itsesÄÄtÖinen oppiminen

ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN

Jonna MalmbergOppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET)

LUENNON OSA-ALUEET

• ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN

• ITSESÄÄTÖISEN OPPIMISEN TUKEMINEN

• ESIMERKKI SCAMO TUTKIMUSHANKKEESTA– Itsesäätöisen oppimisen tukeminen

käytännössä

LET

Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) toimii Oulun yliopistossa Kasvatustieteiden tiedekunnassa. Yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. Tutkimme yksilöiden ja ryhmien oppimista eri oppimisympäristöissä ja suunnittelemme teknologiaa hyödyntäviä oppimisen malleja käytäntöön.

TOISIN SANOEN..

• Tutkimus keskittyy oppimistieteisiin • LEARNING SCIENCES

• Tavoitteena on ymmärtää millaista on laadukas oppiminen ja miten sitä voi tukea erilaisissa oppimisen ympäristöissä.

• MITKÄ OVAT HYVÄN OPPIJAN OMINAISUUKSIA?

ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA

• Itsesäätöinen oppija on itse vastuussa omasta oppimisestaan.

• Itsesäätöinen oppija tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa erilaisissa oppimisen tilanteissa. – On tietoinen erilaisista oppimisen

strategioista– Haluaa käyttää näitä strategioita

saavuttaakseen oppimistavoitteensa– Osaa käyttää oppimisen strategioita

tilanteen edellyttämällä tavallaZimmermann, 2001, Winne & Perry, 2001

Itsesäätöinen oppiminen edellyttää..

…tietoisuus omista heikkouksista ja vahvuuksista

…taitoa ja tahtoa vastata strategisesti oppimisen haasteisiin…

…vaihtelee, aina oppimistilanteesta riippuen…

Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Miller, 2011

• Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu

• Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä.

ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA!

1) Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet)

2) Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa)3) Mallintamalla (Strukturoitu konteksti)4) Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman

struktuuria)

(Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).


1. Ymmärrys tehtävästä2. Tavoitteen asettaminen ja oppimisen

suunnittelu3. Strategian käyttäminen4. Reflektointi


1. Tehtävän ymmärry

s

Metakognitiivinen

tieto tehtäväst

ä ja itsestä

suhteessa

tehtävään

Winne & Hadwin, 1998

Metakognitiivinen tieto tehtävästä ja itsestä

• Tehtävä– Aikaisemmat kokemukset, vaatimukset,

arviointi, luonne, vaikeustaso

• Strategia– Miten strategiaa kannattaa käyttää? Mitä

strategiaa olen käyttänyt aikaisemmin? Oliko se toimiva?

• Itse– Aikaisempi tieto – Uskomukset, joita yksilöllä on omista

resursseista organisoida ja toteuttaa toimintoja, jotta suoriutuisi tehtävästä toivotulla tavalla


1. Tehtävän ymmärrys

2. Tavoitteen asettamine

n ja suunnittelu

Oppimisorientaatiot

Strategian valinta


Oppimisorientaatio ja strategian valinta

• Suoritustavoite– Tehtävän ulkoisista vaatimuksista selviytyminen

• Oppimistavoite– Tähtää oppimiseen

• TEHTÄVÄKOHTAISET TAVOITTEET

STANDARDIT ja KRIITEERIT sille, millainen on valmis tehtävä

• Suunnitelma, miten toimia jotta tehtävä täyttää ne standardit ja kriteerit jotka sille on asetettu (valmis tehtävä).

• Tarkoituksenmukaisen strategian valinta: ”Miten minun kannattaa edetä tehtävässä? ”




n ja suunnittelu

Oppimisen monitorointi

ja kontrollointi

3. Strategian käyttämine

n


Monitorointi ja kontrollointi

1) Oman ymmärryksen monitorointi Ymmärränkö mitä opiskelen?

2) Toimiiko käyttämäni strategia?

• Jos en ymmärrä• Vaihdan strategiaa

Vaihdan strategiaaJOS EN VIELÄKÄÄN YMMÄRRÄ?

MONITOROINTI

KONTROLLOINTI

Kurssi onkin luultua haastavampi…

Yleensä kuitenkin pärjään näissä..

HETKONEN!!! Minunhan piti siis aloittaa TUOSTA ja

VASTA SITTEN…Eli strategiani on siis

ENSIN valita pääasiat ja VASTA sitten..




n ja suunnittelu

Oppimisen monitorointi

ja kontrollointi


n


Tehtävä olikin luultua haastavampi…

Minusta ei ole mihinkään..

Jos nyt kuitenkin äkkiä tästä huitaisen tämän...

MITÄ MUUTA OPPILAS VOI MAHDOLLISESTI TEHDÄ TUOSSA TILANTEESSA?




n ja suunnittelu


n

4. Arvioiminen


ARVIOIMINEN

• Lapset eivät yleensä tunnista niitä syitä joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu.

• Lapset haluavat esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa.

• Sosiaalisesti taitava – ns. suosittu lapsi

• On tärkeää käydä konkreettisesti läpi niitä asioita joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu.




n ja suunnittelu


n

4. Arvioiminen


ARVIOIMINEN

a) Metakognitiivinen tieto- Itse- Tehtävä- Strategia

b) Metakognitiivinen taito - Strategian tarkoituksen mukainen käyttö

Uskomukset omista kyvyistä suoriutua tulevaisuudessa vastaavista tehtävistä.

ITSESÄÄTELYTAITOJEN OPPIMINEN

ITSESÄÄTELYTAITOJEN VAHVISTAMINEN LUOKKAHUONE KONTEKSTISSA

1. Opittavan asian sitominen oppilaiden omaan kokemusmaailmaan. Mielekäs tehtävä

2. Anna oppilaiden itse valita tehtävän ”vaikeustaso”

3. Anna tukeaa) Tehtävän ymmärryksen

muodostamisessab) Tehtävän eri vaiheiden ja

kokonaisuuden hahmottamisessa4. Vertaistuki (Help seeking)5. Prosessin arvioiminen osaksi käytäntöjä

Perry, 1998; Perry & VandeKamp, 2000

Sally is teaching a ninth grade English class. Her goal is for students to learn how to write various kinds of paragraphs. After showing some examples and talking with the class about the structure of a narrative paragraph, Sally asks the students to write one themselves. She writes the assignment on the chalkboard as she explains it to the class but notices that quite a number of students start talking to each other while her back is turned. As students work on the assignment, Sally circulates around the room. She re-explains the task to some students and reminds others to focus on their work. She notices that many students seem lost and that only a few students are doing a good job of following her very detailed instructions

(Butler & Cartier, 2004)

…Itsesäätelytaitoja voidaan oppia jos pedagoginen konteksti on rakennettu siten, että se antaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella näitä taitoja myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä…

• Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu

• Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä.

ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA!

1) Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet)

2) Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa)3) Mallintamalla (Strukturoitu konteksti)4) Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman

struktuuria)

(Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).

• Millainen on itsesäätöinen oppija?

• Miten sinä voisit tukea itsesäätöistä oppimista omassa opetuksessasi?

27

- MOTIVAATIO JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN: ANALYYSI JA INTERVENTIO OPPIMISEN TAITOJEN

KEHITTÄMISESTÄ PERUSKOULUSSA Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke 2007-2009

1) Teoreettinen tavoite: Mitä on motivaatio itsesäätöisessä oppimisessa ja mistä motivaatio koostuu?

2) Sovellus: Voidaanko motivaatiota ja strategista oppimista tukea yhdistämällä teknologian tarjoamia keinoja?

ScaMo

TUTKIMUKSEN KONTEKSTI

• Tutkimukseen osallistui (n=19) neljännen luokan oppilasta

• Luonnontieteiden jakso, kesto 5 viikkoa• Pedagoginen konteksti oli suunniteltu tukemaan

itsesäätöistä oppimista– Avoimet ongelmat– Työskentelyjärjestys vapaa– Oppimisympäristö

• Oppilaat työskentelivät gStudy oppimisympäristössä, joka tukee luetun sisällön prosessointiin tarkoitettujen strategioiden aktivoimisessa (Winne & al. 2005).

Kuvaus Scamon ”pedagogisesta mallista” (Pintrich, 2000)

VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7

ITSE-SÄÄTELY

SRLHarkinta

Sitoutuminen

SRLSuunnittelu

Käynnistäminen

SRLMonitorointi

Kontrolli

SRLMonitorointi

Kontrolli

SRLReflektioReagointi

(OPPIMIS)- TAVOITTEET

JA TOTEUTUS

Kontekstinluominen

- Oppimis-ympäristön mieleenpalauttaminen: gStudyn muistelu tunti

- Aiheeseen tutustuminen:

Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms.

> Opiskeltavan aiheen merkitykselliseksi tekeminen

> Oppilaiden sitouttaminen

Tietoperustan varmistaminen

- Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan ”johdanto”), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms.

- Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman

> Tavoitteiden asettaminen

Perustiedon hankkiminen

Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista

- Opettajan ”alustukset”- Aiheen työstäminen

kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.)

> motivaation tukeminen

> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena

> SRL ”harjoittelu”

Ymmärryksen syventäminen

Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä aiheen alateemoista

- Aiheen työstäminen kitissä

(yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmä-työskentely)

> motivaation tukeminen

> kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena

> SRL > tiedon jakaminen

Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus tms.

- Ryhmätöiden esitys- Miellekartan teko

koko aihealueesta yms.

OPPIMIS-YMPÄRISTÖ

gStudy –Oma kitMuistelutunnit

gStudy –Oma kit- Miellekartta

aikaisemman tiedon pohjalta

-“Taktiikkakirjastossa” suunnitelma työskentelyn etenemisestä

gStudy –Oma kit- Kitti/kitit aiheen

perusteemoista- alleviivaus,

muistiinpanot, miellekartta yms.

gStudy –ryhmän jaettu kit

- Kittien/muistiinpanojen jakaminen

gStudy –ryhmän jaettu kit

- Ryhmätyöt?- Miellekartta

ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA

TAVOITTEEN ASETTAMINEN

Monitorointi

Kontrolli

TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN

Harkinta

Suunnittelu Käynnistämine

n

Reflektio Reagointi

Winne et al., 2006

Tietoisuus Tehtävä kohtainen

tavoite Motivationaalinen

tavoite

ScaMo

Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011

STRATEGINEN TUKI

TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT

• Strategian valinta ja käyttö vaikuttaa oppimisen laatuun myös lapsilla

• Niin kognitiivsesti kuin motivationaalisestikin suotuisissa oppimistilanteissa ”hyvät ja ”heikot” oppilaat käyttävät samantyyppistä oppimisstrategiaa – Muistiinpanojen tekeminen.


• Ne oppilaat, joiden tilannesidonnainen motivaatio oli korkea, kokeilivat enemmän erilaisia strategioita opiskelunsa aikana.

• Motivaatio vaikutti myös siihen, millaisia strategioita oppilaat kertoivat käyttävänsä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 151

2

3

4

LONGEST LEARNING PATTERN INCLUDING ALL TACTIC TYPES (6/6)

1= Label: Important information2= Link notes in concept map3= Make note in concept map

4= Label=Interesting information

Tact

ic t

ypes

Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011


• Haastavissa oppimistilanteissa heikot oppilaat tunnistavat, että he eivät ymmärrä oppimaansa


• Haastavissa oppimistilanteissa menestyksekkäät oppilaat valikoivat oleellisen tiedon ja luokittelevat tietoa sen ominaisuuksien perusteella

• Miten sinä voit omassa työssäsi ottaa huomioon itsesäätöistä oppimista edistävät tai estävät tekijät ?

TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JASITOUTUMALLA LÖYTYVÄT MENESTYKSEN POLUN RASTIT

Miller & Meece, 1997; Wolters, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller 2011

KIITOS! Kysymyksiä?

itsesÄÄtÖinen oppiminen

Documents