iisalmen yrittäjät

Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016IISALMEN YRITTÄJÄT

tiina tynkkynen-hieta

Palveluseteli on lyhentänyt Ylä-Sa-von sote -kuntayhtymässä jonoja hammaslääkäriin, vaikka sen käyt-tö onkin edelleen pienimuotoista. Sote-alueella palveluntuottajayri-tyksiä on suun terveydenhuollossa vain kaksi, ja niiden potilaista pal-velusetelillä tullut alle prosentti.

Käytössä palveluseteli on ollut pari vuotta, ja myönnetty potilail-le, joilla hoidontarvetta on ollut reilummin – eli odotettavissa vä-hintään kolme hammaslääkäri-käyntiä. Terveyskeskuksen ei ole järkevää myöntää palveluseteliä esimerkiksi yhden hammaspai-kan tekemiseen, sillä sama aika menee itse toimenpiteeseen kuin palvelusetelin kirjoittamiseen.

Palvelusetelit ohjasivat viime vuonna julkiselta puolelta yksi-tyiselle noin 100 potilasta (alle

prosentti asiakkaista) ja vähin-tään noin 300 käyntiä, kun asi-akkaita on vuosittain noin 12 000.

– Jos yksi vastaanotto ”vetää” 12 potilasta päivässä, se tarkoittaa vä-hintään 25 työpäivän eli kuukau-den siirtymistä terveyskeskuk-sesta yksityisel-le, kertoo yli-hammaslääkäri Veikko Kataja Ylä-Savon sote -kuntayhtymäs-tä.

Setelin arvo on ollut keskimäärin noin 300 euroa ja potilaan mak-settavaksi tullut toiset 300 euroa.

Yrittäjien näkökulmasta pal-velusetelikäytännössä on vielä parannettavaa. Se on tuonut yli-määräistä toimistotyötä:

Palvelusetelipotilaiden tieto-

jen siirto soten potilastietojär-jestelmään vie enemmän aikaa kuin raportoiminen Kelalle, josta suoraan yksityiselle tulevat hen-kilöt saavat korvauksen. Aikaa vie myös laskutus.

– Ja siinä mis-sä Kela mak-saa korvauk-sen, kun tie-dot kirjataan, palvelusetele-jä hallinnoival-le Smartumille maksetaan kol-

men prosentin provisio, sanoo hammaslääkäri Pia Haikarainen Iisalmen Hammaspaikka Oy:stä.

Yrittäjät kokevat myös kanke-aksi katkonaisen hoitoketjun: hoi-tosuunnitelman tekee terveyskes-kushammaslääkäri, ja yksityinen hammaslääkäri toteuttaa sen. Jos-

kus hoitosuunnitelma osoittau-tuu riittämättömäksi, jos vaikka reiän paikkaamisen sijasta tarvi-taankin juurihoito.

– Hoitosuunnitelmassa ei ole yleensä huomioitu jatkohoitopai-kassa tehtyä tutkimusta. Mieles-tämme olisi hyvä jos potilaan jat-kohoidosta vastaava hammaslää-käri tekisi myös tarkastuksen ja hoitosuunnitelman, toteaa eri-koishammaslääkäri Ville Viero-la Crossdental Oy:stä Iisalmesta. Nyt tämä ei ole palvelusetelilain mukaan mahdollista.

Muutoksista on raportoitava jul-kiselle puolelle ja pyydettävä li-säpalveluseteliä. Tällaisia muu-toksia on kuitenkin ollut Katajan mukaan hyvin vähän.

Potilaalle järjestelmän kan-keat puolet eivät näy, korostavat yrittäjät.

– Yksityispuolella on aikoja, ja kun hoitoon voi päästä nopeam-min, ei esimerkiksi reiästä tai lo-hjenneesta hampaasta ehdi tulla isompaa ongelmaa, sanoo Hai-karainen.

Hän epäilee, että palvelusete-lin käytön lisääntymistä jarrut-taa osaltaan tiedonpuute. Osa on myös tottunut asioimaan terveys-keskuksessa, eikä halua siirtyä yksityiselle.

– Vaikka jonot ovat julkisella puo-lella lyhentyneet, edelleen paini-taan vakituisen väen puutteessa. Osa potilaista kieltäytyy kuitenkin setelistä, sillä haluaa käydä julki-sella puolella joko hyvän potilas-lääkärisuhteen takia tai taloudel-lisista syistä, Kataja kertoo.

Palvelusetelistä aiheutuvan toimistotyön pitäisi vähentyä, jos ja kun käyttöön saadaan sähköinen palveluseteli – eli seteli ja potilas-tiedot toimitettaisiin sähköises-ti. Sellainen on käytössä jo muun muassa Turussa ja Oulussa. Nyt odotellaan soteuudistusta, tuu-mii Kataja.

Onpas kankeaa!➤➤ Palvelusetelin käyttö on suun terveydenhuollossa vielä vähäistä, ja yrittäjien mielestä

systeemiin kuuluu ei niin jouhevia piirteitä.

❞Setelin arvo on ollut keski-määrin noin 300 euroa.

erikoishammas-lääkäri ville viero-la joutui vaihteek-si potilaaksi, kun suuhygienisti raili jääskeläinen teki oi-komishoitoon liitty-vän jälkitoimenpi-teen. vierola toivoo, että palveluseteliin kuuluisi hoitokoko-naisuuksia, eli myös yksityinen hammas-lääkäri voisi tehdä sekä hoitosuunnitel-man että hoidon.

Tiina Tynkkynen-H

ieta

Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016 IISALMEN SANOMAT10 IISALMEN YRITTÄJÄT

Ylä-Savon sotessa palveluseteli on käytössä myös kotihoidon palve-luissa eli omaishoidon lakisäätei-siin vapaisiin, rintamaveteraanien ja sotainvalidien tukipalveluihin sekä tilapäiseen kotihoitoon. Pal-velusetelin käyttö alkoi parivuo-tisella palvelusetelikokeilulla lo-kakuussa 2011. Palveluntuottajia on yhteensä 30.

Tällä hetkellä on menossa pal-velusetelillä tuotettavien palve-luiden kehittämis- ja tarkastelu-työ, jonka tavoitteena on linja-ta palveluseteliä tulevaisuuteen.

Savon Ossoojat Kiuruvedeltä

tuottaa palvelusetelillä hoiva- ja siivouspalveluita. Mietteet ovat samansuuntaisia kuin hammas-lääkäreillä.

– Ihan toimiva systeemi. Huo-nona puolena se, että Smartum ottaa päältä kolme prosenttia, eli tämä raha ei jää Savoon. Ja pa-perityötä tulee vähän enemmän, sanoo toimitusjohtaja Matti Ko-mulainen.

– Välillä tehty hoito- ja palve-lusuunnitelma on riittämätön ja on pidettävä uusia kokouksia. Eli suunnitelmat täytyy olla hyvät, silloin systeemi toimii.

Suunnitelmien oltava hyvät

Lähinnä sellaista palautetta on yrittäjiltä tullut, että palvelu-seteli pitää saada aidommin ja enemmän käyttöön, sanoo Sa-von Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen.

– Kilpailu ja se, että asiakkaal-la on mahdollisuus valita, jalos-taa aina, parantaa laatua ja alen-taa hintaa. Paras malli on moni-tuottajamalli.

Palveluseteli auttaa myös hah-mottamaan palveluiden todelli-sia kustannuksia, sanoo Nykänen.

– Eihän terveyskeskusmaksulla lääkärillä käydä! Palvelusetelissä myös julkinen terveydenhuolto

joutuu avaamaan asiakkaalle, mi-tä palvelut todella maksavat. Us-kallan väittää, ettei julkinen puo-li osaa tällä hetkellä laskea kaik-kia hammashoidon kustannuksia.

Nykäsen mukaan on ”höpöpu-hetta”, että yksityisellä puolella hoidetaan turhaan.

– Sama se on kuin muussa: jos hoidetaan turhaan, asiakas huo-maa sen ja jättää menemättä. Ei asiakas tyhmä ole. Annetaan ra-han seurata asiakasta, eikä päin-vastoin. Tällöin huonommassa-kin taloudellisessa asemassa ole-van on mahdollisuus valita laadun mukaan hoitajansa.

”Ei asiakas ole tyhmä”

tiina tynkkynen-hieta

Päiväkoti Tuikkeessa Iisalmessa viritellään tietokonetta valmiik-si. Eskarilaiset harjoittelevat pi-an sillä aakkosia.

Lastentarhanopettaja Minna Vainikainen saa touhun alulle, ja sittenpä osaavat Lari, Samu, Milaja ja Aada itsekin. Päiväkodinjohta-ja Tuija Tissari kurkistaa lasten olan yli ja seuraa, miten sujuu.

Tuija ja Minna ovat äiti ja tytär, työkaverit ja Päiväkoti Tuikkeen yrittäjät. Kesällä kuusi vuotta täyt-tävä yritys toimi ensimmäisen vuotensa Kankaankadulla, mut-ta sijaitsee nykyisin rautatiease-man tuntumassa.

EnsimmäisEnä ajatuksen oman yrityksen ja yksityisen päiväko-din perustamisesta lausui ääneen Tuija. Kaksikolla ei ole yrittäjyy-destä aiempaa kokemusta: Tuija on ollut Vieremällä lastentarhan-opettajana ja opiskellut toiminta-terapeutiksi, Minna toiminut esi-koulunopettajana ja tehnyt luo-kanopettajan sijaisuuksia ympäri Ylä-Savoa.

Minnan vas-taus oli alkuun ”ei ikinä”. Aja-tus jäi kuiten-kin muhimaan, ja alkoi tun-tua eri puolil-la kiertämisen jälkeen hyvältä, kun perheen kuopus syntyi 2010: lapsenkaan ei tarvitsisi olla niin pitkiä päiviä hoidossa.

– Kaupungiltakin soitettiin, että joko perustatte päiväkodin, lap-sia on jonossa.

YrittäjYYdEssä on sekä ran-kat että hyvät puolensa:

– Kokopäiväistä, jokapaikan-höylänä olemista välillä, luon-nehtii Minna.

– Vaatii paljon, mutta on ollut

antoisaa, saanut tehdä työympä-ristön ja -porukan omannäköi-sekseen.

Yrittäjänä on myös mahdollista järjestellä asiansa niin, että voi tar-vittaessa olla poissa vaikka pitem-mällä sairauslomalla, lisää Tuija. Yhteisyrittäjyys helpottaa tällais-ta, ja muiden lomien pitämistä.

– Yrittäjyydessä Minnan kans-sa tietää, että asiat hoituvat, Tui-ja sanoo ja lisää, että työntekijät ovat yrityksessä niin hyvät, että hommat hoituvat joka tapaukses-

sa. Hyvä henki-lökunta on kul-lanarvoinen.

Yllättävintä yrittäjyydessä on ollut pyöri-tettävän pape-rin määrä.

– Se vie oi-kealta, lasten kanssa tehtävältä, työltä aikaa. Siitä on usein huo-no omatunto.

monEt ovat kysyneet, miten päi-vittäinen työtoveruus tutun ihmi-sen kanssa sujuu.

– Toisaalta se on helppoa, aja-tukset menevät meillä yksiin. Toi-saalta kipakoitakin keskusteluja tulee, olemme luonteeltamme hy-vin erilaisia. Mutta niitä tulee yl-lättävän vähän.

Tuija miettii olevansa räväkäm-pi ja nopealiikkeisempi siihen, tapahtuvatko asiat varmasti, ja sikäli ehkä herkempi sanomaan kipakasti.

– Aina olemme kuitenkin pysty-neet keskustelemaan. Kun tuntee toisen, pystyy ilmeistäkin arvioi-maan, että nyt ei ole paras hetki sanoa jostakin asiasta.

Yhteinen vapaa-ajanvietto on jäänyt viime aikoina vähemmäl-le, ehkä ainakin osin siksi, että töissäkin nähdään.

tYöroolit ovat muotoutuneet yrittäjien välillä aika lailla luon-nostaan. Tuija työskentelee päi-väkodinjohtajana ja hoitaa enem-män hallinnollisia asioita sekä on ryhmissä ja ”jokapaikanhöylänä”.

Minnalla on lastentarhanopet-tajana ja esiopettajana enemmän kasvatusvastuuta. Hän hoitaa myös yleistä henkilöstöhallintoa.

Päiväkodissa työskentelee yrit-täjien lisäksi 5,5 työntekijää. Lap-sia on 45, mutta yhtä aikaa paikal-la enimmillään noin 35.

Tulevaisuuden haaveista en-simmäisenä tulevat mieleen tilat.

– Talo, jossa toimimme on ihan kiva, mutta jotakin muutakin voi-si olla. Kun eteisessä on aamulla ahdasta, miettii, että voisihan se olla tilavampikin...

Äiti sen sanoi ensimmäisenä ääneen➤➤ Yhdessä

yrittäminen ei epäilyttänyt Tuija Tissaria ja Minna Vainikaista.

❞Toisaalta se on helppoa, aja-tukset menevät meillä yksiin.

Lari ja Aa-da pääse-vät pian tie-tokoneelle harjoittele-maan aak-kosia. Minna Vainikainen ja Tuija Tis-sari kertovat osaavansa pitää työasi-at erillään vapaa-ajas-ta, vaikka sukulaisina tapaavatkin myös työajan ulkopuolella. – Mutta ehkä sen pitää ol-la tietoinen päätös, ettei niistä asiois-ta jutella.

Palveluseteli ➤ Paperinen tai sähköinen lomake, joka sisältää hoitosuunnitelman:

suunnattu hoitosuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin, ei ole seteliraha, jolla voi ostaa mitä tahansa palveluita.

➤ Esimerkiksi suun terveydenhuollossa lyhentänyt jonoja julkisella puo-lella ohjatessaan potilaan jatkohoitoon yksityiselle.

➤ Korvaa noin puolet potilaalle tulevista kustannuksista. Palvelusetelillä asioiva ei saa Kela-korvausta. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa hoito tulee kalliimmaksi kuin julkisella puolella mutta halvemmaksi kuin yksi-tyisellä ilman palveluseteliä (Kela-korvaus noin 15 %). Jatkohoitoon pääsy yleensä nopeutuu.

➤ Potilas voi kieltäytyä setelistä, jolloin hänet hoidetaan terveyskeskuk-sessa.

➤ Kun palvelusetelin saanut varaa yksityiselle hoitoaikaa, kannattaa il-moittaa olevansa palveluseteliasiakas.

Ylä-Savon Sammutinhuolto Oywww.ys-sammutinhuolto.fi Puh. 044 066 6558Parkatintie 2, 74120 Iisalmi

Sammutinasioissa Aarno Marinin työtä jatkaa nyt Petri Winter

IISALMEN SANOMAT Keskiviikkona 24. helmikuuta 2016 11IISALMEN YRITTÄJÄT

Äiti sen sanoi ensimmäisenä ääneenÄidin ja tyttären yhteisyrit-täjyys on sujunut hyvin, ker-tovat Tuija Tissari ja Minna Vainikainen. – Ei pelottanut aloittaa yrittäjyyttä tutun ih-misen kanssa. Ei tullut mie-leen, ettei siitä tulisi mitään.

Tuija Tissari ➤ Yrittäjä, päiväkodinjoh-

taja, toimintaterapeutti. ➤ Asuu Iisalmessa, josta

myös kotoisin. ➤ Harrastaa mökkeilyä,

lukemista. ➤ Perheeseen kuuluu puo-

liso ja kolme lasta perhei-neen.

Tiina Tynkkynen-H

ieta

Minna Vainikainen

➤ Yrittäjä, päiväkodin vara-johtaja, lastentarhanopettaja/eskariopettaja.

➤ Asuu Iisalmessa, josta myös kotoisin.

➤ Harrastaa lenkkeilyä, kun-tosalia ja kehonhuoltoa, luke-mista, elokuvia.

➤ Perheeseen kuuluu avio-puoliso ja kolme tytärtä (17-, 15- ja 6-vuotiaat) sekä koira.

SäätölaiteaSennuS ja -huoltooskari Martikainen p. 045 137 1619

öljypoltinaSennuS ja -huoltoeino Martikainen p. 0400 573 414

www.iisalmenlvisaato.fi

TARVITSETKO TYÖNTEKIJÖITÄ?sijaiset-, kausi- sekä kokoaikaiset työntekijät

VÄLITÄMME KAIKILLE ALOILLE

MYÖS KOTITALOUKSIIN!Kysy tarjous 040 564 9099/MikaIisalmelainen, yksityinen

www.savonhenkilostopalvelu.fi

Kurottajatyöt rivi kokonaan pois...... tilalle - Kokonaisurakointia - Rakennusten purutja Pekan yhteistiedot pois.

- Kokonaisurakointia - Rakennusten purut- KAIVUTYÖT- PYÖRÄ- KUORMAAJATYÖT

- nosturityöt- vaihtolavat- kuljetukset- mullat

Harri 040 741 7131


- LUMEN PUDOTUKSET KATOILTA- miestyönä tehtävät hakkuutyöt- metsänhoito- ja viljelytyöt- käytössä mönkijä esim. pihateiden lanaukseen ja puunajoon

Sähköasennuksetammattitaidolla

Ratapellonkatu 1, 74120 Iisalmi Puh. 0400 490 415

email: [email protected] www.sahkopiste.fi

sari mulari

Oletko aivan hullu, sanoivat viro-laiset ystävät, kun Mariliis Rood perusti yrityksensä Suomeen.

Oletko aivan hullu, sanoivat suo-malaiset ystävät, kun et perusta yritystä Viroon.

– Asun ja elän Iisalmessa ja per-heeni on täällä, joten yritykseni-kin on sitten täällä. Haluan luo-da kauneutta, hyvinvointia ja iloa tänne. Kun itsellä on hyvä olla, on kaikki paremmin, kynsi- ja ripsi-studion Mariliisin yrittäjä toteaa.

Halu tehdä töitä ja halu luoda jotain omaa ajoi hänet yrittäjäksi.

Rood muutti Suomeen 2011. Hä-nen puolisonsa sai ensin töitä Ii-salmesta ja Rood jäi kahden lap-sen kanssa Viroon. Mies kävi ker-ran kuukaudessa kotona, kunnes Rood päätti hakea myös Iisalmes-ta töitä. Ensin löytyi kesätöitä sii-voojana teollisuudesta, sitten va-kituinen paikka. Yt-kierros johti kuitenkin irtisanomiseen.

Hän päätti tehdä pitkäaikaisesta, rakkaasta harrastuksestaan työn ja meni yrittäjäkurssille, jolta sai-kin paljon tietoa yrittämisestä.

Yrittämisen hankaluutta Suo-messa Rood ihmettelee.

– Sääntöjä ja erilaisia maksu-ja on niin paljon. Yrittäjilta ote-taan paljon pois, vaikka he anta-vat paljon Suomelle ja haluavat pi-tää sen pystyssä. Jos olisin jäänyt kotiin liiton rahoille, saisin var-maan enemmänkin rahaa. Mut-ta teen nyt sitä, mistä tykkään, opin koko ajan uutta ja voin mää-rätä esimerkiksi omat työaikani, Rood sanoo.

Matka Pärnun hieman leppeäm-mästä ilmastovyöhykkeestä Iisal-meen ei ole ollut ihan helpointa.

– Ovi ei ole ollut auki, eikä tänne ole niin helppo tulla kuin luullaan. Opiskelin kielen puhumalla suomea lasten kanssa koulussa, lääkärissä, ihan kaikkialla. Aloin hankkia suo-

Halu luoda kauneutta vei yrittäjäksi➤➤ Työntekoon

pitää oppia pienestä pitäen, Mariliis Rood uskoo.

Kauneusalan yrit-täjä Mariliis Rood päätti tehdä rak-kaasta harrastuk-sestaan leipätyön sen jälkeen, kun sai potkut.

Annamaija Herola


Tämän yrittäjäliitteen teemana on tällä kertaa sote, tuo jo kirosanaksikin välillä mielletty ihanan kallis toiminto.

Suomen hallitus on päättänyt siirtää vuo-den 2019 alusta julkisen sosiaali- ja tervey-denhuollon itsehallintoalueiden järjestet-täväksi ja kehottanut kuntia varautumaan uuteen tapaan toimia jo uudistuksen val-misteluvaiheessa.

Yksi tapa varautua on ottaa käyttöön pal-veluseteli. Iisalmessa sen käyttöä on jo hie-man harjoiteltu, mutta ei ilmeisestikään vielä riittävästi.

Suomen Yrittäjien tekemän selvityk-sen mukaan palvelusetelillä tuotettu pal-velu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kunnan oma tuotanto. Miksi siis em-me hyödyntäisi tätä mahdollisuutta täysi-määräisesti?

Palvelu paranee, kun ihmiset pääsevät nopeammin tarvitsemaansa hoitoon ja tä-mä pienentää kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta jatkossa.

Palvelusetelin mahdollisuuksista ja sen käytöstä tarvitaan vielä lisätietoja ja käy-tännön kokemuksia, jotta kunnat ja yrit-täjät löytävät sen monet mahdollisuudet.

toinen aSia, joka iisalmelaisten yrittäji-en keskuudessa herättää aina keskustelua ovat julkiset hankinnat ja niiden kilpailutus.

Rakennushankkeiden puolella yleistyy kokonaisvastuurakentamisen malli (KVR), joka on kuin mainoskilpailu, jossa kaikki kilpailuun osallistujat käyttävät aikaansa ja suunnittelevat työn “ilmaiseksi”.

Ostaja eli kunta pääsee helpolla valitse-malla suunnitelman, joka miellyttää ja mak-

saa vain sen suunnittelijalle ja toteuttajal-le muiden jäädessä nuolemaan näppejään.

Rakennusalalla on kyse suurista sum-mista ja ajankäytöstä jo suunnitteluvai-heessa. Rakentaminen kun ei ole ihan yk-sinkertaista. Tarvitaan arkkitehti-, raken-ne-, sähkö-, lvi- yms. suunnitelmat ja kun nuo tehdään monen toimijan toimesta, sii-tä syntyy paljon kustannuksia. KVR-hanke on kunnalle helppo, ei tarvitse kuin mää-ritellä raamit sekä esittää toiveet ja valita kilpailun voittaja. Huono puoli paikallis-talouden kannalta on töiden mahdollinen valuminen paikkakunnan ulkopuolelle.

Ylä-Savosta löytyy vain muutama raken-nusliike, jotka ylipäätään pystyvät KVR-hankkeen tarjoamaan. Vähintä mitä voim-me vaatia olisi se, että tarjouksen tekijät, vaikkapa kolme parasta, pääsisivät esitte-lemään tarjouksensa ja siinä käytetyt rat-kaisut ennen valinnan tekemistä. Halu-ammeko, että Iisalmelaiset rakennukset rakennetaan ulkopuolisin voimin?

JUKKA RYHÄNENpuheenjohtaja

iisalmen yrittäjät ry.

Yhdessä vai erikseen

Puh. 010 281 7400Yrittäjänkuja 3, 74130 Iisalmi

Puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35snt/puh + 6,00snt/min, matkaviestiverkosta 8,35snt/puh + 17,17snt/min

Päiviönkatu 19, IisalmiPuh. 017 822 727 • 044 583 5869

[email protected]

KOPIOR A K S A

www.iisalmenhammaspaikka.fi

HAMMASLÄÄKÄRIT:• Pia Haikarainen• Pia Hakala• Oskari Balk• Johanna Paavilainen

SUUKIRURGI:• Keijo Alaniska

SUUHYGIENISTIT

AJANVARAUS: (017) 820 2011 Riistakatu 11, 2. krs, IISALMI




SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT


l Pia HaikarainenlPia Hakalal Oskari Balkl Johanna Paavilainen

HAMMASLÄÄKÄRIT:

l Paula KärkkäinenlHeidi Leinonen

SUUHYGIENISTIT:

SUUKIRURGI:l Keijo Alaniska






SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT



HAMMASLÄÄKÄRIT:


SUUHYGIENISTIT:







SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT



HAMMASLÄÄKÄRIT:


SUUHYGIENISTIT:







SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT





SUUHYGIENISTIT



HAMMASLÄÄKÄRIT:


SUUHYGIENISTIT:




Kaisa Maksupääte Total on Kaisanetin lippulaiva, johon on sisällytetty kaikki korttimaksujen vastaanottamiseen tarvittavat palvelut sekä monia premium-luokan lisäarvopalveluita.

Kaisa Maksupääte Plus on loistava valinta yrittäjälle, joka antaa arvoa premium-luokan palvelulle muun muassa laajennetun asiakaspalvelun ja raportointipalvelun myötä.

Kaisa Maksupääte Perus mahdollistaa korttitapahtumien vastaanottamisen edullisella kuukausimaksulla.

KAISANETIN PALVELUPAKETIT tekevät korttimaksujen vastaanottamisesta nautintoa!

Kaisa maksupääte TOTAL

Kaisa maksupääte PLUS

Kaisa maksupääte PERUS

UUTUUS!

2980€/kkAlk.

Kajaani Pohjolankatu 20 • Iisalmi Pohjolankatu 5 • p. 0800 39 [email protected], www.kaisanet.fi

Kysy lisää:

Halu luoda kauneutta vei yrittäjäksiMariliis Rood

➤ Ikä: 29. ➤ Perhe: Mies ja 6- ja 11-vuotiaat pojat,

kaksi koiraa. ➤ Työ: On samalla harrastus, sillä kynsien

tekeminen kiehtoo paljon. Lisäksi käsityöt, sisustaminen, remontointi ja uiminen.

➤ Parasta Virossa: Perhe. ➤ Parasta Suomessa: Perhe, joka on yh-

dessä.malai-sia kave-reita. Jos en jotain sa-naa tiedä, niin sen voi kysyä. Tärkeintä on pu-hua, Rood kertoo.

Kielitaito on hyvä avain työhön. Pakolaiskeskustelua seurannut Rood sanoo, että ymmärtää pako-laisten ja maahanmuuttajien ase-maa ja vaikeuksia. Toisaalta hän haluaisi avun menevän suoraan kriisin syntysijoille niin, että ih-misten ei tarvitsisi lähteä kotoaan.

Maahanmuuttaja kokee erilai-sia asenteita molemmilla puolil-la Suomenlahtea. Rood on saanut Suomessa nurjaa kohtelua, ”koska olet virolainen”. Kotona Virossa tuttavat puolestaan olettavat hä-nen olevan rikas kuin Kroisos.

– Ei se ihan niin mene. Virossa

elä-mi-

nenkin on halvem-

paa, Suomessa on korkeammat

maksut, Rood sanoo.Maahanmuuttajien

työllistymisen hän arvelee olevan yksilöstäkin kiinni.

– Kun ihminen haluaa jotain pal-jon, hän saa sen tekemällä paljon töitä, Rood sanoo.

tYönteon merkitYS korostuu yrittäjän puheissa. Hän ihmette-lee, miksi häntä kannustettiin jää-mään työttömäksi yrityksen pe-rustamisen sijaan.

Suomalaista ja virolaista työ-kulttuuria verratessa Roodista yli-päätään vaikuttaa siltä, että suo-malaisnuoret päästetään helpol-la. Hänestä se on huolestuttavaa. Virossa ihmisen on elätettävä it-sensä, ja lapsia opetetaan pienes-tä pitäen tienaamaan vaikka mar-joja keräämällä.

– Niin moni on täällä sanonut minulle, että miksi tehdä mitään kun saa tukia. Suomessa on help-po jäädä kotiin, hän miettii.


sari mulari

Eläkehän se on aina mielessä, kun aamulla palaa töihin. Asiakas tu-lee juuri, kun oli tarkoitus pitää päivän ainoa evästauko. Illalla ei ehdi lenkille, sillä paperityöt pi-tää saada valmiiksi. Kännykkään kilahtaa asiakkaan viesti vielä yö-myöhällä.

Vanhaa mainosslogania mukail-len: moottori olet sinä.

– Moni yrittäjä ei ehdi paneutua omaan terveyteen, mutta se kyl-lä kannattaisi henkilökohtaisen

hyvinvoinnin ja jaksamisen se-kä yrityksen menestyksen kan-nalta. Osa yrittäjistä toki huoleh-tii itsestään hyvin, etenkin nuo-rempi polvi enenevissä määrin, Iisalmen Työterveysasema Oy:n vastaava työterveyslääkäri Taina Taskinen sanoo.

Hän arvelee, että kaikki yrittäjät eivät ole tietoisia siitä, että Kela korvaa yrittäjän itselleen hankki-man työterveyshuollon kustan-nuksia. Korvauksia maksetaan tiettyyn vuosittaiseen eurorajaan asti 50- tai 60-prosenttisesti. Oman

työterveyshuollon kuluja voi vä-hentää myös verotuksessa.

– Työterveydestä huolehtimi-sesta ajatellaan nykyisin, että se on yrityksen toiminnan laadun tae ja myös osa riskienhallintaa. Tarjouskilpailussa saatetaan ky-syä, että miten kilpailutettava yri-tys järjestää työterveyshuollon, Taskinen sanoo.

Yrittäjän ammattitauti on kova stressi.

– Yrittäjillä on paljon paineen- ja stressinsietoa ja työpäivät ve-

nyvät helposti pitkiksi. Päivää pidennetään helposti tekemällä vielä sängyssä illalla päätetyötä ja asiat jäävät pyörimään pää-hän unta häiritsemään, Taski-nen sanoo.

Ennen yöunia pitäisi kuitenkin malttaa rauhoittua pari tuntia en-nen nukahtamista ja rajoittaa myös kännykän, tietokoneen ja muiden vastaavien laitteiden sinisen va-lon määrää. Valo aktivoi aivoja ja aiheuttaa ylivirkeyttä.

Taskinen korostaa stressistä pa-lautumisen merkitystä. Jo lievä ai-vojen ylikuormitus hidastaa aivo-jen toimintaa. On todettu, että jo 48 työviikkotuntia tekevillä on vai-keutta palautua ylikuormitukses-ta, jolloin aivot jäävät ylikuor-mitustilaan. Pit-kään jatkuvasta ylikuormituk-sesta palautu-minen kestää useita viikkoja.

Pieni paine silloin tällöin on hyväkin asia.

– Positiivinen stressi on aikaan-saavaa, tehokasta ja innovoivaa, Taskinen kuvailee.

Unirytmin lisäksi on säännöl-linen ruokarytmi on oleellinen osa hyvinvointia.

– Ruokailua ei voi kuitata äk-kiä hotkaistulla sämpylällä, sil-lä se kostautuu illalla runsaalla aterialla. Verensokeri voi laskea liikaa, eikä keho saa kaikkia tar-

vitsemiaan vitamiineja ja hiven-aineita, Taskinen sanoo.

SäännölliStä elämänrytmiä suosittelee myös projektikoor-dinaattori Tanja Tukiainen Poh-jois-Savon Liikunnasta.

– Väsymys ei lähde yöunilla, jos ihminen nukkuu ja syö epäsään-nöllisesti eikä liiku. Jos syö liian vähän ja epäterveellisesti, ei ole energiaa, Tukiainen sanoo.

Hän koordinoi Elinvoimaa orga-nisaatioon -työhyvinvointihanket-ta, jota hallinnoi Itä-Suomen yli-opisto. Viime vuonna alkaneessa ja ensi vuoden alkuun kestävässa hankkeessa mukana on myös Työ-terveyslaitos ja Savon Yrittäjät.

Tukiainen on kiertänyt eri-kokoisia poh-joissavolaisia yrityksiä ja mi-tannut noin 200 ihmisen kun-toa. Hän an-taa neuvoja siihen, miten

omasta voinnista kannattaa jat-kossa huolehtia.

Testattujen joukossa on toistai-seksi ollut vähän yrittäjiä. Yrit-täjillä on testaukseen alle sadan euron omavastuuosuus. Testissä mitataan muun muassa kuntoin-deksiä, kestävyyttä, puristusvoi-maa ja stressistä palautumista.

– Testeissä on nähty, että kun liikkuu ja syö riittävästi, niin myös palautuu hyvin, Tukiainen kertoo.

Kolme tärkeintä sanaa➤➤ Uni, liike ja ruokarytmi pitävät yrittäjän kunnossa koko iän.

❞Ruokailua ei voi kuitata äk-kiä hotkaistulla sämpylällä.

Yrittäjällä on oikeus ottaa myös itselleen työterveys-huollon palvelut. Kansaneläkelaitos korvaa YEL-vakuutetulle yrittäjälle osan hänen omasta työter-veyshuollostaan tulleista kustannuksista.

Kulut jaetaan kahteen korvausluokkaan. Makset-tava korvaus on 50–60 prosenttia kustannusten las-kennallisesta enimmäismäärästä.

Ennalta ehkäisevä ja työkykyä tukeva toiminta, kun-toutus ja terveystarkastukset kuuluvat 1-luokkaan, josta voi saada 60 prosentin korvauksen. Työpaik-kaselvityksistä korvattava enimmäismäärä on 873 euroa. Muun ehkäisevän työterveyshuollon korvat-

tava enimmäismäärä on 437 euroa/vuosi. Yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta voi saada

50 prosentin korvauksen. Tällä hetkellä enimmäis-määrä korvaukseen on 311 euroa/vuosi. Tätä var-ten pitää olla tehtynä sopimus ehkäisevästä työter-veyshuollosta ja sairaanhoidon järjestämisestä sa-man palveluntuottajan kanssa.

Yrittäjä voi lisäksi hakea verovähennyksiä omil- le työterveyskuluilleen elinkeinotoiminnan ku- luina. Lähde: Suomen Yrittäjät ja Kansaneläkelaitos

Omiin työterveys-kuluihin saa helpotusta

Sari Mulari

Tämän jatkuva stressi tekee sinulle

➤ Pitkään jatkuva, haitallinen stressi aiheuttaa elimistössä yli-aktiivisuuden lisääntymistä ja vi-reystason ylikuormittumista.

➤ Sympaattinen hermotus (tah-dosta riippumatonta hermostoa) yliaktivoituu, jolloin sydämen sy-ke kiihtyy ja voi tulla rytmihäi-riöitä, katkonaisia yöunia, her-mostuneisuutta, väsymystä ja uupumusta.

➤ Stressi aiheuttaa elimistössä uupumusta sekä aineenvaihdun-nallisia muutoksia, kyten hormo-nitason muutoksia.

➤ Elimistöön voi kehittyä tuleh-duksellinen tila.

➤ Tämä lisää diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskejä ja herkistää painon nousulle sekä masennukselle.

➤ Lähde: Työterveyslääkäri Taina Taskinen

Pian neljä vuosikym-mentä insinööritoi-mistoa vetänyt Aarne Kärkkäinen pitää koh-tuullisia, säännöllisiä elämäntapoja pohjana jaksamiselle. Lumityöt on hyvää hyötyliikuntaa.


Naurisniementie 24, 74170 IISALMI0400 719 106

[email protected]

Monipuolisetkultasepän palvelut iisalMessa

• korujen korjaukset• korujen suunnittelu ja valmistus

tervetuloa!

paja avoinna ma-pe 11-18kilpivirrantie 33, iisalmip. 045 600 9550korupajaonni.fi

Tuula KainulainenPitopalvelu

Puh. 040 414 5544 email: [email protected]

www.pitotuula.fi

Laadukasta pitopalvelua

[email protected] | p. 045 6020 330 | /mainospolku

Mainonnan ja visuaalisen viestinnän suunnittelupalvelua Iisalmessa.

I I S A L M I

Hallitus 2016

Ari Isopoussu,varapj.(Oulun Mekapolar Oy)

Jukka Ryhänen,puheenjohtaja (Kopio-Raksa)

Krister Kaisanlahti,koulutusasiat, sihteeri(KK-Koti Oy / Savon Rautaosa Oy)

Pekka Taipale,kunta- ja SOTE-asiat(Taipale Medical Oy)

Kristiina Pironetti,talousvastaava(O & E Pironetti Oy)

Ismo Partanen,kaava- ja kunta-asiat(Partanen Yhtiöt Oy)

Eeva-Liisa Ålander,jäsenasiat(Vakuutuspalvelut Ålander Oy)

Arto Sahlström,tapahtumat(SähköRami Oy)

Riikka Hiltunen,yksinyrittäjät(Korupaja Onni)

Heidi Leinonen, tiedotusvastaava(Savon Laatu-rakennus Oy)

Jarkko Ambrusin,YTY-jäsen(päätoimittaja, Iisalmen Sanomat)

Mika Nieminen,Nuoret Yrittäjät(Savon Henkilöstö-palvelu)

Tommi Lähteinen,teollisuus(Metallityö Vainio yhtiöt)

Terho Savolainen, tekninen sihteeri ja YTY-jäsen (elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki)

Paikalliset jäsenedut 2016Iisalmen Sanomat– 50 euron alennus 7-päiväisen kestotilauksen normaalihinnasta– yrittäjäedun saadakseen on siitä ilmoitettava asiakaspalveluun puh. 017 83511 tai sähköpostiin [email protected]– kestotilaukseen kuuluu oikeudet verkko- ja näköislehteen, tunnukset saa asiakaspalvelusta www.iisalmensanomat.fi

Suomalainen Kirjakauppa Oy– yritysasiakkaalle 10 % alennus!– yrityskortillamme saat alennuksen toimisto-ja paperitarvikkeista, kalentereista, toimistokoneista, laskimista, sekä oppikirjoista. Alennus koskee myös tarjoushintaisia konttori- ja paperitarvikeita. Liity myymälässämme! Tervetuloa!– www.suomalainen.com

Kuljettajakoulutus Timo Kosonen Oy– kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyskoulutusta: ennakoiva ajo raskaalla ajoneuvolla. 89 € (sis. alv 24 %), hinta sisältää ammattitaitoisen koulutuksen sekä kahvit ja lounaan koulutuspäivänä, lisäksi veloitetaan Trafin rekisteröintimaksu 17 €– www.koso.fi

Lisätietoja paikallisista jäseneduista osoitteesta:www.yrittajat.fi/fi-FI/savonyrittajat/iisalmi/yleista/paikalliset-jasenedut-2016/

Muista myös valtakunnalliset jäsenedut!

Tulevia tapahtumia 24.2. Iisalmen Yrittäjien uusien jäsenten ilta Kisakellarilla25.2. Yrittäjäaamupala Kahvila Hillassa14.4. Kevätkokous

Seuraa ilmoitteluamme:www.iisalmenyrittajat.fiwww.facebook.com/iisalmenyrittajat www.facebook.com/IisalmenNuoretYrittajat/

Ylä-Savon äänenkannattaja.

Joulunaikaan

Vuodesta 1977 yrittäjänä toiminut Aarne Kärkkäinen pitää itseään kunnossa hyö-tyliikunnalla ja hiihdolla. Talvisin tehdään lumitöitä, kesällä ajellaan nurmikkoa ja hoidetaan puutarhaa.

Sulan veden aikaan hän käy joka päivä aamu-uinnilla. Se virkistää hyvin. Uinti-kausi päättyi vasta marraskuussa.

– Totuus on, että jokaisen on pidettävä omasta kunnostaan huoli liikkumalla, oli yrittäjä tai ei, Kärkkäinen sanoo.

Sähköalan Insinööritoimisto Aarne Kärk-käinen Oy:n johtajan työhön kuuluu nykyi-sin muun muassa suunnittelun ohjaamista, kokouksia, tarjousten tekemistä ja talous-hallinnon tehtäviä. Suunnittelukohteita on kertynyt noin 12 750 kappaletta Suomessa ja Baltiassa.

– Paineensietokyky on kasvanut koke-muksen myötä, mutta toki stressiä on jos-kus, hän sanoo.

Stressi pysyy aisoissa pienillä nautin-noilla, kuten kulinarismilla ja matkoil-

la kotimaassa ja ulkomailla. Kärkkäinen seuraa myös uutisia, ajankohtaisohjel-mia, urheilua ja etenkin kotimaista jal-kapalloliigaa.

– Säännöllinen elämänrytmi on pohjana kaikelle. Vaimoni kanssa pidämme välil-lä paastopäiviä, jolloin otetaan vain vettä ja salaattia. On kyllä ollut niitäkin päivä, kun eletään vain kahvilla ja sämpulällä, hän kertoo.

Hän siteeraa Urho Kekkosta, joka lau-sui että kaikki syyt jotka estävät tervettä ihmistä liikkumasta, ovat tekosyitä. Kärk-käinen sanoo liikkumisen olleen luontaista omassa nuoruudessaan. Häntä mietityttää se, onko nykynuorilla aikaa kännykkäpe-leiltä liikuntaan.

– Koululiikunnan vähentäminen on kan-santerveyden kannalta hirvittävä virhe. Koululiikunta on tärkeää niille, jotka ei-vät opi liikkumaan kotona. Nuorten liik-kuminen kantaa koko elämässä eteenpäin, Kärkkäinen sanoo.

Aamu-uinti herättää insinöörin

iisalmen yrittäjät

Documents