1

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset

Hyväksytty 13.12.2019, julkaistu 4.3.2020

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset sisältävät mm. ylioppilastutkintoa koskevaan lain-säädäntöön perustuvaa tekstiä. Tekstissä olevat pykälämerkinnät viittaavat lukiolakiin (714/2018), kumottuun lukiolakiin (629/1998), ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin (502/2019), kumottuun ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin (672/2005), ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen (612/2019) ja kumottuun ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen (915/2005), ellei toisin ilmoiteta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen määräykset koskevat ensimmäisen kerran kevään 2020 tutkinnon toimeenpanoa.

1 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe 1

1.1 Kokeen tehtävät ja aineistot 1

1.2 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: suomen kieli 1

1.3 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: ruotsin kieli 2

1.4 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: saamen kieli 2

1.5 Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe 2

2 Kokeen toimeenpano 3

3 Lukutaidon koe 3

3.1. Lukutaidon kokeen arviointi 4

3.2 Opettajan suorittama arvostelu 4

3.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu 5

4 Kirjoitustaidon koe 8

4.1 Kirjoitustaidon kokeen arviointi 8

4.2 Opettajan suorittama arvostelu 9

4.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu 9

5 Kokeen arvo sanan määräytyminen 9

Taulukko 1: Lukutaidon kokeen arviointikriteerit 6

Taulukko 2: Lukutaidon kokeessa käytettävät pistemäärät 4

Taulukko 3: Kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerit 10

1

1 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe

Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe (L 502/2019, 10 §). Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kie-lissä (L 502/2019, 3 §).

Kokeessa arvioidaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin.

Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallis-tumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 11 §:ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu (L 502/2019, 7 §).

Kokelas voi suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkieli-sille kokelaille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä (L 502/2019, 11 §).

1.1 Kokeen tehtävät ja aineistot

Ylioppilastutkintolautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät lukiokoulutuksesta an-netun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukaisten nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan (A 612/2019, 5 § 1 mom.).

Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi voidaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti käyttää myös erilai-sia audio visuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, videoita, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radio haastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verk-koteksteistä tai -sivustosta.

1.2 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: suomen kieli

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitus taidon kokeessa kirjallisen ilmaisun, tekstin rakentamisen ja aineistojen hyödyntämisen taidot.

Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun piste-summan perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat.

2

Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jom-paankumpaan koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen.

1.3 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: ruotsin kieli

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe ruotsin kielessä vastaa rakenteeltaan, tehtäviltään ja aineistoil-taan suomenkielistä äidinkielen ja kirjallisuuden koetta. Lautakunta on antanut ruotsinkielisestä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeesta erilliset määräykset.

1.4 Äidinkielen ja kirjallisuuden koe: saamen kieli

Saamen kielessä äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pelkkä kirjoitustaidon koe. Saamen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden koe laaditaan inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielessä. Kaikki saamen kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään samana koepäivänä. Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen vain yhdessä saamen kielessä. Saamen kielessä kirjoitustaidon koe järjestetään eri päivänä kuin suomen ja ruotsin kielen kirjoitustaidon koe.

Jos kokelas suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeensa saamen kielessä, hän voi valita toisen kotimaisen kielen kokeeksi suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeena hän voi suorittaa joko suomen tai ruotsin kielen oppimäärään perustuvan kokeen tai suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen (L 502/2019, 11 §).

1.5 Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe

Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimää-rään (L 502/2019, 3 §).

Kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjal-lisuus -oppimäärään perustuvana kokeena, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame ja hän on opiskellut mainitun oppimäärän mukaiset opinnot, jotka 7 §:n (L 502/2019) mukaan ovat kokeeseen osallistumisen edellytyksenä lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalle, tai jos hän on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuk-sesta painavan syyn vuoksi myöntää oikeuden tässä momentissa tarkoitetun kokeen suorittamiseen muulle kuin edellä tarkoitetulle kokelaalle. (L 502/2019, 11 §.)

Kokeesta on annettu oma määräyksensä.

3

2 Kokeen toimeenpano

Äidinkielen ja kirjallisuuden koe tehdään kahtena koepäivänä. Kumpanakin koepäivänä aikaa ko-keen tekemiseen on kuusi tuntia.

Koejärjestelmän käyttöön tarvittavat välineet on määritelty Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa. Kokelas voi käyttää paperia vastauksen luonnosteluun. (Ylioppilastutkin-tolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet, 1.4 Koetarvikkeet.)

Molemmissa kokeissa tekstit kirjoitetaan yleiskielellä. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan.

3 Lukutaidon koe

Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tul-kita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin.

Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään.

Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan I tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan teks-tejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa I korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito.

Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan II tehtävänannot voivat esimerkiksi ohjata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa II korostuu tekstien tulkinnan taito.

Yksittäinen tehtävänanto voi olla yksi- tai kaksiosainen. Yksiosainen tehtävä edellyttää yhtenäisen pidemmän tekstin tuottamista ja kaksiosainen kahden lyhyemmän tekstin tuottamista. Vastausten suositeltavat pituudet ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Vastaustilassa on käytössä merkki-määrälaskuri, joka ilmoittaa käytetyt merkit. Vastaustilaa ei kuitenkaan ole rajattu tiettyyn merkki-

4

määrään. Lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Aineistoon viitataan, mutta aineistoa ja sen sisältöä ei tarvitse esitellä erikseen.

3.1. Lukutaidon kokeen arviointi

Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä. Vastaukset arvioidaan sivuilla 6–7 annetussa taulukossa 1 kuvattujen arviointikriteerien avulla.

Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat

• kokonaiskuva lukutaidosta• vastauksen sisältöainekset• vastauksen esitystapa.

Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentä-vät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.

Lukutaidon kokeessa kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 pistettä. Ylin pistemäärä on yksiosaisissa tehtävissä 30 pistettä ja kaksiosaisissa tehtävissä 18 tai 12 pistettä. Näin kaksiosaisenkin tehtävän kokonaispistemäärä on 30 pistettä. Pisteityksessä käytetään vain alla olevassa taulukossa 2 mainittuja pistemääriä.

Taulukko 2: Lukutaidon kokeessa käytettävät pistemäärät

30 pisteen tehtävä 30 – 25 – 20 – 15 – 10 – 5 – 018 pisteen tehtävä 18 – 15 – 12 – 9 – 6 – 3 – 0 12 pisteen tehtävä 12 – 10 – 8 – 6 – 4 – 2 – 0

3.2 Opettajan suorittama arvostelu

Opettaja arvioi vastaustekstit taulukossa 1 esitettyjen kriteerien ja koekohtaisten sisältökuvausten avulla Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Lukutaidon kokeessa opettajan ei tarvitse merkitä kieliasuun liittyviä virheitä.

Suoritukset on arvioitava lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.

5

3.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu

Ylioppilastutkintolautakunta määrää tutkintokerroittain kunkin lukion lukutaidon kokeen ensim-mäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia (Ks. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet luku 2.3.8 Esteellisyys ja koejärjestelmän käyttöoikeudet). Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä.

Jos kokelas vastaa useampaan tehtävään kuin koe edellyttää, kokeen kokonaispistemäärä lasketaan heikoimpien vastausten pistemäärien perusteella kokeen määrittelemän vastausmäärän mukaisesti. Jos kokelas vastaa kahteen osan I tai kahteen osan II tehtävään, kokonaispistemäärässä otetaan huomioon vain heikoimman vastauksen pistemäärä.

Lukutaidon kokeessa käytetään toista sensoria aina, jos sensorin tehtävästä antama pistemäärä muuttuu opettajan antamasta enemmän kuin 10 pistettä. Sääntö koskee sekä yksiosaista 30 pisteen tehtävää että kaksiosaisen tehtävän osien yhteenlaskettua pistemäärää (30 p.). Tällöin toinen sen-sori lukee vain ne vastaukset, joiden pistemäärä on muuttunut. Toista sensoria on käytettävä myös silloin, kun lukutaidon kokeen kokonaispistemäärä muuttuu enemmän kuin 20 pistettä. Tällöin hän lukee kokelaan molemmat vastaukset. Tarvittaessa toista sensoria voidaan käyttää myös muulloin.

Kolmatta sensoria on käytettävä silloin, kun

• ensimmäinen ja toinen sensori eivät ole yksimielisiä pistemäärästä• yksiosaisen 30 pisteen vastauksen tai kaksiosaisen tehtävän yhteispistemäärä muuttuu

enemmän kuin 15 pistettä• kokeen kokonaispistemäärä muuttuu enemmän kuin 40 pistettä • arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen.

Suorituksen lopullinen pistemäärä on koetta arvostelleiden sensoreiden yhteisesti päättämä pis-temäärä.

6

Pis

teity

s K

okon

aisk

uva

luku

taid

osta

V

asta

ukse

n si

sältö

aine

kset

V

asta

ukse

n es

ityst

apa

12 p

:n te

htäv

ä: 1

2 p.

18 p

:n te

htäv

ä: 1

8 p.

30 p

:n te

htäv

ä: 3

0 p.

Erin

omai

nen

Vast

aus o

soitt

aa er

inom

aist

a kr

iittis

en ja

kultt

uu-

risen

luku

taid

on h

allin

taa.

Kok

elas

esi

ttää

ehye

n ja

oiv

alta

van

tulk

inna

n lu

kem

asta

an te

kstis

tä. H

än

osaa

erite

llä ja

arvi

oida

teks

tin si

sältö

jä ja

kein

oja,

ym

mär

tää

sävy

jä ja

teks

tin e

ri m

erki

tyst

asoj

a.

Tulk

inna

ssa

on o

tettu

huo

mio

on te

kstil

ajip

iirte

et

ja te

kstin

tila

nne-

ja k

ultt

uurik

onte

ksti.

Vast

aus

täyt

tää

erin

omai

sest

i teh

tävä

nann

on ja

kat

taa

kesk

eise

t teh

tävä

koht

aise

n si

sältö

kuva

ukse

n ai

neks

et.

Hav

ainn

ot o

vat m

onip

uolis

ia, t

äsm

ällis

iä ja

osu

via.

Pää

-te

lmät

ova

t oiv

alta

via,

ja tu

lkin

ta o

n pe

rust

eltu

vak

uut-

tava

sti t

ekst

i- ja

kon

teks

tihav

aint

ojen

avu

lla. E

ritte

ly ja

tu

lkin

nat n

ouse

vat s

opiv

alle

abst

rakt

iota

solle

. Vas

tauk

seen

on

val

ittu

teht

ävän

kan

nalta

osu

vat k

äsitt

eet,

ja n

iitä

on

käyt

etty

asi

antu

ntev

asti

ja lu

onte

vast

i.

Vast

aus o

n ko

kona

isuud

essa

an er

ittäi

n se

lkeä

ja

hel

post

i ym

mär

rettä

vä. S

e on

jäse

nnel

ty ja

lo

ogis

esti

eten

evä

koko

nais

uus.

Hav

ainn

ot

on ry

hmite

lty ta

rkoi

tuks

enm

ukai

sest

i. O

mat

tu

lkin

nat j

a pä

ätel

mät

ero

ttuv

at s

elke

ästi.

Lu

etel

mam

uoto

inen

vas

taus

on

jäse

ntyn

yt

ja h

yvin

muo

toilt

u.

12 p

:n te

htäv

ä: 1

0 p.

18 p

:n te

htäv

ä: 1

5 p.

30 p

:n te

htäv

ä: 2

5 p.

Eritt

äin

hyvä

Vast

aus o

soitt

aa er

inom

aist

a erit

tele

vän

luku

taid

on

sekä

hyv

ää k

riitt

isen

ja k

ultt

uuris

en lu

kuta

idon

ha

llint

aa. K

okel

as es

ittää

ehye

n tu

lkin

nan

luke

mas

-ta

an te

kstis

tä. H

än te

kee o

lenn

aisi

a ha

vain

toja

ja

suht

eutta

a ne

teks

tissä

rake

ntuv

iin m

erki

tyks

iin

ja te

kstil

ajiin

. Hän

kiin

nittä

ä hu

omio

ta te

kstin

eri

mer

kity

stas

oihi

n ja

teke

e hav

aint

oja

ja tu

lkin

toja

sä

vyst

ä ja

tyyl

istä

.

Vast

aus

täyt

tää

eritt

äin

hyvi

n te

htäv

änan

non

ja s

isäl

tää

kesk

eisi

ä te

htäv

äkoh

tais

en si

sältö

kuva

ukse

n ai

neks

ia. H

a-va

inno

t ova

t osu

via.

Pää

- ja

sivu

asia

t ova

t tas

apai

noss

a.

Päät

elm

ät ja

tulk

inna

t ova

t usk

otta

via,

ja n

e yh

dist

etää

n ta

rkoi

tuks

enm

ukai

sest

i tek

sti-

ja k

onte

kstih

avai

ntoi

hin.

Er

ittel

y ja

tulk

inna

t nou

seva

t sop

ival

le a

bstr

aktio

taso

lle.

Vast

auks

een

on va

littu

teht

ävän

kan

nalta

toim

ivia

käs

it-te

itä, j

a ni

itä o

n kä

ytet

ty a

sian

muk

aise

sti.

Vast

aus

on k

okon

aisu

udes

saan

sel

keä

ja

help

osti

ymm

ärre

ttäv

ä. S

e on

jäse

nnel

ty ja

lo

ogis

esti

eten

evä

koko

nais

uus.

Hav

ainn

ot

on ry

hmite

lty, j

a om

at tu

lkin

nat j

a pä

ätel

mät

er

ottu

vat.

Luet

elm

amuo

toin

en v

asta

us o

n se

lkeä

ja jä

sent

ynyt

.

12 p

:n te

htäv

ä: 8

p.

18 p

:n te

htäv

ä: 1

2 p.

30 p

:n te

htäv

ä: 2

0 p.

Hyv

ä

Vast

aus

osoi

ttaa

hyv

ää e

ritte

levä

n lu

kuta

idon

ha

llint

aa, j

a si

inä

on p

iirte

itä m

yös

kriit

tisen

ja

kultt

uuris

en lu

kuta

idon

hal

linna

sta.

Kok

elas

teke

e lu

kem

asta

an te

kstis

tä tu

lkin

nan,

teke

e ol

enna

i-si

a ha

vain

toja

ja su

hteu

ttaa

ne lu

etta

van

teks

tin

teks

tilaj

iin. H

än tu

o es

iin te

kstin

sisä

llön,

muo

don

ja ta

voitt

eide

n vä

lisiä

suh

teita

sek

ä tu

nnis

taa

sävy

jä ja

tyyl

ejä.

Vast

aus t

äyttä

ä hy

vin

teht

ävän

anno

n ja

sisä

ltää

kesk

eisi

ä te

htäv

äkoh

tais

en si

sältö

kuva

ukse

n ai

neks

ia ja

teht

ävän

an-

non

kann

alta

ole

nnai

sia h

avai

ntoj

a. P

ääte

lmiä

ja tu

lkin

toja

on

per

uste

ltu te

kstih

avai

ntoj

en av

ulla

, ja h

avai

ntoj

en yh

teys

te

kstin

mer

kity

ksiin

käy i

lmi. V

asta

ukse

ssa o

n ha

vaitt

avis

sa

pyrk

imys

tä a

bstr

aktio

taso

ltaan

sopi

vaan

erit

tely

yn ja

tul-

kint

aan.

Teht

ävää

n so

pivi

a kä

sitt

eitä

on

käyt

etty

pää

osin

as

ianm

ukai

sest

i tek

stin

erit

tely

ssä.

Vast

aus o

n ko

kona

isuu

dess

aan

selk

eä ja

ym-

mär

rett

ävä.

Jäs

ente

ly o

n ku

nnos

sa, p

ää- j

a si

vuas

iat e

rott

uvat

tois

ista

an, j

a ha

vain

toja

on

ryhm

itelty

. Lue

telm

amuo

toin

en va

stau

s on

selk

eä.

Taul

ukko

1: L

ukut

aido

n ko

keen

arv

ioin

tikr

itee

rit

7

Pis

teity

s K

okon

aisk

uva

luku

taid

osta

V

asta

ukse

n si

sältö

aine

kset

V

asta

ukse

n es

ityst

apa

12 p

:n te

htäv

ä: 6

p.

18 p

:n te

htäv

ä: 9

p.

30 p

:n te

htäv

ä: 1

5 p.

Tyyd

yttä

vä

Vast

aus o

soitt

aa ty

ydyt

tävä

ä erit

tele

vän

luku

taid

on

halli

ntaa

. Kok

elas

kiin

nitt

ää h

uom

iota

pää

osin

ol

enna

isiin

asi

oihi

n, m

utta

poi

mii

myö

s irr

allis

ia

yksi

tyis

koht

ia te

kstis

tä. H

än y

mm

ärtä

ä te

kstin

pä

äsisä

llön

ja o

saa s

uhte

utta

a hav

aint

ojaa

n te

kstin

ta

voitt

eese

en ja

joss

ain

mää

rin m

yös t

ekst

ilajii

n.

Luku

tapa

on

kuite

nkin

enim

mäk

seen

pin

nalli

nen,

ja

syve

mpi

ä m

erki

tyst

en tu

lkin

toja

on

vähä

n.

Vast

aus

täyt

tää

tyyd

yttä

väst

i teh

tävä

nann

on ja

sis

ältä

ä os

an te

htäv

äkoh

tais

en s

isäl

töku

vauk

sen

aine

ksis

ta. S

i-sä

ltö vo

i olla

supp

ea ta

i pai

nott

ua o

sitta

in e

päol

enna

isiin

as

ioih

in. H

avai

nnot

voiv

at p

aiko

itelle

n ol

la yk

sipu

olis

ia ta

i irr

allis

ia. P

ääte

lmät

ova

t pää

osin

usk

otta

via,

mut

ta yl

imal

-ka

ises

ti pe

rust

eltu

ja. J

oita

kin

mer

kkej

ä ab

stra

hoin

nist

a on

hav

aitta

viss

a. Te

htäv

ään

sopi

via

käsi

ttei

tä o

n kä

ytet

ty

teks

tin e

ritte

lyss

ä, m

utta

niid

en v

alin

nass

a ta

i käy

töss

ä vo

i olla

puu

ttei

ta.

Vast

aus o

n ko

kona

isuu

dess

aan

mel

ko se

lkeä

. Ke

skei

nen

sisä

ltö o

n ym

mär

rettä

viss

ä, ja

vas-

tauk

sen

jäse

ntel

y on

suht

eelli

sen

loog

inen

. H

avai

ntoj

a on

pyr

itty r

yhm

ittel

emää

n. L

ue-

telm

amuo

toin

en va

stau

s on

mel

ko to

imiv

a.

12 p

:n te

htäv

ä: 4

p.

18 p

:n te

htäv

ä: 6

p.

30 p

:n te

htäv

ä: 1

0 p.

Vältt

ävä

Vast

aus o

soitt

aa vä

lttäv

ää er

ittel

evän

luku

taid

on

halli

ntaa

. Kok

elas

ymm

ärtä

ä te

kstin

pää

sisä

llön,

m

utta

puu

ttee

llise

sti.

Luku

tapa

on

pinn

allin

en,

ja va

staa

jan

huom

io k

iinni

ttyy

use

in e

päol

enna

i-su

uksi

in. V

asta

ukse

ssa

voi o

lla m

yös v

irhei

tä ta

i vä

ärin

ymm

ärry

ksiä

. Luk

utap

aa e

i väl

ttäm

ättä

ol

e su

hteu

tett

u ai

neis

ton

teks

tilaj

iin.

Vast

aus t

äyttä

ä teh

tävä

nann

on o

sitta

in ja

sisä

ltää m

uuta

mia

te

htäv

äkoh

tais

en s

isäl

töku

vauk

sen

aine

ksia

. Sis

ältö

on

supp

ea ta

i toi

staa

eni

mm

äkse

en a

inei

ston

sisä

ltöjä

. Ha-

vain

not o

vat p

inna

llisi

a ja

satt

uman

vara

isia

. Vas

tauk

sess

a vo

i myö

s olla

yksi

ttäis

iä vi

rhei

tä. P

ääte

lmiä

on

teht

y väh

än,

ja n

e ov

at y

ksio

ikoi

sia

tai h

eiko

sti p

erus

teltu

ja. V

asta

us

liikk

uu p

ääos

in ko

nkre

ettis

ella

taso

lla. T

ehtä

vään

sopi

via

käsi

ttei

tä o

n py

ritty

käy

ttäm

ään,

mut

ta n

iitä

on k

äyte

tty

mek

aani

sest

i ja

paik

oin

virh

eelli

sest

ikin

.

Vast

aus o

n ko

kona

isuud

essa

an p

aiko

in va

ikea

-se

lkoi

nen.

Jäs

ente

lyss

ä on

puu

tteita

, pää

- ja

sivua

siat e

ivät

erot

u to

isist

aan,

eikä

hav

aint

oja

ole

ryhm

itelty

. Lue

telm

amuo

toin

en va

stau

s on

epäs

elvä

tai e

sitys

tava

ltaan

epät

äsm

ällin

en

tai e

päsy

mm

etrin

en.

12 p

:n te

htäv

ä: 2

p.

18 p

:n te

htäv

ä: 3

p.

30 p

:n te

htäv

ä: 5

p.

Hei

kko

Eritt

elev

än l

ukut

aido

n ha

llinn

assa

ja

teks

tin

mer

kity

sten

ym

mär

täm

ises

sä o

n pu

utte

ita, j

a va

stau

kses

sa vo

i olla

use

ita vä

ärin

ymm

ärry

ksiä

. Lu

kuta

pa o

n pi

nnal

linen

ja e

ritte

ly vä

häist

ä. T

ul-

kint

oja

ei ju

uri e

site

tä, t

ai n

e ov

at e

päus

kotta

via.

Lu

kuta

paa e

i ole

suht

eute

ttu ai

neist

on te

kstil

ajiin

.

Vast

auks

en yh

teys

teht

ävän

anto

on o

n ha

vaitt

avis

sa, m

utta

yh

teys

teht

äväk

ohta

isee

n si

sältö

kuva

ukse

en o

n he

ikko

. Si

sällö

issä

on

virh

eitä

tai v

asta

us o

n er

ittäi

n su

ppea

tai

aine

isto

a re

fero

iva.

Vas

tauk

sess

a on

muu

tam

a ha

vain

to,

mut

ta n

e ov

at e

päol

enna

isia

tai v

irhee

llisi

ä. P

ääte

lmät

pu

uttu

vat t

ai n

e ov

at v

irhee

llisi

ä, p

erus

tele

mat

tom

ia ta

i ep

äusk

otta

via.

Vas

taus

liik

kuu

konk

reet

tisel

la t

asol

la.

Vast

auks

essa

voi

olla

mai

nitt

u jo

kin

teht

ävää

n lii

ttyv

ä yk

sitt

äine

n kä

site

, mut

ta s

itä o

n kä

ytet

ty e

päta

rkoi

tuk-

senm

ukai

sest

i.

Vast

aust

a on

koko

nais

uude

ssaa

n va

ikea

ym-

mär

tää.

Se

on h

eiko

sti m

uoto

iltu,

seka

va ja

jä

sent

ymät

ön. L

uete

lma m

uoto

inen

vast

aus

on e

päse

lvä

ja h

eiko

sti m

uoto

iltu.

0 p

.Ri

ittäm

ätön

(hyl

ätty

vas

taus

)

Teks

tin y

mm

ärtä

mis

essä

on

selv

iä p

uutt

eita

. Te

htäv

än a

inei

stoa

ei o

le y

mm

ärre

tty

tai s

e on

se

lväs

ti ym

mär

rett

y ko

kona

an v

äärin

.

Vast

auks

ella

ei o

le yh

teyt

tä te

htäv

änan

toon

tai y

htey

s on

eritt

äin

heik

ko. S

isäl

töai

neks

et e

ivät

ole

teht

ävän

anno

n ei

vätk

ä te

htäv

äkoh

tais

en s

isäl

tö ku

vauk

sen

muk

aisi

a.

Abst

rakt

iota

so o

n m

atal

a, te

htäv

än k

anna

lta ta

rpee

lli-

sia

käsi

ttei

tä e

i ole

käy

tett

y, ta

i niit

ä on

käy

tett

y vä

ärin

.

Vast

aust

a on

kok

onai

suud

essa

an e

rittä

in

vaik

ea ym

mär

tää.

Se

on h

eiko

sti m

uoto

iltu,

se

kava

ja jä

sent

ymät

ön. L

uete

lmam

uoto

inen

va

stau

s on

puut

teel

linen

ja e

päm

äärä

ises

ti m

uoto

iltu.

8

4 Kirjoitustaidon koe

Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla.

Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.

Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fik-tiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään.

Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Tämä merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vasta-ustilaa ei rajoiteta.

4.1 Kirjoitustaidon kokeen arviointi

Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään 0:aan ja 5:een päättyviä pistelukuja: 0 – 5 – 10 – 15 – 20 – 25 – 30 – 35 – 40 – 45 – 50 – 55 – 60.

Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat

• kokonaiskuva kirjoitustaidosta • näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat• aineistojen käyttö• tekstin rakenne• kieli ja tyyli.

Arviointikriteerit on kuvattu taulukossa 3 sivuilla 10–12. Kirjoitustaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat erityisesti kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.

9

4.2 Opettajan suorittama arvostelu

Opettaja arvostelee koesuorituksen taulukossa 3 esitettyjen kriteerien mukaisesti Ylioppilastutkin-tolautakunnan arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa tekstin puutteet ja kieleen liittyvät virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein.

Suoritukset on arvioitava lautakunnan erikseen antaman aikataulun mukaisesti.

4.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu

Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion kirjoitustaidon kokeen ensimmäisen sensorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kans-sa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tai muun vastaavan syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä.

Kirjoitustaidon kokeessa toista sensoria käytetään aina, kun opettajan antama pistemäärä muuttuu enemmän kuin 10 pistettä. Toista sensoria voidaan tarvittaessa käyttää muulloinkin. Kolmatta sensoria on käytettävä, jos sensorit eivät ole yksimielisiä pistemäärästä, jos he muuttavat opettajan antamaa pistemäärää enemmän kuin 20 pistettä tai jos arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen.

Suorituksen lopullinen pistemäärä on sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä.

5 Kokeen arvo sanan määräytyminen

Kunkin kokelaan äidinkielen koesuorituksesta annetaan tietty pistemäärä. Kokelaan lukutaidon kokeessa saama pistemäärä lasketaan yhteen kirjoitustaidon kokeessa saadun pistemäärän kanssa. Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä ja kirjoitustaidon kokeen 60 pistettä. Äidinkielen kokeesta saatava maksimipisteluku on siten 120 pistettä.

Lautakunta päättää arvosanojen pisterajoista erikseen kunakin tutkintokertana.

10

Koko

nais

kuva

ki

rjoi

tus-

taid

osta

Näk

ökul

ma-

, si

sält

ö-

ja

aine

isto

valin

nat

Aine

isto

jen

käyt

tö

Teks

tin ra

kenn

eKi

eli j

a ty

yli

60 p

.Er

inom

aine

n

Teks

ti os

oitt

aa e

rinom

aist

a la

ajan

ja

yhte

näis

en t

ekst

in

rake

ntam

isen

taito

a, k

irjoi

tetu

n yl

eisk

iele

n ha

llint

aa ja

kyk

yä

kiel

entä

ä aj

atuk

sia.

Teks

ti tä

yttä

ä erin

omai

sest

i teh

-tä

väna

nnon

ja p

ohtiv

an ta

i kan

-ta

a ot

tava

n te

kstin

odo

tuks

et.

Näkö

kulm

a on

selk

eä, p

erus

tel-

tu ja

oiv

alta

va. S

isäl

töva

linna

t os

oitta

vat i

tsen

äist

ä aj

atte

lua,

as

iant

unte

mus

ta ja

luov

uutta

. Ai

neis

tova

linna

t ova

t osu

via

ja

tuke

vat e

rinom

aise

sti t

ekst

in

näkö

kulm

aa ja

tavo

itett

a.

Valit

tuje

n ai

neist

ojen

sisä

ltö, t

avoi

te ja

la

jipiir

teet

on

ymm

ärre

tty, ja

aine

istoj

a on

hyö

dynn

etty

onn

istun

eest

i. Kes

kus-

telu

ain

eist

ojen

kan

ssa

on lu

onte

vaa

ja o

ival

tava

a. O

ma

ääni

ja a

inei

stoj

en

ääne

t ero

ttuva

t sel

väst

i toi

sista

an. V

iit-

tauk

set a

inei

stoo

n ov

at lu

onte

via

ja

selk

eitä

. Poh

dint

a on

asia

ntun

teva

a ja

näkö

kulm

ia a

vaav

aa. O

ma

näke

mys

ta

i kan

ta t

ulee

sel

keäs

ti es

iin ja

on

vaku

utta

vast

i per

uste

ltu.

Teks

tin ra

kenn

e on

halli

ttu ja

joh-

donm

ukai

nen.

Teks

tiä o

n he

lppo

se

urat

a, ja

siir

tym

ät a

sias

ta to

i-se

en o

vat s

elke

itä ja

luon

tevi

a.

Jaks

otus

on

toim

iva,

ja ka

ppal

eet

sido

stuv

at lu

onte

vast

i toi

siin

sa.

Teks

tin a

loitu

s ja

lope

tus

ovat

os

uvia

. Ots

ikko

vas

taa

valit

tua

näkö

kulm

aa ja

on

sekä

tyyl

iltää

n et

tä si

sällö

ltään

osu

va.

Vies

ti vä

litty

y erin

omai

sest

i. La

u-se

- ja v

irker

aken

teet

ova

t tai

tavi

a.

Kirjo

itetu

n yl

eisk

iele

n no

rmie

n ha

llint

a on

moi

ttee

tont

a, m

utta

yk

sittä

iset

pin

tata

son

lipsa

hduk

-se

t ova

t mah

dolli

sia.

San

asto

on

mon

ipuo

lista

, ja

tyyl

i tek

stin

ta-

voitt

een

ja t

ekst

ilajin

kan

nalta

on

nist

unut

ta.

50 p

.Er

ittäi

n hy

vä

Teks

ti os

oitt

aa e

rittä

in h

yvää

la

ajan

ja yh

tenä

isen

teks

tin ra

-ke

ntam

isen

taito

a, k

irjoi

tetu

n yl

eisk

iele

n ha

llint

aa ja

kyk

yä

kiel

entä

ä aj

atuk

sia.

Teks

ti tä

yttä

ä er

ittäi

n hy

vin

teht

ävän

anno

n ja

poh

tivan

tai

kant

aa o

ttava

n te

kstin

odo

tuk-

set.

Näk

ökul

ma

on s

elke

ä ja

pe

rust

eltu

. Sis

ällö

llise

sti t

ekst

i on

mon

ipuo

linen

ja h

allit

tu ko

-ko

naisu

us. A

inei

stov

alin

nat o

vat

onni

stun

eita

ja tu

keva

t hyv

in

teks

tin n

äkök

ulm

aa ja

tavo

itetta

.

Valit

tuje

n ai

neis

toje

n si

sältö

, tav

oite

ja

lajip

iirte

et o

n ym

mär

rett

y hy

vin.

Ke

skus

telu

ain

eist

ojen

kan

ssa

on

luon

teva

a, ja

ain

eist

oja

on k

äyte

tty

hark

itust

i om

an n

äkem

ykse

n es

ittäm

i-se

n lä

htök

ohta

na ta

i tuk

ena.

Om

a ään

i ja

ain

eist

ojen

ään

et e

rott

uvat

selv

ästi

toisi

staa

n, ja

viitt

auks

et ai

neist

oon

ovat

lu

onte

via.

Poh

dint

a on

mon

ipuo

lista

ja

näk

ökul

mia

avaa

vaa.

Om

a näk

emys

ta

i kan

ta t

ulee

sel

keäs

ti es

iin ja

on

usko

ttav

asti

peru

stel

tu.

Teks

tin r

aken

ne o

n to

imiv

a, ja

te

ksti

muo

dost

aa se

lkeä

n ko

ko-

naisu

uden

. Jak

sotu

s on

toim

iva j

a ka

ppal

eide

n ra

kenn

e ku

nnos

sa.

Kapp

alei

den

välis

et si

doks

et o

vat

suju

via.

Teks

tin al

oitu

s, lo

petu

s ja

otsi

kko

ovat

onn

istu

neita

.

Vies

ti vä

litty

y hy

vin.

Lau

se-

ja

virk

erak

ente

et o

vat

suju

via

ja

luon

tevi

a. K

irjoi

tetu

n yl

eisk

iele

n no

rmie

n ha

llinn

assa

ei o

le ju

uri-

kaan

puu

tteita

, väh

äise

t pin

tata

-so

n po

ikke

amat

ova

t mah

dolli

sia.

Sana

sto

on m

onip

uolis

ta ja

tyyl

i yh

tenä

istä

.

Taul

ukko

3: K

irjo

itus

taid

on k

okee

n ar

vioi

ntik

rite

erit

11

Koko

nais

kuva

ki

rjoi

tus-

taid

osta

Näk

ökul

ma-

, si

sält

ö-

ja

aine

isto

valin

nat

Aine

isto

jen

käyt

tö

Teks

tin ra

kenn

eKi

eli j

a ty

yli

40 p

.H

yvä

Teks

ti os

oitt

aa h

yvää

laaj

an

ja y

hten

äise

n te

kstin

rak

en-

tam

isen

ta

itoa,

ki

rjoite

tun

ylei

skie

len

halli

ntaa

ja k

ykyä

ki

elen

tää

ajat

uksi

a.

Teks

ti tä

yttä

ä hy

vin

teht

ävän

-an

non

ja p

ohtiv

an ta

i kan

taa

otta

van

teks

tin o

dotu

kset

. Nä-

köku

lma o

n se

lkeä

. Sisä

ltöva

lin-

nat o

vat s

opus

oinn

ussa

valit

un

näkö

kulm

an k

anss

a. A

inei

sto-

valin

nat

ovat

per

uste

ltuja

ja

tuke

vat

teks

tin n

äkök

ulm

aa

ja ta

voite

tta.

Valit

tuje

n ai

neist

ojen

sisä

ltö ja

tavo

ite

on ym

mär

rett

y. K

esku

stel

u ai

neis

to-

jen

kans

sa o

n su

juva

a, ja

ain

eist

oja

on k

äyte

tty t

arko

ituks

enm

ukai

sest

i. O

ma

ääni

ja a

inei

stoj

en ä

änet

ero

ttu-

vat t

oisi

staa

n ja

viitt

auks

et a

inei

stoo

n ov

at to

imiv

ia. P

ohdi

nta

on m

elko

mo-

nipu

olis

ta.

Om

a nä

kem

ys ta

i kan

ta

tule

e es

iin ja

väitt

eitä

on

peru

stel

tu.

Teks

ti on

hyv

in ra

kenn

ettu

ja m

uo-

dost

aa se

lkeä

n ko

kona

isuu

den.

Ja

ksot

us ja

kapp

alei

den

rake

nne

ovat

pää

osin

kunn

ossa

. Kap

pale

i-de

n vä

liset

sido

kset

ova

t toi

miv

ia.

Teks

tin a

loitu

s ja

lope

tus p

alve

-le

vat t

ekst

in ta

voite

tta.

Ots

ikko

on

toim

iva.

Vies

ti vä

litty

y vai

vatto

mas

ti. La

use-

ja

virk

erak

ente

et o

vat t

oim

ivia

. Ki

rjoite

tun

ylei

skie

len

norm

ien

halli

nta

on p

ääos

in k

unno

ssa,

yk

sitt

äise

t po

ikke

amat

ov

at

mah

dolli

sia.

San

anva

linna

t ja

ty

yli s

opiv

at te

kstin

tark

oitu

ksee

n.

30 p

.Ty

ydyt

tävä

Teks

ti os

oitta

a tyy

dyttä

vää l

aa-

jan

ja yh

tenä

isen

teks

tin ra

ken-

tam

isen

taito

a sek

ä koh

tuul

lista

ki

rjoite

tun

ylei

skie

len

halli

ntaa

ja

kyk

yä k

iele

ntää

aja

tuks

ia.

Teks

ti tä

yttä

ä ty

ydyt

tävä

sti

teht

ävän

anno

n ja

poh

tivan

tai

kant

aa o

ttava

n te

kstin

odo

tuk-

set.

Näkö

kulm

a on

hava

ittav

issa.

Si

sältö

ä on

riitt

äväs

ti, ja

teks

ti py

syy p

ääos

in as

iass

a. Te

kstis

sä

voi o

lla m

uuta

mia

asi

avirh

eitä

. Ai

neist

oval

inna

t tuk

evat

joss

ain

mää

rin te

kstin

näk

ökul

maa

ja

tavo

itett

a.

Valit

ut a

inei

stot

on

pääo

sin

ymm

är-

rett

y. K

esku

stel

u ai

neis

toje

n ka

nssa

vo

i olla

väh

äist

ä, p

inta

puol

ista

tai

m

ekaa

nist

a. O

ma

ääni

ja a

inei

stoj

en

ääne

t ero

ttuv

at p

aiko

itelle

n he

ikos

ti to

isis

taan

, mut

ta v

iitta

ukse

t ain

eis-

toon

ova

t pää

osin

tekn

isest

i kun

noss

a.

Pohd

inta

a on

niu

kast

i, ta

i se

on yk

si-

puol

ista

. Om

a nä

kem

ys ta

i kan

ta vo

i jä

ädä

epäm

äärä

isek

si, m

utta

väitt

eitä

on

pyr

itty

peru

stel

emaa

n.

Teks

ti m

uodo

staa

koko

naisu

uden

, m

utta

rake

ntee

ssa o

n pi

eniä

puu

t-te

ita. J

akso

tus o

n pä

äosin

kunn

os-

sa, m

utta

se vo

i olla

mek

aani

sta.

Ka

ppal

eide

n vä

linen

sido

ksis

uus

voi o

lla h

eikk

o. K

appa

leid

en s

i-sä

ises

sä ra

kent

eess

a ei o

le su

uria

pu

lmia

. Tek

stin

alo

ituks

essa

tai

lope

tuks

essa

voi

olla

pul

mia

. O

tsik

ko o

n ta

vano

mai

nen

mut

-ta

toim

iva.

Vies

ti vä

litty

y su

urem

mitt

a v

ai-

keuk

sitta

. Lau

se- j

a virk

e rak

ente

et

ovat

pää

osin

kunn

ossa

. Kirj

oite

tun

ylei

skie

len

norm

it ov

at ko

htuu

lli-

sest

i hal

linna

ssa.

San

anva

linna

t ov

at ta

rkoi

tuks

enm

ukai

sia.

Tyy

-lis

sä v

oi o

lla e

päta

sais

uutt

a.

20 p

.Vä

lttäv

ä

Teks

ti os

oitta

a väl

ttävä

ä laa

jan

ja yh

tenä

isen

teks

tin ra

kent

a-m

isen

taito

a se

kä p

uutte

ellis

ta

kirjo

itetu

n yl

eisk

iele

n ha

llint

aa

ja k

ykyä

kie

lent

ää a

jatu

ksia

.

Teks

ti tä

yttä

ä vä

lttäv

ästi

teh-

tävä

nann

on j

a po

htiv

an t

ai

kant

aa o

ttav

an t

ekst

in o

do-

tuks

et.

Näk

ökul

ma

on e

pä-

selv

ä, s

uppe

a ta

i haj

anai

nen.

Si

sältö

on

pinn

allin

en, n

iukk

a ta

i rön

syile

vä. T

ekst

issä o

n as

ia-

virh

eitä

. Ain

eist

oval

inna

t ova

t su

mm

ittai

sia ta

i yks

ipuo

lisia

ei-

vätk

ä tue

erity

isen

hyvi

n te

kstin

nä

köku

lmaa

ja ta

voite

tta.

Valit

tuje

n ai

neist

ojen

ymm

ärtä

mise

ssä

on p

ulm

ia. T

ekst

illä

on y

htey

s va

lit-

tuih

in a

inei

stoi

hin,

mut

ta ke

skus

telu

ni

iden

kans

sa o

n ni

ukka

a, m

ekaa

nist

a ta

i sel

osta

vaa.

Om

a ää

ni ja

ain

eist

o-je

n ää

net s

ekoi

ttuv

at, j

a vi

ittau

kset

ai

neis

toon

ova

t köm

pelö

itä ta

i puu

t-te

ellis

ia. P

ohdi

ntaa

on

vähä

n, ta

i se

on p

inna

llist

a. O

ma n

äkem

ys ta

i kan

ta

ei tu

le se

lkeä

sti e

siin

, tai

väitt

eet o

vat

paik

oin

peru

stel

emat

tom

ia.

Teks

ti m

uodo

staa

jonk

inla

isen

ko

kona

isuu

den,

mut

ta o

n pa

i-ko

itelle

n ra

kent

eelta

an e

päm

ää-

räin

en ta

i jäs

enty

mät

ön. P

ää- j

a si

vuas

iat e

ivät

ero

tu to

isis

taan

. Ja

ksot

ukse

ssa

voi o

lla o

ngel

mia

, ja

kapp

alei

den

välin

en si

doks

isuus

on

hei

kko.

Kap

pale

iden

rake

nne

ei a

ina

toim

i. Al

oitu

s ja

lope

tus

eivä

t ole

erit

yise

n on

nist

unei

ta.

Ots

ikon

ja te

kstin

suhd

e on

väljä

ta

i epä

selv

ä.

Vies

tin v

älitt

ymis

essä

voi

olla

pa

ikoi

telle

n pu

lmia

. La

use-

ja

virk

erak

ente

et o

vat y

ksi p

uolis

ia,

tai n

iissä

voi

olla

sel

keitä

puu

t-te

ita. Y

leisk

iele

n no

rmie

n ha

llint

a ho

rjuu,

ja vi

rhei

tä o

n m

onen

laisi

a.

Sana

n val

inna

t eiv

ät o

le a

ina

osu-

via,

ja ty

yli o

n ha

paro

ivaa

.

12

Koko

nais

kuva

ki

rjoi

tus-

taid

osta

Näk

ökul

ma-

, si

sält

ö-

ja

aine

isto

valin

nat

Aine

isto

jen

käyt

tö

Teks

tin ra

kenn

eKi

eli j

a ty

yli

10 p

.H

eikk

o

Teks

ti os

oitta

a he

ikko

a la

ajan

ja

yht

enäi

sen

teks

tin r

aken

-ta

mis

en ta

itoa

sekä

väh

äist

ä ki

rjoite

tun

ylei

skie

len

halli

ntaa

ja

kyk

yä k

iele

ntää

aja

tuks

ia.

Teks

ti tä

yttä

ä he

ikos

ti te

htä-

väna

nnon

ja p

ohtiv

an ta

i kan

-ta

a ot

tava

n te

kstin

odo

tuks

et.

Näkö

kulm

a on

epäs

elvä

. Sisä

ltö

on h

yvin

niu

kka,

sattu

man

vara

i-ne

n ta

i ris

tiriit

aine

n. T

ekst

issä

on

selv

iä a

siav

irhei

tä. A

inei

sto-

valin

nat o

vat s

atun

naisi

a eiv

ätkä

tu

e te

kstin

tavo

itett

a.

Valit

tuja

aine

istoj

a on

tulk

ittu

suur

elta

os

in vä

ärin

. Tek

stin

yhte

ys ai

neist

oihi

n on

vähä

inen

tai k

eino

teko

inen

. Om

a ää

ni ja

ain

eist

ojen

ään

et se

koitt

uvat

. Os

a viit

tauk

sista

puu

ttuu,

tai v

iitta

usta

-vo

issa o

n se

lkei

tä p

uutte

ita. P

ohdi

ntaa

ei

juur

i ole

. Om

a nä

kem

ys ta

i kan

ta e

i tu

le e

siin

, tai

se jä

ä pe

rust

elem

atta

.

Teks

tin ko

kona

israk

enne

on

löyh

ä ta

i epä

loog

inen

. Kok

onai

suut

ta

on v

aike

a ha

hmot

taa.

Asi

oide

n es

ittäm

is jä

rjest

ykse

ssä

on o

n-ge

lmia

. Jak

sotu

s on

epäj

ohdo

n-m

ukai

nen.

Kap

pale

iden

rake

nne

hajo

aa. O

tsik

ko p

uutt

uu ta

i sen

yh

teys

teks

tiin

on v

aike

asti

ym-

mär

rett

ävis

sä.

Vies

tistä

on

vaik

ea sa

ada

selv

ää.

Laus

e- ja

virk

e rak

ente

et o

vat k

öm-

pelö

itä, ja

niis

sä o

n se

lviä

virh

eitä

. Ki

rjoite

tun

ylei

skie

len

norm

ien

halli

nta

on h

eikk

oa. S

anas

to o

n su

ppea

a ta

i yks

ipuo

lista

, ja

tyy-

lival

inna

t ova

t epä

onni

stun

eita

.

0 p.

Riitt

ämät

ön

Teks

ti os

oitt

aa r

iittä

mät

öntä

la

ajan

ja

yhte

näis

en t

ekst

in

rake

ntam

isen

taito

a, ki

rjoite

tun

ylei

skie

len

halli

ntaa

ja k

ykyä

ki

elen

tää

ajat

uksi

a.

Teks

ti oh

ittaa

teht

ävän

anno

n ei

kä tä

ytä

poht

ivan

tai k

anta

a ot

tava

n te

kstin

odo

tuks

ia. N

ä-kö

kulm

a on

epäs

elvä

. Tek

stis

sä

ei o

le te

htäv

änan

non

kann

alta

re

leva

nttia

sisä

ltöä,

tai s

isältö

on

selv

ästi

virh

eelli

stä.

Ain

eist

oja e

i ol

e käy

tetty

, tai

aine

istov

alin

nat

ovat

epä

onni

stun

eita

eiv

ätkä

tu

e te

kstin

tavo

itett

a.

Teks

tissä

ei o

le h

yödy

nnet

ty la

inka

an

aine

isto

ja, t

ai te

ksti

on su

urel

ta o

sin

kopi

ota a

inei

stoi

sta t

ai se

n os

ista.

Om

a ää

ni ja

ain

eist

ojen

ään

et e

ivät

ero

tu

tois

ista

an. T

ekst

issä

ei o

le vi

ittau

ksia

ai

neis

toon

. Poh

dint

a pu

uttu

u. O

ma

näke

mys

tai k

anta

ei t

ule

esiin

, tai

se

ei li

ity te

htäv

ään.

Teks

ti on

jäse

ntym

ätön

, ja

asia

n kä

sitte

lyä

on va

ikea

seur

ata.

Jak-

sotu

kses

sa, k

appa

leid

en vä

lisiss

ä si

doks

issa

ja ka

ppal

een

sisä

isis

sä

rake

ntei

ssa

on se

lkei

tä p

uutte

ita.

Ots

ikko

on

harh

aanj

ohta

va, t

ai

sitä

ei o

le la

aditt

u.

Vies

ti ei

välit

y. L

ause

- ja

virk

era-

kent

eiss

a on

vak

avia

puu

ttei

ta.

Kirjo

itetu

n yl

eisk

iele

n ra

kent

eet

ja n

orm

it ei

vät o

le h

allin

nass

a.

Sana

sto

on s

uppe

aa,

ilmai

su

epät

äsm

ällis

tä j

a ty

yliv

alin

nat

epäo

nnis

tune

ita.

13

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA

2020