Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus

Seurantakomiteoiden yhteiskokous 18.12.2012 Helsinki

ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala (P-S)ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S)

Itä- ja Pohjois-Suomi tilastollisesti

Väki vähenee, pidot paranee?

IP alueen väkiluku (2011) 1 298 773 (1/4 Suomen väestöstä)• I-S 649 072 • P-S 649 701• Pitkällä aikavälillä väki vähentynyt huomattavasti • Väestön määrä kääntynyt nousuun viime vuosina

• Syntyvyys (P-P, K-P)

• Poismuutto alueelta vähentynyt viime vuosina• Maahanmuutto lisääntynyt (kaikki maakunnat)

→ Haasteena väestön voimakas ikääntyminen

Muuttoliike vuonna 2011

Alueelta muutti v. 2011 pois muihin maakuntiin 21 588 ihmistä, joista 53 % naisia ja alueelle tuli 18 642 ihmistä

Poismuuttaneista Alueelle tulleista29 % 20-24 vuotiaita 71 % alle 30- vuotiaita 64 % alle 30-vuotiaita

Eniten alueelta lähdettiin Eniten alueelle tultiinUudellemaalle 40 % Uudeltamaalta 41 %Keski-Suomeen 14 % Keski-Suomesta 13 %Pirkanmaalle 13 % Pirkanmaalta 11 %

ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN VÄLILLÄ VÄKI KULKEE LÄHINNÄ ITÄ-SUOMESTA Pohjois-Pohjanmaalle ja POHJOIS-SUOMESTA Pohjois-Savoon.(Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalle)

Pohjois-Suomen sisällä suurin muutoliike Lapista ja K-P:lta Pohjois-Pohjanmaalle Itä-Suomessa muista maakunnista Pohjois-Savoon ja Pohjois-Savosta P-Karjalaan ja E-Savoon

TyöpaikkakehitysAlueella 504 476 työpaikkaa (2010)Alueen työpaikat vähentyneet 2007→ 2010 yhteensä noin 7 000 (naiset + 3 000, miehet – 10 000)

• Teollisuus - 12 652• Maa- ja metsätalous - 2 918• Julkinen hall, koulutus, sote + 4 871• Ammatill, tieteell ja tekninen toiminta + 3 139

Julkinen / yksityinen

1990 1995 2000 2005 201060.0

70.0

80.0

90.0

100.0

110.0

120.0

130.0Työpaikat työnantajasektorin mukaan1990-2010

IP julkinen IP yksityinen ELSA julkinen ELSA yksityinen

inde

ksi 2

000=

100

Valtion työpaikat IP alueella

1990 1995 2000 2005 20100

20

40

60

80

100

120

Valtion työpaikkojen kehitys 1990-2010

ELSAIP

1990

=100

TyöllisyysVuonna 2011• Alueella noin 67 000 työtöntä (työttömyys laskuun 2009, mutta edelleen korkeampi, kuin koko maassa keskimäärin)

• Alueella noin 14 000 pitkäaikaistyötöntä, joista 62 % miehiä (pitkäaikaistyöttömyys nousussa)

• Alueella noin 9 000 nuorisotyötöntä (alle 25 v), joista 60 % on miehiä (IP 13,5 %, koko maa 12,4 %)

• Vaikeasti työllistyviä enemmän, kuin maassa keskimäärin (IP 4,8-6,8 %, koko maa 4,6%)

BKT

Arvo käyvin hinnoin

Bruttokansantuote markkinahintaan2007 2008 2009 2007 2008 2009

LÄNSI-SUOMI 40 904 42 046 39 309 22,8 22,8 22,7 Keski-Suomi 7 592 7 922 7 374 4,2 4,3 4,3 Etelä-Pohjanmaa 5 082 5 248 4 977 2,8 2,8 2,9 Pohjanmaa 5 682 5 915 5 815 3,2 3,2 3,4 Satakunta 7 008 6 911 6 599 3,9 3,7 3,8 Pirkanmaa 15 541 16 051 14 545 8,6 8,7 8,4HELSINKI-UUSIMAA 66 862 68 676 66 584 37,2 37,2 38,4 Uusimaa 63 324 64 970 63 033 35,2 35,2 36,4 Itä-Uusimaa 3 538 3 706 3 551 2,0 2,0 2,0ETELÄ-SUOMI 35 086 35 607 32 495 19,5 19,3 18,8 Varsinais-Suomi 15 377 15 271 13 871 8,6 8,3 8,0 Kanta-Häme 4 611 5 120 4 592 2,6 2,8 2,7 Päijät-Häme 5 256 5 639 5 283 2,9 3,1 3,0 Kymenlaakso 5 652 5 480 4 914 3,1 3,0 2,8 Etelä-Karjala 4 190 4 097 3 836 2,3 2,2 2,2POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI 35 659 37 078 33 481 19,8 20,1 19,3 Etelä-Savo 4 048 4 068 3 829 2,3 2,2 2,2 Pohjois-Savo 6 657 7 119 6 541 3,7 3,9 3,8 Pohjois-Karjala 4 139 4 248 3 947 2,3 2,3 2,3 Kainuu 1 970 2 092 1 829 1,1 1,1 1,1 Keski-Pohjanmaa 2 159 2 173 2 076 1,2 1,2 1,2 Pohjois-Pohjanmaa 11 585 11 989 10 358 6,4 6,5 6,0 Lappi 5 102 5 391 4 901 2,8 2,9 2,8AHVENANMAA 1 117 1 166 1 321 0,6 0,6 0,8 Ulkoalue 74 75 77 0,0 0,0 0,0Koko maa 179 702 184 649 173 267 100 100 100Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0

AHVENANMAA

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

ETELÄ-SUOMI

HELSINKI-UUSIMAA

LÄNSI-SUOMI

BKT:n osuus %:na koko maan BKT:sta v. 2007-2009

2009

2008

2007

Lähde: Tilastokeskus. aluetilinpito %

(bruttokansantuote markkinahintaan)bkt/asukas - kasvu%

2007 2008 2009 2007-2008 2008-2009LÄNSI-SUOMI 30 485 31 213 29 067 2,4 -6,9

Keski-Suomi 28 099 29 207 27 082 3,9 -7,3 Etelä-Pohjanmaa 26 235 27 097 25 718 3,3 -5,1 Pohjanmaa 32 544 33 708 32 944 3,6 -2,3 Satakunta 30 615 30 304 29 005 -1,0 -4,3 Pirkanmaa 32 759 33 533 30 140 2,4 -10,1

HELSINKI-UUSIMAA 45 312 46 010 44 107 1,5 -4,1 Uusimaa 45 844 46 491 44 521 1,4 -4,2 Itä-Uusimaa 37 521 38 952 37 852 3,8 -2,8

ETELÄ-SUOMI 30 569 30 945 28 174 1,2 -9,0 Varsinais-Suomi 33 537 33 182 30 022 -1,1 -9,5 Kanta-Häme 27 015 29 725 26 476 10,0 -10,9 Päijät-Häme 26 324 28 130 26 275 6,9 -6,6 Kymenlaakso 30 731 29 921 26 908 -2,6 -10,1 Etelä-Karjala 31 042 30 445 28 573 -1,9 -6,1

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI 27 502 28 615 25 836 4,0 -9,7 Etelä-Savo 25 513 25 867 24 529 1,4 -5,2 Pohjois-Savo 26 715 28 633 26 342 7,2 -8,0 Pohjois-Karjala 24 765 25 521 23 771 3,1 -6,9 Kainuu 23 432 25 058 22 057 6,9 -12,0 Keski-Pohjanmaa 30 480 30 600 29 208 0,4 -4,6 Pohjois-Pohjanmaa 30 323 31 157 26 721 2,8 -14,2 Lappi 27 628 29 271 26 658 5,9 -8,9

AHVENANMAA 41 294 42 718 47 864 3,4 12,0

KOKO MAA 33 978 34 752 32 454 2,3 -6,6Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

2,3

3,4

4,0

1,2

1,5

2,4

-6,6

12,0

-9,7

-9,0

-4,1

-6,9

-15 -10 -5 0 5 10 15

KOKO MAA

AHVENANMAA

POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI

ETELÄ-SUOMI

HELSINKI-UUSIMAA

LÄNSI-SUOMI

muutos %

Bruttoaluetuote asukasta kohti - muutos % v. 2007-2008 ja v. 2008-2009

2008-2009

2007-2008

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

IP alueen tutkimus- ja kehittämistoiminta

Itä-Pohjois-Suomi

Etelä- Länsi-Suomi

IP alueen osuus %

T&k menot vuonna 2011 (milj.€)

1 407,2 5 750,9 20 %

T&k menojen kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2011

92 % 56 %

T&k henkilöstö 15 640 65 079 19 %

T&k henkilöstön määrän kasvu vuodesta 2000 vuoteen 2011

24 % 16 %

Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulusektori0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

Pohjois-SuomiItä-Suomi

Tutkimus & Kehittämistoiminnan menot Pohjois- ja Itä-Suomessa (NUTS2) 2010 miljoonaa euroa

T&k henkilöstö koko maa (2011)T&k-henkilöstö yhteensä

T&k-henkilöstö naiset

Naisten osuus

Sektorin osuus

YRITYSSEKTORI YHTEENSÄ 40949 8221 20 % 51 %Teollisuus 24462 4964 20 % 30 %Muut toimialat 16487 3257 20 % 20 %

JULKINEN SEKTORI + YVT YHTEENSÄ 9578 4795 50 % 12 %Valtion hallinnonalat 8134 3903 48 % 10 %Muut julkiset laitokset 561 351 63 % 1 %YVT-sektori 883 541 61 % 1 %

Yliopistot 22930 10124 44 % 28 %

Yliopistolliset keskussairaalat 1439 969 67 % 2 %

Ammattikorkeakoulut 5921 3358 57 % 7 %

YHTEENSÄ 80817 27467 34 % 100 %

Koulutusaste (tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneistä v. 2011, tilastokeskus)

Tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä

Itä- ja Pohjois-Suomi 67,4 % 24,3 %

Etelä- ja Länsi-Suomi 67,9 % 29,5 %Koko maa 67,7 % 28,2 %

UusimaaPirkanmaa

Etelä-SavoKainuuPohjois-SavoPohjois-KarjalaKeski-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaLappi

69,6 %69,9 %

64,2 %65,3 %67,7 %67,2 %64,3 %69,8 %67,1 %

35,2 %28,9 %

22,6 %21,7 %24,7 %22,8 %22,4 %26,7 %23,3 %

Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR ohjelmien 2007-2013 toteuttaminen

► Keskeinen strategia

► Varojen suuntaaminen

► Vaikuttavuus ja tulokset

Toimintalinjat (sekä I-S että P-S)

TL 1 Yritystoiminnan edistäminen

TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen

TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen

TL 4 Tekninen tuki

Strategiset painotukset

Pohjois-Suomi

• Innovaatiokilpailukyvyn lisääminen• Yritysten kasvun edistäminen• Saavutettavuuden parantaminen

ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen

Kehittäjäverkostojen vahvistaminen, liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen, verkostoituminen, logistiset asiat sekä sähköiset palvelut

Itä-Suomi• Kilpailukykyiset ja uudistuvat

yritykset (EAKR TL1)• Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä

ja vetovoimainen elinympäristö (EAKR TL2 ja 3)

• Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima (ESR)

Vahva teemallinen/toimialakohtainen kohdentaminen (Metsä ja metalli, materiaalitekniikka, ICT, vapaa-aika ja matkailu, hyvinvointi, ympäristö ja energia, kaivannaistoiminta, elintarviketeknologia)

EAKR –ohjelmien volyymi (rahoitussuunnitelma)

Pohjois-Suomen EAKR ohjelma

EU 311 273 152 (28 %) Valtio 238 435 234 (22 %)Kunnat 72 837 918 (7 %)Yksityinen 480 064 832 (43 %)

Yhteensä 1 102 611 136Kokonaisrahoituksesta 50 % EU:lta ja valtiolta, 50 % alueeltaJulkisesta 12 % kunnilta ja 88 % EU:lta ja valtiolta

VALTION VASTOINRAHAA LEIKATTU 12,0 MILJ. € (korvattava kuntarahalla)

Itä-Suomen EAKR ohjelma

EU 365 564 309 (24 %) Valtio 305 611 762 (20 %) Kunnat 59 952 547 (4 %)

Yksityinen 787 659 700 (52 %)

Yhteensä 1 518 788 318Kokonaisrahoituksesta 44 % EU:lta ja valtiolta, 56 % alueeltaJulkisesta 8 % kunnilta ja 92 % EU:lta ja valtiolta

VALTION VASTINRAHAA LEIKATTU 13,3 MILJ. € (korvattava kuntarahalla)

EAKR ohjelmien toteumat sidottu kehyksestä 30.11.2012 mennessä

EU+valtio 80 %Julkinen 92 %Kunta 184 %Yksityinen 99 %Yhteensä 95 %

EU+valtio 73 %Julkinen 85 %Kunta 112 %Yksityinen 70 %Yhteensä 75 %

Pohjois-Suomi Itä-Suomi

Näkymät toimintalinjojen osalta(sidottu julkisesta kehyksestä, tilanne 30.11.2012)

Pohjois-SuomiTL 1 82 %TL 2 86 %TL 3 119 %TL 4 76 %Yhteensä 92 %

Kunnan osuus julkisesta rahoituksestaTL 1 4 %TL 2 24 %TL 3 46 %TL 4 0 %Yhteensä 24 % (vaade 13,3 %)

Itä-SuomiTL 1 76 %TL 2 82 %TL 3 98 %TL 4 70 %Yhteensä 82 %

Kunnan osuus julkisesta rahoituksestaTL 1 0 %TL 2 14 %TL 3 31 %TL 4 0 %Yhteensä 12 % (vaade 10,1 %)

Varaukset ja maksatukset julkisesta kehyksestä Itä- ja Pohjois-Suomessa (tilanne 30.11.2012)

Itä-Suomi Pohjois-Suomi

Hankkeiden keskimääräinen julkinen rahoitus(tilanne 30.11.2012)

Pohjois-SuomiKaikki hankkeet (ilman Finnveran tukia), 2945 kpl• 204 407 €

TL 2 ja 3 hankkeet (”kehittämishankkeet”, 788 kpl)• 497 452 €

Yritystukihankkeet (ilman Finnveran tukia), 2276 kpl• 77 552 €

Itä-SuomiKaikki hankkeet (ilman

Finnveran tukia), 2307 kpl• 258 534 €

TL 2 ja 3 hankkeet (”kehittämishankkeet”, 714 kpl)

• 508 119 €

Yritystukihankkeet (ilman Finnveran tukia), 1901 kpl

• 94 792 €

Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen (30.11.2012 tilanne)

Pohjois-SuomiELYt/yritystuet 156 168 009 36 %Liitot 153 989 221 35 %ELYt/muut 67 859 874 16 %Tekes 19 099 660 4 %Liikennevirasto 16 538 140 4 %Finnvera 4 %Finnvera (pääom.) 1 %Ministeriöt/tt 1 %

Yhteensä 437 409 806 € 100 %

Itä-SuomiELYt/yritystuet 196 315 625 39 %Liitot 117 438 441 23 %Tekes 74 621 503 15 %Liikennevirasto 40 092 886 8 %ELYt/muut 39 151 840 8 %Finnvera 27 104 635 5 %Ministeriöt/tt 5 889 457 1 %Finnvera (pääom.) 5 000 000 1 %

Yhteensä 505 614 386 100 %

Lissabonin strategian toteutuminen (30.11.2012)

Pohjois-Suomi (tilanne 30.11.2012)

Tavoite /ohjelma-asiakirja 76 %Vaade vähintään 75 %

Toteutunut (EU+valtio) 76 %

Itä-Suomi (tilanne 30.11.2012)

Tavoite /ohjelma-asiakirja 85,7 % Vaade vähintään 75 %

Toteutunut (EU+valtio) 80,4%Toteutunut (julkinen) 76,4 %

OSUUS MYÖNNETYSTÄ EU+VALTIO RAHOITUKSESTA YHTEENSÄ

Etelä-Savo

Kainuu Pohj.-Karjala

Pohj.-Savo

Raken-nemuu

-tos

Pääoma-sijoitus

Yhteensä Tavoite /Arvio

Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys

64 % 75 % 63% 72 % 60% 100 % 65,4 % 65,5 %

Liikenne 9 % 1 % 11 % 12 % 3 % 9 % 6,2 %

Tietoyhteiskunta 9 % 9 % 11 % 2 % 19 % 7 % 15,8 %

Matkailu 9 % 7 % 8 % 6 % 8 % 8 % 1,5 %

Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy

4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3,9 %

Kulttuuri 2 % 1 % 2 % 0 % 0 % 1 % 1,5 %

Inhimillisen pääoman kehittäminen

1 % 1 % 0 % 2 % 0 % 1 % -

Energia 1 % 0 % 0 % 1 % 6 % 0,7% 1,6 %

Investointi sosiaal. infraan 0 % 2 % 1 % 1 % 0 % 1,4 %

Lissabon % 77,6 % 85,4 % 82,5 % 79,0 % 87,7 % 80,4% 85,7 %

Kooste menoluokista, Itä-Suomi(Tilanne 30.11.2012)

Kooste menoluokista, Pohjois-Suomi (tilanne 30.11.2012, Eura4 raportti)

OSUUS MYÖNNETYSTÄ EU+VALTIO RAHOITUKSESTA YHTEENSÄ

K-P P-P Lappi Rakennemuutos

Ylimaak Pääomasijoitus

Tekn tuki

Yht Tavoite

Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys

71 % 73 % 68 % 51 % 85 % 100 % 68 % 60 %

Matkailu 3 % 9 % 12 % 7 % 0 % 0 % 0 % 9 % 11 %

Tietoyhteiskunta 16 % 6 % 9 % 2 % 3 % 7 % 12 %

Liikenne 1 % 6 % 4 % 12 % 5 % 4 %

Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy

5 % 3 % 3 % 20 % 1 % 0 % 0 % 3 % 1 %

Kulttuuri 3 % 2 % 3 % 2 % 8 % 0 % 0 % 3 % 4 %

Energia 0 % 1 % 0 % 5 % 2 % 0 % 0 % 1 % 5 %

Tekninen tuki 4 % 4 % 4 %

Lissabon % 88 % 80 % 77 % 59 % 90 % 100 % 0 % 76 % 76 %

Itä-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR-rahoituksen merkitys keskeinen

• Teknologiateollisuuden verkottunut osaamiskeskus

• Metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen

• Hyvinvointi ja turvallisuus• Mittaustekniikka eri aloilla

• Puutuotealan osaaminen ja kehitys

• Mittaustekniikka paperi- ja ympäristöalojen palveluksessa

• Matkailu• Pelialan kehittäminen

ja koulutus

• uusiutuva energia,• kuituteknologia ja

muu metsäbiomassan hyödyntäminen

• materiaali ja ympäristöteknologia

• matkailu- ja elämystuotanto

• muovi ja metalli /teknologiateollisuus,

• kivi ja mineraalit • elintarviketuotantokluste

rit• metsä- ja puu &

bioenergia• ICT, kulttuuri- ja

hyvinvointituotanto sekä matkailu.

Teemallinen kohdentaminen Itä-Suomen EAKR-ohjelmassaPainopistealueet Itä-Suomen EAKR -ohjelma-asiakirjassa ja niiden toteutuminen menoluokkien mukaisesti

TL 1-2, menol. 01-0965 %

24 %

5 %

TL 1-2-3, menol. 10-15, 55-57, 16-32

TL 3, menol. 44-54

Lähes 95 % rahoituksestakohdentuu valittuihin painopiste-aloihin

Itäsuomalaisia merkittäviä hankekokonaisuuksiaSIB-labs SIB-labs yhdistää Itä-Suomen yliopiston huippuosaamisen

biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen alalla. SIB-labs edistää alan teknologian siirtoa ja palvelee tiedeyksiköiden ja teollisten yhteistyökumppaneiden tutkimustarpeita. Hankekokonaisuutta on rahoitettu toisiaan täydentävillä investointi- ja kehittämishankkeilla (EAKR ja ESR), jotka on toteutettu yhteistyöverkostossa Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välillä.

PromisCentreHyvänä esimerkkinä rakennerahastohankeiden avulla kehitetyistä kokonaisuuksista

Savilahden tiedelaaksossa on Promis centre tukimuskeskus sekä Biokeskus Kuopio. Pharmaceutical Process Measurement and Simulation eli PROMIS centre on Itä-Suomen yliopiston, VTT:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun ainutlaatuinen yhteistyöprojekti. Kuopioon syntynyt poikkitieteellinen osaamiskeskittymä yhdistää eri alojen asiantuntijoita yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja teollisuusympäristöstä lääketeollisuuden tarpeisiin.

DigitalmikkeliDigitalmikkeli on yritysten ja julkisten organisaatioiden muodostama toimijaklusteri,

joka edistää digitoinnin, arkistoinnin sekä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisen ja palveluiden kehitystä. Digitalmikkeliä on rakennettu vahvalla seudun ja maakunnan tuella, toiminnalle asetetut tavoitteet on vahvistettu mm. Etelä-Savon Innovaatiostrategiassa 2010-2015 ja Mikkelin kaupungin 2011-2015 Elinkeinostrategiassa.

Digitalmikkeli luo Mikkelin seudulla yritysten, julkisten tahojen ja kansalaisten tarpeisiin perustuvia nykyaikaisia, kustannustehokkaita ja turvallisia sähköisen asioinnin ja -arkistoinnin sekä digitoinnin palveluja. Digitalmikkeli myös synnyttää vanhoista aineistoista uusia sisältötuotteitaja -palveluja yhdistelemällä niitä älykkäästi toisiinsa.

Digitalmikkeli koostuu yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yhteistyötä koordinoi Miktech Oy.

Itäsuomalainen hankekokonaisuus - Metsätaimituotannon tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen Pohjois-Savossa Metsäntutkimuslaitoksen (MetLa) Suonenjoen

yksikön vanha tutkimuskasvihuone saneerataan uuden sukupolven kasvihuoneteknologiaa käyttäväksi tutkimuskasvihuoneeksi. Uudet tekniikat mahdollistavat uusien metsätaimien tuotantomenetelmien kehittämisen.

Moderni metsäpatologian laboratorio, jossa on ajanmukaiset mykologian ja molekyylibiologian tutkimuslaitteistotluo hyvät mahdollisuudet kilpailla niin kansallisesta kuin kansainvälisestä alan T&K rahoituksesta. Se myös mahdollistaa paremman taimituottajien ja metsänviljelyn ammattilaisten palvelun, sillä uusia molekyylibiologian menetelmiä käyttäen tautien tunnistus on varmempaa ja nopeampaa kuin perinteisin menetelmin.

EAKR-hankkeet (EAKR+valtio n. 250 000 €)• A31471 Uuden sukupolven teknologian

tutkimuskasvihuone• A32110 Metsätaimipatologian laboratorioESR-hankkeet (ESR+valtio n. 500 000 €)• S10628 Metsäpalvelun

osaamiskeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen

• S11452 Metsäkylvöjen osaamiskeskittymä • S11890 Konetaimi: Koneistuksen

taimituotanto- ja huoltoketju • S12061 Metsätaimituotannon integroidun

kasvinsuojelun osaamispaketti

Pohjois-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR rahoituksen merkitys keskeinen• Matkailu (kv-markkinointi,

luonnonvaraosaaminen)• Luovat alat ja kulttuuri

(Poikkisektoraalisuus, elokuva, musiikki)

• Hyvinvointi (Palvelurakenteet; fysiologia;kylmäosaaminen)

• Kaivannaisteollisuus (2. asteen koulutus, sosiaaliset vaikutukset; kv-yhteistyö)

• Kansainvälinen toiminta(yhteistyö/Venäjä, Ruotsi, Norja)

• Teollisuus (Suurteollisuus/alihankinta)

• Saamelaiskulttuuri

• Elektroniikka (painettava elektroniikka)

• Energia (uusiutuva energia ja energiatehokkuus)

• Metalli (ultralujat teräkset)

• Ympäristötoimiala (vesi- ja ilmasto-osaaminen)

• Kaivosala (koulutus-ja innovaatioymp)

• ICT• Matkailu

• Yrityshautomo-toiminta

• Prosessiosaaminen (Prosessiteollisuuden testausympäristö)

• Kemia (mm. akkumateriaalien tutkimus- ja testausympäristö)

• Hyvinvointiosaaminen (esteettömyys, toimintakyvyn mittaustekniikka, vanhukset)

• ICT (Langaton tiedonsiirto)• Oppimisympäristöt (verkko-

opetus)

Merkittävimpiä rahoitettuja kokonaisuuksia, joissa EAKR rahoituksella vahva rooli

LAPPIOn Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde vuonna 2020

Matkailun alueellisen vaikuttavuuden kehittämisen kokonaisuus, jossa:- Panostetaan kv- matkailuun yhteistyössä

matkailutoimijoiden kanssa Lapista Pohjanmaalle (Lapland the North of Finland)

- Kehitetään alueen matkailua matkailukeskuspainotteisesti

- Hyödynnetään matkailun sisältöjä kaikilla toimialoilla ja kaikilta toimialoilta

- Matkailukeskukset toimivat ”living lab” –alustana koulutus- ,tuotekehitys innovaatiotyössä

- Matkailun turvallisuus on vientituote

Tavoitteena matkailutulon ja työllistävyyden kasvu (1,5 mrd/ 10 000htv)

Toimijoina: TEM, MEK, Lapin yliopisto, Lapin amk:t, 2. aste, sektoritutkimuskeskukset; osaamiskeskusverkosto, matkailukeskukset, kunnat ja elinkeino)

POHJOIS-POHJANMAA

Maailmanluokan painetun älyn teollistamisyksikkö Ouluun

PrintoCent –noin 15 milj.€ hankekokonaisuus vuosina 2009-2012 (P-P liitto/EAKR+Tekes)

• Uusi ponnahduslauta koko Suomen vientiteollisuudelle (tavoitteena 10 000 vientiteollisuuden työpaikkaa Suomeen vuoteen 2030 mennessä)

• Tavoitteena 1 % odotetusta 250 miljardin painettavan älyn markkinoista Pohjois-Suomeen ja Ouluun vuoteen 2030 mennessä

Toimijoina VTT, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu sekä yritykset

KESKI-POHJANMAAKokkolassa sijaitsee pohjoismaiden merkittävin kemianteollisuuden keskittymä (OMG, Boliden, Kemfine)• Alueella Euroopan merkittävimmät Litiumvarannot (P-S:ssa myös muut keskeiset mineraalivarannot), joilla kasvava

merkitys globaaleina akkuteollisuuden kemikaaleina.• Kokkolaan rakennettu kemian prosseja testaava koetehdas sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen kuivatila

akkukennojen valmistukseen ja testaukseen. • Alueella on vahvaa prosessi- ja kemiantekniikan osaamista ja koulutusta (Tutkimusverkosto, AMK,

aikuisopisto)• Alueelle syntymässä vahva kemian osaamiseen ja mm. litiumin ja akkukemikaalien mahdollisuuksiin

perustuva osaamiskeskittymä.• Noin 4 milj. panostus EAKR –ohjelmavaroin

Ydinindikaattoreiden toteutuminen 30.6.2012(Tasa-arvohankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus esitetty osuutena myönnetystä EU+valtion rahasta , suluissa osuus hankkeista kappalemääräisesti)

Pohjois-Suomi

Tavoite Toteutunut

Uudet yritykset 1 500 930 (62 %)

Uudet työpaikat 11 000 8 099 (74 %)Uudet t&k työpaikat 1 000 867 (87 %)

Tasa-arvo hankkeet 10 % 10 % (13%)

Ympäristöpositiiviset 20 % 34 % (28%)

Itä-Suomi Tavoite Toteutunut

Uudet yritykset 2 020 407 (20 %)

Uudet työpaikat 13 230 6 078 (46 %)Uudet t&k työpaikat 800 471 (59 %)

Tasa-arvo hankkeet 11 % 12 % (12 %)

Ympäristöpositiiviset 25 % 35 % (27%)

MILTÄ NÄYTTÄÄ?

Pohjois-Suomi

• Ohjelmalle luotu strategia onnistunut ja tavoiteasetanta realistinen (mutta samalla riittävän haasteellinen)

• Varat tulevat sidotuksi 100%

• Työpaikkatavoitteet tultaneen likipitäen saavuttamaan (naisten perustamat yritykset haasteena)

• Lissabonin strategian mukaisuus toteutuu

• Ohjelmanmuutoksiin ei ole tarvetta

Itä-Suomi

• Teemojen ja painopisteiden asettaminen onnistunut hyvin (teemallinen kohdentaminen)

• Työpaikka- ja yritystavoitteissa haastetta, mutta ne ovat saavutettavissa

• Korkea Lissabonin strategian mukaisuus, vaikka kunnianhimoista tavoitetta (ohjelma-asiakirjan arvio) ei aivan saavutettaisikaan; ohjelma toteuttaa varsin hyvin myös EU 2020 -strategiaa

Yhtenevät haasteet kauden lopputoteutukselle

Täysimääräinen toteutuminen ei kestä yhtäkään lisäleikkausta

ELY-keskusten teknisen tuen täysimääräinen käyttö – ongelmia htv-katon kanssa

EU+valtion momenttien yhdistäminen ja sitä kautta seurantaan aiheutuneet haasteet, onko tiedossa ongelmia???

Pääomasijoitustoiminnan heikko toteutumisaste ja alueellinen epätasapaino

Purkautuvien valtuuksien ja loppuvaiheessa vapautuvien varojen optimointi

Uusia rajoittavia ohjeistuksia toteutumisen vaikeuttamiseksi ei varaa tehdä

Erityishaasteet tulevalle kaudelle

- Globalisaation syveneminen- Ilmaston muutos- Energian hinta ja energiapolitiikan muutokset- Ikääntymisen haasteet muuta maata nopeammin- Laajojen alueiden väestön väheneminen- Työttömyys laskee, mutta työvoimapula osaajista- Rakennemuutos jatkuu- Tulosperusteisuus vs. vipuvoima• Esim. innovaatioympäristöt pitkän tähtäimen vipuvoimapanostuksina vs. helpommin

mitattavat kehittämistoimet

Paljonko on vielä aikaa toimia?

• Varat sidottava 31.12.2013 mennessä

• Hankkeiden toteuttamisaika enintään 30.4.2015 saakka (pl. ELYjen työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältävät hankkeet ja pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluhankkeet, jotka 31.10.2014 saakka)

• Maksatushakemusten viimeinen palautuspäivä pääsääntöisesti 31.5.2015

• Kaikki oltava maksettuna ja sulkemistoimenpiteet tehtynä 31.12.2015 mennessä

Kiitos.

Ja leppoisaa joulunaikaa kaikille!