ilmanlaatu seinäjoen seudulla 2013 · 2014-06-06 · ilmanlaatu seinäjoen seudulla 2013...

Ilmanlaatu

Seinäjoen seudulla 2013

Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Eija Rintamäki

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu – Tekniikka

____________________________________________________________________________________________________________

2

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2013

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö

Eija Rintamäki


____________________________________________________________________________________________________________

3

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO .................................................................................................. 4

2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA ....... 4

2.1. Rikkidioksidi (SO2) ............................................................................................................................ 5

2.2. Typen oksidit (NO ja NO2) ................................................................................................................ 5

2.3. Hiukkaset ........................................................................................................................................... 6

2.4. Hiilimonoksidi eli häkä (CO) ............................................................................................................. 6

2.5. Otsoni (O3) ......................................................................................................................................... 7

2.6. VOC- ja PAH-yhdisteet ..................................................................................................................... 7

3 PÄÄSTÖT .................................................................................................... 7

4 ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT .......... 10

4.1. Ilmanlaadun ohjearvot ..................................................................................................................... 10

4.2. Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot ............................................................................................. 10

4.3. Tavoitearvot ..................................................................................................................................... 11

4.4. Ilmanlaatuindeksi ............................................................................................................................. 11

5 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2013 ................................................................. 12

6 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI ..................................... 12

6.1. Typpidioksidi (NO2) ........................................................................................................................ 13

6.2 Leijuva pöly ...................................................................................................................................... 15

6.3 Ilmanlaatuindeksi .............................................................................................................................. 17

6.4. Sääolosuhteet .................................................................................................................................. 18

7 YHTEENVETO ........................................................................................... 20

8 ILMANLAADUN TARKKAILU 2014 ............................................................ 21

LÄHDELUETTELO ......................................................................................... 22

LIITTEET

Liite 1. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta

Liite 2. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Liite 3. Ilmanlaadun ohjearvot, raja-arvot terveyden ja kasvillisuuden suojele-

miseksi, kynnysarvot, tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi, ilmanlaa-

tuindeksiluokitus ja ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat -taulukot

Liite 4. Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2013


____________________________________________________________________________________________________________

4

1. JOHDANTO

Seinäjoen ilmanlaatuseuranta aloitettiin vuonna 1985. Seinäjoen seudun il-manlaadun seurantaryhmän toimesta Seinäjoen keskustan tuntumaan pysty-tettiin mittausasema mittauslaitteineen lokakuussa 1992 ja reaaliaikaiset mit-taukset aloitettiin vuoden 1993 alusta. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastaa Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu, jolla on sopimus mittaustulosten seurannasta, laitteiston toiminnan ja kunnon valvonnasta sekä kuukausi- ja vuosiraporttien laatimises-ta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa vuoden 2017 loppuun saakka. Seurantatyöryhmässä on mukana myös Ilmajoen kunta ja Ely-keskus. Vuonna 2013 tarkkailuun osallistuneet laitokset ovat: Altia Oyj, Koskenkorvan tehdas Atria Suomi Oy Adven Oy (Ylistaron laitos, Valion laitos) Hankkija-Maatalous Oy (Seinäjoen laitos) / 1.7.2013 alkaen Hankkija Oy Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos Lemminkäinen Infra Oy NCC Roads Oy Ruukki Construction Oy Seinäjoen Energia Oy (Kapernaumin, Hanneksenrinteen, Itikan ja Peräseinä-joen laitokset) Valio Oy, Seinäjoen tehdas Vapo Oy (Haukineva Pellettitehdas ja Nurmo/Atria kattilalaitos) Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoen voimalaitos Seinäjoen seudulla jatkuvatoimiset mittaukset tehdään Seinäjoen Vapauden-tien mittausyksikössä. Laitosten ja mittauskopin sijaintikartta liitteessä 1.

2. YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKU-

TUKSISTA Ilman epäpuhtauksien vaikutukset voidaan jakaa maailmanlaajuisiin, alueelli-siin ja paikallisiin. Globaaleja vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiö ja yläilmake-hän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat mm. maaperän ja vesistöjen hap-pamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisista vaikutuksista voidaan erottaa mm. terveys-, luonto- ja viihtyisyysvaikutukset. Paikallisesti heikkotuulinen korkeapaine voi aiheuttaa lämpötilainversion. Normaalisti alhaalta ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee ja alailmake-hän ilma sekoittuu ylemmän ilmakehän kanssa. Inversio syntyy, kun kylmä alailmakehän ilma ei sekoitukaan ylemmän lämpimämmän ilman kanssa. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hy-vänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa. Heikommin toimivat autojen kata-lysaattorit, suuremmalla teholla käyvät lämpövoimalat sekä teollisuuden ja ko-titalouksien lämpökattilat lisäävät pakkasella alailmakerroksen epäpuhtauksia.


____________________________________________________________________________________________________________

5

NASTA-tutkimusohjelman 2011–2013 –mukaan Helsingin Suurmetsäntiellä

9.3–16.5.2012 kerätyistä näytteistä PM10-pölypitoisuudet (PM10 eli Particulate

Matter <10) johtuivat 48 % päällysteestä, 25 % hiekoituksesta ja 27 % muista lähteistä mm. lämmityksestä, pakokaasuista ja kaukokulkeumasta. Tutkimuk-sessa havaittiin talvella 10 µg/m3 lisäyksen karkeiden hiukkasten pitoisuudes-sa olevan yhteydessä n. 3 % lisäykseen sydämen ja verenkierto-elimistön sai-rauksista aiheutuneisiin sairaalakäynteihin. Seinäjoen seudulla esiintyvistä epäpuhtauksista merkittävin on keväinen katupöly.

2.1. Rikkidioksidi (SO2)

Rikkidioksidi (SO2) on vesiliukoinen, väritön kaasu. Kaasua pääsee ilmaan lä-hinnä rikkipitoisten polttoaineiden palamisessa energiantuotannossa ja teolli-suusprosesseissa. Ulkoilmassa kaasu hapettuu edelleen sulfaateiksi ja rikki-hapoksi. Rikkidioksidi ja sen reaktiotuotteet poistuvat ilmakehästä märkä- ja kuivalaskeumana. Rikkidioksidi aiheuttaa suoria kasvillisuusvaurioita ja sen reaktiotuotteet lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Tieliikenteen osuus rikkidioksidi päästöistä on vain n. 2 % kokonaispäästöistä. Päästöjen merkitys kaupunkien ilmanlaadulle on kuitenkin suuri, koska ne va-pautuvat ilmaan ihmisten hengityskorkeuden tuntumassa. Tieliikenteen rikki-päästöjä voidaan vähentää pienentämällä polttoaineessa olevan rikin määrää. Rikkidioksidi on haitallista ympäristölle koska se lisää maaperän happamoi-tumista. Ihmisille se aiheuttaa hengitystieoireita. Rikkidioksidi ärsyttää voi-makkaasti ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia, ja sen on todettu vaikutta-van lasten ja aikuisten hengityselininfektioiden sekä astmaatikkojen kohtaus-ten esiintyvyyteen. Rikkidioksidille tyypillisiä akuutteja vaikutuksia ovat yskä, hengenahdistus ja keuhkoputken supistuminen. Astmaatikot ovat selvästi mui-ta herkempiä rikkidioksidin vaikutuksille. Kohonneet pitoisuudet ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia ja paikallisia, niitä saattaa aiheuttaa esim. teollisuuden toimintahäiriöt. Rikkidioksidipitoisuudet ovat Suomessa pysytelleet viime vuosina annettujen raja-arvojen alapuolella.

2.2. Typen oksidit (NO ja NO2) Ulkoilmassa esiintyy epäpuhtauksina pelkistyneitä ja hapettuneita typpiyhdis-teitä. Pelkistyneitä muotoja ovat mm. ammoniakki (NH3), ja ammoniumyhdis-teet (NH4

+), hapettuneita puolestaan mm. typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi

(NO2). Merkittävimpiä typen oksidien päästölähteitä ovat liikenne, teollisuusprosessit ja energiantuotanto. Alhaisen päästökorkeuden vuoksi liikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ulkoilman typenoksidipitoisuuksiin. Typen oksidipitoisuu-det ovat korkeimmillaan ruuhka-aikoina, erityisesti talvella ja keväällä tuulet-tomina pakkaspäivinä. Päästöissä typen oksidit ovat pääasiassa typpimonok-sidina, joka hapettuu ulkoilmassa suhteellisen nopeasti mm. otsonin vaikutuk-sesta typpidioksidiksi. Useiden eri reaktioiden kautta muodostuu lopulta mm. typpihappoa ja nitraatteja. Typpidioksidi, typpihappo ja nitraatit poistuvat ilma-kehästä laskeumana.


____________________________________________________________________________________________________________

6

Typen oksideilla on suoria vaikutuksia kasvillisuuteen ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat happamoitumista ja rehevöitymistä. Typen oksidit osal-listuvat hiilivetyjen kanssa mm. otsonia tuottaviin reaktioihin. Terveydelle hai-tallisinta on typpioksidi joka lisää hengityselinoireita erityisesti astmaatikoilla ja lapsilla.

2.3. Hiukkaset

Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin lumen sulamisen jälkeen, kun talven aikana kaduille ja jalkakäytäville levitetty jauhautunut hiekka ja tien pin-noitteena käytetty asfaltti pölyävät ilmassa liikenteen ja tuulen nostattamana. Myös syksyllä ja marras–joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pak-kasen takia kuivaa, pitoisuudet voivat nousta. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä auto-jen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä peräisin ole-via hiukkasia. Hiukkaset jaotellaan neljään eri kokoluokkaan: Suuret hiukkaset ovat kooltaan yli 10 μm, niitä on erityisesti katupölyssä. Ne jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskimällä, aivastelemalla ja liman mukana melko nopeasti. Haitat ilmenevät lähinnä ärsytysoireina: nuhana, yskänä sekä kurkun ja silmien kutinana ja kirvelynä. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 μm. Hengitettävät hiukkaset jae-taan karkeiksi hiukkasiksi (koko 2,5–10 μm) ja niitä pienemmät pienhiukkasik-si (halkaisija alle 2,5 μm) tai ultrapieniksi hiukkasiksi (halkaisija alle 0,1 μm). Pienhiukkasia pääsee ilmaan esim. liikenteestä, energiantuotannon ja teolli-suuden savukaasuissa, sekä puun pienpoltossa. Pienhiukkaset pääsevät hengitettäessä keuhkorakkuloihin saakka. Ultrapienet hiukkaset saattavat kul-keutua keuhkorakkuloista verenkiertoon. Ne voivat vaikuttaa elimistössä pit-kiäkin aikoja. Korkea pienhiukkaspitoisuus lisää hengitys- ja sydänoireita sekä heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä. Pienhiukkaset voivat kulkeu-tua pitkien matkojen päähän ja ne poistuvat ilmakehästä vasta sateen muka-na.

2.4. Hiilimonoksidi eli häkä (CO)

Hiilimonoksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka hapettuu ilmassa hii-lidioksidiksi. Sitä muodostuu heikoissa palamisolosuhteissa polttoaineen hii-lestä. Häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja aiheuttaa kudoksissa hapen puutetta vähentäessään veren pu-nasolujen hapenkuljetuskykyä ja heikentäessään hapen irtautumista hemo-globiinista. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestön erityisryhmiä ovat sy-dän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia tai erilaisia veritauteja, kuten ane-miaa, sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Liikenne on merkittävin hiilimonoksidin päästölähde.


____________________________________________________________________________________________________________

7

2.5. Otsoni (O3)

Otsoni on merkittävin nk. valokemiallinen hapetin. Sitä muodostuu alailmake-hässä ilman hapesta typen oksidien, hiilivetyjen ja UV-säteilyn vaikutuksesta. Ulkoilman epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä, joten otsonin nettotuotanto on suurimmillaan yleensä useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäisyydellä päästölähteistä. Yläilmakehässä otsoni suojaa maanpintaa liialta ultraviolettisäteilyltä. Hengi-tysilman korkeat pitoisuudet ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Tyypillisiä oi-reita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytysoireet. Hengityssairail-la, kuten astmaatikoilla, voivat myös muut oireet, kuten yskä ja hengenahdis-tus, lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Otsoni voi myös pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Lisäksi otsoni heikentää puiden ja viljelykasvien kasvua. Euroopan laajuisesti maanpintaotsonia pidetään pahimpana ilmanlaatuon-gelmana yhdessä pienhiukkasten kanssa.

2.6. VOC- ja PAH-yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, Volatile Organic Compounds) voivat tuottaa ilmassa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringon valon vai-kutuksesta typen oksidien kanssa. VOC-yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuksen kannalta, mutta ne voivat aiheuttaa suoria terveyteen ja luon-toon kohdistuvia haittoja. VOC-yhdisteitä joutuu ilmaan mm. bensiinikäyttöisis-tä henkilöautoista, liuottimien käytöstä ja puun pienpoltosta. Orgaanisen aineen palamisessa syntyvät karsinogeeniset PAH- yhdisteet (po-lysyklinen aromaattinen hiilivety) ovat ilmassa kiinnittyneinä hiukkasiin. Ko-honneita PAH-pitoisuuksia saattaa esiintyä asuntoalueilla, joilla on runsaasti talokohtaista puulämmitystä. Myös liikennepäästöt nostavat jonkin verran PAH-pitoisuuksia. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan Seinäjoen seudulla ilmanlaatu on alueella VOC –yhdisteiden osalta hyvä. Seinäjoen Vapaudentien PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna niin Suomessa kuin Euroo-passa mitattuihin pitoisuustasoihin.

3. PÄÄSTÖT

Päästöjä syntyy teollisuudessa, energiantuotannossa, kiinteistöjen lämmityk-sessä ja liikenteessä. Seinäjoella suurin päästöjen aiheuttaja on liikenne. VTT:n LIPASTO Liikenteen päästöt, LIISA 2011 -laskentajärjestelmän perus-teella on laskettu Seinäjoen päästömäärien kehittyminen. Indeksitaulukon mukaiset arviot Seinäjoen kaupungin liikenteen päästöistä ja ennustus tulevasta on esitetty kuvissa 1 ja 2. Ennusteen mukaan CO2 –päästökehitys on vaihteleva ja lähtee 2020 –luvulla loivaan laskuun. NOx:n ja


____________________________________________________________________________________________________________

8

hiukkasten päästökehitys on laskeva. SO2 päästöt vähenivät voimakkaasti jo 1990- luvun lopulla. Tieliikenteen arvioidut päästölukemat Seinäjoen seudulla 2013 on esitetty kuvassa 3.

Kuva 1. Tieliikenteen hiilidioksidi- ja typenoksidienpäästöt Seinäjoella vuosina 1980 – 2032. Lähde: LIISA 2012 –laskentajärjestelmä.

Kuva 2. Tieliikenteen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt Seinäjoella vuosina 1980 – 2032. Lähde: LIISA 2012 –laskentajärjestelmä.

t/a SO2 NOx Hiukkaset CO2

Seinäjoki 0,69 329,54 18,27 107 959,03

Kuva 3. Tieliikenteen päästöennuste Seinäjoella 2013. Lähde: LIISA 2012-laskentaohjelma / Kari Mäkelä ja Heidi Auvinen


____________________________________________________________________________________________________________

9

Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöjen kehitys Seinäjoen seudulla on pitem-mällä aikavälillä tarkasteltuna ollut aaltomaista. Tilanteeseen vaikuttaa tuotan-non vaihtelut. Päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotettuun energia-määrään. Seinäjoelle vuonna 2010 tehdyn ilmapäästöjen mallinnuksen mu-kaan energiatuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöt eivät ole kriittisiä tekijöitä Seinäjoen kaupungin ilmanlaadun kannalta. Kuvassa 4 on eriteltynä Seinäjoen seudun ilmoitusvelvollisten laitosten pääs-töt vuonna 2013. Kuvassa 5 on ilmoitusvelvollisten laitosten päästökehitys CO2, PM10, SO2 ja NO2 vuosilta 2005 - 2013 ja VOC:n osalta vuosilta 2009–2013.

Päästöt 2013

TuotantolaitosHiukkaset

(t/a)SO2 (t/a) NOx (t/a)

CO2 (t/a)

Fossiili

CO2 (t/a)

Bio

CO2 (t/a)

Yht.VOC (t/a)

Altia Oyj, Koskenkorvan tehdas 2,42 45,66 13,08 37538,00 22447,00 59985,00 1,00

Atria Suomi Oy / Vapo Oy Nurmon kattilat 1,76 59,55 67,92 33141,40 33141,40

Adven Oy / Ylistaro 3,14 9,54 8,77 1551,00 2858,00 4409,00

Hankkija-Maatalous Oy / Adven Oy 1,65 15,00 6,40 3754,00 3754,00

Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpölaitos 2,18 7,3 21,81 335,00 16526,00 16861,00

Lemminkäinen Infra Oy, Kalliosalon asfalttiasema 2,48 10,84 4,49 2105,00 2105,00

NCC Roads Oy, Kuortaneentien asfalttiasema 0,6 5,4 2,4 941,2 941,2

Ruukki Construction Oy / Peräseinäjoki * 23,74

Seinäjoen Energia Oy Hanneksenrinne 1,70 22,83 9,17 3594,89 3594,89

Seinäjoen Energia Oy Kapernaumi 20,08 131,67 71,40 29379,47 14977,47 44356,94

Seinäjoen Energia Oy Kasperi 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Seinäjoen Energia Oy Peräseinäjoen kattilat 8,22 15,98 10,51 4500,66 1489,15 5989,81

Seinäjoen Energia Oy Puhdistamonkatu 1,01 13,56 5,44 2134,34 2134,34

Valio Oy / Seinäjoen tehdas 3,42

Valio Oy / Adven Oy 1,29 59,00 57,80 28862,00 10157,00 39019,00

Vapo Oy / Haukinevan pellettitehdas 4,31 19,27 20,85 9643,35 9643,35

Vaskiluodon Voima Oy / Seinäjoen voimalaitos 29,6 556,80 390,40 375857,10 150051,20 525908,30 14,72

Yhteensä 83,86 972,40 690,44 533337,41 218505,82 751843,23 39,46 *ilmoitusvelvollisuus VOC päästöjen osalta

Kuva 4. Ilmoitusvelvollisten päästöt Seinäjoen seudulla 2013.

Kuva 5. Ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt vuosina 2005 – 2013.


____________________________________________________________________________________________________________

10

4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJE-, RAJA- JA KYN-

NYSARVOT

Teollisuuden päästöjen yhdennettyä ehkäisemistä ja vähentämistä koskevalla direktiivillä (IE-direktiivi, (Industrial Emissions Directive) 2010/75/EU) rajoitet-tavat yhdisteet pilaavat ympäristöä monin tavoin. Rikkidioksidi, typenoksidit ja ammoniakki happamoittavat maaperää ja vesistöä. Typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet lisäävät alailmakehän otsonin muodostusta. Typen oksi-dien ja ammoniakin päästöt puolestaan rehevöittävät maaperää ja vesistöä. Merkittävä osuus terveydelle haitallisista pienhiukkasista on direktiivin rajoit-tamien yhdisteiden reaktiotuotteita. Päästödirektiivin toimeenpano vähentää Suomeen tulevaa hapanta ja rehevöittävää laskeumaa sekä parantaa hengi-tysilman laatua.

4.1. Ilmanlaadun ohjearvot

Ohjearvot eivät ole sitovia raja-arvoja, vaan niitä on tarkoitus hyödyntää apu-välineenä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjearvot on otettava huomioon mm. kaavoituksen, maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaan-tumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Ohjearvojen ylittymi-nen tulisi estää ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen.

Liitteessä 3 on esitetty ilman laatua koskevat ohjearvot. Sekä ohjearvoihin ver-taamisessa että ilmanlaadun raportoinnissa käytetään joissakin tapauksissa prosenttipistettä. Määritelmän mukaan aineiston n. prosenttipiste on se aineis-ton arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on n %. Esimerkiksi 99. prosentti-piste on se aineiston arvo, jota pienempiä arvoja aineistossa on 99 %.

4.2. Ilmanlaadun raja-arvot ja kynnysarvot

Ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengi-tettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksien raja-arvoista on annettu Valtioneuvoston asetus 38/2011. Suomessa merkityksellisimmät raja-arvot ovat hengitettävien hiuk-kasten vuorokausiarvo sekä typpioksidin vuosiraja-arvo. Muut raja-arvot Suo-messa ylittyvät vain hyvin poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ruuhkaisilla alu-eilla tai vakavan teollisuusympäristön häiriön vuoksi. Ohjearvoja väljempiä mutta myös sitovampia ovat ilmanlaadun raja-arvot. Ot-sonille on määrätty kynnysraja, jonka ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Raja-arvot mää-rittävät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden ylit-tyminen ilmansuojeluviranomaisten on käytettävissä olevin keinoin estettävä. Raja-arvon ylittyessä kunnan tai alueellisen ympäristökeskuksen on ryhdyttä-vä toimenpiteisiin. Raja-arvojen ylittymisen valvonnasta, raja-arvojen ylityksis-tä sekä suunnitelmista ja toimenpiteistä ilmanlaadun parantamiseksi alueilla, joilla raja-arvot toistuvasti ylittyvät, on jäsenmaiden raportoitava EU:n komissi-olle. Raja-arvopitoisuus on alitettava määräajassa. Pitoisuus ei saa enää ylit-tyä, kun raja-arvo on alitettu.


____________________________________________________________________________________________________________

11

Tiedotus- ja varoituskynnysten ylittyminen edellyttää lisäksi välitöntä tiedotta-mista väestölle terveydelle haitallisista pitoisuuksista. Liitteeseen 3 on koottu taulukot raja-arvoista terveyden ja kasvillisuuden suo-jelemiseksi sekä kynnysarvot. Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee sovel-taa metsä- ja maaseutualueilla.

4.3. Tavoitearvot Suomessa on säädetty kansallinen tavoite väestön pienhiukkasaltistumisen vähentämiselle ja altistumisen enimmäistasolle (Valtioneuvoston asetus 38/2011). Suomessa 3 vuoden keskiarvo 8,5 µg/m

3 jää alle tavoitearvon, 20

µg/m3. Pienhiukkasaltistumiselle ei tule lisävähennysvelvoitetta.

Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 alailmakehän otsonista tavoitearvolla tarkoitetaan otsonin pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mu-kaan alitettava määräajassa. Pitkän ajan tavoitteella tarkoitetaan otsonin pitoi-suutta tai kuormitusta, joka on alitettava pitkän ajan kuluessa mahdollisuuksi-en mukaan. EU:n jäsenmaat raportoivat vuosittain komissiolle otsonipitoisuuk-sien seurannasta ja kynnysarvojen ylityksistä. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kan-sainvälisin ja kansallisin toimin. Liitteessä 3 esitetään tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Alailmakehän otsoni on pienhiukkasten ohella haitallisimpia ilmansaasteita. Otsonin tavoite-arvon ylittävälle pitoisuudelle altistuu noin 20 % EU:n kaupun-kiväestöstä. Pohjoismaissa otsonin tämänhetkisen tavoitearvon ylityksiä ei esiinny. Pitkän ajan tavoitteet ovat tiukemmat ja näitä ylityksiä Suomessakin tapahtuu. Ylitykset tapahtuvat tyypillisimmin kaupunkialueiden ulkopuolella, koska otsonia ei ole päästöissä vaan se muodostuu auringonvalon vaikutuk-sesta typen oksideista ja hiilivedyistä. Otsoni saattaa kulkeutua ilmamassojen mukana pitkiäkin matkoja, joten paikalliset toimenpiteet eivät yksin riitä kor-jaamaan ongelmaa.

4.4. Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on tunneittain ilmanlaadun mittaustuloksista laskettava pro-sentuaalinen luku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua. Indeksillä yksinker-taistetaan päivittäistä ilmanlaatutiedotusta ja pitoisuuksien vaikutusta tervey-teen ja normeihin. Kullekin mitattavalle yhdisteelle lasketaan ensin pitoisuuk-sien tuntikeskiarvoista ali-indeksi. Ali-indekseistä korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. HSY on kehittänyt Suomen oloihin sovitetun ilman-laatuindeksin. Liitteessä 3 on ilmanlaatuindeksiluokitus ja arvoluokkien luonnehdinnat. Sei-näjoella ilmanlaatuindeksi määräytyy NO2 ja PM10 mittaustulosten mukaan.


____________________________________________________________________________________________________________

12

5. MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2013

Mittausaseman laitteistona ovat Monitor Labs – kemiluminesenssilaite ja TE-

OM 1400A. Monitor Labs – kemiluminesenssilaite mittaa typen oksideja (NO,

NO2, NOx). TEOM 1400A on jatkuvatoiminen leikatun leijuman (PM10) keräin. Lisäksi laitteistoon kuuluu Vaisala Weather Transmitter WXT520-säähavainto-asema. Mittausasemalla oleva Enview – tiedonkeruujärjestelmä kerää tiedot auto-maattisesti eri mittauslaitteilta tietokoneelle ja välittää ne modeemin kautta Vaasantiellä, Tekniikan yksikössä sijaitsevalle tietokoneelle. Mittaustulokset kerätään, arkistoidaan ja raportoidaan Enview Software Manager – ohjelmis-tolla. Seinäjoen mittaustiedot on mahdollista lukea valtakunnallisesta Ilmanlaatu-portaalista: http://www.ilmanlaatu.fi. Portaali on kaikille avoin maksuton verk-kopalvelu, jonka kautta Suomen ilmanlaadun seurantatieto on saatavissa. Tiedot verkkopalveluun lähetetään SeAMK:n Tekniikan yksikön tietokoneelle.

6. MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Vuonna 2013 hiukkasmittaus sujui ilman suurempia ongelmia. Kuvassa 6 nä-kyy Seinäjoen ilmanlaadun mittausasema.

Kuva 6. Seinäjoen mittausasema, Vapaudentie 6a.

Mittauskopin UPS (Uninterruptible Power Supply) vaihdettiin 13.6.2013. UPS takaa tasaisen virransyötön laitteille lyhyissä sähkökatkoksissa ja syöttöjännit-teen epätasaisuuksissa.

Viikoilla 37 - 39 tehtiin mittauskopin läheisyydessä sähkökaapelointia. Kaivurin läheisyys aiheutti loppukuusta pitoisuuksien ajoittaista nousua. Mittauskopin sähköliitäntätyö aiheutti mittauskatkoksen 10.10. klo 11.40–17.50. PM10 ja NOx-mittaukset keskeytettiin katkoksen ajaksi, jotta vältyttäi-


____________________________________________________________________________________________________________

13

siin mahdollisilta laiterikkoutumisilta. Vuoden mittausten kattavuus oli 95,0-

100 %. Kaapelointitöistä johtuen tiedonsiirto mittauskopilta toimiston koneeseen ja si-tä kautta Ilmanlaatuportaaliin katkesi useampaan otteeseen lokakuun aikana. Mittausdata jäi ko. jaksoilta kuitenkin talteen mittauskopin koneelle. Tiedonsiir-tokatkoksen aikana tullut hiukkasleijuman raja-arvoylitys jäi tiedottamatta. Kaapelointi- ja valopylväiden asennustöistä johtuen myös typpi- ja hiukkaspi-toisuudet nousivat lokakuulla. Monitor LABS huollettiin 19.11.2013 Antsutekin toimesta. Mittausten katta-

vuus oli marraskuussa 94,9–100 %. JPP kalibrointi kalibroi laitteita 20.3, 5.6, 24.9 ja 4.12.2013.

6.1. Typpidioksidi (NO2)

Kuvassa 7 on typpidioksidipitoisuuden tuntiarvot vuonna 2013. Korkein typpi-

oksidipitoisuuden tuntiarvo oli joulukuussa 169 g/m3. Terveyshaittojen ehkäi-

semiseksi asetettu raja-arvo on 200 g/m3. Mittausvaliditeetti oli 98,6 %.

Kuva 7. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiarvot Seinäjoen Vapaudentiellä 2013.

Raja-arvo 200 g/m3.

Kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO2) 30

g/m3, ei ylittynyt ollen (11 g/m

3 + 15 g/m

3) 26 g/m

3.

Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 14,7 µg/m

3, raja-arvo 40 µg/m

3.

Vuoden 2013 NO2:n kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liit-teessä 4.

Korkeimmillaan 2. suurin vuorokausiarvo oli 51g/m3, ohjearvo 70 g/m

3. Tun-

tiarvojen 99. prosenttipiste nousi korkeimpaan pitoisuuteen joulukuussa 116

g/m3, ohjearvo 150 g/m

3. Raja-arvoylityksiä ei vuoden 2013 aikana ollut,

kuva 8.


____________________________________________________________________________________________________________

14

Kuva 8. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurin tuntiarvo verrattuna raja-arvoon sekä kuukauden 99 %-piste- ja 2. suurin vuorokausiarvo verrattuna ohjear-voihin Seinäjoen Vapaudentiellä 2013.

Jäljempänä nähtävistä vuosien 2004–2013 seurantakaavioista havaitaan, että vuonna 2010 typpioksidipitoisuuksia on ylittänyt ohjearvot. Muutoin pitoisuudet ovat seurantajaksolla olleet alle raja- ja ohjearvojen, kuva 9.

Kuva 9. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys vuosina 2004 - 2013 verrattuna raja- ja ohjearvoihin.


____________________________________________________________________________________________________________

15

Ylempi ja alempi arviointikynnys

Typpidioksidipitoisuuden korkein tuntiarvo (169 g/m3) ylitti ylemmän terveys-

haittojen ehkäisemiseksi annetun arviointikynnyksen 70 % tuntiraja-arvosta

(140 g/m3). Raja-arvo saa ylittyä 18 kertaa, Seinäjoella ylityksiä oli 5 kpl.

Alempi arviointikynnys, 50 % tuntiraja-arvosta (100 g/m3), ylittyi 28 kertaa

(saa ylittyä 18 kertaa). Viiden vuoden jaksolla tarkasteltuna arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, mikäli se ylittyy vähintään kolmena vuotena viidestä. Vii-den vuoden jaksolla tämä oli toinen ylitys.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ihmisten terveyden suojelemiseksi, 15 g/m3, ei

ylittänyt ylempää arviointikynnystä, 80 % vuosiraja-arvosta (32 g/m3) eikä

alempaa arviointikynnystä, 65 % raja-arvosta (26 g/m3).

Vuotuinen kriittinen taso kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemin suojelemi-

seksi (NOx:n vuosi ka.) 32 g/m3 ylitti sekä ylemmän arviointikynnyksen 80 %

kriittisestä tasosta (24 g/m3) että alemman arviointikynnyksen 65 % kriittises-

tä tasosta (19,5 g/m3). Kuva 10.

Terveyshaittojen ehkäiseminen

(NO2)

Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelu

(NOx)

Ylempi arviointikynnys70 % tuntiraja-arvosta (140 μg/m3, 80 % kriittisestä tasosta

saa ylittyä 18 kertaa/vuosi) (24 μg/m3)

=> ei ylitystä => ylitys

80 % vuosiraja-arvosta (32 μg/m3)

=> ei ylitystä

Alempi arviointikynnys50 % tuntiraja-arvosta (100 μg/m3, 65 % kriittisestä tasosta

saa ylittyä 18 kertaa vuosi) (19,5 μg/m3)

=> ylitys => ylitys

65 % vuosiraja-arvosta (26 μg/m3)

=> ei ylitystä

Kuva 10. Typpioksidin ja typen oksidien ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella 2013.

6.2 Leijuva pöly

Leijuvasta pölystä mitattiin keskusmittausasemalla leikattu leijuma (PM10).

Leikatussa leijumassa hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan alle 10 m. Leiju-vaa pölyä mitattiin keskusmittausasemalla TEOM 1400A jatkuvatoimisella ke-räimellä. Hiukkaspitoisuudet on ilmoitettu vallitsevissa olosuhteissa.


____________________________________________________________________________________________________________

16

0

10

20

30

40

50

60

70

01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12

PM10[ug/m3]

Time

PM10[ug/m3] Periodic Station Report Sjoki 1.1.2013 24:00 - 31.12.2013 24:00 Interval 24 Hour

Alla on kaaviokuva leijuman vuorokausiarvojakaumasta vuoden 2013 aikana,

raja-arvo 50 g/m3, kuva 12.

Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot vuonna 2013.

Vuoden mittaustulosten kattavuus oli 99,5 %. Hengitettävien hiukkasten vuo-

sikeskiarvo oli 13 g/m3, jolle raja-arvo on 40 g/m

3. Kuvasta 13 nähdään suh-

teellisen tasaisena pysynyt hiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvoseuranta ajalla 2004 – 2013. Vuoden 2013 PM10:n kuukausittainen vuorokausikeskiarvotau-lukko on nähtävissä liitteessä 4.

Vuorokausiarvoissa vuoden 2013 aikana tapahtui yhteensä seitsemän (7) ra-ja-arvoylitystä (50 µg/m

3/vrk), joista 6 oli keväällä ja 1 syksyllä. Mittauksissa

sallitaan enintään 35 raja-arvoylitystä vuodessa. Ylitykset tapahtuivat 9.3, 18.3, 26.3, 5.4, 6.4, 11.4 ja 16.10.2013. Kevään ylitykset johtuivat hiekoitus-pölyn leijumisesta ilmassa ja syksyn ylityksen aiheutti mahdollisesti mittaus-kopin läheisyydessä tapahtuneet kaapelointi- ja valopylväiden asennustyöt. Kuvasta 13 nähdään hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot sekä raja-arvoylitykset / vuosi ajalla 2004 – 2013.

Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuosikeskiarvot ja raja-arvoylitykset vuo-sina 2004–2013 Seinäjoella.


____________________________________________________________________________________________________________

17

Ylempi ja alempi arviointikynnys Hiukkasten osalta viiden vuoden seurantajaksolla kumpikaan ylempi arviointi-kynnys ei ylittynyt. Vuonna 2013 hengitettävissä hiukkasissa ylempi arviointi-kynnys, 70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 µg/m3), ylittyi 18 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa) ja 70 % vuosiraja-arvosta (28 µg/m3) ei ylittynyt kertaakaan. Viiden vuoden seurantajaksolla alempi arviointikynnys terveyshaittojen ehkäi-semiseksi 50 % 24 tunnin raja-arvosta ylittyi, mutta 50 % vuosiraja-arvosta ei ylittynyt. Vuonna 2013 alempi arviointikynnys, 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 µg/m3), ylittyi 33 kertaa (saa ylittyä 35 kertaa). Vuosikeskiarvon alempi arvi-ointikynnys, 50 % raja-arvosta (20 µg/m3), ei ylittynyt, kuva 14.

Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10)

Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

70 % 24 tunnin raja-arvosta (35 μg/m3), 50 % 24 tunnin raja-arvosta (25 μg/m3),

saa ylittyä 35 kertaa/vuosi) saa ylittyä 35 kertaa vuosi)

=> ei ylitystä => ei ylitystä

70 % vuosiraja-arvosta (28μg/m3) 50 % vuosiraja-arvosta (20 μg/m3)

=> ei ylitystä => ei ylitystä Kuva 14. PM10 ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ja niiden ylitykset Seinäjoella 2013.

Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi säädetty ohjearvo (70 µg/m3) hiuk-

kasten osalta ei ylittynyt. Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo oli huhti-kuussa 63 µg/m

3.

6.3 Ilmanlaatuindeksi

Kuvassa 15 on kuvattu vuoden 2013 Seinäjoen ilmanlaadun jakauma kuu-kausittain. Mittauspisteellä Seinäjoen ilmanlaatu oli hyvä 83,86 %, tyydyttävä 13,78 %, välttävä 2,16 %, huono 0,14 % ja erittäin huono 0,06 % mitatuilla ar-voilla.

Kuva 15. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen mukainen kuukausijakauma Seinäjoella 2013.


____________________________________________________________________________________________________________

18

Kuvasta 16 nähdään Seinäjoen ilmanlaadun määräävän tekijäjakauma kuu-kausittain. Vuositasolla määräävänä tekijänä 2013 oli 77,7 % hiukkaset ja 22,3 % typpidioksidi. Mittaustulosten validiteetti oli 99,8 %. Ilmanlaatuindeksin kuukausittainen tuntikeskiarvotaulukko on nähtävissä liitteessä 4.

Kuva 16. Ilmanlaatuindeksin määräävän tekijän mukainen kuukausijakauma Seinä-joella 2013.

6.4. Sääolosuhteet

Tuuli Tuulen suunta oli mittauspisteellä vuonna 2013 pääosin eteläkaakon ja lou-naan välillä. Tuulen keskinopeus oli 1,5 (1,49) m/s, mikä oli sama kuin 2012 (1,5). Keskinopeus on lähellä edellisvuosien arvoja. Kuvassa 17 tuulennopeus mittauspisteellä 10 min keskiarvolla.

Lämpötila Vuoden 2013 keskilämpötila oli +5,8°C (v. 2012 +4,2°C). Lämpimimmät kuu-kaudet olivat kesä- ja heinäkuu, jolloin keskilämpötila oli +16,5°C. Hellepäiviä Seinäjoella oli vuonna 2013 15 (vuonna 2012 hellepäiviä oli neljä). Suomessa hellepäiväksi määritellään päivä, jonka lämpötila ylittää 25 °C. Kylmin kuukau-si oli maaliskuu, jolloin keskilämpötila oli -6,8°C. Myös tammi- ja helmikuun keskilämpötilat olivat pakkasen puolella. Kuvasta 17 on nähtävissä kuukausit-taiset minimi-, maksimi ja keskiarvolämpötilat, sekä 5 vuoden (2008-2013) keskiarvolämpötilat.

Kuva 17. Tuulen kuukausittaiset keskinopeudet, minimi- ja maksimiarvot sekä lämpötilan kuukausikeskiarvot sekä minimi- ja maksimilämpötilat Seinäjoella 2013.


____________________________________________________________________________________________________________

19

Ilman kosteus ja sademäärä Ilman suhteellisen kosteuden keskiarvo oli vuonna 2013 73,7 %. Vuoden 2013 kokonaissademäärä oli 496 mm (vuonna 2012 529,4 mm). Sademäärä on mi-tattu Ilmatieteenlaitoksen Pelmaan mittausasemalla. Kuukausikohtainen kos-teusprosentin ja sademäärän seuranta kuvassa 18. Kuvassa 19 näkyy vuosit-taiset sademäärät 2010–2013. Tiedot vuosilta 2010–2012 on Seinäjoen vesi-laitokselta ja vuoden 2013 tiedot on Ilmatieteenlaitoksen Ylistaron Pelmaan asemalta.

Kuva 18. Ilmankosteuden minimi- maksimi- ja kuukausikesiarvot sekä sademäärän kertymä Seinäjoella 2013.

Kuva 19. Sademäärät kuukausittain Seinäjoella vuosina 2010–2013.


____________________________________________________________________________________________________________

20

7. YHTEENVETO Vuoden 2013 aikana haasteita mittaustoiminnalle toi lähinnä lokakuulla mitta-uskopin lähistöllä tehdyt kaapelointityöt. Datasiirto Ilmanlaatuportaaliin katkeili useampaan otteeseen, mutta data pysyi tallessa mittauskopin koneella. Typpidioksidipitoisuus indikoi liikennettä ja osittain energiantuotantoa. Liiken-teen päästövaikutus on havaittavissa lähellä maan pintaa, kun taas laitosten päästöt leviävät korkeiden piippujen ansiosta korkeammalle ja laimentuvat. Mittauspisteellä vuoden 2013 typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 14,7

g/m3 (raja-arvo 40 µg/m

3) ja vuositasolla toiseksi suurin vuorokausiarvo oli 54

g/m3

(ohjearvo 70 µg/m3).

Korkein typpioksidipitoisuuden tuntiarvo oli joulukuussa 169 µg/m

3. Terveys-

haittojen ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo on 200 µg/m3. Mittausvaliditeetti

oli 98,6 %. Korkeisiin pölypitoisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti hiekoituspölyn nouseminen liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Myös muina aikoina kohonneet pölypitoisuu-det kertovat liikenteen ja tuulen nostamasta kuivasta pölystä. PM10-hiukkasten koko vuoden 2013 keskiarvo oli 13 μg/m

3. Raja-arvo ylittyi 6 ker-

taa, 5 keväällä ja 1 syksyllä. Vuonna 2012 ylityksiä oli 12 kappaletta. Mittaus-validiteetti vuonna 2013 oli 99,5 %. Ilmanlaatuindeksi määräytyy edellä mainittujen komponenttien, typpioksidin ja hiukkasten, mittaustuloksista. Myös ilmanlaatuindeksissä näkyy selvästi ke-vään pölyongelma. Pääsääntöisesti (83,9 %) indeksiarvo pysyi kuitenkin edel-lisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Mittausvaliditeetti oli 99,8 %. Vuoden 2013 lämpötila Seinäjoella oli viiden vuoden keskiarvoihin verrattuna hyvin tyypillinen. Ainoastaan joulukuu poikkesi keskiarvokäyrästä, ollen +5,9 °C lämpimämpi kuin 5 vuoden keskiarvolämpötila. Seurantatyöryhmän kokouksessa 10.6.2013 päätettiin hankkia uusi NOx-laite. Vanhalla laitteella ongelmana olivat huollon aiheuttamat mittauskatkokset. Laite on kuitenkin toimiva ja se jää varakoneeksi. Seinäjoen kaupungin han-kintatoimi pyysi tarjoukset NOx-analysaattoreista ja laite päätettiin hankkia HNU Nordion Ltd Oy:ltä. Laitteella on kolmen vuoden huoltosopimus.


____________________________________________________________________________________________________________

21

8. ILMANLAADUN TARKKAILU 2014 Uusi NOx-analysaattori on tilattu HNU Nordionilta. Laitteella on kolmen vuo-den huoltosopimus. Uuden laitteiston asennuksen yhteydessä tarkistetaan ja päivitetään kaikkien tarvittavien yhteyksien toimivuus sekä hankitaan tiedon-siirron ja muun toiminnan takaamiseksi laitteet (mahdollisesti tietokone) ja va-rusteet. Uusi NOx-analysaattori asennettiin 25.3.2014. Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksen ympäristönsuojelun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön välinen sopimus ilmanlaadun mit-taamiseksi jatkuu 31.12.2017 saakka. Laboratorioinsinööri Merja Kyntäjä siir-tyy uusiin tehtäviin ja mittauksista ja raportoinnista vastaa jatkossa projekti-päällikkö Eija Rintamäki, SeAMK Tekniikka. Ilmanlaadun tarkkailua koordinoi ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä. Työryhmän kokoonpano on kerrottu liitteessä 2. Yhteistyötä pyritään jatkamaan Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Suupohjan kanssa. Ympäristösuojelun Internet-sivut ovat osa Seinäjoen kaupungin www-sivuja; (http://www.seinajoki.fi/ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmansuojelu/). Sieltä löy-tyvät mm. Seinäjoen seudun ilmanlaadun kuukausiraportit, vuosiraportit liittei-neen, tietoa Seinäjoella tehdyistä muista mittauksista ja linkki Ilmatieteenlai-toksen ilmanlaatuportaali -sivustolle.


____________________________________________________________________________________________________________

22

LÄHDELUETTELO AX-suunnittelu 13.8.2009: Ulkoilman VOC- ja PAH –pitoisuus Seinäjoen seu-dulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, Virallinen lehti nro L 152 , 11/06/2008 s. 0001 – 0044 FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011, Seinäjoen seudun ilmapäästöjen le-viämismalli vuonna 2010. Hoffrén J., 2008, Ilman pienhiukkaset merkittävä terveysongelma, Tieto & trendit 3/2008; Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Typen oksidit, 2011, http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tietoa/terveys/nox/Sivut/default.aspx Helsingin seudun ympäristöpalvelut, PAH-yhdisteet, 2011, http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tietoa/terveys/pah/Sivut/default.aspx Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Ilmanlaatu indeksi, 2012, http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tiedotus/indeksi/Sivut/default.aspx Ilmatieteenlaitos, 2012; www.fmi.fi/ilmanlaatu Ilmatieteenlaitos, 2013; http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/604165 ja http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/604165 Ilmatieteenlaitos, 2014; http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/komponentit.html Komppula B., Salmi J., Lovén K. 2012: Kuopion katupölytilanne. Hiukkaspitoi-suuksien vertailu Suomen muiden kaupunkien pitoisuustasoihin, Ilmatieteen laitos, http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/ilmanlaaturaportit Lehtinen K., Lepola A., 2012: Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimus vuon-na 2012, http://www.seinajoki.fi/ymparistonsuojelu/.ajankohtaista.html/45692.pdf Mäkelä K., Auvinen H., 2012: LIISA-2011 –laskentajärjestelmä, VTT Yhdys-kuntatekniikka; http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm http://lipasto.vtt.fi/liisa/so2s.htm

NASTA-tutkimusohjelman 2011–2013, loppuraportin julkistamistilaisuuden esitykset 16.4.2013, http://www.nasta.fi/uutiset.html

Osmo J., Pietarila H., Rautio P., Salmi T., Waldén J. 2005: Malli ilmanlaadun alueelliseksi seurantaohjelmaksi, Länsi-Suomen ympäristökeskus

http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tietoa/terveys/nox/Sivut/default.aspx

http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tietoa/terveys/pah/Sivut/default.aspx

http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/tiedotus/indeksi/Sivut/default.aspx

http://www.fmi.fi/ilmanlaatu

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/604165

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/604165

http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/komponentit.html

http://www.seinajoki.fi/ymparistonsuojelu/.ajankohtaista.html/45692.pdf

http://lipasto.vtt.fi/liisa/so2s.htm


____________________________________________________________________________________________________________

23

Salonen R. O., Pennanen A. 2006 Pienhiukkasten vaikutus terveyteen, Tekes Seinäjoen vesi. Monthly Climatological Summary for Jan – Des. 2012

Teknologiaohjelmaraportti 9/2006, FINE – Pienhiukkaset – Teknologia, ympä-ristö ja terveys 2002–2005 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/ilma Valtioneuvoston asetus 38/2011: Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta. www.finlex.fi Waldén J., Laurila S. 2012 Ilmanlaadun mittaajapäivät 2012 esitys: Kolmas kansallinen vertailumittauskierros, Ilmatieteen laitos, http://www.isy.fi/pdf/Vertailumittaukset-2011.pdf Ympäristöministeriö 2012, www.ymparisto.fi – Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ympäristöministeriön tiedote 26.9.2002 www.valtioneuvosto.fi

YTV 2006, www.ytv.fi - Liikenteen jäljet


____________________________________________________________________________________________________________

24

LIITE 1 SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAATUMITTAUKSEEN OSALLISTUNEIDEN LAITOSTEN JA MITTAUSKOPIN SIJAINTIKARTTA

Kartta: Hannu Väisänen, Seinäjoen kaupunki

5

18

7

1

11

17

16

15

12

3

13

9

6

8

4

10

2

14

1. Altia Oyj, Koskenkorvan tehdas, Santavuorentie 11, Koskenkorva

2. Atria Suomi Oy Nurmo / Vapo Oy Energia, Pohjan valtatie 594

3. Adven Oy, Lämmittäjänpolku 6, Ylistaro

4. Hankkija Oy / Adven Oy, Varastotie 13, Seinäjoki

5. Kurikan kaukolämpö Oy /Ilmajoen laitos, Palkkitie 5, Ilmajoki

6. Lemminkäinen Infra Oy, Kalliosalo, Kalliosalontie, Seinäjoki

7. Ncc Roads Oy, Kuortaneentie 295, Seinäjoki

8. Ruukki Construction Oy, Seinäjoentie 11, Peräseinäjoki

9. S:joen Energia Oy Hanneksenrinne, Sairaalan lämpökeskus

10. S:joen Energia Oy Kapernaumi, Kuormatie, Seinäjoki

11. S:joen Energia Oy Kasperi, Kasperinviita, Seinäjoki

12. S:joen Energia Oy Peräseinäjoki, Koulutie 12

13. S:joen Energia Oy Peräseinäjoki Metallitie 4, Peräseinäjoki

14. S:joen Energia Oy Puhdistamonkatu, Seinäjoki

15. Valio Oy Seinäjoki ja Adven Oy, Osmankatu 2, Seinäjoki

16. Vapo Oy Energia/P:joki Haukineva, Tokerotie 606, Peräseinäjoki

17. Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoki, Sevontie 1, Seinäjoki

18. Ilmanlaadun mittauskoppi, Vapaudentie 6, Seinäjoki


____________________________________________________________________________________________________________

25

LIITE2

SEINÄJOEN SEUDUN ILMANLAADUN SEURANTATYÖRYHMÄ

Tuotantolaitokset: Altia Oyj Koskenkorvan tehdas Helena Pihlajamäki Atria Suomi Oy Nurmo Timo Kalliomaa Adven Oy Antti Koski Hankkija-Maatalous Oy / 1.7.2013 alkaen Hankkija Oy /Seinäjoen tehdas Jari Sivunen Kurikan kaukolämpö Oy / Ilmajoen lämpö Oy Pekka Haapalainen Lemminkäinen Infra Oy Arto Savela NCC Roads Oy, Saarentien asfalttiasema Karri Uusitalo Ruukki Construction Mauno Pynttäri Seinäjoen Energia Oy Raimo Tyni Valio Oy/ Seinäjoen tehdas Kari Harsia Vapo Oy, Atrian Nurmon kattilat Tommi Pihlajasalo Vapo Oy, Haukinevan pellettitehdas Toni Jyllilä Vaskiluodon Voima Oy/ Seinäjoen voimalaitos Matti Tiilikka Kunnat: Seinäjoen kaupunki / ympäristönsuojelu Pirjo Korhonen Ilmajoen kunta Sari Paananen Seinäjoen kaupunki Kari Havunen Alueellinen ympäristökeskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja Marketta Kujala ympäristökeskus; ympäristövastuualue Mittaukset ja raportit: SeAMK, Tekniikka Eija Rintamäki


____________________________________________________________________________________________________________

26

LIITE3

Ilmanlaadun ohjearvot.

Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely

Hiilimonoksidi (CO) 20 mg/m3 tuntiarvo

8 mg/m3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo

Typpidioksidi (NO2) 150 µg/m3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

70 µg/m3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo

Rikkidioksidi (SO2) 250 µg/m3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste


Kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste

50 µg/m3 vuosikeskiarvo

Hengitettävät hiukkaset (PM10)


Haisevat rikkiyhdisteet (TSR)

10 µg/m3

kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoi-tetaan rikkinä

Raja-arvot terveyden suojelemiseksi.

Raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi.

Aine Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo

Rikkidioksidi (SO2) kalenterivuosi ja talvikausi

(1.10.–31.3.) 20 µg/m

3

Typen oksidit (NO, NO2)

kalenterivuosi 30 µg/m3

Kynnysarvot.

Aine Keskiarvon laskenta-aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys

Typpidioksidi (NO2) 3 peräkkäistä tuntia - 400 µg/m3

Rikkidioksidi (SO2) 3 peräkkäistä tuntia - 500 µg/m3

Otsoni (O3) 1 tunti 180 µg/m3 240 µg/m

3

Aine Keskiarvon

laskenta-aika

Raja-arvo (293K,

101,3 kPa)

Sallitut ylityk-

set vuodessa

Rikkidioksidi (SO2) 1 tunti 350 µg/m3 24

24 tuntia 125 µg/m3 3

Typpidioksidi (NO2) 1 tunti 200 µg/m3 18

1 vuosi 40 µg/m3 -

Hengitettävät hiuk-kaset (PM10)

24 tuntia 50 µg/m3 1)

35

1 vuosi 40 µg/m3 -

Pienhiukkaset (PM2,5)

1 vuosi 25 µg/m3

Lyijy (Pb) 1 vuosi 0,5 µg/m3 -

Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia2)

10 000 µg/m3 -

Bentseeni (C6H6) 1 vuosi 5 µg/m3 -


____________________________________________________________________________________________________________

27

Ilmanlaatu NO2 PM10 PM2.5 CO TRS SO2 O3

(indeksin arvo) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (mg/m3) (µg/m3) (µg/m3) (µg/m3)

Hyvä <40 <20 <10 <4 <5 <20 <60

(<50)

Tyydyttävä 41-70 21-50 11-25 5-8 6-10 21-80 61-100

(51-75)

Välttävä 71-150 51-100 26-50 9-20 11-20 81-250 101-140

(76-100)

Huono 151-200 101-200 51-75 21-30 21-50 251-350 141-180

(101-150)

Erittäin huono >201 >201 >76 >31 >51 >351 >181

(>150)

Tavoitearvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Aine Keskiarvon las-

kenta-aika Tavoitearvo Voimassa

Otsoni (O3) 8 tunnin liukuva keskiarvo

120 µg/m3

saa ylittyä 25 kertaa/ vuosi, 3 vuoden ka.

vuodesta 2010 eteenpäin

Arseeni (As) 1 vuosi 0,006 µg/m3

alitettava vuoteen 2013 mennessä

Kadmium (Cd) 1 vuosi 0,005 µg/m3


Nikkeli (Ni) 1 vuosi 0,020 µg/m3


Bent-so[a]pyreeni

1 vuosi 0,001 µg/m3


Ilmanlaatuindeksiluokitus

Ilmanlaatuindeksin arvoluokkien luonnehdinnat

Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset

Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä

Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä

Välttävä EpätodennäköisiäSelviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

Huono Mahdollisia herkillä yksilöilläSelviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia


Erittäin huonoMahdollisia herkillä

väestöryhmillä

Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia



____________________________________________________________________________________________________________

28

LIITE4

Seinäjoen ilmanlaatumittausten yhteenvetotaulukko 2013

Tuulen nopeus (m/s)

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

10 min min 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0 0,1 0,1 0,1

10 min max 11,2 5 5,5 6,3 6,3 4,5 4,4 5 3,8 5 5,7 7,1

10 min AVG 1,4 1,5 1,4 1,7 1,8 1,3 1,2 1,2 1,1 1,5 1,6 2,2

Data[%] 99,8 99,9 99,7 99,7 99,9 100 99,8 99,9 99,9 99,9 99,9 99,8

Lämpötila ( ۫C)


1 h min -20,3 -15,7 -21,2 -10,9 -1,1 7,6 8,2 4,6 -1,8 -6 -8 -17,8

1 h max 3,3 6,4 3,9 12,5 27,1 27,2 27,2 24,8 21 14,4 8,3 6,9

1 h AVG -5,1 -2,9 -6,8 2,8 13,6 16,5 16,5 15,7 11,1 5,6 2,1 0,4

Data[%] 100 100 99,7 99,9 100 100 100 100 100 100 99,9 100

5 v ka. -7,4 -8,0 -3,1 3,5 10,9 14,5 17,1 14,7 11,0 4,5 1,04 -5,5

Kosteus (%)


1 h min 68 63 23 26 21 33 28 39 44 40 50 56

1 h max 92 90 89 93 94 94 92 94 94 94 93 91

1 h AVG 83 81 64 64 57 70 67 74 79 80 83 82

Data[%] 100 100 99,7 99,9 100 100 100 100 100 100 99,9 100

IdxMAX


1 h min 3 3 3 4 5 1 3 1 5 5 1 0

1 h max 86 77 209 186 96 73 91 80 149 94 84 119

1 h AVG 24 24 44 38,8 38 31 26,6 26,5 30,6 23 24,5 29

Data[%] 100 100 99,6 99,9 100 99,7 100 100 99,7 99,2 100 99,7

NO2 (µg/m3)


1 h min -1 -1 -1 0 0 0 0 0 1 0 0 3

1 h max 105 77 144 118 64 46 43 48 57 105 92 169

1 h AVG 14 13 26 15 14 10 8 10 15 11 17 23

1 h 99 % 74 55 112 83 45 35 32 35 44 70 71 116

Data[%] 100 100 99,6 99,9 100 99,7 100 100 98,9 95 94,9 95,6

2. suurin vrk

arvo42 30 50 44 28 17 15 16 23 43 39 51

PM10 (µg/m3)


24 h min 4 3 7 6 5 7 5 7 5 5 3 4

24 h max 29 22 65 68 40 28 30 18 25 50 20 45

24 h AVG 8 9 27 22 18 13 11 11 13 11 8 8

24 h 99 % 29 22 65 68 40 28 30 18 25 50 20 45

Data[%] 100 100 100 100 100 96,7 100 100 100 96,8 100 100

2. suurin vrk

arvo13 14 52 63 31 25 18 15 22 43 18 17

ilmanlaatu seinäjoen seudulla 2013 · 2014-06-06 · ilmanlaatu seinäjoen seudulla 2013...

Documents