Hyvinvointi on kaikkien asia

Kolmannella lähteellä verkostotapaaminen 12.5.2011

Toisen maailmansodan jälkeinen hyvinvointivaltio

on ollut pääosin menestystarina: – suomalaiset ovat nousseet

vaurauteen– yhteiskuntarauha on taattu

- MUTTA köyhyys alkanut jälleen lisääntyä

& hyvinvointi ja pahoinvointi alkaneet jälleen keskittyä

”Rikkaat”

”Köyhät”

Sodanjälkeinen

”Köyhät”

”Rikkaat”

Globalisoitunut

Hyvinvointivaltion kaksi kehitysvaihetta

Sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka

Jokaisella sosiaalisella riskillä on vastinparina joku positiivinen muutos eli myönteinen siirtymä

Myönteinen siirtymä

-> Uusi työ, korkeampi palkka-> Uusi yritystoiminta-> Korkeampi eläke/lisätulo eläkkeellä-> Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen-> Kuntoutuminen-> Koulutuksen loppuun suorittaminen-> Uusi parisuhde-> Velkojen järjestely/varallisuuden arvon kohoamine-> Harrastus & osallistuminen kansalaistoimintaan

Uudet käsitteet

Sosiaaliturva EI, Trampoliini KYLLÄMahdollistava HV EI, mahdollisuudet takaava HV KY

Työttömyysturva EI, palkkavakuutus KYLLÄOsatyökyvyttömyys EI, osatyökykyisyys KYLLÄ

Eläkeikä EI, elinikäinen osallisuus KYLLÄSosiaalikustannukset EI, sosiaaliset investoinnit KYL

Miten taata myönteisiä siirtymiä?

Järjestelmien otettava huomioon yksilöllisten tarpeiden ja olosuhteiden monimutkaisuus

Tärkeä arvokysymys: luotammeko ihmisten haluun tehdä myönteisiä valintoja vai etsimmekö

kaikkialta pinnareita?

Tarvitaan riittävän antelias turva, jotta ihmiset uskaltavat yrittää

Investoiminen lapsiin

Lapsiköyhyyden poistaminen

Varhaiskasvatuksen laatu ja panostukset ongelmalapsiin (päiväkoti ja työttömät/vanhemman sisaruksen kanssa

kotona olevat vanhemmat), universalismi

Äitien neuvotteluaseman parantaminen (mitä enemmän äidillä tuloja, sitä enemmän isä hoitaa lasta, työssäkäynnin

tukeminen & tulonsiirrot)

Kunnan lehmä

Köyhille mutta lapsirikkaille perheille (myös ökkiläisille) annettiin kunnan omistama lehmä hoitoon

ja lypsettäväksi (8 litraa maitoa/pv)

Lehmä saatettiin myös vuokrata, jolloin vuokra maksettiin voina

Vuokranantaja saattoi olla kunnan lisäksi talollinen

Kunnan lehmän hyvinvointipoliittinen idea

Terveyden edistäminen: Riittävä ja terveellinen ravinto -- samaa ravintoa kuin muilla (myös

piimä, kerma, voi juusto)

Toimeentulo (lehmän hoito, karjatalouden oppiminen)

Itsenäinen selviytyminen (esim. voin myynti)

Itsenäisen selviytymisen av

Maatalousyhteiskunta Teollisuusyhteiskunta Oppimisyhteisku

Tuotannontekijä maa rahapääoma osaaminen

Toimeentulon lähde ruuan viljelypalkkatyö

teollisuudessa palvelualat

Selviytymisen avut kunnan lehmä työllisyystyöt sosiaaliset yrityks

vuokraviljely työpajat

silmenviljat

Mistä uusi "kunnan lehmä"?

Kunnan vastuu työllistämisestä

Palveluita tuottavat osuuskunnat

Kansalaisjärjestöjen työllistämismahdollisuudet

Sosiaaliset yritykset ja työpajat