ACCESS YOUTH CAFÈ -Keskustelutilaisuus

16.06.2015

ACCESS

Maahanmuuttajanuorten poliittinen ja yhteiskunnallinen voimaannuttaminen

EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI

• Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti

aktiiviset nuoret omaavat

todennäköisemmin

eurooppalaisen identiteetin ja

ovat valmiimpia osallistumaan

oman yhteisönsä ja yhteiskunnan

kehittämiseen.

MAAHANMUUTTAJANUORET

• Ideoimaan ja toimimaan itselle tärkeiden asioiden puolesta

• 5 kaupunkia, 5 maata

• Samat aktiviteetit, kontekstuaalisuus

• Sisällön määrittelivät nuoret

VERTAISOHJAAJAT

TOIMINTAPERIAATE BARCELONASSA

• Yrittäjyys• Vapaa-aika• Koulutus

• Nuorten poliittinen osallistaminen

• Nuorten yhteiskunnallinen osallistaminen

Julio

5

Bruna

5

AnaLucia

5

Gor

5

KOULUTUKSET

• Kansallisella tasolla • EU -tasolla

influence

solutions

involvement

assess and improve

Meetings with policy makers

Changes

NUORTEN MIETTEITÄ OSALLISUUDESTA

ACCESS HELSINKI

Tavoitteena oli: Edistää monikulttuuristen nuorten

halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun

Paikallisella, kansallisella sekä EU-tasolla Vaikuttamis- ja

osallistumismahdollisuuksien parantaminen

Nuorten ja kuntien yhteistyön lisääminen päätöksenteossa

Nuorten voimaannuttaminen antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa haluamallansa tavalla

TEAM SCHOOL / ACTIVE YOUTH / COSMO

Kolme ryhmää Yli kymmenen eri

kulttuuritaustaa edustettuna

Ryhmät työstivät eri teemoja ja aiheita

Mm. rasismi, koulukiusaaminen, työllistyminen, vapaa-ajanviettomahdollisuudet

Ryhmäytymistä, ryhmätapaamisia, tiedonkeruuta, työpajoja, vapaa-ajan hengailua

Ruuti Expo 2014 Reaktori Kaikkien vaalit –

paneelikiertue Päättäjämiitti

TOIMINTA

LOPPUTULOS

Itseluottamus

Aktiivinen osallistuminen

Kriittinen ajattelu

Esiintymistaitojen kehittyminen

Uudet verkostot ja ystävyyssuhteet

Kiitos IOM, kiitos yhteistyökumppanit, kiitos Teille!

ACCESS VERTAISARVIOINTI

MIKSI NUORTEN OSALLISTUMISTA TULEE EDISTÄÄ?

Nuoret ovat kaupungin asukkaita ja heillä on oikeus osallistua.

Osallistava demokratia edellyttää demokratiakasvatuksen aloittamista varhaisiällä

-> aktiivinen osallistuminen aikuisiällä.

Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja kuuntelemalla heitä kaupunki voi tuottaa parempia palveluja

OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET

• Poliittinen osallistuminen voi olla virallista tai epävirallista

• Osallistumiseen on olemassa useita foorumeita ja kanavia

• Osallisuuden säännöt voivat perustua lakiin, sopimukseen tai tapaan

• Jotkut foorumit ovat avoinna kaikille kiinnostuneille kun taas toiset on rajattu tietyille asukas- ja kansalaisryhmille

• Jotkut foorumit ovat yleisiä asioita käsitteleviä, toiset nimenomaisia nuorille suunnattuja

• Poliittisella toiminnalla on yhteisöllisiä ja yksilöllisiä muotoja

• Osallistuminen voi tapahtua kutsusta ( ylhäältä alas) tai oma-aloitteisesti (alhaalta ylöspäin )

• Poliittinen toiminta voi tapahtua reaktiivisesti tai aktiivisesti

• Poliittiset toimijat voivat toimia itsenäisesti tai olla riippuvaisia muista aloitteentekijöistä tai päättäjistä.

OSALLISTUMISEN MUODOT

Edustuksellinen osallistuminen

Osallistuva demokratia

Asiamiespohjainen osallistuminen

Hankepohjainen osallistuminen

Suora osallistuminen

Deliberatiivinen osallistuminen

Vastademokratia

ACCESS VERTAISARVIOINTI

• Arvioitsijapareina kunnan edustajat ja ACCESS vertaisohjaajat samasta maasta

• Osallistuivat viitekehyksen rakentamiseen

• Ei oman kaupungin arviointia

• Osallistui haastateltavien valintaan kotimaassa

• Haastatteli vertaisiaan kohdekaupungeissa

• Arvioi kaupunkien rakenteita ja tapoja, analysoi haastatteluiden tuloksia ja hyväksyi yhteiset päätelmät

• ACCESS nuorten kommentointikierros

ARVIOINTIMATKAT

• Helsinki, Barcelona, Marseille, Cluj Napoca ja Praha 14

• Loka 2014 – helmi 2015

• 3 pv vierailuja

• 20 haastattelua / kaupunki

• Nuoria, kunnanedustajia, poliitikkoja, virkamiehiä, järjestöjä, Ruuti /nuorisovaltuusto

HAASTATTELUT

Ennalta valmistellut avoimet kysymykset kullekin kohderyhmälle

Lisäkysymykset vastausten täydentäjiksi

Jokaisen haastattelun jälkeen arvioitsijat analysoivat haastattelun

Suositukset ja päätelmät hyväksyttiin yhteisesti

ALUSTAVA ANALYYSI SISÄLSI

• Vahvuuksien, hyvien käytäntöjen, heikkouksien arviointia sekä suositusten kirjaamista (avoin)

• Indikaattoreiden arviointia (strukturoitu)

KESKEISET KÄSITTEET -> INDIKAATTORIT

• Oikeudet, rakenteet, mahdollisuudet

Osallistuminen

• Osallistumisen tulos

Vaikutus

• Edellytys osallistumiselle

Motivointi ja osallistaminen

• Välttämätöntä osallistumiselle

Tieto ja osaaminen

• Edistää osallistumista

Strategia

OSALLISTUMINEN

Kaupungilla on nuorille suunnattuja osallistumisrakenteita esim. Ruuti / Nuorisovaltuusto

Nuorisovaltuusto tms. pitää aktiivisesti yhteyttä muihin kunnan nuoriin

Kaupungilla on useita osallistumisen välineitä (kuulemiset, nettipohjaiset kanavat, osallistuva budjetointi tms.)

Maahanmuuttajanuoria EI rohkaista erityisesti osallistumaan

VAIKUTUS

Nuoret saavat palautetta aloitteistaan

Nuoret, ml. maahanmuuttajanuoret, ovat luoneet uusia kontakteja ja verkostoja toimintansa kautta

… tuntevat, että he ovat saaneet tärkeää tietoa toimintansa kautta

… tuntevat, että he ovat saanee uusia taitoja toimintansa kautta

Kunta EI konsultoi nuorisovaltuustoa tms. säännöllisesti ajankohtaisista asioista

MOTIVOINTI JA OSALLISTAMINEN

Paikalliset poliitikot tapaavat nuoria, ml. maahanmuuttajanuoria, ajoittain

Maahanmuuttajayhteisöt rohkaisevat nuoria osallistumaan yhteiskuntaan

Nuorten kanssa toimivat kansalaisjärjestöt ovat halukkaita ja kykeneviä ottamaan maahanmuuttajia toimintaansa

Kuntatoimijoilla EI OLE useita eri toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten maahanmuuttajien osallistumista kaupungissa

TIETO JA OSAAMINEN

Kaupungissa on info- ja neuvontapisteitä, fyysisiä tai virtuaalisia, nuorille

Kaupungin virkamiehillä on tarpeeksi tietoa nuorten ja maahanmuuttajanuorten tilanteesta

Nuoret haastateltavat kokevat, että he EIVÄT TIEDÄ miten kaupunki toimii

Poliitikot, jotka työskentelevät nuorten ja maahanmuuttajanuorten asioiden parissa EIVÄT SAA riittävästi tähän koulutusta

STRATEGIA

Kunnalla on strategia nuorten kaupunkilaisten osallistamiseksi paikallistasolla

Kunnalla on riittävät resurssit strategian toteuttamiseksi

Strategiaa johdetaan korkealta poliittiselta tasolta

Strategian toimeenpanoa monitoroidaan

Nuoret, ml. maahanmuuttajanuoret, EIVÄT OSALLISTU strategian toimeenpanoon

Nuoret, ml. maahanmuuttajanuoret, EIVÄT OSALLISTU strategian toimeenpanon monitorointiin

VAHVUUDET

Kaupungeissa on nuorisovaltuusto tms. ja näiden jäsenet ovat motivoituneita sekä sitoutuneita työhönsä. He yrittävät aktiivisesti saada nuorten äänen kuuluviin. Kunnan virkamiehet avustavat nuoria hakemusten teossa ja muissa hallinnollisissa asioissa.

Kunnan hallinto tiedostaa tarpeen kehittää moderneja ja verkkopohjaisia erityisesti nuorille suunnattuja työkaluja

Nuorisotakuu pyrkii takaamaan nuorten kuulemisen päätöstä ennen ja prosessin aikana

Osallistumista lisäävää koulutusta löytyy varhaisesta iästä lukioon asti

Monet yhdistyksistä on aktiivisia lähiöissä ja he edistävät maahanmuuttajanuoriin kohdistuvia hankkeita

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Kunta pitää nuoret informoituina tehdyistä päätöksistä.

Paikkakunnan nuorisotoimi ylläpitää järjestelmää, johon yksilöt, ryhmät tai organisaatiot voivat jättää aloitteita tai projektiehdotuksia. Kunta avustaa aloitteiden läpiviemisessä.

Osallistuva budjetointi mahdollistaa nuorten omien projektien rahoittamisen.

Demokraattinen valintaprosessi, jonka kautta valitaan jäsenet Ruudin ydinryhmään.

HEIKKOUKSIA

Kaupungissa ei ole nuorisovaltuustoa

Nuoret eivät ole tietoisia osallistumisen eri väylistä ja poliittisista prosesseista. Tietämättömyys on erityisen suurta maahanmuuttajanuorten keskuudessa.

Kaupungilla ei ole mekanismeja nuorten kuulemiseen tai nuorten aloitteiden eteenpäin viemiseen.

Kaupungin strategia ja projektit eivät huomioi maahanmuuttajanuoria.

Nuorille rakennettu osallistava järjestelmä on vain neuvoa-antava elin ilman todellista päätösvaltaa, josta syystä monet nuoret ja toiset päätöksentekijätkin eivät ota sitä kovin vakavasti.

SUOSITUKSET

1. Lisää konsultaatiota, yhteispäätöksentekoa ja sitovia mekanismeja

2. Lisää nuorten osallistumista edistävää ja tukevaa toimintaa

3. Lisää tietoa ja kansalaiskasvatusta nuorille

4. Erityistukea maahanmuuttajanuorille

5. Lisää tukea nuorten aktiviteeteille ja organisaatioille

6. Lisää koulutusta nuorten kanssa työskenteleville poliitikoille

7. Parempia strategioita, politiikkaa ja hallinnollista yhteistyötä

ACCESS ITSEARVIOINTITYÖKALU (SAT)

ITSEARVIOINTITYÖKALU (SAT)

Tutkimuksen tulokset ja hankkeen esittely

>> www.accessyouth.eu <<

Mahdollisuus arvioida omia käytäntöjä ja strategiaa maahanmuuttajanuorten poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistamiseen.

ARVIOINTIMATERIAALI

Osallistaa käyttäjää pohtimaan oman organisaation vahvuuksia ja kehittämisalueita

Mahdollisuus verrata omia tuloksia muihin verrokkikaupunkeihin

VERROKKIRYHMIEN TULOKSET

Mahdollisuus vertailla ja nähdä kaupungeissa saatujen verrokkiryhmien vastauksia

VAHVUUDET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tutkimustulosten osa-alueet

1. Osallisuus

2. Vaikutus

3. Motivaatio ja inkluusio

4. Kyvyt ja tieto-taito

5. Strategia

MATERIAALIEN HYÖDYNTÄMINEN

Ladattavat tulosraportit Väittämät ja omat vastaukset

(lyhennetty)

Omat sekä verrokkikaupungin tulokset

Hankkeen materiaalit (zip)

Tiedon hyödyntäminen

Omien käytäntöjen reflektointi

Uusia toimintatapoja

Hankkeen tulosten jakaminen

laajeemmin EU:ssa

ACCESS MATERIAALIPANKKI

Näkökulmia hanke kaupunkienhyviksi koetuista käytännöistä ja toimintamuodoista

Sivuston materiaalipankki:

loppuraportti (EN,FR)

tutkimuksen viitekehys

kaupunkikohtaiset raportit

kuntien taustaraportit

Hankkeen materiaalit (zip)

Learning Café –nuorten osallisuus kunnallisessa päätöksenteossa

1) lisää päättäjien ja nuorten välistä dialogia, yhteispäätöksentekoa ja

sitovia toimintamalleja?

2) lisää kansalais- ja demokratiakasvatusta ja oppijoiden vahvuuksien

tunnistamista?

3) erityistuen tarve maahanmuuttajanuorten osallistamisen tukemiseksi?

4) lisää koulutusta päättäjille nuorten osallistamisesta ja kuulemisesta?

TULOSTEN PURKU JA REFLEKTOINTI