Inter VivosPYKÄLÄ RY:N JÄSENLEHTI >> 03 2012

Elämäni juristina - haastattelussa Aulis Aarnio

Äidit opiskelijavaihdossa

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu

Puuhasteltavaa phuksille!

INTER VIVOS

PÄÄKIR

JOIT

US

3

Historiallisesti akateemisen oppilaitoksen en-sisijainen tehtävä on ollut toteuttaa laadu-kasta tutkimusta, ja vasta toissijaisesti tarjota alansa korkeinta opetusta. Olemme kuiten-kin opiskelijoina siinä mielessä onnekkaas-sa asemassa, että nykyisin opetusta pyritään jatkuvasti kehittämään ja parannuksiakin on syntynyt. Opintotarjontaa ja opiskelua selkeyttämään on pyrkinyt mm. opintojen putkimalli ja opetuksen laatua on jatkuvas-ti parannettu lisäämällä luennoitsijoiden pe-dagogista koulutusta. Etenkin jälkimmäistä voidaan pitää positiivisena tavoitteena. Ke-hityksen voidaan myös väittää olleen omi-aan kaventamaan akateemisen opiskelun eroa alempiin oppilaitoksiin nähden. Kehi-tyssuunnan tarkoituksenmukaisuudesta voi-daan joillain asteilla olla montaa mieltä, mutta ero on kuitenkin edelleen olemassa. Yksin-kertaistettuna voidaan todeta että opiskelijan vastuun kasvaessa vapaus lisääntyy. Opiske-lua ei valvota – eikä ole tarkoituskaan valvoa – samalla tavalla kuin alemmissa oppilaitok-sissa. Yliopistossa opiskelija vastaa lähtökoh-taisesti itse opinnoistaan ja niiden suunnit-telusta. Joillekin tämä sopii, mutta asiaan kannattaa myös varautua, sillä osalle se saat-taa vaatia perusteellisia muutoksia opiskelu-tekniikkaan.

Oikeustieteellinen tutkinto on todellinen yleistutkinto. Vapaus sopii koulutukseen eri-tyisen hyvin, eikä ole sattumaa, että juristin koulutusta toteutetaan yliopistossa, vaikka tätäkin on aikojen saatossa kyseenalaistettu (ks. Aulis Aarnion haastattelu, s. 17-20). Ju-ridiikka on ala, joka on joskus tarjonnut ai-noan todellisen ja varteenotettavan vaih-toehdon yleiseksi yhteiskuntatieteelliseksi tutkinnoksi. Tämä historia näkyy niin opin-noissa kuin mahdollisissa uravaihtoehdoissa edelleen. Juristille on erityisen tärkeää oppia kantamaan vastuuta kaikesta siitä mitä tekee, sanoo tai kirjoittaa. Siten on myös erittäin tär-keää, että tällaisen vastuun ottamista harjoi-tellaan jo opiskeluaikana. Sillä kysytään mo-tivaatiota, ajankäyttöä ja sinnikkyyttä, mutta se on lopulta myös se asia, joka varmasti pal-kitaan. Vaikka aluksi tuntuisikin hankalalta, näitä taitoja voi myös harjoitella. Pyyhettä ei kannata heittää kehään.

Sinulle uusi opiskelija, kulunut kevät on epäilemättä ollut rankka. Ensimmäinen pal-kinto ahkeroinnista on juuri saapunut hy-väksymiskirjeen muodossa. Tässä vaiheessa on oiva hetki pysähtyä hetkeksi ja viettää hy-vin ansaittua kesälomaa. Siinä ohella kannat-taa tutustua mm. tulevaan opintotarjontaan ja ainejärjestötoimintaan. Yliopistokäytäntö-jen opettelun ja opiskelun ohella phuksisyk-sysi on halutessasi täynnä iltarientoja, yhteis-meininkiä ja uusia tuttavuuksia. Sosiaalisten kontaktien ja verkostoitumisen merkitystä ei voi yliarvioida. Aktivoituminen esim. ai-nejärjestötoiminnassa paitsi helpottaa opis-kelua, myös kasvattaa motivaatiota ja tekee opiskelusta mielekkäämpää. Kaikilla näillä valinnoilla rakennat ja kehität itsesi näköistä tapaa opiskella. Valinnat jotka teemme opis-keluaikana, eivät vielä välttämättä ratkaise urakehitystämme, mutta parhaassa tapauk-sessa ne voivat siivittää sellaista kiinnostusta, joka tulee johtamaan menestykseen.

Onnea Sinulle uusi pykälisti, ja inspiroivia lukuhetkiä koko Inter Vivoksen toimituksen puolesta!

Samuli Huttula, päätoimittaja 2012

Yliopistossa opiskeleminen on taitolaji. Ajatus kannattaa omaksua ja pitää mielessä aina niistä hetkistä alkaen, kun avaa ensimmäistä kertaa opinto-

oppaan suunnitellakseen ensimmäisen kirjatentin tai luentokurssin suoritta-mista, aina siihen hetkeen kun on tullut aika kirjoittaa se viimeistelevä loppu-silaus työhön, johon koko edeltävä opiskeluaika on tähdännyt: Pro graduun. Opetus yliopistossa, sen rakenne ja metodit, sekä opiskelutavat ja loogisuus eivät välttämättä ole lainkaan samanlaisia, kuin mihin lukiossa tai mahdol-lisesti toisessa korkeakoulussa opiskellut on tottunut. Muistan vielä itsekin ensimmäisen opiskelusyksyni, sekä yliopiston aluksi hieman sekavalta vai-kuttaneen järjestelmän. Ensimmäisiltä luennoilta mieleen on painunut myös silloisen dekaanin, prof. Jukka Kekkosen opetus – yliopistossa asiat tehdään eri tavalla. Nämä sanat ovat painuneet mieleen vahvasti, eivätkä suotta.

INTER VIVOS 03 2012 SISÄLLYS

3 Päkirjoitus

6 IV Tenttaa

7 Bona mater familiae

8 IV Ajankohtaiset

9 Heikin palsta

10 Experto Credite

12 Help / HYY

13 ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu

17 Elämäni juristina: Aulis Aarnio

24 Opiskelijatapahtumat ympäri Suomeen

26 Vaivaako suunnittelumania?

28 Oikeus harrastaa

30 Äidit opiskelijavaihdossa

33 Onnea valmustumisesta

34 Tenttiakvaario

35 Kolumni

ILMOITUSMARKKINOINTI

Yrityssuhdetoimikuntayrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

Stina Europeaus+358 40 744 3545Jukka Riitamäki +358 50 343 5435Tero Rehula +358 40 843 2980

sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@pykala.fi

>>YHTEYSTIEDOT

Päätoimittaja Samuli Huttula samuli.huttula@pykala.fi +358 40 739 6424 Taittaja Jannika Törnqvist jannika.tornqvist@pykala.fi +358 400 53 50 54

Toimitus Heidi Elo Aleksa Inkiläinen Jasmiina Jokinen Annika Juvonen Laura Kirvesniemi Tuomas Koskinen Kristiina Kotro Aleksi Kujanpää Jaakko Laitinen Nanna Lampinen Anette Laulajainen Isabella Lehti Albert Mäkelä Katariina Paakkanen Vilma Pasanen Laura Päivinen Mikko Rudanko Tiia Vuoristo

Pykälä ry:n jäsenlehti - 03 / 2012INTER VIVOS

4

sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@helsinki.fi

37 Pykälän Survival Guide

41 Osavuosikatsaus

42 Puuhasteltavaa Phuksille

50 FYI

53 Julkinen runosuoli

54 Perhonen

30

36-38 Pykälä survival guide

39 Mainos Hannes Snellman40-43 Phuksin puuhasivut40 ristikko41 etsi erot –kuvat42 värityskirja-tehtävä43 100 asiaa

44 FYI + IV:n yhteystiedot ja hinnasto Oikkarit.fi § Jäsenedut

45 Mainos Edita46 Puuhasivujen vastaukset

47 Mainos White&case48 Puuhasivujen vastaukset

49 Mainos KPMG50 Osavuosikatsaus

51 Mainos Waselius52 Runosuoli

53 Perhonen54 takasisäkansi Mainos – Talentum (myyty takasisäkanteen)

takakansi Mainos – Dittmar (myyty takakanteen)

37

28

17

13

30

Meidät tunnetaan

mutkattomasta asenteestamme.

Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki I Puh. 010 684 1300www.juridia.com

Miksi kukaan ei pidä juristivitseistä?

Juristien mielestä ne eivät ole hauskoja ja

muiden mielestä ne eivät ole vitsejä.

Kun tämä lehti tipahtaa postiluukusta, on jo yli puo-

let vuodesta 2012 takana. Monille onnekkaille tämä

on ensimmäinen kotiin kannettu IV ja tuli Sen Suu-

ren Kuoren sisällä. Toiset onnelliset makoilevat rannal-

la tätä lehteä lukien ja jotkut taas selailevat tätä IV:tä

toimistossa, toivottavasti ilmastointilaitteen huristessa

vieressä. Tätä kirjoittaessani olen, ja varmasti ainakin

silloin, kun lehti vihdoin kolahtaa postiluukusta, odot-

tavin mutta myös haikein mielin. Kauhistuttavaa kuin-

ka nopeasti aika on kulunut. Olenko ehtinyt nautti-

maan tästä vuodesta tarpeeksi, ennen kuin se on jo ohi?

Hallitusvirassa parasta on ollut koko ajan vaihtuvat

haasteet, yhteydenpito eri tahoihin ja tasapainon löy-

täminen kaiken tämän keskellä. Ensin jännitin val-

mennuskurssien ja kerhohuoneiston julkisivuremon-

tin yhteensovittamista, sekä samalla Pykälä-viikon

Hallituksen puheenjohtaja:

>> Jenna Tirkkonen

B O N A M A T E R F A M I L I A E .HALLITUS:

Kesäloma, aah!

Kun tämä lehti tipahtaa postiluukusta, on jo yli puo-let vuodesta 2012 takana. Monille onnekkaille tämä on ensimmäinen kotiin kannettu IV ja tuli Sen Suu-ren Kuoren sisällä. Toiset onnelliset makoilevat rannal-la tätä lehteä lukien ja jotkut taas selailevat tätä IV:tä toimistossa, toivottavasti ilmastointilaitteen huristessa vieressä. Tätä kirjoittaessani olen - ja varmasti ainakin silloin kun lehti vihdoin kolahtaa postiluukusta - odot-tavin mutta myös haikein mielin. Kauhistuttavaa kuin-ka nopeasti aika on kulunut. Olenko ehtinyt nautti-maan tästä vuodesta tarpeeksi, ennen kuin se on jo ohi? Hallitusvirassa parasta on ollut koko ajan vaihtuvat haasteet, yhteydenpito eri tahoihin ja tasapainon löy-täminen kaiken tämän keskellä. Ensin jännitin val-mennuskurssien ja kerhohuoneiston julkisivuremon-tin yhteensovittamista, sekä samalla Pykälä-viikon järjestymistä että myöhemmin Lakimiesliiton ”Oik-kari tekee hyvää” -päivän kulkua. Nyt odotan ilmas-tointiremontin yhteydessä rakennettavaa tupakka-koppia sekä syksyn uusia phukseja ja tapahtumia. Näiden lisäksi tutkintorakenteen uudistuksen vuok-si tiedekunnassa kuohuu taustalla ja itäsuomalai-sista hallintotieteilijöistä yrittää Gustafssonin myö-tävaikutuksella kuoriutua wannabe-oikkareita. Ympärillä tuntuu tapahtuvan kokoajan niin paljon, että ajan tasalla pysyminen on jo haaste itsessään. Suuren ja Kauniin tiedekuntajärjestömme toiminnan jatkuvuuden vuoksi syksy on erityisen tärkeää aikaa. Uudet jäsenet tulee ottaa avosylin vastaan ja tutus-tuttaa toimintaan, jotta pääsisimme nauttimaan sekä phuksipoikien tytöille järjestämistä Ulottuvuusbileis-tä että phuksityttöjen pojille järjestämistä Sonniaisis-ta ja tulevina vuosina oikeusaputoiminnasta, Pykälän kirjastosta, kulttuuri- ja urheilutoiminnasta sekä kai-kesta muusta, mitä Pykälä ja sen aktiivit muulle jäse-nistölle tarjoavat. Joka vuosi vaihtuvat toimijat ovat Pykälän nuorekkuuden ja ajan hermoilla pysymisen salaisuus. Tällä tavoin Pykälä näyttää aina jäsenis-töltään, eikä kangistu vanhoihin kaavoihin. Toisaal-ta näin me jo useamman vuoden opiskelleet toimijat

voimme jättäytyä taka-alalle, sekä välillä täysin kes-kittyä opintoihin ja – mikä pelottavinta – valmistua.

Koska juuri nyt kesä on parhaimmillaan, en halua aja-tella ikäviä asioita, vaan suunnata katseen aurinkoon ja mielen vielä hetkeksi lomailuun. Vaikka kaikkea mielenkiintoista on vielä edessä ja paljon myös takana, parhaita hetkiä elää elämässä kaiken aikaa. Ei kanna-ta tuhlata aikaa menneisyyden haikailuun tai kiirehtiä liikaa edelle, koska muutoin ei pysty saamaan kaikkea irti juuri tästä hetkestä. Haluan onnitella sinua, joka avasit ison kuoren tämän lehden lukeaksesi! Muistut-taa sinua, joka selailet tätä töissä; työaikaa ei ole kel-lon ympäri, alennusmyynnit ovat käynnissä ja Cubaan pääsee Pykälän tarralla klo 22.00 asti ilmaiseksi. Ja vii-meiseksi sanoa sinulle - onnellinen rannalla makoilija - nauti nyt täysin siemauksin, jo ensi kesänä saatat is-tua toimistolla. Kaikille teille toivon hymyä huuleen, koska aurinko paistaa, vesi on lämmintä, uudet phuk-sit on valittu, syksy on täynnä toinen toistaan parem-pia tapahtumia ja erityisesti koska Sinä elät nyt elä-mäsi parasta aikaa töissä, rannalla tai kuori kädessä!

Suurella sydämellä tässä hetkessä,

7

IV Tenttaa.Teksti: Jaakko Laitinen

Laura T.

”Älkää jonottako bileisiin lippuja jos ootte lähössä ajoissa. V***u.”

Jesse V.

”I Want You.”

”IV tenttasi vanhemmilta tieteenharjoittajilta vinkkejä tuleville phukseille”

Joonas K.

”Phuksisyksy on kuin 4 kk:n mit-tainen festivaali - once in a lifetime. Ota siis käsijar-ru pois ja chillaa. Ei kuitenkaan kannata juoda 1,5 l boolia puoleen tun-tiin, ainakaan ulot-tuvuusbileissä. Li-säksi kannattaa varoa pykälän liukkaita lattioita, ainakin ulottuvuusbileissä”

Tuomas K. & Teemu M.

“Älkää välittäkö putkesta, vaan olkaa oman elämänne herroja ja rouvia. Kaikki Tentit

pääsee läpi ennen kuin valmistuu.”

6

8 9

IV ajankohtaiset:

Kun Lampaat saapuvat

pyKäLäLaaKsoon Teksti: H

eidi Elo

1 §: Ryntäys.Ensimmäinen reaktio on, että tulijat ovat pieniä. Silmiinpistävä on myös tapa, jolla olennot huomioivat ympäristönsä; on uteliasta, varovaista tarkkailua, malttamatonta hihkumista sekä ihailevia, lähes palvovia katseita. Joukossa on aina myös joku, joka ei onnistu pääsemään Porthanian pyöröovista sisään.

Ne saapuvat pienissä ryhmissä. Jokaista ryhmittymää, jonka jäsenet vaikut-tavat jotakuinkin tietävän toisensa, näyttää johtavan yksi, jota muut katsovat ylöspäin (ainakin kuvaannollisesti). Nämä paimenet (kutsutaan myös tutoreik-si), jotka sanojensa mukaan tuntevat saapumispaikan kuin jakkunsa taskut, johdattavat suojattinsa niityille, jotka ovat vihreitä kuin Suomen laki -kir-jat. Viininpunaisten ruusujen ympäröimät lammet ovat täynnä kuohuviiniä.

2 §: Ylpeys. Toinen reaktio on, että tulokkaat (jos siis pääsivät rakennukseen sisään) joi-ta myös oikeustieteen phukseiksi kutsutaan, näyttävät tietävän täsmäl-leen missä ovat ja myös sen, miksi siellä ovat. He tietävät itsensä onnistujik-si. Ilman erästä tiettyä onnistumista hieman ennen kesäkuun puoliväliä kukaan heistä tuskin kummastelisi Porthanian aulan kolkkoutta sekä sitä, mistä löytäisi Suomen laki -salin! Pian he saavat myös kuulla erinomaisuu-destaan: niin ensimmäisten päivien puheissa, kuin myöhemmin aina opis-kelupaikkansa mainitessaan. Yli-innokkaita sukulaisia unohtamatta. Hei, he ovat sentään uusi juristisukupolvemme, edessään phuksivuosi täynnä yllä-tyksiä ja riemunkiljahduksia (ja, valitettavasti, myös oivaltavia totuuksia).

Oodi yhteiskunnalle, oodi tulevaisuuden tukipylväille: Lampaat ovat löytäneet Pykälälaakson!

Kuvitellaan hetki, että on alkusyksy. Aistitaan tunne elokuun kohdatessa syyskuun. Tämä on aika, jolloin tieteenharjoitta-jamme joutuvat – enemmän tai vähemmän – kameleonttimai-sesti vaihtamaan ympäristönsä. Sopeutuminen riippuu kun-kin yksilön kesäisestä alkuperästä. Helpoimmalla pääsevät ne, joiden ei yksinkertaisesti tarvinnut uhrata ajatusta värityksen ja muun ulkomuotonsa muuttamiselle: bleiseri ja ylevä asenne ovat samat kuin keväällä, rahapussi kenties hieman painavampi. Suotuisassa asemassa ovat myös ne, jotka ovat valmistautuneet sii-hen, mikä odottaa kuvittelemassamme elo-syyskuun hetkessä.

Lähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa www.pykala.fi/julkaisut/kysy-heikilta

HEIKIN PALSTA

ItsekuriEn saa otettua itseäni niskasta kiin-ni millään. Siirrän jatkuvasti pa-rin ison tentin tekemistä eteenpäin eikä lukemisesta tulee mitään kun ulkona paistaa aurinko ja kimalai-set pörrää. Motivaatiovinkkejä?

- tupsu

Heikki: Arvon Tupsu, Ks. ensin edellinen vastaus. Ajattele sit-ten lupaavaa ja kiinnostavaa karriääriä, joka aukeaa opusten tultua tentityik-si. Ja mitä nopeammin luet kirjasi, sitä nopeammin pääset toden teolla nautti-maan auringonpaisteesta. Konkreetti-nen vinkki: hakeudu luonnon rauhaan lukemaan: puistoon, mökille tai muu-hun kohteeseen, jossa linnut laulavat, mutta ylimääräisiä virikkeitä ei kuiten-kaan ole liikaa. Lue kerrallaan esim. 90 min., sitten palkitset itsesi jollakin vir-vokkeella (alkoholittomalla, totta kai). Siitä se sitten lähtee, ja kohta huo-maat olevasi tempautunut juridiikan kiehtovaan maailmaan ihan täysillä!

ei aihettaMiksi ihmeessä ihmisillä on ju-risteista kummallisia stereotypi-oita? Millaisia stereotypioita sinä tiedät? Pitävätkö ne paikkansa?

- ei nimimerkkiä

Heikki: Rakas Ei nimimerkkiä,Stereotypiat helpottavat maailman ymmärtämistä ja haltuunottoa. Sik-si myös juristeista on stereotypioita, aivan kuten savolaisista, ruotsalaisis-ta, lääkäreistä tai basisteista. Stereo-

typioissa on usein jotain perää – ei-vät ne ihan tyhjästä synny tai muuten ne menettävät täysin uskottavuuten-sa. Pointti onkin siinä, että stereo-typiat ovat keskimääräisiä oletuksia, eivätkä ne likikään aina päde yksi-löihin. Jos siis sanotaan, että stereoty-pia pitää paikkansa, on tarkoitettava, että siinä on keskimäärin jotain totta. Lakimiehiä pidetään tyypillisesti ah-neina ja kovina. Mielikuvalla on sy-vät historialliset juuret: ainakin jo Luther kuvaili juristeja mietelauseella ”Juristen, böse Christen” (”Lakimie-het ovat huonoja kristittyjä”). Tästä tuleekin mieleeni, että olen usein tör-männyt erityisesti teologien parissa käsitykseen juristeista kovina ihmisi-nä (Tarkkaavainen lukija huomannee, että stereotypifioin tässä saman tien teologikunnan!). Ehkä he pyrkivät täl-lä vahvistamaan mielikuvaansa omas-ta ammattikunnastaan hyveellisenä ja armollisena porukkana, mene tiedä. Joka tapauksessa totta on, että mo-net lakimiehet ovat ahneita, ehkä ko-viakin. Eivät silti läheskään kaik-ki, juristejahan toimii niin kovin monenlaisissa tehtävissä. Lisäksi ju-ridiikka tieteenalana on, muistetta-koon se, ”ars boni et aequi” (hyvän ja oikeudenmukaisuuden taitoa). Se on kaukana ahneudesta ja kovuudesta.

PornokuvatMoi Heikki! Minua on mietityttänyt jo useamman vuoden seuraava tilanne, jota kavereidenkin kesken on paljon pohdittu. Seurustelin noin 14-vuoti-aana kivan tytön kanssa, jolloin otin hänestä alastonkuvia. Tyttö oli siis sa-

man ikäinen kanssani ja hän oli jo sil-loin hyvin muodostunut (ymmärtänet-te mitä tarkoitan). Tänä päivänä poden omantunnontuskia kun katselen näi-tä alastonkuvia - käytännössä hallus-sani on siis lapsipornoa, mutta en koe itseäni rikolliseksi ja tämän vuoksi asia askarruttaakin: Olenko minä ri-kollinen katsoessani itse ottamiani valokuvia entisestä tyttöystävästäni, olenko minä pedofiili vai onko ihan normaalia katsella itse otettuja naku-kuvia alaikäisestä tytöstä? Sikäli, mi-käli - entä jos olisimme olleet jo ri-kosvastuun täyttäneitä 15-vuotiaita?

- Stranger in Moscow

Heikki: Hyvä Stranger in Moscow,

En tunne tarkkaan rikosoikeuden doktriinia tältä alueelta, enkä jaksa nyt alkaa kesäkuumalla (vertausku-vallisesti sanottuna, ulkona + 16 as-tetta) selvittää. Keskitytään sen sijaan suuriin linjoihin. Sillä ei ainakaan ole merkitystä, oletko ottanut kuvat itse vai joku muu. En ole psykiatrisen diagnostiikan ammattilainen, mutta ei kuulostaa hyvältä, että tutkit tuollai-sia kuvia. Olisikohan terapia paikal-laan, kun asia tuntuu vaivaavan it-seäsikin. Tässä minun lepotuolissani emme taida kyetä ongelmaasi täysin ratkaisemaan. Viimeinen kysymys ei ihan auennut minulle, se olisi varmaan kaivannut vähän tarkempia tietoja i’istä. Jos itse olisit ollut kuvat ottaessasi rikosoi-keudellisessa vastuussa ja tyttö suoje-luikärajan alle, totta kai olisit syyllis-tynyt rikokseen.

Tenttien vanhentuminenKysymys siis: Miksi tenttien pitää van-hentua kymmenessä vuodessa ja onko mahdollisuutta saada lisäaikaa? Pitkä opiskelu tuo syvällisen tiedon ja sa-moja tenttejä ei viitsi millään tenttiä, eihän sitä sentään ala-astettakaan tai lukiota tarvitse suorittaa uudestaan, vaikka tiedot varmasti vanhoja ja van-hentuneita.

Ei Lapissa mitään vanhentumissään-töä ole!

- Kaikki vanhennutaan

Heikki: Hyvä Kaikki vanhennutaan,

Vanhentumissääntöjen idea on, että valmistuessaan lakimies suunnilleen hallitsisi alueensa – fiksua tai ei. Hyvä puoli säännöstössä on myös, että tent-tien vanhentumisen pelko kannustaa opiskelijoita suoriutumaan tiedekun-nasta ulos. Ja sepä tietysti on erinomais-ta. Vai että ”pitkä opiskelu tuo syväl-lisen tiedon”? Enpä usko: useimmiten opiskelujen venyminen johtuu ihan muusta kuin oikeudellisen tiedon sy-vällisestä sulattelusta, millä en tieten-kään tarkoita, etteivät venymisen syyt voisi sinänsä olla ymmärrettäviä. Mutta että vanuminen edistäisi tiedon syväl-lisyyttä …. Ja Lapin säännöistähän me taas ei viitsitä niin kauheasti välittää.

10

Vuoden kolmannen Inter Vivoksen ilmestyessä

on hyvä tilaisuus luoda katsaus kuluneeseen puo-

leen vuoteen. Viimeiset kuukaudet ovat hujahta-

neet hetkessä, ja monta niistä asioista, joihin olin

suunnitellut tarttua ja viedä eteenpäin, ovat tois-

taiseksi joutuneet jäämään ajatuksen tasolle ajan

puutteen vuoksi – seminaarivapaapaikkarum-

ban pyörittämiseen, sekä tiedekunnan ja HYY:n

eri tahojen kanssa kokoustamiseen menee huomat-

tavasti enemmän aikaa kuin äkkiseltään uskoisi.

Haluaisin kuitenkin nostaa esiin muutaman opin-

toaiheisen kohokohdan kevään tapahtumakirjosta.

Viime Experto Credite –palstalla käsittelemäni oi-

Opintovastaava:

>>Outi Iso-Markku

E X P E R T O C R E D I T E .HALLITUS:

Vuoden kolmannen Inter Vivoksen ilmestyessä on hyvä tilaisuus luoda katsaus kuluneeseen puoleen vuo-teen. Viimeiset kuukaudet ovat hujahtaneet hetkessä, ja monta niistä asioista, joihin olin suunnitellut tarttua ja viedä eteenpäin, ovat toistaiseksi joutuneet jäämään ajatuksen tasolle ajan puutteen vuoksi – seminaariva-paapaikkarumban pyörittämiseen, sekä tiedekunnan ja HYY:n eri tahojen kanssa kokoustamiseen menee huomattavasti enemmän aikaa kuin äkkiseltään uskoi-si. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin muutaman opin-toaiheisen kohokohdan kevään tapahtumakirjosta.

Viime Experto Credite –palstalla käsittelemäni oikeus-notaarin tutkintorakenneuudistus hyväksyttiin tou-kokuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa jatkokäsit-telyn pohjaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että heti syksyllä ruvetaan tarkemmin suunnittelemaan tutkintoraken-teen mukanaan tuomien muutosten käytännön toteu-tusta, jotta jo syksyn 2013 phuksit pääsisivät suoritta-maan uuden mallista tutkintoa. Suunnitteluprosessin tarkempi kulku on vielä hämärän peitossa, mutta toi-von ja uskon, että myös opiskelijoiden näkemykset huomioidaan jatkossakin uudistushankkeessa. Hallin-non opiskelijaedustajat ja opintovaliokuntalaiset ovat tutkintorakenteen ohella seuranneet läheltä ja vaikut-taneet myös tiedekunnan uuden strategian luomiseen.

Erityismaininnan opintoaiheisista tapahtumis-ta saa tiedekunnan opintoasiantoimikunnan ideoi-ma ja koolle kutsuma ”Arvosanabingoa vai reilua pe-liä” -paneelikeskustelu, jossa tiedekunnan edustajat ja opiskelijat saivat mahdollisuuden keskustella ar-vosteluun liittyvistä epäkohdista. Keskustelun poh-jaksi olimme keränneet nettisivuilla opiskelijoilta arvostelukäytäntöihin liittyen palautetta, ja saimme-kin runsaasti vastauksia. Kiitos aktiivisuudestanne, kommenttinne on välitetty eteenpäin tiedekunnal-le! Toivottavasti vastaavan tyylisiä keskustelutilai-suuksia järjestetään jatkossakin aina tarvittaessa opis-kelijoiden ja tiedekunnan välillä, sillä vielä ennen tilaisuutta osalla keskusteluun osallistuneista tiede-kuntalaisista ei ollut käsitystä esimerkiksi arvostelus-kaalan huimasta spektristä eri oppiaineiden välillä.

Opintovaliokunnan toiminta ei kuitenkaan ole pelkkää kokouksissa istumista ja edustamista, vaan kuluneena keväänä pykälistit saattoivat perehtyä tasa-arvoisen avioliittolain kiemuroihin Studia Iuridican puitteissa, sekä kuulla asiantuntijoiden mietteitä rikosoikeudel-listen seuraamusten trendeistä seminaaritoimikunnan järjestämässä seminaarissa. Opiskelijoille tarjoutui myös tilaisuus osallistua yhdessä tiedekunnan ja yksi-tyisoikeuden oppiaineiden kanssa toteutetulle kisastu-diomatkalle Turkuun seuraamaan urheiluoikeudellis-ta väitöstilaisuutta. Tämän lisäksi Pykälän kirjastolle hyväksyttiin uudet säännöt, kirjat indeksoitiin, osasta vanhentunutta aineistoa hankkiuduttiin eroon poisto-myynneillä ja uusia tutkintovaatimuksia on jo tilattu. Opintosektorilla on siis riittänyt vipinää ja vilskettä!

Vielä lopuksi haluaisin onnitella phukseja opiskelu-paikan johdosta! Tsemppiä myös kaikille vanhemmille tieteenharjoittajille toiseen, viidenteen tai vaikka än-nänteen opiskelusyksyyn. Ei hätää, vaikka kesätentti ehkä tällä kertaa jäikin väliin; kaikki tentit ehtii kyl-lä suorittamaan ja pääsee läpi ennen valmistumista!

Laki you.Opintolainan marginaali vain 0,25 % ja bonukset päälle.

Opiskelija, nyt kannattaa piipahtaa paikallisessa. Helsingin OP Pankissa opintolainan marginaali on nyt vain 0,25 % ja lisäetuna saat vielä OP-bonukset päälle. Ja jos keskität kaikki pankki- ja vakuutusasiasi meille, emme peri lainasta lainkaan toimitusmaksua. Tule ihmeessä käymään ja hoida talousasiasi kerralla kuntoon – mutkattomasti ja vaivattomasti. Soita vaikka samantien: Kristiina Lampi 010 255 6798.

12

HELP

Pykälä ylioppilaskunnan ytimessä: Pykälä ylioppilaskunnan ytimessä: Pykälä on suuri mahtava, mutta mi-ten se liittyy yo-kuntaan? No, Hel-singin yliopiston ylioppilaskunta on yliopistolain 46 §:n mukainen kaik-kien Helsingin yliopiston opiskeli-joiden muodostama julkisoikeudelli-nen yhteisö. Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää joka toinen vuo-si valittava edustajisto. Edustajisto valitsee vuosittain hallituksen, joka käyttää toimeenpanovaltaa ylioppi-laskunnassa. Edustajisto toimii kuin eduskunta, ja hienon vaalivoiton jäl-keen HELP on taas tänä vuonna hal-lituksessa kolmen edustajan voimin.

Allekirjoittanut toimii tänä vuonna HYYn hallituksen talousjohtokun-nan puheenjohtajana ensimmäisenä pykälistinä lähes kymmeneen vuo-teen. Tämä on hallituksen merkittä-vimpiä vastuualueita, sillä vastaahan talousjohtokunta ylioppilaskunnan noin 3,5 miljoonan euron budjetin seuraamisesta. Vuosi 2012 on sisäl-tänyt monia mielenkiintoisia asioita.

Edustajisto on päässyt valitsemaan ylioppilaskunnalle uuden pääsihtee-rin ja Ylioppilaslehdelle uuden pää-toimittajan. Pääsihteeri johtaa yliop-pilaskunnan henkilökuntaa ja tukee ylioppilaskunnan hallitusta sen toi-minnassa. Pääsihteeriksi valittiin filo-sofian maisteri Katri Korolainen-Vir-kajärvi, joka on tehnyt pitkän uran ylioppilasliikkeen parissa. Viimei-simpänä hän toimi Suomen ylioppi-laskuntien liiton puheenjohtajana vuonna 2011. Ensi vuoden vaihtees-sa 100 vuotta täyttävä Ylioppilaslehti sai uudeksi päätoimittajakseen Vap-pu Kaarenojan. Uuden päätoimitta-jan tehtävänä on tehdä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi näköisensä, uu-denlainen Ylioppilaslehti. Ylioppilas-

lehtihän on palvelu, joka tarjotaan kaikille ylioppilaskunnan jäsenille ilmaiseksi kotiin kuljetettuna. Tämä lehti onkin konkreettisin jäsenpal-velu ylioppilaskunnan jäsenille syk-syllä jaettavan kalenterin lisäksi.

Kolmas tärkeä palvelu on oi-keusapu, jota HYY ostaa pal-veluna Pykälän oikeusapuva-liokunnalta. Valiokunnassa saa hienoa kokemusta käytännön työstä.HYY on tänä vuonna keskittynyt määrittämään linjojaan monesta eri asiasta. HELPin läsnäolo on näkynyt esimerkiksi määritettäessä kantaa oi-keustieteellisen koulutuksen tule-vaisuuteen: HYY kirjoitti Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen kos-kien keskustelua Joensuun juristi-koulutuksen aloittamisesta. ”Koulu-tuspolitiikan on tuettava laadukkaita tutkintoja”, kuten kirjoituksessa lin-jattiin, ei aluepolitiikkaa. Edusta-jisto määritti myös HYYn yritystoi-minnan suuntaviivoja hyväksymällä HYY Yhtymän omistajastrategian.

Omistajastrategiassa keskitytään vahvistamaan HYY Yhtymän vah-vimpia alueita. Edustajisto on hy-väksynyt tänä vuonna myös usei-ta linjapapereita ohjaamaan HYYn toimintaa. Tähän mennessä on hy-väksytty HYYn järjestöpoliittinen ja YTHS-terveyspoliittinen linjapape-ri. Edustajisto tulee vielä ottamaan kantaa HYYn kulttuuriedunval-vonnan suuntaviivoihin kulttuuri-poliittisen linjapaperin muodossa.Vuoden tärkeimpänä asiana edus-tajisto tulee hyväksymään syksyllä HYY:lle uuden strategian ja sen yh-teydessä keskipitkänaikavälin talous-suunnitelman, jota minä talousjohto-kunnan puheenjohtajana valmistelen.

Näillä asiakirjoilla tullaan määrittä-mään paljon HYYn lähivuosien suun-nasta ja toiminnan painopisteistä. HELP pyrkiikin saamaan omia tavoit-teitaan strategiaan mahdollisimman

hyvin, jotta toiminta olisi lähivuosina yhä paremmin meidän näköistämme. HELPin edustajana strategiaa valmis-televassa työryhmässä toimii minun li-säkseni Elisa Tuomi, pykälisti ja HEL-Pin vt. puheenjohtaja tänä vuonna.Syksyllä olevat edustajistovaalit tu-levat olemaan suuntaa määrittävä asia sekä HYYlle että HELPille, ja sen kautta pykälistitavoitteile. Vaaleissa ratkaistaan, mihin suuntaan 28 000 jäsenen yhteisömme menee. Se, mitä painopisteitä HYY ottaa edunvalvon-tatyöhönsä, mihin HYYn aatteellisen toiminnan 3,5 miljoonan euron bud-jetti kohdistetaan, miten yli 30 mil-joonan liikevaihdolla toimiva liiketoi-mintamme kehittyy ja miten lähes 190 miljoonan omaisuutta hallinnoidaan, ovat vaaleilla valittavien edustajien ratkaistavia asioita. Jokainen ylioppi-laskunnan jäsen voi asettua ehdolle.

HELP tekee yhteistyötä Pykälän hal-lituksen kanssa, ja ajaa siten niitä asioita, jotka ovat pykälisteille tär-keitä: mahdollisimman pieni jäsen-maksu, hyvät jäsenpalvelut, vakaa taloudenpito ja avoin päätöksenteko.Ehdolla olemisen lisäksi HYYn tomin-taan pääsee vaikuttamaan erilaisis-sa avoimissa työryhmissä, valiokun-nissa, sekä tietenkin äänestämällä.

Vastaan mielelläni tavattaessa tai säh-köpostitse mahdollisesti herääviin kysymyksiin.

HYY-terveisin,Lauri KoskentaustaHallituksen jäsen, talousjohtokunnan puheenjohtajaHelsingin Yliopiston Ylioppilaskuntalauri.koskentausta@hyy.fi

HELPELP

HEL

OikeusTapausKilpailu 2012

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu on ainoa suomenkielellä järjestettävä oikeustapauskilpailu. Kilpailu järjes-tettiin nyt viidettä kertaa. Aikaisempina vuosina kilpailutapauksen aiheina ovat olleet mm. immateriaalioikeudet, työoikeus ja sopimusoikeus. Tänä vuonna kilpailutapauksen aiheena oli osakeyhtiöoikeus. Tapauksen on laatinut Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villa.

Kilpailu koostuu kahdesta osasta: kirjallisten töiden tekemisestä 2-4 hengen joukkueina ja suullisesta käsittelystä, jonne etenevät neljä parasta joukkuetta. Tällä kertaa kilpailun finaali, eli suullinen käsittely, järjestettiin korkeim-massa oikeudessa 13.4.2012. Kilpailun tuomareina toimivat professori Seppo Villan lisäksi Mikko Reinikainen, Henri Steiner ja Ari Savela sekä varatuomarina Tuomas Tikkanen.

lioikeus, sopimusoikeus ja työoikeus. Kuten aikaisempinakin vuosina, myös tänä vuonna kilpailu koostui kahdesta osuudesta: kirjallisten töi-den laatimisesta sekä niiden perus-teella finaaliin edenneiden joukkuei-den suorittamasta suullisesta osiosta. Tänä vuonna suullinen finaali käy-tiin 13.4. korkeimmassa oikeudessa.

Tapauksen kilpailijoille ratkaistavak-si laati Helsingin yliopiston kaup-paoikeuden professori Seppo Vil-la. Kilpailun tuomaripaneeli koostui osakeyhtiöoikeuden alalla asiantun-tevista osaajista: päätuomarina pro-fessori Seppo Villa, Mikko Reinikai-nen, Henri Steiner, Ari Savela sekä varatuomarina suullisessa finaalis-sa ja parhaan puhujan palkitsijana, Tuomas Tikkanen. Sekä kirjalliseen, että suulliseen osioon osallistuneet joukkueet saivat työpanoksestaan palkinnoksi opintopisteitä. Finaali-joukkueille jaettiin osallistumisesta todistukset. Voittajajoukkue ja kil-pailun parhaana puhujana palkittu henkilö saivat lisäksi rahapalkinnot.

Kilpailu huipentui 13.4 finaaliin, jol-loin sinne edenneet joukkueet olivat kovan paikan edessä. Jännitys oli kä-sin kosketeltavaa, kun kilpailijat val-mistautuivat saattamaan päätökseen

Monesti opiskelijoilta ja jo valmis-tuneilta kuulee ajatuksia siitä, kuin-ka he kokevat luentosalien ja kirjas-tossa vietettyjen tuntien lisäksi myös muualta hankitun juridisen tiedon ja kokemuksen arvokkaaksi ja kasvatta-vaksi. Moni työskentelee opintojen ohessa, toiset taas ahertavat muka-na järjestö- tai yhdistystoiminnassa. Kukin etsii kokemuksiaan omalla ta-vallaan – tapa, joka sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Matkan var-rella saattaa oppia pienen asian tai suuremman, epäonnistua ja kompu-roida, kaikki kokemukset ovat yhtä tärkeitä. Näitä kokemuksia ei vält-tämättä pysty mittaamaan siinä het-kessä, mutta viimeistään myöhemmin huomaa, että pystyy selviytymään erilaisista tilanteista tilanteen edel-lyttämällä tavalla. Itselleni tällainen kokemus muodostui viime kevää-nä, kun vastasin ELSA Finlandin oi-keustapauskilpailun järjestämisestä.

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu on ainoa suomenkielellä järjestettävä oikeustapauskilpailu. Kilpailu järjes-tettiin tänä vuonna viidettä kertaa, aiheenaan haastava ja mielenkiintoi-nen osakeyhtiöoikeus. Aikaisempi-na vuosina kilpailutapauksen aiheina ovat olleet muun muassa immateriaa-

jo joulukuussa alkaneen mittavan urakan. Tänäkään vuonna kilpailun voittoon ei selvitty silkalla onnella. Panu Ståhlberg, Jesse Collin, Juha Hautala ja Alexander Bützow olivat valmistautuneet kilpailuun määrätie-toisesti ja perusteellisesti. Tuomaripa-neeli testasi ja pyrki harhauttamaan joukkuetta tiukoilla kysymyksillä, joista yhteen hitsautunut joukkue suoriutui erinomaisesti. Parhaimpa-na puhujana palkittiin Juha Hautala.

Tulevina vuosina ELSA Finlandin tavoitteena on järjestää kilpailu en-tistä laadukkaammin ja pyrkiä tar-joamaan ennen kaikkea kilpailijoil-le hieno ja palkitseva elämys. Päätyy opiskelija sitten kasaamaan joukku-een ja ilmoittautumaan ELSA Fin-landin oikeustapauskilpailuun tai tekemään muuta yhtä mielenkiin-toista ja itselleen mielekästä, uskon että tärkeintä on itsensä testaaminen ja mukavuusrajojensa koetteleminen sillä omalla tavalla, joka tuntuu it-sestä parhaalta, haastaen kuitenkin riittävissä määrin omaa osaamista.

Annukka KäsnänenVice President Academic ActivitiesELSA Finland

13

elsa finlandin

14

laki onnistuu ainakin siinä, että kovin äkkiä eivät (käyttöjärjestelmän) rajat tule vastaan, ja satunnainenkin lukija löytää halutessaan suoraan laista vink-kejä edistyneemmistä toiminnoista.

Suomalaisessa yhtiöoikeudessa moni asia hoituu yhdellä ja samalla liitän-nällä, sillä liikekirjanpito on kaikille pakollista, ja sen varaan moni oheis-toiminto rakentuu – siinä mielessä kir-janpitoa voisi sanoa yrityksen USB-por-tiksi. Juoksevasta kirjanpidosta hallitus ja toimitusjohtaja laativat tai laaditutta-vat tuloslaskelman, taseen ja toiminta-kertomuksen, jotka he allekirjoittavat ja omistajien valitsema tilintarkastaja tarkastaa. Kunnianhimoiseen toimin-taan tarvitaan IFRS-applikaatioita ja corporate governance –(liitäntää), mut-ta muuten perusplatform riittää pitkäl-le. Kirjanpitolain mukaiseen outputtiin perustuvat nimittäin niin yritysve-rotus, sidosryhmäviestintä kuin mer-kittävä osa yhtiöoikeudellista toimin-taakin (esimerkiksi varojenjako ja oman pääoman riittävyyden arviointi).

Oheislaitteiden liitäntään on suora kyt-kentä käyttöjärjestelmästä, esimerkiksi

fuusio. Yritysoikeudessa ei kuitenkaan selvitä suljetulla ekosysteemillä, siis pelkällä yhtiöoikeudella, niin moneen suuntaan on avattava rajapinnat stan-dardoiduilla järjestelmillä. Vero.fi-pal-velun applikaatioiden avulla yritysjär-jestelyjä voidaan tehdä verotehokkaasti - siis kannattavammin - , esimerkkiksi liiketoimintasiirtoina tai osakevaihtoi-na. Räätälöidympiin ratkaisuihin tar-vitsee kuitenkin tehdä omaa kehitys-työtä: pääoman kerääminen pankeilta tuo usein mukanaan kovenantteja, ja siirryttäessä equity-tuotteisiin moni-mutkaisuus lisääntyy nopeasti joten käyttöliittymän räätälöinti on välttämä-töntä. Yhtiöoikeus on näissäkin poh-jana, mutta se jää pian aputieteen ase-maan kun pääpaino siirtyy vaihtelevaan joukkoon muuttujia. Käyttöjärjestelmä-osaamisella ja platformin redundant-tisuudella varmistetaan, että osakas-sopimus on sekä kattava että toimiva.

Myös yrityksen sisäisessä toiminnas-sa tarvitaan yhtiöoikeuden ohella tie-tämystä monelta muultakin alueelta – työoikeus sekä tietosuoja- ja ennakko-perintäkysymykset tulevat pian vastaan. Asiakaspinnassa kuluttajansuoja- ja vas-tuukysymykset ovat arkipäivää, yhteis-työkumppaneiden kanssa sopimus- ja kilpailuoikeus vähintään yhtä tärkeitä.

Yritysmaailmassa toimiville on tarjol-la oppaita ja kursseja ”for dummies” -tasosta aina powerusereiden tarpei-siin saakka. Mielestäni oikeustieteen opiskelijan kannattaa omaksua kaikis-ta edellä sivutuista aiheista ainakin ly-hyempi FAQ-setti: yritystoiminta on niitä alueita, joilta jokaisen juristin odotetaan tarjoavan help deskiä aina-kin mikrotukihenkilön osaamistasolla.

YritYsoikeuden ekosYsteemi

YritYsoikeuden ekosYsteemi

Teksti: Mikko Reinikainen Partner, PwC (PricewaterhouseCoopers Oy)

Viimeisen vuoden aikana olemme oppineet käyttämään aiemmin vain biologian ja ympäristöopin tunneil-ta tuttua sanaa ”ekosysteemi” tar-koittamaan myös matkapuhelinten valmistajien, käyttöjärjestelmien kehittäjien, sovelluskehittäjien ja -kauppojen sekä operaattorien koko-naisuutta. Ajatus- ja sanontatapa so-veltuu hyvin myös yritysoikeuteen: yritystoiminnan oikeudellinen ym-päristö muodostuu monesta tekijästä.

Yritykselle yhtiöoikeus, eli yrityk-sen oikeudellista muotoa koskeva erikoissääntely (esimerkiksi osake-yhtiö- tai osuuskuntalaki) on kuin kännykän käyttöjärjestelmä ja manu-aali. Useimmiten vain noviisit ja tu-kihenkilöt huomaavat tutustua ma-nuaaliin erikseen, muille riittää, että toiminta vastaa intuitiota ja aiempia kokemuksia. Nykyinen osakeyhtiö-

eri vaiheissa osakeyhtiöoikeudelliseen kirjallisuuteen sekä oikeuskäytäntöön perehtymistä. Omasta mielestä-ni tapauksen teki mielenkiintoiseksi se, ettei siihen ol-lut absoluuttisesti oikeaa vastusta, vaan lopputulos eli johdon mahdollinen vahingonkorvausvastuu, oli pit-kälti kiinni siitä, miten asiat osattiin esittää ja painottaa.

Kilpailuprosessin aikana mieltäni lämmitti kannekirjel-mien ja vastausten hyvä taso sekä erityisesti tapauksen suullisessa käsittelyssä osoitettu verbaalinen lahjakkuus. Finaalipäivässä oli jännitystä, kilpailu kovaa, mutta rei-lua. Väitteitä esitettiin ja niitä perusteltiin oikeudellises-ti argumentoiden ottaen myös kiinni vastapuolen tarjoa-mista mahdollisuuksista. Kilpailijat olivat virittäytyneet kisaan ja kotityöt oli selvästi tehty: saliväittely oli laadu-kasta ja varmasti valmensi kiperien tilanteiden hallintaan. Tuomarit pyrkivät tasapuolisesti kirittämään kysymyk-sillään, jotka joko vain harhauttivat tai kenties johtivat eteenpäin. Kilpailusta saamani kokemuksen mukaan on selvää, että tiedekunnan opetuksen välineisiin on sisäl-lytettävä lisää ELSA Finlandin toteuttaman oikeusta-pauskilpailun tapaista, koska vain itse tekemällä voi op-pia ja saada valmiuksia tuomioistuimessa toimimisessa.

Opettajan huolena on aina hyvän ja reilun kilpailun ohel-la myös se, että kilpailu toteuttaa oppimistavoitteita ja valmentaa vastaamaan käytännön haasteisiin. Mielestä-ni nämä tavoitteet tulivat kiistatta saavutettua. Tapauk-seen perehtyminen on varmasti avannut osakeyhtiöoi-keuden saloja ja kenties kylvänyt myös kiinnostuksen siemeniä. Tämä, jos mikä lämmittää osakeyhtiöoikeuden opettajaa: kiitoksia kaikille osallistujille ja järjestäjille.

Lukuvuonna 2011-2012 ELSA Finlandin oikeusta-pauskilpailun kysymys liittyi osakeyhtiöoikeuteen. Tapauksessa olisi kysymys osakeyhtiön hallituksen vahingonkorvausvastuusta tilanteessa, jossa yhtiö oli menettänyt oman pääomansa tappioiden johdosta ja meni konkurssiin. Konkurssissa yhtiön toimintaa rahoittaneet velkojat kärsivät luottotappioita. Yhti-ön historia näytti siltä, että sen oma pääoma oli saa-tettu menettää selvästi ennen konkurssissa ja sano-tusta syystä yhtiön velkojat halusivat testata, oliko kohdeyhtiön hallitus toiminut riittävän huolellisesti jättäessään ilmoittamatta oman pääoman menetyk-sen rekisteriviranomaiselle. Tappioita kärsineet vel-kojat lähtivät siitä, etteivät he olisi antaneet yhtiölle velkaa, jos olisivat tienneet, että yhtiö olisi tosiasi-allisesti menettänyt oman pääomansa jo velan an-tamishetkellä. Näin tilanne avasi mahdollisuuden testata OYL 20 luvun 23 §:n 1 ja 2 momentin oman pääoman vajausta koskevan sääntelyn suhdetta OYL 22 luvun vahingonkorvaussäännöksiin ja eri-tyisesti sitä, mikä merkitys johdon huolellisuusvel-voitteelle sekä toimimiselle liiketoimintapäätösperi-aatteen mukaisesti oli tässä tapauksessa annettava.

Tapaus oli rakennettu niin, että se piti sisällään eri-laisia osakeyhtiön pääomarakennetta ja konsernin tytäryhtiön rahoitusta koskevia transaktioita, ku-ten pääomalainan antamista, vastikkeettoman pää-omasijoituksen tekemistä ja pääomalainan muunta-mista sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi sekä johdon huolellista toimintaa kuvaavia tapahtumia, kuten yhtiön taseaseman tarkastelua eri ajankohti-na. Tapaus perustui simuloituun yhtiöoikeuskäy-täntöön. Siihen oli otettu mukautettuja osia vielä valitusasteissa olevista tapauksista. Tapaus oli var-sin vaikea. Sen hallinta edellytti vähintäänkin pe-rustietoja osakeyhtiöoikeudesta sekä kilpailun

seppo Villa

- kilpailun päätuomari:

15

17

Elämäni Edellisessä työhaastattelussa mi-nulta kysyttiin muun muassa, mikä erottaa sinut muista hakijoista, onko sinulla käytännön kokemusta liti-goinnista, oletko laatinut juridisia asiakirjoja, oletko esiintynyt kovan paineen alla ja missä koet erityi-sesti onnistuneesi opiskeluaikana. Kaikkiin kysymyksiin saatoin antaa vastaukseksi: ”ELSA Finlandin oi-keustapauskilpailussa”. Huhtikuun 13. päivänä löysin itseni Korkeim-man oikeuden massiivisesta pääkä-sittelysalista. Takaseinällä roikkuva leijonavakuuna tuijotti minua her-keämättä yhdessä viiden korokkeel-la istuvan tuomarin kanssa. Yleisö oli pakkautunut salin takaosaan ja odotti, mitä tulevan pitää. Suomen ainoan kansallisen oikeustapaus-kilpailun semifinaali oli alkamassa.

Puoli vuotta taaksepäin olimme jäl-leen tuskailemassa oikeustieteellisen tiedekunnan vitoskerroksessa tut-kintomme surkeutta. Taas olimme lukeneet yli tuhannen sivun tentti-alueen, käyneet tentissä ja unohta-neet kaiken. Pintaraapaisua syväl-lisempää osaamista saati käytännön kokemusta emme saaneet sen enem-pää kuin alakerran vaksi seurates-saan Salkkareiden oikeudenkäyn-tijaksoa. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, tutkintomme tarjoaa vain mahdollisuuden tutustua pinta-puolisesti laajaan oikeusjärjestyk-seemme, jolloin vastuu syvällisem-

mästä oppimisesta sekä käytännön oppimisen järjestämisestä jää täysin opiskelijalle itselleen. Heräsi ajatus tehdä asialle jotain – voisiko oikeu-denkäyntikilpailu tarjota puuttuvaa käytännön haastetta? Lopulta pää-timme pistää joukkueen pystyyn.

Tapaus julkaistiin ja aloimme työstää ensin kuvitteellisten päämiestem-me kannetta. Yli kymmenen sivun kanteen jäsentäminen sekä tarkan juridiikan nitominen käytännön faktoihin osoittautui äärimmäisen haasteelliseksi. Työnjako ei myös-kään osoittautunut ongelmatto-maksi, sillä emmehän kukaan olleet koskaan ratkaisseet oikeustapaus-ta ryhmässä. Lopulta toimintamal-li kuitenkin vakiintui ja vietimme useita iltoja Alexandrian hämäräs-sä väittelemässä osakeyhtiölain sy-vimmästä olemuksesta. Kanteen ra-kenne sekä argumenttien perustelut menivät useaan otteeseen uusik-si, mutta lopulta ahkeruus ja palava innostus palkittiin kanneosuuden parhailla pisteillä. Tämän jälkeen piti hylätä kaikki aikaisemmat väit-tämämme, ja alkaa puolustaa vas-tapuolta. Pääsimme pian jyvälle juridiikan syvimmästä olemukses-ta, kolikon kaksipuoleisuudesta, ja löysimme tukun vastapuolen väit-teitä tukevia argumentteja. Toisek-si parhaat pisteet vastineesta tiesi-vät matkaa suulliseen käsittelyyn.

Kukaan meistä ei ollut koskaan esiintynyt oikeudessa, eikä tilannet-ta helpottanut yhtään se, että tämä ensiesiintyminen tapahtuisi juu-ri Korkeimmassa oikeudessa. Har-joittelimme yli kuukauden verran omia puheenvuorojamme sekä rea-gointia kaikkiin mahdollisiin vasta-puolien argumentteihin. Valmenta-jiemme avun lisäksi hyödynsimme peiliä ja videokameraa. Viimeis-tään viikonlopun kestävällä oma-toimisella harjoitteluleirillä Vie-rumäellä homma alkoi luistaa, ja avatessamme suumme ensimmäistä kertaa korkeimmassa oikeudessa oli äänistämme alun värinä kadonnut.

Suullinen käsittely noudatti pääpiir-teittäin oikeudenkäymiskaaren kaa-vaa, jossa kantaja ja vastaaja esitti-vät ensin aloituspuheenvuoronsa, ja ottivat seuraavalla vuorolla kan-taa vastapuolen aloituspuheenvuo-roon. Viimeinen viisi minuuttia oli varattu loppupuheenvuoroille. Oi-keudenkäynti tuntui täysin aidoil-ta – yleisö hengitti niskaamme, tuo-mareiden katse poltti ja väittely vastapuolen kanssa kiihtyi loppu-lausuntoja kohden. Pitkälti ulkoa opetellut aloituspuheenvuorot oli helppo esittää, mutta reagointi vas-tapuolen väittämiin vaati kokonaan toisenlaista keskittymistä. Vastapuo-len pitäessä aloituspuheenvuoroa oli kirjoitettava ylös kaikki mahdolli-set väitteet ja perustelut sekä samal-la miettiä, kuinka ne kumoaisi. Pu-heenvuoron jälleen vaihtuessa, ei vastaukseksi voisi tarjota pelkkää epäjohdonmukaista sopertelua. Ad-renaliini, hyvä etukäteisvalmiste-lu sekä selkeä vastuualuejako jouk-kueen sisällä tekivät vastapuolen argumenttien nujertamisesta kui-tenkin odotettua helpompaa. Us-kon, että kovan voitontahdon lisäksi juuri spontaani reagointi ja tarttu-minen vastapuolen epäjohdonmu-kaisuuksiin lopulta nosti joukku-eemme koko kilpailun voittoon.

ELSA Finlandin oikeustapauskilpailu oli kaikkea sitä, mitä juristitutkinnos-ta puuttuu. Sen lisäksi, että opimme koko siviiliprosessin alusta loppuun käytännössä, saimme arvokasta ko-kemusta esiintymisestä, ryhmätyös-kentelystä sekä juridisesta kamppai-lusta paineen alla. En voi pelkästään suositella vastaavaa kilpailua, vaan ehdottaa sitä pakolliseksi osaksi jo-kaisen juristiopiskelijan tutkintoa.

Panu Ståhlberg

16

elsa Finlandin oikeustapauskilpailu – opiskeluajan paras kokemus

elsa Finlandin oikeustapauskilpailu – opiskeluajan paras kokemus

Juristina

Uudessa sarjassa haastatellaan juridiikan parissa merkittävän uran tehneitä oikeustieteilijöitä. Sarjan ensimmäisessä osassa haastateltavana on mm. Helsingin yliopistolla perhe- ja perintö-oikeuden professuuria pitkään hoitanut emeritusprofessori Aulis Aarnio, joka on Suomessa vaikuttanut erityisesti siviilioikeudelli-sen tutkimuksen parissa ja kansainvälisellä tasolla oikeus- ja yh-teiskuntafilosofian alalla. >>

Teksti & kuvat: Samuli Huttula, Jasmiina Jokinen

- haastattelussa Aulis Aarnio

18 19

TIE OIKEUSTIETEESEEN

Aulis Aarnion kouluaika ei ollut täynnä pelkkää menestystä. Kysy-mykseen siitä, miten valinta akateemisesta urasta tapahtui ja minkä vuoksi juuri oikeustiede herätti kiinnostuksen, ei ole yhtä yksinker-taista vastausta. Koripalloa aktiivisesti harrastanut ja peruskouluajas-taan usean vuoden urheilulle uhrannut professori kuvaileekin aikaa ennen oikeustieteellisen pääsykoetta värikkääksi. Kiinnostus yli-opisto-opiskeluun heräsi todella vasta koulun vaihtamisen jälkeen, kun historianopettaja Jouko Ripsaluoma luetutti nuorella Aarniolla historian ja filosofian klassikoita.

”-- varmaan hänen ansiostaan minuun iskostui ajatus pidemmälle menevästä akateemisesta urasta, kuin pelkästä ylioppilastutkinnosta ja sen jälkeisestä tiedekuntaan menosta.”

Ryhdistäytymisen ja näyttämisen halun kautta kiinnostus heräsi pikkuhiljaa paitsi ylioppilastutkinnon suorittamiseen, myös pidem-mälle menevään akateemiseen uraan.

Eräänä helmikuisena päivänä koulun pihalla Aarnio päätti ystävän-sä kanssa, että säilyäkseen ystävinä, heidän ei tulisi väitellä samal-ta alalta. Ystävä ajautui kirurgiaan, joten Aulikselle jäi jotain muuta. Tiedekunnan valikoituminen tapahtui sittemmin hieman sattuman kautta. Aarnion äidin luokkatoveri oli juristi, ja äiti toi silloisen la-kitieteellisen pääsykoekirjan kotiin katsottavaksi. Juridiikka ei tun-tunut pakkopullalta ja uteliaisuus heräsi. Täsmällinen, käsitteellinen ja omalla tavallaan myös komea juridiikka vei mukanaan. Aarnion omin sanoin saattoi joskus jopa keskittyä myös siihen, ”kuinka pöl-lösti asiat voivat välillä olla”.

”Kun oli harrastanut historiaa paljon, niin tuntui että oivalsin elämän siellä juridiikan takana. Nämä ovat elämää varten tehtyjä juttuja.”

Ennen pääsykoetta tuleva professori oli varma osaamisestaan, ja myös tulevia opintoja siivittävä suunta alkoi olla selvä. Vielä ennen pääsykoetta Aarnio totesi itselleen: ”täällä olen vielä kerran professo-rina”. Ahkera ja määrätietoinen valmistautuminen palkittiin, ja tie-dekunnan ovet avautuivat ensimmäisellä hakukerralla.

Aarnion opiskeluaikaa kuvastivat erittäin hyvin ahkeruus ja tavoite-hakuisuus. Opiskelu ja eläminen vaativat kovaa työtä, mikä on osal-taan johtanut siihen, ettei aikaa opiskelijaelämälle juuri jäänyt. Vasta myöhempinä vuosina inspehtorin asemassa, ikään kuin ulkopuoli-sen näkökulmasta katsottuna, on Aarniolle valjennut mistä jäi aikoi-naan paitsi.

SIVIILIOIKEUS VEI MENNESSÄÄN

Kuten tiedekunnan valinta, myös suuntautuminen juridiikan sisäl-lä määräytyi lopulta mentorin avulla. Vaikka Aarniolla oli jo varhain kiinnostusta yksityis- ja prosessioikeuteen, se oli vain kiinnostusta. Lo-pullisen töytäisyn perhe- ja perintöoikeuteen antoi alkuvuodesta edes-mennyt Simo Zitting, joka tuolloin toimi siviilioikeuden professorina Helsingin yliopistolla. Kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Aarnio al-koi ohjautua perheoikeuden pariin, kun hän otti vastaan Zittingin tar-joaman paikan vapaaehtoisena assistenttina. Palkkaa ei työstä saanut, mutta kylläkin työhuoneen yliopistolla. Kolmen kuukauden päästä Zit-ting järjesti Aarniolle akatemiasta stipendin. Aarnio ei koe tulleensa mitenkään poikkeuksellisen huomion kohteeksi, hän vain oli uuttera opiskelija, joka sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

”Yliopistolta puuttui siihen aikaan perhe- ja perintöoikeuden profes-suuri ja myös henkilö, joka olisi ollut siihen hyvä. Minua vietiin kuin aallon harjalla, ja elämä aukaisi uusia ovia edessäni. Olin hyvin onne-kas osuessani yliopistoon juuri sellaisena aikana.”

Väitöskirjan aihe valikoitui perheoikeudeksi samaisen Zittingin ehdo-tuksesta. ”Perillisen oikeusasemasta”-nimiseksi muodostunut teos laa-jeni pelkästä erilaisten määräämistoimien esittelemisestä oikeusteorian puolelle Aarnion henkilökohtaisen kiinnostuksen kautta. Aarnio pyr-ki, ja onnistuikin, luomaan analyyttisen ajattelutavan traditionaalisen saksalaisen oikeusajattelun vastapainoksi. Väitöskirjasta hän sai sittem-min laudaturin, kuten myös Suomen kirjallisuuden seuran palkinnon sen vuoden parhaasta väitöskirjan kieliasusta. Jälkimmäisestä Aarnio on erityisen ylpeä.

”Tästä alkoikin myöhemmin rakkaus kieleen, kuten myös romaanin kirjoittamiseen. Isoisäni oli loistava tarinankertoja ja olen yrittänyt pi-tää tätä perinnettä yllä”, Aarnio kertoo.

URA KIRJAILIJANA

Aarnio on uransa aikana kirjoittanut runsaasti, niin tieto- kuin kaunokirjallisuuttakin. Kirjoittamisessa hän korostaa ennen kaikkea raa’an työn merkitystä sekä kykyä tunnistaa teemoja, jotka itseään kiinnos-tavat. Saman hän on suonut myös oppilailleen.

”Pakkopullakirjoittamista minulla ei koskaan ole ollut. Meillä on kaikilla ollut se sama idea, että siitä kir-joitetaan mikä kiinnostaa ja sitten ruvetaan töihin”, Aarnio selvittää. Lehtikirjoittelu puolestaan on aut-tanut oivaltamaan kuinka asiat tulisi kirjoittaa, jotta ihmiset ymmärtävät ne.

Tuotteliaisuuden osalta Aarnio näkee ennen kaikkea syyksi ”oikeanlaisen” tyytymättömyyden, halun parantaa suoritusta.

”Minulla on sellainen paha taipumus, että kun olen saanut jonkun kirjan valmiiksi, niin olen ajatellut että kyllä minä nyt paremmankin pystyn kirjoittamaan. Se, ettei pysähdy, on varmaan minulle leimallisinta, myös jos oppilailtani ja kollegoiltani asiaa kysyttäisiin.”

70-luvulla Aarnio joutui puolustamaan perinteistä oikeustiedettä näkemyksiltä, joiden mukaan oikeus on pelkkää politiikkaa ja kaukana tieteestä. Tuolta ajalta kumpuaa myös osa tuotteliaisuudesta, kun vasta-argumentteja oli kirjoitettava.

”Se oli raskasta, mutta jälkeenpäin ajatellen hirveän hedelmällistä aikaa”, Aarnio muistelee. Vastaavasti myös kansainvälinen oikeustieteellinen keskustelu on inspiroinut kirjoittamaan, osallistu-maan keskusteluun.

20 21

ITSENSÄ VOITTAMINEN TÄRKEÄÄ

Jokainen kokee elämänsä aikana kokemuksia, jotka saavuttavat henkilökohtaisella tasolla suuren merkityksen ja joita muistelee mielellään vielä vuosien jälkeen. Aarnio nostaa erityisen merkit-tävään asemaan sisäiset voitot, jotka ovat siivittäneet uraa juris-tina aina uran alkutaipaleilta lähtien. Simo Zittingin avaama ovi akateemiselle uralle on yksi ensimmäisistä tällaisista kokemuk-sista. Se oli vaatimaton tunnustus ilman erillisiä kehuja, mutta tapahtuma antoi henkilökohtaisella tasolla todella paljon enem-män. Se oli se asia, jonka eteen oli tehty työtä ja joka toi iloa.

Myös väitöskirjan valmistuminen toi suurta iloa onnistumisesta. Merkittävää ei ollut niinkään se huomio, jota silloin vielä harvi-nainen väitöskirjan kirjoittaminen keräsi, vaan ilmapiiri, jonka tiedekunta ja sen silloiset professorit loivat.

”Väitöskirjan aikaansaamisesta jäi se kuva, että se oli kunnia paitsi itselle, myös monille muille.”

Ensimmäinen seminaari ulkomailla, tarkemmin Uppsalassa, oli toisaalta jännittävä kokemus, mutta jälkeenpäin ajateltuna myös suuri askel uralla. Silloisten alansa johtavien tutkijoiden vana-vedessä kulkenut Aarnio ylitti tuolla hetkellä ulkopuolisen sil-missä matalan kynnyksen, joka hänelle itselleen oli kuitenkin korkea. Vaikka Aarnio tiesi koko ajan tietävänsä enemmän kuin Uppsalan professorit, oli pelkkä osallistuminen konferenssiin kova paikka.

Montrealissa järjestetyssä kansainvälisessä kokouksessa Aarnio piti alustuksensa saksaksi. Myöhemmin selvisi, että hän oli kes-kustelun aikana systemaattisesti vastannut vääriin kysymyk-siin.

”Sitten kun kotona pöydän ääressä häpesin ja hikoilin, niin sil-loin voitin toisen kerran itseni”, Aarnio muistelee.

Myös esikoisromaanin tulo suurkustantajalle oli tärkeä hetki ja samalla omanlaisensa henkinen voitto. Se todisti oikeaksi Aar-nion oman tunteen siitä, että hän osasi kirjoittaa hyvää kieltä ja kertoa tarinan.

”Iloa tuottaa se, että saa kunniapalkinnon jostain ja torvet soi, mutta mukanaan kuljettaa sen tyyppisiä hetkiä jotka ovat olleet oman kehityksen kannalta ratkaisevia. Niihin liittyy aina ilo ja suru. Ja kun niiden kanssa pääsee sinuiksi, niin sitten on men-nyt askeleen ihmisenä eteenpäin. Se ei kysy ikää. Ihmisenä kas-vetaan tai ollaan kasvamatta niin kauan kuin hengitetään. Se on jopa lohdullista.”

Uran aikana haasteita on luonnollisesti tullut vastaan muutoin-kin kuin pelkästään itsensä voittamisen kautta. Eräänä esimerk-kinä Aarnio nostaa esiin oikeusfilosofian maailmankongressin järjestämisen Helsingissä 1983. Maailman mittakaavalla Suomi oli tuohon aikaan vielä suhteellisen tuntematon oikeustieteen sa-ralla, mutta pitkän keskustelun jälkeen kokous saatiin kuin saa-tiinkin Helsinkiin. Kokouksesta tuli menestys, ja sitä voidaan-kin osaltaan pitää suomalaisen oikeusteorian kansainvälisyyden avauksena.

”Kysymys ei ollut pelkästään järjestelyjen onnistumisesta, vaan siitä, että tämän jälkeen Suomi tuli maailmalla tunnetuksi oike-usteorian alalla.”

OIKEUSTIETEEN OPETUS NYT JA SILLOIN

Ero oikeustieteen opetuksessa Aarnion opiskeluai-koina tähän päivään on suuri. Vielä 70-luvun jälki-puoliskolle voidaan sanoa opetuksen rakentuneen lähinnä kateederiopetuksesta. Hyviä tiedemiehiä oli paljon, mutta kaikki eivät olleet luennoitsijoi-na yhtä lahjakkaita. Tätä pyrittiin muuttamaan oi-keustieteellisen opetuksen uudistamisskomiteassa 70-luvun jälkipuoliskolla. Aarnio toimi komitean varapuheenjohtajana. Tuolloin luotiin ajatus mm. syventävistä opinnoista ja opiskelijan aktiivisem-masta osallistumisesta opetukseen. Muutosvasta-rintaakin ilmeni. Aarnio järjesti noihin aikoihin järjestyksessään Helsingin tiedekunnan ensimmäi-sen teemaseminaarin vammaisen lapsen asemasta Suomessa. Seminaari herätti kiinnostusta erityises-ti opiskelijoissa, joilla oli aitoa kiinnostusta vam-maishuoltoon. Kuvaavaa tapauksessa on se, että se-minaaria, johon kaikki osallistuivat havainnoinnin ja yhdessä tekemisen kautta, väitettiin jopa laitto-maksi. Vaikka lopuksi kaikki osallistujat saivatkin tutkintotodistuksen, ja jälkeenpäin katsottuna voi-daan sanoa osallistuvamman opiskelun ajatuksen osaltaan toteutuneen tiedekunnassa, Aulis muistaa edelleen elävästi tapauksen herättämän tunnetilan:

”- - muistan miten minua raivostutti se komment-ti, että kun yritti jotain ihan oikeasti uutta, niin se on laitonta. Tyypillinen juristin kommentti”, Aar-nio muistelee.

Yhdestä asiasta Aarnio on kuitenkin varma: vaik-ka eteenpäin on menty, on opiskelu edelleen hyvin suurelta osin yksin puurtamista. Sopivassa mää-rin tämä on Aarnion mielestä kuitenkin ihan oikea tapa. Juristin työ on yksinäisen ihmisen ammatti, jossa tulee oppia vastaamaan itse omasta tekemises-tään. Tämä alkaa Aarnion mukaan siitä, että ottaa vastuun omista opiskeluistaan. Koulumaisuus on vierasta juridiikalle, vaikka se saattaakin toimia la-boratoriotiedekunnissa.

”Jos ajatellaan hallintovirkamiestä, tuomaria, asian-ajajaa, pankkilakimiestä ja niin edelleen, niin itse-hän siinä joutuu vastuun kantamaan. Kaverille voi soittaa ja kysyä, mutta vaikka kaveri vastaa jotain, niin itse siinä joutuu vastuun ottamaan. Kuulun siihen ikäpolveen, joka mielellään haluaa korostaa tätä vastuupuolta, eikä vaan sitä että opiskelijalla on tiettyjä oikeuksia”, Aarnio toteaa.

OIKEUSTIETEEN TULEVAISUUS

”Jo yhdeksänkymmentäluvun puolen välin tienoilla suomalainen oikeusjärjestelmä on ollut selkeästi hyvää keskitasoa yleiseuroop-palaisessa katsannossa. Tämä on ja on ollut yhteydessä myös oike-ustieteen opetukseen. Aarnion mukaan ei tarvitse mennä rakasta naapurimaatamme Ruotsia pidemmälle katsomaan että miksi. Esi-merkiksi Tukholman yliopiston taso on tällä hetkellä verrattain huono.”

Lainkäyttöjärjestelmien vertailussa kokenut Aarnio katsoo Suo-men edustavan tällä hetkellä ehdotonta Euroopan kärkipäätä, muu-tamista EIT:n huomautuksista huolimatta.

”Pitäisi mennä katsomaan vaikka Pirkanmaan käräjäoikeuden viikkoa. Miten tuomarit selviytyvät? Läpivirtausajat ovat lyhyet ja siviilijutun saa läpi alta viiden kuukauden. Jos ihmisoikeustuomio-istuin antaa jossakin yksittäistapauksessa viipymisestä moitteen, niin eihän se tätä järjestelmää koske. Tämä järjestelmä kestää ver-tailun minkä tahansa eurooppalaisen kanssa. Se on aivan varma.”

NEUVOJA OPISKELIJOILLE

Aarnion kanta on selkeä: suomlaisella opiskelijalla on varmasti an-nettavaa myös muualla kuin kotimaassaan. Kansainvälistyminen kannattaa, ja tätä Aarnio kannustaa ja toivoo jokaisen opiskelijan harkitsevan. Mutta myös tietty nöyryys pitää muistaa: myös muut osaavat. Ulkomaille tulisi mennä riittävällä nöyryydellä tietäen, että muillakin on osaamista, muttei nöyristellen.

21

TULOSSA SYKSYLLÄ!

TEE TILAUS JO TÄNÄÄN!www.lakimiesliitonkustannus.fikustannus@helsinki.chamber.fiPuh. (09) 2286 0360

Jarno Tepora, Janne Kaisto

ESINEOIKEUS EUROOPPA-LAISTUVASSA SUOMESSA Esineoikeus eurooppalaistuvassa Suomessa on oikeudenalansa uusi perusteos. Teos on kirjoitettu esineoikeuden oppikirjaksi, joten monia asioita selitetään perusteista lähtien. Teosta laadittaessa on toisaalta otettu huomioon myös käytän-nön lakimiesten tiedontarve ja se toimii esineoikeuden käsikirjana.

Kirjassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, mikä on tiettyjen esineoikeuden kannalta keskeisten systemaattisten ratkaisujen asema eurooppalaisessa konteks-tissa. Tarkoituksena on antaa lukijalle edellytykset ymmärtää eri maissa omaksut-tuja ratkaisuja, vaikka pääpaino onkin kotimaisessa oikeudessa ja sen sisällössä. Ilmestyy 9/2012.

Jäsenetuhinta 85 euroa (+ alv 9 %)Normaalihinta 105 euroa (+ alv 9 %)

Matti Niemivuo, Anne Nuorgam

ALUEHALLINTO JA ALUEPO-LIITTINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Kirjassa tarkastellaan maamme aluehallintoa. Käsitellyiksi tulevat mm. valtio-neuvosto sekä hallinnonalat erikseen sekä niiden vaikuttamiskeinot. Samalla tarkastellaan keskushallinnon ja itsehallinnon välistä suhdetta sekä alueellisen vaikuttamisen kansainvälistymistä. Ilmestyy 11/2012.

Jäsenetuhinta 75 euroa (+ alv 9 %)Normaalihinta 95 euroa (+ alv 9 %)

Taina Pihlajarinne

INTERNETVÄLITTÄJÄ JA TEKI-JÄNOIKEUDEN LOUKKAUS Teoksessa käsitellään sosiaalisen median palveluntarjoajan ja keskustelupalstan ylläpitäjän vastuuta tekijänoikeuden loukkauksesta ja käydään läpi myös sananva-pausrikoksiin liittyvää problematiikkaa digitaalisen ympäristön toimijoiden kan-nalta. Kirjassa tarkastellaan myös operaattorille asetettavaa velvollisuutta estää tekijänoikeutta loukkaavaa aineistoa sisältävän sivun yhteys. Ilmestyy 8/2012.

Jäsenetuhinta 49 euroa (+ alv 9 %)Normaalihinta 62 euroa (+ alv 9 %)

”Jos minulla on joku missio teidän ikäisillenne, niin se on se, että luottakaa yhteiskunnan antamaan oikeustieteen opetukseen - - silloin voisin sanoa, että jos tämä missio to-teutuu, niin olen millimetrin kokoisesti voinut vaikuttaa siihen omalla elämällä.”

Aarnio haluaa painottaa sitä, että oikeustieteen tutkinto on yleistutkinto sanan laajimmassa merkityksessä. Se on jopa joskus korvannut myös valtiotieteen ja sosiologian tutkin-not. Aarniolla onkin mielessään kaksi oikeustieteen ulko-puolista aluetta, joista juristin tulisi hänen mielestään olla perillä. Ensimmäinen niistä on yhteiskunta ja sen tapahtu-mat, muutenkin kuin politiikan osalta.

”Otto Brusinin sanoja lainaten voidaan sanoa, että juristin ei tarvitse olla sosiologi, mutta hänen täytyy osata ajatella sosiologisesti”, Aarnio selittää.

Toinen tärkeä asia Aarnion mielestä on historian tunte-mus.

”(Juristin) täytyy osata ajatella historiallisesti, eli sitoa ajat-teluaan tähän aikaan mitä elämme, mutta myös sitoa ajatte-luaan tämän kansakunnan historiaan. Hyvä juristi tuntee kansakunnan oikeusjärjestyksen menneisyyttä, eikä vain oikeushistoriaa teknisessä mielessä. Kansakunnan vaiheet on jäsennetty juridiikalla ja hyviä juristeja on ollut paljon ennen meitä.”

”Se hyvä juristi näkyy, tai on näkymättä, kun menee koko-vartalopeilin eteen.”

”Ihmisen identiteetti löytyy taustapeiliin katsomalla. Se ei löydy tuulilasin läpi. Kaikki se, mitä olemme, se tulee ta-kaa.”

TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT

Aarniolle on viime aikoina syntynyt uutta kiinnostusta pa-lata suomen kielellä oikeusteoriaan. Ajatuksena olisi tehdä yhteenveto siitä, mitä hän on itse aineesta ajatellut, ei niin-kään vastineena kriitikoille tai muille, vaan kirjoittaakseen ulos sen, mitä tällä hetkellä oikeasti ajattelee.

”Kysymykset ovat heränneet taustalla ajatus siitä, miten itse olisi kirjoittanut jonkin asian. Sitä kun vähän miettii, niin siitä tulee haaste.”

”Onko se sitten testamentti, missio, vai mikä se on? En tie-dä. Mutta en ajattele sitä niin päin. Ajattelin sitä, että ajat-telisin vielä kerran läpi asian itseäni varten, ja jos se on hyödyllistä, niin lukekoon muutkin”, Aarnio pohtii.

22

24

Opiskelijoita, raikasta juotavaa, terassikeli – ja ra-vintolalaivoja! IV testasi länsirannikkomme helmen opiskelijatapahtumatarjontaa ja osallistui Akatee-miseen Aurajokilaivuritutkintoon, tuttavallisemmin AATUUn.

Torstai, 10.toukokuuta 2012. Huolestuttavasta sää-ennusteesta huolimatta Turku näyttäytyy junan ik-kunasta aurinkoisena kuten aina. Rautatieasemal-ta reitti käy kohti Aurajoen rantaa, josta tutkinnon suorittaminen on määrä aloittaa. Vaikka paikalla on jo runsaasti porukkaa, sujuu ennakkolipun vaihta-minen tutkintokarttaan nopeasti ja tutkinnon suo-rittaminen voi alkaa. Aurinkoisella terassilla kelpaa todella aloittaa kesäkausi ja karistaa menneen vuo-den kirjastopölyt jaloistaan. Aatu onkin monelle turkulaisopiskelijalle se hetki, kun kirjat voi heit-tää nurkkaan ja keskittyä kesän odotukseen. Juhlin-ta tosin on aloitettu aikaisemmin Jäänsärkijäbileillä, joita vietetään jo maaliskuussa. Kyseessä ovat pai-kallislähteiden mukaan bileet, joihin liput loppuvat aina kesken. Sama pätee toki Aatuunkin.

Inter Vivos pyrkii sille suotujen resurssien ja toimittajien henkilökoh-taisten aikataulujen sallimien mahdollisuuksien rajoissa, vierailemaan ajoittain opiskelijatapahtumissa myös Helsingin ulkopuolella. Luonnol-lisesti vierailut toteutetaan puhtaan koss.. koskettavan kiinnostuksen vuoksi. Näiden tapahtumien paremmat ja mahdollisesti huonommat puolet pyritään avaamaan lehdessä.

Tällä kertaa esittelyssä ovat Akateeminen Aurajokilaivuritutkinto sekä Jyväskylän Amazing Race.

Tes t i s sä Suomen opiskelijatapahtumat

AATUn aalloissaAATUn aalloissa

25

Jyväskylä 30.4.2012 Tämän jyväskyläläistyneen pykä-listin vappuaatto oli helppo suunnitella - Amazing Race Jyväskylä (ARJ) oli lähes itsestään selvä valinta. ARJ on perinteinen vappuna joukkueittain kisattava kaupunki-kierros. Kilvoitteluun kasataan neljän hengen tiimi, jonka kanssa sitten kierretään rastit niin nopeasti kuin mahdol-lista. Rasteilla on erilaisia tehtäviä (kuten Suomen presi-denttien tunnistamista, näyttelyä tai pallon linkoamista lakanalla), jotka suoritettuaan joukkue saa vihjeen seu-raavalle rastilla. Osallistujat saavat käyttää vapaasti Jy-väskylän liikenteen busseja kilvoittelun aikana. Lys-ti kustansi ainakin tänä vuonna 24e per joukkue (eli 6e per osallistuja), sisältäen kierroksen, bussilipukkeen ai-kavälille 10-18, haalarimerkin sekä sisäänpääsyn yhteen Jyväskylän suosituimmista baareista, Brahan. Hinta-laa-tusuhde on ainakin kohdillaan. Voittajajoukkueen jäsenet saivat palkinnoikseen neljä sadan euron matkalahjakorttia.Kuinkas pykälistille sitten kävi? Uljas valtio-oppineis-ta koostunut tiimimme SFP Jyväskylä kerääntyi lähtö-alueelle erittäin suomalaisittain ruotsia mongertaen kel-lo 10 maissa aurinkoisena vappuaamuna. Oma lähtöni tapahtumaan oli aivan veitsenterällä, sillä olin maannut edeltävät päivät kotona oksennustaudissa. Matkamme alkoi kuitenkin lupaavasti ja päätimme suunnistaa kah-vilan kautta ensimmäiselle rastille. Valitettavasti vain

toisen rastin vihje (”Metsien pedot kilpasilla”) harhaut-ti salakavalasti tiimimme, kuten myös monet muutkin tiimeistä. Kyseessä ei suruksemme ollut luontomuseo, leikkipaikka tai koirapuisto. Yleisesti ottaen vihjeitä voi kuvata haastaviksi, koska Jyväskylässä elämänsä asus-taneetkaan eivät aina löytäneet tietään rasteille. Lopul-ta joukkueemme taapersi neljälle rastille yhdeksästä hyvällä tuulella, joskin seikkailusta suhteellisen väsynee-nä. Ilta jatkuikin sitten vapun vietossa a’la Jyväskylä. Tapahtumaa suunnittelevien pykälistien kannattaa varata tiimiinsä Jyväskylässä asustava - muuten reitti voi tyssä-tä heti alkuunsa. Lisäksi pakkauslistalle kuuluvat hyvät kengät (ajoittain reitti sisälsi bussin lisäksi pitkät matkat kävelyä), naposteltava (lounaalle pääsimme vasta 15 tie-noilla saavuttuamme harhapoluilta keskustaan) sekä juo-tavaa. Osa joukkueista aloitti alkoholin maistelun jo kil-pailun alkaessa. Toisaalta reitillä hoippuilu ja etäisyyksien kävely vaati kyllä ennemminkin fyysistä kuntoa kuin alkoholia. Voittajajoukkueen kerrottiin juosseen suu-rimman osan reitistä. 120 joukkueesta vain 19 sai koko yhdeksän rastin kilpailureitin kierrettyä, ja neljän ras-tin löytäminen oikeutti kunniakkaaseen sijoitukseen 64.

Annika Juvonen

Jokilaivat ovat se elementti, jotka tekevät Aatusta niin erityi-sen moneen muuhun opiskelijatapahtumaan verrattuna. Valta-osa Aurajokea reunustavista ravintolalaivoista on mukana ta-pahtumassa, ja sen huomaa; laivoissa ei juuri muita asiakkaita näy haalarikansan lisäksi. Tuntuu luksukselta siemailla laivan kannella tuulen helliessä juomia, jotka eivät opiskelijabudjet-tiakaan liiemmin liikuta; tarjoukset alkavat suunnilleen kol-mesta eurosta minne meneekin. Kiirettäkään ei ole, sillä tiettyä suoritusaikaa ei ole määritelty, vaan laivoja voi kiertää omassa tahdissa. Loppusilauksen viihtymiselle antavat monessa ravin-tolassa esiintyvät artistit ja muu ohjelma.

Tutkintokarttaan ilmestyy suoritusmerkkejä tiuhaan tahtiin. Hyvä niin, sillä päivän edetessä tungoskin kasvaa. Muutaman tunnin sisällä lähdöstä käytännössä jokaiseen laivaan saa jo jo-nottaa, vaikka tutkinnonsuorittajat vaihtavatkin paikkaa ti-heään tahtiin. Nälän yllättäessä apu ei ole kaukana, sillä kes-kustan Hesburgerit ovat mukana tapahtumassa ja tarjoavat nälkäisille opiskelijoille apetta. Oikean ruoan valitsemalla saa murkinahetkestäänkin suoritusmerkinnän.

Upea Aatu-päivä huipentuu haalarimerkkien jakoon jatko-paikkojen aulassa. Tänä vuonna kannatti olla nopea, sillä ai-nakin Kapteeni-merkit ehtivät loppua kesken jossakin vaihees-sa iltaa monen tutkinnonsuorittajan närkästykseksi. Jatkoilla, jotka pidetään keskustan Amarillossa ja Börs Night Clubissa, juhlakansaa viihdyttää pääesiintyjä Elokuun lisäksi liuta muita muusikoita. Tunnelma on katossa, vaikka osa tuoreista Kaptee-neista, Perämiehistä, Amiraaleista sun muista seilaajista on jo vetäytynyt yöpuulle rankan päivän jälkeen. Loppuillasta jätän innokkaimmat bilettäjät jatkoilemaan ja hyppää bussiin koh-ti Helsinkiä. Edes vastaan ryöppyävä yllättävä vesisade ei saa mieltä matalaksi; ensi vuonna aatuilen uudestaan!

Jasmiina Jokinen

Amazing Race JyväskyläAmazing Race Jyväskylä

AATU pähkinänkuoressa

- Akateeminen Aurajokilaivuritutkinto eli AATU

(tai Aatu) järjestettiin tänä vuonna 18.kerran

- Akateeminen Aurajokilaivuriyhdistys (AAly) ry

on perustettu vuonna 1995 ja on Turun yliopiston

ylioppilaskunnan alayhdistys. AATUn lisäksi yh-

distys organisoi 1-2 yökerhobileet vuodessa.

- Liput maksoivat vuonna 2012 9€/hlö. Lippuja

saa ostaa netistä sekä Turusta tarkemmin määritel-

lyistä paikoista.

- Osallistua saa kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt

siitä riippumatta, mitä opiskelee tai opiskeleeko ol-

lenkaan.

- Lisätietoja: www.aatu.fi

Lähde: www.aatu.fi

En ole varmaankaan ainoa oikkari, jota vaivaa krooninen suunnittelumania. Huomaan

usein ajautuvani suunnittelukierteeseen; aina pitää suunnittella jotakin, jonka tutkimiseen voi iltai-sin käyttää aikaa. On tulevia matkoja, tulevia lukukau-sia opintoineen, työhaastatteluita, tulevia ostoksia ja ihan vaan vapaita viikonloppuja, joita kaikkia pitää mi-ettiä tarkasti etukäteen. Hauskinta on, että monetkaan suunnitelmani eivät koskaan toteudu. Saatan käyttää monta iltaa etsiäkseni halvimpia lentoja matkalle, jolle en koskaan kuitenkaan lähde. Puhumattakaan siitä jokasyksyisestä hienosta aikataulutetusta opintosuun-nitelmasta, jonka noudattamisesta huomaan lipeäväni viimeistään spexin edetessä läpimenoviikonloppuihin. Onko suunnittelemisesta tullut siis itseisarvo, suunnit-telua suunnittelun vuoksi?

Yllä kuvaamani käytökseni perusteella olen diagno-soinut itseni suunnittelunarkomaaniksi. Erityisen tärkeää minulle tuntuu olevan se, että tunnen varmas-ti jokaisen vaihtoehdon läpikotaisin ennen kuin teen minkäänlaisia päätöksiä. Jos aion ostaa lennot, käyn läpi ainakin neljän eri hakukoneen tulokset viikon aikasäteellä kolmelta eri lähtölentokentältä. Opinto-suunnitelman tekemistä olen kutsunut usein sudokun pelaamiseksi, jossa kokeilen eri yhdistelmiä opintoja-ksoista kalenteriini, jonka jälkeen valitsen ne kurssit, jotka menevät vähiten päällekkäin ja ovat näin toteutet-tavissa ilman suurempia poissaoloja. Tunnen tekeväni suunnittelusta taidetta ja nautin siitä. Pitäisikö joskus kuitenkin vaan mennä sen enempää suunnittelematta?

Nyt kun minut on valittu Pykälän spexin 2012 ohjaa-jaksi, yritän tuttuun tapaani suunnitella kaiken läpiko-taisin. Käsikirjoitustiimimme on jo aloittanut työskente-lynsä ja tulemme jatkuvasti vaikeiden valintojen eteen. Eniten minua suunnittelunarkomaanina vaivaa se, et-ten pysty ennustamaan valinnan lopullista vaikutusta täsmälleen. Valinta pakottaa usein luopumaan jostain muusta, eikä tässä vaiheessa ole mahdollista sanoa, kumman osan pitäminen juonessa olisi tehnyt siitä paremman. Suunnittelunarkomaanina joudun siis mah-dottomaan tilanteeseen, kun en pystykään suunnittele-malla hallitsemaan kaikkea.

Vaikka saattaisi kuulosta siltä, että olen tapojeni kanssa parantumaton, on spex auttanut lieventämään suunnit-telumaniani oireita. Spexiin olennaisena osana kuuluva improvisointi ei jätä tilaa pitkälle harkinnalle ja tilan-teen moniulotteiselle analysoinnille. Spexissä improv-isaatioharjoitukset aloitetaan aina puhumalla hyväk-symisen tärkeydestä. Koskaan ei tulisi hylätä toiselta

saatuja ideoita vaan avoimuus ja vastaanotta-vaisuus kantavat improvisaatiota eteenpäin ja antavat tarinalle enemmän, mistä ammentaa. Jos tällaisessa tilanteessa jää pitämään liian hanakasti kiinni omista ideoistaan ja suunnitelmistaan voi koko tarina tyssätä kuin seinään.

Niin itsestään selvältä kuin hyväksymisen tärkeys voikin tuntua, ei sitä kunnolla edes ymmärtänyt ensim-mäisessä tai toisessa spexissään, saati vieläkään. Aina voi olla vastaanottavaisempi, hyväksyvämpi ja joustaa omasta suunnitelmastaan, jolloin vuorovaikutteisuus voi tuoda jotain uutta ja hienompaa tilalle. Aina ei kan-nata suunnitella loppuun asti. Itselläni on vielä paljon töitä tehtävänä tämän ideologian tuomisessa käytännön tasolle, mutta uskon vielä jonain päivänä voivani es-imerkiksi matkustaa ilman minuuttiaikatauluja. Ehkä. Kestäisinköhän sen, uskaltaisinko?

Vaikka en kannusta ketään ajautumaan suunnitteluki-erteeseen, yhden suunnitelman ja kalenterimerkinnän suosittelen kuitenkin syksyksi tekemään, niin phuk-sien kuin vanhempienkin tieteenharjoittajien osalta: Tulkaa kaikki spexin aloituskokoukseen ja vietetään upeaa spexsyksyä yhdessä!

Kesäisin käsikirjoitteluterveisin,

Laura

Vaivaako suunnittelumania?

Vierailevana kirjoittajana vuoden 2012 Pykälän spexin ohjaaja

Laura Pirhonen

Haluatko oman kirjoituksesi IV:een?Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen

intervivos@pykala.fiMergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

The D&I Trainee Program provides the most talented individual law students an opportunity to participate in the day-to-day life of one of the leading Finnish business law firms. The duration of the traineeship can be tailored to fit with your studies.

TRAINEES Autumn 2012 / Winter 2013

Now you have the opportunity to become a part of D&I learning experience. Please send your application together with a study register extract and CV by 10 September 2012 to careers@dittmar.fi. Type in the subject field “trainee application”.

from the most senior lawyer down to the youngest’

‘Excellent quality

* Quote according to Chambers Global 2011, The World’s Leading Lawyers for Business.

*

28

OIKEUS HARRASTAA:

PURJEHDUSTällä kertaa tutustumme kesäiseen vesiurheiluun nimeltään purjehdus. Purjehdus sopii sekä monipuolista ja rankkaa treeniä janoaville huimapäille, että vähän rauhallisempaa menoa kai-paaville ulkoilmaihmisille. Haastattelussa nuori mies, mutta vanha merikarhu Alex Bützow, jolle purjehdus on tullut tutuksi jo pienenä poikana.

Mikä sai sinut innostumaan purjeh-duksesta?

Yksinkertaisin taustatekija on se, että purjehdus on ollut perhehar-rastus jo monen sukupolven ajan. Nuorempana en ollut niin innostu-nut purjehtimisesta, mutta se on vie-nyt mennessään mitä vanhemmaksi on tullut.

Kerro purjehduksesta ja sen eri tyy-leistä yleisesti. Onko kyse kovasta urheilusta vai enemmänkin sosiaali-sesta toiminnasta veden äärellä?

Purjehtimisen voi jakaa kahteen ryhmään; kilpapurjehdukseen ja retkipurjehdukseen. Toinen tapa ja-otella on eri venetyyppien mukaan, yksinkertaisimpana jaottelu kevyt-veneisiin ja köliveneisiin.

Kilpapurjehduksen tyyppiesimerk-

ki on kevytveneillä käytävä suh-teellisen lyhyen matkan kisa, joka on kuntoa, taitoa, reagointikykyä ja taktikointia vaativaa urheilua. Olympialaisissa on useita eri kevyt-venekisoja, riippuen veneluokasta ja kisatyypistä. Köliveneillä käytä-vät kisat ovat yleensä huomattavas-ti pidempiä, alkaen muutaman kym-menen merimailin kisasta aina Volvo Ocean Raceen, joka kestää noin yh-deksän kuukautta ja jossa purjehdi-taan maailman ympäri.

Teksti: Vilma Pasanen

29

Retkipurjehdus yleisesti huomat-tavasti sosiaalisempaa. Veneet ovat yleensä köliveneitä ja mukavuusta-soltaan huomattavan paljon parem-min varusteltuja.

Millaisia kustannuksia lajiin liittyy?

Purjehdus mielletään usein hy-vin kalliiksi harrastukseksi, mikä ei todellakaan aina pidä paikkaan-sa. Kaikki purjeveneet eivät todel-lakaan ole mitään miljoonaluokan jahteja, sillä jos ostaa esimerkiksi H-veneen kuuden hengen kaveriporu-kalla, hinnaksi tulee helposti alle tu-hat euroa per henkilö.

Retkiveneiden osalta kiinteitä kus-tannuksia ovat venepaikat, veneen laskeminen vesille kauden aluksi ja nostaminen kauden päätteeksi sekä venevakuutus. Lisäksi voi halutes-saan hakea pursiseuran jäseneksi, joka voi maksaa muutamista sadois-ta euroista vuodessa aina useampaan tuhanteen, seurasta riippuen. Juok-sevia kustannuksia ovat lähinnä bensa ja satamamaksut.

Kevytveneiden osalta kustannuk-set yleensä jäävät vain ja ainoas-taan harrastusmaksuihin, jotka ovat opiskelijoille muutaman sadan euron luokkaa kaudessa.

Kouluttautuminen painottuu lä-hinnä käytännön kokemukseen ja laivurikursseihin. Jälkimmäisessä pätevyysasteita on kolme: saaristo-laivuri, rannikkolaivuri ja avomeri-laivuri. Kurssien hinta vaihtelee kan-salaisopistojen muutaman kympin taksoista navigaatioseurojen pariin sataan euroon asti. Laivurikurssit ei-vät ole pakollisia, mutta niitä käy-tännössä vaaditaan ainakin mikä-li haluaa pätevyysasiakirjoja, joista tärkeimpänä on kansainvälinen hu-viveneenkuljettajan lupakirja. Sitä vaaditaan, mikäli haluaa esimerkiksi vuokrata purjeveneen ulkomailta.

Eli johtopäätöksenä voidaan todeta, että purjehtimaan lähteminen on-nistuu halvimmillaan muutamalla kympillä, mutta kalleimmillaan har-rastukseen voi upottaa käytännössä määrättömän paljon rahaa.

Kuinka paljon aikaa harrastaminen vie? Voiko vesille lähteä pariksi tun-niksi työpäivän jälkeen, vai kannat-taako varata koko viikonloppu?

Riippuu kovin paljon venetyypistä ja siitä mitä hakee takaa. Sääolosuh-teet määrittelevät hyvinkin paljon. Mikäli omistaa oman matkapurjeve-neen, varsinkaan vähän isomman, niin kyseessä on siinä vaiheessä käy-tännössä liikkuva lomamökki, jossa tulee vietettyä pitkälti koko kesälo-ma. Kevytveneillä taas pysytellään pitkälti rannan tuntumassa parin tunnin ajan. Retkiveneillä voi hy-vinkin lähteä viikonloppureissuille.

Millaiselle ihmiselle suosittelisit pur-jehtimista?

Kaikissa purjehtimisessa on loppu-jen lopuksi kyse siitä, että yrittää ot-taa kulloinkin vallitsevista luonnon-olosuhteista mahdollisimman paljon irti. Tämä vaatii kyseisten muuttuvi-en olosuhteiden jatkuvaa tarkkailua ja veneen ohjailun ja säätöjen osalta jatkuvaa hienosäätöä. Tästä seuraa-kin se, että purjehdus sopii erityisen hyvin sellaisille ihmisille, jotka pitä-vät siitä, että ns. tilanne on jatkuvas-ti päällä.

Siksi toisekseen, kaikki veneet ovat poikkeuksetta enemmän tai vähem-män ahtaita, joten siinä ollaan mui-den ihmisten kanssa jatkuvassa vuo-rovaikutuksessa. Lisäksi varsinkin kun ollaan hieman isommalla ve-neellä liikenteessä, pitää kyetä toi-mimaan saumattomassa yhteistyössä kipparin ja muiden miehistön jäsen-ten kanssa. Purjehdus on luonteel-taan sosiaalista toimintaa, joten se sopii tiimipelaajille.

Vesillä liikkuessa tulisi aina ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat. Oletko itse koskaan joutunut vaara-tilanteisiin purjehtiessasi?

Olen onnekseni kyennyt välttä-mään pahimmat katastrofit. Mat-kapurjeveneet on pääsääntöisesti suunniteltu erittäin hyvin, erityi-sesti turvallisuusnäkökohdista. Va-kavat vaaratilanteet, kuten mies yli laidan-tilanteet, karilleajo, törmä-ykset, kiinteän rikin rikkominen tai haaksirikot vaativat oikeastaan jo poikkeukselliset sääolosuhteet tai

kipparilta tai miehistöltä semmois-ta toimintaa, mikä on hyvän meri-miestavan ja terveen järjen vastaista. Pari kertaa olen ollut mukana, kun joku on tippunut mereen tai vene on ns. broachannut, eli kallistunut niin paljon, että peräsimestä kato-aa pito, jolloin seurauksena voi olla takiloiden hajoamista tai purjeiden repeytymistä. Kevytveneillä veneen kaataminen onkin jo huomattavasti helpompaa. Onneksi vakavilta seu-rauksilta vältyttiin.

Tästä huolimatta on kuitenkin to-dettava, että erinäköisiä mustelmia ja pikkuhaavoja on käytännössä täysin mahdoton välttää. Erityisesti luovit-taessa vene kallistuu paljon, jolloin on hyvinkin helppoa liukastua. Pe-rinteinen virhe on pitää päätä liian korkealla jiipatessa, jolloin isopur-jeen puomi voi osua päähän.

Anna muutamia vinkkejä lajin pa-riin haluaville. Jos haluaisin tänä ke-sänä aloittaa purjehduksen, minne ohjaisit minut ensimmäisenä?

Halvin ja mielestäni ehdottomas-ti paras tapa on lähteä miehistöön eli ns. gastiksi jonkun tuttavan ve-neelle. Mikäli tuttavapiiriin ei kuu-lu ketään, joka omistaa purjeveneen, voi silti päästä gastiksi esimerkik-si erinäisten netistä löytyvien gas-tipörssien kautta. Purjehdusseurat järjestävät purjehduskursseja niin retkiveneille kuin kevytveneillekin. Hyvänä puolena näissä kursseissa on se, että niissä käydään perusteel-lisemmin läpi purjehduksen teoriaa.

Pykälällä on oma purjehduskerho nimeltään Skigla, jonka kautta on tarkoitus alkaa järjestämään omakus-tannehintaan kurssia purjehduksen perusteista. Kerho on elänyt hieman hiljaseloa viime aikoina, johtuen lä-hinnä allekirjoittaneen kiireistä. Ski-glan toimintaan lähteminen ei vaadi yhtään aiempaa purjehduskokemus-ta, vaan täysin riittävää on myös, että haluaa oppia purjehtimaan. Meil-lä on paljon yhteistoimintaa kaup-piksen vastaavan kerhon, KY-Sailin, kanssa, jonka syysmatkalle välime-relle lähtee tänä vuonna 8 oikeustie-teen opiskelijaa.

ääiditidit

30

Vaihto-opiskelusta puhutaan pal-jon, ja se on enemmän sääntö kuin poikkeus tämän päivän opiskelijoi-den piirissä. Mutta miten suhtau-dutaan lapsiperheen arkea pyörittä-vän äidin suunnitelmaan jakaa tämä trendi?

Lähestyin asiaa googlettamalla. Löy-sin erään keskustelupalstan, missä ”Äiti-89” kyselee muiden kokemuk-sia vaihto-opiskelusta lasten kanssa. Vastaukset ovat tylyjä. ”Sassykatti” on sitä mieltä, että ”Äiti-89” ei ole asiaa loppuun asti ajatellut. Rivien välistä on luettavissa monen käsitys siitä, että äidit kuuluvat koto Suo-meen lastensa kanssa. Vaihto-opis-kelussa tärkeintä kun on juhlimi-nen…

Onneksi on olemassa Maijan ja Kat-jan kaltaisia rohkeita äitejä, jotka uhmaavat tätä takapajuista käsitys-tä. Maija vietti vuonna 2007 syys-lukukauden Mariborissa, Sloveni-assa miehensä Teemun sekä lastensa Sennin (2 vuotta) ja Tyykon (7 kuu-kautta) kanssa. Katja on lähdössä lukuvuodeksi 2012/2013 Sheffiel-diin, Englantiin lastensa Claudian (3 vuotta) ja Vincentin (7 vuotta) kans-sa.

Arki haltuunLasten päivähoidon ja koulun jär-jestyminen on varmasti monen lap-sen kanssa vaihtoon aikovan suu-rimpia huolenaiheita. - Lapset olivat kotona Teemun kans-sa, Teemu oli töistä vanhempainva-paalla, isäkuukaudella, kesälomalla ja hoitovapaalla, Maija kertoo.Yhteisiä iltamenoja parilla ei juu-rikaan ollut, sillä toisen tuli katsoa lasten perään. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä Sloveniassa perheel-lä oli mahdollisuus viettää enem-män aikaa yhdessä kuin Suomessa, missä kullakin on omat harrastuk-sensa ja arkiaskareensa.

Katja puolestaan jännittää tälläkin hetkellä, miten Claudian päivähoi-topaikan käy. Se ei ole vielä varmis-tunut. Sen sijaan Vincentin koulu-

paikka varmistui tätä kirjoitettaessa. Molemmat lapset ovat käyneet eng-lanninkielistä päiväkotia, joten kieli tuskin tulee olemaan lapsille ongel-ma. Perheellä on sukulaisia Englan-nissa noin tunnin ajomatkan päässä, joten tarvittaessa Katja voi kääntyä heidän puoleensa. Katja pohti myös lähtemistä Göteborgiin, Norjaan tai Rotterdamiin, mutta sukulaisten läsnäolo Englannissa ratkaisi koh-demaan. Mikäli sukulaisia ei olisi maailmalla ollut, Katja olisi harkin-nut asiaa kauemmin.

Asumisen haasteet- Meillä oli omistusasunto Suomes-sa, jonka myimme ennen lähtöä. Kalusteet ja tavarat sijoitettiin van-hemmille ja vanhan kotimme ul-lakolla olleeseen varastoon, sanoo Maija.

He opiskelevat ahkerasti, käyvät palkkatyössä ja heillä on lapsia. Heillä on ollut myös rohkeutta toteuttaa monen opiskelijan unelma vaihto-opiskelusta ulkomailla.

Teksti: Laura PäivinenKuvat: Katja Heikkinen, Teemu Haapala

31

vietäväksi. Ja auto oli kyllä paluu-matkalla aivan tupaten täysi, kertoo Maija hymyillen.

Katja on iloinen siitä, että Englannis-sa lapset käyttävät koulupukua. Se vähentää mukaan otettavien vaattei-den määrää. Hän on kuitenkin hiu-kan kauhuissaan, sillä hän ei vielä tie-dä, miten aikoo saada mukaan kaikki vuoden aikana tarvittavat vaatteet ja muut tavarat. Todennäköisesti perhe vain pakkaa mukaan suurimman sal-litun määrän tavaroita, mitä lentoko-neeseen saa ottaa.

Taloudellinen tilanneMaija ei tehnyt töitä vaihdon aikana eikä perheellä silti ollut taloudellises-ti vaikeaa. Menot olivat Sloveniassa pienemmät kuin Suomessa ja asu-minenkin oli halvempaa kuin mihin perhe oli tottunut. Opintotukeen saa ulkomailla opiskellessa myös asumis-lisän, mitä Suomessa perheellinen ei saa. Maijan mies sai lisäksi vanhem-painrahaa. Rahat riittivät myös mat-kusteluun sekä Sloveniassa että naa-purivaltioissa.

Myöskään Katja ei aio töitä tehdä, paitsi ehkä sitten, mikäli aika käy pit-käksi. - Pohdin sellaista mahdollisuutta, että olisin hakenut opiskeluiden päätteek-si kesäksi jonnekin oman alan töihin tai toimistohommiin muutamaksi kuukaudeksi, lisää Katja.

Lasten suusta- Seitsemänvuotias poikani on ilmoit-tanut, ettei leiki kenenkään lapsen kanssa Englannissa, kertoo Katja.Claudia on kuitenkin tulevasta vaih-dosta aivan innoissaan, vaikka ei välttämättä vielä ihan ymmärräkään, mistä on kyse.

Maijan lapset olivat vaihdon aikana niin pieniä, että sopeutumisongelmia ei juurikaan ilmennyt. Senniä tosin toisinaan hiukan hämmensi se, että kaikki eivät ymmärtäneet hänen kiel-tään. Tämä ei kuitenkaan ollut suuri ongelma.

Suku on pahinKatjan sukulaiset stressaavat jo mel-ko paljon perheen puolesta. Lasten kanssa maailmalle lähteminen ei ole aina se helpoin tie. Lasten isä kuiten-kin suhtautuu vaihtoon suopeasti. Eniten häntä huolettaa lasten harras-tusten jatkuminen Englannissa. - Onneksi Englannista löytyy varmas-ti aivan hyviä jalkapallojoukkueita ja löysin myös lätkäjoukkueen pojalle-ni, pohtii Katja.

Myös Maija kohtasi sukulais-tensa huolen ennen vaihtoa. Huolta aiheutti erityisesti perheen valitsema määränpää.- Slovenia oli kohteena sen verran tuntematon, että ennakkoluulot hie-man vaivasivat. Meille maa oli kui-tenkin jo sen verran tuttu ennestään, että onnistuimme vakuuttamaan, että emme ole menossa minnekään rau-taesiripun taakse keskiaikaisiin oloi-hin, ja että kyse on ihan siististä si-vistysvaltiosta, Maija muistelee.Perhe opetti isovanhemmille Skypen käytön yhteydenpidon helpottami-seksi. Kaikki isovanhemmat kävivät myös kylässä perheen luona vaihdon aikana.

Härkää sarvista- Perhe ei missään nimessä ole este vaihtoon lähdölle! Järjestelemistä on ehkä hieman enemmän kuin yksin lähtiessä, mutta toisaalta vaihtoaika on antoisa kokemus kaikille. Pienet lapset eivät juuri välitä siitä, että maa vaihtuu ympärillä, kunhan omat tär-keät ihmiset ja rutiinit pysyvät tut-tuina. Helpointa tietenkin on, jos lapset voivat olla kotihoidossa van-hemman tai vaikkapa au pairin kans-sa, mutta tiedän lasten olleen myös paikallisessa päivähoidossa ja viihty-

neen hyvin. Meidän perheelle vaihtoaika oli vä-hän kuin pitkä yhteinen loma, josta kaikki nautimme, tiivistää Maija.

Katja on myös samoilla linjoilla.-Minusta perheen tai lasten kanssa lähteminen ei ole este, eli rohkeut-ta vaan toteuttaa unelmia jos yhtään kiinnostaa. Ennen kuin hakee tiet-tyyn kohdeyliopistoon, on hyvä ottaa selvää miten arki lasten kanssa järjes-tyy kohdemaassa. Minulle esimer-kiksi tuli yllätyksenä, että tyttäreni, joka täyttää syyskuussa neljä vuotta, ei olekaan oikeutettu kouluun tänä syksynä, koska hänen olisi pitänyt täyttää neljä jo 31.8.2012 mennessä. Lapset myös sopeutuvat erilaisiin ti-lanteisiin uskomattoman hyvin vaik-ka itse vanhempana pelkäänkin kaik-kea mahdollista.

Myös Katja hyödyntää sukulaisiaan käyttötavaroidensa varastoinnissa. Asunnostaan Katja ei kuitenkaan aio luopua, vaan hän vuokraa sen kalustettuna.- Olen hakenut kohdeyliopiston per-heasuntoa, mutta jos emme saa sel-laista, niin vuokraan asunnon yksi-tyisiltä markkinoilta. Englantilaiset talot ovat omalla tavallaan suloisia, mutta en välttämättä haluaisi asua perinteisessä vanhassa englantilai-sessa talossa, lisää Katja.

Koska Mariborin yliopistolla oli tar-jota vain kahden hengen soluhuo-neistoja, Maija vuokrasi perheineen asunnon yksityisiltä markkinoilta. - Löysimme nettisivun, jossa tarjot-tiin vuokra-asuntoja opiskelijoille, opiskelimme pari keskeistä slovee-ninkielistä termiä ja etsimme nii-den perusteella kalustettua asuntoa, muistelee MaijaSopiva asunto löytyi kuin löytyikin, ja mukava vuokranantaja hankki perheelle vielä syöttötuolin ja pin-nasängynkin.

Tavaran paljousLentoyhtiöt sallivat matkustajilleen melkoisen vähän matkatavaraa. Mi-ten äitimme ratkaisivat tämän ongel-man?Maijan perhe pakkasi farmariauton-sa täyteen, ja matka kohti Maribo-ria sai alkaa. Kalustetun asunnon vuokraaminen toki vähensi tarvit-tavan tavaran määrää, mutta koska käytännössä vaihtoaikaan mahtui neljän vuodenaikaa, tarvittiin esi-merkiksi vaatteita sen mukaisesti. Lapsille haluttiin lisäksi luoda tut-tu ja turvallinen olo, ja siksi mukaan pakattiin myös paljon lasten omia le-luja ja kirjoja. - Meillä kävi vaihtoajan loppupuo-lella aika paljon vierailijoita Suo-mesta ja jokainen saikin mukaan-sa yhden matkalaukullisen meidän tavaroitamme etukäteen Suomeen

opiskelijavaihdossa

Onnea valmistumisesta!

E R I K O I S T U N U T O L E N N A I S E E N

www.hpplaw.fi

INTER VIVOS ILMO 4.11.2011.indd 1 3.11.2011 10.54

33

1. Paljon onnea tuoreelle oikeustieteen mais-terille! Miltä elämä on maistunut valmistumisen jälkeen?Oi kiitos! Elämä ei mennyt liian vakavaksi vaan se maistuu nykyisin Fazerin tuoreille leiville, joita saa kauppiksen Amica-ravintoloista. Opiskelen siis nyt kauppatieteitä, ja tein itselleni lupauksen (lupauksis-ta sitovimman), että yritän noin vuoden verran saada opintojani eteenpäin. Indifferenssikäyrien piirtelyn ja tunnuslukujen laskemisen sivussa olen vähän eh-tinyt myös tehdä töitä, esimerkiksi valmennuskurs-siopettajana. Siellä pääsin innostuneena selittämään yleisölle esimerkiksi konkurssijuridiikan riemuista, ja kuinka muun muassa pesänhoitajan on laadittava pesän varoista ja veloista luettelo.

2. Pykäläurasi aikana ennätit muun muassa päätoimittaa Inter Vivosta sekä ohjata Pykälän spexin vuosimallia 2011. Mikä on mieleenpai-nuvin hetki näiltä vuosilta?Vaikea kysymys! IV-ajatkin olivat hauskoja, oli eri-tyisen hurjaa saada uusi lehti painosta. Jos nyt kui-tenkin vain yksittäinen hetki pitää mainita, niin kyllä se varmaan oli Juristi sinä olet tähti –spexin ensi-illan alku. Freestylerin absurdin pitkä intro läh-ti soimaan pimeässä salissa ja seisoin miksauspöydän takana. Se oli kyllä sellainen jännityksen ja tärinän hetki, jollaista ei enää koskaan voi kokea missään. Siinä ei voinut tehdä enää mitään ja kaikki oli mui-den käsissä. Stressi oli tietysti turhaa, spexarit hoiti homman kotiin!

3. Jäikö mikään tehty tai tekemättä jäänyt asia oikisvuosilta kaduttamaan?Aika usein kuitenkin harmittelen, ettei tullut pienel-lä lisävaivalla lähdettyä joko Euroopan ulkopuolel-le tai eksoottisemman kielen maahan. Niin hauskaa kuin Briteissä olikin! Opiskelijavaihtoa helpompaa tilaisuutta kielenoppimiseen ei nimittäin tule. Siinä sitten saan tuskailla kolmen nopan espanjan tunneil-

la Suomessa ja taistella vuosia, ennen kuin saan muo-dostettua lauseen ”Minä pidän paljon tapaksista kos-ka ne ovat kivoja ruokia”.

4. Olet viettänyt jo vuoden opiskellen myös kauppatieteellisessä. Kummassa on paremmat fuksibileet, oikiksessa vai kauppiksessa? Hahhah! No tähän en osaa vastata, sillä minulla ei ole kattavaa vertailupohjaa. Yhdessäkin fuksisyksyssä on tarpeeksi. Sitä paitsi viime syksy oli kyllä niin kii-reinen, etten kyllä olisi ehtinytkään melkein mihin-kään kyltereiden fuksirientoihin. Paitsi mursujaisiin tosin ehdin, siellä alkoi sitsit jo kello kuusi aamulla! Jos olisi jaksanut bailata täydet 24 tuntia, olisi saanut supermursu-arvonimen. Sitä en, sanoisinko että luo-jan kiitos, saanut.

5. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Entä kymmenen? Haluaisin jonkun hauskan työn, jossa voisi yhdistää lakipuolta, liiketoiminnan kehittämistä ja viestintää. Ja vielä jos saisi asua Etelä-Helsingissä jonkun iha-nan brunssipaikan vieressä!

6. Haluatko jakaa valmistuneen viisautta oi-kiksen penkkejä vielä kuluttaville opiskelijoil-le?Haa, olen valmis aina jakamaan viisauksia, jos yksi-kin suostuu kuuntelemaan! Päätoimittajana sain än-gettyä lehteen jopa kokonaisen niksi-IV-palstan, joka ilmestyi jopa yksi vai kaksi kertaa. Tärkein teesi on ehkä se, ettei opiskelijaelämään voi enää myöhemmin palata (ymmärrän, että tämän ohjeen uskottavuutta tietysti syö hieman se, että juuri itse palasin :D). Sen neuvoisin, että vaikka esimerkiksi spexin viemällä ajalla pelotellaan, niin sinne vaan, jos vähänkin aja-tus polttelee takaraivossa. Samoin kannattaa lähteä vaihtoon ja reissuun aina kun on tilaisuus. Juoda jos-kus tentin jälkeen lasi valkoviiniä tyhjässä ravinto-lassa puolenpäivän aikaan.

Tuore oikeustieteen maisteri Nelli Vilkko nähtiin lavalla vuosien 2008 ja 2009 spexeis-sä sekä käsikirjoittamassa useita spexejä. Spexura huipentui vuoden 2011 spextaak-keliin ”Juristi sinä olet tähti”, jossa Nelli toimi ohjaajaparivaljakon toisena puolisko-na Lisäksi Nelli vietti useamman vuoden Inter Vivoksen toimituksessa, ja IV:n vuosi 2009 kului päätoimittajana toimineen Nel-lin vakaassa otteessa.

Nelli Vilkko

Teksti: Anette Laulajainen

Tenttiakvaario

34

Teksti: Annika JuvonenKuva: Albert Mäkelä KOLUMNI:

Liikunta. Mikä kamala tekosyy. .

Ei, minä en harrasta liikuntaa. En ikinä. Uskotko jo? Vihaan liikuntaa yli kaiken. Koulun liikuntatunneilla joko lintsasin tai sairastuin äkillisesti. Jos harrastaisin liikuntaa, saattaisin vaikkapa hikoilla. Mikä kammottava kohtalo! Voisinko näyttäytyä liikunta-tovereitteni seurassa hikisenä? Sehän olisi suorastaan häpeällistä. Urheilun jälkeen saattaisin joutua käymään suih-kussa sekä laittautumaan. Miten mi-nulla muka voisi olla aikaa sellaiseen?

Urheilu on vaarallista. Ensimmäi-sen lenkin jälkeen olisin varmasti te-ho-osastolla. Joka vuosihan urhei-lijoita kuolee extreme-lajeissa. Olen varma, että lenkkeilijöistä joka toi-nen loukkaantuu vakavasti seuraavi-en minuuttien aikana. Juoksulenkillä sonnustautuisin ehdottomasti kypä-rään, polvisuojiin, miekkaan sekä kilpeen - vastaantulijat ja metsien villipedot, kuten leijonat, voisivat hyökätä kimppuuni. Jos loukkaan-tuisin, en voisi harrastaa liikuntaa. Miksi altistaa turhaan itsensä vaaral-le? Lisäksi kynteni saattaisivat loh-jeta. Pahimmassa tapauksessa saat-taisin löytää jalastani mustelman.

En halua minkäänlaisia lihaksia, hui-jui. Viiden minuutin jälkeenhän li-hakseni suorastaan pomppaisivat esiin - mikä kamala mahdollisuus! Jos harrastaisin liikuntaa vaikka-pa kerran viikossa, näyttäisin var-maankin kuukauden päästä boda-rilta. Ajatus karmii selkäpiitäni.

Liikunta vaatisi aikaa. Ihan kuin mi-nulla sitä joskus olisikin. Pitäähän minun osallistua päivittäin 78 erilai-siin kissanristiäisiin. Olisi stressaavaa edes yrittää mahduttaa aikataului-hini liikuntaa. Ajatus on suorastaan täysin absurdi. Tulevaisuuteni kan-nalta verkostoituminen on avainasia, ei missään tapauksessa joku liikunta.

Entäs ne liikuntavaatteet? Ei minul-la ole varaa ostaa liikuntaan sopivia vaatteita. Mieluummin käytän vähäi-set rahani Louis Vuittonin laukkui-hin, maailmanympärysmatkaan sekä huvijahteihin. Liikuntavaatteet eivät näytä muodikkailta. Ja hei niin, jo-kuhan saattaisi nähdä minut niissä!

Liikuntalajitkin ovat niin tylsiä. Jou-duin kerran liikuntatunnilla pelaa-maan jalkapalloa. Mitä kidutusta. Ei enää koskaan ikinä uudestaan. Mi-nulle riittää mainiosti penkkiurheilu. Olen maailman paras penkkiurheili-ja, eivätkä penkkiurheilijat kuntoile. Mitä siitä, vaikka liikunta edis-täisi terveyttäni? Mehän kaik-ki kuolemme kuitenkin. Mitä sitä kymmenellä lisäelinvuodella? Sairauk-sistahan saa lisää vapaapäiviä, jipijahuu.

Liikuntahan on maailman turhin, epäterveellisin ja vaarallisin har-rastus. Kokeile vaikka. Saatat jää-dä koukkuun kuin saalistettu kala, löytää uusia ystäviä ja saada ker-ta toisensa jälkeen hymyn huulillesi.

35

HUH!

Tenttiakvaario lyhyesti

Tenttiakvaario on tila, jossa opiskelija voi käydä tenttimässä haluamanaan ajan-kohtana tentin, jonka opettaja on etukäteen käynyt tallentamassa tenttijärjes-telmään. Tenttiakvaariotilassa on mikro ja tallentava valvontakamera. Tenttiak-vaario lisää opiskelun joustavuutta, kun opiskelija voi käydä tenttimässä tentin haluamaan ajankohtana.Tenttiakvaariotiloja on Helsingin yliopistossa neljä:

• Oikeustieteellisen tiedekunnan tenttiakvaariot, Porthania, huoneet 534 ja 535• Viikki metsätieteiden talo, huone 542• Viikin kampuskirjasto, huone 137

Lisätietoja http://ok.helsinki.fi/tentti Oikeustieteelinen tiedekunta oik-tenttiakvaario@helsinki.fi

Kiipeän kämmenet hikoillen Porthani-an portaita viidenteen kerrokseen. Mää-ränpäänä on toinen oikeustieteellisen tiedekunnan käyttöön varatuista tent-tiakvaarioista, huone 534. Journalismin nimissä olen lupautunut testaamaan ak-vaariotenttiä käytännössä. Tentittäväk-si olen valinnut esineoikeuden valinnai-sen kurssin Vaihdanta ja insolvenssi, joka koostuu tavallisen tentin tapaan muuta-masta sadasta sivusta Teporaa ja Kaistoa.

Oikeustieteellisen tiedekunnan akvaa-riovalikoimaan kuuluu n. 40 valinnais-ta tenttiä, joista vajaat puolet ovat pro-jektitenttejä. Pakollisten aineopintojen tenttejä akvaariossa ei toistaiseksi ole mahdollista suorittaa. Tenttiin ilmoit-taudutaan yliopiston käyttäjätunnuksil-la tenttiakvaarion omilla sivuilla. Ilmoit-tautuminen sujuu viidessä minuutissa ja tilavarauksesta saa automaattisen vahvis-tuksen omaan sähköpostiin. Akvaario-tentti on myös helppo perua tai siirtää toiselle päivälle.

Tenttiakvaariotilassa on tallentava val-vontakamera, jonka nauha voidaan tar-kastaa tentin jälkeen. Olo on kuin Big Brotherin asukilla. Huoneesta löytyy myös liuta puhelinnumeroita mahdollis-ten teknisten ongelmien varalta. Käte-vää. Varsinaisiin tenttikysymyksiin vas-tataan tietokoneella. Järjestelmä arpoo tenttikysymykset opettajan etukäteen laatimasta kysymyspankista. Luen ky-symykset ja alan nakuttaa vastauksiani.

Tietokoneella vastaaminen tuntuu luk-sukselta konseptipapereiden kanssa säh-läämiseen verrattuna! Tekstiä on mah-dollista tuottaa paljon nopeammin kuin käsin ja oikeinkirjoitusvirheet on hel-pompi huomata. Toisin kuin tavallista paperivastausta, ruudulla näkyvää teks-tiä on myös mahdollista muokata ja jä-sentää ilman hervotonta kumittamista ja epämääräisiä tuherruksia marginaalissa. Vastaustilaan kirjoitettu teksti tallentuu automaattisesti tasaisin väliajoin ja sivun yläreunassa surraa jäljellä oleva tenttiai-ka.

Kun olen valmis, luen vastaukseni vielä läpi esikatselu-muodossa, päätän tentin ja kirjaudun ulos. Vastaukset lähtevät sähköpostitse opettajan arvosteltaviksi ja arvosana ilmestyy normaalisti Oodiin. Usein akvaariotentit arvostellaan nope-ammin kuin tavalliset tentit, jopa muuta-man päivän sisällä.

TenttiakvaarioTenttiakvaari

TenttiakvaarioTenttiakvaario

Tenttiakvaario

TenttiakvaarioTestissä

Teksti ja kuvat: Kristina Kotro

Tenttiakvaario

Survival guide to PykäläPykälä

We seek law students with talent, enthusiasm, ambition, imagination, curiosity, good

language skills and eagerness to learn. Interested? Go to www.borenius.com/students

part1.Selviytyjän opas HelsinkiinTeksti Katariina Paakkanen

Oletko aloittamassa opintosi ensimmäistä kertaa kehä kolmosen sisäpuolella? Onko Helsinki sinulle uusi, jännittävä mahdollisuuksien kaupunki vai masentavan harmaa betoniviidakko? Vai oletko jo ehtinyt kyllästyä koko kaupunkiin ja haluat nähdä Helsingin uusin silmin? Älä huolehdi, sillä IV on laatinut sinulle selviytymisoppaan Helsinkiin. Seuraavilla vinkeillä voit saada maisemanvaihdoksesi sujuvasti alkuun ja selättää pahimman kulttuurishokin – tai kokea kaupunkisi jälleen kuin ensikertalainen.

1. Ota kartta haltuun: Lähdetään liikkeelle helpommasta. Opettele (ainakin pintapuoleisesti) olennaisimmat paikan- ja kaupunginosien nimet (sekä ainakin viimeisen yöbussin numero ja lähtöaika). Vinkki: Tutustu joukkoliikenteeseen pelaamalla ”Stadin tähteä”, missä etenette ratikalla/metrolla/junalla tai bussilla aina kerrallaan nopan silmäluvun osoittaman pysäkkimäärän, vaihtaen kulkuvälinettä niin usein kuin mahdollista. Ensimmäisenä stockan kellon alle tarkastusmaksulipun kanssa löytänyt voittaa pelin, ja Espooseen joutuvat diskataan. Helsingissä jo asuneet saavat peliin lisää haastetta aloittamalla pelin juotuaan ensin korillisen suomenlinnan panimon pilsneriä. >>37

2. Eksy! Kävele ennakkoluulottomasti yliopistolle (tai lähimmille bussi/metro/ratikkapysäkeillesi) eri reittejä joka päivä vaikkapa viikon ajan. Lisäksi lenkkeile, kävele tai pyöräile minne vain – tutustu uusin maisemiin ja lähialueeseesi muutenkin kuin koti-ruokakauppa-porthania välillä. Vinkki: leiki ulkopaikkakuntalaisten ystäviesi kanssa piilosta pelialueena kehä ykkösen sisäpuoli. Ensimmäisenä löydetty tarjoaa kaikille maaseutumatkan Sipooseen.

3. Heittäydy turistiksi! Varaa viikko (tai vaikkapa pari viikonloppua), jolloin päätät käydä läpi kaikki Helsingin turistinähtävyydet aina Hietsusta Kiasmaan ja Uspenskin katedraaliin ja kauppatorille, Sibelius-monumenttia ja kansalliskirjastoa unohtamatta. Tutkittu tosiseikka: jos et jaksa kiertää nähtävyyksiä nyt, et jaksa (tai helsinkiläisittäin: ehdi) käydä katsomassa niitä myöhemminkään. Vinkki: Ota mukaan lierihattu, tuohivirsut ja suomi-t-paita ja hämmennä ohikulkijoita tiedustelemalla mahdollisimman paksulla murteella, tietävätkö he mistä löytyy lähintä kalakukkoa, mustaamakkaraa tai muuta paikallisherkkua. Nosta panoksia pelaamalla tätä kavereittesi kanssa: ensimmäinen stockan herkkuun ohjattu tarjoaa kauppatorilta paistetut muikut ja riisipiirakat kaikille.

4. Sukella rohkeasti pintaa syvemmälle: käy halailemassa karhupuiston patsasta, keskustele elämän tarkoituksesta maailmaa nähneiden paikallisten deekujen kanssa, istahda iltalenkillä ruokkimaan puluja Sörkän kurvissa, hae aikainen aamiainen snägäriltä ja nauti yön viimeisen bussin lämpimästä ilmapiiristä. (huom. IV ei vastaa mahdollisen kulttuurishokin aiheuttamista psyykkisistä (tai fyysisistä) traumoista). Vinkki: säästä rahaa ja harjoittele elämää tulevaisuuden asuntopulaisessa pääkaupungissa vuokraamalla huoneesi/asuntosi viikoksi ja asumalla itse alivuokralaisena naapurisi suihkussa.

5. Kulturoidu! Nappaa käteen city tai nyt-liite ja lähde katsastamaan Helsingin kulttuuritapahtumat. Jokaiselle viikonlopulle löytyy varmasti ainakin yksi näkemisen arvoinen keikka, näyttely tai avajaiset. Rohkaise mielesi ja kokeile ainakin kerran jotain uutta – oli se sitten stand up -keikka tai modernia balettia. Vinkki: Voit myös tutustua muiden maiden kulttuureihin järjestämällä vaikkapa Helsingin parhaat intialaiset ravintolat tai thaimaalaiset hierontapaikat -vertailun.

6. Koe tapahtuma: taiteiden yö, flow-festarit, ravintolapäivä, ilotulituksen sm-kisat, vappu - Helsinki on täynnä isompia ja pienempiä tapahtumia, jolloin pääset nauttimaan täysin rinnoin koko kaupungin lämpimästä yhteishengestä ja upeasta kaupunkikulttuurista. Vinkki: Spontaania yhteishenkeä ja lämmintä ajatustenvaihtoa voit myös kokea talvella missä tahansa aloittamalla lähimmän henkilön kanssa keskustelun VR:n aikataulujen pitävyydestä.

Ole oma itsesi: Helsinki on täynnä erilaisia ihmisiä: aina paljasjalkaisista helsinkiläisistä maahan- ja maaltamuuttajiin, skeittareista ja kansantanhuajiin. Älä siis pelästy jos stadilais-äs särähtää korvaasi ja viihtyisit paremmin viikon telttailemassa lapissa kuin kalliolaisyksiössä. Koti(seutu) ikävää voi lievittää

vaikkapa hakemalla vertaistukea osakunnan uusien illoista tai pistäytymässä viikonloppureissulla porukoiden jääkaapilla. Yhtä oikeaa tapaa elää ja kokea Helsinki ei ole, vaan paras tapa on etsiä itse omasi. Älä siis huolehdi – kaikkeen uuteen tottuu, ja joskus sitä oppii jopa sietämään. Vinkki: Vieraillessasi kotipaikkakunnallasi opiskelijabudjetilla aloita joka toinen lause sanoilla: Siis stadissahan... Pyri myös sivistämään kanssakeskustelijoitasi ujuttamalla keskusteluun mahdollisimman monta Helsinki-faktaa, kuten miksi Ruoholahti on nimeltään lahti, missä on Helsingin korkein kohta tai maantieteellinen keskipiste (helsinkiläiset voivat tyytyä vain olemaan oma itsensä). Ennen kuin huomaatkaan, ovat ystävällismieliset tapaamasi ihmiset ostaneet sinulle menolipun takaisin asuinkaupunkiisi. Täydellistä!

Katariina Paakkanen

Kirjoittaja on viidettä vuotta Helsingissä asuva maaltamuuttaja, joka ei vieläkään tiedä missä kehä kakkonen sijaitsee.

TUOLIVARASTO

38 39

IV:n työryhmä toivottaa sinut tervetulleeksi ennakko-kierrokselle Pykälään!

Teksti ja kuvat Laura Kirvesniemi, Anette Laulajainen

ISO SALI”Ehkä hänet on luotu lentämäääään, ettei sulata tiiii-nakenkiään” kajahtaa kaiuttimista, ja moni tanssijalka alkaa vipattaa. Kuitenkin viimeistään Volgan sulosoin-tujen kajahtaessa tanssilattia täyttyy salamannopeasti Frederikiä antaumuksella hoilaavista oikkareista.

PIENI SALISavunkatkuinen ”pikku sali” on helppo tunnistaa. Mui-den valloittaessa suuremman salin puolella tanssilattiaa voivat tupakoitsijat suunnata tänne käristelemään yh-dessä keuhkojaan. Täältä löytyvät myös ne muutamat kullanarvoiset tuuletusikkunat, jotka hyvällä tuurilla tuovat hetkellisen helptuksen kuumuuden yltäessä in-fernaalisiiin asteisiin.

KEITTIÖSitsien aikana emäntien valtakunnassa valmistuvat her-kulliset sapuskat nautitaan tuttuun tapaan jääkylmänä – ei tosin emäntäkunnan taitamattomuudesta vaan juh-lijoiden lauluinnokkuudesta johtuen. Pippaloissa tiskin takana häärivät milloin minkäkin valiokunnan, toimi-kunnan tai kerhon edustajat sekoittelemassa boolia tai muuten vain huolehtimassa kemujen viihdyttävyydes-tä.

Ps. Tiskikonetta on hankala käyttää. Kannattaa kysyä emänniltä, miten se toimii.

HALLITUSKÄYTÄVÄ

Hallituskäytävän ovi pysyy tiiviisti lukittuna, ja avain oven taakse löy-tyy vain harvoilta ja (hallitukseen) valituilta. Käytävän päässä piilee hal-lituksen huone, ja oven takaa löytyy myös taloudenhoitajan ikioma valta-kunta.

TUOLIVARASTOTäältä löydät tuolit. Ja kaiken muun-kin, mikä maailmassa on hukassa.

SIIVOUSVARASTOPaikka, jonka ovi ei koskaan ole lu-kossa. KOSKA SITÄ KUULUU KÄYT-TÄÄ. Siivousvarastoon ei kuitenkaan kuulu jättää roskia tai muita jätteitä, sillä se ei ole sama asia kuin jätepuris-tin tai roskakatos.

TAVARAHISSIÄlä kulje bileisiin tavallisella hissillä, vaan tavarahissillä. Piste. Siihen on syy, miksi tavallisen oven eteen on työnnetty riennoissa sohva.

SAUNAAina löytyy joku innokas sauno-ja, joka samanhenkisten pykälis-tien kanssa suuntaa bileiden lomassa myös nauttimaan löylyistä. Löyly-jen jälkeen muualle tiloihin vilvoit-telemaan sujahtavat tapaukset usein notkuvat Pykälän puolesta tarjolla olevissa pyyhkeissä ympäriinsä, ja mahtuu joukkoon myös niitä, joilta pyyhkeetkin ovat unohtuneet puku-huoneen puolelle.

TOIMISTOPykälän toimistoa ei kannata metsäs-tää Sörnäisistä, sillä sitä et kerhoti-loista löydä. Kannattaa mieluummin suunnata osoitteeseen Mannerhei-mintie 3b Kaivopihalle(5. krs), ja oi-kea paikka voi löytyä.

Tavataan punssikahveilla!

HALLITUSKÄYTÄVÄ

iso sali

Pikkusali

TAVARAHISSI

part2.Pykälä 4 Dummiez

SIIVOUSVARASTO

Hannes Snellman Attorneys Ltd • Copenhagen • Helsinki • Moscow • St. Petersburg • Stockholm • www.hannessnellman.com

We have a unique geographical coverage and focus. With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning.

We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and cross-border, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a top-tier law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a full-time Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Master’s thesis.

We drive talent and offer a one-of-a-kind learning experience

Master the Laws of Business.

In Copenhagen, Helsinki, Moscow, St. Petersburg and Stockholm.

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us

Office SupportJunior TraineeAssociate TraineeThesis Trainee

••••

Hki ad Digesta 175 x 250.indd 1 2/23/2012 1:46:31 PM

Rakkaat pykälistit,

Kesän ollessa jo puolessa välissä on pikkuhiljaa aika

kääntää katseet kohti tulevaa syksyä ja toivottaa ter-

vetulleiksi Pykälään myös uudet phuksit! Onneksi

olkoon kaikille teille ahkerille lukijoille – ja tulevil-

le juristeille – pääsystä tiedekuntaan! Kohta olette osa

kaikista suurinta ja kauneinta tiedekuntajärjestöä,

PYKÄLÄÄ, jossa ihmeet eivät ota loppuakseen ja jossa

vastaantulijan halaaminen ei ole kiellettyä vaan var-

sin suotavaa; olemmehan kaikki yhtä suurta perhettä.

Uutta vuosikertaa kannattaa vanhempienkin tie-

teenharjoittajien tulla tarkastamaan Punssikahveil-

le, missä syksy potkaistaan käyntiin ja pienen pienet

phuksit pääsevät tutustumaan Pykälän toimintaan,

kun eri valiokunnat, kerhot ja osakunnat esittäyty-

O S A V U O S I K A T S A U S .HALLITUS:

Rakkaat pykälistit,

Kesän ollessa jo puolessa välissä on pikkuhiljaa aika kääntää katseet kohti tulevaa syksyä ja toivottaa ter-vetulleiksi Pykälään myös uudet phuksit! Onneksi olkoon kaikille teille ahkerille lukijoille – ja tulevil-le juristeille – pääsystä tiedekuntaan! Kohta olette osa kaikista suurinta ja kauneinta tiedekuntajärjestöä, PY-KÄLÄÄ, jossa ihmeet eivät ota loppuakseen ja jossa vastaantulijan halaaminen ei ole kiellettyä vaan var-sin suotavaa; olemmehan kaikki yhtä suurta perhettä.

Uutta vuosikertaa kannattaa vanhempienkin tie-teenharjoittajien tulla tarkastamaan Punssikahveil-le, missä syksy potkaistaan käyntiin ja pienen pienet phuksit pääsevät tutustumaan Pykälän toimintaan, kun eri valiokunnat, kerhot ja osakunnat esittäyty-vät! Ensimmäisten viikkojen aikana päästään myös totta kai tuttuun tapaan seuraamaan myös Laki-miesliiton infoa ja kannustamaan Pykälä voittoon Codexin ja Roschierin kanssa järjestettävässä Fudis-cupissa. Jalkapallofanituksen jälkeen kannattaa totta kai suunnata juhlimaan voittajia Ravintola Namuun.

Ikiphuksit yleisvastaavatkin muistelevat vielä kai-holla omaa huoletonta (joskin vahvasti nopatonta) phuksisyksyään. Eli sitä aikaa, kun pystyi vielä si-nisilmäisesti nauttimaan akateemisesta vapaudesta ja Pykälästä täysin rinnoin, tutustumaan hurjasti uu-siin upeisiin ihmisiin ja saamaan elinikäisiä ystäviä ilman häivähdystäkään omastatunnosta, joka kol-kuttelee esimerkiksi keväällä siintävän esineoikeu-den tentin ja KELAn lähettämän kirjeen muodossa.

Erään (myöskin mieleltään ikiphuksin) juristin sa-noin phuksivuosi on se hetki, johon haluaisit myö-hemmin aikakoneella palata. Ota siis siitä kaikki irti: tutustu uusiin ihmisiin, lähde riemumielin mukaan Pykälän legendaariseen musikaaliin SPEXiin, koe oi-keustieteilijöitä yhdistävä §-henki, karkaa ulkomaille KV-kerkkojen johdattelemana ja tanssi Volgaa heku-maisen kosteissa tunnelmissa aamuun asti! Tiivistet-tynä valvo siis yöt ja nuku päivät, tietysti oikeudel-

lisen ajattelun perusteet -kurssin sallimissa laveissa rajoissa. Tenteistä ei kuitenkaan kannata missään ni-messä syksyllä vielä stressata, koska kuten moni vanha ja viisas on sanonut ja tulee sanomaan, jo-kaisesta tentistä pääsee läpi ennen valmistumista.

Phuksin kannattaa kuitenkin olla myös varo-vainen, sillä vaikka sanonta ”phuksia ei kuk-sita” elää yhä erityisesti käytöstavoiltaan harjaantuneiden pykälistien keskuudessa, on kor-viimme kantautunut huhuja muutamista vanhemmis-ta tieteenharjoittajista, ns. puumista (ja kolleista), jotka vaeltavat Pykälässä metsästäen meikattuine naamoi-neen tai rakkaudella sliipattuine hiuksineen pienriistaa.

Yleisvastaavat toivottavat mahtavaa alkavaa §-vuot-ta uusille ja vanhoille phukseille – tehdään siitä yh-dessä jälleen kerran unohtumaton! Syksyllä nähdään!

Yleisvastaavat: >>Kristian Krootila

>>Suvi Syvänen

41

Syksyllä nähdään!

36

PLUSSAA

+ Kiva keväänvihreä kansi+ Selkeä rakenne ja kirjoitustapa+ Lyhyet kappaleet ja juoksevat pykälänumerot sivujen laidoissa

MIINUSTA

- Juoni ennalta-arvattava ja hieman junnaava - Melko pieneksi kirjaksi yllättävän painava

VAROITUS: SISÄLTÄÄ YKSITYISKOHTIA JUONESTA

124124552346346234613461346136

1345345087

02358712038571

023651203719

03825719023857129037851239

057123908571

23516827364893247129385123

7864236473269581726358976895734628

974652389756

82349756982347

56982347658

7102378423874

0319238470192837129356

810234897123094

87123048

Kuntalaki - Tausta ja tulkinnat

Heikki Harjula & Kari Prättälä, Talentum 2007

Selkeys: * * * *Juoni: * * Kieli: * * * *

Teksti: Katariina Paakkanen

ETSI EROAVAISUUDET

Puuhasteltavaa Phuksille Puuhasteltavaa Phuksille

43

36

VAROITUS: SISÄLTÄÄ YKSITYISKOHTIA JUONESTA

124124552346346234613461346136

1345345087

02358712038571

023651203719

03825719023857129037851239

057123908571

23516827364893247129385123

7864236473269581726358976895734628

974652389756

82349756982347

56982347658

7102378423874

0319238470192837129356

810234897123094

87123048

Kuntalaki - Tausta ja tulkinnat

Heikki Harjula & Kari Prättälä, Talentum 2007

Selkeys: * * * *Juoni: * * Kieli: * * * *

Teksti: Katariina Paakkanen

Väritä hallituksen Ulkoasiainvastaava!

1. Pukeudu viininpunaisiin haalareihin. Kanna ne asen-teella!2. Jätä tentissä tyhjä paperi. Toki paperissa kuuluu silti olla lukuisia oma kuva- piirroksia, sydämiä ja nimikirjoi-tusnäytteitä.3. Koe Pykäläviikko!4. Nuku pommiin ja tule luennolle näyttävästi myöhässä. Kaatuminen portaissa on yleisesti koettu hyväksi keinoksi saada kaikkien huomio.5. Maista Pykälän Punssikahvia! Punschen kommer, pun-schen kommer…

6. Skippaa luentosarja ja suuntaa suoraan luentokuuluste-luun. Valita sitten äänekkäästi tyhmistä kysymyksistä.7. Löydä tiesi Pykälään useaan kertaan samana päivänä. Kaikki tiet vievät Pykälään!8. Maista Pykälän Wappuboolia. Nauti huumasta!9. Reputa luentokuulustelussa ja jatka samaan malliin uu-sinnassa. Samalla innokkuudella uudestaan vuoden pääs-tä!10. Ihastu toiseen oikkariin ja etene tarvittaessa pidem-mällekin.

11. Ole kirjastossa aamusta iltaan ja kehu ahkeruuttasi kai-kille, jotka jaksavat kuunnella.12. Ylläty noppien lukumäärästä. Missä ne on??13. Eksy väärään luentosaliin ja huomaa se vasta tunnin kuluttua luennon alkamisesta.14. Anna palautetta luentosarjasta. Mitä eikö siitä saanut-kaan leffalippuja??!15. Viittaa luennolla (huom. ei tarkoita samaa kuin twit-taa). Jos saat puheenvuoron niin päästä suustasi epämää-räinen äännähdys.

16. Koe Pykälän Spex ja nauti huumasta!17. Osallistu Pykälän toimintaan. Sinun panostasi arvoste-taan muuallakin kuin bileissä! 18. Putoa opintoputkesta ja ihmettele tilannetta. 19. Jaa eteenpäin opiskelijaviisauksiasi tutorina. Ei ole vä-liä onko roolisi virallinen vaiko epävirallinen. 20. Kirjoita Porthanian vessan seinälle ajatuksiesi helmi ja ihastele sitä aina uudestaan ja uudestaan pöntöllä istues-sasi.

21. Koe aamuluento krapulassa ja ihmettele luennon oik-karikatoa. Nauti olostasi! 22. Kokeile rohkeasti vilppiä opinnoissasi. Jos et kokeile nyt niin milloin sitten?! 23. Myöhästy deadlinesta ja selitä, että sinulla oli laillinen este.24. Hengaile oikkarikavereiden kanssa ja päivittele ei-oik-kareiden pykälän verran huonompia elämäntapoja.25. Koe epätavallinen excu. Ruumiinavauksesta on hyvä aloittaa!

26. Anna neuvoja lakiasioissa kavereille tai sukulaisille. Sinä olet paras asiantuntija! 27. Osta omat lakikirjat ja kanna niitä näyttävästi ympä-ri keskustaa. Hymyile leveämmin, kun kohtaat kateellisia katseita.28. Hyödynnä Pykälän jäsenetu. Saa apua vaatekriisiin, nachohimoon tai vaikkapa skumppajanoon. 29. Ole tiskin takana Pykälän bileissä. Ei ole väliä, mitä siellä teet ja kenen kanssa. 30. Käy päärakennuksessa. Kaikki luennot eivät ole Port-haniassa, vaikka niin luulet!

31. Koe Pykälän sitsitunnelma ja kilju MELLAN SUP!32. Tutustu osakunnan juristikerhotoimintaan ja huomaa

Jokaisen phuksin (phuksivuodella ei väliä!) tulee kantaa tätä listaa mukanaan ja pitää huolta siitä,

että kaikki kohdat tulee koettua. Muutoin vaarana on, että aika

oikiksessa on valunut hukkaan. Lista ei tietenkään ole tyhjentävä!

Nämä 100 asiaa haluat kokea oikisopintojesi aikana!

Väritykseen suositellaan käy-tettävän valmennuskursseilta tuttuja värikkäitä yliviivaus-tusseja!

Lähetä taiteellinen näkemyk-sesi skannattuna/kuvattuna osoitteeseen intervivos@py-kala.fi ja voita 10e lahjakortti toimistolle!

Puuhasteltavaa Phuksille Puuhasteltavaa Phuksille Teksti: Nanna Lampinen

jääneesi sinne pysyvästi. 33. Ompele itse haalarimerkki. Ihaile merkittä-vintä käsityönäytettäsi!34. Tee HOPS ja jätä se sitten hyödyntämättä.35. Kokeile tenttiakvaariota. Tunne olosi yksi-näiseksi ilman muita oikkareita.

36. Lue Lakimiesuutiset kannesta kanteen. Suuntaa heittosi sitten kohti paperinkeräystä!37. Unohda lyyrakorttisi kotiin. Tunne olosi hetken aikaa muuksi kuin opiskelijaksi. 38. Avaa opinto-opas. Sulje se ennen kuin pää-si on liian pyörällä! 39. Piirrä pykälämerkki. Harjoittelu tekee mestarin!40. Juokse Porthanian portaita ylös ja alas opiskelun riemusta!

41. Vieraile Pykälän toimistossa. Totea, että bi-leet taitavat sittenkin olla siellä toisessa Pykä-län tilassa.42. Mene luennolle kahvin kanssa. Muista läi-kyttää!43. Kadota opiskelumotivaatio. Etsi sitä kai-kessa rauhassa kaikkialta kaikenaikaa ja kaik-kien kanssa.44. Juo ja juhli ja juo ja juhli…45. Spämmää pykäläinfoon ja spämmää vielä uudelleen kertoaksesi, että olit vilpittömässä mielessä.

46. Ilmoittaudu tenttiin ja jätä saapumatta pai-kalle. Jää odottamaan, että vanhemmillesi soi-tetaan tapahtuneesta. 47. Opi ulkoa opiskelijanumerosi. Nimesi li-säksi se on ainoa asia, mikä tulee tentissä muis-taa! 48. Reissaa Kiljavalle ja koe mökkitunnelma kaikessa hienoudessaan!49. Käy opiskelijavaihdossa. Naapurimaita ei lasketa!50. Siivoa Pykälässä aamutunteina. Näytä ai-nakin siltä, että siivoat.

51. Reputa tentissä ja itke Porthanian vessassa. Sitten keksi sopiva selitys, miksi vika ei voi-nut ollut sinussa. 52. Hukkaa jotakin Pykälään. Mitä arvok-kaampi tavara/henkilö, sitä hauskempaa!53. Kirjoita oppimispäiväkirja. Anna luovuu-dellesi siivet!54. Tee oma kahvinjuontiennätyksesi.55. Etsi Kerttua Kallion baareista.

45

www.edilex.fiTILAUKSET JA LISÄTIEDOTwww.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • puh. 020 450 05

Editan Lakikirjat ovat monipuolinen työväline, joista löytää tarvittavan tiedon nopeasti. Kirjoissa olevat oikeustapaus-lyhennelmät, huomautukset ja viittaukset ovat erittäin hyödyllisiä ja hyvin toimitettuja.

“

“ Lakikirja on hyvin toimitettu ja tehokas työväline. Suosittelen Lakikirjaa syyttäjä-laitoksen käyttöön sen monipuolisen sisällön ja laajan toimituksellisen aineiston ansiosta.

APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ JORMA KALSKE VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

““

Lakikirjaopiskelijahintaan

- 40 %Kysy lisää

asiakaspalvelusta!

Sisältää kaiken oleellisen.

Puuhasteltavaa Phuksille56. Osallistu oikeustapauskilpailuun ja vie joukkueesi koh-ti voittoa.57. Ylläty tenttiarvosanasta.58. Vieraile Turussa ja tutustu paikallisiin. Mieluiten mui-hin kuin oikkareihin.59. Suuntaa kipeänä luennolle. Levitä virusbakteereja muil-lekin!60. Vieraile vankilassa. Mitä pidempi vierailu sitä hauskem-paa!

61. Kauhistu noppien lukumäärästä. Mistä näitä oikein tu-lee??62. Osallistu seminaariin Pykälässä. Olet pykälän verran viisaampi sen jälkeen!63. Koe kesätentti! Aurinko ja tenttikirjat sopivat hyvin yhteen.64. Tanssi ja laulaVolgaa. Koe yhteenkuuluvuuden riemu!65. Tulosta tulostuskiintiösi tyhjäksi. Mitä enemmän pape-riliuskoja, sitä hauskempaa!

66. Unohda ilmoittautua tenttiin. Iloitse, että luit monta viikkoa turhaan. 67. Osallistu vuosijuhlaan. Nauti glamourin loisteesta!68. Tutustu Pykälän lattiatasoon ja selvitä kosteusvaurioi-den lukumäärä.69. Nukahda tenttikirjan päälle. Tiedot siirtyvät kyllä pää-häsi silläkin tavoin! 70. Jonota pitkään Unicafessa ja huomaa sitten, että toinen-kin lyhyempi jono olisi ollut koko ajan tarjolla.

71. Jää pyörimään Porthanian oviin. Ole kuin pikkulapsi karusellissa!72. Poistu luennolta näyttävästi kesken kaiken. Kilju ”Hal-leluja!” ja lennä ovesta ulos.73. Päivitä statuksesi luennon aikana. Kaikki haluavat tie-tää, että olet luennolla!74. Mene innokkaana luennolle ja huomaa, että luento on peruttu. 75. Ole hukassa. Mieluiten Hukkaputkessa ja muuallakin!

76. Käy työhaastattelussa asianajotoimistossa. Toivo, että ai-kaisempi työkokemus , kielitaito ja atk-taidot riittävät kah-vinkeittäjän tehtävään. 77. Tykkää Pykälästä Facebookissa.78. Kyseenalaista oikkaristatuksesi ja mieti muita uravaih-toehtoja.

79. Kokeile lakikirjabingoa. Arvaa ja voita!80. Laske pulkalla Ulliksella. Laskiainen tai vappu, ajan-kohdalla ei ole väliä!

81. Pidä omaa lomaa kesken lukuvuoden. Opinnot voivat aina odottaa, elämä ei!82. Koe oikkarielämää maalla ja merellä eli lähde risteilylle!83. Ota opintolainaa. Varaa lentoliput unelmiesi kohtee-seen!84. Sammu Pykälään. Ihmettele myöhemmin ketkä kaikki vierestäsi löytyvätkään.85. Koe mielenkiintoinen HYY-kierros!

86. Pidä tenttikirjoja itselläsi eräpäivän yli .Nauti sakko-maksuista!87. Koe phuksivuosi!88. Muuta ja pidä tuparit! Kutsu paikalle vain oikkareita.89. Käy opintoneuvojan vastaanotolla juttelemassa ETAP-PI-asioista90. Nauti Pykälän kuumasta tunnelmasta. Hikoile!

91. Tee luentomuistiinpanoja. Pyydä myöhemmin kaveriesi muistiinpanot itsellesi 92. Huomaa, että sinulla on matti kukkarossa.93. Koe Unisportin ryhmäliikuntatunti. Muista omat oik-karikoreografiat!94. Hanki Pykälävaatteita. Pukeudu niihin mieluiten päi-vittäin.95. Tee oma juomaennätyksesi. Muista päihittää ainakin ka-verisi!

96. Koe Lakimiesliiton info. Nauti tarjoilusta!97. Muistele pääsykoekevättä lämmöllä. Aika kultaa muis-tot!98. Löydä valokuva itsestäsi Pykälän kuvagalleriasta.. Ker-ro kaikille, että sinulla taitaa olla kaksoisolento.

99. oma lisäys100. oma lisäys

Kun kaikki on koettu niin sitten alkaa tietysti uusi kierros!!

1. Thomas Wilhelmsson on yliopistomme...2. Jokasyksyinen musikaalispektaakkeli, jota pykälistit kokoontuvat joukolla tekemään.3. Tie, jonka puolelta Pykälän kerhotiloihin pääsee (ja jonne taksi kannattaa kutsua bileistä lähtiessä)4. Yliopiston uusi kirjasto tulee sijaitsemaan tässä rakennuksessa syksystä 2012 alkaen.5. Mannerheimintie 3 B, 5. krs on osoite, jossa sijaitsee Pykälä ry:n...6. Täällä pidetään valtaosa oikiksen luennoista, mm. Suomen Laki-salissa. Rakennus on kuuluisa myös haastavista pyöröovistaan.7. Pykälä-viikon huipentuma, juhlava tilaisuus jossa saa pukeutua parhaimpiinsa.8. Opintopisteen lempinimi, sama kuin eräällä lautapelivälineellä.9. Tämä vanhempi tieteenharjoittaja opastaa phuksinsa opiskelijaelämään ja tiedekunnan tavoille.10. Ahkerat phuksipistekorttien täyttäjät saavat tämän merkin ja ”arvonimen” vappuna.11. Syksyinen kaupunkisuunnistus, jossa phuksit pääsevät osoittamaan erinomaisuuttaan vanhemmille tieteenharjoittajille erilaisten tehtävärastien merkeissä. Voiteleminen sallittu!

Eikö tarpeeksi sanatehtäviä? Ristikosta lohtua!

Local talent. Global expertise.

White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP,

a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, corporations and undertakings.

Worldwide. For Our Clients. 38 Offices. 26 Countries.

whitecase.com

If you want to experience the challenge of working in a truly global law firm, then White & Case is your choice. Widely acknowledged as one of the strongest and most capable law firms in Finland, everything we do is shaped by our clients, by where they operate and the legal issues and challenges they face.

So if you are interested in further information about a career with a truly global outlook please visit: www.whitecase.com/careeropportunitieshelsinki

White & Case LLP is a leading global law firm with lawyers in 38 offices across 26 countries. Our lawyers in the Helsinki office focus on domestic and international capital markets, M&A, real estate and bank financing transactions.

Asianajotoimisto White & Case Oy, Eteläranta 14, FI-00130 Helsinki, FinlandTelephone: + 358 9 228 641Facsimile: + 358 9 228 64 228

LON0311077

Puuhasteltavaa Phuksille

1. rehtori

2. spex

3. Suvilahdenkatu

4. Kaisa-talo

5. toimisto

6. Porthania

7. vuosijuhla

8. noppa

9. tutor

10. pyk‰listi

11. phuksiaiset

Vastaukset

Ristikko

Krypto

Inter Vivos

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 12-16.30tel. +358 9 278 5003fax +358 9 278 5004

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.fi/osoitteenmuutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTAStina Europaeus +358 40 744 3545Jukka Riitamäki +358 50 343 5435Tero Rehula +358 40 843 298 SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

Ilmoitushinnat

2/1 väri 980€1/1 väri 630€ / 680€ **1/2 väri 360€1/4 väri 200€

** takakannen ilmoitus

Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asi-akkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti ai-heutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virhees-tä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän pa-lauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kah-deksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käy-tön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Intuitiota? Parhaat kuuluvat joukkoomme

Pursuatko ideoita, kuinka soveltaa kaikki oppimasi käytäntöön? Etsitkö paikkaa,

jossa huipputiimi sparraa sinua näkemäänselkeän ratkaisun monimutkaisessakin

jutussa? Maailmanlaajuinen KPMG on juurisellainen. Tutustu meihin sivuillamme.

kpmg.fi

Harjoittelijaa veroasiantuntijan tehtäviinEtsimme nyt Helsinkiin

KPMG:n vero-osasto tuottaa innovatiivisia, laadukkaita ja selkeitä ratkaisuja yritysten vaativiinkin vero-ongelmiin. Verotoimeksiantomme vaihtelevat kertaluontoisesta välit-tömästä neuvonnasta pitkäjänteiseen verostrategioiden suunnitteluun. Palvelukokonaisuuteemme kuuluvat kaikki yritys- ja henkilöverotuksen tehtävät. KPMG:n tehokkaan kansainvälisen verkoston edut sekä maailmanlaajuisen tuotekehittelyn tulokset ovat aina asiakkaidemme saatavil-la. Saat ainutlaatuisen tilaisuuden päästä työskentelemään avustavien veroasiantuntijan tehtävien pariin loka-joulu-kuun ajaksi (3 kk). Avustava veroasiantuntija osallistuu laaja-alaisesti veropuolen tehtäviin asiantuntijoidemme kanssa. Tarjoamme Sinulle haasteellisen ja mielenkiintoi-sen tehtävän suuressa kansainvälisessä organisaatiossa.

Katso kilpailumme FB-sivuiltamme. Kutsu kaverisikin mukaanja voita lisää luksusta opiskelijaelämään.

Työssä menestyminen edellyttää 3-5 vuoden kauppatietieteiden, oikeustieteiden tai AMK-puolen opintoja. Olet suuntautunut opinnoissasi vero-oikeuteen, yritysjuridiikkaan, rahoitukseen tai laskentatoi-meen. Edellytämme Sinulta analyyttista päättelykykyä, halua oppia uutta, hyviä sosiaalisia taitoja, reippautta ja joustavuutta. Erinomainen suullinen ja kirjallinen suomen ja englannin kielen taito ovat välttämättömyys tehtävässä. Ota haaste vastaan ja liity joukkoomme.

Perehdytämme uudet työntekijämme KPMG -maailmaan.

Harjoittelu on palkallinen, määräaikainen työsuhde ja työt alkavat lokakuun alussa.

Tutustu tarkemmin tehtäviin ja täytä hakulomake viimeistään 17.8.2012 www.kpmg.fi /rekrytointi -sivuilla. Toimi nopeasti!

Pykälän jäseneduistaPykälän yrityssuhdevaliokunta on nähnyt ke-väällä paljon vaivaa jäsenetujen hankkimiseksi pykälistien iloksi. Työ onkin poikinut hedelmää ja Pykälälle on syntynyt useiden erilaisten yri-tysten kanssa sopimuksia, jotka takaavat alen-nuksia Pykälän tarralla varustettua opiskelija-korttia asioinnin yhteydessä vilauttaville. Tällä hetkellä pykälisti muun muassa syö brunssin ja jogurttijäätelön, hankkii mittatilauspuvun sekä bailaa kesäkeskiviikot Cuban Wednesday After Workissa halvemmalla kuin muut. Täyden lis-tan voimassa olevista jäseneduista löydät osoit-teesta:

www.facebook.com/pykalajasenedut

Tykkäämällä fb-sivusta saat news feediisi tiedot uusista eduista. Myös Pykälän nettisivt päivite-tään ajan tasalle jäsenetujen osalta kesän aikana, joten niitä kannattaa seurata, jos feisbuukkaus ei nappaa.

Pykälä ry:n yrityssuhdevaliokunnan puolesta

Sonja LassilaYSV:n puheenjohtaja

Oikkarit.fi – mikä se on?

Oikkarit.fi on Suomen La-kimiesliiton perustama si-vusto, jonka kohderyhmänä ovat oikeustieteen opiskelijat. Ideana on yksinkertaisesti koota yk-sille sivuille kaikki se tieto, mitä oik-kari voi tarvita opintojensa aikana liitty-en työhön, Lakimiesliiton jäsenetuihin ja opiskelijoiden yleiseen edunvalvontaan. Kaik-ki pähkinänkuoressa, tietenkin.

Sivustolla on kolme yläkohtaa: jäsenedut, työ-elämä ja oikkarin asialla. Näistä ensimmäinen tutustuttaa kävijän niihin etuihin, jotka opis-kelijalla on käytettävissään hänen liittyessään Lakimiesliittoon. Näiden joukossa on niin kou-lutustapahtumia, apurahoja kuin yhteistyö-kumppaneiden tarjoamia rahamääräisiä etuuk-siakin. Työelämä- puolella annetaan vinkkejä työnhakuun ja työsopimuksen solmimiseen ja julkaistaan Lakimiesliiton vuosittaiset palkka-suositukset opiskelijoille. Oikkarin asialla- koh-dassa kerrotaan ennen kaikkea Lakimiesliiton, mutta myös Akavan suorittamasta edunvalvonnasta.

Näiden osakokonaisuuksien lisäksi sivustolla tiedotetaan myös Lakimiesliiton ajankohtaisista tapahtumista ja uuti-sista ja oma osionsa löytyy myös blogikirjoituksille. Sivus-ton käyttäjät voivat puolestaan foorumeilla keskustella miel-tään polttavista asioista tai vaikkapa ilmoittaa myytävästä omaisuudestaan.

Katso lisää www.oikkarit.fi

53

Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on!

http://www.pykala.fi/intervivos-avaudu.php

Ahahahahaa hikoilkaa toimis-toissanne, minä vietän kesä-loman, OIKEAN kesäloman, ensimmäistä kertaa moneen vuo-teen! Aurinko tuu esiin..

- Lomailija

Miks näiden kesätenttien pitää olla keskellä kesää?

- Muffe

Antakaa citykanien elää!

- kesävosu

Aaaaaarrrgghhh!!Miksei tapahtumakalenterissa oo kevätkauden päättäjäisiä?? Haluun tietää kuinka pian vi-kan tentin jälkeen pääsen vetää per***et!! :O

-bilehile

Tenttiaamu

by Alfred Stålhammar

Tänään kuorsaten nukuin pommiin,kun eilen yöllä,hukuin rommiin.Kovalla työllä pääsin aamuna ulos,kalpeena haamuna,hylsy on tulos.

Mulla menee erittäin hyvin.

- Onnistuja

Ja uudet phuksit, älkää jonotta-ko/ostako bileisiin lippuja, JOS ETTE OLE MENOSSA/OLETTE LÄHDÖSSÄ POIS ENNEN KUN NE ALKAA/EI NYT VAAN JAK-SA JUODA!!!1 S*****a.

- Kyylä

Kivaa että on tällainen palsta mi-hin saa kirjoittaa vaikka ei ole mitään sanottavaa

- Opintoputki

Julkinen Runosuoli

Rahat loppu.

- jope

Ota tilanne haltuun.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Pitäisiköhän kaikkien oikistyttö-jen mennä antamaan Kekkoselle pusuja lohdutukseks ;)

- hihi <3

Kuka oikeasti jaksaa lukea joihin-kin kesätentteihin? Eikö parem-paakin tekemistä löydy? Todel-la rasittavaa kun omatkin kaverit ensin ryyppää koko lukuvuo-den ja sitten ihmettelee missä ne opintopisteet on.. Ja seuraavaksi valitetaan siitä, kun ei ole rahaa eikä ehdi käymään kesällä töis-sä. Hoitakaa hommat hyvin niin ehditte vaikka lomailla. Siinä voi sitten ottaa lasillisen kuohuvaa hyvällä omalla tunnolla.

- Voittaja

Hiljaisesta alusta huolimatta perho-nen ei ole voinut olla huomaamatta, että Pykälän hallituksessa on ollut liikkeellä hieman tietynlaista suti-naa. Nimittäin Pykälän ja Codexin välit ovat lämmenneet ilmeisen pal-jon Pykälän hallituksessa istuvan uroon aloitteesta, ja puolivirallisesti heidän kohdallaan voidaankin pu-hua jo pariskunnasta. Hieman hil-jaisemmalla juorupohjalla liikutaan valitettavasti siinä, mitä onkaan ta-pahtunut sen jälkeen, kun eräs Py-kälän hallituksessa aikanaan vaikut-tanut vaikuttava neitokainen saapui takaisin ulkomaan etapiltaan. Säpi-nää näytti heti syntyvän ja juttu läh-tevän käyntiin ihanan sutjakkaasti erään hallituksessa istuvan phuksi-komistuksen kanssa, mutta perhosen harmiksi kyyhkyläisten tämänhetki-sistä sävelistä ei ole tarkempaa tietoa. Perhonen on luonnollisesti hyvin harmissaan tällaisesta epätietoisuu-den tilanteesta.

Tänä vuonna järjestyksessään en-simmäisessä ”Oikkari tekee hyvää” –tapahtumassa sattui ja tapahtui. Perhonen havaitsi eriskummallisia ilmestyksiä mm. erään phuksiuroon toimesta, joka viime Sonniaisissa teki moneen varmasti lähtemättömän vaikutuksen. Testosteronitasot ei-vät nähtävästi ole edelleenkään las-keneet, sillä edes aivan käsittämätön

määrä alkoholia ei lamauttanut tätä sonnia, joka uhkui nuoruuden intoa ja jaksamista hyvinkin sekavasta ti-lasta huolimatta. Alkoholin vaiku-tus saattoi illan huumassa aiheuttaa ajoittain hienoisia tasapaino-ongel-mia, mikä ei jäänyt tapahtumaan osallistuneilta huomaamatta. Samai-sessa tapahtumassa oli lempeä ja he-kumaa ilmassa myös jatkoilla Na-mussa – edustajistoryhmä HELP:in voidaan sanoa olleen jonkin verran tavallista lähempänä Pykälän urhei-lutoimintaa ainakin seuraavan yön ajan. Perhonen jää innostuneena odottamaan, vieläkö rakkaus ottaa ja leimahtaa uudemman kerran näiden nuorukaisten välillä.

Niin tulevien phuksien kuin Pykä-lä ry:n valmennuskurssihenkilökun-nan kevään kruunasivat iki-ihanat pääsykoebileet, joita myös voi luon-nehtia hetkeksi, jolloin viimeistään kurssilaiset, opettajat ja tutorit sekä muu valmennuskurssihenkilökunta pääsevät sitoutumaan toisiinsa mitä antautuvimmilla tavoilla. Perhosen korviin on kantautunut kutkutta-vaa tietoa muun muassa erään use-ampana vuotena valmennuskursseil-la opettaneen historiaakin tuntevan hurmurin edesottamuksista. Hänen on havaittu käyttäneen viettelyvoi-maansa ja elämänkokemustaan illan aikana parhaalla mahdollisella taval-

la, ja lopulta poistuneen juhlista vaa-lean neitokaisen kanssa. Tarina ei kerro mitä kaikkea tämä herrasmies on päässyt opettamaan tilaisuuden jälkeen, mutta perhosen toiveet ovat luonnollisesti korkealla.

Kyseisissä pääsykoebileissä on myös havaittu tavanomaisen yritteliäs-tä teekkariveljeskuntaa tavanomai-sella metsästysretkellään. Perhonen ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että neliöjuurien salat ja hurmaavat kantavuus- ja kaltevuuslaskelmat olisivat tällä kertaa olleet suurimman vaikutuksen tekijänä tapahtumapai-kalla. Perhonen ei tietenkään sulje mahdollisuuksia pois, mutta vaikut-taa siltä, että pölyttyminen pykälis-tien ja teekkarien kahden lajikkeen välillä jäi tällä kertaa vain haaveek-si. Harmillista sinänsä, mutta toi-vokaamme kaikki, että kumpaakin osapuolta lykästää tulevaisuudessa, ehkä jopa vielä tulevana syksynä! :)

Suurella <3:llä

Perhonen

PERHONEN

54

MISTÄ SEHELPOIMMIN

LÖYTYY

HAEOIKEUTTA

SIELTÄHELPOIMMIN

LÖYTYY

ARVOKKAIN TIETO OPISKELUSI TUEKSI HETI KÄYTÖSSÄSI — SUOMENLAKI.COM Uudistunut suomenlaki.com tarjoaa käyttöösi ajantasaisen ja monipuolisen Suomen Laki -hakupalvelun sekä tietoa alan ihmisistä, asioista ja ilmiöistä. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä vain Nelliportaalin kautta.

LAIN-SÄÄDÄNTÖ

ESITYÖTOIKEUS-

KÄYTÄNTÖOMA

SALKKU

KIRJATLAIN-

SÄÄDÄNTÖ

ESITYÖTOIKEUS-

KÄYTÄNTÖOMA

SALKKU

KIRJAT

Alkukesä on ollut valitettavan sateista ja hiljaista aikaa, eikä paljoakaan ole vielä ehtinyt tapahtua. Jopa aikaisempina vuosina niin hedelmälliset Kevätkauden päättäjäiset olivat Perhosen havainnointien perusteella yllättävän hiljaiset. Mutta Perhonen on erittäin luottavainen, että kyseessä on vain hieman tyyntä myrskyn edellä. Tulevasta syksystä on uusine phukseineen sekä kunnolla latautuneiden vanhempien tieteenharjoittajien toimesta tulossa varsin vauhdikas ajanjakso, joka on varmasti täynnä lempeä ja rakkautta sekä kaikkea niihin liittyvää kommellusta.

Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

from the most senior lawyer down to the youngest’’

‘‘Excellent quality

* Quote according to Chambers Global 2011, The World’s Leading Lawyers for Business.

Working at Dittmar & Indrenius is a continuous learning experience.

For more information, please contact HR Manager Mirka Palm: mirka.palm@dittmar.fi.Read about the D&I Trainee Program: www.dittmar.fi/careers.

*