ilmastotalkoot –tutkimuspresentaatio

Ilmastotalkoot –tutkimus, helmikuu 2009

Kari Tervonen, 11.3. 2009Kuulas Millward Brown

IlmastotalkootHelmikuu 2009 2

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli vetää napakasti yhteen; missä suomalaisten asenne ilmastomuutoksen suhteen tällä hetkellä menee; ja millä lailla he uskovat voivansa vaikuttaa itse ilmastomuutokseen

Lisäksi halusimme tietää, ovatko suomalaiset tehneet muutoksia käyttäytymisessään Ilmastotalkoot –kampanjassa viestittyjen konkreettisten teemojen osalta; ja kuinka ilmastomuutosjutut on noteerattu tiedotusvälineistä, ja kuinka Ilmastotalkoot –kampanja tunnistetaan


Tutkimuksen toteutus

1.078 vastaajaa, puhelinvärväys verkkokyselyyn.

Saman tutkimuksellisen tiedonkeruun yhteydessä kysyttiin myös kuluttamiseen ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä; joten tutkimusaihe ei päässyt ohjaamaan sitä, ketkä valikoituivat vastaajiksi tutkimukseen. Sitä ei käytetty värväyskriteerinä.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiinhelmikuussa 2009.


Aiempi tutkimus

Taloustutkimus on tehnyt ilmastomuutoksesta tutkimukset 2002, 2004 ja 2007.

Koska tilanne on monilta osin kehittynyt eteenpäin, oli tarvetta muokata kysymyksiä vastaamaan paremmin tämän hetken tilanteeseen ja ilmastotalkoiden tavoitteita peilaavammiksi. Kysymyksiin tuotiin mukaan myös ilmastomuutosta kohtaan yleisin vasta-argumentaatio

Tuloksia yhtä aikaa katsellen voidaan tehdä karkean tason tarkastelua, miten asiat ovat edenneet joidenkin keskeisten kysymysten osalta.


Ilmastotalkoot 2008

Helmi-maaliskuu: vähähiilinen koti - SEK, sponsorina Fortum, ulkomainonta, Kauppalehti

Maalis-huhtikuu: vähähiilinen perhe ja lapset - Family, sponsorina Ben&Jerry’s, aikakauslehdet ja radio, Kauppalehti

Kesä-heinäkuu: vähähiilinen loma(matka) - PHS, sponsorina Cumulus, netti, elokuvamainonta, ulkomainonta, radio

Syyskuu: vähähiilinen keittiö/kokkaus - BOB, sponsorina Puustelli Kärkimedian lehdet, Kärkimedia netti, Suomi24

Lokakuu: vähähiilinen liikkuminen - Dynamo, sponsorina VR ulkomainonta, radio, kauppakeskusmainonta VR:n omat mediat

Marraskuu: vähähiilinen viihtyminen - Taivas, Sponsorina Habbo Hotel aikakauslehdet, netti, Voicen monimediakokonaisuus

Joulu-tammikuu: vähähiilinen tulevaisuus - Skandaali, sponsorina Isover, Kauppalehti, aikakauslehdet, radios


RAPORTIN SISÄLTÖ

Suomalaisten yleiset ilmastoasenteet Suomalaisten käsitys oman käyttäytymisen

ilmastoystävällisyydestä Käsitys vuoden aikana tehdyistä oman toiminnan

muutoksista Ilmastotalkoot –teemojen suhteen Millä toimenpiteillä suomalaiset uskovat voivansa

vaikuttaa eniten ilmastomuutokseen Ryhmäkohtaista tarkastelua; miten vastaajat

poikkeavat toisistaan Tulokset yhteen

Suomalaisten ilmastomuutosasenneon hyvä; eikä taantuma ole muuttanutsuhtautumista ilmastomuutokseen


”Ihmisen toimenpiteillä on vahva vaikutus maapallon lämpötilan nousuun”

Täysin samaa mieltä 52%

Jokseenkin samaa mieltä 36%

Ei osaa sanoa 2%

Jokseenkin eri mieltä 8%

Täysin eri mieltä 2%


”Ihmisen omien toimien merkitystä ilmastossa tapahtuviin muutoksiin on vahvasti liioiteltu”



Ei osaa sanoa 3%




”Korkean elintason mailla on vastuu näyttää esimerkkiä ilmastokysymyksissä”



Ei osaa sanoa 1%




”Tiedän, mitä termi hiilijalanjälki tarkoittaa”



Kuriositeettina todettakoon, että tässä kohtaa Suur-Helsingin luku 58% poikkeaa koko tutkimuksen kysymyksistäeniten ylöspäin, ja enemmän kuin esim. ammatillinen tausta tekee. HS-Kuukausiliitteen juttu nousee mieleen yhtenä mahdollisena selittäjänä


”Länsimaita koetteleva taantuma on mielestäni kymmenen vuoden aikavälilläsuurempi ongelma kuin ilmastomuutos”

Täysin samaa mieltä 10% Jokseenkin samaa mieltä 27%

Ei osaa sanoa 8%

Jokseenkin eri mieltä 35% Täysin eri mieltä 22%

Kysymyksen aikajänne asetettiin 10 vuoteen, koska sen arvioitiin olevan riittävän kyseenalaistava ilmastomuutoksen suhteen vs. taloustaantuma.


Nykytilanne vs. aiemmin

Vuonna 2004 yhtä moni piti taantumaa ja ilmastomuutosta yhtä suurina ihmisen elämän uhkatekijöinä

Vuoden 2007 alussa, nousukauden kulmakertoimen ollessa jyrkimmillään; ilmastomuutos vs. taantuma oli noussut jo 3:2 ilmaston hyväksi

Nyt vuoden 2009 alussa; ennätyksellisen suuren talouskäänteen tullessa; suhde näyttäisi edelleen siirtyneen ilmastomuutoksen hyväksi


Oma toiminta nyt ja muutos 12kk;rima omassa toiminnassaasetetaan matalalle


Noin puolet suomalaisista katsoo,että oma toiminta oli hyvällätasolla seuraavissa asioissajo vuosi sitten

Ajotapa on polttoainetta säästävä 68% Kodin lämpötila on max. 22 astetta 67% On tarkka ettei osta ylimääräistä ruokaa roskiin67% Asuinrakennus tiivis ja energiatehokas 61% Välttää johdonmukaisesti turhaa autoilua 58% On tarkka, ettei osta mitään tarpeetonta tavaraa 56% Huomioi matkapäätöksissään ilmastovaikutukset 40%

Kursivoitu kohta havainnollistaa tilannetta.Iäkkäämmät hieman itsetyytyväisempiä kuin nuoret.


On muuttanut käytöstään12 kk aikana parempaansuuntaan

Ajotapa on polttoainetta säästävä 14% Kodin lämpötila on max 22 astetta 12% On tarkka ettei osta ylimääräistä ruokaa roskiin18% Asuinrakennus tiivis ja energiatehokas 16% Välttää johdonmukaisesti turhaa autoilua 16% On tarkka, ettei osta mitään tarpeetonta tavaraa 18% Huomioi matkapäätöksissään ilmastovaikutukset 10%

Vähintään yhdessä kohdassa muuttanutkäyttäytymistään 54% suomalaisista.


Ei toimi hyvin, eikä olemuuttanut tapojaanparemmiksi/12 kk

Ajotapa on polttoainetta säästävä 15% Kodin lämpötila on max 22 astetta 21% On tarkka ettei osta ylimääräistä ruokaa roskiin16% Asuinrakennus tiivis ja energiatehokas 23% Välttää johdonmukaisesti turhaa autoilua 25% On tarkka, ettei osta mitään tarpeetonta tavaraa 27% Huomioi matkapäätöksissään ilmastovaikutukset 49%

(Tässäkin ryhmässä on myös osa hyvinitsekriittisiä, ympäristötietoisia henkilöitä)


Aktiovituminen vs. kaksi vuotta sitten

Kaksi vuotta sitten noin kolmannes arvioi kampanjoinnin vaikuttaneen jo omaan tapaansa ajatella, ja noin 15% kertoi sen vaikuttaneen joihinkin omiin toimenpiteisiin

Vastaava muutosluku on tässä tutkimuksessa 54%.

Olennaista on kuitenkin nähdä enemmistön(liian kunnianhimoton) käsitys oman toiminnan ympäristösäästäväisyydestä.


Ilmastotalkoot on havaittu varsin hyvin,ja tiedotusvälineille on annettavatunnustusta teeman esillä pitämisestä


Tausta, kaksi vuotta sitten

Taloustutkimuksen tammikuussa 2007 ilmestyneen tutkimuksen mukaan 86% suomalaisista oli havainnut ilmastomuutokseen liittyviä juttuja tai kampanjointia; tämä oli tilanne jo kaksi vuotta sitten.

Halusimme nostaa kysymysten rimaa ja haastavuuttaedellisestä aikasarjan katkemisen hinnallakin.


Tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet viimeisen vuoden aikana paljon aiempaa enemmän ilmastomuutoksesta



En osaa sanoa 2%



91%


Olen huomannut ilmastomuutoksesta kertovia mainoksia viimeisen vuoden aikana



En osaa sanoa 2%



90%


Olen kuullut Ilmastotalkoot –nimisestä viestintä- ja mainoskampanjasta



En osaa sanoa 6%



43-75%


Lyhyt tulkinta

Ilmastotalkoiden tavoitteena ei ollutensisijaisesti pitää meteliä itsestään,vaan tavoitteena olevista asioista.Yksittäiskampanjat olivat eri näköisiä.Siihen nähden tunnettuustulos on hyvä.

Ilmastotalkoiden lisäksi oli myös muitamainoskampanjoita asiasta vuodenaikana, ja suuri kiitos heille. Tulos, jossa90% muistaa spontaanisti ilmastomuutos-mainontaa vuoden ajalta on erinomainen.


Tietoisuus eri tuotteidenkuluttamisen ilmastokuormittavuudestavaihtelee melko paljon


Tausta

Kansalaisten käsitykset siitä, mitenpaljon eri toimenpiteillä voi vaikuttaa,ja laskelmat hiilikuormituksestaeivät kohtaa. Tiedon määrän lisäksikyse lienee myös mukavuusasioista.

Autoilu, jätteet ja energiansäästö”tunnistettiin” jo kaksi vuotta sitten”ylivoimaisesti tärkeimmiksi” tavoiksi, joilla leikata omaa ilmastomuutoskuormaa


Matkailun ilmastovaikutus on ehkä eniten viimeisen kahden vuoden

aikana esille noussut asia, spontaani tietoisuus asiasta murto-osa vain kaksi vuotta sitten

… ylipäänsä ympäristökuormanmonitahoisuus – tietokoneet, karjatalousetc. ovat niitä asioita, joista viestinnälleon suurin tilaus tästä eteenpäin.


Yksilön vaikutusmahdollisuudetilmastomuutokseen

Autoilun vähentäminen

Suuri vaikutus 53%

Melko suuri vaikutus 40%

Ei suurta vaikutusta 8%

93%



Kodin lämmityskulut

Suuri vaikutus 35%



87%



Matkailun vähentäminen

Suuri vaikutus 35%



83%



Kodinkoneiden ja laitteiden sähkönkulutus

Suuri vaikutus 25%



80%



Kasvispainotteinen ruokavalio

Suuri vaikutus 11%



42%



Mahdollisuus vaikuttaa yleiseenkulutukseen kansalaistoiminnan kautta

Suuri vaikutus 16%



63%



Mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen omalla työpaikalla

Suuri vaikutus 17%



61%


Suomalaisten ympäristötietoisuus- ryhmäkohtaista tarkastelua -


Peruskuva onkohtuullisen samannäköineneri väestöryhmissä.

Merkillepantavinta onnaiset vs. miehet -eroavuus, eli naisetovat ”yleisellä tasollasitoutuneempia”ilmastomuutoksen tärkeyteen,ja vähemmän skeptisiäihmisen vaikutuksesta ilmastomuutoksen.

Konkreettisissa kulutusteoissa vastaavaaeroa ei näytä kuitenkaan olevanvastauksissa.


Ikä selittää suhtautumistaja toimintaa ilmastomuutokseentodennäköisesti vähemmän, kuinmitä yleisesti oletetaan.

Ylivoimaisessa valtaosassakäsiteltyjä kysymyksiä erotalle 35-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaidenvälillä eivät nouse tilastollisestimerkittäviksi tuhannen vastaajamäärästähuolimatta.

Johdonmukaisena ero näkyy nuorempien hieman suurempana ”synnintuntona” oman toiminnan ilmastoystävällisyyden suhteen.

Kaikkein suurimpana ero näkyy siinä, että yli 50-vuotiaista lähes puoletpitää taantumaa ilmastomuutoksen kokoisena ongelmana; ja ettäselvästi useampi epäilee, että ihmisen osuutta ilmastomuutokseen on liioiteltu.


Suurimman eroavuuden kysymysLänsimaita koetteleva taantuma on mielestäni kymmenen vuoden aikavälillä suurempi ongelma kuin ilmastomuutokseen liittyvä uhka

Täysin+jokseenkin samaa mieltä Täysin+jokseenkin eri mieltä

Miehet 45% 50%

Naiset 29% 62%

Alle 35-vuotiaat 32% 59%

35-50-vuotiaat 31% 60%

Yli 50-vuotiaat 46% 50%


Ammatilliset taustaryhmätja tulotaustaryhmätnäyttäisivät käyttäytyvänhyvin samansuuntaisesti.

Aiemmissa tutkimuksissajohtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt ovat ”kunnostautuneet”skeptisempinä ja vähemmän valmiinailmastomuutostekoihin.

Nyt voi sanoa, ettei vastaaviaeroja enää ole.

Ilmastomuutoskeskustelu on käynyt varsin vilkkaanaja yritystoimintaan sisäänrakennettuna näkökulmanatalousalan julkaisuissakin viimeisen vuoden aikana.

Todettakoon vielä tähän se, että Suur-Helsinki vs. maalaiskunnat,ja kaikki siltä väliltä eroavuudetkin ovat hyvin maltillisia.


- Tulokset yhteen -


Päätuloksia

Noin 90% suomalaista uskoo, että ihmisentoimilla on vahva vaikutus ilmastomuutokseen

Noin 60% näkee ilmastomuutoksen taantumaapahempana uhkatekijänä länsimaille seuraavankymmenen vuoden aikana

Noin 90% on huomannut ilmastomuutoksesta kertovaa mainontaa viimeisen vuoden aikana;ja sama osuus katsoo, että tiedotusvälineet ovatpitäneet asiaa esillä selvästi aiempaa enemmän.


Päätuloksia

Ilmastotalkoissa viestittiin; kodin lämpötilan laskemisesta, ajotavan säästäväisyydestä, turhan ajamisen välttämisestä, matkapäätöksistä, ylimääräisen ruoan ostamisesta, turhan tavaran hankinnasta ja asumisen energiatehokkuudesta

Yksittäisissä kysymyksissä 10-18% kertoo tehneensämuutoksia ympäristöystävällisempään käyttäytymiseenviimeisen vuoden aikana, ja 54% suomalaisista kertoomuuttaneensa käyttäytymistään ainakin yhdessä kohdassa.

MUTTA: suurin osa suomalaisista katsoo nykyisenelämäntapansa/kuluttamistapansa varsinympäristöystävällisiksi ja ilmastokuormankannalta kohtuullisiksi - ylioptimistisesti


Ilmastotietoisuus,simppeli kuvaus asioiden etenemisestä

2004 alkuTurha autoilu saastuttaaJätteiden lajittelu nouseva ilmiöKarkea tietoisuus maapallon lämpötilan noususta

2007 alkuYmpäristöystävällisten autojen nousuJätteiden lajittelu, tiukempi energiatietoisuus arkipäiväistymässäIlmaston lämpeneminen terminä tuttu

2009 alkuMatkailun ilmastovaikutukset nousseet kaikkien tietoisuuteenIlmastomuutosongelman vakavuus laajalti ymmärretty,edes maailmanlaajuinen lama ei vaikuta

-> tulevat vuodetTietotekniikan ja karjatalouden ilmastokuormittavuuden tunteminen, kaikkien aiempien kysymysten evaluoituminentietoisuudesta toiminnaksi


Eri väestöryhmien suhtautumiserot ilmastomuutokseen, ja mahdollisuuksiinvaikuttaa siihen ovat isoa kuvaa katsoenlopultakin varsin pienet; sukupuoli, ikä, tulot,ammatti, asuinpaikka etc. tarkastelussa


Kansalaisten ilmastomuutosasioihin suhtautumisen myönteisyys ja niidentärkeyden tunnustaminen ei ole vähentynyt; vaan vahvistunut myös taloudellisen käänteentuoneen vuoden 2008 aikana

Lisätietoja tutkimuksesta:

Kari [email protected], +358 50 437 0677Kuulas Millward Brown

Tuuli [email protected]; +358 50 5149752Ilmastotalkoot, Demos Helsinki

mailto:[email protected]

ilmastotalkoot –tutkimuspresentaatio

Documents