Integraatio ja kritiikki

Sosiologian mielekkyyttä etsimässä

Teemu KemppainenHelsingin yliopisto & Turun yliopisto

teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi

teemunsivu.wordpress.com

Luennon rakenteesta

• Durkheimin kriittinen puoli

• Immanentti kritiikki

• Serge Paugamin sosiologiaa

• Työ

1. Durkheim yhteiskuntakriitikkona

Kuva: Baudelot, wikimedia commons

Modernin yhteiskunnan synty kiinnostuksen ja huolen aiheena

• Teollistuva yhteiskunta

• Tönnies

Tönnies: Gemeinschaft & Gesellschaft

• Gemeinschaft: yhteisöllisyys, läheiset ja kokonaisvaltaiset

• Gesellschaft: persoonattomat, rajoitetut ja sopimukselliset suhteet

• 1800-luvun suuren yhteiskunnallisen muutoksen käsitteitä

Varhainen Durkheim: moderni solidaarisuus

• Positiivisempi näkemys yhteiskunnan muutoksesta kuin Tönniesillä

• Yhteiskunnallisen työnjaon myötä syntyy erityisiä sosiaalisia siteitä, jotka kiinnittävät yksilön yhteiskuntaan ja toisiin yksilöihin

Mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus

• Yksinkertaiset yhteisöt: samanlaisuuteen perustuva mekaaninen solidaarisuus

• Tämän rinnalle ja tilalle nousee modernin yhteiskunnan orgaaninen solidaarisuus

Anomia työnjaon ongelmana

• Työnjako tuottaa normaalisti solidaarisuutta

• Anominen työnjako

Durkheim ja kritiikki”Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, mikäli sillä tavoiteltaisiin yksinomaan tietoa.

Tekemäni huolellinen erotteluni teoreettisten ja käytännöllisten ongelmien välillä ei tarkoita, että jälkimmäiset pitäisi hylätä:

päinvastoin, tämän erottelun ansiosta pystymme paremmin tarttumaan niihin.”

(DTS, ensimmäisen painoksen esipuhe: suom. TK)

…sivuhuomio: Bourdieu jatkaa

• ” Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, ellei […] se pyrkisi palauttamaan ihmisille heidän toimiensa mieltä.” (Bourdieu

1962, suom. TK)

– Eli tietoa toimintaa määrittävistä (peli)säännöistä

• Ja myöhemmin: ”Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, jos sen on määrä olla asiantuntijoiden toisilleen varaamaa tietoa.”(Bourdieu 1984, suom. TK)

Durkheim Aristoteleen jäljillä: normaali integraatio

• Liiallinen yhteisön paine on pahasta

• Mutta niin on sen puutekin

Kriittinen pedagogiikka & egoismi• Patologinen

• Sosiologian kriittinen tehtävä on pedagoginen: herättää tietoisuus yhteiskunnan kokonaisuudesta ja yksilöiden keskinäisriippuvuudesta

• Sosiologian on näytettävä, että solidaarisuus toisia kohtaan ja riippuvuus toisista ei ole yksilön kannalta mikään puute tai menetys (Durkheim 1888: Cours de science sociale)

2. Immanentti kritiikki

Kuva: Mittag, wikimedia commons

Immanentti kritiikki• Yhteiskunnan ristiriitaisuudet

• Todellisuuden muuttaminen kritiikin pohjalta

– Lat. trans scendo: ylittää, astua yli

– Lat. in maneo: pysyä sisällä

• Kritiikin perustan oltava maailmassa, todellisuudessa, ihmisten kokemuksissa

Marx ja Frankfurtin koulu

• Marx: ideologia ja riisto

• Kriittinen teoria / Frankfurtin koulukunta: Horkheimer & Adorno

Habermas

• Yhteiskunnan järjestelmät (erit. talous / markkinat / raha ja politiikka / valtio / valta) uhkaavat inhimillistä kykyä tavoitella yhteisymmärrystä

...Tönnies, Frankfurt ja Habermas: lämmin yhteisö vs. kylmä järki?

Axel Honneth

• Miten alempien yhteiskuntaluokkien parissa ilmaistaan vääryyden kokemukset?

• Konkreettisempi abstraktiotaso kuin Habermasilla: intuitiiviset käsitykset siitä mikä on oikein ja väärin

Moraaliodotukset ja -kokemukset

• Koettu vääryys: koetaan ettei saada ansaittua arvostusta, arvonantoa, kunnioitusta, tunnustusta...

• Tunnustuksen kokemus on identiteetin kehittymisen edellytys

Työn paluu kritiikin ytimeen

• Työ välineellinen järki kommunikaatio ...

• i) Rakkaus ja läheinen vuorovaikutus

• ii) Oikeudet ja tasa-arvoinen asema

• iii) Arvostus ja saavutukset yhteiskunnallinen kontribuutio työn muodossa

Vrt. työnjako, orgaaninen solidaarisuus ja tunne hyödyksi olemisesta, kuulumisesta johonkin itseä suurempaan

Nöyryytys ja työkyky

Juhani Mäkelä: Nöyryytys –Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja)

Maaseudun tulevaisuus 5.5.2017

3. Serge Paugam: sosiaaliset siteet ja eriarvoisuus

Kuva: Texier, Archimag.com

Sosiaaliset siteet

• Integraation moniulotteisuus

• Tunnustuksen lähde / homo sociologicus

• Turvan lähde / homo economicus

• Neljä tyyppiä: suku, valinnaiset, työ ja kansalaisuus

Esim: pohjoismainen hyvinvointivaltio

• Kansalaisuusside varsin merkittävä turvan lähde

• Eri yhteiskunnissa erilainen integraation kudos: vastaavat ideaalityypit

The 18-24 year old who live with their parents (2005)

Nikander, Timo (2009): Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. (The Life on Women and Men in Europe 2008)

Nordic

NL DE FR UK

Southern & post-soc.

Finnish 15-30 year old who live with their parents (1985-2007)

Nikander, Timo (2009): Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. (Family Statistics -- Statistics Finland)

0 0.5 1 1.5 2 2.5

NL Netherlands

CH Switzerland

DK Denmark

ES Spain

GB United Kingdom

BE Belgium

FR France

IE Ireland

NO Norway

SE Sweden

TR Turkey

GR Greece

LU Luxembourg

FI Finland

DE Germany

PL Poland

IS Iceland

SI Slovenia

HU Hungary

EE Estonia

AT Austria

PT Portugal

SK Slovakia

CZ Czech Republic

UA Ukraine

Support (filiation) and % of those who have child(ren) not living in household

T.K. (ESS 2004)

0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 0.45 0.5

SI Slovenia

HU Hungary

UA Ukraine

PT Portugal

EE Estonia

TR Turkey

GR Greece

PL Poland

CZ Czech Republic

GB United Kingdom

SK Slovakia

IE Ireland

CH Switzerland

BE Belgium

FR France

ES Spain

NL Netherlands

DE Germany

DK Denmark

AT Austria

NO Norway

LU Luxembourg

SE Sweden

FI Finland

IS Iceland

Worked in a non-political organisation or association last 12 months (%, ESS 2004)

Esim. työttömyys

• Mitä merkitsee kun työn tuoma turva ja tunnustus häviää?

• Integraation eriarvoisuus

Low recognition (ESS3)

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

Total Poorly educated Sick Poor Unemployed Aged Unsafe Lonely Immigrants

Anglo-Sax. Cont. East. Nordic South.

30

Kritiikin mahdollisuus

• Paugam & kriittinen potentiaali

Kiitos!

• Integraatio ja kritiikki: ei niin tavallinen pari (?)

• Durkheimin kriittinen puoli: käytännön ongelmat, integraation patologiat, yhteiskunnan itseymmärryksen oikaisu

• Immanentti kritiikki: tuotanto, kommunikaatio, moraalikokemukset

• Serge Paugamin sosiologiaa: integraation moniulotteisuus

Kirjallisuutta & lähteitä• Antonio R (1981): Immanent critique as the core of critical theory. The British Journal of

Sociology 32(3): 330-345.

• Brint S (2001): Gemeinschaft revisited: A critique and reconstruction of the community concept. Sociological Theory 19(1), 1-23.

• Challenger (1994): Durkheim through the lens of Aristotle. Rowman.

• Cotterell (2010): Émile Durkheim. Routledge.

• Coulmont B (2010): ”Une heure de peine”. In Paugam S (ed): Les 100 mots de la sociologie. PUF.

• Durkheim E (1893): De la division du travail social.

• Honneth A (2007): Disrespect. Polity.

• Huttunen R (2005): Jürgen Habermas ja julkisuuden rakennemuutos. n&n 4/2005.

• Joas H & Knöbl W (2009): Social Theory. Cambridge University Press.

• Kemppainen T (2012). Well-being in Socio-Political Context: European Welfare Regimes in Comparison. Studies in social security and health, 123. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

• Kemppainen T (2015): Nordic regime and social bonds. Lecture 20.11.2015, EHESS, Paris.

• Morrison K (2006): Mark, Durkheim, Weber. Sage.

• Paugam S (2007) : Introduction. In: Durkheim, De la division du travail social. PUF.

• Paugam S (2009): Le lien social. Paris, PUF.

• Weinstein R (2007): Tönnies, Ferdinand. In: Ritzer (ed.): Blackwell Encyclopedia of Sociology.