informaationkäsittely aivojen ehdoilla - · pdf fileetu taka muusikkojen ja verrokkien...

www.helsinki.fi/yliopisto

Informaationkäsittely

aivojen ehdoilla

-

Professori Kirsti Lonka, varadekaani

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto

21.11.2011

Faculty of Behavioral Sciences

1


TIEDONKÄSITTELYMME ON

RAJALLISTA!

• Ihmisen aivot ovat

pysyneet rakenteeltaan

samanlaisina noin 60000

vuotta

• Keskeistä vanhojen ja

uusien pelaaminen yhteen,

”tunneäly”

• Kaikkea ei pysty

prosessoimaan, ”bufferi

täyttyy”

• Aikuisen aivot ovat turhan

itseriittoiset


Ihminen on surkea tietokone

• Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa

kerrallaan

• Taipumus moniin

päättelyvirheisiin

• Tyypillistä ajattelun

konservatiivisuus ja

minäkeskeisyys

• Stressi ja jännitys vaikuttavat

• Vaikea hahmottaa monimutkaisia

tilanteita

• Tieteellinen tai tilastollinen

ajattelu ei ole ihmiselle luontaista


Aivot ovat

kuitenkin supermuovautuva järjestelmä

• Ihmisen aivot eivät toimi

kuin mikroprosessori, vaan

tunteet ja motivaatio

vaikuttavat!

• Aivot muotoutuvat koko

eliniän ja kehittyvät siihen,

mihin niitä käytetään

• On vaikeaa tietää, mikä on

oppimisen seurausta ja

mikä sen edellytys!

• Peilautuminen ja

vuorovaikutus tärkeitä

Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta,

mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA,

2000.

Taksikuskien ja verrokkien hippokampus

2002 W. W. Norton

Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata

ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet)

kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla.

Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., 2003.

Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai

kosketinsoittimet) aivokurkiaisen

etuosa takaosaa suurempi.

Naismuusikoilla ja verrokeilla ei

tällaista eroa. Lee, Chen &

Schlaug, NeuroReport, 2003.

Muusikko

Verrokki

Etu Taka

Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua

Näköalueita

Kuulo- aivokuori

Liike- ja tunto- alueita


MIKSI IHMISET USEIN VAIKUTTAVAT

”PASSIIVISILTA”?

- Ihmisillä on usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen tai luennoi heidät hengiltä

- Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksiaan

- Oikeassa olemisen kulttuuri

- Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan

OLISINPA JOSSAIN

TOISAALLA,

KIRSTILLÄ ON LIIKAA

MATERIAALIA


SISÄISET MALLIT

• Ihmisen muisti ei toimi kuin

kopiokone, vaan hän rakentaa

sisäisiä malleja

• Nämä ohjaavat havaintoja ja

muistia

• Muistot eivät ole kopioita

todellisuudesta, vaan

painottavat meille tärkeitä

asioita

• Muisti ei toimi kuin varasto,

vaan kuin tehdas

Ihminen ei usko, mitä näkee.

Hän näkee, mitä uskoo!


ASIANTUNTIJUUS

• Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa

kehittymistä, uudistumista ja arvioimista

• Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista

uusissa tilanteissa

• Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien

muokkausta ja uusien mallien kehittämistä.


OPPIMISEN TASOT

Tiedon lisääntyminen

Muistaminen, toistaminen

Sovellus

Ymmärrys

Asian näkeminen uudessa valossa

Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen

Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen

muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit

Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen


MITÄ ON ITSEREFLEKTIO?

• Omien sisäisten mallien

arvioiminen

• Palautteen antaminen ja

vastaanottaminen (muut

toimivat peilinä)

• Etäisyyden otto omaan

itseen

• Omien toimintatapojen

jatkuva kriittinen arviointi


Fixed mindset – Lukittu malli

Ihmisen lahjakkuutta ajatellaan ominaisuutena, jota

joko on tai ei ole. Virheet ja puutteet ovat osoituksia

lahjattomuudesta. Epäonnistuminen paljastaa

“tyhmyyden”.

Growth mindset – Kasvun malli

Lahjakkuus on dynaamista, kehittyvää, muuttuvaa.

Jatkuva ponnistelu omien tietojen ja taitojen

ylärajoilla on sekä älyllisen ponnistelun tulosta että

tulevan onnistumisen ehto.

MINDSET – Ajattelun raamit

Prof. Carol Dweck

21.11.2011

Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi

/ Esityksen nimi 12


• Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään

mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon

epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa

• Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä

enemmän saat opinnoista irti – ei suorituskeskeistä

puserrusta, vaan kiinnostavien asioiden kanssa

työskentelyä (oppiminen vs. suoriutuminen)

• Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu

jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään

Tunnehinta – miksi mieluummin

treenaamme lihaksia kuin aivoja?

21.11.2011


/ Esityksen nimi 13


3 x 1,5 x 6 x 50 x 10 = 13 500

Tämä ei sinänsä takaa mitään, vaan tarvitaan:

- tavoitteellista, pitkäkestoista, systemaattista

harjoittelua

- motivaatiota, virtauskokemuksia

- jatkuvaa palautetta ja sosiaalista tukea

- kykyä sietää sekä omaa että muiden

“tyhmyyttä” ja epäonnistumista

LAHJAKKUUDEN KAAVA

(prof. K.A. Ericsson)

21.11.2011


/ Esityksen nimi” 14


Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi?

Kuinka haastava tehtävä on?

KOETTU OSAAMINEN

- +

VIRTAUS

PITKÄSTYMINEN,

RENTOUTUMINEN

AHDISTUS

APATIA

+ -

HA

AS

TE


,

RE,

Tunteiden erilaiset ulottuvuudet (Fredrickson, 2001; Tellegren, Watson & Clark, 1999)

MIELLYTTÄVYYS

AK

TIIV

ISU

US

- +

KIINNOSTUS,

INNOSTUS,

ENERGISYYS

TYYTYVÄISYYS,

RENTOUS

HERMOSTU-

NEISUUS,

AHDISTUS

MASENNUS,

APATIA,

UUPUMUS

+ -


• Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa

ennustavat menestystä

• Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka

paljon opiskelijat käyttävät aikaansa

itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa

soveltaessaan (Lonka & Ketonen, submitted)

• Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa

muuttua innostavassa ympäristössä: esim.

varmaa tietoa haluavat innostuvat

pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy

• (Heiskanen, tekeillä)

Uusia tutkimustuloksiamme

21.11.2011 17


Aivot ovat sosiaaliset –

tiedonkäsittelyn

rajoituksia voi ylittää

21.11.2011


/ Esityksen nimi 18


Tiedonkäsittely hajautuu

sosiaalisesti ja fyysisesti

• Tiedonkäsittely hajautuu sosiaalisesti ja fyysisesti

• Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä

• Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa

• Älylliset ”proteesit” tukevat oppimista

21.11.2011


/ Esityksen nimi 19

PEILISOLUT

Apinan otsalohkoalueella F5

sijaitseva peilisolu reagoi

sekä apinan ottaessa itse

rusinan tarjottimelta että

nähdessä ihmisen tekevän

saman. Mukailtu Rizzolattin

ym. (1996) artikkelista.

Lähde: Hari, R (2007)

Ihmisaivojen

peilautumisjärjestelmät.

Duodecim 123:1565–73

Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen

peilautumisjärjestelmät.

Duodecim 123:1565–73

Emt. sivu 1571


J.T. BERGQVISTIN KAAVA:

Joukossa tyhmyys tiivistyy?

Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä!

• 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus”

• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu”

• 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisnoste”

• 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”the bad apple”

• 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”


MITÄ OVAT KÄYTÄNTÖYHTEISÖT? (Wenger, 1998; Hakkarainen, Lonka ja Lipponen, 2004)

• Oppiminen ei ole vain tiedon

hankintaa, vaan myös osallistumista

kulttuuriin ja kasvamista sen

jäseneksi

• Osaaminen hajautuu ihmisten välille

• Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska

ne ovat osa laajempaa

toimintakulttuuria

• Kun yksi ihminen muuttuu, koko

sosiaalinen yhteisö järjestyy

uudestaan

• Samassa työyhteisössä voi olla

useita erilaisia alakulttuureja


MIKÄ ON OMA

KÄYTÄNTÖYHTEISÖSI?

• Kuka on roolimallisi?

• Ketä ihailet?

• Kehen samastut?

• Millainen rooli sinulla on yhteisössä?

• Kenen kanssa koet yhteisiä arvoja?

• Millainen on identiteettisi?


• Absoluuttisten totuuksien tavoittelu johtaa

fundamentalismiin

On tärkeää hellittää täydellisyyden tavoittelusta

ja varman tiedon kaipuusta

Hyväksyttävä että maailma on keskeneräinen

- kuten itsekin olen

Perfektionismi ahdistaa

21.11.2011


/ Esityksen nimi 25

informaationkäsittely aivojen ehdoilla - · pdf fileetu taka muusikkojen ja verrokkien...

Documents