai

osa-aikaisesti ja se on merkittävä hyvinvoinnin lähde. Maaseutualueiden merkityksen on enna-koitu lisääntyvän tulevaisuudessa sekä yritys-toiminnan alueina että pysyvän tai vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutuasuminen mahdollistaa osittaisen omavaraisen elämänta-van ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Sekä asuminen että elinkeinojen harjoittami-nen vaativat oman tilansa ja tämä vaatii selkeää maankäytön suunnittelua ja yhteensovittamis-ta sekä toimivaa infrastruktuuria (Case Liperi 2013 Maatilaselvitykset).


6. Tukipolitiikka

Joensuun seudulla on maataloustukea hake-via maatiloja noin 1300 (1307), joilla on pel-toa viljelyssä 44380 ha. Maatilojen tulot koos-tuvat maatalouden myyntituloista 39,46 milj. € (32%), maatalouden tulotuista 37,62 milj. € (30%), metsätuloista 14,04 milj. € (11%) ja si-vuansioista/liitännäiselinkeinoista 33,44 milj. € (27%) Maatilojen tulot yhteensä 124,57 milj. €

Alueen maatilojen maatalouden myyntitulot muodostuvat maidonmyyntituloista 26,79 milj. € (68%), naudanlihasta 6,73 milj. € (17%) vil-jasta 1,89 milj. € (5%) muusta kasvituotannos-

ta 2,85 milj. € (7%). (AgriInfo)Maatilojen tuloista kolmannes tulee tulotuis-

ta, joten sitä voidaan pitää merkittävänä tar-kasteltaessa maatilojen kannattavuutta. Koko Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituk-sesta tulotukien osuus on noin 80 %. Joensuun seudun maaseutupalveluiden yhtenä kärkita-voitteena on varmistaa maatilojen täysimääräi-nen tukien saanti. Tähän pyritään muuan mu-assa henkilöstön ja viljelijöiden koulutuksella, riittävällä henkilöstön resursoinnilla, asiantun-tevalla lähipalvelulla ja toimintaympäristön yl-läpitämisellä.

Otsikko/Aihe Tavoite ToimenpideYmpäristökorvaukset Nykyisen peltoalamäärän säilyttäminen

tukikelpoisena

Saadaan kaikki ympäristökorvausjärjes-telmän tukielementit käyttöön

Ohjaus ja neuvonta luopumis- tai muutostilanteissa

Luonnonhaittakorvaukset Nykyisen peltoalamäärän säilyttäminen tukikelpoisena

Ohjaus ja neuvonta luopumis- tai muutostilanteissa

Luonnonmukainen tuotanto Luomupinta-alan lisääminen vähintään 150 ha/vuosi

Luomuneuvonta ja hanketoiminta

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen siten, että 50 % kotieläin-tiloista on korvauksen piirissä.

Uusien sopimusten aikaansaaminenTiedotus ja koulutus

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Uudet ja korvaavat rakennus ym. in-vestoinnit siten, että tuotantovolyymit säilyvät

Investointirahoitus

Hanketoiminta ja aktivointi

Sidosryhmäyhteistyö

Vakuusjärjestelyt



Vuosittain seurattavat indikaattorit ovat: ELY -keskuksen raportit investoinneista, mak-setuista tuista, sitoumuksista ja sopimuksista sekä pinta-aloista, Agri-infon tilastot maata-louden tulotiedoista, Leader- hanketilastot ja hanketoimijoiden hankeraportit. Seuranta teh-dään vuosittain maaseututyöryhmän toimesta seutukuntatasolla alkuvuodesta ennen käyttö-suunnitelman vahvistamista kuluvalle vuodelle. Seurantaryhmään kuuluvat maaseututyöryh-män lisäksi edustajat MTK Pohjois-Karjalasta,

ProAgria Pohjois-Karjalasta, Leader –yhdistyk-sistä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Maa-kuntaliitosta sekä Maaseudun sivistysliitosta. Tulokset raportoidaan maaseutulautakunnan vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Tarvittaessa kutsutaan paikalle myös muita asi-antuntijoita. Välitarkastelu tehdään ohjelma-kauden puolivälissä tarvittaessa vuonna 2017. Ohjelman välitarkastelu raportoidaan erillisenä raporttina.

7. Ohjelman seuranta, ylläpito ja raportointi

Liperin kunnan maaseutulautakunta. www.liperi.fi.


Ilomantsi Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 7,75 milj. EUR (-10%)*Osuus alueen tuloista 3 %


Kokonaistuloiltaan Suomen 253. suurin kunta, valitun alueen 14. suurin kunta Tilojen lukumäärä 113 kpl (-3 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 2,13 milj. EUR (3%)*Osuus alueen tuloista 2 %

tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 22 2,6 57 1,22Naudanliha 11 76,5 10 0,21Sianliha 0 0 0,00Muu liha 10 5,7 0 0,01Kananmunat 0 0 0,00Viljat 7 2 0,04Muut kasvit 62 31 0,65yhteensä 112

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 254. suurin kunta ** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan * (suluissa muutos-% ed. vuoteen)


8. Maatilojen tulovirrat v. 2012 Joensuun seudulla


Joensuu Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 27,6 milj. EUR (-1 %)*Osuus alueen tuloista 11 %



Maatalouden myyntitulot Yhteensä 8,36 milj. EUR (-2 %)*Osuus alueen tuloista 9 %

tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 74 13,1 73 6,06Naudanliha 22 348,6 12 0,98Sianliha 1 0,09Muu liha 20 4,0 0 0,01Kananmunat 3 0,27Viljat 57 4 0,35Muut kasvit 122 7 0,60yhteensä 295

Maatalouden myyntituloiltaan Suomen 89. suurin kunta** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan* (suluissa muutos-% ed. vuoteen)



Juuka Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 13,94 milj. EUR (1 %)*Osuus alueen tuloista 6 %



Maatalouden myyntitulot Yhteensä 4,51 milj. EUR (10 %)*Osuus alueen tuloista 5 %

tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 44 7,1 73 3,29Naudanliha 17 225,7 14 0,63Sianliha 3 192,9 7 0,31Muu liha 7 2,8 0 0,00Kananmunat 0 0 0,00Viljat 29 4 0,18Muut kasvit 56 2 0,09yhteensä 156




Kontiolahti Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 8,14 milj. EUR (3 %)*Osuus alueen tuloista 3 %




tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 13 2,7 51 1,25Naudanliha 10 88,5 10 0,25Sianliha 21 0,52Muu liha 8 13,8 1 0,02Kananmunat 0 0 0,00Viljat 29 7 0,18Muut kasvit 32 9 0,23yhteensä 92




Liperi Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 34,06 milj. EUR (1 %)*Osuus alueen tuloista 14 %








Outokumpu Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 10,59 milj. EUR (0 %)*Osuus alueen tuloista 4 %



Maatalouden myyntitulot Yhteensä 3,21 milj. EUR (-1 %)*Osuus alueen tuloista 4 %

tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 23 5,1 74 2,38Naudanliha 15 146,7 13 0,41Sianliha 0 0 0,00Muu liha 4 0,2 0 0,00Kananmunat 0 0 0,00Viljat 37 6 0,19Muut kasvit 33 7 0,22yhteensä 112




Polvijärvi Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 21,28 milj. EUR (-3 %)*Osuus alueen tuloista 9 %








Tuottajaliitto Pohjois-Karjala Maatilojen tulot (brutto, ei sis. Alv) Yhteensä 247,8 milj. EUR (-1 %)*Osuus koko maan tuloista 4 %


Kuntien lukumäärä 14 kplTilojen lukumäärä 2411 kpl (-4 %)

Maatalouden myyntitulot Yhteensä 90,23 milj. EUR (3 %)*Osuus koko maan tuloista 4 %

tn tai milj. l Tiloja** Tuotanto % milj. EURMaito 669 134 69 61,86Naudanliha 255 4976 15 13,97Sianliha 21 1563 3 2,54Muu liha 125 65 0 0,09Kananmunat 6 531 1 0,62Viljat 536 5 4,45Muut kasvit 750 7 6,70yhteensä 2362

** Viljelijän tukihakemuksessa ilmoittaman päätuotantosuunnan mukaan* (suluissa muutos-% ed. vuoteen)


IlomantsiUnto Pirinen, p. 040 104 3020, [email protected] Toivanen, p. 040 104 3021, [email protected]äyntiosoite: Soihtulantie 7, 82900 Ilomantsi

JoensuuEnon palvelupisteTeuvo Hirvonen, p. 044 576 7234, [email protected]äyntiosoite: Kunnantie 2, 81200 Eno

Pyhäselän palvelupiste Nina Juvonen vs. , p. 040 167 7143, [email protected]äyntiosoite: Hammaslahdentie 2, 82200 Hammaslahti

Tuupovaaran palvelupisteAntti Ryynänen, p. 050 310 9752, antti [email protected]äyntiosoite: Virastotie 10, 82730 Tuupovaara

JuukaAlina Koponen, p. 040 104 2014, [email protected] Ovaskainen, p. 040 104 2015, [email protected]äyntiosoite: Poikolantie 1, 83900 Juuka

KontiolahtiTeuvo Hirvonen, p. 044 576 7234, [email protected] Parviainen, p. 044 169 695, [email protected]äyntiosoite: Keskuskatu 8, 81100 Kontiolahti

LiperiPertti iivanainen, p. 040 748 5310, [email protected] Asikainen, p. 040 630 6353, [email protected]äyntiosoite: Tehtaantie 8, 80400 Ylämylly

OutokumpuTeuvo Mutanen, p. 040 104 6107, [email protected] Kettunen, p. 044 755 9218, [email protected]: PL 47, 83501 OutokumpuKäyntiosoite: Hovilankatu 2, 83500 Outokumpu

PolvijärviTeuvo Mutanen, p. 040 104 6107, [email protected] Voutilainen, p. 040 104 6108, [email protected]: PL 6, 83701 PolvijärviKäyntiosoite: Polvijärventie 12-14, Polvijärvi


joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Documents