Järjestöbarometri2016

Järjestöjohdon aamukahvit 30.9.2016

Järjestöbarometri 2016 -aineistotKyselyaineistot:• 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (57 %)• 1 031 paikallisyhdistystä (46 %)• Valtakunnallisten järjestöjen henkilöstön ay-luottamushenkilöt (n=29)

Tilasto- ja rekisteriaineistot:• RAY:n avustustilastot• PRH:n Yhdistysrekisteri• Valviran yksityisten sote-palvelujen tilastot

6 Järjestöjen henkilöstö-ja johtamiskäytännöt

Johtajana järjestössä

Järjestöjohtamisen yleisimpiä haasteita• Toiminnan sisäiseen kehittämiseen liittyvät kysymykset ja henkilöstöön/henkilöstöhallintoon liittyvät tekijät - talouden ja henkilöstön hallinnointi vie ajan strategiselta kehittämis- ja asiantuntijatyöltä• Työn pirstaleisuus sekä rahoituksen epävarmuus • Vuorovaikutus luottamusjohdon kanssa

Henkilöstökäytännöt

Työtehtävien suunnittelusta ja toteutuksesta päättävä taho

  Yksityinen sektori*

%

Julkinen sektori**

%Järjestöt***

%

Työntekijä, joka suorittaa tehtävät 11 17 56

Johtajat tai esimiehet 23 18 2

Sekä työntekijät että johtajat tai esimiehet 66 65 42

 

Yksityinen sektori (ECS)

%

Julkinen sektori (ECS)

%

Järjestöt %

Tiimien jäsenet päättävät keskenään 48 51 88

Esimies jakaa tehtävät 52 49 12

Yhteensä n

     100 100 100

421 59 77

Työnjaon päättäminen tiimeissä

 

Yksityinen sektori*

Julkinen sektori** Järjestöt***

Kyllä%

Ei%

Kyllä%

Ei%

Kyllä%

Ei%

Säännölliset tapaamiset työntekijöiden ja lähimmän esimiehen välillä

96 4 99 1 100 -

Säännölliset henkilöstökokoukset, jotka ovat avoimia kaikille toimipaikan työntekijöille

71 29 86 14 95 5

Väliaikaisen ryhmän, komitean tai työryhmän kokoukset 62 38 78 22 87 13

Informaation levittäminen uutiskirjeiden, nettisivun, ilmoitustaulujen, sähköpostin jne. kautta

95 5 97 3 94 6

Työntekijöiden kanssa keskustelu sosiaalisen median tai netissä olevien keskusteluryhmien kautta

24 76 38 62 56 44

Työntekijöiden aloitetoiminta 73 28 74 26 80 21Henkilöstökysely työntekijöiden keskuudessa 83 18 95 5 66 34

Suoriutumisperusteinen palkkaus

 

Yksityinen sektori*

(ECS)%

Julkinen sektori**

(ECS)%

Järjestöt*** %

Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä EiPalkka tulosten mukaan, esimerkiksi urakkapalkkiot, provisiot

53 47 25 75 3 97

Muuttuva ylimääräinen palkka, joka on yhteydessä johdon arvioinnin jälkeiseen yksilölliseen suoritukseen

56 44 58 42 12 88

Muuttuva ylimääräinen palkka, joka on yhteydessä tiimin, työryhmän tai osaston suoritukseen

51 49 46 55 6 94

Organisaation ominaisuudet ja henkilöstö

Työpaikan arvosanojen keskiarvot  Järjestö-

johtajat*

Järjestöjentyöntekijöiden

edustajat**MEADOW***Työntekijät

Aikaansaaminen 8,56 7,93 8,02Henkilöstön ideoiden ja aloitteiden hyödyntäminen

8,55 7,14 7,50

Uskallus kehittää toimintaa 8,47 7,66 7,76Innostus 8,59 7,55 7,75Työn ilo 8,52 7,31 7,90Työhyvinvointi 8,38 7,48 7,69Henkilöstöstä huolehtiminen 8,44 7,48 7,59Luottamus ja yhteistyö 8,41 7,41 8,01Oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen 8,78 7,34 7,73Osaaminen 8,63 8,66 8,52Johtaminen ja esimiestyö 8,23 6,97 7,49 

Ongelmien kokeminen organisaatiossa

 

Yksityinen sektori*

%

Julkinen sektori**

%Järjestöt***

%Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei

Korkea määrä sairaslomia 16 85 20 81 8 92

Vaikeuksia löytää tarvittavat taidot omaavia työntekijöitä

36 64 34 66 16 85

Vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistä 10 90 12 88 5 95

Tarve vähentää henkilöstöä 16 85 28 72 5 95

Työntekijöiden alhainen motivaatio 13 87 15 86 5 95

Arvio työilmapiiristä

 ECS* Järjestöt**

Johto%

Työntekijät%

Johto%

Työntekijät%

Erittäin hyvä 18 9 24 7

Hyvä 69 53 69 41Ei hyvä eikä huono 13 28 5 38

Huono 1 9 2 14Erittäin huono - 1 - -

Arvio työilmapiirin kehittymisestä

 ECS* Järjestöt**

Johto%

Työntekijät%

Johto%

Työntekijät%

Parantunut 49 26 60 41Pysynyt ennallaan 43 29 38 17

Huonontunut 8 45 2 41

Järjestöjohtamiseen dialogisuutta ja tukea• 1. Henkilöstöjohtamiseen kiinnitetään järjestöissä entistä enemmän huomiota.• 2. Johtava toimihenkilö saa johtamiseensa tukea luottamushenkilöjohdolta.• 3. Työntekijöiden on saatava esimiehiltään tukea omaa työtään koskeviin priorisointeihin ja rajauksiin.

4 Järjestöt jasote-uudistus

SOTE-yhdistys on kunnan kumppani

140jäsentä

Paikallisyhdistykset ovat pieniä, mutta tuottavat runsaasti tukea, tietoa ja palveluita kuntalaisille.

PAIKALLISEN YHDISTYKSEN KOKO KESKIMÄÄRIN ( MEDIAANI)

vuosibudjetti

6400 €

22 %:llayhdistyksistä palkattu

työntekijä

työntekijöitä keskimäärin

3

Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut• Sosiaali- ja terveyspalveluja n. 1000 järjestöllä

• Noin 1/10 sote-järjestöistä• Sosiaalipalveluja 822:lla, terveyspalveluja 207:lla• Toimintayksiköt sosiaalipalveluissa 2076• Toimintayksiköt terveyspalveluissa 535

• Yhtiöittäneitä järjestöjä väh. 57 (n. 6 %), yhtiöitä 69• Noin 37 500 työntekijää sote-palveluissaLähde: Lari Lindholm (2016). Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveys-palveluista. SOSTE. (Tiedot vuodelta 2015: Valvira; henkilöstömäärä Tilastokeskus.)

”Järjestöjen palveluissa usein on muita vahvempi vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden elementti. Lisäksi voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen toimija tuskin heikentää kotimaista veropohjaa veroparatiisiin suunnatuilla rahoitusjärjestelyillä.

Järjestöjohtajat: vahvuudet ja heikkoudet järjestöjen palveluissa+ Arvopohja, yleishyödyllisyys+ Tiivis asiakaskytkös: perustettu tuen tarpeisiin, palvelunkäyttäjät mukana kehittämässä; vertaistuki+ Vahva erityisosaaminen; myös pienet väestöryhmät- Monet pieniä, paikallisia palveluntuottajia- Kapea liiketoimintaosaaminen- Voittoa tavoittelemattomia, eivät kestä peräkkäisiä tappiollisia toimintavuosia

”Valinnanvapaudenlisääminen on

järjestöilleplussaa.

Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöjen palveluihin

  hei-kentää

ei vai-kutusta

paran-taa

ei osaa sanoa

 Valinnanvapauslainsäädännön % % % %vaikutus asemaan palveluntuott.

       

Paikallisyhdistykset 10 45 11 34 Valtakunnalliset järjestöt 2 51 13 34Asema palvelujen tuottajana ja myyjänä uusissa rakenteissa

       

Paikallisyhdistykset 11 44 11 34 Valtakunnalliset järjestöt 12 48 14 26Näkemysten ja asiantuntemuksen ottaminen huomioon palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä

       

Paikallisyhdistykset 16 34 22 28 Valtakunnalliset järjestöt 16 21 33 30

Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöjen hyte-toimintaan

  hei-kentä

ä

ei vai-kutusta

paran-taa

ei osaa sanoa

  % % % %Näkemysten ja asiantuntemuksen ottaminen huomioon kuntien hyte-toiminnassa

       

Paikallisyhdistykset 19 37 24 20 Valtakunnalliset järjestöt 11 31 31 27Asema (kunnan) hyte-toiminnassa

       

Paikallisyhdistykset 16 41 24 19 Valtakunnalliset järjestöt 9 25 39 27

” SOTE muuttaa järjestöjen roolia ehkä enemmän mitä osaamme nyt nähdä

Järjestöjen asiantuntemus osaksi uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa• 1. Sosiaali- ja terveysjärjestöt otetaan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä valtakunnan että maakuntien tasolla.• 2. Jokaiseen maakuntaan perustetaan järjestöasiain neuvottelukunta ja resursoidaan järjestöjen yhteistoimintaverkosto.• 3. Sote- ja maakuntauudistuksissa varmistetaan, että kunnat ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa.

Hyödynnä & jaa• Järjestöbarometri.fi

• Koko julkaisu• Tiivis esite• Järjestöcaset• Infografiikat• SOSTEsuosittelee

• #järjestöbaro• Anna palautetta: tutkimus@soste.fi