numero 05 Toukokuu 2011 ILMAISJAKELULEHTI LIIKKUVILLE IHMISILLEwww.isolehti.fi

Kehystä ja Sisusta

Kulttuurikierrosta edullisesta

UG-Bileet

Mari Kasurinen

iso lehti hakee

uusia myyjiä

ilmoitustiimiinsä!

ILMAISJAKELULEHTI LIIKKUVILLE IHMISILLEwww.isolehti.fi

Työtehtävät on yhtä ärsyttäviä kuin tiiminimike. Oletko epätoivoinen ja haluat

samanhenkisen työilmapiirin? Tervetuloa ISO lehteen töihin.

Työtehtävinä on kiusata yrittäjiä ja pistää heidät ostamaan mainostilaa lehdestä – kuulostaako kivalta, sitä se ei ole.

Me kuitenkin olemme pärjänneet markkinoilla, joten kait jotain teemme oikein. Tehtävään saatetaan kouluttaa, riippuu hakijasta.

Innostuitko – emme ymmärrä miksi. Palkkauskin on provisiolla. Hae nyt sitten kuitenkin jos haluat.

Hakemukset osoitteella jarkko.repo@iso-l.fi

ISO lehti hakee uusia malleja (naisia ja miehiäkin) useisiin kuvauksiin. Teemme vuoden aikana esimerkiksi muodonmuutos-artikkeleita ja joskus muotiinkin liittyen jotain olemme tehneet. Haluatko olla mallina lehdessä tai nettiartik-keleissa – laita hakemus osoitteella malliksi@iso-l.fi

Jark

ko r

epo

Pä

äK

irjo

itu

s

Yhteistyössä:

ISO lehtiClubworks OyVesijärvenkatu 2115140 Lahtiinfo @ iso-l.fiaineisto @ iso-l.fiwww.iso-l.fi

JulkaisijaClubworks OyY-tunnus: 2045975-9info @ clubworks.fi

ilmoitusmyyntiTiedustelut ja palstavaraukset:Jupe Permanto+358 45 235 1659

PainopaikkaEsa Lehtipaino Oy

MobiilipalvelutLabyrintti Media Oywww.labyrintti.com

Sähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi @ iso-l.fi 

TOIMITUSJarkko Repo,päätoimittaja+358 45 230 9522

ToimittajatPetteri Ursin

ValokuvausPietari Hatanpää

Taitto ja ulkoasuKati Kelo

numeron AvustajatLaura MäkeläJouni HeinonenAntti Papinniemi

Kannen valokuvaus sampo salmi

Kannessa Mari Kasurinen

ISO LEHTI

5/115. vuosikertaLevikkialue: Päijät-Häme, Hämeenlinna, Kouvola

ISSN 1798-4807

REUnAEHTOJA TAITEELLE

- Eskolan taide- ja kehysliike

UUTTA MEnOA ROSSOSSA

MEnnEISyydEn IdyLLISTä

- haastattelussa taiteilija mari kasurinen

pöRInää JA äänIMAALAUKSIA

LASSEn KEITTIöSSä

- nakkipilli, pitsapitsa ja banaaniyllätys

6

8

14

16

22

VAKIOPALSTATnyT - Onnenpäiviä

ISO Ilmiö - UG

BARCOdE

- Inhimilliset olennot

KAMpUSKARAdIO

- Baari kulttuuri kierros

ISO Kunto - Karppaus

pETo - Inhottavat otukset ja laiton peto

ISO Musa - Levykauppa Äx

KUUKAUdEn KEIKAT

4

7

9

10

12

18

20

21

TÄSSÄ NUMEROSSA 5/11

PÄÄKIRJOITUS

Taide&Kulttuuri on aihealueena niin laaja, että päädyimme tekemään lähes kaikesta muusta sisältöä.Tämä johti lopulta siihen, että kokonai-suutena pitelemäsi ISO lehti on juuri sitä itseään - taidetta ja kulttuuria urbaanissa muodossa. Nykytaiteellista, jopa päämäärätöntä, oli nume-ron teko jalopputulos tuskin paljoa selvempi.

Kiersimme valitettavan monta hienoa tapahtumaa, jotka eivät sivuille päätyneet. Sen siitä saa, kunpitää tiivistää kaikki oleellinen - kauniit asiat jäävät silloin helposti pois. Seuraavalla kerralla paremmin.Tai no niinhän olen luvannut jokaisessa pääkirjoituksessa.

Tämä lehti syntyi täysin uudella ja laajalla avustajatiimillä, joka johti kiireeseen ja luovuuden kehittymiseen.Toivottavasti saat irti jotain uuden-laisesta meiningistä, ehkä se näkyy sivuillamme, ehkä ei. Kunhan tästä saadaantoimituksellinen porukka paremmin yhteen hitsautumaan, niin saanemme nostettua lehtemme tasoa yhä ylemmäs.Tai no, ehkä viihde-lehden ei kuulu olla laadukas vaan viihteellinen. Taiteessa ja kulttuurissa-kaan ei aina ole päämäärä tiedossa, tai niitä on useita, jopa ristiriitaisia. Sellainen on tämä ISO lehden numero myös. Ehkä. Kait.

4Isolehti.fi 05/11

N.Y.T

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin Kuvataiteen koulutusohjelman opinnäytetyönäyttely

6.-29.5.2011

Jyri Ala-Ruona | Pavel Ekrias | Susanna Haavisto | Suvi Härkönen | Eeva Jauhiainen | Topi Juntunen | Taru Kallio | Kirsi Karp-pinen | Mari Kasurinen | Mikko Lyytinen | Olli Niskanen | Anni-Leena Raasu | Jenni E. Sormunen | Lasse Ursin

pETTERI URSInIn jäävättyä itsensä taide-kriitikon tehtävästä, ilmeisen sukulaissuhteen seurauksena, pääsi ISO:n irtolaistoimittaja hyötymään pressistatuksen suomasta kunnioi-tuksesta. Varmoin ja päättäväisin askelin, kiersin päätoimittajan ja huikkasin nopeasti ovelta, että tulen takaisin noin tunnin sisällä. Uuden kesätoi-mittajan haastattelutilanteeseen keskittynyt JRe-po ei onnekseni pystynyt vastustamaan lähtöäni. Pääsin nautiskelemaan keskipäivän auringon-paisteesta (muistin myös käydä näyttelyssä).

LäHES KUOLLEELTA vaikuttava taidemuseo oli sittenkin auki, ainakin ovi kääntyi - sisään siis! Tiskin takana oli kätevästi tuttu henkilö ja lyhyen rupattelun jälkeen pääsin toimittajana ilmaiseksi sisään ja syventymään taiteen maailmaan.

HETI AULASSA silmiini pisti vahva kontrasti Susanna Haaviston haaleilla pastelliväreillä maalattujen utuisten ihmishahmojen ja Jyri Ala-Ruonan vahvoilla väreillä maalattujen surrea-lististen töiden välillä. Haaviston töissä hengitti tekniikan ja kuvan luoma ristiriita, joka toistui ih-mishahmojen välisenä jännittyneenä tunnetilana. Irti päästäminen ja kiinni pitäminen taistelivat näiden hahmojen kietoutuessa toisiinsa. Nuoruus ja aikuistuminen, vaikea parisuhde, jokaiselle katsojalle löytyy varmasti oma tunnelatauksen-sa, joita nämä työt ruokkivat.

ALA-RUOnAn vaikuttavista ja teknisesti taita-vista, jopa dalimaisista töistä jäi mieleen kuvien voimakas värimaailma ja unenomaisesti toisiinsa sulautuvat hahmot.

JATKOIn KOHTI rappusia ja itse päänäyttely-tilaa, jossa huomioni kiinnittivät kaksi erikoista installaatiota. Omituinen häkkyrä, jonka päässä pyörii kärpäslätkä, kaksi katosta roikkuvaa sateenvarjoa, näistähän oli maininta jo näytte-lyn esitteessä. Koukkaus oikealle ja sen jälkeen lähestyin mä säikähtäen, Lasse Ursinin raken-tamaa kummitusmaista taidekonetta. Hurr... karmivan inhorealistista. Maailmassa, jonka tehokkuusajattelu ja kasvava automaatio ovat syrjäyttämässä ihmistyön arvon – eikä edes taidetta ole jätetty rauhaan. En tiedä Lassen ajatusta teoksen taustalla, mutta itse näin siinä voimakkaan heijastuksen ajan hengestä ja siitä, miten banaalina koneellistuminen joskus meille näyttäytyy.

KIRSI KARppISEn kasvokuvissa oli yhdistetty paksua ja hieman epätarkkaa viivaa. Pieni, mutta kokonaisuutta tukeva, mielenkiintoinen yksityis-kohta oli se, että kaikkia töitä ei ollut kehystetty.

TARU KALLIOn kolmen maalauksen sarja muodosti vaikuttavan kokonaisuuden. Voimak-kaita linjoja ja värejä yhdistelevät maalaukset huokuivat selkeyttä ja varmuutta, joka oli rikottu jakamalla teokset kahteen toisiinsa sulautuvaan maisemaan.

pOLTETTUA pInTAA! Olli Niskasen teokset tekivät väreillään vaikutuksen jo kauempaa katsottuna, mutta erikoinen tekniikka pysäytti katselijan tarkastelemaan maalausta myös aivan lähietäisyydeltä. Puuhun poltetut kuviot ja hiilty-neen pinnan muodot loivat teoksiin syvyyttä, jota olisi voinut ihastella pidempääkin.

SyvEMMän TEOSTEn tarkastelun keskeyt-ti matkapuhelin (moukka, tiedän) ja tilassa alkanut opiskelijoiden arviointi tilaisuus. Jäin vielä hetkeksi kuuntelemaan taiteilijoiden omia kommentteja, mutta vetäydyin kuitenkin takaisin toimiston turvalliseen hämärään. Päätoimittajal-le lupaamani paluuaikakin alkoi huolestuttavasti lähestyä.

näyTTELy OLI kokonaisuutena näkemisen arvoinen. Suosittelen muutaman euron uhraa-mista jokaiselle, joka on kiinnostunut taiteesta ja haluaa tutustua paikallisiin lupauksiin. Jos tällainen taiteen sivustakatsoja herää erilaisiin ja välillä jopa yllättäviin tunnetiloihin vaeltaessaan Onnenpäiviä näyttelyssä, niin mikset sinäkin?

Onnenpäiviä

5Isolehti.fi 05/11

ww

w.la

hden

mus

eot.

fi

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin Kuvataiteen koulutusohjelman opinnäytetyönäyttely Lahden taidemuseossa 6.-29.5.2011

Taiteilijat: Jyri Ala-Ruona, Pavel Ekrias, Susanna Haavisto, Suvi Härkönen, Eeva Jauhiainen, Topi Juntunen, Taru Kallio, Kirsi Karppinen, Mari Kasurinen, Mikko Lyytinen, Olli Niskanen, Anni-Leena Raasu, Jenni E. Sormunen ja Lasse Ursin

Onnenpäiviä

Automaattisesti piirtäviä taidekoneita, läpsiviä veistoksia ja poltettua maalauspintaa - kaikkea tätä ja paljon muuta on luvassa Lahden Taideinstituutin Onnenpäiviä-näyttelyssä. Taideinstituutista valmistuvien kuvataiteilijoiden opinnäytetöiden näyttely esittelee 14 lahjakasta tekijää ja tämän hetken tuoreinta nykytaidetta. Kuva: Tiina Rekola

Lahden 18. kansainvälinen julistebiennale 10.6.-25.9.2011

pie

ntä homeopatia

denguekuumekoipallo

ISO

A HomejuustoMatkakuumeKoripallo

lahti

13.5. SuomiMies Seikkailee -klo 9-18 Vesijärven satama 15.5. Mahdollisuuksien Tori

-klo 11-15 Vesijärven satama 20.-21.5. Isojano -Hartwallin panimo21.5. Esteetön Kesä-Mä Sä -Vesijärven satama

Hämeenlinna

Kouvola14.5. Kouvolan puolimaraton -Lähtö ja maali Kouvolan pesäpallostadionilla14.5. Kouvola Big Bang ja Oulunkylä Big Bang -Kuusaankoskitalo15.5. Artpurha – kuvataidetapahtuma -Anjalan kartanomuseon makasiinikahvila

14.5. vanajanlinna-ralli -Vanajanlinna (piha)14.5. Radalle.com – moottoriurheilu-tapahtuma -klo 9-19 Ahveniston moottorirata25.-28.5. Tomaatteja! Tomaatteja! Stand Up –festivaali

kouvola

17.6. Kotka Rockfestival – ikärajaton -Katariinan Meripuisto

kotka

Lappeenranta & imatra

11.5. I LOve Reggae Tour 2011 -Viihdemaailma Ilona17.5. Stand Up Klubi/Ismo Leikola -Old Cock21.5. Katusähly Tour 2011 -Satamatori

t A P A H t u M A t

TOP 5 H-alkuista adjektiivia

5 Hämärä

4 Hehkuva

3 Hilpeä

2 Haliva

1 Hikinen

6Isolehti.fi 05/11

SEIJA FORSTRöM on tuo tarujen hahmo, naiskehystäjä. Tapasimme hänet lämpimänä keväisenä päivänä tiloissaan. Ikkunan perusteella on vaikea arvioida kuinka laaja liiketila lopulta on, etuosa on varattu myyntiä ja esittelyä varten, takaa löytyy tauko/neuvottelutila ja sivulla se, missä ne kehykset syntyvät.

-Lähes mitä tahansa voi kehystää.Tuosta väitteestä oli pakko ottaa kiinni ja tiedustella, mitä kaikkea on sattunut työstettäväksi.

-Oudoimpia juttuja ovat olleet sellaiset, joista ei ole itse edes tiennyt aluksi, mitä ne ovat. Kehyksiin on tullut laitettua niin hitsipilliä kuin asiakkaan lapsuusajan leluja.

TäRKEInTä TyöSSä onkin se, että saa asiakkaan tuoman / ostaman teoksen näyttämään parhaimmalta mahdollisel-ta. Se vaatii niin silmää teosta kohden kuin myös sille, millaiseen tilaan kehys-tetty valmistyö tulee. Väitän kehystämis-tä omaksi taiteenlajiksi.

-Tärkeintä on aina se kehystettävä asia. Kehykset eivät saa viedä tilaa työltä.Päädymme lopulta sopuun ja toteamme, että kehystäminen on myös omanlaista taidetta. Kuka tahansa voi oppia tekniikan, mutta pitää omata silmää sille, että saa kehystettyä työt juuri oikein – asiakkaan kannalta.

-Ammattilaisen tulee osata neuvoa asiakasta siinä, mikä kehystys sopii millekin työlle ja millaiseen tilaan. Asiakkaat ovatkin oppineet luottamaan meihin. Samalla kun on hienoa saada palvella asiakasta siten, on siinä myös oma vastuunsa.

KEHySTäJä AnTAA reunaehdot sille, miten teos toimii hienoimmalla mahdol-lisella tavalla. Tiedustelen Seijalta vielä siitä, miten häneen on suhtauduttu.-Kyllä meillä aina joskus käy asiakkaita, jotka ihmettelevät, että missä se mies on, joka tekee kehykset – ei meillä ole sellaista.

OLEMME KIERRELLEET TILOJA ympäri ja omiin silmiin on osunut liian monta teosta. Pakko poistua paikalta tai ostan seinät täyteen taidetta. Hillitsen itseni.

Olen todella yllättynyt siitä, että Lahden alan vanhimmasta liikkeestä, saa niin loistavaa palvelua. Nuorekkuus on pysy-nyt oikealla tavalla.

ESKOLAn Taide- ja Kehysliikkeessä on tarjolla niin taidetta kuin kehyksiäkin. On sinulla tarve saada oma teos seinälle tai löytyy jotain uutta. Suosittelemme, että suuntaan tassusi Mariankadulle Lahdes-sa. Jos ei muuten, mikään kiinnosta, niin käy edes tapaamassa naiskehystäjää.

Reunaehtoja taiteelle- Eskolan Taide- ja Kehysliike

Mariankatu 615110 LAHTI03-782 2662050-524 2792

Ma-Pe 10-18La Sopimuksen mukaan

Liike sopii niin ammattilaiselle kuin amatöörilleTaidekehystäjät ry:n jäsenliike

Eskolan taide- ja Kehysliike Perustettu 1941

>>Oudoimpia juttuja ovat olleet sellaiset, joista ei ole itse edes tiennyt aluksi, mitä ne ovat. Kehyksiin on tullut laitettua niin hitsipilliä kuin asiakkaan lapsuusajan leluja.

Lahden vanhin kehysliike porskuttaa yhä Mariankadulla. Jokunen vuosi sitten liike vaihtoi omistajaansa ja nykyään kehyksiä myy, tekee ja markkinoi nainen. Tämä on ollut järkytys monille asiakkailleen. ISO lehti päätti selvittää kuinka poikkeava tapaus omistaja on ja mikä on taustansa.

ISO lehti kiittää Seija Forströmiä tapaamisesta.

7Isolehti.fi 05/11

lA

ss

E i

n c

An

Ad

A

UGUndERGROUnd -SAnA HERäTTää

EnEMMän KySyMyKSIä KUIn

vASTAUKSIA. MIKSI?

No juuri siksi. Kukaan ei tiedä mitä, missä ja milloin tapahtuu, varsinkaan virkavalta. Un-derground -piireihin hakeudutaan tietoises-ti, ja tavalliset pulliaiset saavat lukea niistä sitten eri medioissa jälkeenpäin.

KOnEMUSIIKKISKEnEEn kuuluu sen ver-ran ahkeria teknofriikkejä, että underground -bileitä on ollut helppo järjestää. Kaikki van-noutuneet gurut kun löytyvät muutaman hiiren klikkauksen takaa internetin ihmeelli-sestä maailmasta. Yhtälö on valmis.

ALOITETAAn ALUSTA. Ensin oli rave -mu-siikki, joka löysi ihmiset. Tietyt ihmiset omak-suivat musiikkityylin itselleen ja halusivat le-vittää tätä sanomaa muille, jotka eivät olleet vielä sitä löytäneet. Teknomusiikki rantautui Suomeen 1980-luvulla suomalaisten kärki dj:den, kuten Eliot Nessin ja Joken ansiosta. Jotta ihmiset ymmärsivät tätä uutta kulttuu-ria, oli heidän ensin päästävä samalle tasolle muiden kanssa. Se, miten he pääsivät tälle tasolle, onkin sitten eri tarina.

TEKnOMUSIIKKIA On vIETy eteenpäin lähes uskonnollisissa merkeissä. Ensimmäi-siä tehdasbileitä alettiin järjestää 1990-luvun alussa. Näitä ”maanalaisia” bileitä kutsut-tiin nimellä Underground. Näihin saavuttiin viettämään arjesta poikkeavaa elämää, täy-dellisen kouluviikon täydellistä nollausta. Underground –tapahtumien takana pyörii lähes poikkeuksellisesti musiikilleen omis-tautuneita järjestäjiä, jotka eivät kaipaa nimeään julkisuuteen. ”Tule sellaisena kuin olet” -kulttuuri on elänyt viime vuodet hyvin vauhdikasta, värikästä ehkä hieman hiljais-takin eloa.

EnSIn IHMETELLään, sitten koukutetaan ja sen jälkeen valitaan suunta. Jotkut käyvät isoissa tapahtumissa, joissa kaikki on järjes-tetty viimeisen päälle. Jotkut haluavat käy-dä hieman hämärämmissä paikoissa, joiden laillisuudesta ei ole tietoakaan. Tunnelma

on tiiviimpää, musiikilla on selvä tarkoitus. Huumeillahan ei ole mitään tekemistä tä-män asian kanssa. Enää.

SUOMESSA JäRJESTETTäväT Underground -bileet ovat normaalista yökerhoelämästä poikkeavaa. Tapahtumia järjestetään vir-kavallan käden ulottumattomissa yleensä isompien tapahtumien jälkeen, jotka jat-kuvat niin pitkään, kunnes ne kantautuvat ”päivänvaloon”. Suomen kokoiseen ”kau-punkiin” mahtuu asiansa osaavia teknoilijoi-ta, joiden suurin tavoite on järjestää tapah-tumia pelkästään järjestämisen ilosta. Se, että siitä jäisi käteen jotain konkreettista, ei ole relevanttia, mutta suotavaa, jotta saa-taisiin tapahtuman kulut katettua. Tapah-tumapaikkoja haetaan kiven ja kannon alta, kirjaimellisesti.

TEKnOKULTTUURI ELää keskuudessamme vaihtelevalla menestyksellä. Media on liet-sonut rave-kulttuurin imagoa jo itsessään underground -sanan alle. Vaikka tapahtuma järjestettäisiin oman ostarin baarissa, se luokiteltaisiin jo undergroundiksi.

ITSE LUKEUdUn IHMISIIn, jotka tekevät asioita oppiakseen tekemisistään. Olen ollut mukana toteuttamassa tämän tyyppisiä ta-pahtumia ja nähnyt ne sisältä ja ulkoa. Ulko-puolinen voisi kuvitella tällaisen tapahtuman järjestämisen olevan helppoa. Sellaiseen vai-kutelmaan jokainen järjestäjä haluaa pyrkiä. Tämä on kuitenkin vain lumetta.

KUn JäRJESTäJä SAA KIpInän järjestää jotain laitonta, hän käy mielessään läpi asioi-ta, kuten ajankohdan ja paikan. Seuraavaksi hänelle alkaa kehittyä hikipisara otsalle ja sitten menoksi.

TApAHTUMApAIKAn pITää OLLA vir-kavallan ulottumattomissa, tai ainakin oveen pitää pistää iso kyltti: YKSITYIS-TILAISUUS. Mitä ovien takana tapahtuu, onkin sitten aivan eri asia. Tätä voidaan verrata muurahaispesään; kuhinaa, vils-kettä, sosialisoimista, soluttautumista, sekaisaa menoa.

SEURAAvAT ASKELEET kohti täydellisen tapahtuman tavoittelemista on vielä kovan taustatyön takana. Muutamia asioita mai-nitakseni: Mistä tekniikka? Mistä artistit? Mistä järjestyksenvalvonta ja lipunmyyjät? Miten markkinoidaan?

UndERGROUnd-TApAHTUMAn mainos-taminen ei kuitenkaan tapahdu K-kaupan ilmoitustaululla. Kuinka monta henkilöä tar-vitaan vaihtamaan lamppu, jotta tapahtu-mapäivänä mikään ei voisi mennä pieleen? Hyvin organisoidun työryhmän tärkein teh-tävä on pitää tapahtumassa järjestystä yllä, ja poliisi pois paikalta. Tällainen tapahtuma järjestetään salassa, joten lupia ei tarvitse hakea eikä tehdä edes pelastussuunnitel-maa: ”Tuolla on ovi ja tuolla kauempana on toinen ovi”, riittää hyvin.

TApAHTUMA EI OLE OHI viimeisen bilettä-jän lähdettyä ulos, vaan vielä on hoidettava paikka tyhjäksi tekniikasta, ja hävitettävä kaikki todistusaineistot. Mutta mitä jos joku kusee, kuka laitetaan vastuuseen, vai laite-taanko kukaan, vai otetaanko jalat alle. Suu-ria kysymyksiä, joihin vain harvoille on suotu nämä vastaukset. Vain harvat ovat voineet kokea tällaisen katastrofaalisen lopun omil-le bileilleen.

KUn vIIMEInEn BILETTäJä on häipynyt tapahtuma-alueelta, tehdashalli siistitty ja laitteistot roudattu, voidaan hengittää taas raikasta ilmaa. Viimeinen kaiku, joka jää soimaan tapahtuman järjestäjän kor-viin tinnituksen lisäksi on lausahdus: ”Kuka maksaa?”. Tämä ei ole uutta järjestäjälle. Tapahtumien toteuttajat eivät koskaan siitä lannistu. Näitä uniikkeja bileitä toteutetaan rakkaudesta lajiin.

- Nimetön kirjoittaja

KIRJOITTAJA On pITKänLInJAn bilejär-jestäjä, jonka kokemusmaailmasta löytyy sadoittain niin laillisia kuin laittomiakin bi-leitä. ISO lehti ei virallisesti voi suositella tilavaltauksiin, mutta 100 hengen kaveripo-rukalla saa metsään jo ihan hyvän menon aikaiseksi…

Ilmiö

8Isolehti.fi 05/11

LAHdEn KESKUSTASSA nöKöTTää ravin-tola Rosso. Se on ollut siinä, niin pitkään, kuin toimittaja pystyy muistamaan (toim.huom eli yli neljä tuntia). Aikanaan siellä tuli käytyä lapsena ja sittemmin hieman unohtunut tuo lokaatio. Nyt on Rossolla uusi ravintolapäällikkö Lasse ja ensim-mäisenä asiana hän pisti kuohuviinin tarjoukseen.

TESTIpORUKKAMME vALUU pAIKALLE. Lasse kehoittaa meitä maistamaan uutta Ou, Chicago –pizzaa, joka on Rossojen pizzakisan alueellinen voittaja. Pari sellaista pannullista eteemme siis kannetaan. Testiryhmän Ristola kommentoi asiaa laajasti olemalla hiljaa.

Hyvää, IHA JEES. Sai Ristola lopulta sanot-tua, kun tärisevät kädet olivat vieneet suuhun ensimmäiset palaset. Olihan se mitä maittavin ja onnistunut valinta voittajaksi. ISO lehti suositte-lee lämpimästi Ou, Chicago –pizzaa kaikille.

RUOKA TULI TESTATTUA muutenkin ja yleinen näkemys on yhä se, että tasaista ja varmaa laatua. Maut ovat hieman perinteisempiä kuin muissa S-ketjun ravintoloissa.

ROSSO On SELväSTI lapsiperheille suunnat-tu. Toteaa myös uusi ravintolapäällikkö Lasse. Tiedustelemme laajemmin uusista ajatuksista. Tässä vaiheessa hän paljastaa sen kuohuviini –kampanjan. Lupaamme päätyä testaamaan sitä terassilleen heti, kun työpäivä päättyy.

GORGOnzOLAJUUSTOn MAKU KIELELLä läh-demme pois ravintolasta. Lounasaika alkaa olla ohi ja paikka rauhoittuu hetkeksi. ISO lehden toi-mitus ja testiryhmä sai taas erinomaista ruokaa. Saimme myös hieman makua kesän terassitarjon-nasta, joka osui sen verran hyvin henkilökuntaam-me, että kaikki eivät palautuneet toimistolle.Mene siis Rossoon, syö listalta tai pizzakisan voittajaa. Muista myös tarkkailla miten paikka kehittyy uuden päällikön alaisuudessa.

Uutta menoa Rossossa

Inhimilliset olennot

abcdefghijkBARcode

Lämpimien säiden saapuessa iltaa vietetään mieluum-min puistoissa tai rannoilla kuin kolkoissa baareissa. Kehon ja mielen ahavoituessa auringon alla, laskee moraali ja harkintakyky.

SUOMALAISET MUUTTUvAT jurot-tajista lähes inhimillisiksi olennoiksi, jotka harrastavat asiallisesti jopa jotain aktiviteettia kaljoittelun ohessa, tietysti siihen asti kunnes sillä mölkyllä aletaan sihdata ihmiskohteita ja jokainen luulee olevansa synnynnäinen jonglööri tai diabolon taitaja. Kertakäyttögrilli on mieluiten jätettävä vartioimatta puskan kupeeseen kun on pakko päästä talvi-turkistaan juuri sillä hetkellä. Pulahduk-sen jälkeen tuleekin sitten pyörähtää sivullisten piknik viltillä kuivattelemas-sa ja juttelemassa niille kuin se olisi maailman normaalein asia. Jos vaatteet jostain syystä vielä löytyy, niitä on turha pukea ennen kun on pyörinyt vielä mudassa ja hiekassa. Kesäilta saattaa kuitenkin muuttua juhlijan täydeksi yllätykseksi viileäksi, mutta baarit ei jostain syystä laske tässä vaiheessa enää sisään.

KUn LäHTEE ulkotiloihin ryyppää-mään, täytyy muistaa että kaljapäkin kuoret ovat loppuillan hattuna kiistaton klassikko, muovisäkin sovittelu päähän saattaa esimerkiksi aiheuttaa ikäviä komplikaatioita hengityksen kanssa pitemmän päälle. Oheisrekvisiittaa kuten frisbeetä tai mölkkyä ei tarvitse itse varata mukaan kun jollain sellainen kuitenkin on ja mukaan mahtuu aina yksi toivottu pelikaveri lisää. Jos tekee mieli harjoittaa musikaalisia avujaan, voi napata kitaran paikalliselta puistot-rubaduurilta ja kokeilla soittaa muu-taman kieliä tai vähintään ihmismieliä koettelevan soolon ihmisten iloksi. Aina parempi jos joku on varustautunut vaikkapa nokkahuilulla.

JOKA KESä puistoihin saapuu uusia ko-kemattomia sukupolvia, jotka eivät ole ymmärtäneet varautua tarpeeksi suu-rella määrällä juotavaa. Nestetasapaino se on niilläkin pidettävä kunnossa ja jos tilanne näyttää siltä että näyttelijäntai-dot ovat astuneet peliin autenttisen hu-malatilan sijaan, auttava käsi on oltava lähellä, joten varaa tätä varten mukaan myös riittävä määrä sopivan vahvoja viinasekoituksia jaettavaksi. Pikkuhiljaa pitkin mättäitä sippailevat teinit yksin-kertaisesti kuuluvat puistokuvaan kuten pultsarit alatorille. Seurueensa kanssa voi myös pistää vedonlyöntiä pystyyn siitä, kuinka kauan vielä kestää ennen

kuin joku kovaääniseksi muuttunut pikkupimu itkee tai oksentaa. Samaa voi soveltaa myös muihin ihmisryhmiin, muilla mittapuuna on yleensä tosin ihan rehellinen sammuminen.

SpURGUT, nUO ALAn veteraanit lähtevät vain harvoin kotipesältään pitkin isoja ihmismassoja ja se on kyllä vain ja ainoastaan hyvä asia, niitä ei jaksa kukaan. Pullonkerääjät sen sijaan on olennainen osa riittiä. Jokainen tekee omantuntonsa mukaan valinnan, kelle tyhjän pullon suo. Koulukuntia ovat opiskelijat, hassahtaneet mummot ja katukuvan legendat, eli ranet. Sikäli jos sinut on jo heitetty ulos toisten seura-peleistä, voit helposti luoda omaa hupia laskemalla kahden keräilijän etäisyyden toisiinsa ja heittämällä pullon näiden keskelle, josta seuraa aina niin hupaisa lokkien taisto. Pelistä saa aina hauskem-man jos suosii pantittomia pulloja.

JOSKUS On HUOMIOITAvA myös poliisien ja naapuritalojen asukkai-den julkea yhteistyö. Juhlapäivinä ja viikonloppuina hyvin käyttäytyviä illan viettäjiä ei niinkään häiritä siltä taholta, mutta sitten on huomioitava ne päi-väkännit asutusten lähistöllä olevissa puistoissa keskellä viikkoa. Pääosin saa hyvin vähän naputtamista osakseen, etenkin jos on hoitanut valmistelut mallikkaasti, eli kiljupöntön lisäksi olet varustautunut viltillä ja koristepatongil-la. Kovaa meteliä ja yletöntä kusemis-ta pitkin pientareita tulisi kuitenkin välttää, mutta sikäli kun se vaihtoehto kaatuu jo omaan mahdottomuuteen-sa, poliisien saapuessa voi aina sanoa tulleensa vasta paikalle ja nähneensä kun ne oikeat häiriköitsijät lähtivät juuri. Tämä tuskin toimii jos pulloja on levitel-ty liikaa ympärille, joten muista kerätä pullot muovipussiin jos pullonkerääjiä ei jostain syystä olekaan lähistöllä.

TäMä OHJEISTUS on tulos vuosien kenttätutkimuksista, tietenkin vain ulkopuolelta tapahtumien kulkua seuranneen tahon tiivistys yleisimmistä käyttäytymismalleista. Näillä hyväksi havaituilla puistokaljoittelun periaat-teilla onkin sitten helppo kenen tahansa ottaa rannat ja muut massaa vetävät virkistäytymispisteet haltuun ja tuntea olonsa hyväksytyksi.

Isolehti.fi 04/11 ILTATYÖTÄ

Hämeenlinna: Nora puh. (03) 5709 490 tai 045 7731 3781Palokunnankatu 6, 13100 HämeenlinnaKotka: Mika, puh. (05) 340 0734 tai 045 7731 3707Mariankatu 14 D, 48100 KotkaKouvola: Tuula, puh. (05) 315 2228 tai 045 7731 3689Keskikatu 10 C, 45100 KouvolaKuusankoski: Laura, puh. (05) 315 3171 tai 045 7731 3739Valtakatu 40, 45700 KuusankoskiLahti: Marja, puh. (03) 526 0160 tai 045 7731 3667Aleksanterinkatu 28 B, 15140 Lahti

Ota rohkeasti yhteyttä kotiseutusi Megaan!

Suoramarkkinointi Mega Oy on Suomen johtava, menestyvä ja vakavarainen telemarkkinointiyritys. KuulummeTalentum konserniin ja toimimme Suomessa 16 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. (www.talentum.fi)

Haemme nyt puhelin-myyjiä iltatyöhönTyöajat ovat iltaryhmässä 4,5 h/ilta itse valitseminasi iltoina, joten työ sopii opiskelijoille tai muille lisäansi-oita haluaville.

Tarjoamme Sinulle hyvät ja tunnetut myyntiartikkelit, valmiit kohderyhmät, viihtyisän työympäristön luotet-tavan työnantajan palveluksessa ja mahdollisuuden vaikuttaa itse omiin ansioihisi. Päivittäisen takuupalkan maksamme vaikkei tulosta aina tulisikaan.

Aikaisempi myynti- tai asiakaspalvelukokemus on eduksi, mutta työ on helppoa vasta-alkajallekin, sillä saat tarvittavan koulutuksen. Riittää, ettäomaat sujuvan suomen kielen, reippaan asenteen ja olet iältäsi vähintään 16-vuotias.

Myös kesätyöpaikkamme ovat nyt haussa ja tarjoam-me mahdollisuuden mm. kevään ylioppilaille aloittaa työt vaikka heti.

www.sm-mega.fi

10Isolehti.fi 05/11

Kampuskaradiotällä aukeamalla tuoreimmat opiskelijauutiset

Tänä aamuna päätin pitää kulturellin päivän, asettelin päähäni baskerin(juuri sopivasti vinoon), kietaisin kaulaan ohuen mutta uskottavan huivin ja vaihdoin normaalit silmälasini kekkoslaseihin. Onnistuin jopa löytämään kaapista vanhan flanellipaidan, joka on vuosien saatossa imenyt itseensä maalia enemmän kuin nuori herra 80-luvulla. Punaviiniä ei sen sijaan löytynyt, joten korvasin sen mummoni tekemällä viinimarjamehulla.

Olin valmis paneutumaan tähän kulttuuripainotteiseen plä-jäykseen, josta toivon olevan Teille hyötyä sinä hetkenä kun päätätte lähteä matkailemaan lähiympäristöönne. Minne siis suunnata kun oman paikkakunnan tarjonta ei enää täytäkään sitä synkeää tyhjiötä sielussanne (eli kun lompakkoa täyttää jokin aivan muu kuin raha)? Minäpä kerron.

Lahteen.Lahdessa riittää, että menet seisomaan viikoksi torille, mielui-ten kesäaikaan. Saat vähintään varmistuksen sille että lähdet hakemaan sivistystä seuraavalla kerralla jostain muualta.

Sibeliustaloa voisi kutsua Lahden yleiseksi polkupyöräksi, sillä kaikki ovat käyneet polkaisemassa sitä ainakin kerran. Sen etupihalta löytyy visuaalisen vaikutuksen tekevä penkki joka huhujen mukaan maksoi 50 000 euroa.

Lahdessa järjestetään vuosittain kulttuurinen tapahtuma, Lahden Yöt. Sen nimi oli ennen Taiteiden Yö, mutta päättäjät olivat ilmeisesti sitä mieltä että Lahdessa oli jo aivan tarpeeksi taidetta, sen sijaan kaupungin nimeä ei voi liikaa toistella. Minun nuoruudessani tapahtuma koostui salakuljetettujen rihkamakorujen kaupittelijoista, Hakkiksella itkevistä teinity-töistä ja siitä yhdestä vanhan puutalon pihasta jossa myytiin puutarhatonttuja. Nykyään tapahtumaa pitävät pystyssä Pate Mustajärvi, keski-ikäiset miehet ja naiset jotka juovat olutta vain maun takia sekä tietenkin lahtelaisten kyltymätön kulttuurin tarve.

Eräs taiteellinen tapahtuma sijoittuu loppukesään ja syk-syyn, nimittäin vesiurkuesitys. Karinrannassa on pieni lätäkkö, josta kohoilee erikorkuisia ja -värisiä suihkuja ja toisinaan urkuihin nukahtaneita laitapuolen sorsastajia. Taustamusiikki-na toimii yleensä Annie Mestariampuja, mutta myös musiikkia elokuvasta Titanic soitetaan silloin kun katsojien joukossa on arvovaltaisia vieraita. Kokemus on varsin psykedeelinen.

Teatteri löytyy kirjaston vierestä. Ne imevät toisiltaan kultu-rellia energiaa joten tasapaino on täydellinen. Teatterissa on ihan kivaa, kun vain osaa varustautua oikein. Raha on tärkein varuste. Itse unohdin kerran silmälasini kotiin ja tietysti juuri sillä kerralla kun vuorossa oli näytelmä Seitsemän Veljestä ja lavalla juoksenteli tuon tuosta seitsemän alastonta miestä.

Hämeenlinnaan.Taajama jota myös kulttuurikaupungiksi tituleerataan. Itse linna on mielenkiintoinen kohde, mutta ne pirun keskiaikai-set, ahneet heput rakensivat sinne myös lipunmyyntipisteen.

Nykyajan ihminen on siis pakotettu myymään lippuja, sillä vanhoihin perinteisiin ei yleensä kajota.

Kesäkuumalla voi pistäytyä virkistäytymässä Apparan uimarannalla, siellä on kuulemma olympiatasoiset uimaradat. Sitä ennen kannattaa kuitenkin käydä hoitamassa pari tärkeää asiaa, esimerkiksi jäykkäkouristusrokotus. Jaksat sen jälkeen käydä vielä linnapuistossa tsekkaamassa paikalliset elämän-taiteilijapiirit. Siellä voit myös tarkkailla linnan julkisivua ja aistia vuosisatojen saatossa ympäristöön kertyneen, aidon, hämeenlinnalaisen... historian.

Entä jos haluat tutustua Hämeenlinnaan, mutta et halua missään nimessä kohdata paikallisia etkä oikeastaan mennä itse kaupunkiinkaan? Ei hätää! Internetin avulla voit suorittaa kulttuurikierroksen virtuaalisesti. Itse en tohtinut kokeilla, olin melko varma että tietokoneeni suorituskyvylle kävisi samoin kuin Lasse Virenille löysissä kengännauhoissa.

Kouvolaan.Kouvola on päättänyt naamioitua tänä vuonna Afrikaksi. Syytä en tiedä, mutta veikkaan että sillä on jotain tekemistä maksamattomien verivelkojen kanssa. Kuulin huhua, että Iitti etsiskelee Kouvolaa pesismailan kanssa eikä vaikuta kovinkaan tyytyväiseltä.

Afri... siis Kouvolan kirjastossa pääsee nauttimaan Afrikka-aiheisesta näyttelystä ilmaiseksi ja toukokuussa voi osallistua paneelikeskusteluun. Arvaatteko jo mikä sen aiheena on?

Paikallisia on myös pyydetty kokoamaan vanhat urheiluvä-lineensä Kouvola-talolle Afrikkaan lähetettäväksi. Nyt on siis aika kaivaa kaikki vanhat sukset, luistimet ja jääkiekkomailat kaapista ja tehdä päivän hyvä teko.

Jos haluat joutua kahden kaksimetrisen sammakon ah-distelemaksi, kannattaa suunnata Tykkimäelle. Jos et halua oksentaa ylihintaisia ranskanperunoita ja hattaroita itse, ota lapset mukaan, omat tai naapurin. Jos et halua jonottaa, mene sadepäivänä. Olin kerran kaatosateella Tykkimäellä eikä mihin-kään ollut jonoa. Sain myös suunnatonta tyydytystä tietäessä-ni, että sammakko-henkilöt joutuivat oleilemaan ulkosalla vain meidän takiamme. Kuinka paljon vettä se sellainen sammakko-puku voi yleensä imeä? Mene ja tiedä.

Laura Mäkelä on elämän katkeroittama ISO lehden avustaja, joka tunnetusti vihaa sammakoita ja ilakointia.

/Laura Mäkelä

Baari Kulttuurikierros

11Isolehti.fi 04/11

KESKI-IKäInEn nAInEn pitää hersyvän hauskan yksinpuhelun yleisölle, joka muistaa tämän ainoastaan vain yhtenä piirrettyhahmon äänenä ja on täten tullut katsomaan josko nainen olisi jo toipunut alkoholismistaan.

RATKAISU On yKSInKERTAInEn: vedä kännit. Ole törkeä. Kisko tuuba täyteen, heitä pakarat olalle, nauti taivaallista mannaa kun-nes Pandoran rasia aukeaa edessäsi ja taide virtaa lävitsesi kuin tiimalasin hiekka.

TEATTERI On vAIn hieman tasokkaampi paikka kuin elokuvateatteri, en oikeastaan ymmärrä miksi niin on päässyt käymään. Var-sinkin kun tänä päivänä voit elokuvissa laittaa robocop-lasit päähäsi ja näin päästä lähem-mäksi tarinan tapahtumia. Kinossa katsojalle halutaan tarjota mahdollisimman todentuntui-nen kokemus, teatterissa sinut heitetään ulos jos yrität päästä lähemmäs näyttelijöitä.

JOTTA pUnAInEn LAnKA ei katoaisi, palataan takaisin asiaan. Ennen kuin nouset sivistyksen vaunuun, ota muutama terävä kotipuolessa ja julista vallankumous alkaneek-si. Teatterissa ei yleensä ole portsareita (paitsi jos ne tietävät että olen tulossa), joten älä säästele etkojen suhteen.

pääSET AInAKIn AULAAn saakka ja sehän on jo puoli voittoa. Voit katsella teatterissa työskentelevien näyttelijöiden maireita kuvia, joita on ripusteltu seinille muistutukseksi siitä miten meistä taviksista ei tule koskaan mitään. Sen takia voimme vain kantaa rahamme heille, ostaa heidän työnantajaltaan ylihinnoiteltuja leivoksia ja brandytilkkasia joilla vaiennamme oman surkean elämämme valituksen ja unel-miemme tukahdutetun kutsuhuudon.

ITSE ESITyKSEn AIKAnA korkeasta promilletasosta on joko hyötyä tai sitten ei.

Vähintäänkin se tuottaa suurta myötähäpeää vierustovereillesi. Saattaa myös käydä siten, että joku vetää sinua turpiin jossain vaiheessa iltaa. Useimmiten teatteri-ihmiset ovat kuiten-kin rauhallista väkeä, he ovat taidemaailman hobitteja. Mikä onkaan hauskempaa kuin saada näyttelijä sekoamaan sanoissaan kesken mahtipontisen vuodatuksen? Ei sitten mikään.

näyTTELIJä: ”Ah, aurinko nousee ja Kerttu tuossa...”

MInä: ”Sun mutsis vihaa sua ja toivoo että susta olis tullu tyttö!”

MUISTA KUITEnKIn varata istumapaikka mahdollisimman läheltä uloskäyntiä.

MIKäLI TEATTERISSA On jonkinlainen palautelaatikko, käytä tilaisuutesi väliajalla. Jos minä olisin näyttelijä, toivoisin saavani mahdollisimman mielikuvitusrikkaita ja värik-käitä palautelappuja joita voisin lukea sitten kun uralleni käy kuten edellispäivänä syödylle chili con carne -annokselle.

TAIdEnäyTTELyyn MEnEMInEn päihty-neenä onkin sitten asia erikseen.

KIASMAAn KAnnATTAA mennä kännissä, silloin ne nykytaiteeksi tituleeratut roskakasat ja postmodernit kikkareet ovat oikeastaan aika järkeenkäypiä. Hyvä känni menee kuitenkin Kiasmassa hukkaan, sillä siellä koet olevasi selvinpäin.

LASTEn JA nUORTEn kuvataidenäyttelyyn en henkilökohtaisesti suosittele menemään alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta jos näin kuitenkin käy niin pyri säilyttämään arvokkuu-tesi hinnalla millä hyvänsä. Pysyttele kaukana

paperimassasta ja huojuvista sermeistä. Älä tarjoudu pitämään minkäänlaisia puheita, ne muuttuvat yleensä rasistisiksi tietoiskuiksi ja päättyvät sanoihin ”valtio on mulle velkaa”.

JOSSAIn vAIHEESSA nauttimasi väkijuoma pyrkii takaisin ylös ja siinä tilanteessa sinun on tehtävä vaikeita ratkaisuja. Hakeudu lähelle savikuppikokoelmia ja annostele niihin huolel-lisesti ulos purkautuva tavara. Pienillä sormilla ei nimittäin tehdä kovinkaan isoja kuppeja.

pyydä LäHTIESSäSI kaikilta anteeksi ja tee sadan euron lahjoitus kuvataidekoulun virkistyskassaan.

SITä pAITSI SUURIn OSA taiteen asian-tuntijoista on ollut niin pahassa kaasussa päättäessään mikä on taidetta ja mikä ei, että emme voi tehdä muuta kuin syyttää heitä ihmiskunnan turmeltuneisuudesta taiteen saralla. Luultavasti monet taideteokset ovat niinkään syntyneet tällä tavoin, joten on täysin odotettavaa että niitä myös tarkastellaan puolitiedottomassa tilassa.

ISO LEHTI pyySI LAURALTA kolumnia aiheesta ”Miten saan enemmän irti taitees-ta”, olisihan se pitänyt tietää, miten viaton avustaja asian käsittelee. Laura ei selvinnyt tekstissään loppuun asti, vaan lähetti meille lisäksi oheiset muistiinpanot.

LEFFASSA EI SAA OKSEnTAA, MUISTAKAA TäMä!

Olis hyvä kertoa siitä, kun kaveriporukalla oltiin Taidemuseossa, mutta mä en muista sitäJenga, oliks se joku peli?Jos kaatuu, niin piti juoda lisää (vai katuu?), katu, äh, vaikeaa tämä suomi

Lisä-iloa pienellä budjetillaKoetko teatterissa, museossa tai taidenäyttelyssä käymisen kiusalliseksi, tylsäksi tai muuten vain yleisesti ahdistavaksi? Ihmiset tungeksivat pienissä ryhmissä nähdäkseen kuinka joku toinen ihminen on raaputtanut kipeän kasvutarinan terävöittämällä tikulla kuparilevyille sarjan postmoderneja kissanpentuja.

12Isolehti.fi 05/11

KUNTOISO

KarppausLaihdutuskuureilla olevat ja toisaalta myös ylenpalttisesti voita ruokaansa ahtavat ihmiset ovat aina ennen ihmetyttäneet minua, jopa ärsyttäneet. En ole voinut käsittää ihmisiä, jotka ehdoin tahdoin altistavat itsensä dieeteille, vaikkei selvästi olisi tarvekaan. Voin käyttö sinänsä on ollut itselleni jopa kammo.

KUn OLIn HädIn tuskin kouluikäinen, päätin hyvin määrätietoisesti lopettaa käyttämästä lei-vän päällä voita, kuollutta porsasta, syömästä puuroa, juomasta maitoa ja käyttämästä henk-seleitä. Äkkipikaiset ja perusteettomat päätök-set muuttaa elämääni ovat olleet siitä lähtien olennainen osa minua. Possu ehkä palasi lyhyen kauden jälkeen leivän päälle, mutta voita ja puu-roa olin käyttämättä armeijaikään asti. Maitoa ja henkseleitä sen sijaan kammoan edelleen. UUSIA TERvEySvILLITyKSIä tulee kokoajan, suurimman osan voi ohit-taa olan kohautuksella tai jos jaksaa niin mikä ettei niille voisi vielä vähän nauraa päälle. Päätin kuitenkin alku-vuodesta lukea vähähiilihydraattisesta ja runsasrasvaisesta ruokavaliosta, eli typerästi nimetystä karppauksesta vä-hän tarkemmin. Koska huonouniselle, väsyneelle, allergikolle kuurin lupauk-set kuulosti liiankin hyvältä ja teksti oli hämmentävän uskottavaa, päätin kokeilla.

AnTTI HEIKKILän Hyvän olon keittokirja oli mitä mainioin perehtymisopas tähän nousevaan ruokakulttiin, se sisältää suurimman osan tiedos-ta, mitä aloittelija tarvitsee. Keskituloisen tai sitä heikommin tienaavan suomalaisen on tosin turha haaveilla elämästä, jota tuo hyvin toimeentule-va lekuri viettää. Jokaisella ei ilmeisestikään ole mahdollisuuksia hakea tarvikkeitaan Pariisista, maitoja ja lihojaan aina maatiloilta tai muuten rahoittaa tätä kallista lystiä aivan täydellisesti. Myös porkkanan vertaaminen tupakan kaltaiseen terveysriskiin menee hieman kaukaa haetuksi. Muuten teksti sitten avartaakin näkemystä ruo-ankulutuksen suhteen ja loppuun on liitetty myös näppärä aloittelijan keittokirja.

KARppAAMInEn On ilman muuta kalliimpaa ja vaivalloisempaa kuin klassisen ruokaympyrän to-teuttaminen. Potut, leipä ja sokeri on korvattava kalliimmilla ainesosilla ja lähes kaikki on tehtävä itse alusta asti, välttääkseen ylimääräisiä täy-temateriaaleja joita kaupan valmispakkaukset pääosin sisältävät. Suurimmat ongelmakohdat

ovat kuitenkin kodin ulkopuolella syöminen ja so-siaaliset tilanteet. Ravintolat ovat tosin alkaneet panostaa tähän ja vaihtoehtoisia annoksia näkyy pikkuhiljaa ruokapaikoissa, pois lukien kaikki pi-karuokakulttuuria levittäviä kiparit. Jonkun näp-pärän ja kompaktin evään nappaaminen kaupas-ta on kuitenkin vielä hankalaa ja joillekin voi olla vielä hankalampaa selitellä kavereille ja sukulai-sille miksei ota uunituoretta pullaa kahvin kans-sa. Kasvisruokavaliokin on hyväksyttävämpää

kuin moinen nirsoilu, miksi kieltäytyä jostain joka käsi-tetään lähes poikkeuksetta hyväksi? Onneksi makeasta kieltäytyminen on itselleni verrattain helpompaa kos-ka olen aina ollut enemmän suolamies ja sipsienkin si-jaan voin hyvin mielin mus-suttaa vaikka pähkinöitä.

nIIn, OnKO TäSTä nyT sitten ollut mitään hyötyä.

Tuskin oli viikkoa kulunut kun heräsin jonain aa-muna virkeänä kello kuusi. Se oli hyvin pelottavaa. Herääminen ilman kelloa on siitä ehkä hieman normalisoitunut, mutta unentarve ja väsymys ovat selvästi pienentyneet. Lieveilmiönä on ollut havaittavissa myös painon putoaminen, jota on tapahtunut kolmen kuukauden aikana kymmenen kiloa. Tämä kaikki on tapahtunut rasvalla, kermal-la, lihalla, kalalla, kasviksilla, marjoilla, pähkinöil-lä, juustoilla ja muilla pelkästään hyvän makuisilla ruoilla. Kun kiertää kevyttuotteet kaukaa ja valit-see sen rasvaisimman vaihtoehdon, paino putoaa kuin itsestään, mikä kuulostaa kieltämättä melko mielenkiintoiselta. On siis selvää että terveysmi-nisteriön ja muiden tahojen kampanjat ajaa lähin-nä kaupankäynnin ja yleisen pahoinvoinnin asiaa. Niin kauan kun vhh-tuotteita ei mainosteta ”vi-rallisten” tutkimusten saattelemana, kuten Acti-melia ja Activiaa, ihmiset myös luulevat syövänsä terveellisesti kun syövät ja juovat ns. terveysvai-kutteisia superjuomia ja margariineja. Mainosten terveysvaikutteisilla tuotteilla on tuskin koskaan mitään todellisuuspohjaa hyvinvointiin, jopa päin-vastoin. En pidä tuputtavista paasaajista, mutta voin kyllä kertoa, että itselleni tämä kuuri on ai-

nekin toistaiseksi toiminut erittäin hyvin. Se on puolueeton fakta.

MIKSI KOvIEn RASvOJEn KäyTTö ja hiili-hydraattien vähentäminen tekee kaiken tämän. Lääketieteellinen selvitys kaikessa yksinkertai-suudessaan on, että nopeat hiilihydraatit laukai-sevat elimistöön insuliinintuotannon, joka sitoo glukoosin rasvakudoksiin. Hiilihydraattitietoisen käyttäjän elimistö hyödyntää kovan rasvan polt-toaineena hiilihydraattien sijaan, kun keskiverto kuluttaja vain lihoo ja on taas hetken päästä näl-käinen. Näläntunne tietenkin aiheuttaa lisää mie-litekoja, kun taas karppaaja on kylläinen ja jaksaa pitempään ennen seuraavaa ateriaa. Luultavasti monilla on myös käsitys siitä, kuinka valkoisella leivällä ja perunalla on suora yhteys uupumuk-seen. Vaikutukset ovat ilman muuta myös tapaus-kohtaisia ja sitä ei voi tietää ennen kuin kokeilee, mutta suosittelen kuitenkin tarkempaa perehty-mistä ennen aloittamista. Kaikkeen mukautuu, niin tähänkin. Niin on käynyt kuluttajillekin, jotka ovat mukautuneet kaupoista löytyviin lisäaine-ruokiin. Aitojen raaka-aineiden käyttäminen ei ole enää kannattavaa, kun korvikkeita myydään paljon halvemmalla ja yhä harvempi huomaa eron. Läppäpitsojen suosiminen on halpa ja help-po vaihtoehto, hampurilaisravintoloissakin nälän sammuttaminen hetkeksi ainakin helppoa, mutta jos pientä tahdonlujuutta löytyy, roskaruokaa ei jää edes kaipaamaan.

KOKO AJAn KASvAvA kysyntä huomioidaan jo erikoiskauppojen ulkopuolella, jopa marketeissa, joiden vhh-osasto on tällä hetkellä hyllynpäädyl-linen ruokavalioon soveltuvia vohvelikeksejä, hil-loja, levitteitä, vaahtokarkkeja ja patukoita. Siitä se tulee aivan varmasti vielä kasvamaan ja koh-ta saattaa olla helppokin hypätä kelkkaan, jos tarjonta laajenee valmisruokiin ja muiden puh-taiden tuotteiden yleistymiseen. Hinnat tulevat olemaan korkeammalla kuin lahosta männystä ja lisäaineista tehdyt tuotteet, mutta rasvainen ruoka myös täyttää paremmin, eikä tarvitse olla mättämässä parin tunnin välein. En osaa vielä sanoa, kieltäydynkö kesällä syömästä uusia pe-runoita, mutta takaisin edelliseen en ainekaan täysin aio palata.

>>KUN KIERTÄÄ KEVYTTUOTTEET KAUKAA JA VALITSEE SEN RASVAISIMMAN VAIHTOEHDON, PAINO PUTOAA KUIN ITSESTÄÄN, MIKÄ KUULOSTAA KIELTÄMÄTTÄ MELKO MIELENKIINTOISELTA.

/Jouni Heinonen

13Isolehti.fi 05/11

SUURI JOUKKO KASvEJA sisältää berberiiniä. Se on yleisin kasvirohto kiinalaisessa lääketie-teessä, jossa sitä käytetään virus-, bakteeri- ja hiiva- ja sienitauteja vastaan ja hoitamaan ripulia ja ylähengitystieinfektioita. Koreas-sa berberiiniä käytetään nivelvai-vojen hoidossa.

UUSIA TUTKIMUKSIA

JULKAISTAAn KIIHTyväLLä

vAUHdILLA Maailman Terveysjärjestö (WHO) rohkaisee tutkimaan ja käyttämään perinteisiä luon-nonlääkkeitä myös länsimai-sessa lääketieteessä. Berberiini onkin suuren kiinnostuksen kohteena farmakologiassa laajojen terapeuttisten ominai-suuksiensa vuoksi. Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) http://pubmed.gov -tietokannassa on jo noin 2500 tieteellistä doku-menttia hakusanalla ”berberi-ne”. NIH rahoittaa parhaillaan hankkeita, joissa selvitetään berberiinin vaikutuksia muun muassa diabeteksessa, meta-bolisessa oireyhtymässä sekä sydän- ja valtimotaudeissa.

BERBERIInIn vAIKUTUS

vEREnSOKERIIn tuli tietoon länsimaissa vasta vuonna 1995, vaikka kiinalaiset ovat hoitaneet diabetesta berberiinillä jo ainakin 1400 vuotta. Uusien tutkimus-ten mukaan berberiini vähentää sokerin imeytymistä suolesta vereen ja tehostaa insuliinin tuo-tantoa ja tehoa. Berberiini on yhtä tehokasta kuin aikuisdiabeteksen peruslääke metformiini. Sokeri-hemoglobiini eli ”pitkä sokeri” (HbA1c) alenee niillä keskimäärin 2 prosenttiyksikköä. ”Berberiini on tehokas ja turvallinen aine hoidet-taessa tyypin 2 diabetesta, johon liittyy veren rasvahäiriö”, kirjoitti Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism -lehti (2008). ”Berberiini on tyypin 2 diabetek-sen hoitoon ihanteellinen aine, jol-la on erilainen vaikutusmekanismi kuin metformiinilla ja rosiglitat-sonilla”, kehui Metabolism-lehti (2009). Myös Suomen Diabeteslii-ton lehti (Diabetes 5/2010) totesi, että berberiinistä on julkaistu kiinnostavia tutkimuksia ja tätä ainetta kannattaa tutkia lisää. Olen saanut erinomaista palautet-ta suomalaisilta tyypin 2 diabeeti-

koilta, joukossa myös lääkäreitä ja hammaslääkäreitä.

SydänTAUdEISSA BERBERII-

nIä On TUTKITTU ja käytetty eräissä länsimaisissa klinikoissa 1980-luvun alusta alkaen. Berberii-ni alentaa kolmessa kuukaudessa kohonnutta kolesterolia keski-määrin 29 %, LDL-kolesterolia 25 % ja triglyseridejä 35 %, kirjoitti laatulehti Nature Medicine (2004). Useat uudet raportit vahvistavat nämä havainnot. Berberiini on yhtä tehokas kuin kolesterolia alentavat statiinit, mutta ilman niille ominaisia sivuvaikutuksia, sanoo professori Felix C. Tannerin työryhmä Zürichin yliopistosta. Berberiini suojaa monin tavoin sydäntä ja verisuonia, mikä on erityisen tärkeää ylipainoisille diabeetikoille. Berberiini ehkäisee ja hoitaa sydämen vajaatoimintaa ja lisää sitä potevien potilaiden suorituskykyä. Berberiini ehkäisee ja hoitaa alkoholista riippumaton-ta rasvamaksaa, joka on yleinen diabeetikoilla ja lihavilla ihmisillä. Lisäksi berberiini voi auttaa laih-duttamisessa, painonhallinnassa ja masennuksessa.

BERBERIInIä TUTKITAAn

MyöS SyöpäTAUdEISSA, ja sen on todettu estävän moni-en syöpäsolutyyppien kasvua. Lisäksi berberiini hillitsee syövän kasvua ja leviämistä estämällä uudisverisuonten muodostusta eli angiogeneesiä, kirjoittaa Oncology Research -lehti (2009). Berberiini estää papilloomaviruk-sia ja tappaa kohdunkaulan syö-päsoluja (Molecular Cancer 2011) sekä rintasyöpäsoluja (European Journal of Pharmacology 2010). Lisäksi berberiini suojaa terveitä kudoksia sädehoidon haitoilta. Tutkimukset puoltavat berberii-nin käyttöä syövän täydentäväs-sä hoidossa.

BERBERIInIn TEHOKAS JA

TURvALLInEn päiväannos on 1–1,5 grammaa. Se ei rasita maksaa, vaan päin vastoin suojaa sitä synteettisiltä lääkkeitä ja erilaisilta myrkyiltä. Lue lisää berberiinistä nettisivuiltani.

TOHTORI MATTI TOLOnEnwww.tritolonen.fi

BerBerIInI, MAAILMAN KÄyTETyIN RAVINTOLISÄ

Berberiini on maailman suosituimpia kansanlääkkeitä. Sitä on käytetty Kiinassa, Koreassa, Intiassa ja Amerikassa ainakin 3000 vuotta. Berberiinillä on monia terveyttä suojaavia ja edistäviä vaikutuksia. Se estää hiivoja, sieniä, tippuribakteeria, papillooma-, herpes-, H. pylori- ja HI-viruksia. Lisäksi berberiini korjaa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, suojaa maksaa ja ehkäisee nivelrikkoa ja nivelreumaa sekä estää syöpäsolujen kasvua. Berberiini sopii hyvin yhteen lähes kaikkien lääkkeiden kanssa, eikä sillä ole lääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia.

Isolehti.fi 05/11

Törmäsin Mari Kasurisen ”My Little Pony” –teoksiin jo kauan sitten. Mieleen jäi kuinka Kasurinen oli muokannut lelusta Alien-hahmon. Se iski ja lujaa. Poptaidetta, jossa oli sanomaa ja näytti myös hienolta. Olin myyty ja unohdin tietenkin asian parissa päivässä. Välillä aina muistelin kuinka rakastuin siihen poniin. Lopulta, totaalisen sattuman kautta, törmään kadulla Mari Kasuriseen. Universumi yritti siis kertoa minulle lisää aiheesta, joten päätimme valloittaa Kasurisen kodin kuvaajan kanssa.

Keväinen päivä Lahdessa, puutaloalueella etsimme oikeaa osoitetta. Päädymme vanhanaikaisen oven taakse ja sitä avaamaan saapuu Mari Kasurinen, joka näyttää siltä kuin olisi karannut 60-luvun tv-ohjelmasta. Tuntuu kuin olisin saapunut Lucy Shown kuvauksiin. Taitelijan koti on jossain toisessa maailmassa.

– haastattelussa taiteilija Mari Kasurinen

Menneisyydenidyllistä

Mari Kasurisen karkeista koottu työ on nyt nähtävilläLAHDEN TAIDEMUSEOLLA "ONNENPÄIVIÄ" -NÄYTTELYSSÄ 29.5 asti

Isolehti.fi 05/11

Jotain aivan muutaMari Kasurinen tarjoili meille (toimittaja ja kuvaaja) itse leivottuja tuotteita. Kahvi oli erikoisaromi-kahvia ja niin astiasto kuin koko keittiökin näytti siltä kuin se olisi suoraan museosta, joka esittelee 50-70 lukujen kulttuuria. Jokin ei tuntunut olevan kohdallaan. Kaksi kissaa merkkaili karvoillaan vaattei-ta ja kaikki oli niin rentoa kuin elo voi vain olla.

Liian rentoa. Eihän nykyään ihmi-nen saa pysähtyä ja hengittää. Se on väärin, että Mari Kasurinen voi niin tehdä. Suoraan sanottuna se vitutti ja aivan helvetisti. Kyseessä on ikäi-seni ihminen, joka on menestynyt joillain poneilla. Ei tämä ole oikein. Ei ole reilua, että joku pystyy otta-maan itsensä irti maailmasta ja silti menestymään. Tai no – olen kateel-linen. Myönnän sen ja kirjoitan sen myös tähän artikkeliin. Ymmärrän hyvin, että taidepiirit ovat ärsyyn-tyneet, osa hakee vuosia menestystä ja Mari Kasurinen onnistui ennen valmistumistaan.

En saanut artikkelia kirjoitet-tua heti haastattelun jälkeen. Jäin pohtimaan omaa kateutta ja sitä, että siitähän Kasurisen taide juuri kertoo. Hän itse muisteli, toisessa haastattelussa, kuinka lapsena joutui laittamaan Batmanin rat-sastamaan My Little Ponylla. Tuo synnytti tarpeen uusille leluille, joita hän nyt sitten aikuisena tekee. Taustalla myös se yleinen ihmettely siitä, miksi kaikkien on pakko olla individualisteja.

Palaan tämän artikkelin kirjoittamisen pariin aina parin viikon välein. Nyt on deadline niskassa ja pakko keksiä lopetus. Olen kuitenkin saanut itselleni etäisyyttä asiaan. Olen päätynyt siihen, että ei Mari Kasurinen ole rakentanut itselleen turvapesää 50-luvun kodista. Eikä hän ole individualisti, päinvastoin, hän on osa suurta massaa – sillä erotuksella, että hän on ottanut riskin ja elää siten, miten moni haluaisi. Taitelija, joka jo nuorena on löytänyt itsensä ja menestyksen. Jokaisen suomalaisen tulisi olla ylpeä Kasurisen maailmanvalloituksesta. Eikä niitä poneja voi mitenkään kritisoida, ne vain ovat järjettömän hienoja. ISO lehtikin jätti yhden ponin Kasuriselle modattavaksi, palaamme siihen vielä myöhemmin tänä vuonna.

KotiMari Kasurinen on sisustanut oman kotinsa erinomaisesti. Se on lähellä kitchiä, mutta onnistuu silti näyttä-mään aidolta, lämpimältä – palaselta menneisyydestä.

-Koti on tärkeä paikkaPäätän heti haastattelua tehdes-

sä, että pidän lainaukset lyhyinä (useilla taiteilijoilla on taipumukse-na antaa vuolaita vastauksia). Mari Kasurinen kasvoi maaseudulla ja leikki miettimättä sukupuolirooleja. Oman lapsuuden lelut ovat saaneet merkitystä myös taiteessaan.

-Päädyin My Little Pony –hah-moihin, kun halusin jotenkin kertoa näkemyksistäni liiallista materialis-mista ja individualismista

Kuten jo todettua, Kasurisen pop-taide ei ole vain olemassa ollakseen kivaa ja höttöistä. Taustalla on ilmai-suntarve. Keskustelemme lapsuu-destaan ja tv-ohjelmista joita silloin pyöri (olenhan itse Kasurin kanssa saman ikäinen). Tiedustelen sitä, että miksi kotinsa on Lahdessa, kun Lontoossa on näyttely ja miehensä asuu Berliinissä.

-Berliiniin muutetaan yhteen vielä tänä vuonna

Kasurinen on päässyt kauas Suo-mesta ja maaseudulta, mistä hän on lähtenytkin. Lahden kodin sisustus näyttää kuitenkin siltä, että hänellä on kaipuu yksinkertaisempiin aikoi-hin, jolloin hän ei itse edes elänyt.

-Voihan siinä jotain turvallisuu-den hakua olla

TyöKasurisen poptaidetta on nähtävillä netissä, joten töidensä kuvailu tässä artikkelissa tarpeetonta. Kaikkihan sai alkunsa siitä, kun Mari päätyi tekemään Batman My Little Ponyn. Pitkälle poneilla on voinut ratsas-taa, mutta nyt hän ei itse sitä enää halua.

-Teen kaikkea muutakin ja nyt on työn alla esimerkiksi projekti, jossa hyödynnän karkkeja

Kuulostaa yhä poptaiteelta, mutta kuitenkin tyystin erilaiselta kuin poninsa.

-Kait se vaikuttaa luovuuteenkin, jos aina tekee vain samaa

My Little Ponit kuitenkin nostivat hänet tunnetuksi jo ennen valmis-tumistaan Taideinstituutista.

-Olihan se itselle hienoa, kun työt menestyivät. Samalla taas taidepii-reissä alkoi joidenkin osalta negatii-vinen suhtautuminen.

Kateus, katkeruus ja vastaavat ilmiöt eivät ole harvinaisia missään, eivät siis taidepiireissäkään. Onko Kasurisella nyt siis tarve todistaa, että hänestä on muuhunkin. Suoraa vastausta en haastattelun aikana saanut, mutta se oli omaa syytäni. Kasurinen osoitti säännöllisesti, pitkän haastattelun aikana, oman itsevarmuutensa taiteensa suhteen.

En tiedustele häneltä, miten hyvin ponit tuottavat rahaa. Niitä on mahdollista tilata häneltä oman ideansa mukaan. Villien huhujen mukaan Mari Kasurinen teki idolis-taan Damien Hirst:stä ponin, jonka lopulta osti Damien Hirst. Jos et tiedä, kuka mies on, niin senkin voit Googlettaa.

16Isolehti.fi 05/11

Alakulttuurit merkitsevät enää harvoin samaa, mitä se oli vielä vähän aikaa sitten. Ehkä ne vain ovat niin syvällä, ettei niistä ole tietoinenkaan kuulumatta johonkin kulttiin.

ELETään MUSIIKILLISESTI anarkis-tisinta aikaa koskaan ja tyylisuuntien pirstoutuminen ja yhdistely on vetänyt valtavirran ja alakulttuurien kuilua aina vain pienemmäksi. Nykyään niin mummot kuin alle kouluikäisetkin kuulevat laajan kirjon musiikin alala-jeja industrial-metalista piripolkkaan paikallisradiosta ja ikärajattomissa hyväntekeväisyystapahtumissa, jossa sitten harjoitetaan iloista oheistoimintaa okkultismin ja penetraation merkeissä. Alakulttuurit merkitsevät enää harvoin samaa, mitä se oli vielä vähän aikaa sitten. Ehkä ne vain ovat niin syvällä, ettei niistä ole tietoinenkaan kuulumatta johonkin kulttiin. Selvät genrerajoituk-set ovat hälventyneet ja monipuolisuus musiikinkulutuksessa on useammin jo sääntö kuin poikkeus.

HARvEMpI TyyLISUUnTA pystyy myöskään rikkomaan rajoja enää, ellei lyriikallisesta tai ulkoasullisesta sisällöstä ole löydettävissä nyky-yhteiskuntamme viimeisiä tabuja, kuten äärinationalismia. Vahva isänmaallisuus ja viha etnisiä rotuja kohtaan ovat läsnä marginaalisessa määrässä itäeuroop-palaisia black metal yhtyeitä, joskin sitä löytyy myös rakkaasta kotimaastamme. Vuosia sitten Helsingissä järjestetty ilta tällaisten yhtyeiden parissa sai media-huomiota ja Ylen uutisissa kehotettiin tiettyjä ihmisryhmiä pysymään pois kaduilta sinä iltana. Olen myös tietoinen tapahtumasta, johon ei myyty perintei-seen tapaan lippuja muutoin kuin säh-köpostitse nimi listalle menetelmällä, jonka jälkeen tapahtumapaikka ilmoitet-tiin edellisenä päivänä. Pienimuotoisia musiikkikultteja on siis olemassa.

OLETETTAvAA On, että suurin osa alakulttuureista sijoittuu konemusiikin ja metallin maailmaan, joihin liitetään usein huumeiden käyttö tai saatanan palvonta. Tuo ajattelutapa on ehkä lievenemään päin, etenkin kun metalli on surullisenkuuluisasti otettu vastaan uutena kansallismusiikkinamme.

Uusretroileva sukupolviKoneet ovat tulleet taas pieneltä tauolta piristämään lähes kaikkia musiikkityy-lejä. Nyt kun kahdeksankymmentälu-vulla pelikoneita tahkonneet lapset on kasvanut aikuisiksi, tarjolla on sukupolvi joka on päässyt yli ysärin masentelusta, MTV unpluggedista jossa istuuduttiin tuolille ja vaikerreltiin flanellipaidan kaulukseen. Nuo nostalgiset piippailut ja muut vanhempien hermoja raasta-vat iloiset soinnut koristavat nykyään

monien elektroartistien töitä. Sitä näkyy myös valtavimmissa virroissa, kaikuja siitä on niin Britneyn raidalla kuin La Rouxin hitillä. Talonvaltaajien ja muiden aktivistien suosikiksi noussut Sydän, Sydänkin teki viimeisimmän levynsä muokaten kitarointinsa muistuttamaan kasibittisen soundeja. Huoratron luot-taa myös vanhoihin beeppausääniin, tar-kemmin sanottuna Game Boy musiikkiin, yhdistellen sitä electro houseensa, joka vetää tälläkin hetkellä pienen euroopan kiertueellisen keikkoja. Kova nimi ulko-maiden musiikkipiireissä ei kuitenkaan aina takaa tunnettavuutta kotimaassa. Suomenkin festareilla Huoratron on kuitenkin tarjonnut lähivuosina täysille teltoille hypnoottisen voimakkaan settinsä.

vAnHOJEn KASARIKOnSOLIEn

äänimaailmoja tuotetaan uudestaan ihan sellaisenaankin. Chiptune on tyylisuunta, jossa sitä harjoitetaan ihan puhtaasti, uusina sävellyksinä tai covereina tunnetuista kappaleista. Asia erikseen tuleeko tuo lyömään koskaan läpi isommin, toistaiseksi se on pysynyt lähinnä netissä liikkuvana taiteenmuo-tona. Ainekaan vielä en ole todista-nut livekeikkaa joka olisi toteutettu pelkällä nessillä tai kuusnepalla. Kuten jo mainittu, genret sekoittuvat toisiinsa, luoden aina uusia sfäärejä ja viimei-simpiä huippunimiä on amerikkalainen Skrillex, Huoratronin tyylistä electro housea dub step sävyillä ja bittipaloilla. Helsingin uusi menomesta Circus on alkanut ottamaan enemmän tai vähem-män marginaalisia musiikin kärkinimiä esiintymään, myös edellä mainittu on saapumassa myöhemmin tänä vuonna sinne nähtäväksi ja kuultavaksi.

Pörinää ja äänimaalailuaOn myös pinnan alla kuhisevia musiik-kityylejä, jotka ei pistä jalkaa paukutta-maan tahdin mukaan, saati joraamaan, sillä tahtia ei yksinkertaisesti löydy. Dronessa vannotaan isojen vahvareiden nimeen, josta tulee ennätyksellisen ma-talaa pörinää. Pörinää jatkuu minuutista toiseen ja musiikki muuttuu pikkuhil-jaa ennen kaikkea fyysiseksi. Se pitää tuntea, musiikillisesti juuri mitään uutta ei välttämättä tapahdu aikoihin, mutta keho värisee vibraattorin lailla. Ame-rikkalainen Sunn O))) on tunnetuimpia artisteja tältä saralta ja keikallekin se on tänne saatu. Drone on kuin hidastettua doomia ja sillä on muutenkin yhteisiä te-kijöitä metallin kanssa. Lahtelainen Sink esimerkiksi yhdistelee dronea ambientil-la höystettyyn black metaliinsa.

AMBIEnT On MyöS TyyLILAJI, jota harvemmin keikoille asti pääsee todis-tamaan. Sen kohdeyleisö onkin isoilla korvakuulokkeilla varustellut pössytte-lijät. Sitä käytetään paljon myös muiden musiikkityylien mausteena, mutta myös puhtaalla ambientillä on pieni mutta vahva fanikantansa. Meilläkin on loista-via sielunmaiseman maalailuja tuottava Jääportit ja yhden naisen orkesteri Ovro. Yhden naisen yhtyeet musiikin alakult-tuureissa herättääkin aina huomiota, kuten suomalaisen black metalin uusi tuttavuus Anguished.

Teollisia ääniä ja kodinkoneitaKilinästä ja kolinasta alun perin muo-dostunut industrial-musiikki saavutti la-kipisteensä aikoinaan Saksan sekavissa olosuhteissa ja vaihtoehtopiireissä, jossa se oli usein osana suurta performans-siesitystä. Se on myöhemmin kasvanut suosituksi musiikkityyliksi niin goottipii-reissä kuin sitoutumattomien musiikin-kuluttajien keskuudessa. Nykyään käsite on muodostunut tarkoittamaan lähinnä metalliin ympättyjä koneita. Varsinainen läpimurto tapahtui amerikkalaisen Nine Inch Nailsin toimesta ja nykyäänhän yhtyeen keulahahmo Trent Reznor on jopa Oscar-palkittu sävellystyöstään (The Social Network). Reznor tunnetaan ongelmistaan huumeiden ja masennuk-sen kanssa, mutta myös omaperäisistä keinoistaan laajentaa musiikin leviämis-tä. Muutamia vuosia sitten Nine Inch Nailsin keikoilta saattoi löytää vessaan piilotetun usb-tikun, joka sisälsi bändin julkaisematonta materiaalia. Reznor on ollut tyytymätön levy-yhtiöiden toi-mintaan ja onkin kehottanut keikoillaan ihmisten varastavansa musiikkinsa, en-nemmin kuin maksavansa siitä. Viimei-simpiä levyjä ei ole mainostettu lainkaan ja niitä on ollut ilmaiseksi ladattavissa yhtyeen kotisivuilta.

pERInTEISELLä SAKSALAISELLA In-dustrialilla ja Suomella on ilmeisen hyvä suhde toisiinsa, sillä alan tunnetuimmat pioneerit kuten Einstürzende Neubau-ten ja Laibach ovat viihtyneet täällä useampaankin kertaan. Kumpikin aloitti musiikillisen taipaleensa yhdistelemällä vaikkapa keittiöistä tai teollisuushalleis-ta löytyviä kapistuksia ja kansilehdissä kerrotaan mm. läsnäolon lukeutuvan kuultaviin instrumentteihin. Laibach on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä musiikkijoukko, sen ideologia on kauttaaltaan poliittinen ja se on osa taiteilijoiden ryhmää nimeltä Neue

Pörinää & äänimaalailuaLänsimainen musiikki pysyi barokin aikaan puolitoista sataa vuotta lähes muuttumattomana, nykyään voi tuskin odottaa vuosikymmenenkään sisältävän samantyyppistä musiikin valtavirtaa.

17Isolehti.fi 05/11

Perinteisten punkkareiden ja

hevarien lisäksi on olemassa vielä

muitakin tarkkaan tyylillisesti rajattuja ryhmiä, mutta myös sekakäyttö on kaikin

puolin lisääntynyt

Slowenische Kunst, Uusi slovenialainen taide, joka on julistautunut itsenäiseksi mikrovaltioksi, jonka värväyskaavakkei-ta jaetaan bändin keikoilla ja netissä. NSK:lla on oma passi ja Laibachin sävel-tämä kansallislaulu, The Great Seal.

KUMMALLAKIn MAInITUISTA yhty-eistä on myös kytköksiä suomalaiseen elokuvaan. Ensiksi mainitun Alexander Hacke sävelsi musiikin Skavabölen poikiin ja jälkimmäisen on määrä tehdä sama natsiscifi-spektaakkeli Iron Skyhin. Musiikkityylillä on myös hyvin kyseenalainen kunnia olla liitettynä Suomeen, kun muutaman vuoden ta-kaisten koulusurmien tekijät yhdistettiin vahvasti: Wumpscut:in ja KMFDM:n sanoituksiin, joita pidettiin veritekoihin yllyttävinä.

SUOMESSA On TEHTy enemmän Rammsteinin henkistä tanssi- ja kone-metallia, mutta Cleaning Women on ol-lut uskollisempi teolliselle alkumuodol-leen, muovaten sitä siivousrekvisiitalla ja itse rakentamilla soittimilla esitettä-väksi. Industrial soveltuu erinomaisen hyvin mykkäelokuvan soundtrackiksi, sen nämä siivoojat todistivat säveltä-mällä venäläiselle Aelitalle oman mu-siikkinsa, jota on esitetty teattereissakin elokuvan pyöriessä. Bändi on jaksanut esiintyä esimerkillisen ahkerasti myös Lahden Torvessa, jossa se onkin aivan optimaalissa ympäristössään.

Luonnotonta ja luonnonläheistäTorveen on saatu mukavasti myös grind-core-iltoja, jossa alle puoliminuuttisten, erinäisistä suolestuksista ja perversiois-ta kertovien rykäisyjen aikana fanaatti-nen yleisö menee eturiviin tappelemaan ja hakkaamaan päitä toisiaan vasten. Jos keikan jälkeen päästä ei valu verta tai silmä ole mustana, on auttamatta epäonnistunut tehtävässään. Suomesta ja jopa Lahdesta löytyy ympäri maail-man tunnustettuja grincore veteraaneja, jotka kiertävät maapallon omituisiakin kolkkia jakamassa ilosanomaansa.

EI KAIKKI ALAKULTTUURI kuitenkaan ole peräisin konemusiikin tai metallin rintamilta, suomalaisesta melankoliasta on veistetty myös uusi aalto pohjoisen ilmanalan värittämää neofolkia. Tenhi ja Nest iskee tuhansien metsien ja järvien maasta myös valikoidulle ryhmälle ankeilijoita ympäri Eurooppaa. Tenhi esiintyy äärimmäisen harvoin ja valikoi-dusti livenä, mutta sitä ei kuitenkaan ole täysin pois suljettu. Perfektionistinen

tahi vain saamaton suomalaisryhmä vuolee ja puunaa levyjä monet kerrat yli deadlinen, mutta tulos ei ole toistai-seksi vielä pettänyt. Saa ottaa aikansa, kunhan ei sitä Kiinan demokratiaa taas pistettäisi uusiksi.

TUnnELMOInTIA KAIvATAAn

nykyään myös jazzin muodossa, monet suuntaavat ulkomailla hämyisiin luoliin kuuntelemaan saksofonien säveliä, kun ei sellaisesta pääse kovinkaan hyvin Suomessa nauttimaan. Saksalainen Bohren & der Club of Gore on esimerk-kitapaus synkkien sävyjen sanelemasta doom jazzista, joka on jalostunut Twin Peaksin hämyisistä äänialoista. Bändi saatiin Nosturiin esiintymään, jossa bändi soitti minimiin himmennetyn spot-tivalon alla, vaatien yleisöltä ehdotonta hiljaisuutta keskeyttämisen uhalla. Kei-kalla lämpännyt tamperelainen Heroin and Your Veins on myös onnistunut he-rättelemään film noir tunnelmia rauta-lankaiseen musiikkiinsa, mutta muutoin skene on vielä melko olematon. Genrellä on maassamme kasvava fanikanta, joten tulevaisuuden näkymät ei välttämättä näytä täysin epätoivoisilta.

Ihmisnuket ja muut värikkäät androgyynitYksi kummallisimmista ja näkyvimmistä alakulttuurin uusista tuulista lähivuo-sina on kuitenkin tullut Godzillan ja ylpeydellä tukahdutettujen ihmismielten maasta, Japanista. Paljon musiikkikent-tää laajemmin saapunut kulttuuri on tuonut kaduille lolita-asusteisia ihmis-hattaroita, jotka ovat iältään pääosin yläasteikäisiä. Kyseinen pukeutuminen kerää vielä paljon katseita, luultavasti myös arveluttavilta tahoilta. Tämän ilmiön myötä Suomeen on vihdoin saatu musiikkityyli, jonka ansiosta kolmetois-tavuotiaat tytötkin pääsevät kiroamaan kun suosikkibändin levy löytyy Anttilan valikoimista. Erilainen nuori kääntää oitis selkänsä tuollaiselle kaupallistu-neisuudelle. Monille ei siis takavuosien kuumia rytmejä veivaavat nappisilmät olekaan enää se juttu, sen sijaan angsti-nen ja kylmä, mutta värikylläinen J-rock androgyyneine esiintyjineen on vienyt lohkon nuorista teinitytöistämme.Japani-ilmiö tuli aikoinaan täytenä yl-lätyksenä keikkajärjestäjille ja kun fanit luuhasivat tarpeeksi pitkiä aikoja ovien takana ennen keikkaa, sille säädettiin ra-joituksia. Todistin pari vuotta sitten kun Tuska festivaali päätti ottaa esiintyjäk-seen Girugämeshin ja MUCCin. Yleisöön pääsi sulavasti myös henkilökohtaisen vastarintaliikkeen muodostaneita

henkilöitä protestoimaan huutelemalla pokemonia ja nintendoa, jostain ihmeen syystä. Mikä mainio tapa hyödyntää läsnäolonsa festareilla. Huutelu peittyi kuitenkin hyvin äkkiä korvat halkaise-vaan teinityttöjen kiljumiseen, josta näen vieläkin painajaisia.

J-ROCK SISäLTää pITKän liudan ala-lajin alalajeja, joista asiaan perehtymät-tömät eivät tajua mitään. Kun kadulla hiippailee aurinkovarjolla varusteltu viktoriaaniseen pukuun sonnustautunut tyttö, ei monellakaan ole käsitystä mihin koulukuntaan tämä tarkemmin kuuluu. Vaikka musiikissa esiintyvä termi visual kei olisikin tuttu, se on jaettu vielä use-ampaan lohkoon jotka kuulostaa maalli-kolle lähinnä sushi-annoksilta. Visual kei ei ehkä määritä niinkään musiikkia, vaan pukeutumista, jota harjoittava yltäkyl-läisen tarkoin harkittu manga peikko herättää melko varmasti enemmän huo-miota kuin suurin osa pukeutumisellaan viestivistä ihmisryhmistä. Vain brändi blondeiksi hapuilevat tuksut herättävät enemmän hilpeyttä.

Mitä vieläAlakulttuurit voivat siis hyvin Suomessa, vaihtoehtoisesta Flow festivaalistakin on kasvanut yksi puhutuimmista musiik-ki tapahtumista, black metal on näkyvä osa keikkatarjontaa ja dub step kekkerei-tä järjestetään koko ajan enemmän. Perinteisten punkkareiden ja hevarien lisäksi on olemassa vielä muitakin tark-kaan tyylillisesti rajattuja ryhmiä, mutta myös sekakäyttö on kaikin puolin lisään-tynyt. Vahvoina elää myös pelkkiä isojen radiokanavien soittolistoja kuluttavia ihmisryhmiä ja musiikillisia aseksuaa-leja. Kun suositut radiokanavatkin ovat laajentaneet otantaa ja populaarimusiik-kiin sekoitetaan elementtejä alakult-tuureista, kuilu kuroutuu entisestään. Suurimpana syynä musiikillisen anarkian monimuotoisuuteen onkin laajentunut saatavuus ja ennen kaikkea runsaudens-arvi, jota kutsutaan Internetiksi. Enää ei nauhoitella pienissä piireissä ennenkuu-lumattomia säveliä c-kaseteille vaihdet-tavaksi, vaan niitä kuunnellaan vaikka sosiaalisessa mediassa bongatusta linkistä. Tietoisuus kasvaa ja ennen niin oudolta tuntuneet artistitkin saadaan sähköpostitse esiintymään, joka taas mahdollistaa Frostbiten kaltaisia käsit-teeksi muodostuneita mahtavia floppeja. Muutosta monipuoliseen musiikinkulu-tukseen tuskin on enää tiedossakaan, ellei maamme nyt satu omaksumaan jotain pohjoiskorealaiseen ideologiaan perustavaa diktatuuria.

18Isolehti.fi 05/11

4 x söpöimmät ”liskot”

oPet Lähetä lemmikkisi KUvA

tai muuta postia palstalle:pet@iso-l.fi 

Inhottavat Otukset #4 – Kaulushai (Chlamydoselachus anguineus)

Hyla Cinerea -sammakko

Eublepharis-lisko

rhacodactylus-lisko

Näitäkin voit tiedustella ainakin Lahdenalueella Blackbull-liikkeestä. Sanonnan mukaan omistaja ja lemmikki alkavat hiljakseen näyttää toisiltaan, käyköhän näiden kanssa samoin.

Laiton Peto osa 14:- Karhu

TOdELLISUUdESSA karhuis-ta ei ole ihmisille suurta vaaraa, viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa on tapahtunut vain yksi kohtaaminen karhun kanssa, joka on johtanut ihmisen kuolemaan. Pääosin karhut nauttivat kasvisra-vintoa ja hunajaa, mutta kyllähän ne lihallisiinkin nautintoihin joskus sortuvat.

KOLMESATAAKILOISIKSI kas-vavat urokset voi olla kotioloissa varsin hankala ruokkia, mutta ai-nakin puolet pienempien naaras-ten suhteen se on todistettavasti mahdollista. Pari vuotta sitten uutisoitiin pietarilaisessa kerros-taloasunnossa asustelevasta kar-husta, joka oli viettänyt vuosia su-lassa sovussa omistajansa kanssa. Karhu synnytti asunnossa myös kolme pentua ja vietti talviunensa lokoisasti patteriin kahlittuna. Ala-kerrassa asunut suomalainen ker-toi asiasta kotimaiselle medialle, liekö tuo ylittänyt edes paikallista uutiskynnystä. Karhun omistaja käytti eläimiä läheisessä puistossa paikallisten ihailtavana ja niiden kanssa kuvattavana, kunnes mafia ajoi toiminnan alas.

LäHInnä pEnTUJEn takiahan mesikämmentä sietää pelätä, varjeleva emo saattaa pistää li-hoiksi ihmisen jos kokee lastensa olevan uhattuna. Urokset vetävät kuitenkin omasta pakastaan ja raatelevat pentuja kuoliaaksi joko huvin vuoksi tai ehkä sitten oman geeniperimänsä levikin paranta-miseksi. Ottaessasi karhun lem-mikiksi, kannattaa siis varmistua siitä, ettei niitä pentuja ala tulla tielle. Kannattaa toki päättää en-nen lemmikin ottamista, että jos mesikämmen ei pääse kiiman ai-kaan toteuttamaan itseään, onko itse valmis tarjoutumaan metsä-morsioksi.

pORILAISEn KARHUn KAATA-

JIA ja -palvojia meillä riittää ko-tioloissa, mutta toistaiseksi kar-vaturrin pitämisestä kotieläimenä ei ole tietoa, vaikka vastaavaa on harjoitettu vain Allegron päässä Lahdesta. Miesten vuoro -doku-mentissa sentään nähtiin, kuinka hyvää pataa suomalainen keski-verto saunoja on nallejen kans-sa, ainakin luonnossa. Tunnetuin karhujen kanssa eläjä on Timothy Dreadwell, josta saksalaisohjaaja

Werner Herzog koosti toistaisek-si parhaiten menestyneen doku-menttielokuvansa, Grizzly Man. Amerikkalainen Dreadwell eli harmaakarhujen kanssa sulassa sovussa kolmetoista kesää, kun-nes yksi näistä raateli ja söi sekä miehen, että tämän vaimon. Ehkä se oli sen arvoista.

LApSUUTEEn LIITTyy usein kar-huaiheisia muistoja, toisaalta Nal-le Luppakorvaa ja toisaalta Hopea-nuolen verenhimoista Akakabutoa. Miten tällaisen ristiriitaisen infor-moinnin jälkeen uskaltaisi moista otusta lemmikikseen ottaakaan, kun ei voi olla täysin varma kumpi siitä isona kasvaa. On vain otetta-va riski tai napattava täysikasvui-nen eläin, joka on jo suuntansa va-linnut. Silloin ei joutune kokemaan lapsuutensa traumoja uudelleen, jos pennusta kasvaakin isona tuo pelätty luppakorvainen karhun ir-vikuva.

ISO LEHdEn AvUSTAJA Jouni haluaa lemmikikseen Akakabuton ja toimituksen tietojen mukaan, niihin voi törmätä viikonloppuisin grillijonoissa.

Pelätty, pyhä ja arvokas metsien vartija on harvinainen näky suomalaisessa katukuvassa. Lemmikkinä se on vaivalloinen kun sitä ei saisi päästää edes lenkkipoluille raatelemaan, tai nämä lopetetaan.

Kuva: wikipedia commons

Testudo-kilpikonna

19Isolehti.fi 05/11

oPetFacebookissa Best Friend FIKilpailuja, kuvia, toimistokoiria

KyMMEnIEn MILJOOnIEn vuosien tauon jälkeen maapallon päällä elää taas eläin, joka on ihmisten toimesta nimetty kantamaan uljasta nimeä T. Rex. Vasta lä-hivuosina Perusta löydettiin iilimatolajike Tyrannobdella Rex, joka on tyrannoiilima-tojen uusi kuningas. Uusi laji löydettiin, kun sellainen kiskaistiin irti perulaisen pikkuty-tön nenästä, joka oli polskinut paikallisessa lammikossa.

vERRATTAIn SUURELLA, jopa seitsemän senttiä pitkällä otuksella on ainoassa leu-assaan lajikumppaneihinsa nähden erittäin suuret hampaat verenimentää ja ihmiseen porautumista varten. Suuret hampaat toimivat kuulemma kompensaationa ku-ninkaan pikkiriikkisille sukuelimille. T. Rex nauttii olostaan etenkin ihmisten silmissä, nenässä, peräsuolessa ja genitaaleissa, joissa tämä viihtyy mahdollisuuksien mu-kaan viikkojen ajan.

TäMän IILIMAdOn esi-isien arvellaan löytyvän satojen miljoonien vuosien ta-kaa, joten on hyvin paljon mahdollista että tämä moderni T.Rex on imenyt tun-

netumpaa kaimaansa joskus jurakaudella. Tutkimukset ovat vielä kesken, mutta iili-matoja on käytetty lääketieteellisesti hy-väksi jo antiikin ajoista lähtien ja tämähän on jättimäinen iilari, eli siitä on saatava jättimäinen hyöty. Vaikka jo ajatus mus-tasta madosta kutittelemassa alapäässä kuulostaa houkuttelevalta, veren imentä helpottaa kaiken lisäksi nivelrikon oireita ja vaikuttaa muutenkin terveysvaikuttei-sesti. Kuten jo Madventuresista opimme, omaa verta imeneen iilimadon nauttimi-nen aterian lomassa on myös kelpo tapa harjoittaa autokannibalismia.

KUKA TIETää vaikka tästä verijuotikkaas-ta saisi jalostettua uusi ihmelääke. Islannin kuumat lähteet on jo aika nähty juttu ja koko maa vähän out, joten tulevaisuudessa voitaisiin lanseerata uusi terveystrendi, pe-rulaiset lätäköt, joissa telmiessä jokaiseen kehon aukkoon tarrautuu mahdollisesti pa-rantava terveysmato. Sitä onnen tunnetta, kun silmämunan ympärille kietoutuu tuol-lainen jalon helmeilevä musta kuningas, silkkisen lämmin kääre joka näykkii kiusoit-televasti kalvojamme.

Inhottavat Otukset #5

– Tyrannoiilimato (Tyrannobdella Rex)

o

Mariankatu 6, 15110 LahtiAuki ma-pe klo 10-18

p. (03) 782 2662050 5242 792

Kuva: wikipedia commons

20Isolehti.fi 05/11

isoMusa

TäMän pAHAMAInEISEn

LEvyKAUpAn liiketoiminta on kalvanut ihmisyyttä jo aiemmin Kuopiossa, Oulus-sa, Tampereella, Jyväskylässä, Turussa ja Helsingissä. Ohikulkijoiden herkät mielet ovat nyt olleet koetuksella peräti Lahden pääkadulla, kun kauppa julisti ennen avajaisia suurin kirjaimin häpeilemätöntä solvaustaan: Sinä olet kakkapylly! Kuinka tällaista voi edes tapahtua, pian Lahti ajautuu yhtä sietämättömäksi paikaksi asua, kuin edellä mainitut kaupunkimme.

LAHdEn LEvyKAUpAT OvAT

SURULLISEn kuuluisia lyhyestä eliniäs-tään, joten kuinka tämä yritys uskaltaa ulottaa lonkeroitaan tänne? Se on yk-sinkertaisesti niin täydellisen paha, että sillä on pokkaa ja mikä pahinta, se tulee luultavasti menestymään. Varsinaista kilpailua tämänkaltaisella levykaupalla on kaupungissa kohtalaisen heikosti, Sar-vilevyt on kuitenkin kohdistettu hieman erilaisille kuulijaryhmille, sinänsä maini-oista divareista ei löydy laajaa tarjontaa uutuuslevyistä ja Anttilan levyosasto on supistunut lähes huomaamattomaksi.Genrejen ja formaattien kirjo miellyttää musiikinkuluttajaa

MEnIn vARAUTUnEEnA

KOKEILEMAAn kaupan tarjontaa, valmiina vastaamaan kovin sanoin oletet-taville solvauksille. Kun astelin sisään, kukaan ei todennut minun olevan pökäle-mestari tai edes millään muulla tavalla vihjaillut minun olevan yhtä ulosteen kanssa. Henkilökunta ei selvästikään ole valmis esittämään väitöksiään kasvotus-ten, vain painetulla sanalla. Jätin seikan sikseen ja tutustuin tarjontaan. Levyjä on tarjolla ihan mukavasti monista gen-reistä ja musiikkiaiheisia dvd -julkaisu-jakin on saatettu hyllyyn vinoin pinoin, nimenomaan sellaisia joita ei monikaan

lahtelainen pulju ole aiemmin tarjonnut. Onhan sinne omat loossit elokuvillekin saatu. Dvd -elokuvien myynti teki aikoi-naan Free Record Shopeistakin epälevy-kauppoja, joten toivotaan että pääpaino pysyy levyissä.

METALLI, ELEKTROnInEn, JAzz,

pOp, ROCK, pROGE, pUnK, IndIE

JA ALTERnATIvE ovat kaupan pää-myyntiartikkeleita ja vinyylilevyn uusi tu-leminen on huomioitu erittäin mukavasti niin uusilla julkaisuilla kuin vanhoilla klassikoilla. Mainittujen genrejen lisäksi tarjonnasta löytyy myös pieniä mää-riä maailmanmusiikkia ja hip-hoppia. Hyllyiltä uupuvaa materiaalia voi nyt myös helposti tilata kauppaan ja hakea ilman toimituskuluja. Se on etenkin vinyyliharrastajille tervetullut tapa haalia levyjä, sillä itse tilatessa niistä joutuisi maksamaan melko kovat toimituskulut. Iskelmää kannattaa kuitenkin suosiolla hakea muualta.

AKUSTISIA KEIKKOJA TIIvIISSä

TUnnELMISSA Kauppaan saapuu myös esiintyviä artisteja, avajaisviikolla nähtiin kaupan arvoja ajatellen nimellisesti pätevä Apulanta, sekä Viikate, Blanko ja Damngod, jatkossa toivottavasti lisää. Helsingin päädyssä on ainekin vieraillut monia mielenkiintoisia artisteja ja samaa sopii toivoa myös täällä. Keikat ovat ilmaisia ja akustisia. Lahden Äxän tilat ovat kohtalaisen tiiviit, joten tunnelma on intiimi ja lämmin. Juuri tällaista musiikki-kulttuurin keskipistettä Lahden kau-punki on kaivannut kauan. Tukekaa nyt ihmeessä yritystä että tällaista saadaan vielä jatkossakin.

ÄxAla-arvoisen törkyisillä ja ihmisen henkistä tasapainoa alentavilla sloganeilla eri puolilla Suomea tunnettu Levykauppa Äx avasi ovensa nyt myös Lahdessa.

Levykauppa

Äx Äx

21Isolehti.fi 05/11

Lahti

13.5 Wedding Crashers, pouta,Torvi18.5. Club Joel, Torvi19.5. Faint Silence, Torvi20.5 Isojano: Rockin’ Horse, Remu & Hurriganes,

Hartwallin panimo21.5 Isojano: The Moments, Kaija Koo, paula Koivuniemi,

Hartwallin panimo21.5 Miikka Kallio Band , Torvi25.5. The prostidudes, Torvi26.5. Five Minutes For Myself, Friends With Enemies, Torvi27.5. Moses Hazy, Torvi28.5. Hc-punk, Torvi3.6. Manboy, Torvi3.6 Caroline, Dublin Irish Pub4.6. L plus (SLO), Muffler, dstroy, Torvi

Kouvola

13.5. Honey B. & T-Bones, Rytmi-katti13.5. viikate, House of rock14.5. Rock and Brawl jatkoklubi: Coverbeat, House of rock20.5. punky Monkey , House of rock27.5. Stella, House of rock2.6. Kotiteollisuus, House of rock3.6. Kotiteollisuus, House of rock4.6. Mokoma, House of rock17.6. Aron, Tykkimäki

Lappeenranta & Imatra

13.5. Lähdön Aika, Frogskin, Lucky Monkeys14.5. Refusal, nation despair, Kruor, Lucky Monkeys 20.5. valiumkiharat, Lucky Monkeys

21.5. The pauk, Lucky Monkeys27.5. pandora, Viihdemaailma Ilona28.5. Beatwave, Viihdemaailma Ilona 01.06. Korpatshow, Viihdemaailma Ilona11.6. Bloodride, damngod, Raivola, Lucky Monkeys17.6. In the Mood, Monrepos

Hämeenlinna

14.5. Soil Senders, Pub 3417.6. Caroline, Pub 34

Kotka

13.5. Anna Abreu, Amarillo14.5. Erwin preston, Alvari4.6. Erwin preston, Back Room

<<Kuukauden keikat

Tarjotaan vuokralle!

Korkeatasoinen akustiikka ja äänieristys, tyylikkäät huoneet ja yhteinen olohuone, limu- ja kahviautomaatti, kulunvalvonta, videovalvonta ja vartiointi, ilmainen, langaton Internet-yhteys, edullinen keikka-auto, soitinmyynti vuokralaisille, soittimien, äänentoiston ja valojen vuokraus, alennus studioajasta, soitinhuoltoa alennuksella, edullinen mobiilistudio, bändiohjausta, soitinopetusta, yms.

SOUND-INN VALIMOAskonkatu 13, 15100 Lahti

Puh. 040 742 3859, 050 370 7597valimo@sound-inn.fi

ValimoAskonkatu 13, LAHTI 15100

22Isolehti.fi 05/11

IHAn ALUKSI LAITA BAnAAnI Tyynyn ALLE. Puraise nakista pieni palanen etu –ja takapäästä. Täten helpottuu pillin asettelu kovin. Tunge tai änge pilli nakin läpi pituussuunnassa. Olut ja yönakit ovat haastavia pituutensa ja hienoisen käyryytensä ansiosta. Tämä vaatii siis huolettomuutta ja tarkkaavaisuutta. Huolettomuus on hyväk-si varsinkin alkuvaiheessa, jolloin pilli puskee nakin kyljestä läpi, tällöin olet huoman-nut, että huolettomuudesta on hyötyä. Epäonnistuminen on tärkeä vaihe tämän jalon taidon hiomiseksi. Mestari nakkipillin tekijä huitoo pillejä nakkeihin ihan miten sattuu, huolellisessa huolettomuusvaiheessa.

TARKKAAvAISUUS ASTUU KEHään siinä vaiheessa, kun huomaat että keittiön pöytä on täynnä taittuneita, nakkia täynnä olevia pillejä. Silloin kannattaa aukaista remont-tiolut ja laittaa lihainen pilli suuhun. Kun pilli on jo suussa, purista hampaat hellästi yhteen ja vedä pilliä huolellisesti vasemmalla kädellä kasvoista poispäin. Pillin sisältö jää kätevästi suuhun ja voit ryhtyä kunnioittamaan saavutustasi.

KUnnIOITUS On SELLAInEn ASIA, jota kannattaa miettiä. Kunnioita siis savutusta-si, muuten touhusi näyttää täysin älyttömältä ja typerältä.

REMOnTTIOLUT On LäMMEnnyT pöydällä nyt siihen vaiheeseen että se kannatta joko juoda tai laittaa jääkaappiin. Jos taloudessasi ei ole lisää olutta, taloudessasi ei ole lisää olutta. Laita onnistunut nakkipilli herkästi olutlasiin, siten että alapää on n. 3cm. Pinnan alapuolella. Aseta nakin yläpää kunnioitetuille huulillesi ja ime jännityksellä. Oluen olisi tarkoitus tulla nakin läpi syömiseen ja juomiseen tarkoitettuun elimeen: suu-hun. Nakkipillissä on se hyvä puoli, että nälän yllättäessä nakista voi puraista palasen imemisen lomassa.

vASTAAnOTTOvInKKI:

Puraise nakista palanen silloin, kun olut ei ihan vielä ole suussa ja nakki on jo pehmen-tynyt sisältäpäin oluesta. Tämä toimii yleensä silloin kun olut on jo melkein loppu. Siide-riä ei suositella, mutta skumppa käy. Voit myös puristaa sinappia oluen kyllästyttämän nakin sisälle pillinrei´ästä, kunnes se valuu alapäästä ulos. Se on ns. piilosinappinakki.

nakkipilli, pitsapitsa ja Banaaniyllätys.Pyysimme pitkästä aikaa ruokaisaan numeroomme ohjeita Lasse Ursinilta. Lasse tunnetaan luovana taiteilijana ja elämäntavattomana hippinä. Keittiössään hän pyrkii luomaan uutta tai kopioimaan muiden ideoita. Tärkeintä on kuitenkin elämän hilpeys ja asioiden näkeminen jopa infantiilisella tasolla. Ehkä sinäkin voit saavuttaa mielenrauhan seuraamalla ruokaohjeitaan.

Lassen keittiössä/

lA

ss

En

KE

itt

iös

sä

TäMän ATERIAn vALMISTUS alkaa kaupan einesosastolta. Tässä vaiheessa määritellään, kuinka jännittävä ateriasta tulee. Jos olet oikein hulvaton ja annat mielikuvituksesi lentää, valitset kaupan einespitsalaarista sokkona pitsoja. Koko perhe voi osallistua, tai sitten ei. Kun olet valinnut pitsat, kohdista kävelyreittisi kassaa kohti, älä unohda ottaa valitsemi-asi pitsoja mukaan. Lunasta tarvikkeet.

TäSSä vAIHEESSA OLET unohtanut suu-ren pakastepitsan ostamisen. Nyt voit valita, joko menet takaisin samaan kaup-paan, mikä aiheuttaa pientä kiusallisen sosiaalisen tilanteen ahdistusta. Onhan sinulla juuri 3 pitsaa kädessä ja käyt os-tamassa lisää. Onhan se ihan typerän nä-köistä touhua. Tai vältät kiusallisuuden ja menet pitseriaan tilaamaan mieleisesi pitsan. Tällöin olet ollut nokkela, mutta raukka, selkärangaton lurjus.

vALITSIT KUMMAn vaihtoehdon ta-hansa, pitsa on saatava valmiiksi. Pura einespitsat pakkauksista ja pilko 0,05 neliömetrin kokoisiksi palasiksi. Älä laita sitä pakastepitsaa sinne pakka-seen! Jos sinulla on pitserian pitsa älä huomioi edellistä. Pura myös pakaste-pitsan pakkaus ja ripottele einespitsan palaset sen päälle. Siis sen pitsan päälle, eikä sen pakkauksen päälle. Paras tulos tulee silloin kun roiskit niitä palasia kunnolla siihen, etkä käy nyh-väämään niitä mitenkään oikeinpäin tai mitenkään päin. Kun pakastepitsa on sulanut suunnilleen huoneenläm-pöiseksi, laita se 125 asteiseen uuniin, alaosaan. Anna sen kypsyä siellä niin kauan, että se on valmis eli kypsä. Ole tarkkana siinä, että pohja kypsyy sa-maan tahtiin, kuin täytteet lämpenee. Muista sammuttaa uuni eli kytkeä siitä virta pois.

nyT vOIT KATSOA vAIKKA eloku-van tai lähteä ulos, ihan sama, mua ei kiinnosta. Voit myös vaihtoehtoisesti lukea kirjan tai tehdä jotain muuta. Ei myöskään tarvitse tehdä yhtään mitään. Voit myös katsoa hassuja kissavideoita internetistä, kommentoida kavereiden sosiaalisen median statuspäivityksiä tai ihan mitä vaan ihan mitä vaan. Niin. Ihan niin kuin se ketään kiinnostaisi. Toisaalta voit syödä sen pitsan tai jättää syömättä.

JOS OLIT vALInnUT raukkamaisen pitseriapitsan, älä laita sitä uuniin, laita se jääkaappiin ja einespitsat pakkaseen. Et ole ansainnut ruokaa tänään.

vASTA SEURAAvAnA AAMUnA voit syödä pitsan ja siivota nakkipillisotkut. Jos huoneistossasi haisee epäilyttävästi banaani ota se nyt ihmeessä pois sieltä tyynyn alta. Yllätys!

pIT

SA

pIT

SA

1

2

3

4

nakkipilli

nakkipillin valmistukseen tarvitaan tarkkaavaisuutta, huolettomuutta ja kunnioitusta.

Tarvikkeet:

Olutnakkeja tai

yönakkeja

Pilli

Remonttiolut

Banaani

Lasse UrsinHippikommuunissa asuva, hipiksi pukeutuva nuori, joka omaa pelottavan kapitalistisen maailman-kuvan. Ei ole hippiä karvoihin katsominen.

pitsapitsa

Tämä ravinto on jännittäävä, koko perheen hulvaton ruoka.

Tarvikkeet:

3kpl. erilaista einespizzaa

1kpl. ISO pakaste tai pizzeriassa valmistettu pitsa

1

2

23Isolehti.fi 05/11

LAUTSIAn LOMAKESKUKSESSA sielu lepää. Olit menossa sitten kokoukseen, koulutukseen tai muuten vain majoittumaan, löydät sieltä kaiken mitä tarvitset viihtyäksesi. Kauniis-sa Hauhon järvimaisemissa voit harrastaa lentopalloa, minigolfia, kalastusta, soutelua tai melontaa, mutta myös maanläheisem-pää ja perisuomalaista mölkkyä tai vaikkapa petankia. Allasosasto ja kuntosalikin löytyvät keskuksen tiloista, kuten myös laaja kirjo mui-ta tarvikkeita harrastuksia ja pelejä varten.

JOUnI näHTäväSTI kokeili lähes kaikkea, koska nykyään hän yrittää ehdottaa toimituk-sessa kesälajeja väliohjelmistoo, pikku-Veskun rantaankin jäi katselemaan jos siinä voisi melontaa harjoittaa – ei kuulemma vetänyt vertoja Lautsialle.

KOKOUKSETKIn OvAT kuin juhlaa kun välillä pääsee yrttijalkakylpyyn, joogaan ja muihin hemmotteluihin. Palveluista löytyy myös kos-metologista hoitoa ja niin klassista hierontaa kuin shiatsuakin. Voit myös saunoa Ilmolan-

selän rannalla sijaitsevassa rantasaunassa tai antautua herkulliselle ravintolatarjonnalle. Kala tulee suoraan läheiseltä Hauhonselältä ja muutenkin ravinto pyritään tuomaan lähis-töltä. Ruoka valmistetaan alusta asti omassa keittiössä ja juhlapalvelut hoidetaan vuosin kokemuksella. Noutopöydät löytyvät päivittäin sesonkiaikana.Ruoka oli maistunut avustajalle, koska hänen kokonsa oli lievästi kasvanut testijakson aikana, tai sitten vain muuten oli mies saanut itseensä uutta energiaa.

MAJOITUSTILAA RIITTää 210 hengelle ja isotkin ryhmät saadaan mahtumaan ylelli-siin huoneisiin. Perhehuoneet on varusteltu suihkun ja wc:n lisäksi myös jääkaapeilla ja mikroilla, jolla taataan koko perheen viihtymi-nen. Joka toinen keskiviikko tarjolla on suositut päivätanssit vaihtuvien esiintyjien kera. Tiettyinä ajankohtina voit ottaa osaa myös tanssikursseille tai vesijumppaan. Tekeminen ei Lautsiassa lopu kesken. Sijaintikin on mitä ihanteellisin, Suomen luonnonkauniilla alueel-

la Lahden ja Tampereen välillä todella kelpaa viihtyä.

JOUnI ”LAUTSIA” HEInOnEn suunnittelee jo tietojemme mukaan lähemmäksi muutta-mista. Miestä vaivaa myös nykyään pakottava tarve touhuta ulkona ja sen jälkeen odottaa, että joku hieroisi häntä – emme suostu, men-kööt Lautsialle takaisin.

yRITySMyynnISTä vASTAAvA Tiina Tuominen toivottaa lomakeskukseen tervetul-leeksi varauksetta kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta. Iso paikoitusalue mahdollistaa saapumisen isoillakin autoilla ja hotellihuo-neiden lisäksi tarjolla on myös edullisempia hostelli-huoneita, Tuominen muistuttaa. Mukavat kokonaisuudet järjestyvät muutenkin erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Suurimmak-si ylpeydenaiheekseen Tuominen mainitsee hy-vän ruoan ja toimivan palvelun, jota pyörittää avulias henkilökunta.

Jouni ”Lautsia” Heinonen

Suuntaa kesälle - Lautsian LomakeskusISO lehti laittoi avustavan toimittajan testaamaan läheltä löytyviä peruslinjastamme poikkeavia lomakohteita. Joko toimittaja myi itsensä täysin tai sitten aidosti rakastui Lautsian Lomakeskukseen. Alla kuitenkin häneltä saamamme artikkeli.

Päivätanssit

Katso lisätiedot www.lautsia.fi tai soita 03 647 080Lautsiankuja 20, 14700 Hauho

Noutopöydät

Myös Facebookissa!

Juhlat KokouksetMajoitus

Saunaillat

Puh. 03- 7516716Ma-To 11-22

Pe 11-23La 12-23Su 12-21

Aito italialainenravintola

+ Hyvä ja ystävällinen palvelu

+ Hyvä ilmapiiri

+ Hinta-laatusuhde kohdallaan

+ Lounas arkisin klo 11-15

Vapaudenkatu 10, 15110 Lahti. Puh 03-7516716. www.mammamaria.fi

“Buon appetito!”Jälkiruoaksi Mamma Marian kuuluisaa

omaa jäätelöä!

Tutustu!Ainutlaatuinen “Kuuma kivi”-ateria & “Meidän menu”-annokset kahdelle