inter vivos tulevaisuus. 5/2002

iv502_4.indd 1 10.12.2002, 18:30:12

Helsinki • Turku • Maarianhamina • www.hannessnellman.fi

Yritykset eivät tee työtä. Ihmiset tekevät.Kuten kaikki yritykset, myös asianajotoimisto on yksilöidensä sum-

ma. Siksi henkilökuntamme – sen persoonallisuus, asiantuntemus ja

kokemus – on ensiarvoisen tärkeä asia. Asianajotoimisto Hannes

Snellman on transaktiotoimisto, jonka toiminta-alueet ovat yritys-

järjestelyt, teknologia, rahoitus ja pääomamarkkinat sekä riitojen

ratkaisu ja insolvenssi. Toimistoissamme Helsingissä, Turussa ja

Maarianhaminassa työskentelee yhteensä n. 200 henkilöä.

Seuraava Trainee-jakso lähestyy!Toimistomme trainee-ohjelman mukaisesti otamme 8-10 harjoittelijaa

kolme kertaa vuodessa Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan.

Neljän kuukauden jakson aikana opintojensa loppuvaiheessa olevat

oikeustieteen opiskelijat voivat tutustua asianajajan työhön ja liikeju-

ridiikan monipuolisiin tehtäviin. Otamme myös yhden KM laki-

miesharjoittelijan, jolla on mahdollisuus tutustua lähemmin Know-

ledge Management -toimintoon. Jokaisen harjoittelijan tukena on

henkilökohtainen tutor.

Oletko kiinnostunut? Seuraava harjoittelujakso on toukokuun alusta

elokuun loppuun. Lähetä hakemuksesi liitteineen (CV, kopiot opin-

torekisteriotteesta, työtodistuksista sekä ylioppilastodistuksesta)

20.1.2003 mennessä osoitteella Asianajotoimisto Hannes Snellman

Oy, PL 333, 00131 Helsinki. Merkitse kirjekuoreen "Trainee touko-

kuu 2003". Lisätietoja antaa HR-koordinaattori Nina Sveholm, puh.

(09) 2288 4295, nina.sveholm@hannessnellman.fi. Voit myös käydä

tutustumassa kotisivuihimme: www.hannessnellman.fi.

iv502_4.indd 2 10.12.2002, 18:30:12

PÄÄKIRJOITUS

inter vivos

Sisältö 5/20023 Pääkirjoitus4 Tulevaisuudesta eli

säännelläänkö taloutta, sosiaalipolitiikkaa vai rikollisuutta

7 Tulevaisuus — konventilla vai ilman

8 Bonus Pater Familias: ! Pykälän tarkoitus

10 Tuoppituomarit 10 vuotta —olutta, olutta ja olutta

13 Experto Credite:! Häivähdys menneestä, katsaus tulevaan

14 Ajatuksia elämästä ja vähän muustakin, osa femma

16 Inspehtori

20 Elämää Välimeren rannalla

23 Hyytäviä mahdollisuuksia:! Haku päällä

25 Syyskokouksessa.

30 Yleisvastaavan

niksinurkka: ! 2002

Kolmastoista vuosikerta, 5/2002www.pykala.fi /intervivosintervivos@pykala.fi

JULKAISIJA | Pykälä ryPÄÄTOIMITTAJA | Leena Mäkipää

Muut kirjoittaja- ja julkaisijatiedot sivulla 31.

KANNEN KUVA | Leena Mäkipää

Jännittää. Jännittää niin pirusti. Vuosia mittarissa 23 ja kaikki ovet niinsa-notusti avoinna. Jotenkin vaan tuntuu, että osa niistä on jo salavihkaa al-kanut sulkeutua. Ei kai mikään kolahda kiinni, ennen kuin olen ehtinyt

kurkata sisään?

Kun 5-vuotiaana tyttönä leikin takapihalla seikkailijaa, tulevassa huoletti lähinnä se, ettei kai äiti jo tuu huutamaan sisälle. Joskus mielessä pyöri seuraavan aamun Korkeasaaren reissu, mutta pääasiassa elämä oli täs-

sä ja nyt. Karkkipäivä tai ei. Saankohan nimpparilahjaksi Barbille uuden he-pan? Ajatukset kiinnittyivät tulevaan lähinnä synttäreitä odotellessa ja tietys-ti myös silloin, kun ensimmäiset Anttilan joulumainosläpyskät kolahtivat pos-tiluukusta.

Koulu toi aikanaan kokeet ja läksyt, mikä väistämättä edellytti ainakin jonkinasteista suunnittelua. Jos ei muuta, niin piti keksiä hyvä selitys sille, missä oli edellisenä päivänä, kun muut pakersivat luokassa mati-

kan kokeen kimpussa. Jossain vaiheessa isovanhemmat alkoivat kyyneleet sil-missä kysellä: ”mikäs pikku-Leenasta tulee isona?” Eläinlääkäri tai balettitans-sija, mietin.

Yläaste ja suurin osa lukiosta kuluivat vielä onnellisesti päivästä päivään -mentaliteetin vallitessa. Tulevaisuudensuunnitelmia kyseltiin jo use-ammin sukukokouksissa. Kavereiden kanssa mietittiin, mitä lukion jäl-

keen eteen. Itse aloin odottaa kauhun sekaisella innostuksella sitä aikaa, jolloin ei tarvitsisi istua kasista neljään koulussa, vaan voisi itse määrätä päivänsä — ja tulevaisuutensa. Elämä oli tähän asti rullannut omalla (vanhempien ja opetta-jien ohjaamalla) painollaan, eikä itse ollut juuri tarvinnut huomisella päätään vaivata.

Yliopiston ovet avautuivat, ja Uusi Elämä alkoi. Tai no sama vanhahan se oli, mutta jotenkin omempi. Paljon vapautta, mutta hyvin paljon myös vastuuta itsestä ja päätöksistä. Kaltaistani suunnittelijaa huimasi ajoit-

tain, kun koetti päättää, mihin sitä elämässään suuntaisi. Suunnittelu hiveli nuorta egoa. Minä päätän, mikä Minusta tulee ja milloin.

Samaan aikaan hämmentää; sitä pitäisi olla kohta aikuinen. Joka puolel-la hehkutetaan lukemattomia mahdollisuuksia ja avoimia ovia, ja samalla pitäisi olla jo jotain. Miten voi olla jotain, jos pitää olla kaikkea? Hui.

15-vuotiaan silmissä kaikki 23-vuotiaat oli-vat täysin aikuisia, mutta kuinkas sitten kä-vikään? Eipä tunnu omassa mielessä aikui-

nen ikä. Muttamutta. Hyvä niin. Eivät ne ovet tai-da niin helpolla lukkoon lämähtääkään. Ellei niitä omalla jääräpäisyydellä ja yksisilmäisyydellään tuup-paa kiinni. Tulevaisuus on ihan oikeasti avoin. Kaik-ki on mahdollista. Juuri tämä eli oma mieli, pääkop-pa, ajattelu minut vielä joskus jonnekin vie. Niinpä nappaan kimpsut ja kampsut kainaloon ja jätän In-

ter Vivoksen uuden luotsin hoiviin. Kii-tos ja kumarrus IV:n toteuttami-seen osallistuneille. Onnellisuut-ta tulevaan!

iv502_4.indd 3 10.12.2002, 18:30:13

TulevaisuudestaARI NIEMINENOIKEUSSOSIOLOGIAN TUTKIJA JA TUNTIOPETTAJA

Käsityksemme historiallisen ajan luonteesta vaikuttaa oleellisesti niihin mieli-

kuviin, joita meillä on tulevaisuu-desta. Käsitykseni on, että yleisesti vallalla olevassa kehitysuskoisessa historianfi losofi assa lähdetään siitä oletuksesta, että historiallinen ai-ka koostuu erillisistä ajanjaksoista, epookeista, ja että seuraava ajan-jakso on aina parempi kuin edelli-nen. Näin moderni maailmanhis-toria etenee ihmiskunnan edistyes-sä ja kehittyessä. Kutsun tätä his-torianfi losofi aa tässä kirjoituksessa historian nakkimalliksi (eri ajan-jaksot ovat kuin toisiinsa sidottu-ja nakkeja). Nakkimalli saa ilma-uksensa monissa politiikan ja ar-kipäivän käsityksissä. Voidaan esi-merkiksi ajatella, että yhteisölliset sosiaaliset suhteet (alempi kehitys-taso) kuuluvat esimoderniin aika-kauteen, kun taas modernissa yh-teiskunnassa kaupankäynti ja eri intressien rationaalinen sovittami-nen toisiinsa (ylempi kehitystaso) muodostaa hallitsevan sosiaalis-ten suhteiden muodon. Saatetaan myös ajatella, että seuraava tieto-tekniikan, kännyköiden tai ”tie-toyhteiskunnan” kehitysvaihe on parempi kuin edellinen vaihe. Tai voidaan olettaa, että kasvava nuo-ri sukupolvi on edeltävää sukupol-vea älykkäämpi, moraalisempi ja kätevämpi.

Toinen vaihtoehtoinen tapa tar-kastella historiallista aikaa on läh-teä siitä, että historia jakautuu kyl-

lä toisistaan erotettavissa oleviin ja toinen toistaan seuraaviin ajanjak-soihin, mutta että ajanjaksot eivät erotu toisistaan kuten nakit, vaan koska eri ajanjaksojen aikana eri-laiset tendenssit painottuvat eri tavalla. Tästä näkökulmasta lähti-en modernia yhteiskuntaa ei ero-takaan esimodernista yhteiskun-nasta yhteisöllisyyden puuttumi-nen, vaan se, että modernissa yh-teiskunnassa yhteisöllisyyden, kau-pankäynnin ja intressien yhteen-sovittamisen välillä vallitsevat eri-laiset suhteet ja painotukset kuin esimodernissa yhteiskunnassa. Ei-kä seuraava tietotekniikan, känny-köiden ja ”tietoyhteiskunnan” ke-hitysvaihe olekaan välttämättä pa-rempi tai edes kovin erilainen suh-teessa aikaisempiin muotoihin. Sa-maa suhteellistamisen ajatusta voi-daan soveltaa myös sukupolviin, ehkä seuraava sukupolvi ei olekaan juuri sen kummempi kuin edelli-nenkään.

Tendenssien analysointia korosta-vassa historiankäsityksessä on kol-me keskeistä piirrettä: ensinnäkin aika etenee lineaarisesti. Toiseksi, vaikka ajanjaksot seuraavat toisi-aan, ne eivät erotu toisistaan niin kategorisesti kuin nakkimallissa. Kolmanneksi, vaikka aika etenee-kin lineaarisesti, vanhat tendens-sit voivat tulevaisuudessa hyvin pa-lata takaisin historian näyttämölle. Seuraavaksi pyrin soveltamaan yllä esiteltyä historian tendenssimallia oikeussosiologiseen tutkimukseen.

Tarkasteltaessa talouden ja sosi-aalisten suhteiden oikeudellista sääntelyä eräs keskeisiä kysymyk-siä on, painotetaanko sääntelys-sä talouden, työn ja työsuhteiden sääntelyä, sosiaalipolitiikkaa vai kriminaalipolitiikkaa. Tässä suh-teessa historiasta voitaneen löytää ajanjaksoja, jolloin on painotettu enemmän joko talouden sääntelyä, sosiaalipolitiikkaa tai kriminaali-poliittisia toimia. Nähdäkseni nä-mä sääntelyn alueet muodostavat jatkumon siinä mielessä, että jos talouden ja työllisyyden sääntely epäonnistuu (työttömyys ja köy-hyys lisääntyvät) tarvitaan korjaa-via sosiaalipoliittisia toimia (tu-kea köyhille ja työttömille), joiden epäonnistuessa (rikollisuus lisään-tyy) jäljelle jäävät kriminaalipo-liittiset toimet (kontrolli ja erilaiset rangaistukset). Toisin sanoen pa-ras tapa ehkäistä sosiaalisia ongel-mia olisi talouden ja työllisyyden sääntely siten, että sosiaalipoliitti-sen ja etenkin kriminaalipoliittisen sääntelyn tarve minimoituisi. Va-linnat näiden oikeudellisen sään-telyn tendenssien välillä ovat luon-nollisesti myös vanhoja sosiaalifi lo-sofi sia kysymyksiä. Esimerkiksi ta-loudellisen liberalismin kannatta-jat suhtautuvat perinteisesti kiel-teisesti sellaiseen sääntelyyn, joka työllisyyden ja sosiaalisten uudis-tusten nimissä puuttuu yritysjoh-don toimintavapauteen.

Nyt näyttää siltä, että yksi keskei-nen tulevaisuuden kysymys on,

eli säännelläänkö taloutta, sosiaalipolitiikkaa vai

rikollisuutta?

4

iv502_4.indd 4 10.12.2002, 18:30:16

Luotuja kulkemaan – sinäja Visa ElectronNordea Pankin Visa Electron -kortti on kulkurin kelpo matkakumppani. Sillä nostatkäteistä ympäri maapalloa yli 120 maassa.Tilisi saldo tarkistetaan jokaisen noston jaoston yhteydessä. Siksi se on aina reaaliajassa.Hanki itsellesi oma Visa Electron jo tänään.www.nordea.fi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

millä tavalla yllä esiteltyjä säänte-lyn tendenssejä painotetaan. Tämä on mielenkiintoinen oikeussosio-loginen tutkimuskohde ja poliitti-nen kysymys. Koska sekä Euroo-pan maanosa että maailma koko-naisuutena ovat viime vuosikym-meninä enenevässä määrin integ-roituneet, niin kysymys säänte-lyn eri alojen painottamisesta kos-kee kansallisvaltioiden lisäksi myös EU:ta ja maailmaa kokonaisuute-nakin.

Mielenkiintoinen kysymys nousee globalisoituneen maailman eri hal-lintotasojen säätelyn tendenssien yhteensopivuudesta. Miten eri hal-lintotasojen väliset suhteet järjesty-vät, jos globaalilla tasolla koroste-taan vapaata markkinataloutta ja kontrollia (vrt. Yhdysvaltojen ja

eri ryhmien väliset konfl iktit, joi-ta on pyritty tulkitsemaan ”terro-rismin vastaisen sodan” yhtenäistä-västä viitekehyksestä käsin.), EU:n tasolla EU:n kilpailukykyä ja kan-sallisella tasolla talouden ja työelä-män sääntelyä? Eri sääntelyn taso-jen välille voi kehittyä monenlai-sia suhteita. Tasot voivat täydentää toisiaan, ne voivat kilpailla keske-nään tai niiden väliset suhteet voi-vat olla ristiriitaisia.

Maailman lisääntyvästä integraa-tiosta seuraa se johtopäätös, että kysymystä oikeudellisen sääntelyn painopisteistä ja luonteesta ei voi enää tarkastella pelkkänä kansalli-sen tason kysymyksenä (kysymyk-senalaista on, onko näin tehty to-dellisuudessa aiemminkaan), vaan osana EU:ta ja maailmaa. Globaa-

lilla tasolla etenkin seuraavat kysy-mykset näyttävät lähitulevaisuu-dessa tärkeiltä: kysymys globaalis-ta talouden sääntelystä ja globaa-leista työelämän normeista, kysy-mys mahdollisuudesta vaikuttaa globaaliin tulojen ja varallisuuden jakautumiseen sekä kysymys glo-baalista ihmisten kontrolloimises-ta eli globaalista kriminaalipolitii-kasta (vrt. EU:n ulkorajojen val-vonta ja Yhdysvaltojen ”terroris-min vastainen sota”). Edellä esitet-ty ajatus siitä, että menneisyys, ny-kyhetki ja tulevaisuus ovat erilais-ten tendenssien temmellyskenttä avaa sen mahdollisuuden, tulevai-suudessa sekä hyvät että pahat ten-denssin voivat uusiutua, joten ai-van passiivisesti näihin asioihin ei kannata suhtautua. "

”Nakkimalli saa ilmauksensa

monissa politiikan ja arkipäivän käsityksissä.”

Helsinki-SenaatintoriAleksanterinkatu 30

iv502_4.indd 5 10.12.2002, 18:30:16

iv502_4.indd 6 10.12.2002, 18:30:17

Tulevaisuus— konventilla vai ilman?

JUKKA PALOHEIMOYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA

dostaa yhdistyksen jäsenistö, joka omilla valinnoillaan ja aktiivisuu-dellaan antaa suunnan lähitulevai-suuden toiminnalle; asioita mie-titään nykyopiskelijan näkökul-masta tulevia vuosikursseja unoh-tamatta. ”Tulevaisuuskonventin” toimeenpanevat elimet (hallitus ja valiokunnat) tekevät jatkuvas-ti päätöksiä, jotka kestävät vaik-ka kuinka tiukan tarkastelun. Li-säksi erityiset toimikunnat käsit-televät yhdistyksen kannalta sel-laisia tärkeitä asioita, jotka vaativat hieman enemmän aikaa, kun mitä hallituksen tai valiokuntien jäsen-ten kalenterista löytyy.

Osoitus Pykälän tulevaisuuteen suuntaavasta toiminnasta on saa-tu viimeksi 27.11.2002 pidetys-sä syyskokouksessa, jossa on valit-tu uudet jäsenet yhdistyksen hal-litukseen. Lämpimät onnittelu-ni kaikille valituille. Mikäli olisin ehtinyt, olisin esittänyt EU:n tu-levaisuuskonventin puheenjohta-jalle kutsun saapua Pykälän syys-kokoukseen toteamaan, kuinka asioita voidaan hoitaa mallikel-poisesti. Monsieur Valery Giscard d’Estaing lienee tervetullut seuraa-viin syyskokouksiin, mikäli anoo asianmukaisesti läsnäololupaa ja se hänelle myönnetään…

Poikkeama lähimenneisyyteen. Tä-mä on viimeinen kirjoitukseni yh-distyksen puheenjohtajan roolis-sa. Kuten jo tehtävään suostuessa-ni aavistin, vuodesta tuli ikimuis-

toinen. Vuoden aikana olen saanut hyvän kuvan yhdistyksemme toi-minnasta ja voin todeta, että asiat ovat edelleen hyvässä mallissa. En-simmäisessä kirjoituksessani hai-kailemani kontaktit tuleviin kol-legoihin ovat myös toteutuneet: olen kuluneen vuoden aikana ol-lut siinä etuoikeutetussa asemassa, että olen päässyt tutustumaan lu-kuisiin tuleviin juristeihin, joiden kanssa törmäämme varmasti työ-elämässä myöhemmin.

Valmistuneen lakimiehen silmin tarkasteltuna yhdistys toimii sekä sääntöjen edellyttämällä tavalla, että erittäin vireästi ja tulevaisuu-sorientoituneesti. Lisäksi on to-dettava, että yhdistys — vaikka se niin moderni onkin — ei ole on-neksi unohtanut vuosien saatossa muodostuneita traditioitaan, vaan osoittaa toiminnassa edelleen jat-kuvuutta monessa suhteessa. Täs-tä esimerkkinä mainittakoon Py-kälän olutkerho Tuoppituomarit, jonka vietti juuri kymmenvuotis-juhliaan prameissa, mutta maltai-sissa merkeissä. Takaisin nykyhet-keen. Yhdistys on myös ensi vuon-na erinomaisissa käsissä, sillä uu-deksi yhdistyksen puheenjohta-jaksi valittiin OTK, LL.M. Katja Pätiälä. Hänelle toivon menestys-tä tässä hauskassa tehtävässä vuo-delle 2003.

Menneestä vuodesta kiittäen

Jukka Paloheimo

Eräs suuri gallialaisen kylän päällikkö on todennut, että jokainen huominen on uu-

si eilinen. Rohkenen olla eri miel-tä Aladobixin kanssa — ainakin mikäli kyse on Pykälästä ja sen toiminnasta.

Päällisin puolin Pykälän toiminta tuntuu jatkuvan kuten ennenkin; mitä nyt silloin tällöin keksitään uusi teema bileille tai vastaavaa; suuret linjat näyttävät kuitenkin olevan kallioon hakattuja. Onnek-si tämä ei ole koko totuus. Ihan il-man suunnittelua ei yhdistys olisi voinut 67 vuotta porskuttaa.

Tulevaisuuskonventti á la EU

EU:lla on oma tulevaisuuskon-venttinsa, jonka puheenjohtajan lausuntojen sisältöä saadaan ih-metellä medioissa. On hassua to-deta, että lähes Metusalemin isän ikään ehtinyt kunnioitettu rans-kalainen valtionpäämies on asetet-tu konventin puheenjohtajaksi vi-sioimaan niiden henkilöiden tule-vaisuudesta, jotka tuskin ymmär-tävät sanaa tulevaisuuskonventti. Jotain on pielessä.

Pykälän omat visionäärit

Pykälässä asiat on hoidettu parem-min, sillä meilläkin voidaan katsoa olevan tulevaisuuskonventti eikä se ole vieraantunut jäsenistöstä. Py-kälän tulevaisuuskonventin muo-

7

iv502_4.indd 7 10.12.2002, 18:30:20

BONUS PATER FAMILIAS

Pykälän

JALMARI SASIHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Pykälä merkitsee ihmisil-le monia eri asioita. Erois-ta huolimatta on olemas-

sa yksi yhteinen asia, joka on toi-minnassamme ylitse kaiken. Syy, jota varten Pykälä on olemassa, opintoasiat.

Opintoasioiden ensisijaisena teh-tävänä on vaikuttaa Helsingin yli-opiston oikeustieteellisessä tiede-kunnassa suoritettavaan oikeus-tieteen kandidaatin tutkintoon. Hyvillä ja mielenkiintoisilla luen-noilla, pienryhmäopetuksella se-kä ajankohtaisilla tenttikirjoilla ja -vaatimuksilla on suora vaiku-tus tutkintomme laatuun ja arvos-tukseen. Tehtävää tavoitteiden saa-vuttamiseksi on vielä paljon, mut-ta onneksi yrityksestä ja yrittäjistä ei ole ollut puutetta.

Asemamme suurimpana oikeus-tieteen opiskelijoiden ainejärjestö-nä velvoittaa meidät kuitenkin laa-jentamaan opintoasiamme valta-kunnalliselle tasolle koulutuspoli-tiikkaan. Kun halutaan kuulla oi-keustieteen opiskelijoiden mielipi-de valtakunnallisissa asioissa, kään-nytään monesti suoraan Pykälän puoleen. Esimerkiksi tulevaa tuo-marinkoulutusjärjestelmää kom-mentoineessa seurantaryhmässä oikeustieteen opiskelijoita edus-ti Pykälä. Kyseinen edustuspaikka tuli oman aktiivisen toimintamme seurauksena.

Emme voi keskittyä vain ja ainoas-taan oman tiedekuntamme asioi-hin. Bolognan prosessin seurauk-sena tuleva kaksiportainen tut-

kintomalli mahdollisine tutkinto-nimikemuutoksineen on kaikkia oikeustieteilijöitä koskeva uudis-tus. Tuleva välitutkintomalli aset-taa meidät uuteen asemaan, jos-sa etäisenä vaarana voi olla alem-man tutkinnon koulutusoikeuden myöntäminen ammattikorkeakou-luille. Åbo Akademi ja Joensuun yliopisto ovat toistuvasti pyrkineet lisäämään oikeustieteellistä koulu-tusta omissa korkeakouluissaan. Joensuu on julkaissut tutkintomal-liesityksen, jonka avulla he koulut-taisivat kandidaattien sijaan juri-disia erityisosaajia. Lisäksi oikeus-tieteen tulevasta koulutustarpees-ta on tekeillä tutkimushanke, joka julkaistaan ensi vuoden alussa. Nä-mä kaikki toimivat esimerkkeinä asioista, joihin Pykäläkin on vel-

§

8

iv502_4.indd 8 10.12.2002, 18:30:22

veja. Teitä on tänä vuonna ollut to-della monta. Tunnen olleeni etuoi-keutetussa asemassa, kun olen saa-nut viettää vuoden kanssanne. Tei-dän vuoksenne olen voinut tuntea olevani kuin Peter Pan, poika, jo-ka ei koskaan aikuistu. Seuraavak-si minun on kuitenkin suunnat-tava huomioni opintoihini, etten tunne olevani poika, joka ei kos-kaan valmistu.

Erittäin suuret kiitokset kaikille vuodesta 2002.

voitettu ottamaan kantaa joko yk-sin tai yhdessä muiden sisarjärjes-töjen ja Lakimiesliiton kanssa.

Opintoasiat eivät välttämättä tun-nu kaikkein mielenkiintoisim-milta. Itse asiassa ne voivat mo-nesti vaikuttaa hyvinkin kuivilta. Ne ovat kuitenkin toiminnallam-me ensiarvoisen tärkeitä. Tämän vuoksi toivon, että käytätte hyväk-si tänä vuonna luotua mahdolli-suutta antaa palautetta joko www-sivuilta löytävällä lomakkeella tai Porthanian viidennessä kerrokses-sa olevalla palautelaatikolla. Kir-joittakaa mielipiteenne luennos-ta, tentistä tai koulutuspolitiikas-ta ja saattakaa se opintovaliokun-nan tietoon.

Vuoden alussa asetin itselleni kak-si tavoitetta: älä pelaa korttia hal-lituksen kokouksessa, kun opinto-vastaava puhuu, ja yritä osallistua niin moneen yhdistyksen tapah-tumaan kuin mahdollista. Toivon täyttäneeni kyseiset vaatimukset.

Kulunut vuosi on ehdottomasti ollut elämäni antoisin. Pykälä on osoittanut olevansa yhä suurin ja kaunein. Kiitokset tästä kuuluvat hyvin monella taholle. Olen pa-hoillani, että lukumääränne vuok-si en välttämättä pysty tai muista kiittää teitä kaikkia kasvotusten. Haluankin kiittää hallitustoverei-tani, valiokuntalaisia, virkailijoita, toimikuntalaisia sekä kaikkia aktii- Jallu

tarkoitus

9

iv502_4.indd 9 10.12.2002, 18:30:22

ANTTI KORHONEN

Vuosi 2002 on ollut erittäin tärkeä eräälle Pykälän ker-hoista. Nimittäin sille kai-

kista kauneimmalle ja viisaimmal-le — Tuoppituomareille. Tuo Py-kälän legendaarinen olutkerho on täyttänyt tänä vuonna 10 vuotta. Konttausikä on siis jo aikaa sitten ohitettu — vaikkei sitä aina jäsen-ten käytöksestä uskoisi — ja mur-rosikäkin tekee tuloaan.

Historian hämärissä

Syyslukukauden 1992 aikana vi-rinnyt idea olutkerhon perusta-misesta sai konkreettisen muodon puotinharjulaisessa kerrostalohuo-neistossa pidetyssä maisteluillassa loppuvuodesta 1992. Tuolloin ar-vioitavina olivat Mack’s Öl, Carls-berg, Tuborg ja Lapin kulta. Tässä perustamiskokouksessa läsnä olivat Jyrki Arjanne, Kai Haarma, Juk-ka Paloheimo, Thomas Paulus ja Vesa-Jaakko Rantala. Kokouksessa oli oluen lisäksi esillä useita vaih-toehtoja kerhon nimeksi. Lopuk-si valinta tehtiin Vierteenvartijoi-

den ja Tuoppituomareiden välil-lä kaikille tutuin seurauksin. En-simmäinen suurelle yleisölle suun-nattu maisteluilta toteutettiin tam-mikuussa 1993 ja paikkana oli An-nankadun William K. Illan teema-na olivat saksalaiset oluet.

Nykypäivän toimintamuodot

Tuoppituomareiden toiminta on iän karttuessa käynyt yhä aktiivi-semmaksi Olli Kärkkäisen ja Tee-mu Lindforsin kavereineen otet-tua ohjat käsiinsä ja nostettua ker-hon hiipuneen toiminnan uuteen loistoon vuonna 1998. Tänä vuon-na Suurmogulin virkaa on toimit-tanut monissa muissakin Pykä-län viroissa ansioitunut Rauhan-moguli Janne ”Jori-Jannu” Sal-minen. Kokoonnumme noin ker-ran kuussa maistelemaan hyväs-sä seurassa uusia ja erilaisia oluita pääkaupunkimme olutravintolois-sa. Kokoustemme lisäksi järjestäm-me myös muutakin oluen ympäril-lä pyörivää toimintaa, josta esimer-

kiksi käyköön viimekeväinen suu-ri suomalaisen lagerin maisteluilta ja kesällä suoritettu Fisureissu, jol-la kiersimme Helsingin kala-aihei-set olutravintolat. Kalareissun yksi kohokohdista oli jätelavasta suori-tettu lastenkutsuilta tuttu onginta. Saalista tuli sardiineista litran olut-lekoihin!

Nämä tapahtumat tulevat toden-näköisesti vakiintumaan kerhom-me jokavuotisiksi aktiviteeteiksi. Myös hiljaiseloa viettänyt excupe-rinne olisi tarkoitus herättää hen-kiin. Tuoppituomareilla on ollut tapana vuosijuhlissaan palkita eri-tyisen aktiiviset tuomarit Mogulin ikuisella arvonimellä, jota ei tule sekoittaa virkamogulinimikkeisiin eli hallituspaikkoihin. Tähän men-nessä Mogulin arvonimen on saa-nut yhteensä 18 aktiivista oluenys-tävää. Tänä vuonna myönnettiin Blondimogulin, Henkkamogulin, Keravamogulin ja Makkaramogu-lin kunniakkaat arvonimet.

— olutta, olutta ja olutta

Tuoppi- tuomarit 1010 vuotta vuotta

”Emeritussuurmoguli Teemu Lindforsin

kertomus siitä kuinka oluessa

lienee naishormonia: ’olut saa miehen

tunteelliseksi, puhumaan pehmoisia ja lisäksi se heikentää

ajotaitoa’…”

10

iv502_4.indd 10 10.12.2002, 18:30:23

Synttäreillä...

Marraskuun 23. päivänä Tuoppi-tuomarit juhlistivat pyöreitä vuo-siaan Pykälässä vuosijuhlien mer-keissä. Tunnelma oli katossa ja me-no aluksi ehkä hieman arvokkaam-paa, myöhemmin illasta juuri yhtä railakasta kuin kymmenvuotiaiden syntymäpäivillä yleensä. Olut, vis-ki ja snapsit virtasivat, sikarit kä-rysivät ja ruoka maistui. Juoma-puolen runsaudesta, lasituopeista ja juhlien onnistumisesta ylipään-sä täytyy erityisesti kiittää spon-soreitamme. Olutlaatuisen ateri-an erikoisuutena oli jokaiselle ruo-kalajille oma tarkkaan suunniteltu oluensa. Esimerkiksi alkuruoka-na tarjoillun hapankaalipiirakan kyytipoikana nautittiin Kapuzi-ner Weissbier Leichtiä ja suklaaka-kun kanssa Young´s Double Choco-late Stoutia.

Mitä olisivat vuosijuhlat ilman juhlapuhetta? Eivät mitään, eivät ainakaan Tuoppituomareiden vuo-sijuhlat. Juhlapuhujamme oli tä-

nä vuonna Juomanlaskija-lehden päätoimittaja, olutalan kaikkitietä-jä Unto Tikkanen. Tikkanen päät-ti loistavan, olutta juovien nahka-housujen ja pystyssä sojottavien pikkurillien välimaastossa risteil-leen puheensa siteeraukseen Andy McCoylta: ”Sfuomeffa on maail-man phideimmät pfuheet”. Juh-lamarsalkkana toimi ansiokkaas-ti oik. yo Aapo Ellilä. Marsalkka-möyvglin... eh — mogulin arvoni-mi lienee jo taattu.

Tikkasen puheen lisäksi saim-me kuulla monta muutakin erin-omaista puhetta. Erityisesti mie-leen jäi Emeritussuurmoguli Tee-mu Lindforsin kertomus siitä kuinka oluessa lienee naishormo-nia: ”olut saa miehen tunteelli-seksi, puhumaan pehmoisia ja li-säksi se heikentää ajotaitoa”. Lop-puillasta eräs vieras tutustui myös korkokengät jalassa uimiseen. Pe-rinteikäs lattiashakki jäi tosin näis-sä juhlissa pelaamatta. (Vinkki-nä shakinystäville: Pykälän lattian ruuduista, joita on kahdeksan ker-taa kahdeksan, ja erikokoisista pul-

loista saa kasaan jännittävän shak-kipelin. Terveisiä vaan yleisvastaa-van niksinurkalle!)

Tulevaisuus

Toivotan Tuoppituomareille on-nea ja menestystä tuleville vuosil-le ja toivon joskus valmistuttua-ni ja siirryttyäni emeritusmogulin auvoisaan asemaan pääseväni osal-listumaan TT:n 20-vuotisjuhliin. Jokainen oluesta pitävä tai muu-ten vaan oluthenkinen pykälisti on lämpimästi tervetullut osallis-tumaan kokouksiimme. Saatat op-pia kanssamme jotain uutta olues-ta, tai ainakin juomaan sitä. Tuop-pituomareiden vuosikokous järjes-tetään 17.12. Punavuoren ahve-nen kabinetissa. Lisää ajan tasal-la olevaa infoa tapahtumista löy-tyy TT:n nettisivuilta osoittees-ta www.pykala.fi /tuoppituomarit. Cheers! "

Kirjoittaja on Tuoppituomareiden varasuurmoguli. Avustajina toimi-vat Olli Kärkkäinen ja Jukka Pa-loheimo.

”Saatat oppia kanssamme jotain

uutta oluesta.”

11

iv502_4.indd 11 10.12.2002, 18:30:24

EXPERTO CREDITE

Häivähdys menneestä, katsaus tulevaanJUKKA LÅNGOPINTOVASTAAVA

Tartuin nyt opintovas-taavana viimeistä kertaa näppäimistöön luodak-

seni lyhyen katsauksen mennee-seen ja tulevaan ja päättääkseni tilit tämän vuoden opintosekto-rin osalta.

Takana on unohtumaton vuosi ajatellen niitä lukuisia kokemuk-sia, joihin on päässyt osalliseksi Pykälän hallituksen jäsenenä. Pa-rasta ovat olleet ne ihmiset, joi-hin on tutustunut ja ne ystävyys-suhteet, jotka tätä kautta ovat syn-tyneet.

Myös paljon työtä on tullut teh-tyä. Laskeskelin kalenteristani, et-tä olen vuoden aikana tähän mar-raskuun loppuun mennessä ollut mukana 117 kokouksesta tai opin-toasioihin liittyvässä tapaamisessa. Reilu kolmannes näistä on tiede-kunnan eri hallintoelimien tai työ-ryhmien kokouksia. Kaiken kaik-kiaan olen kokenut opintovastaa-van tehtävän hyvin mielenkiintoi-seksi ja haastavaksi näinä muutok-sen aikoina.

Luentojen vanhentumis-ajan pidentyminen

Opintoasioiden eteen tehdylle työlle on ominaista, että sen tulok-set näkyvät yleensä vasta pitkällä tulevaisuudessa. Jotakin konkreet-tista olemme kuitenkin myös saa-

neet tänä vuonna aikaiseksi. Mar-raskuun kokouksessaan tiedekun-taneuvosto hyväksyi luentosarjojen vanhentumisajan pidentämisen. Kaikki syksyllä 2001 tai sen jäl-keen suoritetut ja tulevaisuudessa suoritettavat luentosarjat vanhene-vat nykyisin kolmessa vuodessa lu-entosarjan suoritusvuoden lopusta laskien. Vanhentumisaika pidentyi siis yli kaksinkertaiseksi.

Ennen päätöstä asiaa ehdittiin kä-sitellä vuoden kuluessa tiedekun-nan kolmessa eri toimikunnassa ja lopulta jouduimme tiedekun-taneuvostossa pitkän keskustelun jälkeen äänestämään päätökses-tä. Lopputulos oli kuitenkin erin-omainen. Uskon, että uudistus kannustaa osaltaan meitä opiske-lijoita entistä enemmän osallistu-maan tiedekunnassa annettavaan opetukseen sekä samalla helpot-taa opintojen suunnittelua pitkäl-lä tähtäimellä.

Toisena erityisen positiivisena uu-distuksena näen vuoden aikana kolmasti toteutetun mahdollisuu-den saada tenttiin hyvityspisteitä osallistumalla tiettyihin Pykälän järjestämiin seminaaritilaisuuksiin ja kirjoittamalla aiheesta esseen. Tämä ehdotuksestani kehittynyt uusi käytäntö on omalta vaati-mattomalta osaltaan hiukan lisän-nyt oikeustieteen opiskelun moni-muotoisuutta.

Uudistukset vaativat opiskelijoilta yhteisöllisyyttä

Minulta on monta kertaa tämän vuoden aikana kysytty, voiko opin-toasioihin oikeasti vaikuttaa tiede-kunnassa. Vastaus on epäröimät-tä: kyllä voi! Muutoksen avaimet ovat opiskelijoilla. Meillä opiske-lijoilla on oikeasti valtaa ja mah-dollisuuksia puuttua oikeustieteen opiskelussa havaittuihin epäkoh-tiin ja vaikuttaa meitä kaikkia kos-keviin päätöksiin. Tämä kuitenkin vaatii aktiivisuutta ja paneutumis-ta asioihin.

Opintovaliokunnalla ja minulla on ollut tänä vuonna yhtenä keskei-simpänä tavoitteena tehdä opin-toasioihin vaikuttaminen mah-dollisimman helpoksi ja vaivatto-maksi. Tätä varten loimme tiedo-tusvastaava Janne Salmisen avul-la yhdistyksemme nettisivuille pa-lautelomakkeen, jonka käyttö on tehty niin helpoksi kuin mahdol-lista. Sama lomake löytyy myös paperiversiona tentti-ilmoittautu-mislomakkeiden vierestä Porthani-an viidennestä kerroksesta. Tähän mennessä annetun palautteen vä-häinen määrä on kuitenkin ollut pettymys.

Nykyisen opintovaliokunnan työ ei nimittäin käytännössä pääty vie-lä vuoden loppuun. Tulemme uu-

12

iv502_4.indd 12 10.12.2002, 18:30:24

den valiokunnan kanssa laatimaan tiedekunnan opettajille osoite-tun tutkintovaatimusesityksen, jo-hon liittyen aiomme käydä alkuke-vään tapaan keskustelemassa opin-tojen kehittämisestä henkilökoh-taisesti kunkin oppiaineen vastaa-vien opettajien kanssa. Uskon, et-tä vaikuttamisen mahdollisuudet ovat tätä kautta suurimmat. Jo-kainen palautelomakkeella annet-tu luentoja tai tenttiä koskeva ar-vosana voidaan huomioida tässä yhteydessä. Jos kokoon saamam-me aineisto jää hyvin pieneksi, jää myös antamamme palautteen pai-noarvo marginaaliseksi. Sen vuok-si haastankin kaikki opiskelijat pa-lautetalkoisiin! Jokainen voi käy-dä vaivatta täyttämässä osoitteessa www.pykala.fi /palautelomake ole-van nettilomakkeen vaikka samal-la kaikkien tänä vuonna suoritta-miensa luentosarjojen ja tentti-en osalta. Tätä kautta saamme ko-koon aineiston, jonka perusteella pystymme tekemään oppiaineiden ja luennoitsijoiden välillä vertailuja ja paremmin perustelemaan tähän liittyviä muutosehdotuksia.

Vaikka suoritetun tentin tai lu-entosarjan voikin helposti jättää taakseen tietäen, ettei sen kehittä-misellä ole enää merkitystä itsel-le, ei asennetta voi pitää kovin jär-kevänä — siinä missä pienellä vai-valla annettu palaute mahdollises-ti hyödyttää muita kyseisen tentin osalta, pääsee itse vastaavasti hyö-tymään toisten antamasta palaut-teesta muiden tenttien kohdalla.

Olisi mainiota, jos Pykälän muus-sa toiminnassa niin hienolla taval-la näkyvä yhteisöllisyys vaikuttaisi enemmän myös opintoasioissa.

Tutkinnon uudistus tulevaisuuden suururakka

Tulevien opintovastaavien ja opin-tovaliokuntien keskeisimpänä teh-tävänä tulee olemaan tutkinnon uudistamisen luotsaaminen sille asetettujen hienojen tavoitteiden mukaiseksi. Näen edessä useita vaarallisia karikkoja ja puolimat-kan valkamia, joihin joidenkin op-piaineiden kipparit voivat helpos-ti jäädä tuudittautumaan nykyi-syyteen uudistamatta käytännössä mitään. Opiskelijoiden haastavana tehtävänä on kuitenkin tarvittaes-sa jopa ruorissa seisten viedä muu-tosta eteenpäin niin, että tutkinto myös käytännössä uudistuu.

Oman käsitykseni mukaan suun-nitelma on hyvä. Sen seurauksena aineopintotenteistä tulee toivotta-vasti karsiutumaan epätarkoituk-senmukainen, ylimääräinen nor-miaines, jolloin jäljelle jää entis-tä selkeämpänä oikeudenalan kes-keisin sisältö. Samalla valinnaisuus lisääntyy ja tutkinnon suorittami-nen nykyistä tehokkaammin ja jär-kevämmin mahdollistuu. Myös käytännön tuominen entistä kes-keisempään rooliin on mielestäni positiivista ja tarpeellista.

* * *

Ensi vuoden alussa opintosektoril-la ottavat ohjat käsiinsä uusi opin-tovastaava ja uusi opintovaliokun-ta. Toivotan heille kaikille lämpi-mästi onnea ja tarmoa! Vaikka ve-täydynkin nyt opintoasioiden hoi-tamisesta itse syrjään, olen aina tarpeen tullen käytettävissä. Uu-sien ihmisten mukaan lähtemi-nen on kuitenkin uusien ideoiden ja näkemysten kannalta enemmän kuin tervetullutta.

Haluan lopuksi kiittää suuriarvoi-sesta työstä kaikkia opintosekto-rilla vuoden aikana puuhanneita, erittäin aktiivista opintovaliokun-taa 2002 ja sen ahkeraa puheen-johtajaa Suvi Järvelää sekä hal-linnon opiskelijaedustajia. Opin-toasioihin vaikuttaminen on mitä suurimmassa määrin tiimityötä ja teidän kanssanne se on ollut erit-täin mukavaa. Erityiskiitoksen an-saitsee lisäksi hallituksemme pu-heenjohtaja Jalmari Sasi. Hän on koko vuoden ajan perehtynyt tar-kasti myös opintoasioihin ja ollut suurena apuna ja tukena asioita suunniteltaessa.

On olemassa vanha sanonta ”kaik-keen, minkä eteen ihminen on tehnyt työtä, hän jättää osan sy-däntään”. Se pätee Pykälässä toi-mimisen suhteen erinomaisen hy-vin. Kiitos.

Opintovastaava ruorissa Pykälä-purjehduksella keväällä 2002.

Jukka LångOpintovastaava

iv502_4.indd 13 10.12.2002, 18:30:24

5Ajatuksia elämästä ja vähän muustakin,JAAKKO SAINIO

Ihmiset voidaan jakaa karkeas-ti kahteen päätyyppiin. Toiset suunnittelevat elämänsä hy-

vin tarkasti, kun taas toiset elävät päivä kerrallaan hyvin boheemia elämäntyyliä viettäen. Kumpaan päätyyppiin sinä kuulut?

Kalenteri, mikä se on?

Minulle ja varmasti monelle muul-lekin on vaikeata kontrolloida elä-määni ilman joskus hyvinkin yk-sityiskohtaisesti tehtyjä suunnitel-mia ja päämääriä. On vaikea kä-sittää, että jotkut pystyvät herää-mään aamulla vielä tietämättä, mi-ten kuluttaisivat päivänsä. Kysei-sillä ihmisillä ei ole sen suurempia suunnitelmia esimerkiksi tenttijär-jestyksistä tai vastaavista. He ehkä suorittavat tentin ja vasta sen jäl-keen miettivät, mihin lukisi seu-raavaksi. Varmasti hekin kyllä ovat suunnitelleet pääpiirteisesti aika-taulunsa johonkin asti, mutta eivät ota stressiä sen mahdollisesta pitä-mättömyydestä. Jotenkin on tosin vaikea uskoa tiedekunnassamme olevan kyseistä ihmistyyppiä edus-tavia ihmisiä, sillä yhdistän huolet-tomuuden lähinnä humanistiseen tiedekuntaan.

Missä on mun kalenteri?

Joillekin on hyvin tärkeää tehdä suunnitelmia elämästään. He ehkä kokevat, että elämä pysyy parem-min kasassa suunnitelmien avulla.

Ainakin asiat pysyvät paremmin järjestyksessä, kun suunnittelee te-kemisensä ennalta, eikä vasta tilan-teiden jo ollessa käsillä. Usein kuu-lee suunnitelmallisten ihmisten suusta ”Mä kelasin tehä ekaks sitä ja sit sitä ja sit mä meen syömään ja sit taas duunaan sitä ja tätä ja ehkä mahdollisesti tota…” Vali-tettavasti kaikki ei kuitenkaan aina mene, kuten oli ajateltu ja aikatau-lu menevät sekaisin. Sitten on pin-na kireällä, koska suunnitellut pää-määrät voivat siirtyä hyvinkin pit-kän ajan päähän.

Yhdistän haaveilun ja suunnitel-mien tekemisen hyvin vahvasti toi-siinsa. Haaveet ja toiveet ohjaavat suunnitelmia. Ne ovat suunnitel-mille kuin perustuslaki laille. Aina ei ehkä itsekään huomaa, että pyr-kii saavuttamaan haaveissaan esiin-tyviä seikkoja. Valitettavan usein haaveet jäävät tosin vain haaveiksi. Sen vuoksi on tavoitteissa säilytet-tävä tietty realistisuus.

Onni ja kalenteri

Ihminen pyrkii toiminnallaan on-neen. Jotkut tavoittelevat sitä pit-käaikaisten suunnitelmien kautta ja toiset lyhyiden periodien avulla. En tiedä, kummalla tavalla saavut-taa enemmän. Luulisi pitkäaikais-ten suunnitelmien vievän pitem-mälle ja sitä kautta saavutetun on-nen olevan hienompaa, tai ainakin se varmasti tuntuu hienommalta, sillä sen tavoittaminen on kestä-

nyt niin kauan. Mutta toisaalta ly-hytkestoisten suunnitelmien kans-sa ei joudu niin usein ongelmiin, sillä ne eivät sisällä niin montaa välietappia, jotka voivat kariutua ja näin sotkea koko pitkän ajan suunnitelman. Eli lyhytkestoisia suunnitelmia käyttäen säilyy koko ajan tietynsuuruinen onni, mutta suuren tavoitteen saavuttamises-ta syntyvää hyvänolon tunnetta ei päästä kokemaan.

Joka tapauksessa koen hyväksi asi-aksi tulevaisuutta rakentaessa teh-dä suunnitelmia ja tavoitteita. Kannattaa myös haaveilla ja unel-moida, sillä kyseisiä keinoja käyt-tämällä löytää todelliset halun-sa ja päämääränsä. Ajatukseni pe-rustuvat hyvin pitkälti siihen, et-tä onnen voi saavuttaa vain ja ai-noastaan tekemällä sitä mitä ha-luaa, ja jotta pääsee tekemään sitä mitä haluaa, täytyy tietyt päämää-rät ja tavoitteet olla niin sanotus-ti hanskassa (ja hanska on hyvä pi-tää myös tallessa). Olinko tarpeek-si epäselvä?

En tiedä, kumpi tapa elää olisi pa-rempi tai järkevämpi. Tämä on jäl-leen kerran hyvin yksilöllinen asia. Mielestäni olisi hyvä suunnitella, mutta kuitenkin tehdä suunnitel-mista tarpeeksi väljiä, jotta löytyi-si välillä aikaa lähteä ihan ex tem-pore esimerkiksi juomaan lempi-juomaamme alkoholia. "

Keep on dreaming!!

osa femma

14

iv502_4.indd 14 10.12.2002, 18:30:25

��

��

Suomen Asianajajaliiton äänenkannattaja.

Punnittu käytännön näkökulma ajankohtaisiin

oikeudellisiin ja oikeustieteellisiin ongelmiin.

��������� !

Suomen Asianajajaliitto p. 09 - 686 6120, fax 09 - 6866 1299 www.asianajajaliitto.fi/defensorlegis

e-mail:sesse.ilmarinen@asianajajaliitto.fi

Vuosikerran hinta kotimaahan 75 � ja opiskelijoille vain 40 �

Asianajotoimisto Advokatbyrå Attorneys-at-law

MÄKITALO RÄMÖ VIROLAINEN OY

Juha MäkitaloRisto RämöJaana Virolainen

Mika AlanenMarcus BlomfeltHeidi IlvessaloRoss Kamarul-BaharinAntti KorpelaJuho LönnbladPetri NevalainenElina Männistö-ÄimäMikko-J. PimiäJani RantanenJuha Virolainen

Osoite / Address Puhelin / Tel. Faksi / Telefax Sähköposti / E-mail Y-tunnus / Business IDEteläesplanadi 18 Nat. (09) 6844 410 Nat. (09) 6844 4141 attorneys@mrvlaw.fi 1086165-6FIN-00130 Helsinki Int. +358 9 6844 410 Int. +358 9 6844 4141 www.mrvlaw.fi Kotipaikka / Domicile: Helsinki

iv502_4.indd 15 10.12.2002, 18:30:25

Inspehtori Pykälän

URPO KANGASOIKEUSTIETEEN TOHTORISIVIILIOIKEUDEN PROFESSORI

1. Mitä uhraaminen on?

Minua on pyydetty uh-rautumaan ja ryhty-mään Pykälän inspeh-

toriksi. Ylioppilaat ovat sytyttäneet uhrirovion ja kehottaneet minua seisomaan roviossa seuraavat kuu-si vuotta. Voidakseni vastata pyyn-töön myöntävästi, minun on tie-dettävä miksi uhrataan, mitä uhra-taan, miten uhrataan ja miksi juu-ri minut uhrataan? Papin poika-na tarkastelen asiaa raamatun va-lossa. Vanhan testamentin juma-la asetti ihmiselle erilaisia uhrivel-vollisuuksia.

Ensimmäinen niistä oli vihkiurhi. Papin virkaan vihkiminen edellyt-ti mullikan teurastamista ilmestys-majan ovella. Jumala kehotti Aaro-nia ottamaan mullikan verta ja si-velemään sitä sormillaan alttarin sarviin. Ylimääräinen veri oli vuo-datettava alttarin juurelle. Sisäl-myksiä peittävä rasva, maksanlisä-ke ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä oleva rasva on poltet-tava alttarilla.

Toinen uhreista oli syntiuhri. Mul-likan liha, nahka ja rapa piti polt-taa tulessa leirin ulkopuolella. Syntiuhrimullikka piti uhrata jo-ka päivä. Syntiuhrin tarkoitukse-na oli sovitus.

Kolmas uhreista oli tuoksu-uhri. Tuoksu-uhri oli polttouhri Herran kunniaksi. Uhrin tärkeyttä osoit-taa se, että uhrieläimenä oli oinas. Oinas tuli teurastaa ja sen veri vih-moa alttarille ympäriinsä. Sen jäl-keen oinas tuli leikellä määräkap-paleiksi. Oinaan sisälmykset ja ja-lat pestiin. Oinas koottiin alttarille siten, että alimmaksi asetettiin oi-naan leikatut kappaleet ja oinaan pää, siis eräänlainen suikalepais-ti, ja niiden päälle asetettiin puh-taat sisälmykset ja jalat. Sen jäl-keen koko oinas poltettiin alttaril-la ja se oli ”suloisesti tuoksuva uh-ri Herralle”.

uhrina

Kuv

a: A

ri A

alto

16

iv502_4.indd 16 10.12.2002, 18:30:26

Neljäs uhri oli yhteysuhri. Uhrat-tava eläin oli oinas. Ennen eläi-men uhraamista sen pään pääl-le laskettiin kädet. Sen jälkeen oi-nas teurastettiin ja oinaan verel-lä siveltiin Aaronin ja hänen poi-kiensa oikea korvalehti, oikean kä-den peukalo ja oikean jalan isovar-vas. Muu veri vihmottiin alttarin ympärille. Oinaasta irrotettiin tä-män jälkeen rasva, rasvahäntä, si-sälmyksiä peittävä rasva, maksan-lisäke, molemmat munuaiset, mu-nuaisrasva ja oikea reisi. Oinaasta irrotetut osat ja ohut pyöreä lei-pä, öljyyn leivottu kakku ja ohu-kainen laitettiin Aaronin ja hänen poikiensa käteen. Sen jälkeen toi-mitettiin niiden heilutus Herran edessä. Heilutuksen jälkeen aines-osat poltettiin.

Viides uhri oli ruoka- ja juomauh-ri. Uhrattava eläin oli karitsa. Toi-nen karitsoista uhrattiin aamulla ja toinen iltahämärissä. Kumpaa-kin karitsaa kohti tarvittiin lisäk-si kymmenes lestyjä jauhoja, se-koitettuna neljännekseen hiin-mit-taa survomalla saatua öljyä, ja juo-mauhriksi neljännes hiin-mittaa viiniä. Ruoka- ja juomauhrin uh-raaminen oli päivittäinen velvol-lisuus: ”Tämä olkoon teillä joka-päiväinen polttouhri sukupolvesta sukupolveen ilmestysmajan ovella Herran edessä, jossa minä ilmestyn teille puhuakseni sinun kanssasi.

Kuudes uhri oli ilmiantouhri. Il-miantouhri toimitettiin uhraamal-la ilmiannettu. Ilmiannettu oli ih-misuhri. Ihmisuhrin otsaan mer-kittiin väärintekojen symboli, hän-tä loukattiin yhteisessä kokoukses-sa ja eristettiin samoin ajattelevien joukosta.

Uhraaminen oli iloinen toimitus. Kansa nousi uhritöihin varhain aa-mulla ja he uhrasivat polttouhre-ja ja toivat yhteysuhreja; ja sitten kansa istui syömään ja juomaan ja lopulta he nousivat iloa pitämään.

Uhraamisen keskeinen merki-tys näkyy siinä, että kolmanteen Mooseksen kirjaan, Leviticukseen, oli koottu kaikki velvoittavat uh-rimääräykset. Mooseksenkirja 3:1:n otsikko on polttouhrilaki, 3:2:n ruokauhrilaki, 3:3:n yhteysuhrila-ki, 3:4:n syntiuhrilaki, 3:5 sisäl-tää lisämääräyksiä syntiuhrilakiin ja erillisen vikauhrilain, 3:6 lisä-määräyksiä vikauhria, polttouhria, ruokauhria ja syntiuhria koskeviin lakeihin ja 3:7 vielä lisämääräyksiä vikauhria, yhteysuhria ja ilmian-touhria koskeviin lakeihin.

Uhrilakien yksityiskohtainen ana-lyysi osoittaa, että uhraaminen eri tarkoituksiin oli mahdollista vain oikein valituilla uhreilla. Uhri-eläimet oli priorisoitu usein suu-rimmasta pienimpään kuten polt-touhrilaissa. Ensisijaisesti tuli uh-rata raavas tai lammas. Lampaista uhriksi kelpasi vain virheetön uros-puoli. Jos sellaista ei ollut saatavil-la, uhrilahja saat toi olla myös lin-tupolttouhri, metsäkyyhkysiä tai kyyh kysenpoikia: ja pappi tuo-koon sen alttarille, vään täköön sil-tä niskat poikki ja polttakoon sen alttarilla, ja puserrettakoon sen ve-ri alttarin seinään. Ilmiantouhri oli poikkeuksellisesti ihmisuhri ja se oli mahdollista toimittaa vain uh-raamalla ilmiannettu.

2. Oikeustieteen uhrit

Seuraavassa aion lyhyesti tarkas-tella sitä, mitkä ovat tai voivat ol-la oikeustieteen uhreja. Aivan en-simmäiseksi on mietittävä sitä, mi-kä on oikeustieteen vihkiuhri? Mi-hin vihitään, miksi vihitään ja mi-kä on oikea uhrieläin?

Oikeustieteen vihkiuhri on vir-kaan vihkimisen uhri. Uhraamisen prosessiluonteesta johtuen uhritoi-mitus alkaa jo ennen kuin uhratta-va on edes päässyt sisälle tiedekun-taan. Uhraaminen alkaa hitaalla hiillostamisella, sietorajojen testaa-misella ja muistin rääkkäämisellä.

Seuraavan kuuden vuoden ajan jo-kaisesta irrotetaan sisälmyksiä peit-tävä rasva, maksanlisäke ja molem-mat munuaiset ynnä niiden päällä oleva rasva. Uhraaminen huipen-tuu tilaisuudessa, jossa uhrattavalle annetaan paperi osoi tuksena siitä, että hänet on virkaan vihitty.

Oikeustieteen vihkiuhri on tar-peen siksi, että vain vihitty saa ja-kaa tuomioita ja jättää tuomitse-matta, vain vihitty saa syyttää ja olla syyttämättä, vain vihitty saa tutkia ja olla tutkimatta. Vain vi-hitty tietää, mikä on heikosti vel-voittava ja mikä on vahvasti vel-voittava, vain vihitty tietää ku-ka puhuu totta ja kuka valehtelee, kuka on rehellinen ja kuka pettää, vain vihitty tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on oikeuden suhde moraaliin ja moraalin suhde oikeuteen. Vain vihitty on lain si-sällä ja lain ulkopuolella.

Oikeustieteen virkauhriksi kelpaa vain virheetön ihminen, kernaim-min urospuolinen. Oikeustieteen virkauhri ei ole lammasuhri.

Oikeustieteen syntiuhri on sovi-tusuhri. Jos joku vihitty erehdyk-sestä rikkoo jotakuta oikeuden käs-kyä vastaan tai tutkijana tekee jota-kin, mitä ei saa tehdä, niin kääntä-köön rikkomuksensa tähden nah-kansa. Rikkomuksen tehneen on riisuttava naamionsa, paljastettava erehdyksensä, uhrattava itsensä vi-hittyjen ja vihkimättömien ivalle. Vain täydellinen nöyrtyminen riit-tää oikeustieteen syntiuhriksi, rik-komuksen sovitukseksi.

Kaikki uhrattavan rasva on erotta-va siitä pois, sekä sisälmyksiä peit-tävä rasva että sisälmysten rasva, ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa oleva rasva ja maksanlisäke, joka on irrotettava munuaisten luota, samalla tavalla kuin se erotetaan pois yhteysuhri-härästä ja vihityt käristäkööt lan-genneen auditoriossa. Mutta rik-

17

iv502_4.indd 17 10.12.2002, 18:30:27

komuksen tehneen nahka ja kaik-ki liha ynnä pää ja jalat, sisälmyk-set ja rapa on vietävä tiedeyhteisön ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan, johon tuhka heitetään, ja poltetta-va halkojen pääl lä tulessa.

Oikeustieteen uhreista ylevin on tuoksu-uhri. Tuoksu-uhri on toi-mitettava suitsutusta ansaitsevan tutkimuksen kunniaksi. Uhraami-nen toteutetaan kollektiivisena uh-rautumisena, kielillä lipomalla. Li-pominen aloitetaan nuolemalla vi-hittyä, kiittämällä hänen erinomai-suuttaan, hänen panostaan tieteel-le, isänmaalle ja ihmiskunnalle. Nuolemisen jälkeen siirrytään kiit-tämään tutkimusta, sen syvähen-kisyyttä, teoreettista nerokkuutta, tavatonta tasapainoa, kansainvä-listä merkitystä, uranuurtavuutta, liittymistä traditioon, paradigman murtamista, verratonta henke-vyyttä, syvällistä systemaattisuut-ta. Kaiken tämän jälkeen vihitty-jen yllä leijuu imelä tuoksu, itsensä tyydyttäneiden tuoksu.

Oikeustieteen yhteysuhri on lii-ton uhri, uhri samanmielisyyden

kunniaksi. Oikeustieteen yhteys-uhri toteutetaan uhraamalla ne vi-hityt, jotka eivät ole samaa miel-tä. Erimieliset ovat vihittyjen teu-raseläimiä, joiden verellä ensin lei-kitään ja loppu vihmotaan ympä-riinsä. Oikeustieteen yhteysuhri on aina mahdollinen riippumatta siitä, millä perusteella jokin vihit-ty on toista mieltä ja miten syvälli-nen erimielisyys samanmielisten ja erimielisten välillä vallitsee. Jos uh-raaminen lujittaa samanmielisten joukkoa, siihen on ryhdyttävä yh-teisen edun nimissä.

Uhraaminen aloitetaan valitsemal-la kulloinkin soveliaaksi katsottava erimielisyyden peruste. Perusteek-si riittää poik keava käsitys oikeu-den ja politiikan välisestä suhtees-ta, oikeuden suhteesta uskontoon, erilainen oikeuslähdeoppi, virheel-linen käsitys kansallisen oikeuden ja EU-oikeuden välisestä suhtees-ta, väärin hahmotettu perillisen oikeusasema, erilainen tulkintaop-pi, sitoutuminen väärään tutkimis-suuntaukseen, useimmiten tyh-myys. Nyt on nimien aika, uhri-lampaiden aika.

Uhrilampaiksi ovat vuorollaan kel-vanneet lähes kaikki kuten Hel-minen, Hemmer, Rautiala, Ala-nen, Hiitonen, Kopponen, Ha-kulinen, Heikonen, Brusiin, Re-po, Castrén, Aarnio, Honkasa-lo, Ellilä, Rytkölä, Manner, Ni-kupaavola, Sainio, Broms, An-dersson, Huttunen, Kyläkallio, Sund ström, Kotkansalo, Jyrän-ki, Hiekkaranta, Kivivuori, Hy-vönen, Kämäräinen, Apala-Arlan-der, Backman, Niemivuo, Kallio, Majamaa, Hormia. Andem, Wik-ström, Mikkola, Kalima, Mahko-nen, Saarnilehto, Holma, Takki, Lehtonen, Kuopus, Rentto, Nie-minen, Toiviainen, Laine, Oesch, Halttunen, Tähti, Modeen, Pöy-hönen, Kangas, Tuori, Eriks son, Wilhelmsson, Klami, Siltala ja Timonen. Uhrattujen lista on pit-kä, todellisuudessa kuitenkin pal-jon pidempi. Mikään ei ole ol-lut niin tärkeää kuin liiton uhrin polt taminen, yhteysuhritoimitus. Liiton arkki on meille kallis, eikä mikään uhri ole riittävä sen edestä annettavaksi.

Kuv

a: L

eena

Mäk

ipää

18

iv502_4.indd 18 10.12.2002, 18:30:27

Yhteysuhri onnistuu vain, jos uh-rista irrotetaan sen rasva, koko ras-vahäntä, joka on irrotettava hän-tänikamista, sisälmyksiä peittävä rasva, molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksessa oleva rasva ja maksanlisäke, joka on irro-tettava munuaisten luota. Paljasta-malla uhrattavasta kaikki paljaste-taan hänen ymmärryksensä vähäi-syys. Sen jälkeen kun näkymätön on tehty näkyväksi, uhrattavaa hei-lutellaan mielin määrin, heitetään auditorioon ja hiillostetaan eläväl-tä kuolemaansa saak ka.

Oikeustieteen yhteysuhrin, liiton uhrin rinnalla voi tarvittaessa tur-vautua vikauhrin uhraamiseen. Se on käyttökelpoinen yksittäis-tapauksissa, jos joku, ajattelemat-tomasti puhuen huulillansa, tie-tämättään vannoo tekevänsä jota-kin, pahaa tai hyvää, mitä hyvänsä, väittää oikeaa vääräksi ja väärää oi-keaksi, perustelee puutteellisesti tai liian laveasti, viittaa väärään läh-teeseen tai jättää viittaamatta, niin tällöin tuokoon hyvityksenä vihi-tyille rikkomuksesta, jonka hän on

tehnyt, naaraspuolen pikkukarjas-ta, uuhen tai vuohen, syntiuhriksi ja vihityt toimittakoot hänelle so-vituksen hänen rikkomuksestan-sa. Jos naaraspuolista uhrieläintä ei ole saatavilla, vihityille voi uhrata oman arvokkuutensa.

Oikeustieteen ilmiantouhri on tyypillinen tiedeyhteisöuhri. Yh-teisö valitsee keskuudestaan sove-liaan uhrattavan ja ryhtyy tarvit-taviin uhritoimituksiin. Toimi-tus on toistettava säälimättömäs-ti, antamatta tunteille minkään-laista valtaa. Uhria on vaihdetta-va, koska uhraamisen tavoitetta ei voi saavuttaa uhraamalla jo uh-rattua. Näin varmistetaan riittä-vä uhrikierto ja yhteisön jäsenten yhdenvertainen kohtelu: jokainen on vuorollaan ilmiantouhri ja jo-kainen uhraa vuorollaan ilmian-touhrin.

Oikeustieteen ruoka- ja juomauh-rin antaminen on iankaikkinen velvollisuus, siihen on ryhdyttä-vä joka aamu, ajasta iankaikkisuu-

teen. Oikeustieteelle on uhrattava kaikki, jauholestyt, joiden päälle on vuodatettava öljyä ja suitsuket-ta. Ne on varoen nostettava näp-päimistölle ja suojattava alueko-mennolla ennen tallettamista kes-kusmuistiin. Keskusmuistista uh-ri on siir rettävä suojaan levykkeel-le, joka on korkeasti pyhää, Her-ran uhria. Ruoka- ja juomauhri on asetettava kotialttarille, jonka edes-sä on nautittava joka päivä neljän-nes hiin-mittaa punaviiniä. Tämä velvollisuus on meille asetettu ai-kojen alussa ja se kestää milleniu-mista toiseen siihen hetkeen saak-ka, kunnes seitsemän enkeliä pu-haltaa pasuunaan ja Johannes saa käskyn syödä kirjakäärön.

Suostuminen Pykälän inspehto-riksi merkitsee vapaaehtoista alis-tumista oikeustieteen ylioppilai-den ruoka- ja juomauhriksi. Öljyl-le ja suitsukkeelle persona vastaan kosintaan myöntävästi edellyttä-en, että saan kotialttarilleni uhri-sääntöjen edellyttämän neljännek-sen hiin-mittaa punaviiniä. "

”Oikeustieteen yhteysuhri toteutetaan uhraamalla ne vihityt, jotka eivät ole samaa mieltä.”

”Oikeustieteen ilmiantouhri

on tyypillinen tiedeyhteisöuhri.”

19

iv502_4.indd 19 10.12.2002, 18:30:27

ElämääElämää Välimeren Välimeren rannallarannallaANNA-RIIKKA SUOMALAINEN

Vihreä pallomeri on syksyn mittaan muuttanut värin-sä oranssiksi mañanamaan

itärannikolla, jossa olen viimeiset kolme kuukautta kovasti yrittänyt oppia maan tavoille. Edelleenkin minua pidetään sivistymättömänä, koska voin syödä tomaatteja ilman oliiviöljyä enkä pane paahtoleivän päälle valkosipulia, öljyä ja mar-melaadia — kaikkea yhdessä. No, en voi kyllä kovasti kehua paikal-lisiakaan heidän tietämyksestään: noin puolet on tiennyt, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja eh-kä jopa viides, että Suomessa käy-tetään samaa valuuttaa, kuin tääl-lä. Toisaalta kaikella kunnioituk-sella maatamme kohtaan, KAIK-

KI ovat ”tienneet”, että Suomessa hace frío eli ilmoja pitelee viileissä merkeissä...

Ensijärkytyksen jälkeen olen vih-doinkin alkanut tottua myös pai-kalliseen yliopistomeininkiin. En-simmäinen ajatukseni Universi-dad Cardenal Herrera — CEU:n opetussysteemistä oli, että olen pa-lannut takaisin lukioon. Täältä en-si kesänä valmistuvat ovat ikäisiä-ni (itsehän vietän vielä monta rat-toisaa vuotta opintojen parissa), nuorimmat hädin tuskin kahdek-saatoista. Luentoja on syys- ja ke-vätlukukaudella samaan aikaan sa-massa paikassa joka viikko. Profes-sori lukee muistiinpanojaan luo-

kalle ja kaikki kopioivat sanasta sa-naan kaiken. Tai siis kaikki muut paitsi minä, silla minä vain yritän kaiken kykyni mukaan ymmärtää sanottua.

Kaiken huipuksi tämä lysti maksaa espanjalaisille 6 000 euroa vuodes-sa. Yliopisto, jossa opiskelen, on siis yksityinen, ja oikeustieteelli-nen tiedekunta varsin nuori. Tut-kinto kestää viisi vuotta, joten ko-ko paketin hinnaksi tulee 30 000 euroa. Itse en kyllä maksaisi ky-seistä summaa, kun ajattelee, mi-tä rahalla saa: sanelua ja professo-rit, jotka tuntevat sinut nimeltä. Saisi edes valmiiksi laaditut muis-tiinpanot! Mielenkiintoista on

Oikeustieteellisen ja viestinnän rakennus.

20

iv502_4.indd 20 10.12.2002, 18:30:28

Elämää Välimeren rannalla

myös kuulla professorien käsityk-sestä, jonka mukaan Pohjoismaissa oikeustieteen opiskelu on todella käytännönläheistä (onko joku lu-kija huomannut tiedekunnassam-me tällaista ilmiötä?). Tästä johtu-en vietän puolet ajastani erilaisten kirjallisten töiden parissa. Ja kos-ka espanjalaisten englannin kielen taito on onnettoman huonoa, niin la fi nlandesa (eli minä) tietenkin suostuu vapaaehtoiseksi tekemään kaikki kielitaitoa vaativat työt — ihan kuin espanjan kielellä opiske-leminen ei riittäisi!

Jos joku joskus sanoo teille, että vaihdossa ei tarvitse tehdä mitään, niin älkää missään nimessä uskoko!

Käsitys rauhallisemmasta opiskelu-vuodesta kariutui jo hyvissä ajoin. Eipä täällä siestaa ole juurikaan eh-tinyt pitää! Kaiken yliopistohässä-kän lisäksi on tietenkin myös us-komaton määrä fi estoja.Täällä jo-pa pykälisti joutuu koville: paikal-liset ravintelit sulkevat ovensa ai-kaisintaan aamukahdeksan aikoi-hin ja GT on aivan naurettavis-sa hinnoissa (onneksi taksikin on lähes ilmainen). Pykälistin arvoa täällä ei ymmärrä kukaan, mutta onneksi suurin osa tietää, että Suo-messa juodaan kossua ja vodkaa, joten tarvittaessa löytyy aina joku selitys... Onneksi on myös kohta-lotovereita: mm. ainoan skotti-

vaihtarin puolustus on yksinkertai-sesti, että hän on Skotlannista.

Kaiken kaikkiaan en kyllä olosuh-teista voi valittaa: aurinko paistaa 99 %:sti joka päivä, edelleen on parisenkymmentä astetta lämmin-tä, palmut kasvavat kaduilla ja uu-den asuntoni suihkusta tulee au-tomaattisesti lämmintä vettä, mi-kä täällä ei aina ole niin itsestään-selvää. Samaa käsitystä Joensuussa vuoden opiskelleella espanjalaisel-la ei ihan kyllä ole. Vitsi kuuluu-kin: En Finlandia hay sólo dos esta-ciones: el invierno y la estación del tren (estación=vuodenaika/asema, invierno=talvi, tren=juna). Mitäs meni sinne! "

”…Noin puolet on tiennyt, että Suomi kuuluu Euroopan unioniin.”

Kuv

at: A

nna-

Riik

ka S

uom

alai

nen

”…Onneksi suurin osa tietää,

että Suomessa juodaan kossua ja

vodkaa.”

21

iv502_4.indd 21 10.12.2002, 18:30:29

PYKÄLÄ RY PALKKAA OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAITA JA VALMIITA JURISTEJA!

Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Laadukkaat pienryhmä-, teoria- ja

vastaustekniikkakurssimme alkavat taas keväällä 2003.

_________________________________________________________________________________________________

Haemme

OPETTAJIA KURSSEILLEMME

Haemme päteviä, innostavia, osa-alueensa hallitsevia, aktiivisia ja asenteeltaan positiivisia valmiita juristeja sekä oikeus-tieteen opiskelijoita kurssiopettajiksemme. Toivomme opettajiltamme vaikeiden asioiden konkretisointikykyä, taitoa oleellisten asioiden esiintuomiseen sekä intoa kannustaa työntekoon. Mikäli olet opetustyöstä kiinnostunut, toimita

vapaamuotoinen kirjallinen hakemuksesi 31.12.2002 mennessä.

Haemme

HARJOITUSTEHTÄVIEN LAATIJOITA JA

KOETEHTÄVIEN TARKASTAJIA

Harjoitustehtävien avulla kurssilaiset oppivat vastaamaan oikein valintakoetyyppisiin tehtäviin. Harjoitustehtävät ovat merkittävä osa kurssimateriaalia ja kurssien kokonaisuutta. Toivomme tehtävien tekijöiltä idearikkautta laatia sekä opettavia että osaamista testaavia tehtäviä. Lisäksi työtehtäviin kuuluu laatia pisteytetyt mallivastaukset, jotka auttavat ymmärtämään

oikean vastauksen rakennetta.

Koetehtävien tarkastaminen virheettömästi ja nopeasti sekä palauttamisen yhteydessä kurssilaisille annettava kirjallinen palaute ovat tärkeä osa onnistunutta valmennuskurssia.

Haluamme antaa kurssilaisille paljon toivottua ja suureksi avuksi koettua henkilökohtaista palautetta ja ohjausta väli- ja loppukokeiden yhteydessä. Tavoitteen saavuttamiseksi haemme koetehtävien tarkastajia, jotka kokevat haastavaksi

kannustaa kurssilaisia alkuvaikeuksista aina urakan loppuun saakka.

Mikäli haluat olla mukana järjestämässä onnistuneita kursseja, toimita vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi meille 20.12.2002 mennessä.

Haemme

LUENTOMUISTIINPANOJEN LAATIJOITA

Luentomuistiinpanot ovat auttaneet kurssilaisiamme jäsentämään valintakoekirjojen suurta tietomäärää ja pureutuvat alueen ongelmakohtiin selventäen niitä havainnollisilla kaavioilla ja taulukoilla.

Toivomme luentomuistiinpanojen tekijöiltä lyhyttä ja havainnollistavaa esitystapaa. Työ on projektiluontoinen ja ajoittuu alkuvuoteen valintakoekirjojen ilmestymisen yhteyteen.

Tule tekemään itsesi näköiset luentomuistiinpanot, jotka auttavat kurssilaisiamme suuren urakan edessä!

Toimita meille vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi lyhyen työnäytteen kera 20.12.2002 mennessä.

Hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen:

Pykälä ry, Valmennuskurssit, Mannerheimintie 3 B 5 krs., 00100 Helsinki tai sähköpostiosoitteeseen valmennuskurssit@pykala.fi.

Lisätietoja antaa vastaava kurssipäällikkö Sanni Puikkonen 050 596 3303.

iv502_4.indd 22 10.12.2002, 18:30:30

HYYTÄVIÄ MAHDOLLISUUKSIA

Haku päällä

Haetaan innokasta ja len-nokasta pykälistiä vuo-den mittaiseen suhtee-

seen. Tarjotaan haasteita, huvia ja hyötyä, ilmaista iltapalaa ja eh-kä jopa päiväkahvit. Reilun kau-pan vai puhtaasti Pauligin, sillä ei ole tässä vaiheessa väliä. Tärkein-tä on, että haluna on vaikuttaa.

Mitä?

Helsingin yliopiston ylioppilas-kunta käynnistää pian valiokun-tahaun ja etsii opiskelijoita, joi-ta kiinnostavat sosiaalipolitiikka ja opintoasiat, kulttuuri ja liikun-ta, ympäristö ja talous. Yksikin kiinnostuksenkohde riittää, mut-ta määrä ei ole rajattu. Mukaan pääseminen sen sijaan on taattu. Kukaan ei kysy puoluekantaasi tai vaadi nähdä ansioluetteloasi. Eri asia on, että vuoden päästä haluat sen ehkä itse näyttää.

Miksi?

Ainejärjestömme haluaa olla py-kälän verran edellä ja houkutel-la sinua harkitsemaan asiaa jo nyt. Kun tiedät, mitä odottaa, haku ei pääse joulun alla yllättämään. Ja kun itse näet, mitä HYY:ssä ta-pahtuu, syksyllä 2003 järjestet-

tävät edustajistovaalit eivät aika-naan tunnu vieraalta. Jos puoles-taan olet ollut aktiivinen Pykäläs-sä, huomaat, kuinka vihreää ruo-hoa Mansku 5:n oven takaa löytyy. Jos taas et ole aktivoitunut ainejär-jestössämme, edessäsi aukeavat ai-van uudet laitumet.

Mutta me emme kaitse. Sanomme vain, että se kannattaa. Oletam-me nimittäin, että tulevaisuudes-sakin juodaan kahvia — ministe-riöissä, ammattiyhdistyksissä, yri-tyksissä ja yhteisöissä. Siinä pul-laa mutustaessa maistuvat yleen-sä myös hyvät jutut. Ja sitä parem-malta ne maistuvat, mitä yhtei-semmät ovat tutut. Niitä, jos mi-tä, olet sinäkin löytänyt kultaisi-na opiskeluvuosina, vuoden 2003 kaltaisina aikoina.

Milloin?

Haku valiokuntiin tapahtuu joulu-kuun loppuun mennessä. Tarkem-min asiasta tiedottaa HYY. Yliop-pilaslehteä avaamattakin tarkem-mat yksityiskohdat selviävät, kun hyppäät suoraan takakannen il-moitusasioihin.

Mitä vielä?

Lupaamme paljon, mutta lop-puun asti lukeneille sitäkin enem-män. Myös Pykälän oma HYY-toimikunta nimittäin järjestäytyy kevään kuluessa uudelleen. Valio-kuntamme on aina jäsentensä nä-köinen. Tänä vuonna olemme ol-leet hivenen kiireisiä ja keskitty-neet tiedottamiseen. Mutta jos suinkin olemme tiedonjaossa on-nistuneet, toivoa sopii, että seu-raava toimikunta tekee itsestään enemmän kuin osiensa summan ja toimii sekä touhuaa. Viimeisempä-nä, vaan ei vähäisimpänä, tarjoam-me siis valtaa. Vaikuttaako siltä, et-tä kannattaa vaikuttaa?

Vallatonta pikkujouluaikaa toivoen

Hanna-Mari MäkinenJalmari Sasija HYY-toimikunta

1 §

3 §

2 §

Ping

viin

it: L

iisa

Selv

eniu

s

23

iv502_4.indd 23 10.12.2002, 18:30:30

Jukka Peltonen Pekka Ruokonen Leif Itäinen Esa Salonen Jussi Savonen Harriet Lagus Osoite: Hans Sundblad Fredrikinkatu 48 A Mikko Ojala 00100 Helsinki Ari Savela Puhelin: (09) 4176 030 Tuija Kaijalainen Faksi: (09) 4176 0417 Mikko Kärkkäinen John-Henrik Spåre etunimi.sukunimi@peltonenlaw.fi Anne Petäjäniemi-Björklund www.peltonenlaw.fi Jukka Paloheimo Marina Vatanen Adress: Eero Heinänen Fredriksgatan 48 A Kalevi Tervanen 00100 Helsingfors Pia Bräysy Tel +358 9 417 6030 Satu Määttänen Fax +358 9 4176 0417

iv502_4.indd 24 10.12.2002, 18:30:32

Syys-Syys-kokouk-kokouk-sessa.sessa.

HALLITUS 2002Puheenjohtaja Mikko Heinonkoski

Vuoden 2003 hallituksen puheenjohtaja Mikko Heinonkoski on neljännen vuosikurssin opiskeli-ja, 25-vuotias ja poikamies. Miestä voidaan kuva-ta varsinaiseksi Pykälä-aktiiviksi. Hän on ehtinyt toimia Pykälän hallituksen yleisvastaava vuonna 2000 ja yleisvaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2002. Lisäksi Mikko toimi jo pääsykoekeväänään yleisvastaavien kuljettajana Pykälä-viikolla vuonna 1999. Tärkein asia Pykälässä on hänen mielestään sen jäsenistö. Kavereiden kesken Mikko tunne-taan erittäin pitkäjänteisenä ihmisenä, joka ei her-mostu turhasta ja jolla on kyky saada asiat tehdyk-si. Hän lupaa olla helposti lähestyttävissä ja pyö-riä mahdollisimman paljon sekä Porthanian vii-dennessä kerroksessa että toimistolla. Heinonkos-ken mielestä Pykälän toiminta tulee ensi vuonna säilymään hyvin pitkälti nykyisen kaltaisena. Joi-hinkin yksityiskohtiin puututaan mutta yleisku-va yhdistyksen tilasta näyttää tällä hetkellä hyväl-tä. Pykälä-esikuvakseen Mikko nimeää nimikai-mansa, vuoden 2000 hallituksen puheenjohtajan Mikko Salon.

Mielenkiintoisina seikkoina voitaneen Mikosta kertoa, että hänet on jo kahdesti palkittu Wap-pubooleilla Mr. Skoda -merkillä, vuodenajat hän hahmottaa janana, jossa tammikuu sijaitsee va-semmalla puolella, jääkaapin ovessa on suuren-nettu kuva Jan Hjeltistä ja lempiharrastukse-na on vapaapaini. Mikon tavoittaa numerosta 040 505 8511.

OMSTART! OM START!” huusi Pykälä ry:n jäse-nistö Porthania I -sa-

lissa. Kyseessä ei kuitenkaan ol-lut Spexi, vaan yhdistyksen sään-tömääräinen syyskokous. Huu-dot vastaanotti Martta October loistavasta laulustaan ulkoasiain-vastaavaehdokkaan Kaisa Kaura-sen puolesta. Nyt sekin on näh-ty; syyskokouksessa ei välttämät-tä ole jäykkää 100 % ajasta.

Yhdistyksen kokous on Pykälän ylin päättävä elin, jossa valitaan mm. uusi yhdistyksen puheenjoh-taja, uusi yhdistyksen hallitus sekä tänä vuonna yhdistykselle valittiin myös uusi inspehtori. Tänä vuon-na kokous pidettiin 27.11. klo 18.00 Porthania I -salissa.

Professori Jukka Kekkonen, jo-ka on toiminut yhdistyksemme inspehtorina vuodesta 1996, ve-täytyi tehtävästään ja nyt oli ai-ka valita uusi inspehtori. Uuden inspehtorin valinta ei ollut helppo tehtävä. Inspehtori on ainutlaatui-nen linkki yhdistyksellemme yli-

opiston viralliseen puoleen ja vas-taavasti myös toisinpäin. Syysko-kous hyväksyi yksimielisesti halli-tuksen ehdokkaan uudeksi inspeh-toriksi. Pykälä ry:n uusi inspehtori on professori Urpo Kangas. Paljon onnea professori Kangas ja suuret kiitokset väistyvälle Jukka Kekko-selle!

”K

uvat

: Tom

mi J

ämsä

iv502_4.indd 25 10.12.2002, 18:30:32

toistaiseksi peritä. Samalla päätet-tiin myös seniorijäsenten vuosittai-seksi jäsenmaksuksi 15 euroa.

Taloudenhoitaja Sanna Syrjä-län aloitteesta vuoden 2003 toi-mintasuunnitelman ja talousarvi-on käsitteleminen siirrettiin sään-tömääräisen syyskokouksen jatko-kokouksen. Jatkokokous pidetään 19.12.2002 klo 19.00 Lauttasaa-ren tiloissa. Puheenjohtaja Palo-heimo keskeytti kokouksen klo 20.17.

Seuraavassa lyhyt esittely Pykälän uudesta hallituksesta.

itsensä ja asiansa esiin. Lisäksi jo-kaisella ehdokkaalla oli mahdolli-suus käyttää kaksi puolestapuhu-jaa, joiden puheenvuorot oli rajoi-tettu kolmeen minuuttiin. Koko-uksessa nähtiin kolmet vaalit. Vaa-leihin menneet virat olivat sihteeri, ulkoasiainvastaava sekä yleisvastaa-va. Ääntenlaskennan jälkeen Pykä-lä ry:n hallitus vuodelle 2003 näyt-tää seuraavalta:

Hall. pj. Mikko HeinonkoskiSihteeri Suvi KnaapilaTaloudenhoitaja Salla LambergOpintovastaava Olli NorrosTiedotusvastaava Juhana LuotoUlkoasiainvast. Kaisa KauranenYleisvastaava Emilia KaikkonenYleisvastaava Panu Penttilä

Paljon onnea kaikille valituille!

Kokouksessa käsiteltiin myös liit-tymis- ja jäsenmaksut vuodelle 2003. Liittymismaksuksi päätet-tiin 10 euroa, ja jäsenmaksua ei

Kokouksessa puhetta johtanut yh-distyksen puheenjohtaja OTK Jukka Paloheimo kopautti nuijal-laan myös oman seuraajansa valin-nan hyväksytyksi. Yhdistyksen pu-heenjohtajan virka on yksivuoti-nen, ja virkaa hoitaa vuonna 2003 OTK Katja Pätiälä. Katja on toi-minut hallituksen puheenjohtaja-na vuonna 1997. Katja on myös Spexin perustava voima ja on Kat-ja ehtinyt vaikuttamaan kurssipääl-likönäkin. Paljon onnea Katja!

Suurinta mielenkiintoa kokouk-sessa herätti kuitenkin varmaan uuden hallituksen valinta. Jaos-sa oli kahdeksan paikkaa Pykälän hallitukseen, ja tänäkin vuonna osasta paikoista jouduttiin äänestä-mään suljetussa lippuäänestykses-sä. 18.11. pidetyssä vaalipaneelissa ehdolle asettui 13 henkilöä, ja it-se kokouksessa ehdokkaita oli vie-lä 11 kpl. Jokaiselle ehdokkaalle oli varattu viiden minuutin mittainen puheenvuoro, jossa hän sai tuoda

Sihteeri Suvi Knaapila

Vastavalittu sihteerimme on 21-vuotias toisen vuoden opiskelija. Tämä Porvoosta kotoisin oleva, ai-kaansaava bilettäjä on tämän vuo-den aikana toiminut YVK:n excur-siovastaavana. Pykälä-aktiiviura al-koi kuitenkin jo phuxina matrik-keli-, haalari- ja sonniaistoimikun-nissa. Spexiinkin Suvi on jo ehti-nyt sekaantua. Ei ihme, ettei va-kituisille harrastuksille löydy sijaa. Iloisen, vielä tällä hetkellä lempi-nimettömän, ikiliikkujan voi bon-gata paitsi Lauttasaaren fasilitee-teista aamuvarhaisella, myös Ve-ro Modasta tai Kalliosta, ehkä-pä myös Eminemin, Cranberriesi-en tai Pinkin soidessa tanssilattial-ta. Suvin valvovan silmän alla vuo-sijuhlajärjestelyt tulevat varmas-ti sujumaan mainiosti, sillä omis-tautumista ja intoa ei tästä pake-tista puutu. Edeltäjästään poiketen tämä sihteeri ei pongahda pystyyn aamukuudelta, vaan vasta kun kel-loradio, herätyskello, kännykkä ja varmistuspuhelinsoitto ovat her-mostuttaneet naapurit.

2003

26

iv502_4.indd 26 10.12.2002, 18:30:33

Taloudenhoitaja Salla Lamberg

Pykälän naispuolisten talouden-hoitajien dynastia jatkuu myös en-si vuonna, sillä Lauttasaaren tila-vaan työsuhdeyksiöön muuttaa tam-mikuussa 21-vuotias toisen vuo-den opiskelija Salla Lamberg. Maal-ta kotoisin olevista edeltäjistään Sal-la eroaa kuitenkin siinä, että hän on paljasjalkainen stadilainen. Sal-laa kiehtovat taloudenhoitajan vi-rassa haastavien ja vastuullisten teh-tävien lisäksi aseman mukanaan tuo-mat lempinimet, jotka Sallan arvion mukaan ovat yhdistyksen komeim-pia. Tämä tuleva tikkuperse ihailee Robbie Williamsia ja nimeää pykä-listiesikuvakseen edeltäjänsä lisäksi tuutori-isänsä, Leppäsuon Rock DJ:n, Tommi Jämsän, jonka eteläpoh-jalainen karisma on tehnyt Sallaan lähtemättömän vaikutuksen. Kulu-vana vuonna Salla on määrätietoises-ti hoitanut YVK:ssa kulttuuriasioita sekä vastannut spexin lipunmyyn-nistä. Sallasta yhdistys saa päättäväi-sen ja asiantuntevan taloudenhoita-jan, jonka käsiin edeltäjä voi huolet-ta ja hyvillä mielin jättää taloudenpi-don vaativat velvollisuudet.

Ulkoasiainvastaava Kaisa Kauranen

Tulevan hallituksen juniori on ko-toisin Keravalta. Älkää hätäilkö, pian näette Kaisan edustavan Py-kälää myös Turussa, Rovaniemel-lä ja Vaasassa. Tämän aurinkoisen nuoren naisen Pykälä-meriiteistä löytyy fuksivuodeltaan mm. vas-tuunottoa sonniaisista sekä haa-laritoimikunnasta, eikä paree tul-la päsmäröimään Kaisalle — hän on toiminut ryhdikkäästi UAV:n isäntänä 2002. Ulkoasioissa Kai-sa ansaitsi kannuksensa kv-toimi-kunnan suurta reaktiokykyä vaa-tivissa tehtävissä, mm. kalastaen turkulaisia pois Pykälän uima-al-taasta. Näillä eväillä Pykälän ke-väällä järjestämä kv-viikko tulee olemaan hyvissä luotettavissa kä-sissä.

Uuden int.sekin tähtäimessä on paljon edustamista, huhutaan jo-pa tripla-kv-viikkoputkesta ke-väällä. Saattaakin olla ettei Kaura-silla jouluna lauleta ollenkaan jou-lupukkia vaan harjoitellaan poh-joismaisia juomaviisuja. Asennetta ja innostusta siis on very mycket, mutta kuinka on turnauskestä-vyys? Sanotaan, että Kaisaan on helppo tutustua, ainakin jos tans-siplakkarissasi on lattarit, lavatans-sit ja rock’n’roll!

27

iv502_4.indd 27 10.12.2002, 18:30:35

Yleisvastaavat Emilia Kaikkonen ja Panu Penttilä

Haastateltavina Pykälä ry:n uudet yleisvastaavat Emilia Kaikkonen ja Panu Penttilä. Molemmat uusis-ta yleisvastaavista ovat 21-vuoti-aita ja opiskelevat toista vuottaan tiedekunnassa. Selittääkseen mah-dollisia haastattelussa ilmeneviä tahdittomuuksia haastattelija to-teaa, että haastattelu on suoritettu aamuyöstä noin kello neljän ja vii-den välillä Pykälä ry:n hallitusvaa-lien jälkeisenä päivänä. Sekä kysy-mykset että vastaukset ovat tämän mukaisia. Anteeksi.

Q: Miksi halusit yleisvastaavaksi?E: Se oli luonnollista jatkoa

emän nän hommille. Lisäksi halu vaikuttaa yhteisiin asioi-hin oli kannustimena.

P: Katso liite 1. [toim. huom.: yleisvastaava Penttilä ei iki-nä lopullisesti toimittanut ky-seistä liitettä haastattelijan saa-taville]

Q: Keneen olet ihastunut?E: Se on vähän sellainen moni-

mutkainen juttu.P: Katso liite 1.

Q: Idolisi?E: Tatu Oikarinen, Madonna ja

Nikke Knatterton.P: Sanna Hämäläinen, Tom

Cruise.

Q: Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?E: Kissa nimeltä Simo.P: Tilhi.

Q: Mitä harrastat?E: Haitarin soittoa, Pykälää, lef-

fassa käyntiä. Lisäksi liikun, kun kerkiän.

P: Musiikkiliikuntaa. Purjehdus-ta.

Q: Mitä haluaisit sanoa yhdistyksen jäsenille?

E: Suhtautukaa vastuullisessa ase-massa oleviin tietyllä kunnioi-tuksella.

P: Tilulii.

Q: Millainen tyyppi olet?E: Oikeudenmukainen ja rento

tyyppi. Tunneihminen, joka ei ota paineita pikkuasioista.

P: Tarpeellinen. Hetkeen tarttu-va. Luonnollinen.

Q: Mies-/naisihanteesi?E: Kaverini eivät kyllä ymmärrä

todellista miesmakuani. Luon-teenpiirteistä huumorintaju ja itsevarmuus tekevät vaikutuk-sen. Ulkoisia piirteitä katsot-taessa Sean Connery, Frendi-en Chandler ja Keanu Reeves pärjäävät hyvin.

P: Itsenäisen näköinen. Ei hirveen tyhmä. Holly Marie Combs ja Lara Flynn Boyle mainitta-koon.

Kysymykseen miksi juuri te olet-te hyviä yleisvastaavia, haastatelta-vat totesivat yhteen ääneen omaa-vansa reippaasti kokemusta hom-man hoitamiseen. Tähän yv Pent-tilä tosin lisäsi, että seksi parisuh-teessa on tylsää, yv Kaikkosen mie-lestä se on luonnotonta.

28

iv502_4.indd 28 10.12.2002, 18:30:38

Opintovastaava Olli Norros

Olli on 23-vuotias kolmannen vuo-sikurssin opiskelija Helsingistä. Yli-oppilaskirjoitusten jälkeen hän ehti opiskella lyhyen aikaa matematiikkaa, kunnes löysi todellisen kiinnostuksen kohteensa oikeustieteestä. Opintovas-taavan tehtävä on aina enemmän tai vähemmän ”kutsumusammatti” — niinpä Ollillakin on jo selkeästi muo-toutunut visio oikeustieteen opinto-jen kehittämisestä. Hän kokee tär-keimmäksi tavoitteikseen tutkinnon uudistuksen jatkamisen opiskelija-myönteisessä hengessä. Opintosekto-rilla Ollia on voinut aina välillä näh-dä seuraamassa opintovaliokunnan kokouksia, ja lisäksi hän on edusta-nut opiskelijoita tiedekunnan hallin-nossa opintotoimikunnan jäsenenä. Fuksivuonna Olli osallistui ulottu-vuusboolin hämmentelemiseen mui-den biletoimikunnan poikien kans-sa ja oli mukana myös matrikkelitoi-mikunnassa. Viime ajat hän on ehti-nyt panostaa tarmokkaammin opiske-luun, joten nyt onkin sopiva tilaisuus palata taas Pykälän aktiivitoimintaan entistä innokkaampana.

Tiedotusvastaava Juhana Luoto

Militaristisesta hiustyylistään tunnet-tu Juhana Sakari Luoto on hallituk-sen uusi tiedotusvastaava. 24-vuotias, lenkkeilyä ja rumpujen soittoa harras-tava Juhana siirtyy virkaan YVK:n lai-tevastaavan paikalta. 1997 Olarin lu-kiosta kirjoittanut uusi tiedotusvas-taavamme odottaa innolla hallitus-vuoden tuomia haasteita ja kokemuk-sia, joista ei vähiten monia vuosijuh-lia ja kv-viikkoja. Juhana haluaa myös nähdä, miten Pykälän kokoista yhdis-tystä johdetaan, ja hyvät kokemukset YVK:sta saivat hänet hakemaan hal-litukseen. Tavoitteena Juhanalla on luonnollisesti tiedotuksen parantami-nen sekä jäsenistön aktivoiminen! Ju-hanan sanoin: ”Parempaa hallitusta ei olisi voinut tulla. Odotan mielen-kiinnolla hyvää vuotta hyvien ihmis-ten kanssa.”

iv502_4.indd 29 10.12.2002, 18:30:39

YLEISVASTAAVAN NIKSINURKKA

20022002Huomasin sen eilen. Huo-

masin, että vuosi on ly-hyt aika. Ei sillä, ettei-

kö niinkin lyhyeen aikaan mahtui-si paljon tekemistä ja näkemistä. Ja tietenkin niitä ihmisiä, joiden kanssa jakaa kaikki tapahtunut. Yl-lättävää kyllä, yksi vuosi on usein kuitenkin jo vaihtumassa seuraa-vaan, ennen kuin sen kunnolla huomaa alkaneenkaan. Ja totuus kai on, että ellei vuodesta raken-na itselleen jotain merkittävää, lo-pulta se on vain yksi ajanjakso, jo-ta on vaikea erottaa niiden kaikki-en muiden samanlaisten joukosta. Seuraavassa muutamia syitä mik-si 2002 on minulle hyvin merkit-tävä vuosi.

Pykälä ry:n hallituksessa on kah-deksan jäsentä, joista yleisvastaavia lukuun ottamatta jokainen hoitaa omaa tonttiaan. Yleisvastaavat siis ovat siitä onnellisessa asemassa, et-tä saavat hoitaa omaa osuuttaan kahdestaan. Kun yhdistetään kaik-ki nämä vastuualueet, muodostuu yhdistyksen toimintakenttä, jos-sa kullakin sektorilla tapahtuvista asioista vastaa lopulta hallituksessa kyseisen osa-alueen vastaava. Kai-killa näillä osa-alueilla ja koko tällä kentällä tapahtuvista merkittäväm-mistä yhdistystä koskevista asioista hallitus päättää yhdessä.

Kuulostaapa hienolta. Mitä se sit-ten käytännössä tarkoittaa? Minun ja seitsemän muun kuluneen vuo-den hallitukseen kuuluneen koh-dalla se on merkinnyt lukematto-mia työtunteja, oman ajan käyttä-mistä yhteisten asioiden hoitami-seen ja joskus hampaiden kiristy-mistä kiireisten aikataulujen ja ko-vien odotusten ristipaineessa. Toi-saalta se on myös tuonut muka-naan valtavan määrän positiivisia fi iliksiä ja kokemuksia. Juttuja, joi-ta ei unohda ikinä, käsittämättö-män määrän enemmän ja vähem-män hyvää läppää ja ennen kaik-kea tärkeät ystävät, joista ei tai-taisi päästä eroon vaikka haluaisi-kin. Ainakin tänä vuonna lähes kokonaisvaltaisen kahdeksan hen-gen joukkoavioliiton lisäksi aikaa on vietetty yhdessä vapaa-ajalla-kin, jos sellaista joskus on sattu-nut jäämään. Toivottavasti se, et-tä meillä on ollut hauskaa, on nä-kynyt myös ulospäin ja heijastunut toimintaamme.

Näkisin tämän vuoden kokemuk-sen vahvistamana, että avain yh-distyksen tehokkaaseen toimin-taan lähtee innokkaista ja toisten-sa kanssa hyvin toimeentulevista ihmisistä. Hallituksesta, valiokun-

nista ja muista aktiiveista. Niis-tä osista, jotka lopulta saavat asi-at tapahtumaan ja pitävät fi rmas-sa yllä sellaista meininkiä, joka pi-tää jäsenet tyytyväisinä. Fiiliksien ja ihmisten takia siis vuosi 2002 on henkilökohtaisesti merkittävä vuosi. Sen tuomien asioiden takia on helppo kannustaa ihmisiä otta-maan osaa toimintaan ja tekemään tulevista vuosista vähintään yhtä merkittäviä.

Siispä kiitos erityisesti Sanna, San-ni, Sanna, Tommi, Jukka, Jan-ne ja Jallu. Mieleen tuli se jut-tu, kun phuxivuonna kahden päi-vän remuamisen jälkeen Pykälässä purnasin, että nyt on todella pak-ko mennä käymään kotona. Tähän vanhempi tieteenharjoittaja Oika-rinen perrypäissään lakonisesti to-tesi, että ”Kotonahan sä jo oot.”

Ja oikeassahan se oli.

Niksi

Yleisvastaavan tämänkertainen niksi on asiakaspalvelutekniikan alalta. Jos olet hammasta purren jo jonottanut joulun ruuhkissa kä-sittämättömän pitkältä tuntuvia ajanjaksoja erilaisille kassoille, asia-

TATU OIKARINEN

30

iv502_4.indd 30 10.12.2002, 18:30:40

Kolmastoista vuosikerta, 5/2002www.pykala.fi /intervivosintervivos@pykala.fi

JULKAISIJAPykälä ry

PÄÄTOIMITTAJALeena Mäkipääleena.makipaa@helsinki.fi Puhelin 050 355 0182

KIRJOITTAJATUrpo Kangas | Antti Korhonen |Jukka Lång | Hanna-Mari Mäkinen | Tatu Oikarinen |Jukka Paloheimo | Jaakko Sainio |Jalmari Sasi | Anna-Riikka Suomalainen

Ari Nieminen

ULKOASU JA TAITTOVille Hinkkanen ville.hinkkanen@helsinki.fi Puhelin 040 520 0979

PAINODark Oy, Vantaa 2002 Painos 2 330 kpl

PYKÄLÄ RYMannerheimintie 3 B, 00100 Hki Avoinna arkisin klo 9—13Puhelin (09) 278 5003Faksi (09) 278 5004Sähköposti pykala-ry@helsinki.fi Os.muutokset toimisto@pykala.fi www.pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIRiikka Aarikkariikka.aarikka@helsinki.fi Puhelin 050 582 0303

Ilmoitushinnat1/1 300 e1/2 170 e1/4 100 e1/8 60 e

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemissa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa sellaisenaan tai muokattuna korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- tai jakelutavasta riippumatta.

ISSN 0787-5622

inter vivos

toturvaan erikoistuneen osakeyhti-ön korkeimmassa elimessä on siis tajuttu todellisen asiantuntijuuden arvo. Jos rahaa olisi yhtään, niin alkaisin varmaan osakesijoittajaksi. Ihan varmuuden vuoksi pysyn kui-tenkin Radiolinjan liittymässä.

Palkkakahnausta

Joku hyöty sentään Leif Sevónin tuplapalkkakohustakin oli. Alle-kirjoittaneella on nimittäin sellai-nen vakaa tuntuma, että pitkään naisistumassa ollut oikeustieteel-linen koulutusala on jälleen otta-massa tuulta nuorten miesten kes-kuudessa. Kuuntelin nimittäin tä-nään bussissa seuraavan vähän yli kymmenvuotiaiden pojankoltiais-ten välillä käydyn keskustelun:

”Mihin sä meet isona töihin?”

”Varmaan musta tulee poliisi.”

”Poliisi!? …ttu. Musta tulee ainaki oikeuden presidentti. Tajuutsä mi-ten paljon se saa palkkaa?”

Rauhallista ja turvallista joulunai-kaa. Toivottavasti saatte muitakin kuin pehmeitä paketteja. "

kaspalvelutiskeille sekä pankkeihin ja postiin ja jos mittasi on täysi, käytettävissäsi on yksi varsin käyt-tökelpoinen keino. Vedä jonon keskellä palvelua nopeuttaaksesi päähäsi nylonsukkahou-sut. Sukkahousut päässä viestivät muille jonottajille huomattavasta kiireestäsi, ja usein asiakaspalveli-jakin pyrkii sukkahousuilla teräste-tyt aikeesi huomatessaan nopeim-paan mahdolliseen palvelusuori-tukseensa. Näin ostoksesi sujuvat vauhdikkaasti, ja jätät asiakaspal-velijalle itsestäsi tehokkaan ja kan-sainvälisen, jopa hieman salaperäi-sen kuvan.

Paluuta menneeseen

Viime kerralla tällä palstalla kir-joittelin yksityisyydestä ja sen ra-joista. En voi olla käyttämättä ti-laisuutta hyväkseni ja palata vielä hetkeksi aiheeseen nyt kun entisen Soneran lähes koko entinen johto-porras on joko vangittuna, tai vä-hintään pidätetty. Asetelma ni-mittäin on herkullinen. Törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta epäilty teleyhtiö Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relan-der toimii tällä hetkellä tietoturva-yhtiö F-Securen hallituksessa. Tie-

Kuv

a: L

eena

Mäk

ipää

iv502_4.indd 31 10.12.2002, 18:30:41

SUOMALAINEN LAKIMIESYHDISTYS

- alan merkittävin tieteellinen järjestö ja Suomen Lakimiesliiton suurin

jäsenyhdistys

- edistää oikeustieteellistä tutkimusta ja vaalii oikeuskulttuuria

- toimii lakimieskunnan yhteisten pyrkimysten edistämiseksi

- julkaisee oikeuskirjallisuutta sekä Lakimies-aikakauskirjaa

- järjestää kokouksia ja keskustelutilaisuuksia

- jakaa tutkimusapurahoja ja palkintoja

- avustaa taloudellisesti opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden koulu-

tustapahtumia ja niihin osallistumista

Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2002 on 65 euroa. Jäsenmaksun vasti-

neena jäsenet saavat Lakimies-aikakauskirjan vuosikerran sekä 30 %

alennuksen yhdistyksen kirjoista. Vastavalmistuneille alennettu jäsen-

maksu kolmen vuoden ajan OTK-tutkinnon suorittamisesta, 36 euroa v.

2002.

Opiskelijoille tarjoamme Lakimies-aikakauskirjan erikoishintaan – vuon-

na 2002 vain 20 euroa. Muista julkaisuista opiskelijat saavat 50 % alen-

nuksen.

Toimisto ja kirjamyynti:

Kasarmikatu 23 A 17, 00130 Helsinki

avoinna klo 9-15

p. (09) 603 567, f. (09) 604 668

sly@lakimies.org, www.lakimies.org

iv502_4.indd 32 10.12.2002, 18:30:42