AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA

VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOKEILUN LOPPUJULKAISU

Hyvästartti!

Mist mää voin tiätä, mitä mää tahron, ko en tiär tarkalles eres et ketä mää olen ja mihe munst o?

Surkkia simmoneki o, et pänttä ittes koval vaival muurariks ja sit huama, et onki allerkinen tiilil ja yliherkkä muurarmestareitten puujalkavitseil.

Voiski vaa hiukan koitta sitä ja pikkuse yrittä tota ja kokeilla vähä reunast tommostaki -ja siin sivus saara aavistukse omist taipumuksist ja siit, mihe suuntta kannattais lähte reippail askelil painelema.

Heli Laaksonen runoilija Laitila

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppujulkaisu

Hyvä startti

Hyvä startti - ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppujulkaisu

Toimitus:

Matti Mäkelä, Mika Salonen, Teppo Koponen

Ulkoasu & taitto:

Satu Hatakka

Kuvat (ellei erikseen mainita):

Teppo Koponen

Mika Salonen

Vapaat kuvapalvelut

Kuvapankit

Julkaisija:

Turun ammatti-instituutti

Rahoittaja:

Opetushallitus

Painopaikka:

Yliopistopaino, Helsinki 2010

ISBN 978-952-99956-1-9 (nid.)

ISBN 978-952-5892-00-0 (pdf)

© Opetushallitus ja tekijät

ALUKSI ______________________________________________________________ 4

Opetusministerin tervehdys ________________________________________ 4

Tekijöiltä____________________________________________________________ 5

Ammattistartin historiaa ja taustaa __________________________________ 6

Miksi ammattistarttia tarvitaan? _____________________________________ 8

STARTIN TEKIJÄT ____________________________________________________ 9

Tyypillistä ammattistarttilaista etsimässä ____________________________ 10

Keitä ne on ne sankarit? ___________________________________________ 10

Ryhmäyttämisen monet muodot __________________________________ 13

Verkostot henkilöstön tukena ______________________________________ 16

On niin sanottu kunnon kansalainen________________________________ 18

Vaikuttavaa tutkimuksenkin valossa ________________________________ 21

Mediamaistiaisia ___________________________________________________23

HYVÄT KÄYTÄNNÖT - MALLEJA MATKAN VARRELTA ________________24

Siirtyminen ammattistarttiin ________________________________________25

Ohjaus- ja tukitoimet ammattistartilla _______________________________32

Opetuksen uusia malleja___________________________________________43

Kohti jatko-opintoja________________________________________________ 61

KATSE TULEVAISUUTEEN ___________________________________________76

Ammattistartti vuonna 2020 _______________________________________ 77

Sanasto ___________________________________________________________80

Kokeilussa mukana _______________________________________________82

sisä

ltö

6

ALUKSI

Opetushallituksen koordinoimassa kokeilussa mukana olleiden kou-lutuksen järjestäjien kokemusten mukaan ammattistarttikokeilu on ollut tarpeellinen ja toimiva keino omaa koulutusalaa etsivien nuor-

ten ohjauksessa. Samanlaisia tuloksia on saatu myös opetusministeriön vuonna 2007 käynnistämän ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamasta seurantaselvityksestä, josta ilmes-tyi loppuraportti lokakuussa 2009. Niiden perusteella ammatti- startti on nuorille tarpeellinen koulutus, joka lisää nuorten mah-dollisuuksia selvittää ja varmistaa tuleva koulutusvalintansa. Loppuraportin mukaan noin 2/3 ammattistarttiopiskelijoista jatkoi vuoden sisällä opintojaan joko ammatillisessa perus-tutkintoon johtavassa koulutuksessa, lukiossa tai muussa koulutuksessa tai oli siirtynyt työelämään. Opetusministe-riön tavoitteena on, että ammattistarttiväylän vakiintuessa vähintään 80 % opiskelijoista jatkaisi välittömästi opintojaan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi noin 10 % opiskelijoista jatkaisi opintojaan lukiossa tai muussa koulutuksessa.

Käsillä olevassa julkaisussa esitellään ammattistarttikokeilun aikana hyviksi osoittautuneita konkreettisia käytänteitä ja toi-mintamalleja. Tavoitteena on, että niiden esittelemisen avulla myös muut koulutuksen järjestäjät, oppilaitok-sen johto, opettajat ja koko henkilöstö voisivat hyö-tyä toistensa kokemuksista ja tuloksista. Esitellyt käytännöt tarjoavat esimerkkejä ja avaavat uusia näkökulmia keskustelulle ja ammattistarttikoulu-tuksen kehittämiselle. n

Henna Virkkunen

Opetusministeri

Opetusministerin tervehdys

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu, ammattistartti, käynnistyi perusopetuksen päättäneiden jatko-opintoihin hakeutumisen tueksi syksyllä 2006. Koulutuksen vakinais-tamiseen liittyvät lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta, ja niitä sovelletaan 1.8.2010 alkavaan koulutukseen.

7

ALUKSI

Viime vuosina on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä ja koulu-tustakuun toteuttamisesta. Euromääräisen hinnan – tasan miljoona euroa – nuoren syrjäytymiselle laski jo muutama vuosi sitten Valtion-

talouden tarkastusvirasto nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevassa raportissaan. Yksittäiselle koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävälle nuorelle hinta on tietysti paljon kovempi, sillä ainutkertaiselle elämälle on vaikea antaa hintalappua.

”Yksilön kannalta koulutustakuu antaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuu-det toteuttaa unelmiaan työurasta. Koulutustakuu on yksi demokraattisen yhteiskunnan yksilön perusoikeuksista”, kiteytti muutama vuosi sitten kou-lutustakuun merkityksen nykyinen Opetushallituksen ammattikoulutus-toimintayksikön johtaja Pasi Kankare.

Tänä vuonna nelivuotisen kokeilun jälkeen vakinaistettu ammattistartti – eli virallisemmin ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus – on ollut yksi koulutustakuun toteutumista tukevista työkaluista. Tämä julkaisu osoittaa sekä tutkimustietoon että käytännön kokemuksiin perustuen ammattistartin löytäneen oman paikkansa suomalaisessa koulutuskentässä. Samalla tulee selväksi, että innovaatiovalmiutta maa-ilman parhaaksikin kehutussa koulutusjärjestelmässämme riittää: niin moninaisia ovat ne mallit ja toimintakäytänteet, joita eri puolilla maata on ammattistarttia kokeiltaessa kehitetty.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut se, että ammattistartti on tarjonnut nuorille mahdollisuuden luodata omia mahdollisuuksia ja etsiä tietä kohti aikuisuutta. Eli kuten runoilija Heli Laaksonen toisaalla tässä teoksessa kuvailee ammattistartin merkitystä: ”Surkkia simmoneki o, et pänttä ittes koval vaival muurariks ja sit huama, et onki allerkinen tiilil ja yliherkkä muu-rarmestareitten puujalkavitseil.”

Antoisia lukuhetkiä.

Kiitämme kaikkia julkaisun toteuttamiseen osallistuneita ammattistarttien toimijoita.

Tekijät

Tekijöiltä

AMMATTISTARTIN

8

ALUKSI

Sijoittumistiedot kiinnostavat paitsi henkilötasol-la myös yhteiskunnan toimivuuden mittarina. Tiedetään, että jonkinlaisia siirtymäongelmia

peruskoulusta eteenpäin on noin 12 %:lla perus-koulun päättöluokkalaisista. Nuorten elämänkulussa tulisi erottaa se, mikä on välttämätöntä oman paikan hakemista valintoja täynnä olevassa yhteiskunnas-sa, ja se, mikä ongelmallisempaa kiertämistä kou-lutuksen, työttömyyden ja lyhyiden työsuhteiden arjessa. Yhteinen vaatimus on, että kaikille nuorille löytyisi jatkokoulutuspaikka peruskoulun jälkeen. Tavoitellaan koulutustakuuta, jotta yksikään nuori ei jäisi pudokkaana vaihtoehtojen väliin.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmis-tava koulutus (ammattistartti) on toiminut virallisena kokeiluna vuosina 2006−2010. Kokeilusta ovat olleet vastuussa opetusministeriö ja Opetushallitus. Am-mattistartin tietä pohjustivat jo 2000-luvun alussa muutamat Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamat Suomen ESR-hankkeet, joissa aktivoitiin nuoria am-matilliseen koulutukseen ja etsittiin keinoja koulu-tuksen keskeyttämisten vähentämiseen. Nämäkin hankkeet painottivat voimakkaasti opiskelijoiden yksilöllisiä koulutuspolkuja ja uusia toimintatapoja. Toimintamalleja olivat mm. peruskoulun arvosano-jen korottaminen, arkielämän taitojen parantaminen, ammatillisten opintojen yhteisten aineiden suoritta-minen, työharjoittelu, jatko-opintopolun konkreti-sointi sekä ammatinvalinnan selkiyttäminen. Lisäksi tavoitteena oli eri toimijoiden yhteistyön ja tiedon siirtymisen tehostaminen nuorten syrjäytymisen eh-käisemiseksi. Tavoitteet olivat lähes samoja kuin nyt vakinaistetussa ammattistartin koulutuksessa.

Nuorten ohjauspalveluiden tehostamisen työryh-mä (OPM 2007:39) teki kuusi konkreettista eh-dotusta, joista yksi oli silloin jo kokeiluna alkaneen ammattistartin saaminen pysyväksi vaihtoehdoksi. Jo sitä ennen Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmä (OPM 2005:33) ehdotti ohjaavan ja valmistavan koulu-tuksen turvaamista koulutusjärjestelmässä. Näiden

historiaa ja taustaa

työryhmien ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat totesivat, että ohjauksellisesti joustava vuosi perus-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen tai lukion vä-lillä on perusteltu. On monia opiskelijoita, joilla tulevan ammatin ja koulutuksen valinta on vielä epävarmaa tai joiden pohjavalmiudet tarvitsevat kohennusta. Virallisen tuen koulutukselle antoi valtioneuvoston hyväksymä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-suunnitelma, KESU 2007−2012, jossa yhtenä am-matillisen opetuksen kehittämiskohtana mainittiin, että ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vakiinnutetaan ja sen tarjontaa laajennetaan.

Hankkeiden tulosten, työryhmien ehdotusten ja KE-SUn tavoitteiden perusteella opetusministeriö päät-ti keväällä 2006 toteuttaa kokeilun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ja antoi 56 koulutuksen järjestäjälle luvan tähän koulutukseen. Opetushallitus laati ko-keilun ohjeet ja kokeiluopetussuunnitelman. Pitkä koulutuksen nimi lyheni melko pian epävirallisissa yhteyksissä ammattistartiksi. Ammatillisen koulu-tuksen järjestäjät tarttuivat innolla haasteeseen ja aloittivat kokeilutoiminnan.

Osa nivelvaiheen koulutusva-likkoaAmmattistartti kehitettiin täydentämään nivelvai-heen koulutusten jo olemassa olevia vaihtoehtoja. Perusopetuksen lisäopetuksessa (10. luokka) opis-kelijat voivat parantaa pohjavalmiuksia jatko-opin-toja varten ja tutustua eri aloihin tai koulutukseen. Lisäopetuksen opetussuunnitelma on joustava ja suo mahdollisuuksia myös yhteistyöhön ammatilli-sen koulutuksen kanssa. Lisäopetukseen osallistuu vähän yli tuhat opiskelijaa vuosittain.

Myös tietyille erityisryhmille on valmistavaa koulu-tusta: vammaisille opiskelijoille ja erityisopiskelijoille on pitkään järjestetty valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja maahanmuuttajille amma-

Nuorten siirtyminen koulutusten nivelvaiheessa, eli peruskoulusta toiselle asteelle, kiinnostaa monia tahoja: opinto-ohjaajia, opettajia, vanhempia, kou-

lutussuunnittelijoita ja poliittisia päättäjiä. Sekä tietysti itse oppilaita. Mitä nuorille peruskoulun päättövaiheessa tapahtuu? Minkälaisia koulutustoi-

veita heillä on? Sijoittuivatko he sinne, minne oikeasti halusivat? Mihin he lopulta oikeasti päätyivät? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaamalla pyritään löytämään toimivat valtakunnalliset koulutusmallit.

9

ALUKSI

tilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Kotitalousopetus (entinen talouskoulu) on ollut jo kauan hyväksi havaittu lyhyt koulutus, joka sopii myös nivelvaiheeseen.

Ammattistartti tuli täydentämään näitä koulutuksia. Se sopii kaikille perusopetuksen päättäneille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnas-taan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriu-tumiseen, ja jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.

Kokeilun tarkoitus ja tavoiteOhjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoite oli madaltaa jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä ja vähentää keskeyttämisiä varsinaisten tutkintoon johtavien opintojen alussa. Koulutuksen oli tarkoitus lisätä opiskelijan aktiivisuutta ja kannustaa häntä. Koulutuksessa tuli käyttää monipuolisia ja työvaltai-sia opiskelumenetelmiä, jotka on suunniteltu kulle-kin opiskelijalle henkilökohtaisesti. Opetuksessa tuli kiinnittää erityistä huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin opiskeli-joihin, joilla on elämänhallinnan vaikeuksia. Kokeilus-sa opetusryhmät olivat pienempiä kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ja ohjausta ja tukea voitiin opiskelijoille antaa monin tavoin. Opetuksen oli tar-koitus yksilöllisesti vahvistaa opiskelijoiden motivaa-tiota ja jatkosuunnitelmien tekemistä.

Miten kokeilu onnistui ja miten jatketaan eteenpäin?

Kokeilun tulokset ja palautteet olivat positiivisia. Tietoja kokeilun vaikutta-vuudesta koottiin vuosina 2007−2009 Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen seurantaselvityk-

sessä, jossa arvioitiin kokeilupro-

sessia ja saavutettuja tuloksia. Opiskelijoista suuri osa siirtyi opintopoluillaan onnistuneesti eteenpäin, koulutuksen sisällöt ja menetelmät koettiin kannus-taviksi ja opetus- ja ohjaushenkilöstö oli ammattitai-toista. Tutkija havaitsi muutamia haasteita, joihin on vakinaistumisen yhteydessä kehitettävä vielä ratkai-suja erityisesti koulutuksen järjestäjien tasolla.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja val-mistava koulutus on vakinaistettu vuonna 2010. Tarvittavat ammatillista koulutusta koskevien lakien ja asetusten muutokset on tehty ja Opetushalli-tus on päättänyt opetussuunnitelman perusteis-ta. Päätös vakinaistamisesta voitiin tehdä, koska kokeilusta saadut tulokset olivat myönteisiä. Vii-meisenä kokeilukeväänä 2010 ammattistartissa oli mukana 43 koulutuksen järjestäjää, joista monet todennäköisesti hakevat lupaa myös vakinaiseen koulutukseen. Ohjaava ja valmistava koulutus on monissa arvioinneissa ja palautteissa osoittautunut tarpeelliseksi. Se mahdollistaa yksilöllisen ja opiskeli-jan elämän- ja opiskelutaitoja kohentavan opiskelun, joka tukee yhteisöllisyyttä ja ammatillisen tutkin-non saavuttamista. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokaisen nuoren kyvyt ja osaaminen saadaan käyttöön.

Oppilaitokset ottivat kokeilun aikana käyttöön myös monia uusia toimintatapoja. Erilaiset opetusjärjeste-lyt, ratkaisut ja mallit lisäsivät yhteisöllisyyttä ryhmissä sekä opiskelijoiden motivaatiota opiskella. Koko ko-keilun ajan malleja välitettiin verkostoissa muidenkin käyttöön ja esiteltiin yhteisissä ammattistartin opet-tajien ja ohjaajien tapaamisissa. Tuloksena saatiin monia lupaavia käytäntöjä, joita on koottu tähän julkaisuun monipuolisesti. Oppilaitokset kehittävät malleja ja toimintatapoja vielä jatkossakin. Toivom-me tämän julkaisun välittävän kokeilun myönteistä ja kannustavaa henkeä myös vakinaiseen koulu-tukseen! n

Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, kokeilun ohjausryhmän puheenjohtaja

Opetusneuvos Ulla Aunola, kokeilun ohjausryhmän sihteeri

Opetushallitus/Ammattikoulutus

10

ALUKSI

Ammattistartti on jo kokeiluvuosinaan löytänyt paikkan-sa nivelvaiheen koulutusvalikossa. Mutta mikä tekee siitä toimivan vaihtoehdon? Tässä yhdentoista eri elä-mänaloja edustavan suomalaisen vastaukset.ammattistarttia tarvitaan?

MIKSIAmmattistartilla nuori saa tärkeitä ahaa-elämyksiä.

Sakari Ahola, erikoistutkija Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE Turun yliopisto

Ammattistartti, toinen mahdollisuus. Tietojen, taito-jen ja elämisen oppimisen kautta toiselle asteelle.

Maarit Kallio-Savela. erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Ammattistartin aikana itsetuntemuksen ja työ-elämätuntemuksen lisääntyminen antaa nuorelle perusteltua rohkeutta tehdä selkeästi oma päätös ammattialansa valinnasta.

Marjaana Vähäkuopus, koulutuspäällikkö Lapin ammattiopisto

Ammattistartti on antanut valintojaan pohtiville nuo-rille mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden koulut-tautumisen kannalta merkittäviä päätöksiä. Nuorien ohjaaminen ja valinnoissa tukeminen luo pohjaa koko elinikäisen osaamisen kasvattamiselle, näihin toimenpiteisiin kohdistetut voimavarat saadaan moninkertaisina tuottoina takaisin tulevaisuudessa ja nyt.

Inkeri Toikka, erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Ammattistartti on erinomainen nivelvaiheen vaihto-ehto, joka tarjoaa joustavasti mahdollisuutta siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Oppilas saa lisäaikaa selkeyttää ammatinvalintaansa ja voi parantaa peruskoulunjälkeisiä valmiuksiaan.

Marja Salonen, oppilaanohjaaja Klassikon koulu, Turku

Hyvä paikka niille, joilla on ammattihaaveet hukassa.

Mira Mäkinen, ammattistarttilainen Tampereen ammattiopisto

Se on monipuolinen. Lämpimästi suosittelen.

May Ahmed, entinen ammattistarttilainen Ammattiopisto Omnia

Ammattistartti on hyvä vaihtoehto, kun hakutoiveet eivät vielä ole seestyneet. Ammattistartin kautta nuorella on mahdollisuus käynnistää ammatillinen uransa ammattitaitoisessa ohjauksessa.

Pasi Kankare, johtaja Ammattikoulutus, Opetushallitus

Ammattistartti on monelle tärkeä turva, jos muutoin on vaarassa jäädä peruskoulun jälkeen ilman kou-lutuspaikkaa. Eri aloihin tutustuttua oman tulevan koulutuspolun hahmottaminen helpottuu ja kenties unelma-ammattikin löytyy!

Susanna Haapalainen, puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry.

Ammattistartti on tärkeä lisä tutkintoon johtavien koulutusten rinnalla, jotta jokainen perusopetuksen päättävä nuori saadaan siirtymään toiselle asteelle.

Mirja Hannula, koulutusasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Apua, mitä teen peruskoulun jälkeen! Heureka, ammattistartti, sieltä löydän polun, jota haluan kulkea. Ammattistartti on puuttuva palikka, jotta nuoresta ei tule luuseria.

Seija Mattila, johtava rehtori Turun ammati-instituutti

11

STAR

TIN

TEK

IJÄT

12

STARTIN TEKIJÄT

Tekemällä tutustuu parhaitenNuorten mielestä ammattistartti on erin-omainen paikka erityisesti niille, jotka eivät peruskoulun jälkeen vielä tiedä, mitä halua-vat opiskella. Erityisesti he kiittävät ammatti- startilla annettavaa mahdollisuutta tutustua tekemällä eri alojen opiskeluun.

Miika Mattilan ensisijainen hakuvaihtoehto yhteishaussa oli logistiikka-ala, koska sinne kaveritkin hakivat. Tietoa siitä, millaista logis-tiikan opiskelu oikeasti on, hänellä ei kovinkaan paljon ollut. Paikkaa logistiikan alalta ei kuitenkaan irronnut ja yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen Miika olikin hetken tyhjän päällä. Vasta kesällä hän kuuli oppilaanohjaajalta ammattistarttivaihtoehdosta ja päätti hakea Pirkanmaan ammattiopiston startille.

Samassa ryhmässä opiskeleva Martta Siiroinen sai yhteis-haussa opiskelupaikan hakemastaan koulutuksesta. Nopeas-ti hän kuitenkin huomasi, että tekstiili- ja vaatetusala ei ollutkaan sitä, mitä hän oli ajatellut. ”Koulunkäynti rupes ahdistaa. Ajattelin, että on pakko päästä pois täältä”, Martta muistelee. Ammat-tistartista hän kuuli ensi kertaa kaveriltaan ja kyseltyään lisää opinto-ohjaajalta hän päätti hakea ammattistarttiin.

Opiskelu ammattistartilla on vastannut kummankin odo-tuksia. Mahdollisuus kokeilla eri opiskelualoja selkiinnytti kummankin jatkosuunnitelmia: Miikalla se vahvisti jo entistä päätöstä, Martta taas on löytänyt uuden suunnan: ”Liiketalous tai graafinen ala kiinnosta-vat. En tiedä vielä, kumpi enemmän.”

Tyypillistä ammattistarttilaista etsimässä

Keitä ne on ne

SANKARIT?Tyypillistä ammattistartin opiskelijaa etsiessä törmää väistämättä seinään, sillä starttilaisten kirjo on laaja. Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan ammat-tiopiston starttilaisilta kysyttiin, millainen on tyypillinen ammattistarttilainen. Kommentit puhukoot puolestaan:

epävarma, ahkera, iloinen, laiska, TODELLA laiska, ystävällinen, seko, tunnolli-nen, pihalla, reipas, stressaava, utelias, kokeilunhaluinen, hukassa, mietteliäs, kiva, toiveikas, rento, riehakas…

Otsikossa esitettyä kysymystä on siis lähestyttävä yksi-löllisesti. Seuraavat esimerkit eivät kerro sitä, millainen on ammattistarttilainen. Ne antavat kuvan siitä, millaisia ammattistarttilaiset voivat olla.

13

STARTIN TEKIJÄT

Lukiosta ammattistarttiinTampereen ammattiopiston startilla opiskelevat Susanna Savikko ja Mira Mäkinen ke-huvat ammattistartin ohjausta. Lukio-opinnot alkumetreillä am-mattistarttiin vaihtaneet nuoret painottavat myös koulutuksen tarjoamaa lisäaikaa. ”Suunnitel-ma on selkiintynyt nyt ainakin siitä kun keskeytin lukion”, Mira kertoo.

Susanna ja Mira ovat hyviä esi-merkkejä siitä, että ammattistartti

ei ole tarkoitettu vain niille, jotka eivät muualle pääse. Teoreettiset lukio-

opinnot eivät vain jaksaneet kiinnostaa eikä ajan kuluttaminen lukion penkillä

tuntunut mielekkäältä.

Susanna suosittelee ammattistarttia kaikil-le, joilla oma ala on vielä haussa. ”Ammat-tistartissa saa lisävuoden, jos on epävar-ma mitä haluaa. Ja täälläkin voi korottaa numeroita”, hän muistuttaa. Molemmat kehuvat myös opiskelun yksilöllisyyttä. ”Tämä on vapaamuotoisempi kou-lu. On enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja”, Susanna kiteyttää ja Mira jatkaa: ”Saa itse päättää mitä tekee.”

Kysyttäessä, missä Mira ja Su-sanna ajattelevat olevansa kym-menen vuoden kuluttua, tytöt ovat hetken hiljaa. ”Mulla on toivottavasti ainakin oma per-he”, Susanna aloittaa. ”Olen toivon mukaan töissä, oman alan töissä. Olis kiva olla naimisissa, olis oma koti ja ehkä lapsia. Sellainen…ta-sapainoinen elämä”, Mira jatkaa. ”Haluaisin myös et mulla joku ammatti olis”, Susanna lisää.

Kipinä opiskeluunAmmattiopisto Omni-an asiakaspalvelun ja markkinoinnin suun-tautumisvaihtoehdos-ta pian valmistuva May Ahmed opiskeli am-mattistartilla kokeilun ensimmäisenä luku-vuonna 2006–2007. Hänelle ammatilliset

»»

14

STARTIN TEKIJÄT

opinnot olivat alusta asti ensisijainen vaih-toehto, vain se oma ala oli epävarmuuden verhoama.

Maylle uteliaat toimittajat ovat jo tuttu juttu. Ensimmäisen vuoden opiskelijan haastattelu löytyy nimittäin ensimmäisestä Ammattistartti-lehdestä. Tulevan merkonomin suunnitelmat eivät ole parin vuoden takaisesta muuttuneet: ”Mä menen vaatetusalan puolelle, että ulkomail-le pitäisi sitten jatkaa. Mä aion sitten hyödyntää, mitä täällä olen oppinut. Et voi sitten oman firman laittaa pystyyn tai jotain sellaista.” Tällä hetkellä suun-tana on Berliini ja tavoitteena vaatesuunnittelijan ammatti. Into jatko-opintoihin on kova.

Ammattistartin käytännöllistä otetta May Ahmed kehuu vuolaasti. ”Mun mielestä se oli hyvä asia, että sai kokeilla ja nähdä mitä erilaiset alat tarjoaa. Ja sitä kautta löytää just sopiva paikka.” Hän muistelee, miten käytännön kokeilun kautta löytyi oma opis-keluala. Peruskoulun aikainen haave vaihtui uuteen: ”Sitten kun me oltiin siellä kauneuspuolella ja näki mitä kosmetologit tekee, niin huomasin, että ei, ei ole ihan oma paikka. Kun olin kokeilemassa sitä liiketaloutta, niin huomasin, että on kaikkia sellaisia asioita, mitä on hyödyksi mulle ja mitä mä osaan. Ja sitten se tuntui paljon paremmalta vaihtoehdolta.”

Kympin parempi vaihtoehtoMayn ajatukset olivat ammatillisissa opinnoissa, lu-kioon hän ei edes hakenut. ”Mä hain ammattikou-luun, mutta en päässyt. Sitten sain kuulla meidän yläasteen opolta, että on tällainen ammattikymppi-vaihtoehto. Voisi hakea sinne ja niin mä tein.” Kymp-piluokkavaihtoehto ei käynyt hänen mielessään, koska suurta tarvetta numeroiden korottamiseen ei ollut.

”Eiks ne kaikki tavalliset kympit pidetä oman yläas-teen talossa tai siis niinku siällä? Moni ei kyllä halua sellaista fiilistä, että on jäänyt luokalle, vaikka ei se ole sitä. Mutta kuitenkin kun näkee niitä vanhoja oppilaita niin ei välttämättä halua olla semmoisessa paikassa. Niin, täällä se on uusi ympäristö ja uudet mahdollisuudet”, May pohtii. Perusopetuksen li-

”täällä tuntuu, että varmasti pääsee siihen alaan mihin haluaa”

säopetukseen verrattuna ammattistartti on Mayn sanoin ”kaksinkertainen mahdollisuus”.

”Ja mitä mä nyt olen huomannut, että esimerkik-si miten tämä ammattikymppi eroaa tuollaisesta kymppiluokasta niin se, että täällä tuntuu, että var-masti pääsee siihen alaan mihin haluaa. Kun taas tavallisessa kympissä on semmoinen olo, että no pääsetkö sinä lukioon vai pääsetkö tänne. Mutta täällä on, että ihan varmasti pääset. Mun mielestä kaikki meidän ryhmästä on päässyt mihin ne on halunneet. Semmoista varmuutta oli, et hyvin hyvällä mielellä voi jatkaa siitä”, May Ahmed kertoo.

Varmasti löytyy oma paikkaOpiskellessaan ammattistartilla May sai useasti selittää kavereilleen, missä hän oikein opiskelee. Tietoisuus uudesta koulutuksesta ei ollut vielä saa-vuttanut kaikkia. ”Ne kyseli kaikkea ja heti kiinnostui, että on tällainenkin vaihtoehto”, hän muistelee.

Perusopetuksen päättövaiheessa May panostaisi enemmän jatko-opintomahdollisuuksien esittelyyn, erityisesti ammatillisen koulutuksen selkeämpään esille tuomiseen. Pelkät vihkoset ja kalvot eivät anna tarpeeksi tietoa siitä, millainen ala on.

Nykyisille peruskoululaisille Mayllä on selkeä viesti: ”Jos ei välttämättä tiedä haluaako lukioon tai am-mattikouluun, niin tämä on hyvä vaihtoehto, koska täällä voi korottaa numerot sekä pääsee sitten ko-keilemaan näitä aloja. Varmasti tämän kautta löytyy, kumpi on sitten parempi.” n

Mika Salonen

May Ahmed»»

15

STARTIN TEKIJÄT

Miten sitä nyt taas ryhmäyttäisi: toteuttaisi-ko näytelmän, veisikö ryhmän matkalle vai mitä? Ryhmäyttämismuotoja on lukemat-tomia, ja niitä voi toteuttaa sen mukaan, mihin resurssit ja mielikuvitus riittävät.

Kansainvälisyyttä ja uusia kokemuksiaJoskus on hyvä rikkoa perinteisiä kaavoja ja lähteä merta edemmäs ryhmäytymään. Loimaan ammatti- ja aikuisopiston Loimaan ja Liedon ammattistartti-ryhmät tekivät yhteisen opintomatkan Tukholmaan huhtikuussa 2009. ”Tavoitteena oli kulttuuriin tu-tustuminen, kansainvälisyyskasvatus sekä uusien kokemuksien saaminen. Opiskelijoille haluttiin tarjota erilainen oppimiskokemus ja ikimuistoinen koho-kohta ammattistarttivuoteen”, kertoo ohjaaja Tiina Lähteenmäki.

Matka oli opiskelijoille unohtumaton kokemus. Nelipäiväisen matkan aikana opiskelijat tutustuivat

Tukholmaan monella eri tavalla. Oli kiertoajelua, vaeltelua vanhan kaupungin kaduilla, Tukholman Suurkirkkoon ja Aquaria-vesimuseoon tutustumis-ta. Tämän lisäksi aikaa jäi vielä ostosretkelle, joten kosketusta toiseen kulttuuriin tuli siis roppakaupalla. Hienon kokemuksen lisäksi opiskelijat oppivat toi-mimaan uudessa kulttuuriympäristössä ja toinen kotimainenkin tuli tutuksi, sillä matkalla täytyi tietysti asioida ruotsiksi.

Kun kyseessä oli yksi ammattistarttivuoden ko-hokohdista, oli matkan suunnittelussa hyvä kuulla myös opiskelijoiden ääntä. ”Tutustuimme yhdessä opiskelijoiden kanssa Tukholman tarjontaan, minkä perusteella he saivat esittää toiveita perusteluineen, mihin kohteisiin haluavat tutustua”, Lähteenmäki va-lottaa retken suunnitteluvaiheita. Vaikka matka vaati paljon etukäteisvalmisteluja matkareittien suunnit-telusta aina majoitusvarausten hoitamiseen asti, oli matkan suunnittelu melko vaivatonta. ”Netistä saa paljon tietoa, joten valmistelut sujuivat kohtalaisen helposti”, sanoo Lähteenmäki.

Tukholman matkasta koulukiusaamisnäytelmään:

»»

kuva

: Liis

a J

än

tti

monet muodotryhmäyttämisen

kuvat: Eeva Häggström

16

STARTIN TEKIJÄT

Matka ei tullut opiskelijoille kuin Manulle illallinen, vaan sen eteen oli tehtävä myös töitä. Ennen mat-kaa tehtiin tutkielma ja esitelmä ja niihin opiskelijat panostivat Tiina Lähteenmäen mukaan tosissaan. Muutenkin tiedossa oleva matka motivoi selvästi opiskelijoiden loppukevään opiskeluja ja sai hei-dät yrittämään parastaan. Kevät on Lähteenmäen mukaan hyvä ajankohta tämänkaltaisen leirimatkan järjestämiseen.

”Käytännön kannalta matka on hyvä ajoittaa kevät-lukukaudelle, jolloin ryhmä on jo tullut tutummaksi ja tiedetään että opiskelijoihin voi luottaa. Kun matka ajoitetaan keväälle, se myös toimii pidempään pork-kanana opiskelijoille.”

Yhteistyössä on voimaaOhjaajan ja opettajan työssä kohtaa monesti sen karun tosiasian, että ideat ovat hyviä mutta aika ei riitä niiden toteuttamiseen. Silloin kannattaa kokeilla yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Salon seu-dun ammattiopistossa tehtiin viime vuonna yhteis-työtä Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipis-teen sosionomiopiskelijoiden kanssa, ja tulokset oli-vat erittäin positiivisia. Sosionomiopiskelijat järjestivät ammattistarttilaisille toimintapäivän keväällä 2009. Toimintapäivään osallistui yhdeksän opiskelijaa ja se toteutettiin paikallisen hiihtoseuran majalla.

Paikalla ryhmä jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka suorittivat tehtäviä niin ulkona kuin sisällä. Ulkona opiskelijoiden tehtävänä oli edetä köysirataa huivi silmillä ja toisiinsa kiinnisidottuina kahden ja kolmen hengen ryhminä, sisällä taas mietittiin vastauksia nuoria askarruttaviin kysymyksiin sekä tehtiin muita elämänhallinnallisia tehtäviä.

Opiskelijoille päivän monipuolisuus selvästi mais-tui ja sosionomiopiskelijoiden ohjaustaitoja arvos-

tettiin.”Tykkäsin todella paljon siitä ensimmäises-tä tehtävästä, koska siinä sai nauraa niin paljon. Ohjaajat olivat todella mukavia. Kun olimme siellä köysiradalla, he osasivat kannustaa oikein hyvin ja arvostivat meitä”, kuului erään ammattistarttilaisen kommentti päivästä.

Samaa mieltä on päivää järjestämässä ollut ohjaaja Krista Takatalo, jolle päivä jäi mieleen hyvin po-sitiivisena kokemuksena: ”Opiskelijat olivat innos-tuneesti mukana ja päivä oli hyvin onnistunut. Päivän lopuksi opiskelijat tekivät vielä ryhmissä julisteen, jonka tarkoituksena oli kuvata heidän toimintaansa ryhmänä ja päivän päätteeksi nousseita fiiliksiä.”

Oppilaitoksen ulkopuolella tehtävä ryhmäyttäminen vaikuttaa Takatalon mukaan ohjattavan ryhmän toi-mintaan positiivisesti. ”Koulun ulkopuolella nuoret vapautuvat helpommin rooleistaan ja uskaltavat heittäytyä kokeilemaan uusia asioita. He myös ra-kentavat helpommin luottamusta ryhmän muihin jäseniin ja suhtautuvat ehkä vähemmän varauk-sellisesti vieraampiin opiskelijakavereihin”, toteaa Takatalo.

Päivästä saadut kokemukset olivat niin hyviä puolin ja toisin, että yhteistyölle on luvassa jatkoa. Salon seudun ammattiopiston yhteistyö sosionomiopis-kelijoiden kanssa jatkuu jo tämän vuoden maalis-kuussa, jolloin järjestetään uusi toimintapäivä am-mattistarttilaisille.

Sosiodraamaa luokkahuoneessaAina ei tarvitse laittaa lumikenkiä jalkaan, jotta ti-lanteesta tulisi onnistunut. Perinteinen luokassa tapahtuva ryhmäyttäminen toimii antaa sekin lu-kemattomasti mahdollisuuksia monimuotoiseen yhdessä toimimiseen.

»»

17

STARTIN TEKIJÄT

Ryhmäyttämismateraalien nettilinkkejä:www.juureton.fi/?sid=95www.edu.fi/peruskoulu/oppilaanohjaus > Julkaisuja > Luokanohjaajan käsikirjawww.ponunet.fi/index.php?showfile=1&fid=44&p=downloads&area=1&categ=14

Oppilaat tutuiksi lumikenkäsafarillaRyhmäyttämiseen osallistuminen mahdollistaa toisenlaisen tavan lähestyä opiskelijoita myös muulle henkilökunnalle. Kuraattori Piia Hyytiäinen Salon seudun ammattiopistosta on saanut tutustua ammattistarttilaisiin monissa eri tilanteissa, joista mieleenpainuvin on ammattistarttiryhmän kanssa tehty leirimatka Himokselle vuoden 2009 maaliskuussa.

”Oli syöksylaskua, pujottelua ja kumpareita ja kaikissa näissä oli kyllä kelkanhallintataidot koetuksella! Nauru, ohjeet ja kannus-tushuudot raikuivat aurinkoisessa pakkassäässä”, Hyytiäinen muistelee matkan kohokohtia. Kuraattorin näkökulmasta leiri-matkalle osallistuminen mahdollistaa opiskelijoihin tutustumisen aivan uudella tavalla.

”Täytyy myöntää, että tällaisissa tilanteissa sitä tosissaan nauttii työstään opiskelijoiden kanssa. Lisäksi erilaiset tavat viettää aikaa opiskelijoiden kanssa ovat varsin antoisia myös ohjauksel-lisesti. Mikäpä mukavampaa kuin pulkkamäen juurella tai lumi-kenkäillessä käydyt keskustelut monista opiskelijoiden mieltä askarruttavista asioista vapaasti ilman työhuoneen väkisinkin mukanaan tuomaa virallisuutta”, Hyytiäinen sanoo.

Tietopalveluohjaaja Hanna Raiskion ja oh-jaaja Jenni Tuomisen kokemukset luokas-sa tapahtuvasta ryhmäyttämisestä Turun ammatti-instituutin ammattistarttilaisten kanssa ovat hyviä. Heidän esimerkkinsä kertovat, että pienilläkin keinoilla on mah-dollista saada paljon aikaan. ”Startissa on tärkeä tulla tutuksi ryhmän kanssa, se auttaa opiskelijoita tulemaan kouluun”, Raiskio toteaa.

”Leikkimielisiä tutustumisharjoituksia ja näytelmä, jossa käsitellään koulu-kiusaamista”, Raiskio ja Tuominen kertaavat muutamia hyvin toiminei-ta ryhmäyttämismuotoja. Mieleen-painuvimpina naiset pitävät niitä harjoituksia, joissa jokainen joutuu antamaan itsestään jotain ja heit-täytymään mukaan. Edellä mainittu koulukiusaamisnäytelmä tempaisi Tuomisen mukaan opiskelijat alun epäi-lyn jälkeen hyvin mukaan ja lopulta jopa pojat innostuivat näytelmästä. Myös tulokset näkyvät heti. ”Myöhästymiset ovat vähentyneet, opiskelijoissa on tapahtunut selvää rohkaistumista ja myös hiljaisimmat tulevat esille”, Tuominen ja Raiskio listaavat.

Luokassa ryhmäyttämisen hyvänä puolena on sen vaivattomuus; oppimistilanteita on helppo toteuttaa ja aiheiden keksimiseen saa apua vaikkapa netin materiaalipankeista. n

Teppo Koponen

kuva: Maija Laine

18

STARTIN TEKIJÄT

Alueellinen yhteistyöAlueellisia ja seutukunnallisia ammattistartti-verkostoja on syntynyt kokeilun aikana ympäri Suomenniemeä. Verkosto voi syntyä monin eri tavoin, mutta tarve on aina sama: jakaa kokemuksia ja mielipiteitä.

Pirkanmaan ammattistarttiverkoston (Ohva) ajatus lähti jo ennen ammattistarttikokeilun alkamista, kertoo Ahlmanin ammattiopiston opettaja Taina Toivettula yhteistyön alkuajoista. Hän kertoo, että idea on lähtöisin jo kevään 2006 Helmi-seminaarista ja kiteytyi ennen ju-hannusta TE-toimiston ilman opiskelupaikkaa jääneille tarkoitetulla hakutorilla, jossa eri am-mattistartit olivat esittäytymässä ensimmäistä kertaa.

Uusi koulutuskokeilu oli vieras kaikille, joten oli selkeä tarve pohtia yhdessä, miten ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voisi järjestää ja mitä se itse asiassa on. ”Todettiin, että kaikki ollaan yhtä pihalla, joten kutsuin ammattistartit meille opistolle kahville”, Toivettula muistelee. Tällä hetkellä Ohva-verkostoon kuuluu viisi eri kou-lutuksen järjestäjää Pirkanmaalta. Verkosto kokoontuu parin kuukauden välein vuorotellen eri oppilaitoksissa.

Alueellisten verkostojen merkitys on paitsi tie-dottava ja keskusteleva myös työtä ja jaksamis-ta tukeva. Verkostotapaamisissa käsitellään

hyvinkin konkreettisia asioita, kuten opetussuun-nitelmia ja hankeraportointia. Tärkeä merkitys on myös mielipiteiden ja kokemusten vaihdolla. ”Se on ilojen ja surujen vaihtoa”, Toivettula naurahtaa.

Uusille työntekijöille tapaamiset ovat hyvä paikka tutustua muihin samaa työtä tekeviin. Myös tiedon ja kokemusten vaihto ovat esillä. ”Uutena opettajana on kiva, kun saa uusia ideoita ja käytänteitä”, kertoo startin opettaja Pia Ketoja Tampereen ammatti-opistosta.

Verkoston merkitys ei ole ainoastaan siinä, että kotiin viemisenä olisi kasa uusia ideoita ja laukku täynnä mielenkiintoista materiaalia. Varsinkin yksi-köissä, joissa ammattistartin parissa työskentelee vain yksi henkilö, antaa palaveri muutakin. ”On hyvä kuulla ja nähdä, että ihan samojen asioiden kans-sa ne muutkin painiskelee”, kertoo opettaja Mervi Haapala Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan yksiköstä.

”Suurin hyöty on se, kun tapaa näitä ihmisiä, joiden kanssa voi jutella työstä ja ne ymmärtää”, kiteyttää saman asian opettaja Mira Niemi Ähtäristä Kou-lutuskeskus Sedusta.

Verkoston rooli voi myös muuttua ajan myötä. Vas-tuuopettaja Virpi Lammassaari Koulutuskeskus Sedun Seinäjoen ammattistartista kertoo, miten kokemusten ja uusien mallien ja opetuskäytäntöjen levittäminen oli tärkeässä osassa Keski-Suomen ammattistarttiverkoston toiminnan alussa. Vaikka kokemusten siirtäminen on vieläkin tapaamisissa

verkostothenkilöstön tukena

Moniammatillisuutta, yhteisöllisyyttä, ke-hittämistä, yhteistyötä, seudullisuutta ja verkostoitumista on jo vuosia levitetty joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Näiden termien merkityksiä ei siis tarvinne lukijal-lekaan selvittää. Yhteistyön painotus näkyy myös ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa, jossa yh-teistyö-sana on mainittu 26 kertaa.

19

STARTIN TEKIJÄT

tärkeässä osassa, on työnohjauksellinen ulottuvuus noussut vähintään yhtä tärkeäksi.

”Verkoston merkitys on valtavan suuri, kun tämä työ on niin eriskummallista”, Lammassaari sanoo ja kertoo, miten muut opettajat kahvipöydässä ei-vät aina ymmärrä, millaista arki ammattistartilla on. Ammattistarttien tapaamisissa ei tarvitse selitellä mitä tekee ja miten.

Valtakunnalliset seminaaritAmmattistarttien valtakunnallisia verkostotapaami-sia on järjestetty pari kertaa vuodessa. Verkostose-minaareissa on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja esitelty eri tapoja toteuttaa koulutusta. Toisinaan seminaarit ovat olleet myös hämmästyksen paikko-ja. ”Välillä on olo vähän ollut kuin Liisalla ihmemaassa. On aika villiä toimintaa”, kertaa seminaarikokemuk-siaan ammattistartin opettaja Eija Heurlin Tampe-reen ammattiopistosta.

Pirkanmaan ammattiopiston opettaja Sonja Aho-nen kertoo, miten valtakunnallisiin seminaareihin osallistuminen on rikkonut arjen mukavasti. Kuun-nellessaan muiden oppilaitosten käytäntöjä ei hän-kään ole välttynyt ihmettelyltä: ”Tosi mielenkiintoisia päiviä, joissa voi tavata ihmisiä muualta Suomesta. Joskus kuulee niin erilaisia tarinoita, että täytyy oikein pysähtyä niiden äärelle.”

Mielenkiintoisia seminaarit ovat olleet siinäkin mie-lessä, että niissä on huomannut, miten erilaisia toi-mintakulttuurit ovat. Toisinaan tarinoita kuunnel-

lessaan on voinut tuntea myös hieman ylpeyttä. ”Olen ihmetellyt, kun jotkut kamppailee asioiden kanssa, jotka meillä ovat itsestään selviä”, Mervi Haapala kertoo.

Joskus tapaamisten anti ja saadut kokemukset tuntuvat hyviltä ensi kuulemalta, mutta arki palaut-taa nopeasti maan pinnalle. Ahonen kertoo, kuinka aluksi töihin palattuaan on pää täynnä ideoita, mutta lopulta on kuitenkin palattu omaan malliin. ”Se toimii meillä”, hän toteaa. Täysin turhia uudet ajatukset tuskin ovat. Kuten hyvän viinin, on parhaiden ideoi-denkin saatava aikaa kypsyä. n

Mika Salonen

Ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on ominaista laaja yhteistyö eri tahojen kanssa koulutukseen hakeuduttaessa sekä jatkosuunnitelmia laadittaessa.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaa-van ja valmistavan koulutuksen opetus-suunnitelman perusteet

20

STARTIN TEKIJÄT

”Haastatteluissa opiskelijat puhuivat hyvinkin avoimesti tilanteestaan ja taustoistaan”, Jäppinen muistelee. Mieleen on jäänyt

hyvinkin rankkoja tapauksia, mutta myös onnellisia menestystarinoita.

Ammattistartin merkitys hyvänä nivelvaiheen siir-tymäkäytänteenä on kiistaton. Monelle ammattis-tarttilaiselle koulutus on kuitenkin muutakin kuin vain vaihe perusopetuksen ja ammatillisten opintojen välillä: ”Ammattistartin opiskelijoiden irrallisuuden tunne on vielä selkeämpi kuin nuorilla keskimäärin. Ammattistartti on turvapaikka. Se antaa kiinnitty-miskohteen irralliselle nuorelle”, kiteyttää Jäppinen ja muistuttaa, että tämä ei tietystikään koske kaikkia ohjaavan koulutuksen opiskelijoita. Osalla on elämä tiukasti omissa käsissään.

Turvattoman nuoren tukemisessa on se vaara, että nuoren ”paapominen” nousee liian merkittävään osaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden kustan-

”Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on löy-tänyt jo kolmessa vuodessa hyvin paikkansa. Harva projekti löytää sitä koskaan”, toteaa akatemiatutkija, dosentti Aini-Kristiina Jäppinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Harvalla puolestaan on niin laaja näkemys ammattistartin kentästä kuin Aini-Kristiina Jäppisellä, joka selvitti Opetushallituksen toimeksiannos-ta uuden koulutusmuodon vaikuttavuutta. Runsaan kahden vuoden aikana syntyi kahden kokeiluraportin ja loppuraportin lisäksi hyvä näkemys ammattistartin laajalta kentältä. Selvitystä tehdessään hän haastatteli henkilöstön lisäksi yli 200:aa ammattistartin opiskelijaa.

nuksella. Ammattistarteissa tämä vaara on Jäp-pisen mukaan aika hyvin huomattu. Niistä ei ole tullut heikkojen nuorten päivähoitoloita, vaan siellä tehdään kovasti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatko-opintovalmiuksien parantamisen lisäksi am-mattistarttivuosi antaa monelle nuorelle lisäaikaa aikuisuuteen kasvamiseen.

Pitää olla rento”Opettajan pitää olla kypsä aikuinen”, Jäppinen vastaa kysymykseen henkilöstön roolista ammat-tistartissa. Kokeilun ehkä suurimpana vahvuutena

hän pitää henkilöstön sitoutumista ja ammattitai-toa. ”Nostaisin esiin ammattistartin henkilöstön professionaalisuuden, välittämisen ja yhteistyön. Siitä poikivat hyvät käytänteet. Ammattistartissa on välittämisen ilmapiiri.”

Hyvä ryhmähenki nousi esille monissa henkilöstön ja opiskelijoiden haastatteluissa. Merkittävää lienee, että kukaan opiskelijoista ei maininnut ryhmästään negatiivisia asioita. ”Kyllä ryhmissä otettiin yhteen-kin”, Jäppinen kuitenkin mainitsee ja lisää, että niin-hän tapahtuu kaikissa yhteisöissä.

Tutustuessaan ammattistartin kenttään Jäppinen on huomannut, miten haastavaa ohjaavan koulutuk-sen arki on. Työ vaatii henkilöstöltä paljon. Erityisesti työelämään tutustumisen jaksot olivat monin paikoin vaikeita. ”Se bussipysäkille ja työpaikalle meno. Siinä on tarvittu henkilöstön apua.”

Henkilöstön kyvyt − ovat ne sitten tiedollisia, taidolli-sia tai sosiaalisia − luovat pohjan koko ammattistar-tin toiminnalle. Opettajien koulutuksellinen tausta ja työkokemus olikin tutkimuksen mukaan erittäin monipuolinen, joskin yhden yhteisen piirteen Jäp-pinen mainitsee: ”Monella oli kokemusta kasvatuk-sen erityistilanteista. Oli nuoriso-ohjaajan koulutusta, kokemusta erityisopetuksesta, ohjauksesta ja oli yhteisten aineiden opettajia.”

Hyvän ammattistartin opettajan on pedagogisten tietojen ja taitojen lisäksi tunnettava myös niin am-matillista koulutusta kuin työelämääkin. Sosiaalisten

On niin sanottu

KUNNON KANSALAINEN*

* Artikkelin pää- ja väliotsikot ovat Aini-Kristiina Jäppisen haastattelemien ammattistarttien opis-kelijoiden sekä heidän huoltajiensa kommentteja.

kuva

: M

art

ti M

inkkin

en

21

STARTIN TEKIJÄT

taitojen merkitys korostuu ohjaavassa koulutuk-sessa. Opettajan on oltava samaan aikaan kypsä aikuinen ja hyvä tyyppi. Myös henkilöstön oma mo-tivaatio on tärkeää. Jäppisen mielestä halukkuus tehdä työtä ammattistartissa on yksi onnistumisen edellytys.

Lähtee kouluun omin päinOpiskelijoiden heterogeenisuus ja elämänhallintatai-tojen puuttuminen luovat lisähaasteita henkilöstön työhön ja jaksamiseen. ”Uskon, että samat elämän-hallinnan ongelmat ovat ammatillisissa perustutkin-noissa ja miksei myös lukioissa. Ammattistartissa haasteellisuus kuitenkin kristallisoituu.”

Kokeilun selvitysraportissa opiskelijoiden elämän-hallinnan tukeminen oli yksi haastateltua henkilöstöä eniten askarruttaneista tekijöistä. Se vaatii henki-löstöltä paljon työtä ja voimavaroja. Haastetta lisää vielä opiskelijaryhmien heterogeenisuus. Tyypillistä starttilaista kun ei ole olemassa.

Yhtenä yleisenä toimenpiteenä elämänhallinnan tu-kemiseksi Jäppinen mainitsee poissaolojen tiukan

kontrollin. Ammattistartin henkilöstö on puuttunut poissaoloihin esimerkiksi ottamalla yhteyttä opis-kelijaan tai huoltajaan välittömästi, mikä ei vaikkapa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai lukiossa aina ole mahdollista.

Yksi vastaus elämänhallinnan tukemisen ja ryhmi-en heterogeenisuuden tuomiin haasteisiin on ollut myös verkostojen hyödyntäminen. Monessa pai-kassa on ollut ammatillisen opetuksen verkostoja jo ennen ammattistarttikokeilua, joillakin alueilla on kokeilun aikana kehitetty uusia yhteisöllisen tuen malleja.

Oman organisaation yhteisöllinen toiminta, samaan hiileen puhaltaminen, on koulutuksen onnistumisen edellytys. Jäppinen puhuu jaetusta pedagogisesta johtajuudesta, joka ei kuitenkaan tarkoita johtamista perinteisessä merkityksessä. ”Taka-ajatus siinä on se, että suunnitelmallinen yhteistyö parantaa oppi-mistuloksia”, hän kertoo.

Parhaiten toimivat Jäppisen mukaan usein epäviral-lisemmat yhteistyön muodot. Esimerkiksi ohjaajan tai opettajan mahdollisuus nopeaan yhteydenot-toon opinto-ohjaajaan tai kuraattoriin tilanteessa,

»»

22

STARTIN TEKIJÄT

Enemmän apukeinojaAmmattistartti täyttää Jäppisen mielestä hyvin yh-den aukon perusopetuksen ja toisen asteen kou-lutuksen nivelvaiheessa. Hän painottaa kuitenkin, että ammattistartti on vain yksi ratkaisu. ”Muitakin nivelvaiheiden käytänteitä tarvitaan. On myös pal-jon nuoria, joiden tilannetta ammattistartti ei ratkai-se. Esimerkiksi työpajat ja oppisopimus ovat hyviä muotoja.”

”Puhun itse syrjäytyneiden kovasta ytimestä. Olen oikeasti huolissani siitä”, Jäppinen kertoo. Kyse on joukosta, joka ei ole saanut opiskelupaikkaa perus-opetuksen jälkeen. Tämä joukko ei ole kovin suuri, mutta sitäkin haasteellisempi. ”Tarkoitan syrjäyty-misellä sitä, että putoaa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Koulutuksen keskeyttäminen ei ole vielä syrjäytymistä”, hän tarkentaa.

Ammattistartin ja kymppiluokan sekä joustavan perusopetuksen rooleista koulutuksen kentässä Jäppisellä on selkeä mielipide. ”Ammattistartti on niille, jotka ovat jo tietyllä tavalla ammatilliseen koulu-tukseen suuntautuneita. Kymppiluokkien painopiste on siinä, että näiden oppilaiden perusvalmiudet ovat heikot. Onhan näitä ammattistartissakin. Kymppi-luokka paikkaa mennyttä ja ammattistartti tähtää tulevaisuuteen”, hän kiteyttää. n

Mika Salonen

Lähteet:Jäppinen, Aini-Kristiina 2010. Onnistujia opinpolun siirtymissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen oh-jaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammatti-startti) vaikuttavuus. Helsinki: Opetushallitus.

n Vaikuttavuusselvityksen loppuraportin Onnistu-jia opinpolun siirtymissä voi lukea Opetushallituk-sen internet-sivuilta.

joka vaatii välittömiä toimenpiteitä, on osoittautunut toimivaksi malliksi. Asioiden tehokas hoitaminen ei aina vaadi koko opiskelijahuoltoryhmän yhteisiä kokouksia.

Paikallisten verkostojen lisäksi myös valtakunnalliset seminaarit on todettu tärkeiksi foorumeiksi jakaa ja saada tietoa ja kokemuksia. Lisäksi henkilöstön mie-lestä oli tärkeää, että näissä tilaisuuksissa sai puhua ihmisten kanssa, jotka omasta kokemuksestaan tiesivät mistä puhutaan.

Onneksi oli tämä koulutusUuden toimintamallin luominen ja integrointi on aina vaikeaa. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun kohdalla aloitus oli monin paikoin tavanomaista vaikeampaa. ”On vai-kea tuoda uutta etenkin ammatillisen koulutuksen hektiseen kenttään. Tässä on hirveän paljon töitä”, Jäppinen kertoo.

Ammattistartin integrointiin kiinteäksi osaksi oppi-laitoksen toimintaa tarvitaan myös aikaa. Kolmen vuoden kokeilujakson aikana työ on vasta alkanut. ”Yleensä sanotaan, että 4−5 vuotta on kokeilussa sellainen, että…mikään kokeilu ei ole kolmessa vuo-dessa lyönyt itseään läpi täysin”, Jäppinen pohtii.

Vaikka kolme vuotta on uuden toimintamallin luomi-sessa lyhyt aika, on ammattistarteissa jo nähtävissä muotoutumisen ja vakiintumisen trendejä.

”Henkilöstö koki sillä tavalla, että toinen vuosi oli jo helpompi. Monet haasteet oli saatu ratkaistuksi. Ihan selkeästi näkyi varmuuden lisääntyminen”, Jäp-pinen kertoo. Henkilöstö oli itsekin huomannut, että koulutuksen sisältö ja käytänteet olivat muuttuneet ammatillisemmiksi.

Ammattistarttikoulutus on oppilaitokselle myös voi-mavara. Kokeiltuja ja hyviksi havaittuja käytänteitä voi varmasti ottaa käyttöön ainakin oman organi-saation sisällä. On käytettävä hyväksi sitä pääomaa, jota ohjaavalla ja valmistavalla koulutuksella on.

»»

23

STARTIN TEKIJÄT

Vaikuttavaa tutkimuksenkin valossa

Seurantaselvitys toteutettiin kaikille koulutuk-sen järjestäjille ja ammattistartin yhteyshen-kilöille tehtyinä kyselyinä, sekä otantape-

rusteisina henkilökunnan ja opiskelijoiden ryhmä-haastatteluina. Haastateltujen ammattistarttilaisten vanhempien tai huoltajien mielipiteitä koulutuksesta selvitettiin myös kyselylomakkeella.

Loppuraportin numeeriset tiedot pohjautuivat kolmen ensimmäisen kokeiluvuoden tietoihin. Lu-kuvuosina 2006 – 2009 ammattistarteissa opis-kelleista noin 70% oli löytänyt vähintään vuoden sisällä opiskelupaikan ammatillisesta tai muusta koulutuksesta (lukio, kansanopistot ym.), tai siirty-nyt työelämään tai oppisopimuksen piiriin. Todelli-suudessa siirtymisluvut lienevät korkeampia, koska jäljelle jääneistä osa löysi myöhemmin muulla tavoin itselleen sopivan opinpolun jatkon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin 2800:sta seurantasel-vityksessä mukana olleesta opiskelijasta ainakin 1900:lle oli auennut suunnitelmallinen tie jatkoon kolmen kokeiluvuoden aikana.

Monipuolista ja joustavaaAmmattistartin keskeiset vahvuudet voidaan kiteyt-tää neljään eri kokonaisuuteen:

1. opiskelijoiden henkilökohtaisilla opinpo-luillaan eteenpäin siirtymisen sujuvuus, volyymi ja monipuolisuus

2. ammattistartin henkilöstön professio-naalisuus, yhteisöllisyys ja verkostoitumi-nen

3. ammattistartin monipuoliset sisällöt ja käytänteet

4. starttiryhmien itsensä sisältämät positiivi-set ominaisuudet

Opiskelijoiden lisääntynyt itsetuntemus ja tietoi-suus opintomahdollisuuksista helpotti heidän siir-tymistään jatko-opintoihin. Tähän vaikuttivat myös henkilöstön tuki ja opetus niin yksilö- kuin organi-saatiotasolla. Opiskelijoiden selkiintyneet tulevai-suudensuunnitelmat konkretisoituivat toiminnaksi jatkopaikan löytymiseksi.

Toinen kokeilujen positiivinen vahvuus oli henkilös-tön monipuolinen ammatillinen ja pedagoginen pä-tevyys ja monipuolisten verkostojen käyttö. Nämä yhdessä mahdollistivat ammattistarttien monipuo-liset sisällöt. Koulutusten hyvät käytännöt ilmenivät sekä yleisellä tasolla että yksilöllisten opinpolkujen hyvänä suunnitteluna ja toteutumisena.

Myönteisen opiskeluilmapiirin muotoutuminen ja sen vaikutus tuloksiin oli ilmeinen kaikkien tutkimuk-seen haastateltujen ryhmien mielestä. Opettajat ja ohjaajat olivat panostaneet koulutuksen alun ryh-mäytymiseen, minkä koettiin helpottaneen työtä lukuvuoden aikana. Hyvän ilmapiirin syiksi opiskelijat mainitsivat monenlaisia tekijöitä: kaikki mukana ole-vat ihmiset, ryhmän pienempi koko, opiskelun suu-rempi vapaamuotoisuus verrattuna peruskouluun, toiminnan konkreettisuus tai rauhallisuus, ohjelma ja opettajan ominaisuudet.

Tulevaisuuden haasteetTutkimuksessaan Aini-Kristiina Jäppinen löysi myös neljä haastetta, joihin on etsittävä ratkaisut kokeilun vakinaistuessa:

1. opiskelijoiden elämänhallinnan tukemi-nen ja heterogeenisuus

2. kokeilujen integroiminen organisaatioon

3. yksilöllisten opinpolkujen toteuttamisen organisatoriset rajoitukset

4. työelämään tutustuminen ja valmentau-tuminen

Jäppisen mukaan ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan moniammatillista asiantuntijuutta ja eri toimijoiden tii-vistä yhteistyötä. Haasteet liittyvät niin moniin, usein ammattistartin ulkopuolisiin tekijöihin, että ne eivät ole vain yksin startin henkilöstön ratkaistavissa.

Oppilaiden elämänhallinnan tukeminen oli yksi ko-keilujen haastavimmista asioista. Erityisesti hen-kilöstöltä se vaati paljon voimavaroja. Elämisen ja opiskelun taitojen tukemista vaikeutti juuri ryhmien heterogeenisuus; tyypillistä ammattistarttilaista ei ole. Yksi käytetyimmistä apukeinoista elämänhallin-

Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun vaikuttavuudesta tehtiin Jyväskylän ammattiopiston koordinoimana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella seurantaselvitys vuosina 2007 – 2009. Tänä aikana laadittiin kaksi julkaisematonta ja etupäässä kokeilussa mukana olleille toimitettua kokeiluraporttia 31.1.2008 ja 31.10.2008. Loppuraportti - Onnistujia opinpolun siirtymissä - valmistui lokakuussa 2009. Tutkimuksen suoritti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti, akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppinen.

»»

24

STARTIN TEKIJÄT

1 mukana 35 koulutuksen järjestäjän tiedot 2 sarakkeen tietoja ei voitu laskea puuttuvien havaintojen takia 3 muutaman koulutuksen järjestäjän tiedot puuttuvat

tataitojen omaksumisessa olivat opiskelijahuollolliset palvelut ja toimenpiteet. Palvelujen saatavuus vaih-teli kuitenkin suuresti oppilaitoksesta toiseen ja jopa saman organisaation sisällä.

Uusien toimintamuotojen juurruttaminen oppilai-toksen kulttuuriin vaatii aina työtä ja aikaa. Myön-teisen integraation saavuttamiseksi onkin huomio-ta kiinnitettävä ulkoisiin tai fyysisiin olosuhteisiin, tiedotukseen, resursointiin sekä hyvin toimivaan yhteistyöhön ammattiopettajien ja organisaation johdon kanssa.

Kokeilun vakinaistuessa tulee työssäoppimiseen valmentautumisen käytänteitä ja niille asetettuja tavoitteita arvioida uudelleen. Tässä on huomioitava opiskelijoiden realistiset edellytykset. Kokeilun aika-na työelämään tutustumisen ja valmentautumisen muodot hakivat monessa paikassa vielä uomaan-sa. Myös alueelliset reunaehdot ja niihin kytkeytyvä sopivien työpaikkojen määrä ja laatu rajoittivat työ-elämään tutustumista. Oppilaitoksen koulutusalojen määrä ja tätä kautta olemassa olevien työelämäver-kostojen monipuolisuus tai yksipuolisuus asettivat nekin omat rajoituksensa.

Osa laajempaa kokonaisuuttaJo kokeiluvaiheessa ammattistartti oli lunastanut oman paikkansa perusopetuksen ja ammatillisen

koulutuksen nivelvaiheessa. Tämä tuli tutkimukses-sa selvästi esille niin haastatellun henkilöstön kuin myös monien vanhempien kommenteista.

Tulevaisuutta ajatellen ammattistartin tarpeen koet-tiin mahdollisesti kasvavan joillakin alueilla jopa liian suureksi olemassa oleviin resursseihin nähden. Am-mattistartin ulkopuolelle oli nimittäin jäämässä yhä enemmän nuoria, joiden koettiin olevan erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa. Heidän tarpeisiinsa vastaaminen lienee seuraava suuri haaste ammat-tistartin vakinaistamisen jälkeen.

Kokonaisuutena ammattistartin nähtiin olevan osa laajempaa ohjauksellista kokonaisuutta. Se palveli nuoren tarpeita aikuisuuteen kasvamisen murros-vaiheessa. Ammattistartin koettiin myös vastaavan joihinkin sellaisiin tarpeisiin, jotka olivat sidoksissa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, kuten kou-lutustakuuseen tai nuorten maailmankuvan muo-dostumiseen. n

Mika Salonen

n Loppuraportti pohjaa osin kahteen julkaisemat-tomaan kokeiluraporttiin. Aiempien raporttien tu-losten yhteenvedot ovat nähtävissä osoitteessa www.edu.fi ammatillisen koulutuksen ja ammatti- startin otsikoiden alla.

Ammattistarttien opiskelijoiden, jatko-opintoihin siirtynei-den ja koulutuksen järjestäjien kokonaisopiskelijamäärät

n A

ini-

Kris

tiin

a J

äp

pin

en

20

10

kokonaismäärä naisopiskelijat miesopiskelijat osuus

kokonaismäärä naisopiskelijat miesopiskelijat osuus

kokonaismäärä naisopiskelijat miesopiskelijat osuus

734 340 394 1,1 %

974 465 471 1,3 %

1069 1

455 611 1,6 %

AMMATTI- STARTTI

SIIRTYNEET KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ

LUKUVUOSI OPISKELIJAT

20

06

- 2

00

72007 -

2008

2008 -

2009

501 224 277 69 %

700 291 341 72 %

- 2

- - arvio: hieman alle 70 %

77 035 29 453 31 914

84 16035 29337 441

62 960 3 25 46128 321

25

STARTIN TEKIJÄT

Ammattistartin uutisointi on kokeilun aikana ollut vilkasta. Seuraavassa valittuja makupaloja eri tie-dotusvälineistä.

maistiaisiaMEDIAOpiskelupaikka etsitään Ammattistartissa vaikka väkisin. (Turun tienoo, 14.8.2008)

Suurilla paikkakunnilla kuten Jyväskylässä oman alan etsimistä helpottaa ammikoulutusvaihtoehtoihin perustuva vuoden kestä-vä ammattistartti. (YLE Keski-Suomi, 2.9.2009)

Ammattistartti tarjoaa jatkopaikan kaikille Imatralla. (Etelä-Saimaa, 1.9.2009)

Ammattistartti-kurssilla nekin, jotka ovat jo koettaneet jotain alaa, voivat löytää uuden mahdollisuuden. (Savon Sanomat, 17.9.2007)

Entisen peruskoulun kymppiluokan sijaan omaa paikkaansa etsi-vät hakeutuvat ammattikoulun ammattistartti-linjalle. (Etelä-Saimaa, 18.8.2009)

Ammattistartti on monelle nuorelle peruskoulun jälkeen tehokas pelastusrengas – liki kaikki osallistuneet ovat saaneet opiskelu-paikan joko ammattioppilaitoksesta tai muualta. (YLE Uutiset, 2.9.2009)

Ammattistartti antaa nuorelle lisäaikaa miettiä valintojaan, mutta siitä on muutakin hyötyä. (Turkulainen, 7.10.2009)

Kymppiluokka on tuttu juttu, mutta mikä se ammattistartti on? (Kouvolan Sanomat, 22.1.2010)

Ammattistartti on haaste myös ammatti-instituutin yhteistyö-kumppaneille eli eri alan yrityksille, jossa opiskelijat käyvät tutus-tumassa työelämään. (Turun Sanomat, 17.6.2008)

Ammattistartin tarkoitus on kohottaa nuoren itsetuntoa ja antaa startti omalle uralle. (Kaleva, 16.5.2006)

Ammattistartin 63 hakijasta 14 onnekasta pääsi aloittamaan opintonsa. (Keski-Uusimaa, 29.8.2009)

Nästa hösten tas ingen in till Yrkesstarten. Synd, tycker de som går linjen nu. (Vasabladet, 19.1.2010)

Rapin suomenmestari sai ammattistartista kipinän puualalle. (Raksanuoret, 1/2009)

Ammattistartti on oman alan etsimistä sekä työelämään ja kou-lutukseen perehtymistä. Se myös kohottaa itsetuntoa ja auttaa opiskelu- ja elämäntaitojen hallinnassa. (Helsingin Sanomat, 10.7.2009)

Pyyhettä ei silti kannata heittää kehään. Opiskelupaikkoja saattaa vielä vapautua, ja esimerkiksi Etelä-Karjalan ammattiopistossa voi sekä Imatralla että Lappeenrannassa tutustua eri aloihin am-matilliseen perustutkintoon ohjaavan ja valmistavan koulutuksen eli ammattistartin myötä. (Paikallislehti Joutseno, 26.3.2008)

Ammattistartista ensiapua. (Kansan Uutiset, 24.7.2009)

26

HYV

ÄT K

ÄYTÄ

NN

ÖT

mal

leja

mat

kan

varr

elta

27

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Siirtyminen ammattistarttiinNivelvaiheen siirtymät ovat aina opiskelijan kannalta kriittisiä. Jotta jokaiselle nuorelle löytyisi sopiva opiskelupaikka, on näihin siirtymiin kiinnitettävä huomiota. Oikein kohdennettu riittävä tiedottaminen, toimiva alueellinen moniammatillinen yhteistyö ja joustavat siirtymät ammattistarttiopintoihin takaavat sen, että mahdollisimman moni nuori saa perusopetuksen jälkeen opiskelupaikan.

Koulutuksen nivelvaiheen haasteina ovat erityisesti perus-opetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö ja tiedonsiirto. Ammattistarteilla yhteistyö on jo kokeilun aikana muotoutunut toimivaksi ja opiskelun kannalta tarpeellisten tietojen siirtymi-nen on ollut sujuvaa.

Hyvien käytäntöjen ensimmäisessä osiossa esitellään erilai-sia valintaprosessimalleja sekä esimerkkejä ammattistartin tiedottamisesta.

28

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Jos lukujärjestyksessä on kou-lu- tai työelämäkokeilua, pyritään yhdeksäsluokkalaisille järjestä-mään ohjelmaa, josta he saisivat käsityksen ammattistarttiin liitty-vistä opinnoista. He voivat tehdä esimerkiksi ammattistarttilaisten alkuvaiheessa tekemiä amma-tinvalintaan ja omiin vahvuuksiin liittyviä tehtäviä.

Huhtikuussa yhteishaun jälkeen perusasteen oppilaanohjaajien kanssa keskustellaan nuorista, joiden ammatinvalinta on vielä epäselvä ja niistä, joiden realis-tiset mahdollisuudet yhteisvalin-nassa ovat heikot. Kesäkuussa yhteisvalinnan tulosten saavuttua selvitetään, ketkä ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Usein tieto tulee alueen peruskoulujen oppilaanohjaajilta, joiden kanssa yhteistyö tähän aikaan on erit-täin tiivistä. Jos jostain koulusta ei tietoa saada, tehdään vielä tarkistushaku KOULUTA-järjes-telmästä. Tämän jälkeen heihin otetaan yhteyttä ja muistutetaan vielä ammattistarttivaihtoehdosta ja siihen hakemisesta.

Ammattistartin valintaprosessi

Salon seudun ammatti-opisto käy esittelemässä koulutustarjontaansa alu-

een 9. luokkien oppilaille marras-joulukuussa. Tässä yhteydessä kerrotaan myös ammattistartista. Päättöluokkalaisten vanhemmille vaihtoehdosta kerrotaan tammi-kuun vanhempainilloissa.

Peruskoulujen oppilaat vieraile-vat ammattistartilla joko avoimi-en ovien yhteydessä tai erikseen sovittuna aikana, lähinnä tammi-helmikuussa. Tähän pari tuntia kestävään vierailuun osallistuvat vain ne, jotka ovat kiinnostuneita ammattistarttivaihtoehdosta, ei siis koko luokka. Jos on tarvetta pidemmälle tutustumiselle, voi-daan sopia koulukokeilusta, joka toimii samalla tavoin kuin muillakin ammattiopiston aloilla. Peruskou-lun opinto-ohjaaja ottaa silloin yh-teyttä opiston opinto-ohjaajaan, joka hoitaa koulukokeilut keski-tetysti. Yleensä kokeilu kestää päivän, jolloin kokeilijat saavat seurata opetusta ja mahdolli-suuksien mukaan tehdä samoja tehtäviä kuin ammattistarttilaiset.

Ammattistartin valintaprosessin esittelyn voi oikeas-taan aloittaa jo siitä, kun peruskoulun päättävä oppilas ensi kerran kuulee tästä mahdollisuudesta.

Kaikki ammattistartille hakeneet haastatellaan. Periaatteena Sa- lossa on, että myös kesken lukuvuotta startille hakeneet haastatellaan, vaikka koulutus olisi täynnä. Haastattelussa on hyvä mahdollisuus kertoa myös täydennyshausta ja muista vaih-toehdoista, kuten TE-toimiston tarjoamista palveluista. Valituille ja varasijoille päätyneille ilmoitetaan valintatuloksista heinäkuussa.

Ennen opiskelun aloittamista tar-kistetaan vielä ammattistarttiin va-littujen tilanne. Täydennyshaussa opiskelupaikan saaneiden tilalle otetaan opiskelijoita varasijoilta. Tässä vaiheessa haastatellaan myös ne hakijat, joiden hakemuk-set ovat saapuneet hakupäivän jälkeen. n

LisätietojaKrista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi

Mervi Leino, projektikoordinaat-tori, mervi.leino@sskky.fi

HELMI-MAALISKUU

9-luokkalaisten vierailut ja koulukokeilut

ammattistartissa

MARRAS-JOULUKUU

Ammattistartin esittely- tilaisuudet 9-luokkalaisille

TAMMIKUU

Ammattistartin esittely 9-luokkalaisten

vanhempainilloissa

ELO-MAALISKUU

Ammattistartin opis- kelijoiden joustava

siirtyminen ammatillisiin perustutkintoihin

HUHTIKUU

Nivelvaiheen tiedonsiirto perusasteen oppilaan-

ohjaajien kanssaKESÄKUU

Jälkiohjaus yhteis- valinnassa ilman

opiskelupaikkaa jääneille

KESÄ-HEINÄKUU

Ammattistartin valinta-haastattelut ja valituille

ilmoittaminen

ELOKUU

Ammattistartti alkaa elokuun puolivälissä samaan aikaan

ammattiopiston muun koulutuksen kanssa

ELO-JOULUKUU

Ryhmän täydentäminen varasijoilta sekä väärän

valinnan tehneiden opiskelijoiden joukosta

Ammattistartin vuosikello(ammattistartin ohjaaja Sini Kuusela)

29

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

star

tin sä

häkä

t!

Jyväskylän ammattiopis-tossa voi opiskella ammat-tistartin lisäksi myös pe-

rusopetuksen lisäopetuksessa (Oksa-koulutus), mikä on mah-dollistanut yhteisen haku- ja valin-taprosessin. Jyväskylän seudulla nivelvaihekoulutuksiin on hakenut vuosittain noin 250 nuorta, joten yhteinen valinta on ollut järkevä yhteistyön malli.

Ammattistarttiin ja kymppiluo-kille hakeneet nuoret kutsutaan haastatteluun ja osaamiskartoi-tukseen. Suurin osa haastatte-luista sijoittuu heinä-elokuun vaih-teeseen. Haastattelut tehdään parityönä niin, että haastattelijoi-na ovat sekä ammattistartin että Oksa-koulutuksen työntekijät. Yhden päivän aikana haastatte-luja tekee 2 – 4 työparia ja yhteen haastatteluun on varattu aikaa noin 45 minuuttia.

Rytmitetty aloitusJyväskylässä kolmen ammattistarttiryhmän aloitukset on rytmi-tetty, jotta voitaisiin vastata olemassa oleviin tarpeisiin. Ensim-mäinen ammattistarttiryhmä aloittaa opiskelunsa elokuun aikana. Siihen on ohjautunut 20 pääasiassa suoraan peruskoulusta tu-levaa nuorta. Syyskuussa aloittavaan samankokoiseen ryhmään tulee nuoria, joiden jatko-opintotaival ei ole alkanut suotuisasti. Tammikuussa on aloitettu tarvittaessa vielä kolmas ryhmä, johon ovat hakeneet esimerkiksi puolivuotisen talouskoulun päättäneet tai TE-toimiston koulutukseen ohjaamat nuoret.

LisätietojaPaula Rossi, Jyväskylän ammattiopisto, paula.rossi@jao.fi Mia Kärkkäinen, Jyväskylän ammattiopisto, mia.karkkainen@jao.fi

Vaikka ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan kou-lutukseen voi siirtyä joustavasti lukuvuoden jo alettua, suuri osa uusista opiskelijoista hakee ammattistartille kesällä yhteishaun tulosten saavuttua. Haku- ja siihen liittyvää haastatteluprosessia voi tehdä myös keskitetysti muiden nivelvaihekoulutusten kanssa. Jossain yhteydessä jo kulunut sanonta ”ketään ei jätetä” saa tässä mallissa uuden konkreettisen merkityksen.

Nivelvaiheen koulutuksiin hake-vien perusopetuksen aineiden osaaminen kartoitetaan, jotta saadaan selvyys, kumpi koulu-tuksista on nuorelle ensisijainen vaihtoehto. Osaamiskartoitus ei siis karsi hakijoita vaan tukee koulutusvalintaa. Kartoituksen tekevät lisäopetuksen opettajat matematiikassa, äidinkielessä, ruotsissa, englannissa ja yhteis-kunnallisissa aineissa.

Haastattelutilanne on mitä suu-rimmassa määrin ohjaustilanne, jossa hakijalle pyritään löytämään paras mahdollinen jatkoväylä. En-sisijaisesti haastatteluvaiheessa panostetaan täydennyshakuun ja peruutuspaikkojen löytämi-seen. Tarvittaessa hakija voidaan ohjata muihin alueen nivelvaiheen koulutuksiin tai esimerkiksi työ-harjoitteluun.

Suuren opiskelijamäärän haas-tatteleminen ja testaaminen vaa-tii työaikaresursseja yhteistyön molemmilta osapuolilta. Haas-tattelu- ja kartoitustilanteeseen ovat osallistuneet ammattistartin kahden opinto-ohjaajan lisäksi li-säopetuksen aineenopettajat ja opinto-ohjaajat. n

LisätietojaPaula Rossi, opinto-ohjaaja, paula.rossi@jao.fi

Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja, mia.karkkainen@jao.fi

Yhteistyöllä ammattistartille

startin sähäkät!

30

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Edellisellä sivulla kerrotaan Jyväskylän ammatti-opiston ammattistarttiryhmien ja perusopetuksen lisäopetuksen yhteisestä hausta. Eri koulutuksen

järjestäjien välisestä yhteistyöstä on Pirkanmaallakin kum-munnut ajatus tiiviimmästä yhteistoiminnasta erityisesti nivelvaiheen koulutuksiin haussa.

Ongelmaksi on edellisinä vuosina koettu se, että yhteis-haussa paikatta jääneet nuoret ovat hakeneet kesällä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Osin myös sellaisiin kou-lutuksiin, jotka eivät ole olleet heille lainkaan sopivia. Kun lisäopetusryhmiä ja ammattistarttiryhmiäkin alueella on useita, on selvää, miten paljon päällekkäistä työtä on jou-duttu tekemään. Ongelman ratkaisemiseksi syntyi ajatus ammattistarttikeskuksesta.

Ammattistarttikeskus-projektin tavoitteena on luoda Pir-kanmaalle ammattistarttitoimintaa ohjaava ja koordinoiva keskus, jonka yhtenä toimenpiteenä on hakuprosessiin liittyvien toimintojen yhtenäistäminen eli ns. yhden luukun malli.

Mallin ensimmäinen konkreettinen tulos on yhtenäinen hakulomake, jolla nuori voi hakea yhteishaun tapaan kol-men eri koulutuksen järjestäjän ammattistarttiin Pirkan-maan alueella. Yhtenäishakuun liittyy kiinteästi myös am-mattistarttien profilointi. Käytännössä ainakin Tampereen ammattistartit ovat jo luontevasti muotoutuneet hieman erilaisiksi sisällöltään ja opetusmuodoiltaan muodostaen näin osin toisiaan täydentävän koulutusverkon. Profiloi-tumista kehitetään myös ammattistarttikoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen välille, jotta nivelvaiheen nuoret päätyisivät juuri heidän tarpeisiinsa parhaiten vas-taavaan koulutukseen. Yhteistyötä ammattistarttien ja lisäopetuksen välillä tiivistetään syksyllä 2010 järjestettä-vällä ensimmäisellä yhteisellä hakutilaisuudella. n

LisätietojaSonja Ahonen, projektipäällikkö, ammattistartin opettaja, sonja.ahonen@pirko.fi

Eija Heurlin, projektin vastuullinen hoitaja, opettaja ja ryhmänohjaaja, ammattistartti, eija.heurlin@tampere.fi

Ammattistarttikeskus

Pirkanmaan alueella käytännön yhteistyötä on hakuprosessin tiimoilta tehty koko kokeilun ajan. Opiskelijan kiinnostusten tai vaikkapa asuin-paikan mukaan on hakijoille suositeltu sopivaa ammattistarttiryhmää. Alueella, jossa ryhmiä toimii useampi, tämä on mahdollista.

Koulutusta henkilökunnalleAmmattistarttia voi integroida oppilaitokseen monin tavoin. Seinäjoella ammattistartti järjestää koko henkilökunnalle koulutuksen yhteistoiminnalli-sesta oppimisesta ja erilaisten oppijoiden kohtaamisesta. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää lukiseminaareja ryh-mänohjaajille.

LisätietojaVirpi Lammassaari, Koulutuskeskus Sedu, virpi.lammassaari@sedu.fi

Sähköinen hakuRaahen ammattiopiston ammattistartille voi hakea myös sähköisesti lähettämällä opiston www-sivuilta löytyvän lomakkeen sähköpostin liittee-nä. Allekirjoitetun paperiver-sion voi lähettää myöhemmin postitse tai tuoda mukanaan kesällä ammattistartin haas-tatteluun.

LisätietojaEeva-Kaija Sassali, Raahen ammattiopisto, eeva-kaija.sassali@raahenao.fi

31

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Osa ammattistartilla opis-kelevista on nuoria, jotka aloittivat jo toisen asteen

opintonsa ammatillisessa pe-ruskoulutuksessa, mutta valittu ala osoittautuikin jostain syystä vääräksi. Osalla taas tutkintoon johtavan koulutuksen haasteet olivat vielä liian kovat.

Epäsäännöllinen opiskelu johtaa usein siihen, että opiskelija jää jälkeen opiskeltavista sisällöistä. Jämsän ammattiopistossa ovat opiston kuraattori ja opinto-ohjaajat pyrkineet tehostamaan sellaisten opiskelijoiden ohjausta, joilla jo opintojen alkuvaiheessa on kertynyt turhia poissaoloja. Räs-tiin jääneitä opintoja voi suorittaa ohjatusti PAMM-rästipajalla.

Kaikille ei rästipajakaan riitä. Silloin on syytä katsastaa muita vaihto-ehtoja. Kun huoli opiskelun vaike-uksista herää, ottaa ryhmäohjaa-ja yhteyttä opiston kuraattoriin tai opinto-ohjaajaan. Yhteydenotto toimii myös toisin päin. Ensim-mäisenä toimenpiteenä on keskustelu opiskelijan ja hä-

nen huoltajansa kanssa. Jo tällöin ammattistartti

esitetään yhtenä vaih-toehtona.

Kun ammatt istart in opinto-ohjaajan kanssa

on keskusteltu

Keskeytyneestä pe-rustutkinnosta am-mattistartille:1. Ryhmäohjaaja ottaa yh-

teyttä kuraattoriin tai opis-kelijan opinto-ohjaajaan. Käytäntö toimii myös toi-sin päin.

2. Kuraattori ja/tai opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja huoltajaan. Keskustellaan opiskelun ongelmista ja ammatti-starttivaihtoehto esite-tään opiskelijalle.

3. Kuraattori tai opinto-ohjaaja ottaa yhteyden ammattistartin opinto-ohjaajaan. Keskustellaan mahdollisesta siirtymises-tä ammattistartille.

4. Kuraattori tai opinto-ohjaaja käyvät yhdessä opiskelijan kanssa tutus-tumassa ammattistarttiin. Keskustellaan mahdolli-sesta siirtymisestä.

5. Opiskelija haastatellaan ja hänen taustatietonsa kar-toitetaan. Painotetaan si-toutumisen ja motivaation merkitystä.

6. Otetaan yhteys huoltajiin ja täydennetään hakulo-make.

7. Siirretään opiskelija am-mattistartille ja hänelle laaditaan HOPS.

8. Uusi opiskelija tutustute-taan ryhmään.

9. Opinnot ammattistartilla alkavat HOPS:n mukai-sesti.

mahdollisuudesta siirtyä am-mattistartin puolelle, voi opiske-lija käydä tutustumassa starttiin. Opinto-ohjaaja tai kuraattori voi osallistua myös tutustumiseen, ja tutustumisjakson jälkeen kes-kustellaan yhdessä mahdollises-ta siirtymisestä.

Opintoihin sitoutumista ja opis-kelumotivaation kehittämistä ko-rostetaan heti uuden opiskelijan haastatteluvaiheessa. On tär-keää, että yhteiset pelisäännöt ovat tiedossa alusta alkaen.

Opiskelijan huoltajaan ollaan yh-teydessä koko siirtoprosessin ajan. Hän on mukana ensimmäi-sistä ohjauskeskusteluista lähti-en. Myös haastatteluvaiheessa huoltaja on mukana. Tällöin voi-daan vielä täydentää hakulo-makkeen tietoja. Ammattistart-tiopintojen aikana huoltajaan pidetään yhteyttä säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa vähän use-amminkin. n

LisätietojaMarjut Reinilä, ammattistartin opinto-ohjaaja, marjut.reinila@jao.fi

Siirtyminen perustutkinnosta

Mitä tehdä, kun aamut alkavat liian aikaisin tai kun opiskelu ei ole yhtään sellaista, mitä kaverit olivat kertoneet ja mitä itse oli kuvitellut?

starttiin

32

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tuleville opiskeli-joilleTiedottamisen ensisijainen koh-deryhmä ovat mahdolliset tule-vat ammattistartin opiskelijat ja heidän huoltajansa. Erityisesti tiedottaminen on kohdistettu peruskoulun päättäville opiske-lijoille. Useilla paikkakunnilla am-mattistartin henkilöstö on käynyt kertomassa koulutuksesta opin-to-ohjauksen tunneilla. Joissain esittelyn on tehnyt perusopetuk-sen opinto-ohjaaja.

Savon ammatti- ja aikuis-opiston ammattistartissa on käytössä toimenpideohjelma, jonka mukaisesti ammattistartin opettaja ja kolme opinto-ohjaajaa käyvät esittelemässä koulutusta Kuopion ja ympäristön kuntien kaikille 9. luokkalaisille. Esittely-kierroksella on tavoitettu arviolta yli tuhat peruskoululaista.

Hyvä tiedotuskanava ovat myös alueelliset koulutusmessut, joissa esittäytyminen tavoittaa suuren osan alueen yläkoululaisista. Kuo-piossa BeStep-koulutusmessuilla käy vuosittain 2500 – 3000 alu-een yläkoululaista ja heidän van-hempaansa. Savon ammatti- ja aikuisopiston ammattistartti on osallistunut messuille kokeilun alusta alkaen, ensimmäisinä vuosina omalla osastollaan ja myöhemmin yhdessä muiden nivelvaihekoulutusten kanssa.

Messuilla esiintymisen ja siihen valmistautumisen voi kätevästi liittää ammattistartin opintoihin. Kuopiossa opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja te-kemässä esittely- ja markkinoin-timateriaalia sekä esittelemässä koulutusta itse messuilla.

Peruskoulun päättävien luokkien vanhempainillat ovat myös hyvä tilaisuus esitellä uutta koulutusta.

Huoltajilla on tällöin mahdollisuus kysyä suoraan startin henkilös-töltä mieleen tulleita kysymyksiä. Samalla on helppo tiedustella huoltajilta, miten ammattistartin tiedotus on toiminut.

Tietoa myös muilleOpiskelijoiden ja huoltajien li-säksi tietoa ammattistartista on levitettävä myös muille sidos-ryhmille. Tärkeimpänä ryhmänä ovat opinto-ohjaajat. Alueellisilla koulutuspäivillä esittäytyminen on suositeltava tapa tehdä kou-lutusta tunnetuksi alueen opinto-ohjaajille.

Kuopiossa parhaimmaksi malliksi on osoittautunut opinto-ohjaajille, kuraattoreille, työvoimaneuvojil-le ja ammatinvalintapsykologeil-le suunnatut tiedotus- ja yhteis-työtilaisuudet. Yhtenä iltapäivänä on esitelty ammattistartin lisäksi perusopetuksen lisäopetuksen,

monet kasvot

Tärkeänä tiedonvälityskanavana ammattistartin kuulumi-sista ovat olleet henkilöstön ja oppilaitosten verkostot. Markkinointia ja ammattistartin tunnettavuuden lisäämistä voi kuitenkin tehdä monin eri tavoin.

TIEDOTTAMISEN

33

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä maahanmuuttajakoulutusten anti. Koulutusten esittelyjen lisäk-si osallistujille ovat tulleet tutuksi myös nuorille tarkoitetut työvoi-mapalvelut. Tilaisuuden lopuksi paikalla olijoilla on ollut vielä tilai-suus yhteisiin keskusteluihin.

Savon ammatti- ja aikuisopiston toimenpidemallissa on markki-noinnin avuksi kehitetty myös opinto-ohjaajille jaettu opo-kas-si. Ammattistartin logolla koris-teltuun kassiin on kerätty tietoa ammattistartista ja vielä muka-vaksi lisäksi ammattistartin mai-nospaita. n

LisätietojaSeija Ojala, ammattistartin opettaja, seija.ojala@sakky.fi

Tiedottaminen HyvinkäälläHyria Hyvinkään (entinen Hyvinkään taidekoulu) ammat-tistartin opettajien ja heidän yhteistyöverkostojensa työssä on noussut esille tarve kehittää erityisesti ammattistartin markkinointia ja tiedotusta. Tavoitteena on ollut lisätä kou-lutuksen tunnettavuutta ja tiedottaa myös Hyvinkään startin erikoispiirteistä. Ammattistartti on painottunut taidekoulun yksikössä erityisesti taideaineisiin, joten hakijoiden pitää olla starttiin hakiessaan niistä kiinnostunut ja valmiita niitä myös opiskelemaan.

Markkinoinnin pääkohderyhminä ovat Hyvinkään ja Riihimä-en peruskoulut ja niiden oppilaat. Koulutuksesta on tiedotet-tu lisäksi alueen yhteisissä seminaareissa ja opinto-ohjaajien tapaamisissa.

Koulutuksen tunnettavuutta on lisätty Hyria koulutus Oy:n www-sivuja kehittämällä ja luomalla koulutuksesta uusi esite hakulomakkeineen. Koulutustilaisuuksissa ja nuorten koh-taamispisteissä jaetaan flaijeria, jossa kerrotaan ammatti-startin verkkosivuista ja tekstiviestipalvelusta, jonka kautta saa omaan matkapuhelimeen hakuohjeet ja muistutuksia hakuajoista. Verkkosivuilla on tarjolla elämyksellinen kou-lutushaku, ja siellä voi täyttää sähköisen hakulomakkeen. Lisäksi tiedottamisen tukena tullaan hyödyntämään sosi-aalista mediaa, jonka kautta välitetään videoita ja muuta havainnollista aineistoa koulutusvaihtoehdoista.

Hyvinkään ja Riihimäen alueen yhdeksäsluokkalaisille tarkoi-tetuilla Klick-opintomessuilla ammattistartti on ollut vuosittain esillä. Messuilla käy vuosittain yli tuhat vierasta, joten ne ovat hyvä paikka esitellä starttia

Markkinoinnin ehkä tärkeimmälle kohderyhmälle, mahdolli-sille tuleville opiskelijoille, paras tapa tutustua ammattistarttiin on vierailukäynti. Pääasiassa tutustumiskäynnit on keskitetty opiston avoimien ovien päiviin, jolloin muiden koulutusten lisäksi vierailijoille kerrotaan myös ammattistarttivaihtoeh-dosta. Parhaimmassa tapauksessa hyvin onnistunut vierailu helpottaa nuoren siirtymistä ammattistarttiin. n

LisätietojaSari Vivolin, ammattistartin vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, sari.vivolin@hyria.fi

34

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ohjaus- ja tukitoimet ammattistartillaOhjauksen ja erilaisten yksilöllisten tukitoimien merkitys koros-tuu ammattistartissa. Omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien löytäminen voi olla nuorelle yksin vaikeaa. Siksi elämänhal-linnan ja urasuunnittelun tukemiseksi tarvitaan osaavaa ja innostavaa henkilöstöä sekä toimivaa oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä.

Seuraavilla sivuilla on malleja ohjauksen eri muodoista, henki-lökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta, oppilaitoksen ja kodin välisestä yhteistyöstä sekä opiskelijan elämänhallinnan ja päätöksentekotaitojen kehittymisen tukemisesta.

35

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Turun ammatti-instituutin kahdessa ammattistarttiluo-kassa on toiminut yhteinen

ohjaaja lokakuun 2008 puolivälis-tä alkaen. Ohjaajan työnkuvaan on lukuvuoden aikana kuulunut opiskelijoiden tukemista ja ohja-usta monessa muodossa.

Erityisesti lukuvuoden alussa oh-jaaja pyrkii edistämään luokkien ryhmäytymistä erilaisten toimin-nallisten menetelmien kautta; ohjaajan opastuksella ryhmät te-kevät paljon tutustumista ja itse-tuntemusta edistäviä harjoituksia esimerkiksi sosiodraaman avulla. Näissä tilanteissa ammattistartin ohjaaja on toiminut ryhmän ve-täjänä.

Koulukokeilujen järjestäminen ja niiden seuraaminen ovat myös osa ohjaajan työtä. Lisäksi ohjaaja on opiskelijan tarpeen mukaan tukena työhöntutustumispaikkaa etsittäessä, sopimusta kirjoitetta-essa sekä käy työhöntutustumis-paikoilla seuraamassa opiskelijoi-den työjaksojen sujumista.

Opiskelijan yksilöohjaus on moni-puolista opiskelijan tukemista ar-kipäivän askareissa ja ongelmis-sa. Ohjaaja voi esimerkiksi auttaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä eri paikkoihin opintososiaalisissa pul-matilanteissa. Henkilökohtaisten haastattelujen kautta ohjaaja käy läpi opiskelijan elämänhallintaan

liittyviä asioita sekä selvittää opiskelijan tilannetta uravalin-nan suhteen. Haastattelut ovat pohjana yhteisvalintaprosessis-sa, jossa ohjaaja on mukana. Keskustellen ratkaisu- ja voima-varakeskeistä työmenetelmää käyttäen ohjaaja pyrkii yhdessä opiskelijan kanssa löytämään opiskelijan omat vahvuudet ja ratkomaan hänen arkeaan hait-taavia ristiriitoja.

Yhteisvalinnan tulosten julkaisun jälkeen ohjaaja on yhteydessä ammattistartin opiskelijoihin ja auttaa ilman opiskelupaikkaa jääneitä löytämään opiskelu-paikan. Ohjaaja seuraa myös ammattistarttilaisten opintojen sujumista ammattistarttivuoden jälkeen. Ohjaaja tukee oppilasta tarpeen vaatiessa vielä amma-tillisten perusopintojen alkuvai-heessakin. n

LisätietojaAuli Tirkkonen, ammattistartin opettaja, auli.tirkkonen@turkuai.fi

Ohjaajan toimenkuva

Ohjaajan toimenkuva:

1. Osallistuminen am-mattistartin hakupro-sessiin.

2. Opiskelijoiden tuke-minen ja ohjaaminen oppitunneilla.

3. Toimiminen ryhmän vetäjänä ryhmäyty-mispäivinä.

4. Osallistuminen HOPS-keskustelui-hin.

5. Koulukokeilujen järjestämiseen ja seuraamiseen osal-listuminen.

6. Opiskelijan tukemi-nen työssäoppimi-seen valmentautumi-sen prosessissa.

7. Opiskelijan yksilö- ohjaus.

8. Ammattistartin esit-teleminen perus-koulun päättäville luokille.

9. Osallistuminen esit-teiden ja raporttien laatimiseen.

10. Ammattistartin opiskelijoiden jälkioh-jaukseen osallistu-minen.

11. Ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyneen opiskelijan ohjaaminen tarvitta-essa.

,,

,,opiskelijan tukemista arkipäivän askareissa ja ongelmissa

36

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartil la eriyttä-misen tarve korostuu, koska ryhmät ovat kovin

heterogeenisia ja opintopolut yksilöllisiä. Valkeakosken am-matti- ja aikuisopiston startin opettaja-ohjaaja -mallissa toimii opetusvastuun jakamisen peri-aate. Luokkaopetuksessa opet-taja ei ole aina se, joka opettaa ja ohjaaja se, joka avustaa; mo-lemmat opettavat ja avustavat tasavertaisesti. Myös silloin, kun opiskelijoiden asioiden hoitami-nen vaatii toimistossa istumista, työparin toinen osapuoli hoitaa ryhmän.

Erityinen etu työparimallista on tutustuttaessa eri ammattialoihin. Joidenkin ammattialojen osas-

tonjohtajienkin toivomuksena on ollut, että ryhmän kanssa olisi myös ryhmän ohjaaja tai opetta-ja. Vierailuja voidaan järjestää sa-manaikaisesti myös useampaan kohteeseen kuin yhden opetta-jan mallissa. Koulukokeilujenkin aikana ammattistartin henki-löstön apu on tarpeen, etenkin työsalissa opiskeltaessa. Kun ohjaaja on mukana tutustumisis-sa ja kokeiluissa, voi hän ohjata tutustumista, kun ammattialan opettajalla on kädet täynnä työ-tä muiden opiskelijoiden kanssa. Vaihtoehtona on, että esimerkiksi seuraavia työtehtäviä odotelles-saan opiskelijat vain istuskelisivat tylsistyneinä. Ohjaajan mukana olo vähentää myös järjestyshäi-riöitä.

opettajuusRyhmänohjaajalla on päävastuu ryhmästä, vaikka molemmat toi-mivatkin tasavertaisesti luokas-sa ja ovat mukana opiskelijoiden arjessa. Työtehtävien suorittami-sessa huomioidaan molempien resurssit ja aikataulut. Joissain asioissa kuitenkin työt ovat jakau-tuneet niin, että toisella on suu-rempi vastuu. Esimerkiksi opetta-ja on yleensä osallistunut erilaisiin palavereihin. Myös opiskelijat on jaettu niin, että molemmille on so-vittu ne opiskelijat, joiden asioita hän hoitaa. n

LisätietojaSanna Inkinen, ammattistartin opettaja, sanna.inkinen@vsky.fi

JAET

TU

,,

,,Luokkaopetuksessa opettaja ei ole aina se, joka opettaa ja ohjaaja se, joka avustaa; molemmat opettavat ja avustavat tasavertaisesti

37

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Koulutuskeskus Agricolan rinnallakulkija työskentelee op-pilaitoksen nivelvaiheen oppilaiden tukena. Rinnallakulkijan tehtävät poikkeavat kokonaisvaltaisuutensa vuoksi koulun-

käyntiavustajan tai ohjaajan perinteisistä tehtävistä. Oppimisen tuen ja tehtävien tekemisen lisäksi hän vastaa opiskelijan psyko-sosiaalisesta tuesta.

Rinnallakulkijan tehtäväprosessin voi kuvata kolmiportaisesti:

1. Tilanteen kartoitus ja oppilaan luottamuksen saavuttaminen.

2. Oppilaan opiskelumotivaation synnyttäminen.

3. Oppimistavoitteiden asettaminen ja numeroiden korottaminen.

Luottamusta luodaan kuuntelemalla ja keskustelemalla, olemalla läsnä ja oikeasti kiinnostumalla nuoren asioista. Suurin osa nuorista kaipaa rinnalleen aikuista ihmistä, kuulijaa omille huolille. Rinnalla-kulkija oppii tuntemaan nuoren toiveet ja vahvuudet, ja hän pystyy tätä kautta motivoimaan opiskelijaa paremmin.

Rinnallakulkijan työ on usein hyvin konkreettista tukea. Hän voi kulkea koulukiusatun opiskelijan kanssa yhdessä kampusalueel-la, kunnes nuori uskaltaa liikkua alueella yksin. Rinnallakulkija on myös ohjannut opiskelijan päivärytmiä käymällä herättämässä hänet aamulla, jos opiskelijaa ei näkynyt koulussa. Hän voi myös viedä opiskelijan harrastuksiin tai ohjata tätä sosiaalisen median käytössä. Opetuksessa rinnallakulkija voi yhdistää opetettavan asian nuoren maailmaan, esimerkiksi äidinkielen oppiainetta on käsitelty poplyriikan kautta.

Hyvä rinnallakulkija on nopea reagoimaan ja hänellä on nopea muuntautumiskyky. Perusedellytyksiä ovat hyvät kommunikaa-tiotaidot ja tilanteen sääntelytaito. Vuorovaikutuksessa erityisesti oman viestinnän herkkyys korostuu. Samoin päivittäin ovat edessä viestinnän peruskysymykset: Miten viestin? Mitä viestin? Miten korjaan tilanteen nopeasti? n

LisätietojaMinna Hynninen-Tuovinen, projektipäällikkö, minna.hynninen-tuovinen@sisop.fi

Rinnallakulkija Kokemuksia Helsin-gistäHelsingin sosiaali- ja terveys- alan oppilaitoksessa ammat-tistarttiohjaaja on toiminut opis-kelijoiden apuna ja opettajien työparina kahdessa ammatti-starttiryhmässä kahtena kevät-lukukautena.

Vaikka ohjaaja tavallaan tuli mu-kaan kesken lukuvuotta, ”löysi-vät” opiskelijat hänet nopeasti. Toinen ammattistarttiryhmistä aloitti opiskelunsa vasta tammi-kuussa, joten heille oli itsestään selvää, että tällainen ihminen on olemassa ihan heitä varten. Ohjaajan persoonalla oli suu-ri merkitys siinä, että häntä oli helppo lähestyä. Ohjaaja oli paitsi kokenut nuorten kanssa toimija myös sen verran iäk-käämpi, että hän herätti luot-tamusta. Lisäksi tietty rentous helpotti lähestyttävyyttä.

Ammattistarttiohjaajan työ oli todella monipuolista jalkautet-tua opiskelijahuoltoa. Hän auttoi opiskelijoita muun muassa toi-meentulo- ja opintotukiasioissa, perheasioissa, maahanmuut-tajataustaisten opiskelijoiden passi- yms. asioimisasioissa, kutsunta-asioissa ja opiskelu-asioissa. Jalkautettua ohjaus oli aivan konkreettisesti silloin, kun hän lähti viemään opiske-lijaa pääsykokeisiin Vantaalle. Ohjaajan apu riitatilanteiden so-vittelijana ja vaikkapa aamuisin poissaoleville opiskelijoille soit-tavana patistelijana oli erittäin suuri.

Parhaiten ammattistarttioh-jaajan työtä kuvastaa hänen oma kuvauksensa: "Tavallaan semmosta arjessa mukana olemista, sellaisia pieniä päi-vittäisiä ongelmia…" Välillä hän koki olevansa opiskelijoita eri suuntiin ohjaava liikennepoliisi: "Niillä on vielä asiat sekaisin ja arki sekaisin, tarvitsevat liiken-nepoliisia." n

LisätietojaSissi Huhtala, laatu- ja kehittämistyön koordinaattori, sissi.huhtala@edu.hel.fi

Luottamusta luodaan kuuntele-malla ja keskustelemalla

,,,,

38

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

opintojen apuna

HOPSMuuttuva

Opiskelu Jyväskylän am-mattiopiston ammat-tistartilla aloitetaan noin

kolmen viikon lähijaksolla, jonka aikana käsitellään ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoi-tetta ja rakennetta. Tällä jaksolla tuodaan selkeästi esille se, että opiskelun sisältöön kuuluu myös oman opintosuunnitelman sisäl-lön laatiminen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijoita kannustetaan palautteen anta-miseen ja omien valintojen te-kemiseen muun muassa koko-amalla kuluneen viikon plussat ja miinukset nimettömille ”punaisille ja vihreille” lapuille, jotka ohjaajat lukevat ääneen kaikille.

Ensimmäisten viikkojen keskei-senä tavoitteena on myös lisä-tä opiskelijoiden itsetuntemusta ja itsetuntoa erilaisten yksilö- ja ryhmäohjausmenetelmien avulla. Itseluottamusta voivat vahvistaa myös keskusteluissa esiin tulleet eri oppimistyylit. On tärkeää avata ja huomata, että se tapa opiskel-la, joka sopii kaverille, ei välttä-mättä sovikaan minulle.

Henkilökohtaistaminen ja henki-lökohtainen opintosuunnitelma ovat tuttuja ainakin kaikille amma-tillisen koulutuksen parissa työs-kenteleville. Monelle nuorelle hops on kuitenkin vain paperi, jonka merkitys

jää epäselväksi ja etäiseksi. Ta-voitteena on, että opiskelija ym-märtää ja huomaa, miten hopsia voi käyttää muokattavana tule-vaisuuteen tähtäävänä työkaluna ja oppimisen arviointivälineenä. Opiskelijan itsetuntemuksen sekä toiveiden ja tavoitteiden kehitty-essä ja muotoutuessa hänen on hyvä huomata, että myös hänen opintosuunnitelmansa on muu-tettavissa.

Ryhmänohjausta voi käyttää henkilökohtaisten opintosuunni-telmien päivittämiseen ja esille-tuomiseen. Ryhmän hops-koos-te voidaan käydä läpi yhdessä koko ryhmässä, jolloin jokainen huomaa, miten erilaisia ne voivat olla. Samalla nuori saa mahdolli-suuden arvioida omia toiveitaan. Jyväskylässä opiskelijat ovat ottaneet yhteiset hops-sessiot omikseen, eikä kukaan ole kiel-täytynyt niistä.

Opiskelijan tukiverkoista perhe lienee se tärkein. Vanhempien ja kodin tuki on menestyksek-kään opiskelun edellytys. Siksi huoltajilla on myös oma osansa opintosuunnitelmien muotoutu-misessa. Jyväskylässä kaikkien opiskelijoiden perheet tavataan mahdollisimman pian koulu-tuksen alun jälkeen perhepa-lavereissa, joissa kuulostellaan opiskelijan ja kotiväen tuntoja koulutuksesta, käydään läpi ajatuksia omasta ryhmästä ja hopsiin kirjatuista opinnoista. Keskusteluissa käydään läpi myös opiskelijan vahvuuksia, niin opiskelijan itsensä kuin vanhempien löytämiä. n

LisätietojaPaula Rossi, opinto-ohjaaja, paula.rossi@jao.fi

Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja, mia.karkkainen@jao.fi

39

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Salon seudun ammattiopiston ammattistartissa:

1. Ensimmäisen kouluviikon aikana jokainen ammattistartin opiskelija täyttää tu-lohaastattelulomakkeen, jossa kysytään mm. opiskelutottumuksia ja -tapoja, kiinnostavia koulutusaloja, omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, harrastuksia sekä suhdetta vanhempiin.

2. Opiskelija tekee alkukartoitukset matematiikasta ja äidinkielestä muiden ammatti-opiston aloittavien tapaan. Ammattistarttilaiset tekevät lisäksi ruotsin ja englannin testit.

3. Ammattistartin ohjaaja haastattelee jokaisen opiskelijan. Haastattelun pohjana käytetään tulohaastattelulomaketta ja alkukartoituksia.

4. Ensimmäisen haastattelun jälkeen opiskelija laatii oman opiskelusuunnitelman. Opiskelijaa ohjeistetaan prosessiin erilaisten tehtävien avulla.

5. Toisessa HOPS-keskustelussa käydään läpi opiskelijan omat tavoitteet ammat-tistarttivuodelle hänen laatimansa opiskelusuunnitelman pohjalta.

6. Opiskelijan huoltaja/huoltajat kutsutaan koululle HOPS-keskusteluun, jossa myös opiskelija itse on paikalla. Tällöin HOPS:iin voi vielä tulla tarkennuksia.

7. Ammattistartin ohjaaja laatii opiskelijalle kirjallisen HOPSin näiden keskustelujen pohjalta ensimmäisen jakson aikana. HOPSiin kirjataan opiskelijan lähtötilanne ja taustatiedot, opiskelijan omat tavoitteet, suoritettavat opinnot ja opintojen suori-tustapa, mahdollinen tuen tarve, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä opintojen ajallinen kesto.

8. HOPSia tarkistetaan aina jokaisen jakson päätyttyä tai muuten tarpeen mukaan yhdessä opiskelijan kanssa. Tarvittaessa keskusteluun kutsutaan mukaan opis-kelijahuoltohenkilöstöä tai opiskelijan huoltajat.

LisätietojaKrista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi

Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

star

tin sä

häkä

t!

HOPSit Wilmassa

Pirkanmaan ammattiopiston ammattistarttilaisten henki-lökohtaiset opiskelusuunnitelmat ovat luettavissa Wilma-järjestelmässä. Näin opiskelijat ja heidän huoltajansa voivat seurata HOPS-prosessia vaikkapa kotoaan internetin kautta.

LisätietojaSonja Ahonen, Pirkanmaan ammattiopistosonja.ahonen@pirko.fi

HOPS

-PRO

SESS

I

40

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Yhtenä koulun ja kodin väli-sen yhteistyön mallina ovat vanhemmille tehtävät soit-

tokierrokset. Soittokierroksista on sovittu jo kesällä uusien opis-kelijoiden haastatteluissa, joissa huoltajat ovat olleet mukana. Opiskelijoille käytännöstä muis-tutetaan pitkin lukuvuotta, jotta he tietävät milloin ja miksi kotiin ollaan yhteydessä. Opiskelijoille selvennetään käytännön olevan automaatio, eikä se tarkoita sitä, että he olisivat tehneet jotain vää-rin tai opinnot eivät etenisi toivo-tulla tavalla.

Soittokierroksia tehdään vähin-tään kolme kertaa lukuvuodessa: kerran syyslukukauden aikana, ennen yhteishakua ja vielä ke-vään loppupuolella. Tämän lisäksi vanhempiin otetaan tietysti yh-teyttä aina tarvittaessa. Soitet-taessa vanhemmille kerrotaan opiskeluun liittyvistä ajankoh-taisista asioista, kuten vaikkapa yhteishausta. Samalla kuullaan vanhempien näkemyksiä nuoren opiskelusuunnitelmista ja opin-noista yleensä. Vanhemmat ha-

luavat keskustella myös nuoren itsenäistymiseen ja kasvuun sekä vapaa-aikaan liittyvistä asioista.

Vanhempien mielestä soitto-kierrokset ovat hyvä yhteyden-pitotapa ja he ovat kiinnostuneita kuulemaan lapsensa opintoihin liittyviä kuulumisia. Aina puhe-limen pirinän ei tarvitse merkitä ongelmia koulussa.

Säännöllisten soittokierrosten lisäksi vanhemmille järjestetään syyskaudella kotiväenilta, joka on hyvin vapaamuotoinen info-tilaisuus. Ammattistartin ohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori sekä opettaja käyttävät oman puheen-vuoronsa tarpeellisiksi katsomis-taan asioista. Huoltajille kerrotaan myös yleistä syksyn kulusta ja tu-levasta keväästä. Kotiväenillassa syntyy keskustelua monista opis-keluun liittyvistä asioista: yhteis-hausta, työelämäjaksoista sekä yhteisistä aineista ja korotuksista. Yhteisen osuuden jälkeen huolta-jilla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti ammattistartin henkilökunnan kanssa.

Kodin ja koulun yhteistyö Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa

,,,,Aina puhelimen pirinän ei tar-

vitse merkitä ongelmia koulussa

Opiskelijat osallistuvat ohjaajan tuella kotiväenillan järjestämiseen monin tavoin. He saavat suunni-tella ja valmistaa kutsut vanhem-mille ja postittaa ne. Itse tilaisuu-dessa opiskelijat huolehtivat kat-tamisesta ja tarjoilusta, jonka he ovat etukäteen suunnitelleet ja valmistaneet. Vanhemmat voivat ihastella opiskelijoiden keräämiä materiaaleja ja heidän tekemiään postereita eri aiheista, esimerkiksi eri ammateista ja koulutusalois-ta. Opiskelijat valmistavat tilai-suuteen myös diaesityksen siitä, mitä ammattistartilla on siihen mennessä tehty. Diaesitykses-sä hyödynnetään syksyn aikana otettuja kuvia opetustilanteista, ryhmäytymis- ja tutustumisreis-suista sekä liikuntapäivistä. n

LisätietojaTiina Lähteenmäki, ammattistartin ohjaaja, tiina.lahteenmaki@loikky.fi

Marianne Hyvönen, ammattistartin ohjaaja, marianne.hyvonen@loikky.fi

41

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Säännölliset soittokierrokset ovat käytössä myös Itä-Lapin ammattiopiston ammattistartissa. Yhteydenotot vanhempiin ovat tarpeen mukaan jopa viikoittaisia. Pääsääntöisesti yhteyttä pidetään myös silloin, jos mitään erityisiä ongelmia ei ole. Poissaolojen sattuessa on yhteydenpito kotiin vielä

tiiviimpää. Näin on vältytty esimerkiksi tilanteelta, jossa nuori on kertonut kotona olleensa koulussa ja taas koulussa olevansa sairaana.

Moniammatillista yhteistyötä on tehty myös kaupungin sosiaalitoimen perhetyöntekijän kanssa erityisesti poissaolotapauksissa, joista on ilmoitettu viikoittain myös hänelle. Perhetyöntekijän rooli kodin ja oppilai-toksen välisessä yhteistyössä on tukea nuoren koulunkäyntiä niin, että mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan välittömästi. Tarvittaessa järjestetään myös yhteisiä palavereja, joihin osallistuvat ammattistartin opettajan ja opiskelijan lisäksi opiskelijan huoltaja ja sosiaalityöntekijä. Näissä tapaamisissa jokaisella on ollut mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä vaikkapa opiskelijan pitkän poissaolojakson syistä. Kun opetuksen tavoite on kaikille selvä, on voitu yhdessä miettiä keinoja siihen pääsemiseksi.

Oppilaitoksen ja muiden tukitoimijoiden tiedonsiirtoon on pyydetty tiedonsiirtolupa niin opiskelijalta kuin huoltajaltakin. Opiskelijoilta lupa on pyydetty suullisesti, huoltajalta HOPS:n tekemisen yhteydessä kirjalli-sesti. Huoltajat ovat olleet käytäntöön ja tiiviiseen yhteydenpitoon tyytyväisiä. Erityisesti nopea puuttuminen poissaoloihin ja ilmoittaminen vanhemmille on saanut kiitosta. n

LisätietojaSari Sulasalmi, ammattistartin opettaja, sari.sulasalmi@kemijarvi.fi

Toivottua yhteydenpitoa

42

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

CIP-malliopinto-ohjausprosessissa

Savon ammatti- ja aikuisopiston ammattistartin opinto-ohjauksessa tärkeässä osassa on nuoren ja ohjaajan välinen dialogi. Opinto-ohjausprosessi perustuu kognitiivisen informaation prosessoinnin (CIP) malliin.

YMMÄR-TÄMINEN

ARVOTTA-MINEN

SYNTEESIN TEKO

TOIMEEN-PANO

JÄSENTÄ-MINEN

43

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opinto-ohjausmalli tähtää ensi vaiheessa opiskelijan itsetuntemuksen kasvami-

seen ja sitä myötä omien suun-nitelmien selkiintymiseen. Tähän pyritään opiskelijan omalla poh-dinnalla ja itsearviointitehtävillä, joissa nuori käy läpi omia vah-vuuksiaan, taitojaan ja kiinnos-tuksen kohteitaan. Ohjaajan ja opettajien kanssa käydyillä kes-kusteluilla on myös tärkeä osa prosessissa.

Päätöksenteon ja oman tilan-teensa analysoinnin tueksi nuori tarvitsee oikeaa tietoa eri amma-teista, työelämän vaatimuksista ja koulutusmahdollisuuksista. Mahdollisuus tutustua riittävän moneen alaan on tärkeää, kos-ka vasta se tuottaa realistista tietoa ammateissa vaadittavista valmiuksista. Ohjaussuhteen ai-kana on tarkoitus siirtyä haaveista realistisiin suunnitelmiin opiskelun ja työssäoppimiseen valmentau-tumisen avulla.

Päätöksentekotaitojen proses-soinnin vaiheessa opiskelija on jo tietoinen omista ominaisuuk-sistaan, mahdollisuuksistaan ja olosuhteista. Nyt hänen on osat-tava yhdistää itseään ja ammat-teja koskeva tietous. Kuopiossa opiskelijat ovat asettaneet en-nen perehtymisjaksoa itselleen tavoitteita, joiden perusteella he arvioivat jaksoa. Tavoitteet ovat konkreettisia tehtäviä siitä, mitä he haluavat jakson aikana tehdä ja oppia. Ammattialoihin tutustu-misen aikana opiskelijat pitävät päiväkirjaa siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja mil-laisia tuntemuksia heillä on ollut. Tutustumisjaksojen jälkeen he arvioivat, mitkä alat ovat heille sopivimmat. Tässä prosessissa ohjaajan tuki ja palautekeskus-telut toimivat opiskelijoiden pää-töksenteon tukena.

Savon ammatti- ja aikuisopiston startilla opiskelijat ovat tutustu-misten jälkeen valinneet kiinnos-tavimman ammattialan, jolta he pyrkivät etsimään myös työssä-oppimiseen valmentautumispai-kan. Työssäoppimassa ollaan 7 – 8 opintoviikkoa. Noin 80 % opis-kelijoista on löytänyt oman opin-

CASVE-kehäPäätöksentekotaitojen yhtey-dessä ohjaaja käyttää CASVE-kehää, jonka avulla opiskelija selventää ja arvottaa valitsemi-aan vaihtoehtoja.

toalansa tämän prosessin aikana. Lopuilla on ollut myöhemmin vielä mahdollisuus käydä tutustumas-sa uusiin aloihin.

Päätöksenteon vaiheetSavon ammatti- ja aikuisopis-tossa päätöksenteon prosessi-vaiheessa on käytetty CASVE-kehää, jonka avulla opiskelija pys-tyy selventämään ja arvottamaan valintojaan.

- Ymmärtämisvaiheessa opiske-lija tunnistaa oman tilanteensa ja tarpeensa koulutus- ja uravalin-nalle.

- Jäsentämisvaiheessa kartoi-tetaan opiskelijan ominaisuudet (itsetuntemus), mahdollisuudet (ammattitieto ja -taito) ja olosuh-teet. Ohjaajan kanssa käytävissä keskusteluissa hän erittelee, mis-tä lähtö- ja tavoitetilanteen väli-nen kuilu muodostuu arvioimalla vahvuuksiaan, osaamistaan ja kykyjään suhteessa ammattialan vaatimuksiin.

- Kun tosiasiat on kiteytetty ja on varmistettu, että kaikki näkökoh-dat on huolella punnittu, opiske-lija pyrkii löytämään eri vaihtoeh-doista ne, jotka vastaavat hänen kiinnostustaan ja joihin hänellä on kykyjä. Tätä kutsutaan synteesi-vaiheeksi.

- Arvottamisvaiheessa mahdol-liset uravaihtoehdot priorisoi-

daan eli laitetaan sopivimmat paremmuusjärjestykseen. Täs-sä vaiheessa valitaan ensisijainen vaihtoehto.

- Toimeenpanovaihe tarkoittaa ammattistartissa yhteishakua ja siihen liittyvää prosessointia.

Kehä sulkeutuu uudelleen ym-märtämisvaiheeseen, jossa arvi-oidaan prosessia, tehtyjä toimen-piteitä ja saavutettuja tuloksia.

Prosessia on testattu ammat-tistartilla ja todettu, että mitä paremmin opiskelija tiedostaa päätöksenteon eri vaiheet, sitä parempaan tulokseen hän pää-see ammatti- ja uravalinnassaan. Toimintamallin toimivuuden kan-nalta on tärkeää, että prosessi on mahdollisimman pitkäkestoinen. Käytännössä opinto-ohjaus toimii mallin mukaisesti jäsentämisvai-heesta toimenpidevaiheeseen eli heti opintojen alusta yhteis-hakuun. n

LisätietojaSeija Ojala, ammattistartin opettaja seija.ojala@sakky.fi

44

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ihminen oppii vuorovaikutuk-sessa ympäristönsä kanssa. Oppimisen kannalta tärkeää

on, että oppija voi havainnoida osaamistaan suhteessa oppimis-ympäristöön ja toisiin oppijoihin. Tähän oppimiskäsitykseen pe-rustuen keskeisin opetusme-netelmä Jyväskylän ammat-tiopiston starttiryhmissä ovat oppimis- ja ohjauskeskustelut.

Toimivan kaksisuuntaisen vuo-rovaikutuksen edellytyksenä on turvallinen ja luottavainen il-mapiiri. Opiskelijoita tuetaan ja rohkaistaan puhumaan ääneen, ihmettelemään asioita ja kyseen-alaistamaan tietoa. Opintojen alussa keskusteluun pohjautuva oppiminen voi olla opiskelijoille vierasta. Välillä voi olla vaikeaa saada kommentteja edes heitä itseään koskeviin asioihin. Kuten monessa muussakin asiassa, periksiantamattomuus tuottaa tässäkin tulosta.

Ohjaavan ja valmistavan kou-lutuksen vaikuttavuusselvityk-sen mukaan hyvä ilmapiiri on ammattistarttien suuri vahvuus. Ilmapiiriä voi kehittää niinkin yk-sinkertaisesti kuin käyttämällä paikkojenvaihtopedagogiikkaa tai vaihdella ryhmä- ja paritehtä-vien kokoonpanoja. Tärkeintä on kuitenkin opiskelijan aito kuulemi-nen ja huomioiminen. Opiskelijaa ei saa jättää yksin suoriutumaan jostain tehtävästä, vaan on huo-lehdittava, että hän on ymmär-tänyt tehtävän ja asiat tulevat tehdyiksi.

Erehtymisen, oman tietämättö-myytensä tai osaamattomuu-tensa tunnustaminen on yksi parhaista oppimistyöskentelyä käynnistävistä asioista. Opiske-lijat harjoittelevat oman osaa-misensa tunnistamista pienten yksilö- ja ryhmätehtävien kaut-ta. Tässäkin on ensisijaisen tär-

keää, että dialogi, niin opettajan ja opiskelijan kuin opiskelijoiden välinenkin, on vapaata ja avoin-ta. Onnistumisen kokemuksia haetaan ”keinolla millä hyvänsä”, sanallinen ja julkinen positiivinen palaute toimii hyvin.

Jyväskylässä työskentelystä on pyritty minimoimaan suoritus-paineet. Hyväksytyn suorituk-sen mittareina ovat läsnäolo ja osallistuminen. Kaikkien muiden kuin perustutkintotavoitteisten opintojen arviointi tapahtuukin suoritettu–hylätty -asteikolla.

Opettajalta ja ohjaajalta aito ja aktiivinen läsnäolo vaatii paljon. Hänen on uskottava nuoren mahdollisuuksiin silloinkin, kun tämä itse ei niihin usko. Hänen

OPPIA VOIon pyrittävä auttamaan nuor-ta näkemään ne vahvuudet ja mahdollisuudet, jotka kantavat hedelmää vasta tulevaisuudes-sa. Tulevaisuuden suunnittelua ja näkymiä voi harjoitella monilla eri menetelmillä, muun muassa elämänkulkujanan tai sarjakuvi-en avulla. Työntekijän sosiaalinen herkkyys ja kyky nopeaan rea-gointiin auttavat suotuisan opis-keluilmapiirin luomisessa. n

LisätietojaPaula Rossi, opinto-ohjaaja, paula.rossi@jao.fi

Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja, mia.karkkainen@jao.fi

keskustelemalla

45

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opetuksen uusia mallejaAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun aikana on kehitetty niin paljon uusia opetusmalleja ja sovellettu vanhoja, että tämän julkaisun sivuilla on mahdollista esittää niistä vain esimerkinomainen läpileikkaus. Ammattistarttien opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja opiskelutaitojen kehittäminen, jota varten oppilaitoksissa on kehitetty runsaasti erilaisia materiaaleja ja työkaluja.

Tässä luvussa esitellään opiskelun tueksi tuotettuja mate-riaaleja, perusopetuksen arvosanojen korotuskäytäntöjä, rästipajojen tarjoamaa tukea opiskeluun sekä esimerkkejä toiminnallisesta oppimisesta.

46

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Miksi tyytyä tylsiin valmii-siin kalentereihin, kun voi tehdä oman, johon

pystyy kokoamaan kaiken tar-vittavan tiedon? Näin ajateltiin Vantaan ammattiopisto Va-riassa. Tuloksena syntyi pitkälti toista sataa sivua laaja Ammat-tistarttikalenteri.

Kalenteri sisältää koko lukuvuo-den ajaksi elämänhallintaan ja ko-keilujaksoihin liittyviä itsearviointi-tehtäviä ja pohdintaharjoituksia. Myös opiskeluun liittyville omille suunnitelmille on kalenterissa oma paikkansa. Tarkoitus onkin, että edellä mainituista elemen-teistä muodostuu lukuvuoden aikana henkilökohtainen opiske-lusuunnitelma.

Tietysti kalenterissa täytyy olla perinteinen kalenteriosuuskin. Valmiiksi periodien mukaan jak-sotettuun kalenteriin opiskelija kirjaa oman lukujärjestyksensä ja pohtii myös omia tuntojaan. Ka-lenterin yksi punaisista langoista on opiskelijan oman aktiivisuuden lisääminen. Siksi kalenterissa on paljon osioita, joihin opiskelija itse merkitsee ajatuksiaan ja tunto-jaan.

Kalenteri on opiskelijan mukana koko koulutuksen ajan, myös

työpaikalla. Tutustumisjakson ai-kana kalenteriin kirjataan sovitut työajat ja -tehtävät. Myös jakson sujumiselle ja itsearvioinnille on kalenterissa varattu tilaa.

Lukuvuoden aikana kalenterin avulla käydään myös läpi ammat-tiosaajan työkyvyn kymppiym-pyrää. Esimerkiksi ensimmäisen jakson tehtävänä on ollut pohtia omia tunteita opintojen suhteen, merkitä ne erilaisilla hymiöillä ka-lenterisivuille ja lopuksi kirjoittaa kirjoitelma muistiinpanoja hyväk-sikäyttäen. Toisella jaksolla taas on paneuduttu hyvinvointiin liit-tyviin harjoituksiin.

Ammattistarttikalenteria on Vari-assa käytetty ammattistarttiryh-mien lisäksi myös muissa vuoden mittaisissa nivelvaiheen koulutuk-sissa. Näiden kokemusten perus-teella on mahdollisuus muokata kalenterista kaikille nivelvaiheen koulutuksiin osallistuville sopiva työväline. n

LisätietojaRiitta Eronen, ammattistartin opettaja, riitta.eronen@vantaa.fi

Elisa Hyytinen, ammattistartin opettaja, elisa.hyytinen@vantaa.fi

Ammattistartti-

KALENTERI,,

,,Kalenterin yksi punaisista langoista on opiskelijan oman aktiivisuuden lisääminen

47

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opiskelijan opas on yksi tapa antaa tietoa opiskelijalle oppilaitoksen käytännöis-

tä, opintojaksojen sisällöistä ja muista opiskeluun liittyvistä asi-oista. Opettajan opas on puoles-taan hyvä työväline opettajalle.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan Rauman yksikkö on tehnyt ammattistartille oman opiskelijan oppaan, joka sisäl-tää koulutuksen perustiedot, henkilökunnan yhteystiedot ja koulutuksen rakenteen esittelyn opintoviikkoineen ja kurssisisäl-töineen.

Opiskelijan oppaan rinnalle on tuotettu opettajan opas, joka sisältää tarkemman kuvauksen tavoitteista, kohderyhmästä ja toteuttamisen lähtökohdista. Opettajan opas sisältää lisäksi ohjeita muun muassa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, opiskelijahuoltoon liittyvistä asi-oista sekä opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen järjestämisestä. Opettajan oppaan liiteosana on sähköinen lomakkeisto, joka on kattavampi kuin opiskelijan op-paassa olevat viitteelliset mallit.

Ammattistartinopettajan ja opiskelijan oppaat

Koulukokeilujaksoilla opiskelijoilla on mukanaan kätevät taskuun sopivat koulutuskokeilupassit, johon opettaja merkitsee päivän lopuksi, että opiskelija on ollut paikalla. Jos päivän aikana opis-kelijalla on monta eri opettajaa, merkitsee jokainen opettaja oi-keaan tuntisarakkeeseen omat nimikirjaimensa. n

LisätietojaAuli Hällfors, ohjaava opettaja, ammattistartin ryhmänohjaaja, auli.hallfors@winnova.fi

Koulutuskokeilupassin sisäsivu

JAK-SO

AIKALÄSNÄOLO 8.00 - 16.00

LÄSNÄ yht.

OPPILAITOS/ KOULUTUSALA

OPETTAJAN KUITTAUS

PAKOLLISET

1 26.8.09 x x x x x x 6 logistiikan perustutk. Ville Lehmus

1 2.9.09 x x x x 4 logistiikan perustutk. Ville Lehmus

1 9.9.09 TT TT AN AN SJ SJ 6 logistiikan perustutk.

1 16.9.09 x x x x x 5 logistiikan perustutk. Timo Terävä

1 23.9.09 x x x x x x 6 logistiikan perustutk. Timo Terävä

Koulutuskokeilupassi Opiskelija: Kalle Kokeileva Syntymäaika: 170893

Auli Hällfors 044 4557935 Puhelinnumero: 044 4667660

48

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Nivalan ammattiopist

on

jaksopassin ohjeita

kokeilujaksoille

n Ajoissa paikalla!

n Rutkasti motivaatiota ja

asennetta!

n Oppimisen iloa!

n Sosiaalisia taitoja!

n Avoimin silmin ja mielin

mukaan!

n Kysy, jos olet epävarma!

n Jos osaat, tartu reippaasti

työhön!

n Ole ylpeä osaamisestasi ja

jaa sitä koko ryhmälle!

n Erotu positiivisesti porukasta!

Ja anna palaa täysillä!

JaksopassiJaksopassi on Nivalan ammattiopiston am-

mattistartilla käytössä oleva työkalu, jonka avulla

opiskelija ja opettaja voivat seurata opintojen

etenemistä. Jaksopassi helpottaa myös opetta-

jan työtä, sillä dokumentista hän näkee, paljonko

opiskelijalla on esimerkiksi poissaoloja.

Jaksopassiin opiskelija kirjaa lukuvuosisuun-

nitelmansa ja jokaisen viikon lukujärjestyksen.

Tuntien päätteeksi hän hakee tunnin opettajalta

siihen merkinnän. Aina periodin lopussa ammat-

tistartin opettaja tarkistaa merkinnät ja pystyy

näin helposti seuraamaan opiskelijan läsnäoloa

ja eri osa-alueiden opintojen edistymistä.

Opiskelija merkitsee passiin myös jaksokoh-

taiset tavoitteensa ja hänellä on velvollisuus

seurata opintojen sujumista. Näin jaksopassi

on myös ohjauksen ja itsearvioinnin työkalu.

Koulukokeilu- ja työharjoittelujaksoilla passi toi-

mii työpäiväkirjana. Hän voi kirjata passiin myös

omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan koulutuksen

eri vaiheista. Ne helpottavat opiskelijan ja opet-

tajan välisiä hops-keskusteluja.

Jaksopassi on toimiva työkalu, kunhan sitä

käytetään heti opintojen alusta alkaen. Tarkoi-

tuksena on kehittää passia vielä sähköiseen

muotoon, jolloin opettaja voi reaaliajassa seu-

rata ammattistarttinuoren päivittäisiä tekemi-

siä. Etuna on käytännön helppokäyttöisyys ja

edullisuus. n

Lisätietoja

Juha Ojala,

ammattistartin opettaja, juha.ojala@kam.fi

49

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Joidenkin opiskelijoiden heikot opiskelutaidot näkyvät selvästi ammatillisessa koulutuksessa ja ovat yksi vaikeimmin opetettavista asioista. Tämä voi selittää osan opintojen alkuvaiheen keskeyttämisistä. Valmistavassa koulutuksessa olisi mahdollisuus ja tarkoituksenmukaista keskittyä erityisesti opiskelu-

taitojen parantamiseen, koska ryhmään valikoituvilla opiskelijoilla on keskimääräistä enemmän vaikeuksia niissä. Ammatillinen koulutus edellyttää lisäksi erilaisia opiskelutaitoja kuin peruskoulu.

Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen ammattistartin opetussuunnitelmassa on kahden opintoviikon Opiskelutaito-kurssi, jonka tavoitteena on:

l aktiivinen oppimis- ja opiskelutaitojen tarkastelu ja kehittäminen

l antaa tietoa tekniikoista, joilla omaa oppimistaitoa voi parantaa

l vastuun ottaminen omasta oppimisesta

l palautteen merkityksen korostaminen oppimisprosessissa

l realististen oppimistavoitteiden asettamisen harjoittelu

l tavoitteisiin pyrkimisen harjoittelu

l oman oppimisen ja osaamisen realistinen tarkastelu

Opintojaksolla harjoitellaan käytännössä, millaista opiskelu tulee ammatillisessa koulutuksessa olemaan: harjoitellaan tehtävien tekemistä ja tentteihin valmistautumista, opetellaan muistiinpanojen tekemistä ja kansiotyöskentelyä.

Apuna opintojaksolla käytetään muiden oppiaineiden oppisisältöjä. Esimerkiksi harjoitellaan ruotsin tenttiin valmistautumista ja terveystiedon opetukseen sisältyvän portfolion työstämistä.

Oppilaitos on myös hankkinut ammattistarttilaisille kansioiden lisäksi kalenterit, joita käytetään ahkerasti työskentelyrytmin parantamiseksi ja aikataulujen hahmottamisen kehittämiseksi.

Opintojakson suunnitteluun kannattaa varata aikaa. Opiskelijoiden ja muiden opettajien palautteiden kuunteleminen ja käsitteleminen sekä kurssin sisällön kehittäminen vaatii aluksi aikaresursseja, mutta toteutustapojen vakiintumisen jälkeen ei ylimääräistä resurssia enää tarvita. n

LisätietojaHelpi Marttila, ammattistartin opettaja, helpi.marttila@kaarina.fi

OPISKELUTAITOJEN OPINTOJAKSO

50

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Monella ammattistartin opiskelijalla peruskoulu ja varsinkaan sen päät-

tövaihe ei ole sujunut kovin hyvin monista syistä johtuen. Tämä on heijastunut peruskoulun päättö-todistukseen. Huono peruskou-lutodistus on aiheuttanut sen, etteivät opiskelijat pääse halua-malleen alalle yhteishaussa. Mo-nella opiskelijalla motivaationa peruskoulun aineiden korotuk-sessa onkin jatko-opintomahdol-lisuuksien parantaminen. Toisaal-ta keskeisten peruskouluaineiden kertaaminen ei ole kenellekään turhaa, vaikka korotuksia ei on-nistuisi saamaankaan.

Korotuskurssit SalossaSalon seudun ammattiopis-ton ammattistartin valintahaas-tattelussa annetaan nuorelle ja hänen huoltajilleen tietoa mahdol-lisuudesta korottaa peruskoulun arvosanoja. Heti opiskelun alussa koko ammattistarttiryhmä käy tu-tustumassa Salon aikuislukioon, jossa rehtori kertoo korottamis-käytännöstä. Samalla opiskelijat tutustuvat aikuislukion tiloihin ja lukujärjestykseen.

Ammattistarttilaiset käyvät lä-hiopetustunneilla aikuislukiossa normaaleissa peruskouluryh-missä tai lukion iltaryhmissä. Ammattiopiston ja aikuislukion yhteistyön sujuvuutta kuvaa se, että tarvittaessa opetus on voitu järjestää joustavasti opiskelijoi-den tarpeiden mukaan. Nuori on voinut esimerkiksi opiskella itse-näisesti päivisin koululla, ja hän on saanut tarpeen mukaan tukiope-tusta ammattiopiston opettajalta. Myös erilaisia oppimismuotoja on käytetty: esimerkiksi englan-nin kurssin on voinut suorittaa projektityönä. Yleisimpiä koro-tettavia aineita ovat olleet kielet, matemaattis-luonnontieteelliset aineet sekä yhteiskuntaoppi ja terveystieto.

Ennen korotuskursseja opiske-lijoille painotetaan, että aikuis-lukiossa suoritettavat opinnot ovat pakollisia, eli opiskelijan on sitouduttava käymään valitsemil-laan kursseilla. Poissaoloja näiltä tunneilta onkin hyvin harvoin. Jo-kunen tunti voi jäädä väliin työelä-mä- ja koulukokeilujaksoilla, jolloin pitkän päivän jälkeen opiskelijalla voi olla illalla vielä opetusta aikuis-lukiossa. Yleensä pyritään siihen, että iltaopiskelijoiden aamut al-kaisivat ammattistartilla vähän myöhemmin, jotta päivästä ei tulisi turhan raskas.

Yhteistyö aikuislukion opettajien ja toisaalta huoltajien kanssa on tiivistä. Opettajien kanssa yh-teydenotot ovat viikoittaisia ja molemminpuolisia koskien opis-kelijoiden läsnäoloa, opinnoista suoriutumista ja koetuloksia. Huoltajiin otetaan yhteyttä aikuis-lukio-opintojen alkaessa, jolloin kerrotaan korotettavat aineet ja korotustavat. Samalla huoltajien kanssa sovitaan, kuinka usein ja millä tavalla he haluavat kuulla lapsensa opintojen sujumisesta. Toiset huoltajat haluavat väliaika-tietoja aina kun ohjaaja saa aikuis-lukion opettajalta kommentteja. Toisille riittävät tiedot kurssien nu-meroista ja mahdollisista poissa-oloista. Tapana on ollut ilmoitella huoltajille myös iloisista uutisista: hyvistä kurssiarvosanoista ja ko-rotetuista numeroista.

Ammattistarttikokeilun aikana vain kaksi opiskelijaa on keskeyt-tänyt aikuislukio-opinnot, ja hekin keskeyttivät melkein heti opinto-jen alussa. Tämä kertonee, miten hyvällä motivaatiolla saavutetaan hyviä tuloksia.

Aikuislukion näkö-kulmaSalon aikuislukio ja koulutus-kuntayhtymä laajensivat jo nuo-risoasteen koulutuskokeiluna, sittemmin toisen asteen yhteis-

työnä, alkanutta kumppanuut-taan ammattistarttitoimintaan. Yhteistyö rakennettiin sopimus-perustaisena kumppanuutena, jonka päätavoite oli tuottaa pe-rusopetuspalveluja ammattistar-tissa mukana oleville nuorille.

Yhteinen tavoite oli alusta alkaen selvä: seutukunnan opiskelijoiden tukeminen opintiellä yksilöllisten oppimispolkujen avulla. Tukea annetaan yhdistäen ammatilli-sen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen piirteitä molemmin-puolisen hyödyn nimissä.

Toiminta haki ja hakee edelleen yksilön tarpeista lähteviä toi-minta- ja ratkaisumalleja. Salon aikuislukiosta tarkasteltuna pyri-tään seuraaviin tavoitteisiin:

lperusopetuksen keskeis-ten välineaineitten tieto- ja taitopohjan vahvistami-seen

lsiirtokelpoisten yleissivis-tävien tietojen ja taitojen merkityksen esille tuomi-seen ammatinvalinnan ja jatkokoulutusvaihtoehto-jen kohdalla

loppijoiden sisäisen moti-vaation, päämäärätietoi-suuden ja tavoitteellisuu-den kehittämiseen. n

LisätietojaKrista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi

Kalervo Friberg, Salon aikuislukion rehtori, kalervo.friberg@salo.fi

Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

Kaksi näkökulmaa korotuksiin

51

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

”Emme ole ainoastaan opettaneet vaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tasolla myös oppineet. Olemme oppineet, että yhteistyön pohjana oleva molemminpuolinen hyöty luo vahvan pohjan koulutuksen järjestäjien toiminnalle. Olemme kokeneet opiskelijoiden onnistumisten ja myös epäonnistumisten ke-hittävän meitä opettajina, ja olemme nähneet yksilön sisäisen motivaation ja asenteiden merkityksen. Tähänastiset jaetut ko-kemuksemme ovat todentaneet ajatusta siitä, että oma tahto ja riittävä välittäen annettu ja organisoitu tuki auttavat yksilöä ponnistamaan yli oppimisen esteiden.”

Kalervo Friberg, rehtori, Salon aikuislukio

1. Ammattistartin valintahaastatteluissa kesällä kysytään alustavasti nuoren

halua korottaa peruskoulun arvosanoja.

2. Koulun alkaessa opiskelijan alkuhaastattelun yhteydessä kysytään haluk-

kuutta peruskouluarvosanojen korottamiseen.

3. Ensimmäisellä kouluviikolla käydään koko ammattistarttiryhmän kanssa

tutustumassa aikuislukioon.

4. Opiskelija ilmoittaa ammattistartin ohjaajalle halukkuudestaan korottaa

peruskouluarvosanojaan.

5. Ammattistartin ohjaaja keskustelee opiskelijan huoltajien kanssa arvosa-

nojen korotuksesta.

6. Opiskelijat ilmoittautuvat aikuislukion opiskelijoiksi ja sitoutuvat sovittujen

aineiden korotukseen.

7. Opiskelijat aloittavat peruskouluaineiden opiskelun aikuislukion lukuvuoden

alkaessa.

8. Ammattistartin ohjaaja on yhteydessä aikuislukion opettajiin opiskelijoiden

opintoihin liittyen.

9. Ammattistartin ohjaaja on yhteydessä myös opiskelijan huoltajiin aikuis-

lukio-opintoasioihin liittyen.

10. Peruskouluarvosanoja korottavat opiskelijat käyvät aikuislukiokurssien

päättyessä koeviikolla tekemässä kurssikokeet joko aikuislukiolla tai am-

mattiopistolla rästipaja Majakassa.

11. Tehtyään peruskouluarvosanojen korotukset opiskelijat saavat erillisen

todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

TOIM

INTA

MAL

LI:

,,,,

hyvällä motivaatiolla saavutetaan hyviä tuloksia

52

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartin

KOROTUSPAKETIT

Perusopetuksen arvosano-jen korottamisia on hyvä tarkastella realistisesta

näkökulmasta. Ohjaavan ja val-mistavan koulutuksen aikana ei varmasti monikaan pysty korot-tamaan heikkoa arvosanaa hy-väksi.

Tämä on huomattu myös Kou-lutuskeskus Sedun Ähtärin opetuspisteessä, mistä syn-tyikin ajatus tavoitteiden laske-misesta tuloksellisuuden nimissä. Yhteistyössä perusopetuksen kanssa on suunniteltu englan-nin ja matematiikan oppiaineisiin sovelletut korotuspaketit, joiden sisällöt vastaavat päättötodistuk-sen arvosanaa seitsemän. Kii-tettävään osaamiseen tähtäävä materiaali karsittiin korotuspake-teista suosiolla pois.

Matematiikan ja englannin opis-kelupaketit sisältävät perusope-tuksen opettajien laatiman ope-tuksen rungon ja siihen liittyviä harjoituksia. Esimerkiksi englan-nin oppiaineesta paketti sisältää käsiteltävät kappaleet ja niihin liittyvät kielioppiasiat tehtävineen sekä pieniä sana- ja kielioppiko-

keita. Ammattistartin opettaja on tämän lisäksi etsinyt vielä itse lisää tehtäviä. Opetuksen sisältö on suunniteltu niin, että siitä on karsittu kaikkein vaikeimmat asi-at. Heikoimmilla opiskelijoilla on helpompi saavuttaa tavoitteen-sa, kun vaadittava tietomäärä on sopiva.

Koko ammattistarttiryhmä opis-kelee samat asiat startin opetta-jan johdolla. Toisille opiskelijoille tähtäimenä on päättötodistuksen arvosanan korottaminen, toisil-le opetus on hyödyllistä vanhan kertausta.

Osa opiskelijoista on jo perus-opetuksessa opiskellut englantia tai matematiikkaa mukautettu-na. Kahden työntekijän malli on mahdollistanut sen, että he voivat myös ammattistartilla perehtyä näihin oppiaineisiin omana ryh-mänään.

Perusopetuksen aineenopettajat ottavat vastaan korotussuorituk-set ja antavat niistä arvosanan sekä todistuksen. Aikaisempien vuosien kokemuksesta viisas-tuneena Ähtärissä on päädytty

malliin, jossa opiskelija näyttää osaamisensa pienissä osissa: parilla sanakokeella ja kolmella kielioppikokeella. Aiemmin käy-tetty yhden laajan kokeen malli oli monelle opiskelijalle korotus-haaveiden näkökulmasta aivan liian suuri haaste.

Myös aikataulullisesti korotusten arvioinnit on suunniteltu niin, että yhteishakuun mennessä opiske-lijalla on jo tieto siitä, onko hän onnistunut nostamaan arvosa-nojaan. Näin hänellä on parempi käsitys siitä, mihin hänen pisteen-sä yhteishaussa riittävät. Ähtä-rissä arvioinnit ovat kolmannella jaksolla ennen joulua ja ennen yhteishakua.

Hyvien kokemusten saattelema-na on suunnitelmissa laajentaa opiskeltavien aineiden määrää lukuvuonna 2010 – 2011. Tällöin mukaan valikoimaan otettaisiin taito- ja taideaineet. n

LisätietojaMira Niemi, ammattistartin ryhmänohjaaja, mira.niemi@sedu.fi

,,Toisille op

iskelijoille tähtäimenä on päättö-

todistuksen arvosanan korottaminen, toisille

opetus on hyödyllistä vanhan kertausta

,,

53

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Saranan prosessi

Rästipaja kulkee Kou-lutuskeskus Agrico-lassa nimellä Sarana-

oppimisklinikka. Sarana-aja-tus syntyi nivelvaiheen opis-kelijoiden tarpeista korottaa perusopetuksen numeroita tai paikata aiempia opintoja. Nyttemmin oppimisklinikka on laajentunut koskemaan kaikkia opiston opiskelijoita.

Sarana-opetukseen otetaan mukaan opiskelijoita, joilla ei ole suoritusmerkintää pe-ruskoulun tai ammatillisen tutkinnon osien opinnoista. Mukaan voi tulla myös, jos opinnot eivät ole pelkojen, kiusaamisen tai muun syyn johdosta edenneet toivotul-la tavalla tai opinnoista suo-riutuminen on ollut vaikeaa suuressa ryhmässä.

Opetuksesta vastaa kysei-sen kurssin opettaja, jonka lisäksi toiminnassa ovat mu-kana oppilaitoksen laaja-alai-nen erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja ammattistarttilais-ten apuna vielä tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Kun huomataan, että opiskeli-jalla on vaikeuksia jossain oppiaineessa tai jokin tentti on epäonnistunut, opetta-ja tai opinto-ohjaaja voivat ottaa yhteyttä Saranan eri-tyisopettajaan ja ohjata opis-kelijan oppimisklinikalle. Toki myös opiskelijalla on itsellään mahdollisuus hakeutua oppi-misklinikalle.

Saranan toimintaperiaatteina ovat varhainen puuttuminen, moniammatillisuus ja yksilölli-syys. Sarana on paikka, min-ne oppilaiden on turvallista ja helppoa tulla. Sen toiminta on kokonaisvaltaista autta-mista ja tukemista. n

LisätietojaMinna Hynninen-Tuovinen, projektipäällikkö, minna.hynninen-tuovinen@sisop.fi

Sarana avaa oven

PALUU OMAAN RYHMÄÄNsovitaan vastaavan opettajan

kanssa

OPISKELIJAKSI VALITTUennakkotiedot, haastattelut•tuen kartoittaminen etukäteen•

Opiskelun aikana ilmenevät syyt

Tukea tarvitseva opiskelijaperusteet: opiskelijan oma halu, opettajan / kodin huomio tai muu peruste

Yhdessä vastaavan opettajan tai opon kanssa yhteydenotto Sara-naan, sovitaan heti tapaaminen

SARANA

tuen määrittely (laaja-alainen erityisopettaja, opettajat, ohjaaja, opiskelija, verkostot)

fyysinen paikka, jonne voi tulla sovitusti opiskelemaan•turvallinen ympäristö, tuttu porukka, helppo tulla•

mahdollisuus rästien •suorittamiseen ja läksy-jen tekoon ohjatusti mahdollistaa kesken-•eräisten opintojen suo-rittamisen yksilöllisesti

Läksyjen tekijät

ValmistuminenTyöllistyminenJatko-opinnot

Keskeneräiset opinnot tai räs-tit suoritettu

Tuen tarvetta ei enää ole

HOPS HOJKS

Saranassa aina oppilaan •lukujärjestykseen mer-kittynä aikana paikalla opettaja ja/tai ohjaaja sekä rinnallakulkijamuu opiskelu oman •ryhmän mukana

Muu moni-

ammatillinen

ohjaus ja tuki

Verkostotyö

54

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Syksystä 2008 ovat Hyria Hyvinkään ammattistartin opiskelijat saaneet suorittaa keskeneräiset kurssinsa valmiiksi rästipajassa. Samanlaista tukevaa toimintaa on ollut myös kuva-artesaaniopis-kelijoille, joskin vähän eri nimellä.

Rästipajalla ammattistartin ja taidekoulun yksikön ammatillisten aineiden opettajat ovat tukeneet opiske-lijoita, joilta on jäänyt tai on jäämässä jokin kurssi kesken tai kurssisuoritus on hylätty. Erityisesti tarvetta lisätukeen on ollut atk:ssa, kuvanveistossa sekä peruskoulun korottamisaineissa, kuten maantiedossa ja yhteiskuntaopissa. Ammatillisissa aineissa rästipajalla voi suorittaa loppuun seuraavia aineita: valokuvaus, photo shop, taidegrafiikka, kuvanveisto, piirustus ja elokuvailmaisu. Atto-aineiden opiskelu Hyvinkään ammattistartilla on tarkoitus aloittaa syksyllä 2010.

Rästipajalle opiskelijan ohjaa opinto-ohjaaja, kun huomataan, että jossain opintokokonaisuudessa opis-kelu ei sujukaan aivan suunnitelmien mukaan. Rästipaja toimii aina tarpeen mukaan: jos tarvetta ei ole, ei rästipajaakaan tarvita.

Päättymässä olevan kokeilun aikana rästipajatoiminta on juurrutettu osaksi ohjaavan ja valmistavan kou-lutuksen pysyvää toimintaa. Toimintaa on arvioitu ja kehitetty jatkuvasti sen toiminnan aikana. n

LisätietojaSari Vivolin, ammattistartin vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, sari.vivolin@hyria.fi

Rästipajalla väännetään

kurssit valmiiksi

55

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opiskelijoiden urasuunnittelua ja opin-toihin sitoutumista voi tukea jo val-miilla malleilla. Hyria Hyvinkään am-

mattistartilla on kokeiltu Kohti työelämää ja Koulutuksesta työhön -menetelmiä. Toisi-naan vanha kun on parempi kuin pussillinen uusia.

Ryhmätyömalleissa sovelletaan aktiivisen ja sosiaalisen oppimisen käytäntöjä. Yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitusten avulla malleissa pyritään vahvuuksien, taitojen ja tietojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen alan valinnassa. Menetelmiä voi käyttää monis-sa eri ryhmissä tilanteisiin sopivasti muo-kattuina. Viisitoista tuntia kestävinä lyhyinä intensiivikursseina niitä voi hyvin käyttää opinto-ohjauksen tunneilla esimerkiksi en-nen koulukokeilujaksoa.

Hyvinkäällä kurssi on toteutettu ammatti-startin opinto-ohjauksen tunneilla. Koulu-tuksesta työhön -menetelmä on ollut käy-tössä myös ammatillisen peruskoulutuksen puolella kauppaoppilaitoksen yksikössä. Ammattistarttilaisten kanssa tehtävien teke-miseen ja keskusteluun kannattaa kuitenkin varata enemmän aikaa kuin perustutkinnon puolella. Myös materiaalia voi käyttää vali-koidusti ja soveltaen.

Edellä mainittujen mallien käyttöä harkit-sevien kannattaa suorittaa menetelmistä joko Työterveyslaitoksen tai menetelmiä kehittämässä olleiden kouluttajien järjestä-män koulutuksen. Ilman koulutustakin toki materiaaleja pystyy käyttämään ja sovel-tamaan. n

LisätietojaSari Vivolin, ammattistartin vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, sari.vivolin@hyria.fi

n Menetelmistä saa lisätietoa Työterveys-laitoksen internetsivuilta www.ttl.fi

ammattistartilla

”Menetelmien käyttöön pitää varata riittävästi aikaa. Paras toteutusta-pa on ehdottomasti intensiivinen toteutusmalli. Erityisesti suosittelen ammattistartissa käytettävän Kohti työelämää -menetelmää. Olen käyt-tänyt tätä menetelmää vuosittain jokaisessa ammattistartissa enkä aio siitä luopua. Menetelmä soveltuu mitä parhaimmin urasuunnitelmien tekemiseen ja opettaa vastoinkäymi-siin varautumiseen ja niiden voittami-seen. Näitä taitojahan ammattistart-tilaiset tarvitsevat.”

Ammattistartin vastuuopettaja Sari Vivolinin kuvaus omista koke-muksistaan.

Kohti työelämää -malli

Nuori Yrittäjyys

56

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Osana ammattistarttikokei-lua on Koulutuskeskus Sedun Seinäjoen yksi-

kössä kokeiltu Nuori Yrittäjyys -toimintaa (NY-toiminta) osana ammattistarttia. Koko vuoden kestävässä jaksossa opiskelijat perustavat harjoitusyrityksen, jota he pyörittävät itsenäisesti.

Malli perustuu Nuori Yrittäjyys ry:n vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jossa perustetaan oikealla ra-halla toimivia harjoitusyrityksiä. Ennen yrityksen perustamista kaikki opiskelijat käyvät yrittä-jyysleirin. Kuuden tunnin pitui-sella leirillä ryhmälle esitellään yrittäjyysideologiaa, käydään läpi NY-materiaalia ja pohditaan, minkälaisia yrityksiä opiskelijoiden on mahdollista pyörittää. Tämän

Nuori Yrittäjyys -toiminta osana ammattistarttia

jälkeen yrittämisestä kiinnostu-neet nuoret lähtevät mukaan yrittäjyystoimintaan perustamalla harjoitusyrityksen, joka rekisteröi-dään NY-toimistoon. Loput opis-kelijoista pitävät vuoden aikana kuvitteellisia yrityksiä.

Jakson aikana harjoitusyritys toi-mii niin kuin oikea yritys ja opis-kelijat pyörittävät yritystoimintaa itsenäisesti joutuen hoitamaan esimerkiksi yrityksen kirjanpitoa ja asiakirjojen laatimista. Jakso on haasteellinen ja muotonsa vuoksi se ei sovi kaikille vaan vaatii aitoa mielenkiintoa yrittäjyyttä koh-taan.

Opiskelijat ovat jakson aikana pe-rustaneet muun muassa kioskin ja leipomon. Vaikka varsinaista

voittoa yritykset eivät ole tuotta-neet, ovat ne tarjonneet valta-vasti kokemuksia yrittäjyydestä, opettaneet vastuun kantoa ja nostaneet opiskelijoiden itse-luottamusta. Jakson lopussa tehdään NY-toimistoon yrityk-sen tilinpäätös ja loppuraportti toiminnasta. Opiskelijat saavat todistuksen yrittäjyystoimintaan osallistumisesta. Jakso voidaan myös hyväksilukea opiskelijoiden tuleviin opintoihin. n

LisätietojaVirpi Lammassaari, vastuuopettaja, virpi.lammassaari@sedu.fi,

Yrittänyttä ei LAITETA

startin sähäkät!

57

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tampereen ammattiopistossa käynnistyi syksyllä 2009 uusi tekniikan aloille painottunut ammattistartti-ryhmä. Nimensä mukaisesti ryhmän opetussuunnitelma

on selkeästi tekniikkapainotteinen.

Opiskelijat tekniikkapainotteiseen ammattistarttiin on valittu haastattelujen perusteella. Jos opiskelija huomaa opintojen alettua, että tekninen ala ei ole hänelle sopiva, ohjataan hä-net toiselle opintopolulle. Toistaiseksi näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan koko ryhmä on pysynyt kasassa.

Ammattistartilla opiskellaan kiinteän lukujärjestyksen mukaan opiston normaalien periodien mukaisesti. Lähiopetustunteja viikossa on 30−32, joista suurin osa opiskellaan kone- ja me-tallipuolella. Loppuaika on tutustumista muun muassa puu-alaan, pintakäsittelyyn, painotekniikkaan ja elintarvikealaan.

Opiskelun aikana starttilaiset suorittavat perustutkinnon osia sekä niihin kuuluvia ammattiosaamisen näyttöjä. Esimer-kiksi kone- ja metallialan perustutkinnosta ammattistartin opiskelijat ovat osoittaneet taitonsa kahdeksan opintoviikon koneenasennuksen modulissa. n

LisätietojaHarri Järvinen, lehtori, harri.jarvinen@tampere.fi

ammattistartti

Apua OpitistaWSOY:n Opit-oppimisympä-ristöstä on ollut paljon apua Seinäjoen ammattistartilla. Heterogeenisen ryhmän jo-kaiselle opiskelijalle on helppo hakea palvelusta tehtäviä. Itsenäisesti opiskelevilla opettaja pystyy tarkistamaan, onko opiskelija käynyt ky-seisellä sivulla. Valitettavasti opettaja ei voi tarkistaa, mitä opiskelija on sivustolla tehnyt ja millä tuloksin.

LisätietojaVirpi Lammassaari, Koulutuskeskus Sedu, virpi.lammassaari@sedu.fi

Työpäivä monipuoli-semmaksiEtelä-Karjalan ammattiopis-ton palvelualan ammattis-tartilla on huomattu, miten monipuoliset opetusjärjestelyt motivoivat opiskelijaa. Esi-merkiksi ruoanvalmistuspäivä on Lappeenrannassa aloitettu yhteisellä aamukahvilla, jolloin on virittäydytty päivän aihee-seen. Käytännön tehtävien jälkeen on voitu vielä katsoa aiheeseen liittyvä tv-ohjelma. Näin samalla on tullut kerrat-tua päivän aikana opitut asiat.

LisätietojaTerhi Vainikka, Etelä-Karjalan ammattiopisto, terhi.vainikka@ekamo.fi

Tekniikkapainotteinen

,,,, Opiskelun aikana starttilaiset suorit-

tavat perustutkinnon osia sekä niihin

kuuluvia ammattiosaamisen näyttöjä

58

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tutustumisjaksot oman talon opin-toaloihin on Oulun seudun am-mattiopiston Kaukovainion tek-

niikan yksikössä järjestetty koko ryh-män työskentelypäivinä. Työpainotteiset tutustumisjaksot on järjestetty kaikkiaan kuudella yksikön perustutkintoalalla. Jak-so on kestänyt kahdeksan viikkoa, jon-ka aikana opiskelijat ovat työskennelleet päivän viikossa yhdellä alalla. Näin tutus-tumista on tullut puolitoista opintoviikkoa alaa kohden.

Ammattialojen tutustumisjaksot on si-joitettu kahdelle ensimmäiselle jaksolle niin, että ensimmäisellä jaksolla ryhmä on ollut yhden päivän viikossa sähkö- ja automaatiotekniikan alalla ja toisen päi-vän rakennusalalla. Toisella jaksolla työ-salipäiviä on ollut tuplamäärä. Opiskelijat ovat tutustuneet silloin kemiantekniikan, kone- ja metallialan, puualan ja talotek-niikan opiskeluympäristöihin.

Tutustumisjaksot ovat sisältäneet sa-manlaisia tehtäviä, joita ammattialojen perustutkinto-opiskelijat suorittavat. Sähköpuolella ammattistartin opiskelijat ovat päässeet suorittamaan eritasoisia sähköasennustöitä, puualalla he puoles-taan ovat valmistaneet sametilla vuora-tun korurasian. Ammattialojen opettajat ovat suunnitelleet tehtävät ja työpäivien sisällöt. Ammattistartin opettaja on suun-nitteluvaiheessa ollut mukana konsul-toivana osapuolena. Työsalissa hän on toiminut apuopettajana ja saanut samalla itsekin kokeilla, miten esimerkiksi kupa-riputki taipuu.

Opiskelijat ovat saaneet jaksojen aikana tutustua siihen, mitä opiskelu eri aloilla todellisuudessa on. He ovat oppineet, miten piirustuksista syntyy valmis tuote. Ammattiopettajan esiteltyä työvaiheen opiskelijat ovat saaneet itse kokeilla, mi-ten koneita käytetään ja suorittaa opetel-

tutustumisjaksolla

Amm

attio

pint

oja

lun työvaiheen. Uuden oppimisen lisäksi tuloksena on ollut konkreettinen tuotos: vaikkapa metallinen kynttilänjalka.

Opintojaksojen hyöty ei ole ollut pelkäs-tään ammattitietouden lisääntyminen, vaan jaksot on arvosteltu perustutkinnon perusteiden mukaisesti. Suoritetut opin-toviikot voi tulevaisuudessa hyväksyttää osaksi ammatillista perustutkintoa. Tär-kein hyöty on kuitenkin ollut opiskelijan ammatinvalinnan selkiytyminen; Kauko-vainion yksikössä puolet opiskelijoista on löytänyt oman alansa tutustumisjaksojen jälkeen.

Työsalityöskentelyn ehdoton edellytys on työturvallisuuden tuntemus. Oulun seudun ammattiopistossa jokainen am-mattistarttilainen on ennen tutustumis-jaksoa suorittanut työturvallisuuskortin ja hätäensiapukurssin.

Tutustumisjaksojen jälkeen ammattialan opettaja on antanut palautetta koko ryh-mälle ja yhdessä ammattistartin opetta-jan kanssa henkilökohtaisesti jokaiselle oppilaalle. Samalla opiskelija on voinut kertoa, miten jakso hänen mielestään meni ja esittää mahdollisia kehittämiseh-dotuksia tulevaisuutta varten. Tutustumi-sista on siis ollut hyötyä paitsi opiskelijalle myös ammattiaineiden opettajille. n

LisätietojaJuha Virsiheimo, koulutusjohtaja, juha.virsiheimo@osao.fi

,,,,Kaukovainion yksikössä p

uolet

opiskelijoista on löytänyt oman alansa

tutustumisjaksojen jälkeen

59

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

star

tin sä

häkä

t!

Koulutuskeskus Sedun Ähtärin opetuspisteen kiertokurssien ideana on

tarjota opiskelijoille elämyksel-listä ja tekemiseen perustuvaa oppimista. Lukuvuonna 2009 – 2010 opiskelijoille on tarjolla viisi vapaavalintaista viikon kestävää kurssia, joista heidän on valittava kolme, joihin he osallistuvat.

Vapaavalintaisia kursseja ovat:1. työskentely koulun

kanttiinissa

2. työskentely koulun opetuskodissa

3. työskentely tekstiilihuollossa eli koulun pesulassa

4. liikunnallinen harrastekurssi

5. karaoke ja esiintymistaito

Koulun kanttiinissa opiskelijat voi-vat omien taitojensa ja kykyjensä mukaan vaikka pyörittää koko kanttiinia itsenäisesti. Opetus-

VerkkokurssitHyvinkään ammattistarttilaiset ovat voineet suorittaa taidehisto-rian kurssin verkossa. Moodle-pohjaisen kurssin on suunnitellut kuvataiteen opettaja ja kurssin alussa opiskelijoita on opastet-tu moodlen käytössä. Verkko-opiskelu antaa mahdollisuuden omaan aikatauluttamiseen ja opettaa uusiin opiskelun suoritta-mistapoihin.

LisätietojaSari Vivolin, Hyria koulutus Oy Hyvinkää, sari.vivolin@hyria.fi

kodissa puolestaan harjoitellaan itsenäistä elämää, yksin asumista ja ruuanlaittoa. Pesulan toimin-taa tuskin tarvitsee kenellekään selittää.

Suosituimmiksi kursseiksi ovat nousseet liikunta- ja karaoke-kurssit. Viikon liikuntakurssilla pyrkimys on se, että jokaisella päivällä on oma teemansa, jon-ka sisällä tutustutaan opiskelijoille vähän tuntemattomampiin lajei-hin, kuten lumikengillä kävelyyn. Yhteisenä pääteemana viikolla on hakea uusia ja motivoivia liikun-nan muotoja.

Karaokea ei välttämättä heti mie-lessään liittäisi opiskeluun, mutta laulamisen ja varsinkin esiinty-mistaidon harjoitteleminen aut-taa paitsi esitelmien pitämisessä myös kohentaa itseluottamusta. Rohkeimmilla on kurssilla aivan konkreettinenkin päämäärä: am-mattiin opiskelevien SAKUstars-kulttuurikilpailut.

Vapaavalintaiset kiertokurssit

Kylmiltään ei opiskelijoiden tar-vitse näille kursseille osallistua. Ennen keväällä järjestettäviä kiertokursseja he ovat opiskelleet jo muun muassa kodinhoitoa ja keittiötyöskentelyä sekä suorit-taneet asiakaspalvelun opinto-jakson. Kaikki ovat käyneet läpi myös työelämäjaksoille valmen-tavan kurssin, jossa on käsitelty työelämän perussääntöjä.

Vapaavalintaiset kurssit on liitetty työssäoppimiseen valmentautu-miseen niin, että kolmen viikon kiertokurssien yhteydessä opis-kelijoilla on viikon harjoittelujakso työelämässä. n

LisätietojaMira Niemi, ammattistartin ryhmänohjaaja, mira.niemi@sedu.fi

60

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opiskelijoiden itsetunnon kehittämiseksi voi uusia toiminnallisia käytänteitä

löytää vaikka ilmaisutaidosta ja mediakasvatuksesta. WinNovan (ent. Porin ammattiopisto) am-mattistarttilaiset ovat opiskelleet ilmaisutaitoa elokuvan keinoin.

Idea saatiin keväällä 2009 Myrs-ky-projektin Tunnemyrsky-hank-keesta, jossa nuoret toteuttivat fiktiivisiä lyhytelokuvia omasta elämästään. Projektin toteutta-neessa Satakunnan Elävän Ku-van Keskus ry:ssä (SEKK) kiin-nostuttiin yhteistyöstä ammatti-startin kanssa.

Uuden ammattistarttiryhmän aloittaessa päästiin käytännön suunnitteluun. Nuoret saivat itse päättää, millaisen elokuvan he ha-lusivat tehdä: yksimielinen päätös oli dokumentti. Elokuvan aiheena oli nuorten oma elämä. Nuoret kertoivat muutoksista, joita heillä on elämässään ollut. Siitä syntyi elokuvan nimikin: Muutos. Aihe oli nuorille hyvin henkilökohtainen ja osittain arkaluonteinen.

Kaikki opiskelijat osallistuivat projektin suunnitteluun ja toteu-tukseen, jokaisella oli tärkeä rooli sen onnistumisessa. Laaduk-kaan elokuvan tekeminen on pitkäjänteistä puuhaa, eikä se valmistu hetkessä. Ajallisesti elo-kuvan tekeminen vaatii kolme-neljä opintoviikkoa. Porissa doku-menttiprojektin toteutus vei koko syksyn syyskuusta joulukuuhun. Alun suunnitteluvaiheessa pro-jektiin käytettiin kolmisen tuntia viikossa. Itse kuvausvaihe oli intensiivistä toimintaa. Elokuvaa kuvattiin Turussa ja sen lähistöllä. Muutoksen ensi-ilta oli joulukuun

puolivälissä ja opiskelijat saivat kutsua näytökseen sukulaisiaan ja ystäviään, joita saapuikin pai-kalle nelisenkymmentä.

Elokuvaprojektista saadut pa-lautteet olivat kauttaaltaan po-sitiivisia. Hyvän kokemuksen myötä käytäntöä on suunnitel-tu jatkettavaksi tulevina vuosina pysyvänä osana ammattistartin toimintaa. Elokuvan tekeminen vaatii resursseja: Porissa koko dokumenttiprojektin budjetti oli noin 3000 euroa. Elokuvan teke-minen vaatii teknistä asiantunte-musta ja siksi SEKK oli looginen yhteistyökumppani.

Elokuva on mukana YLE 2:n Lönnrot-projektissa ja se valittiin myös nuorten kansainväliseen kilpailuun Tampereen filmifesti-vaaleille. n

LisätietojaTimo Lehto, ammattistartin opettaja, timo.lehto@winnova.fi

okumenttielokuvad

61

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

62

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Helsingin Diakoniaopistossa on pahville ja kartongille ol-lut käyttöä, kun opiskelijat

ovat suunnitelleet ja rakentaneet oman korttelin rakennuksineen. Rakennusurakan jälkeen on poh-dittu yhdessä, keitä korttelissa on työssä ja millainen miljöö on. Sen jälkeen opiskelija on voinut miettiä ja luoda korttelissa työs-kentelevän kuvitteellisen henki-lön tai henkilöitä ikineen, suku-puolineen, työkokemuksineen ja -tehtävineen, koulutuksineen ja niin edelleen. Myöhemmin näi-tä fiktiivisiä hahmoja ja miljöötä voi käyttää esimerkiksi aineen-kirjoituksessa. Tarinan luomista helpottaa, että päähenkilöt ja tapahtumapaikat on jo valmiiksi mietitty.

Korttelia voi käyttää visuaalisena apuvälineenä ainakin äidinkielen ja kädentaitojen opiskelussa. Li-säksi mallin voi integroida mate-matiikan opetukseen laskemalla vaikka tilavuuksia, mittoja ja yri-tysten asiakasmääriä.

Malli on toimiva erityisesti opis-kelijoille, joilla ei ole minkäänlais-ta työkokemusta. Korttelin avulla voi visuaalisuutta hyväksi käyttä-en hahmottaa työelämää ja sii-hen liittyvää arkea. Kaiken lisäksi korttelin rakentaminen on edul-lista: siihen tarvitaan vain vähän askartelutarvikkeita, ja tietenkin yhdessä tekemiseen innostunei-ta kouluttajia. n

LisätietojaVesa Silander, ammattistartin kouluttaja, vesa.silander@hdo.fi

KORTTELIKorttelin avulla voi visuaalisuutta hyväksi käyttäen hahmottaa työ-elämää ja siihen liittyvää arkea,,

,,

63

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kaiken ammattistarteissa tehtävän työn tarkoitus on hel-pottaa opiskelijan siirtymistä ammatilliseen koulutukseen. Koulukokeilut ja tutustumiset eri ammattialoihin tukevat opiskelijan urasuunnittelua ja helpottavat jatko-opintoihin siirtymisessä. Toimiva oppilaitoksen sisäinen yhteistyö on menestyksekkään koulukokeilujakson edellytys.

Ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustuminen ja työssäoppimiseen valmentautuminen auttavat opis-kelijaa oikean opintopolun löytämisessä. Nuoren pää-töksenteon ja kokeilujaksojen onnistumiseksi on useissa oppilaitoksissa tuotettu myös paljon tukimateriaaleja eri ammateista ja koulutusaloista.

Hyvien käytäntöjen viimeisessä osassa kuljemme kou-lukokeilujen ja työelämäjaksojen kautta ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseen.

Kohti jatko-opintoja

64

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Savon ammatti- ja ai-kuisopistoon on muo-dostettu noin 20 eri am-

mattialan opettajasta koostuva ammattistartin yhdysopettajien verkosto, joka

a. huolehtii ammattialoilla tutus-tumisjaksojen suunnittelusta ja opetuksesta

b. ohjaa ammattistartin opis-kelijoita lukukauden aikana ammattialoilla vapautuville paikoille

c. ohjaa ammattialoilta keskeyt-täneitä opiskelijoita ammatti-starttiin.

Verkoston toiminnan alussa am-mattistartin opettaja järjesti kou-lutuspäivän, jossa käytiin läpi seu-raavia yhdysopettajan tehtäviin liittyviä asioita:

lSavon ammatti- ja aikuisopis-ton ammattistartin esittely

lammatillisten yhdysopettaji-en rooli ammattistarttikoulu-tuksen järjestämisessä

lammattistarttilaisten opin-toaloihin tutustumisjakson suunnittelu, jakson suunnit-telun perusperiaatteet

lsuunnittelutyön ja opetuksen kustannukset ja laskutus

Jatkossa yhdysopettajaverkosto on kokoontunut muutaman ker-ran lukuvuoden aikana. Yleensä tilaisuus on ollut keväällä ja syk-syllä. Näissä iltapäivän mittaisis-sa palavereissa on tiedotettu ammattistartin ajankohtaisista kuulumisista ja keskusteltu opis-kelijoiden tutustumisjaksoihin liit-tyvistä asioista: onnistumisista ja epäonnistumisista, kehittämisen kohteista, työturvallisuudesta, ar-vioinnista ja opiskelijoiden opin-

topolkuun liittyvistä käytännön asioista. Kevään palaverissa on käsitelty myös seuraavan luku-vuoden lukujärjestyksiä.

Yhdysopettaja toimii myös link-kinä ammattistartin ja oman ta-lon ammattialojen välillä. Se on paitsi lisännyt ammattistartin tunnettuutta myös helpottanut opiskelijoiden siirtymistä startilta ammatilliseen perusopetukseen ja päinvastoin.

Kokeilujakson suunnitteluYhdysopettajana toimivan am-mattialan opettajan yhtenä tehtä-vänä on ollut ammattistarttilaisille suunnatun viikon kestävän tutus-tumisjakson suunnittelu. Keskei-sin asia jakson suunnittelussa on se, että tutustumisviikko sisältää ammattialaan liittyviä käytännön töitä, jolloin opiskelija voi testata soveltuvuuttaan alalle ja samal-la opettaja näkee, kenestä on kyseiselle ammattialalle. Jakson suunnittelusta ja opettamisesta on yhdysopettajalle maksettu korvaus.

Tutustumisjakso toteutetaan suunnitellun ohjelman mukaan niin, että yhdysopettaja on ky-seisen viikon aikana opetta-nut vain ammattistarttiryhmää. Opiskelijoita se on motivoinut, koska he ovat saaneet positiivi-sen vastaanoton tutustumisalalla. Tutun ryhmän kanssa opiskelu on myös vähentänyt sosiaalista jännittämistä.

Mallin hyviin puoliin kuuluu myös se, että opiskelijat saavat tutus-tumisjakson aikana erinomaista ohjausta. Viikon aikana he voivat kokeilla kunkin alan töitä, esi-

merkiksi rakennusalalla seinän muurausta. Jakson aikana heil-le kerrotaan myös teoreettista tietoa kyseiseen alaan liittyvistä työoloista ja koulutusmahdolli-suuksista. Tutustumisen aikana ammattialan opettaja on toisi-naan löytänyt alalle soveltuvan opiskelijan, joka on jakson jälkeen siirtynyt suoraan opiskelemaan ammatillista perustutkintoa.

Viikon tutustumisjakso on usein ollut riittävä, jotta opiske-lijat ovat huomanneet onko ala heille sopi-va ja vastaako se heidän mielikuvi-aan. Myös yh-dysopettajien mielestä viikko on ollut riittävä aika siihen, että opettaja on näh-nyt, onko opiske-lija motivoitunut ja soveltuva alalle.

A m m a t t i s t a r t i n oma opettaja on ollut mukana tutustumisjak-soilla tarvittaessa silloin, jos ryhmä on ollut liian iso yhdelle opettajalle tai työturvallisuusseikkojen takia on tarve kahden opet-tajan läsnäololle. n

LisätietojaSeija Ojala, ammattistartin opettaja, seija.ojala@sakky.fi

Ammattistartin

yhdysopettaja

65

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

TUTUSTUMISJAKSO LOGISTIIKKA-ALAAN (1 viikko)

n 1. päivä

- Tutustuminen logistiikan opetukseen (tilat ja kalustoesittely)

- Mitä logistiikassa opiskellaan?

- Työtehtävät: Mihin logistiikan perustutkinnon suoritettua voi työllistyä?

- Mahdollinen tutustuminen logistiikkaterminaaliin

n 2. päivä

- Turvallinen trukin kuljettaminen

- Kuorma-auton rakenne

- Ajoonlähtötarkastuksen tarkastuskohteet

n 3. päivä

- Ajoharjoittelu trukilla

- Kuorma-auton rakenteeseen tutustuminen korjaamolla

- Ajoonlähtötarkastuksen tekeminen kuorma-autoon

n 4. päivä

- Rahtikirja ja sen merkitys kuljetuksen aikana

- Rahtikirjan täyttöharjoitus

- Loppuyhteenveto viikosta

n 5. päivä

- Opiskelijoiden yhteinen palautekeskustelu

Opiskelijoille annetaan haalarit lainaan päivän ajaksi logistiikka-alalta. Turvakengät tarvitaan käytännön harjoituksiin. Alalla ei ole mahdolli-suutta tarjota kenkiä lainaksi.

AMMATTIALAN OPINTOJAKSON SUUNNITTELUN PERIAATTEET

n Opiskelijoille muodostuu totuudenmukainen kuva opiskelusta

ammattialalla ja hän voi tehdä alalle tyypillisiä työtehtäviä

n Opiskelija tietää mitä ominaisuuksia, tietoja ja taitoja alalle

vaaditaan

n Opiskelija saa tietoa opintoalan eri suuntautumisvaihtoeh-

doista ja jatko-opintomahdollisuuksista

n Opiskelija saa tietoa alan työllisyysnäkymistä ja alalle tyypilli-

sistä työpaikoista

n Opiskelija saa kuvan taidoistaan ja hän voi testata mielenkiin-

toaan alaa kohtaan

n Opintoalan opettajat saavat tietoa alalle hakeutuvan taidoista

ja motivaatiosta

n Opiskelija täyttää jaksopäiväkirjaa ja arvioi suoritustaan

n Opettaja täyttää arviointilomakkeen kustakin opiskelijasta

(rasti ruutuun)

66

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Turun ammatti-instituutin startissa kou-lutusaloille tutustumiseen valmistaudu-taan huolella. Ennen tutustumisjaksoja

opiskelijat perehtyvät koulutusaloihin kerää-mällä tietoa esimerkiksi esitteistä, opetus-suunnitelmista ja ammattikuvauksista. Aiheista tehdään ryhmissä koosteita, joita käsitellään yhdessä.

Ammattistartin opettaja on kerännyt yhteistyö-opettajiltaan eri aloilta myös materiaalipakette-ja, joissa on kerrottu perustietoa koulutusalasta ja ammateista. Osa materiaaleista on ollut toi-mintaa tukevaa, kuten hiustenpesuohjeet ja käsien pikahoito. Näistä materiaaleista valittu osa on laitettu myös moodleen, joka on ollut toimiva oppimisympäristö niin ennen kokeilu-jaksoa kuin sen aikanakin. Materiaalien pohjalta on opiskelijoille suunniteltu myös tehtäviä, jotka ovat niin ikään saatavilla moodle-oppimisym-päristöstä.

Varsinaisia tutustumisjaksoja edeltävät vielä lyhyet tutustumiskierrokset eri koulutusaloihin. Näiden käyntien aikana ovat alalla jo opiske-levat nuoret esitelleet omaa opiskelualaansa. Toisinaan tieto menee paremmin perille, kun sen esittää joku muu kuin opettaja. Opiskelijat voivat käydä tutustumassa myös työelämään haastatellen ammatissa jo toimivia ihmisiä.

Tutustumispaketit ja -käynnit antavat opiske-lijalle tietoa alasta ja ammateista, mutta vasta oma toiminta ja aktiivinen tiedon etsiminen ja työstäminen virittävät nuoren pohtimaan, mikä on hänelle se sopiva ja mieluisin ala. Mielen-kiintoisen alan löydyttyä opiskelija käy tutus-tumassa koulutukseen perustutkintoryhmän mukana. Tavoitteena on, että ammattistartin opiskelija pääsee tutustumaan toisen vuosi-luokan mukana, koska silloin hän saa hyvän käsityksen opinnoista ja mahdollisesti pääsee harjoittelemaan ihan niitä ”oikeita töitä”. n

LisätietojaAuli Tirkkonen, ammattistartin opettaja, auli.tirkkonen@turkuai.fi

Alakohtaisten koulukokeilujen malli

Haetaan tietoa mm.alan kuvaus•työtehtävät•vaatimukset•koulutus jne.•

Tutustutaan alaan lyhyesti voiko nähdä itsensä ko. •työssämateriaaliin pohjautuen •mietitään kysymyksiä ja tehtäviä

Tarkennetaan alan kuvaus ydinkohdat•materiaalipaketti, jostain •alan perusteistatutustutaan materiaaliin•

Alan pääpiirteet ja opis-kelun esittely / opiskeli-janäkökulma

työtehtäviä•aputöitä•pohdinta- ja seuranta-•tehtäviä (valmisteltuja ryhmässä)

Oma pohdinta

Koulutukseen tutustumi-nen 2-5 päivää

YHTEISHAKU

Työelämään tutustu-minen

hakutoiveiden mukai-•set paikat, 1-3 paikkaatehtäviä•

ALA

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (lyhyt 1-2 päivää)

ALAN PERUSTEIDEN OPIS-KELU OMASSA RYHMÄSSÄ

TUTOR/OPISKELIJA

KOULUKOKEILUJAKSOIL-LE VALMISTAUTUMINEN

SOVELLUNKO?

KOULUTUKSEEN TUTUSTUMINEN

TYÖELÄMÄJAKSO

,,

,,oma toiminta ja aktiivinen tiedon etsiminen ja työstäminen virittävät nuoren pohtimaan, mikä on hänelle se sopiva ja mieluisin ala

67

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tampereen ammattiopis-tossa ovat ammattialojen opettajat tuottaneet opis-

kelijoille erityiset tieto- ja tehtä-väpaketit koulutusaloille tutustu-misjaksojen tueksi. Paketteja on tehty viiteen eri perustutkintoon: puuala, kone- ja metalliala, hius- ala, tekstiili- ja vaatetusala sekä logistiikka.

Paketit sisältävät perustietoa tu-tustumisen kohteena olevasta alasta, käytettävistä työkaluista ja materiaaleista sekä käytän-nön harjoituksia piirustuksineen ja työohjeineen. Esimerkiksi hius- alan tutustumisjaksolla harjoitel-

laan erilaisia letityksiä ja puualalla tutustumistyönä kootaan puinen pannunalusta.

Tutustumispaketteja on käyty läpi ennen koulutukseen tutus-tumisen jaksoa oman opettajan kanssa. Itse jakson aikana am-mattialan opettaja on käyttänyt suunnittelemaansa materiaalia tehtävien ja töiden tekemisessä. Ammattistartin opettaja on ollut opiskelijoiden kanssa tutustumis-jaksoilla pari ensimmäistä päivää varmistamassa muun muassa laitteiden turvallisen käytön ja opastamassa opiskelijoita am-mattialan opettajan neuvojen mukaan.

Tutustumispaketti koulukokeilun tukena

,,

,,tutustumispaketit ovat olleet toimivia

ja auttaneet opiskelijoita saavuttamaan

jaksoille asetetut tavoitteet

Kokeilujaksojen jälkeen ammat-tialojen opettajat ovat kehittä-neet pakettien sisältöjä edelleen opiskelijoilta saatujen palaut-teiden pohjalta. Opiskelijoiden mielestä tutustumispaketit ovat olleet toimivia ja auttaneet heitä saavuttamaan jaksoille asetetut tavoitteet. n

LisätietojaEija Heurlin, ammattistartin opettaja, eija.heurlin@tampere.fi

68

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kouvolan seudun ammat-tiopistossa on kehitetty ammattistartin ja ammatil-

listen aineiden opettajien yhteis-työnä toimintamalli, jonka tarkoi-tuksena on helpottaa ammatti-startin opiskelijoiden tutustumista opiston eri koulutusaloihin.

Ammatillisten aineiden opettajat ovat suunnitelleet toiminnallisen esittelyjakson opettamastaan tut-kinnosta. Suunnitelmat on tehty kirjallisina, jotta jokainen alaa tun-teva opettaja voi sen tarvittaessa toteuttaa. Kun tällainen toimin-nallinen alaesittely on kirjallisena ja valmiina, ammattistarttiopet-tajan on myös vuosittain helppo lähestyä kyseisen alan opettajia ja pyytää ryhmälleen vierailua. Hyvin suunniteltu toimintapäivä on helppo toteuttaa aiemman mallin mukaan ja sitä on helppo ylläpitää ja kehittää edelleen.

Paitsi opettajia, valmiit kirjalliset suunnitelmat auttavat myös koulutuspäälliköitä, joiden on helpompi resursoida ammatti-opettajien ammattistartille tarvit-tava aika, kun jo ennakkoon on tiedossa toteuttamisajankohta ja siihen kuluva aika. Valmiit toimin-tasuunnitelmat voi myös laittaa koulun omaan tietoverkkoon, jol-loin opiskelijat voivat jo etukäteen tutustua koulukokeilujaksoon.

TyökalupakitSuunnitellessaan esittelyjaksoa ammattiopettaja on myös mietti-nyt, mitä välineistöä tai materiaalia opiskelija tarvitsee tutustumisen aikana. Näistä on koottu jokaiselle opiskelijalle työkalupakki, joka si-sältää kaiken tarvittavan esiliinas-ta kuulosuojaimiin ja siveltimistä

virkkuukoukkuun. Ammattistar-tin alussa opiskelija kuittaa pakin käyttöönsä ja hänelle kerrotaan, että hänen on huolehdittava sen sisällöstä ja että hän on velvol-linen hankkimaan puuttuvat tai rikotut tavarat takaisin. Aika ajoin pakkien sisällöt tarkistetaan.

Mukana kulkeva työkalupakki on osoittautunut toimivaksi, koska opiskelijoilla on aina mukanaan toiminnalliseen kokeiluun tarvit-tava välineistö. Opiskelijat ovat myös osanneet huolehtia omista työkalupakeistaan. n

LisätietojaAliisa Karstinen, ammattistartin opettaja, aliisa.karstinen@ksao.fi

Toimintapainotteiset

koulukokeilut ja työkalupakki

,,,,esiliinasta kuulosuojaimiin ja

siveltimistä virkkuukoukkuun

1. JAKSO

kaikille yhteiset opinnot

5. JAKSO

kaikille yhteiset opinnot

4. JAKSO

työelämäkokeilu

koulukokeilu

aikuislukio-opinnot

3. JAKSO

kaikille yhteiset opinnot

2. JAKSO

työelämäkokeilu

koulukokeilu

aikuislukio-opinnot

6. JAKSO

työelämäkokeilu

koulukokeilu

aikuislukio- opinnot

1 2 34 65

69

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Koulukokeilut ovat oleelli-nen osa ammattistartin opintoja. Vähintään puolet

ammattistartin opinnoista tulisi koostua koulu- ja työelämäko-keiluista. Salon seudun am-mattiopistossa koulukokeilut on pääsääntöisesti järjestetty omassa talossa.

Koulukokeilun kohde, pituus ja tavoitteet määräytyvät jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opis-kelusuunnitelman mukaisesti. HOPS-keskusteluissa opiskelija itse saa valita kolme koulutus-alaa, joista hän on kiinnostunut ja tavoitteena on, että lukuvuoden aikana opiskelija käy kokeilemas-sa näitä kaikkia. Kokeilu kestää viikosta kokonaiseen jaksoon eli kuuteen viikkoon.

Ammattistartin ohjaaja ottaa yhteyttä koulutusalan koulutus-päällikköön, erva-opettajaan tai muuhun sovittuun koulutusalan opettajaan sopiakseen kokeilu-jaksosta. Tämän jälkeen opiske-lijan kanssa käydään osastolla tu-tustumassa ja keskustelemassa koulutuspäällikön kanssa siitä, mihin ryhmään opiskelija haluaisi mennä ja kuinka pitkäksi aikaa. Joskus koulutuspäällikkö myös ehdottaa sopivaa tutustumisryh-mää. Samalla käynnillä opiskelija tapaa mahdollisuuksien mukaan koulukokeilusta vastaavan opet-tajan tai ryhmänohjaajan.

Opiskelija pyritään sijoittamaan koulukokeiluun ensimmäisen vuoden perustutkintoryhmään, mutta joillakin aloilla toisen tai kolmannen vuoden ryhmä on paras vaihtoehto. Niissä am-mattistarttilainen näkee parhai-ten, millaista alan opiskelu oikein on. Ensimmäisen vuoden ryhmät ovat myös usein hyvin isoja ja siksi opettajilla ei ole välttämättä tarpeeksi aikaa koulukokeilijan ohjaamiseen.

Kokeilun ajaksi ammattistartin opiskelijalle voidaan nimetä pe-rustutkintoryhmästä työpariksi opiskelija, joka auttaa kokeilijaa ja jonka opiskelua kokeilija voi seu-rata. Tutor-opiskelijan tehtävänä on tällöin myös esimerkiksi viedä starttilainen syömään ja oikeaan luokkaan.

Opiskelijat osallistuvat opetuk-seen normaalisti opiskelijaryhmän mukana. Joskus opiskelijoille teh-dään erityinen lukujärjestys siten, että koulukokeilija osallistuu vain joidenkin aineiden tunneille. Tä-hän järjestelyyn päädytään joko siksi, että halutaan tehdä opiske-lijalle kevennetty lukujärjestys, tai siksi, että opiskelija saa opiskella ammatinvalinnallisesti tärkeäm-piä tai muuten kiinnostavampia aineita.

Koulukokeiluihin osallistuvien opiskelijoiden tavoitteet vaihte-

levat sen mukaan, haluavatko he vain tutustua opiskeltavaan alaan, vai haluavatko he suorit-taa alan opintoja, jotka voidaan tulevaisuudessa hyväksilukea opiskelijan mahdollisiin ammatil-lisiin perustutkinto-opintoihin.

Koulukokeilun aikana ammat-tistartin ohjaaja pitää yhteyttä kokeilussa oleviin opiskelijoihin viikoittain, jolloin keskustellaan myös ammattialan opettajan kanssa kokeilun sujumisesta. Koulukokeilujakson lopuksi suori-tetaan jaksosta arviointi yhdessä ohjaavan opettajan, opiskelijan ja ammattistartin ohjaajan kesken. Opiskelija saa jaksosta myös kir-jallisen arvioinnin. Opiskelija pitää jakson aikana oppimispäiväkirjaa ja kirjoittaa jakson lopuksi kou-lukokeilusta raportin, jonka hän esittelee muille opiskelijoille. n

LisätietojaKrista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi

Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

Ammattistartin jaksosuunnitelma, lukuvuosi 2009 - 2010(ammattistartin ohjaaja Sini Kuusela)

Koulukokeilujen järjestäminen

Pitkällä kokeilujaksollaKesken lukuvuoden tapahtuvaa siirtymistä edeltää usein on-nistunut koulukokeilujakso, jonka aikana opiskelijalle valkenee oma halukkuus alalle. Ylä-Savon ammattiopistossa Iisalmessa koulukokeilujakso on pituudeltaan kuudesta seitsemään viikkoa. Pitkän kokeilun aikana opiskelija saa realistisen käsityksen siitä, millaista alan opiskelu on.

70

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Iisalmessa lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon ja koulukokei-lut järjestetään kolmannessa ja

neljännessä jaksossa. Tätä en-nen opiskelijoille on esitelty kaik-ki opiskelualat sekä opiskelun ja työelämän pelisäännöt. Opiske-lijat ovat myös käyneet ryhmänä esittelytilaisuudessa kaikilla aloilla. Oman tutustumisalansa jokainen valitsee ennen kolmannen jakson alkua syksyllä.

Koulutusaloille tutustumisen tar-koituksena on, että opiskelijat tekevät mahdollisuuksien mu-kaan samoja asioita kuin perus-tutkinnon opiskelijatkin, tietysti opiskelijan kyvyt ja turvallisuus-näkökohdat huomioiden. Jos ryhmässä tehdään asioita, joita ammattistartin opiskelija ei voi

tehdä, antaa startin opettaja hä-nelle vaihtoehtoisia opintotehtä-viä. Hyväksi on todettu myös käy-täntö, jossa perustutkintoryhmän pidemmälle edennyt opiskelija on toiminut tutorina jakson alkuvai-heessa. Koulukokeilun aikana suoritetut alanmukaisten vaa-timusten perusteilla toteutetut opinnot hyväksiluetaan aikanaan ammatilliseen perustutkintoon.

Vaikka periaatteena on, että jo-kainen ammattistartin opiskelija on koulukokeilussa koko jakson, voidaan kokeiluja järjestää myös lyhyemmissä pätkissä ja useam-malla alalla. Näin voidaan tehdä etenkin niiden opiskelijoiden koh-dalla, joilla ei ole selvää käsitystä, mitä he haluaisivat kokeilla.

peruskoulutukseen

Pitkän tutustumisjakson etuna on, että opiskeltavan alan hyvät ja huonot puolet tulevat opiskelijal-le varmasti selviksi. Ammattialan opettajilla puolestaan on hyvä mahdollisuus tutustua opiske-lijaan sekä hänen kykyihinsä ja motivaatioonsa alalle. Parhaim-massa tapauksessa kokeilu joh-taa siihen, että opiskelija siirtyy perustutkinto-opiskelijaksi heti kokeilun jälkeen. n

LisätietojaTero Rönkä, ryhmänohjaaja, tero.ronka@ysao.fi

Perehdyttämisopas

71

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistarttilaisille suunnattua opasta on testattu ammatti- startin työssäoppimisjaksolla Ammattiopisto Omniassa. Opas selkeyttää opiskelijalle työelämäjaksoa ja kokoaa kai-

ken olennaisen yhteen vihkoon. Taskumalliversio kulkee näppärästi opiskelijan mukana työelämäjakson ajan. Oppaan avulla käydään läpi työelämäjakso ennen jakson alkua.

Opas hyödyttää sekä opiskelijaa että opettajia. Opettajat voivat olla varmoja, että informaatio on jaettu opiskelijoille. Lisäksi opas helpottaa opettajan työtaakkaa, kun kaikkea ei tarvitse selittää opiskelijalle, vaan asiat on löydettävissä oppaasta. Opiskelija taas löytää kaikki tarvittavat asiat oppaasta eikä kaikkea tarvitse kysellä opettajalta. Opas korostaa myös omatoimisuutta ja vastuunkantoa niistä asioista, jotka kuuluvat opiskelijalle.

Opasta on työstetty hyödyntäen olemassa olevia oppaita ja jatkossa sitä kehitetään saadun palautteen perusteella. n

Lisätietoja:Jake Lahti-Olsen, ammattistartin opettaja, jake.lahti-olsen@omnia.fi

Jaanamari Österman, projektipäällikkö, jaanamari.osterman@omnia.fi

ammattistarttilaisen työelämäjaksolle,,

,,

Perehdyttämisoppaan sisällysluettelo:

1 Työelämäjakso

2 Työelämäjakson suunnittelu

2.1 Työelämäjakson aloitta-minen ja työpaikan valinta

2.2 Työelämäjaksolle val-mentautuminen

3 Työssäoppimisjaksolle laadit-tavat paperit

3.1 Opiskelijakohtainen sopi-mus

3.2 Opiskelijan työssäoppimi-sen suunnitelma

3.3 Työssäoppimisjakson arviointilomake

4 Työelämäjakson vastuut ja velvollisuudet

5 Työssäoppimisjakson arvioin-ti- ja oppimistehtävät

6 Vinkkejä työssäoppijalle

7 Vinkkejä työpaikkaohjaajalle ja työssäoppimispaikalle

Opas korostaa myös omatoimi-suutta ja vastuunkantoa

72

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Koulutuskeskus Sedus-sa on otettu käyttöön sähköinen raportointi

työelämäjaksoilla. Raportoin-nissa käytetään eTaitava -mo-biili- ja verkko-ohjelmaa. Ennen jaksoa opiskelijoille esitellään, miten raportoinnissa käytet-tävä ohjelma toimii, ja heille annetaan tunnukset ohjelman käyttämiseksi.

Verkko- ja mobiiliohjelman avulla opettajat laativat opiske-lijoille kysymyksiä, joihin opiske-lijat vastaavat sähköisesti joko internetin tai puhelimen avulla. Sedussa kysymykset ovat päi-vittäisiä ja jokaisena työpäivänä opiskelijalla on aikaa vastata kysymyksiin klo 24:ään. Opis-kelijoilta kysytään mitä hän on päivän aikana tehnyt, missä onnistunut ja mitä olisi tehnyt paremmin. Ohjelma piirtää vi-rekäyrää, josta näkee, kuinka jakso sujuu. Samalla opiskelija voi ilmoittaa mahdolliset poissaolot ja muut kuu-lumiset.

Netin ja kännykän käyttö osana työelä-mäjakson raportointia on osoittautunut erit-täin toimivaksi käytän-nöksi ja se on saanut kiitosta niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Opettaja

näkee heti, ketkä ovat raportin käyneet tekemässä. Alueella, jossa etäisyydet eri yrityksiin ovat pitkät, sähköisesti tehtä-vä raportointi säästää opet-tajien aikaa. Opiskelijoille taas netin kautta raportoiminen on luontevampaa kuin paperira-porttien täyttäminen. Samalla myös mahdollisista ongelmista tiedottaminen helpottuu.

Sähköinen raportointi on myös tehostanut dokumentointia, koska kaikkien opiskelijoiden tiedot ovat yhdessä ja sa-massa paikassa. Jakson jälkeen voidaan materiaa-lista tehdä ryhmäkoonteja muun muassa päivittäisistä työtehtävistä. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa jakso-jen toteutumisesta pidemmällä aikavälillä. n

LisätietojaVirpi Lammassaari, vastuuopettaja, virpi.lammassaari@sedu.fi

työelämäjaksollaSähköinen raportointi

73

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Pirkanmaan ammattiopistos-sa on kehitetty kisälli-oppipoika -malli ammattistarttiopiskelijan

työelämäjaksolle. Mallissa ammat-tistarttiopiskelijan työskentelyparik-si työssäoppimisjaksoille on valittu alan varsinainen ja opinnoissaan jo pidemmällä oleva opiskelija. Mallin tarkoituksena on vahvistaa starttilai-sen itseluottamusta ja kiinnostusta tulevaa ammattia kohtaan. Opiske-lijalle on haluttu luoda erilaisia, mah-dollisimman mieleenpainuvia oppi-miskokemuksia.

Ennen jaksoa järjestelyistä sovitaan yhteistyössä tutkintoalan vastuu-henkilön kanssa. Sitten valitaan alaa opiskelevat nuoret, jotka ovat kiin-nostuneita toimimaan starttilaisen työskentelyparina, jonka jälkeen heidät perehdytetään tehtäviinsä. Ammattistarttilaisten joukosta taas valitaan alasta kiinnostuneet nuoret, jotka opettaja ja valitut perustutkin-to-opiskelijat perehdyttävät alaan ja sen työtehtäviin. Tämän jälkeen tutustutaan yritykseen, työssäoppi-misjakson työtehtäviin ja työelämän pelisääntöihin. Aluksi starttilaiset esit-televät itsensä työpaikkaohjaajalle harjoitellen työhaastattelutilannetta. Jaksolla tutkintoalan opiskelija toi-mii avustavana työpaikkaohjaajana starttilaiselle opastaen häntä alan käytäntöihin. Tehtävät vaihtelevat aloittain, esimerkiksi talonraken-nusalalla starttilaiset ovat päässeet harjoittelemaan lattian eristystöiden tekemistä. Jakson päävastuu säilyy jaksosta vastaavalla opettajalla ja työpaikkaohjaajalla.

Työelämäjaksojen pituudet vaihtele-vat alasta, työssäoppimispaikoista ja tehtävistä riippuen. Tällä hetkellä am-mattistarttilaisten jaksot ovat vaihdel-leet päivästä noin viikkoon. Työssä-oppimista suorittavien tutkintoalojen

Kisälli-oppipoika -malli

,,Op

iske

lijal

ta o

pisk

elija

lle:

opiskelijoiden jaksot ovat luonnolli-sesti olleet pidempiä. Ammattistartti-opiskelijan jakson päätyttyä pidetään päättökeskustelu, jossa kerrataan jakson tapahtumat ja pohditaan jak-son onnistumista.

Käytäntöä on kokeiltu talonraken-nus- sekä hotelli- ja ravintola-alalla ja kokemukset ovat olleet hyviä. Opis-kelijan ohjaamana alaan tutustuminen voi olla starttilaiselle helpompaa kuin monta vuotta alalla työskennelleen ammattilaisen alaisuudessa. Startti-lainen asennoituu monesti eri tavoin toiseen nuoreen kuin esimerkiksi opettajaansa. Tutkintoa suorittavat opiskelijat taas ovat voineet käyttää omaa osaamistaan toisten ohjaami-sessa ja näin ollen sisäistäneet op-pimansa vielä paremmin. Työparina toimivien nuorten erilaiset tieto- ja taitotasot antavat uusia näkökulmia molemmille osapuolille.

Malli helpottaa opettajien ja työpaik-kaohjaajien työtaakkaa sekä paran-taa työssäoppimisjaksojen laatua. Työpaikkaohjaajalle on helpompaa, että nuoret työskentelevät yhdessä ja saavat tarvittaessa tukea myös toi-siltaan. Samalla yhteistyö ammatti-starttikoulutuksen ja oppilaitoksen eri alojen välillä kehittyy ja syvenee. n

LisätietojaSonja Ahonen, ammattistartin opettaja, projektipäällikkö, sonja.ahonen@pirko.fi

nuorten erilaiset tieto- ja taitotasot antavat uusia näkökulmia molemmille osapuolille,,

74

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Savon ammatti- ja ai-kuisopistossa on yh-dessä alueen yritysten

kanssa kehitetty yritysvierai-lupäivä 10-luokan ja ammatti-startin opiskelijoille. Vuosittain järjestettävän päivän aikana opiskelijat tutustuvat eri alojen yrityksiin ja heille esitellään eri alojen toimintaa aidoissa työym-päristöissä.

Vierailupäivän aikana on tutustuttu muun muassa metsäalan eri am-matteihin ja parkettitehtaan eri tuo-tantovaiheisiin. Lisäksi paikallinen pankki ja vuokranvälitysfirma ovat kertoneet nuorille opintotukeen ja asumiseen liittyvistä asioista. Päi-vän päätteeksi paikallinen lehti on tarjonnut opiskelijoille liput jääkiekko-otteluun.

Yritysvierailupäivä tarjoaa nuorille sel-laisen lähestymistavan eri aloille, jota ei luokkahuoneessa voi saada. Kun nuoret pääsevät kokeilemaan esimer-kiksi puun korjuuta puuntyöstökoneiden avulla, he näkevät käytännössä, mitä ala pitää sisällään ja mitä heiltä työelämäs-sä vaaditaan. Vierailupäivä selkiinnyttää opiskelijoiden ammatinvalintaa ja jatko-opintosuunnitelmia.

Vierailupäivän järjestäminen vaati oppi-laitokselta hieman aikaa ja hyviä suhteita työelämään, mutta kustannukset eivät ole olleet mittavia, koska yrityspäivään osallis-tuneet yritykset ovat maksaneet päivästä koituneet kustannukset. Yritysvierailupäivät syventävät oppilaitosten ja paikallisten yritys-ten välistä yhteistyötä.

Kevään 2010 yrityspäivän teemoina ovat pal-velu- ja metallialan ammatit, jolloin tutustutaan paikalliseen konepajafirmaan ja osuuskaupan toimintaan. n

LisätietojaEsko Luoma, suunnittelujohtaja, esko.luoma@sakky.fi

Seija Ojala, ammattistartin opettaja, opinto-ohjaaja, seija.ojala@sakky.fi

varmuutta alavalintaanYritysvierailulla

75

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Perustutkinto-opintoihin ha-kemiseen valmistaudutaan koko ammattistartilla opis-

kelun ajan, onhan se koko kou-lutuksen ensisijainen tavoite. Pir-kanmaan ammattiopistossa on joidenkin ammattistarttilaisten kohdalla toiminut hyvin joustavan haun käyttö. Opiskelijat ovat val-mentautuneet siihen opinnois-saan ja töissään pitkin vuotta.

Alalle hakua aletaan pohtia heti opiskelijan alavalinnan varmis-tuttua: käytetäänkö kenties joustavaa hakua ja mitä siihen laitetaan perusteluiksi. Opiskeli-jan opiskelusuunnitelmaa muo-kataan selkeämmin tietylle alalle tähtääväksi. Näin toimitaan myös opiskelu- ja elämäntaitojen sekä perustaitojen vahvistamisen osalta.

Joustavaa hakua silmällä pitäen opiskelijan erityinen perehty-neisyys haettavan alan asioihin perustellaan opiskelijan kokoa-massa tukipaketissa. Se voi si-sältää joidenkin kohdalla vain nipun todistuksia koulutuksista, opintosuorituksista, koulutus-aloihin tutustumisista ja AMTET-jaksoista, mutta se voi olla myös tätä laajempi. Joillain opiskelijoil-la voi tavoitteena olla portfolio-muotoinen konkreettinen paketti, jossa on virallisten todistusten li-säksi omaan persoonaan liittyviä asioita. Portfolio voi haettavas-ta alasta riippuen sisältää myös näytteitä tehdyistä töistä. Näitä kaikkia opiskelija voi hyödyntää esimerkiksi haastattelutilantees-sa.

Valmistautuminen joustavaan hakuun

Oikein hoidettuna käytäntö on vastannut tarkoitustaan erin-omaisesti. Alat ovat saaneet motivoituneita ja aktiivisia uusia opiskelijoita. Myös opiskelijat ovat kokeneet elämäntilanteensa pa-rantuvan ja saaneet tunteen siitä, että heidän elämänsä on heidän omissa käsissään. n

LisätietojaSonja Ahonen, ammattistartin opettaja, projektipäällikkö, sonja.ahonen@pirko.fi

star

tin sä

häkä

t!

Portfolio-ohjeetSalon seudun ammattiopistossa ammattistarttilaisille on koottu portfoliotyöskentelystä yksinkertaiset ohjeet valmii-ne tehtävineen.

LisätietojaKrista Takatalo, Salon seudun ammattiopisto, krista.takatalo@sskky.fi

76

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartin ja perustutkintojen yhteistoimintamalli tähtää opiskelijan joustavaan siirtymiseen perustutkinto-opiske-lijaksi. Ammattiopisto Omnian mallissa tavoitteena on,

että vapaiden opiskelupaikkojen metsästys ei jäisi vain ammat-tistartin opettajien huoleksi. Myös opinto-ohjaajien aktiiviseen yhteydenpitoon starttiin päin on ohjeistettu ja kannustettu.

Oppilaitoksen sisäisen verkon kautta voi kuukausittain seurata opiskelijamääriä ja linjoilta mahdollisesti vapautuneita paikkoja. Vapaiden paikkojen ilmaantuessa opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä ammattistartin opettajaan - tai päinvastoin - sopiakseen jatko-toimista.

Omnian ohjeistuksen mukaisesti perustutkintoon voi siirtyä opis-kelija, joka

lon motivoitunut ja itse ilmaissut halunsa ko. alalle

lkäy säännöllisesti koulussa ja hoitaa kouluasiansa kunnialla

lomaa valmiudet opiskella perustutkinnossa

lon opiskelija, jonka siirtoa ammattistartin opettaja suosittelee

Malli toimii molempiin suuntiin. Väärän alan valinneelle nuorelle voi ammattistartti olla parempi ponnahduslauta oikealle alalle. Ammattistartille siirryttäessä neuvotellaan aina ammattistartin opettajien kanssa.

Alustavan yhteydenoton jälkeen vastaanottava taho haastatte-lee opiskelijan ja tekee päätöksen hänen siirtämisestään uuteen ryhmään. Samalla nuorelle selvitetään tarkemmin siirtoa koske-vat pelisäännöt, kuten mahdollinen koeaika ja siirtymävaiheen tuki, läsnäolojen merkitys jne.

HOPSissa sovitaan jokaisen kanssa yksilöllisesti, miten siirto tapahtuu ja millä ehdoin. Pääsääntönä on, että mikäli siirto ei tuo toivottuja tuloksia, voidaan siirto perua tai jatkaa koeaikaa. Ammattistartin opettajat tukevat nuorta siirtymisvaiheessa yh-dessä sovituin keinoin.

Siirtymisen yhteydessä luovutetaan aikaisemmin tehdyt ma-tematiikka- ja lukitestit tulevalle opinto-ohjaajalle tai opettajalle. Myös muut opiskelijaa koskevat tiedot, kuten mahdolliset diag-noosit ja HOPS siirretään vastaanottavalle taholle. n

LisätietojaJake Lahti-Olsen, ammattistartin opettaja, jake.lahti-olsen@omnia.fi

Jaanamari Österman, projektipäällikkö, jaanamari.osterman@omnia.fi

Ammattistartin ja perustutkintojen

1

65432

arviointi: siirtyminen perustutkinto- opiskelijaksi tai paluu ammattistartille

Ammattistartin ja perustut-kintojen yhteistoimintamalli

- joustava siirtyminen

vapaiden paikkojen selvittäminen P-asemalta tai opinto-ohjaajalta

yhteys puhelimitse / sähköpostitse ammatti- startin opettajaan

suunnitelma: aikataulut, koeaika, käytännön asiat, tiedonsiirto

yhteistapaaminen, lähettävä & vastaan- ottava taho

kartoitus ja opettajan arvio sopivista opiskelijoista

yhteistoimintamalli

77

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Salon seudun ammat-tiopiston mallin mukaan ohjaaja seuraa perustut-

kintoon siirtyneiden opiskelijoiden edistymistä ja antaa tarvittaessa apua. Noin kerran kuukaudessa ohjaaja tarkistaa entisten am-mattistarttilaisten opintosuori-tusotteista, miten opinnot ovat lähteneet käyntiin. Jos opiskeli-jalla on keskeneräisiä tai hylättyjä kursseja, ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja hänen ryhmänoh-jaajaansa. Erityisissä tapauksissa otetaan yhteys myös huoltajiin.

Saman lukuvuoden aikana siirty-neitä ammattistartin ohjaaja pyr-kii tapaamaan parin viikon välein. Tapaamiset ovat hyvin vapaa-muotoisia kahvipöytäkeskuste-luja, joissa puhutaan opiskelijan

Joustava perustutkintoon siirtyminen kesken lukuvuotta on toisinaan toimiva ratkaisu, jos opiskelija omaa siihen riittävät taidot. Näiden opiskelijoiden kohdalla motivaation puutteesta ei varmaankaan ole pelkoa. Ammattistartin henkilöstön apu on kuitenkin monelle tarpeen vielä ammatillisten perusopintojenkin aikana.

PERUSTUTKINNOSSAKINAmmattistartti auttaa

elämäntilanteesta ja siitä, miten opinnot ovat sujuneet. Monesti jakson loppuvaiheessa käydään läpi sitä, miten opinnot ovat siinä jaksossa menneet ja mitä seu-raavassa jaksossa tapahtuu.

Opiskelijoiden avuntarve liittyy useimmiten HOPS:iin, jonka te-kemisessä startin ohjaaja on mukana. Kesken lukuvuoden perustutkintoryhmään siirtyvä joutuu yleensä hyppimään ryh-mästä toiseen, joten siihen liittyen opiskelijoilla on paljon kysymyk-siä. Osa opiskelijoista tarvitsee ai-nakin alkuvaiheessa tukea myös virallisten asioiden hoitamisessa, esimerkiksi opintotukiasioissa. Avun tarve riippuu tietenkin pal-jon opiskelijasta itsestään; jotkut

hoitavat asiansa itse, jotkut tarvit-sevat paljon tukea.

Tapaamiskerrat yleensä vähene-vät sitä mukaa, mitä kauemmin opiskelijat ovat ammatillisissa opinnoissa opiskelleet. Tämäkin riippuu paljon opiskelijasta. Toiset haluavat tavata useastikin, kun taas toiset haluavat siirtyä oman alan opinto-ohjaajan asiakkaak-si. n

LisätietojaKrista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi

Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

kuva

: Liis

a J

än

tti

78

KAT

SE T

ULE

VAIS

UU

TEEN

79

KATSE TULEVAISUUTEEN

Ammattistartti

Millainen on ammattistartin asema vuonna 2020? Entä mitä kuuluu niille nuorille, jotka vuonna 2010 osallis-tuivat tähän kokeiluun? Kukaan ei tiedä varmasti, mutta valistuneiden arvausten perusteella tulevaisuus näyttää valoisalta.

vuonnaMillainen on vuosi 2020? Autot tuskin lentä-

vät, eikä teletransportaatiokaan ole arki-päivää, kuten vielä 50-luvulla uumoiltiin.

Sen sijaan 2020 on varmuudella karkaus- ja vaalivuosi. Jos trendit jatkuvat nykyisenkaltai-sina, vaivaiset 30 prosenttia äänioikeutetuista vaivautuu äänestämään. Keskustan ääniha-ravana toiminee presidentintehtävänsä silloin vastikään jättänyt Paavo Väyrynen.

No, ehkei sentään. Se lienee kuitenkin todennä-köistä, että takana on vuosikausien hitaan kasvun aika, kun kilpailukyky on ollut hukassa, eikä valtio ole enää aikoihin kyennyt rahoittamaan budjetistaan puolia lainarahalla kuten vielä kymmenluvun alussa.

Ellei kävelykeppiteollisuutta ja Reino-tohveleita valmista-vaa yritystä oteta lukuun, elinkeinoelämä on

vaikeuksissa kasvavan vanhusväestön kanssa: peräti joka nel-

jäs kansalainen on eläkeläinen.

Vastaavasti työmarkkinoille saapuvilla nuorilla on kissanpäivät, sillä työministeriön ennusteen mukaan uuden koulutetun työvoiman

tarve on vähintään 65 000 henkeä vuodessa, mutta 16 - 21-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka on vain 64 000 henkeä. Suurin tarve on ammatillista

koulutusta edellyttävissä tehtävissä - yli puolet kokonaistarpeesta.

Ja tapahtuu vuonna 2020 paljon muutakin: venäläinen kaivosyhtiö on rehvastellut alkavansa silloin kaivaa kuusta fuusioreaktorin polttoaineeksi soveltuvaa Helium-3 isotooppia, autot kulkevat kuulemma älyteillä ja Grönlannista alkaa tulla vakavasti otettava rantalomakohde. Kaikkein villeimpien visioiden mukaan vuoden 2020 olym-

2020

vuonna 2020 työmarkkinoille saa-puvilla nuorilla on kissanpäivät ,,

,,

»»

80

KATSE TULEVAISUUTEEN

pialaisissa Suomi saa 12 mitalia, mutta se lienee nk. epätodennä-köinen skenaario.

Oppimaan oppimisen oppimistaEntä mitä kuuluu niille ammatti-starttilaisille, jotka jatkoivat eteen-päin opintopolullaan vuonna 2010?

Suurimmaksi osaksi hyvää, niin uskoo ainakin akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppinen Jyväs-kylän ylipistosta. Hänen selvityk-sensä mukaan ammattistartti on onnistunut mainiosti, koska yli 70 prosenttia nuorista on jatkanut seuraavaan opiskelupaikkaan. Muutenkin starttivuosi on ollut suurimmalle osalle henkilökohtai-nen menestys: nuorten itsetunto on noussut. Ihmiset, jotka eivät

Kukaan ei ollut koskaan kysynyt mitään, eikä hän

itse ollut vapaaehtoisesti halunnut puhua. Am-

mattistartissa sitten

joku vihdoin keksi kysyä

,,,,

,,,, startt

ivuosi on ollut

suurimmalle

osalle henkilöko

htainen menestys

amm

attis

tartt

i 202

0 aluksi uskaltaneet kunnolla tulla edes haastatteluun, hakevat nyt kesätyöpaikkoja, eikä opiskelun-kaan aloittaminen pelota.

Ja kun on päästy niin pitkälle, lop-pu on jo paljon helpompaa. Toki koulutettukin voi joutua työttö-mäksi, mutta hänen mahdollisuu-tensa pärjätä siitä huolimatta ovat melkoisesti paremmat.

Ammattistartin opettaja Seija Ojala kertoo, kuinka esimerkiksi heille Kuopiossa on tullut nuoria, jotka ovat olleet useita vuosia te-kemättä mitään, mutta saaneet vuoden aikana opiskelun- ja elä-mänsyrjästä kiinni:

”Osa nuorista oli jo selvästi syr-jäytyneitä. Heidät tunnistaa mm. siitä, että heillä ei ole televisiota, tietokonetta, ystäviä ja asioimi-nen erilaisissa virastoissa on

81

KATSE TULEVAISUUTEEN

vaikeaa. Ammattistarttivuoden suurin haaste on saada nuoret ryhmäytymään, solmimaan uusia ystävyyssuhteita ja lisätä ylipää-tänsä uskallusta kohdata uusia tilanteita ja selvitä niistä. Lähes kaikki nuoret kokevatkin itsetun-tonsa kasvaneen ammattistartti-vuoden aikana.”

Ojalan mukaan heidän nuorensa ovat kaikki löytäneet opiskelu-paikkansa ja päätyneet hyvinkin erilaisille aloille: joku on huoman-nut, että lukio onkin se juttu, toi-nen pääsi liikunnanohjaajaksi, kol-mas lentokoneasentajaksi. Mutta oli ala mikä tahansa, tärkeintä on, että ammattistartti on opettanut oppimaan. Yhä monimutkaistu-vassa maailmassa on oleellista päästä sisään systeemiin, jotta ymmärtää miten se toimii ja pys-tyy reagoimaan, kun yhteiskunta koko ajan muuttuu.

Tekevälle työtä riittääVuonna 2020 työtä on ennus-teiden mukaan enemmän kuin tekijöitä ja erityisesti ammatillisen koulutuksen saaneita ihmisiä tar-vitaan. Mikäli ammattistarttilaiset ovat pysyneet koulussa yhtä hyvin kuin ammattistarttivuon-na, heillä pitäisi olla varsin hyvät oltavat.

He ovat juuri niitä putkimiehiä, len-tokoneasentajia, sairaanhoitajia ja muita, jotka saavat kunnian huo-lehtia kukin yhdestä naapurin elä-keläisestä. Toisin sanoen he ovat se keskiluokka, joka yhteiskuntaa pitää koossa. Vuonna 2020 huol-tosuhde kun on keikahtanut niin, että sataa työssäkäyvää kohti on vähän alle 70 lasta tai vanhusta – ja päälle vielä sairaat, työttömät, työkyvyttömät, varusmiehet ja muut työvoiman ulkopuolella olevat.

Näin ollen on entistä tärkeämpää huolehtia, että jok’ikinen kynnelle kykenevä on töissä. Siihen ainoa keino on koulutus. Ja näin pää-semme takaisin ammattistartin tulevaisuuteen. Sekin on nimittäin valoisa - tosin tavallaan valitetta-vasti, sillä helpompaa olisi, jos sitä ei tarvittaisi.

Vaan kun tarvitaan. Sekä Aini Kristiina Jäppinen että Seija Oja-la ovat havainneet saman ilmi-ön. Ikäluokat ovat vuosi vuodelta ”haasteellisempia”, kuten nyky-ään kauniisti sanotaan. Haasteel-lisuus tarkoittaa, että yksilöllistä ohjausta ja valvontaa tarvitaan yhä enemmän, jotta ei päästet-täisi nuoria syrjäytymään.

Sama numeroin: opintonsa kes-keyttää ammatillisessa perus-koulutuksessa tällä hetkellä noin 30 ja lukiokoulutuksessa noin 11 prosenttia nuorista. Ilman työtä tai koulutuspaikkaa on maassamme eräiden arvioiden mukaan jopa yli 90 000 nuorta, joskin luku heitte-lee arvioijan ja laskijan mukaan: alimmillaan sen arvioidaan olevan noin 20 000 ja korkeimmillaan jopa yli 100 000.

Suomen kokoisella maalla ei tie-tenkään ole varaa pitää Lahden väkimäärän verran nuoria pelaa-massa päivät pitkät pleikkaria, ai-nakaan niin kauan kuin se ei ole olympialaji. Siksi ammattistartti ja vastaavat kokeilut integroitune-vat vähä vähältä osaksi normaalia opetusta, yhdeksi opintopoluksi muiden joukkoon.

Puhumatta läpi peruskoulunMiksi sitten ammattistartin ta-paisia erityisväyliä tarvitaan vielä vuonna 2020 – ei nuoriso ennen noin ”haastavaa” ollut? Ei ollut-kaan, mutta maailma olikin eri-lainen:

”Maailma on monimutkaisempi ja ammattien tietotaitotaso on noussut ja nousee jatkuvasti. Ajatellaan vaikka jotain logistiik-ka-alaa, paperikoneenkuljetta-jaa tai metsuria. Ne ovat ihan eri ammatteja kuin 20 vuotta sitten. Opiskelijat ja heidän taustansa ovat myös alati monimuotoisem-pia. Maahanmuuttajat tuovat tä-hän vielä oman lisänsä”, Jäppinen selvittää.

Eikä kyse ole siitä, että nämä asi-at olisivat hankalia vain ammattiin opiskeleville. Samojen ongelmien kanssa painitaan korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa:

”Gradut pitäisi saada tehtyä ja opinnot suoritettua ajallaan ja siihen kaivataan ohjausta. Lukio sinänsä on kohtuullisen yksinker-tainen väylä, mutta siinäkin on sit-ten se korkeakouluun siirtymisen hetki, joka voi olla vaikea. Nivelvai-heet ylipäänsä ovat kohtia, joissa apua tarvitaan alasta riippumat-ta”, Jäppinen muistuttaa.

Seija Ojala kertoo kuvaavan esi-merkin:

”Niitten joukko kasvaa jatkuvasti, joiden elämänhallintataidot ovat hukassa. Eräskin nuori kertoi, et-tei ollut kertaakaan avannut suu-taan koko peruskoulun aikana. Kukaan ei ollut koskaan kysynyt mitään, eikä hän itse ollut vapaa-ehtoisesti halunnut puhua. Am-mattistartissa sitten joku vihdoin keksi kysyä.”

Sama numeroin: Valtiontalouden tarkastusviras-ton mukaan nuori, joka ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elä-mänuralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, aiheuttaa yhteis-kunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen 60-vuotis-synttäreitään. Vuositasolla koulu-tuksen ja työelämän ulkopuolella oleva nuori maksaa keskimäärin 28 000 euroa.

Sillä summalla ei ihan palkkaa am-mattistarttiopea vuonna 2020, mutta melkein. Ja jos luokalla on kymmenenkin oppilasta, inves-tointi alkaa olla tähtitieteellisen hyvä. n

Roope Lipasti

n kirjoittaja on lietolainen toimit-taja ja kirjailija

82

KATSE TULEVAISUUTEEN

SANASTO

n Ammattistartti: Ammatilli-seen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Koulutus on tarkoitettu perusope-tuksen oppimäärän suorittaneille nuorille, joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatinvalinnasta tai riittäviä valmiuksia koulutukseen hakeutumiseen. Koulutukseen voivat hakeutua myös nuoret, jotka ovat jääneet vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Opin-tojen pääpaino on ammatillisissa opinnoissa, mutta opintoihin voi sisältyä myös peruskouluainei-ta. Ammattistarttilaisilla on oman edistymisen mukaan mahdolli-suus siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Laajuus 20 - 40 opintoviikkoa.

n AMTET-jakso

Ammatillisen koulutuksen työ-elämään tutustumisen jakso. Ks. Työssäoppimiseen valmentautu-minen.

n Atto-aineet

Ammattitaitoa täydentävät tut-kinnon osat (ent. yhteiset opin-not). Yhteisiä ammattitaitoa täy-dentäviä opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kie-li, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämä-tieto, liikunta ja terveystieto, taide ja kulttuuri.

n ERVA

Erityisopetuksen vastuuopettaja, jonka tehtävänä on koordinoida oppilaitoksen erityisopetusta ja sitä koskevia järjestelyjä.

n HOJKS

Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunni-telma. HOJKS tulee laatia erityis-opetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. Vanhemmat kutsu-taan mukaan laatimaan HOJK-Sia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitel-ma sisältää muun muassa seu-raavia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistar-peista; opetuksen ja oppimisen tavoitteet, joista johdetaan ope-tuksen keskeiset sisällöt; opetus-suunnitelmaan kuuluvien oppiai-neiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmas-ta; opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avusta-japalvelut, muut opetus- ja op-pilashuoltopalvelut, kommuni-kointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit; henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa; op-pilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppi-määrään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilö-kohtaisen opetuksen järjestämis-tä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on teh-tävä merkintä todistukseen.

n Joustava valinta

Joustavaa valintaa voidaan so-veltaa siitä riippumatta, onko ammatillinen koulutus mukana yhteishaussa vai ei. Hakija voi hakea joustavan valinnan kautta

kaikkiin ammatillisen koulutuksen hakutoiveisiin. Koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnois-ta otetaan aina huomioon, kun pistejärjestyksestä poiketaan. Perusteet hakea joustavalla va-linnalla ovat:

l terveydelliset syyt

l oppimisvaikeudet

l ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen

l koulutodistusten vertailuvaike-udet

l harrastustoimintaan liittyvät syyt

l urheilijan ammatillisen koulu-tuksen järjestäminen

l sosiaaliset syyt

l työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt

l jokin muu syy

n Jälkiohjaus

Jälkiohjaus on vaille koulutuspaik-kaa jääneiden tai koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjaamista edellytysten mukai-seen koulutukseen.

n Kaksoistutkinto

Ammatillisten opintojen rinnalla voi opiskella myös lukio-opintoja. Jos opiskelija suorittaa tarpeelli-sen määrän lukio-opintoja, hän voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ja suorittaa rinnakkain ammatilli-sen perustutkinnon ja ylioppilas-tutkinnon. Tällöin puhutaan ns. kaksoistutkinnosta.

n Kotitalousopetus

Kotitalousopetus (ent. talous-koulu) antaa käytännön tietoja ja taitoja kotitalouden hoitamiseen

83

KATSE TULEVAISUUTEEN

sekä terveyden ylläpitämistä edistäviin elämäntapoihin. Ta-louskoulussa harjaannutetaan kädentaitoja ja opitaan tekemään erilaisia käsitöitä ja pieniä korjauk-sia. Koulutus kestää lukukauden eli 20 opintoviikkoa. Se ei johda tutkintoon eikä anna yleistä jat-ko-opiskelukelpoisuutta, mutta parantaa jatko-opiskelumahdol-lisuuksia.

n Koulukokeilu

Koulukokeilu on ammattistartin opiskelijalle tarjottu mahdollisuus tutustua ammatillisiin opintoihin alan oppilaitoksissa. Koulukokeilu on tarkoitettu niille oppilaille, joille tulevan alan valinta on vaikeaa tai jotka kaipaavat lisätietoa va-lintansa tueksi. Koulukokeilu on osa ammatinvalinta- ja urasuun-nittelutaitojen opintoja.

n Maahanmuuttajien am-matilliseen peruskou-lutukseen valmistava koulutus

Koulutuksen tavoitteena on an-taa opiskelijoille riittävät kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on 20 - 40 opintoviikkoa, joista suomen kielen opintojen osuus on noin puolet.

n Nivelvaihe

Koulutuksen nivelvaiheella tarkoi-tetaan yleensä nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoi-hin. Nivelvaiheita voi olla muitakin ja aina ne ovat opiskelijan kannal-ta kriittisiä siirtymiä.

Laajemman näkemyksen mu-kaan nivelvaiheessa ”nuori alkaa

asteittain selkiyttää omaa suun-tautumistaan ja pyrkimyksiään ja päätyy vähitellen jonkinas-teiseen varmuuteen elämänsä suunnasta” (Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivel-vaiheen kehittämistyöryhmän muistio 2007).

n Nivelvaiheen koulutus

Nivelvaiheen koulutuksella tar-koitetaan yleensä peruskoulun jälkeisiä opintoja, joissa nuoret voivat selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan ja parantaa opis-keluvalmiuksiaan ennen siirtymis-tään toisen asteen opintoihin. Nivelvaiheen koulutuksen suorit-tamisesta opiskelija saa lisäpis-teitä yhteishaussa. Nivelvaiheen koulutuksia ovat:

l ammatilliseen peruskoulutuk-seen ohjaava ja valmistava koulutus

lperusopetuksen lisäopetus

lvalmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

lmaahanmuuttajien ammatilli-seen peruskoulutukseen val-mistava koulutus

lkotitalousopetus

n Perusopetuksen lisäope-tus, kymppiluokka

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille järjestettä-vä yhden lukuvuoden kestävä lisäopetus. Lisäopetuksen ta-voitteena on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja ke-hityksen tukeminen jatkokoulu-tusmahdollisuuksien varmistami-seksi. Lisäopetuksessa voi muun muassa korottaa päättötodistuk-sen arvosanoja ja saada ohjausta oman ammattiuran valinnassa.

Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saa-nut perusopetuksen päättöto-distuksen samana tai edellisenä vuonna.

n Työssäoppimiseen val-mentautuminen

Työssäoppimiseen valmentautu-minen on ammattistartin amma-tinvalinta- ja urasuunnittelutaito-jen opetukseen sisältyvä jakso, jossa opiskelija hankkii valmiuksia toimia työelämässä ja työssäop-pimisessa työpaikoilla. Työssä-oppimiseen valmentautumises-sa noudatetaan soveltuvin osin ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita.

n Täydennyshaku

Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille voi hakea ke-sällä järjestettävässä täydennys-haussa. Täydennyshaun tarkan aikataulun löytää mm. osoittees-ta www.koulutusnetti.fi ja oppilai-tosten omilta sivuilta.

n Valmentava ja kuntoutta-va opetus ja ohjaus

Koulutus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, jotka tarvitsevat tavallista enem-män aikaa ammatinvalintaan ja peruskoulutaitojen vahvista-miseen. Koulutus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä pienryhmäope-tuksena ja sen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumi-seen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen laajuus on 40 - 120 opintoviikkoa.

84

KATSE TULEVAISUUTEEN

Ammatilliseen perus-koulutukseen ohjaa-van ja valmistavan koulutuksen kokeiluun osallistuneet koulutuk-sen järjestäjät ja oppi-laitokset 2006 - 2010 maakunnittain.

Koke

iluss

a m

ukan

an Etelä-Karjala

Etelä-Karjalan koulutuskun-tayhtymä: Etelä-Karjalan am-mattiopisto

n Etelä-Pohjanmaa

Järviseudun koulutuskuntayh-tymä

Seinäjoen koulutuskuntayh-tymä: Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki (ent. Seinäjoen kou-lutuskeskus)

Seinäjoen koulutuskuntayhty-mä (ent. Suomenselän kou-lutuskuntayhtymä): Koulu-tuskeskus Sedu, Ähtäri (ent. Ähtärin ammatti-instituutti)

Suupohjan koulutuskuntayh-tymä

n Etelä-Savo

Itä-Savon koulutuskuntayhty-mä: Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Keski-Savon oppimiskeskuk-sen kuntayhtymä: Pieksämä-en ammattiopisto

n Kanta-Häme

Hyria koulutus Oy (ent. Riihi-mäen seudun ammattioppi-laitoksen kuntayhtymä): Hyria Riihimäki (ent. Riihimäen am-mattioppilaitos)

Hämeenlinnan seudun koulu-tuskuntayhtymä: Koulutuskes-kus Tavastia

n Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan koulutus-kuntayhtymä: Kokkolan sosi-aali- ja terveysalan opisto (ent. Kokkolan sosiaali- ja terveys-alan oppilaitos)

n Keski-Suomi

Jyväskylän koulutuskuntayh-tymä: Jyväskylän ammatti-opisto

Jyväskylän koulutuskuntayh-tymä (ent. Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kun-tayhtymä): Jämsän ammatti-opisto

Äänekosken ammatil l isen koulutuksen kuntayhtymä: Pohjoisen Keski-Suomen op-pimiskeskus

n Kymenlaakso

Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä: Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

Kouvolan kaupunki (ent. Kou-volan seudun kuntayhtymä): Kouvolan seudun ammatti-opisto

n Lappi

Kemi-Tornionlaakson koulu-tuskuntayhtymä Lappia (ent. Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun kuntayhtymä ja Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä): Ammattiopisto Lappia (ent. Kemi-Tornion ammattiopisto ja Länsi-Lapin ammatti-insti-tuutti)

Kemijärven kaupunki: Itä-Lapin ammattiopisto (ent. Kemijär-ven ammattiopisto)

Rovaniemen koulutuskuntayh-tymä: Lapin ammattiopisto

85

KATSE TULEVAISUUTEEN

n Pirkanmaa

Ahlmanin koulun Säätiö: Ahl-manin ammattiopisto

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (ent. Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjois-Pirkan-maan koulutuskuntayhtymä ja Nokian kaupunki): Pirkanmaan ammattiopisto

Sastamalan koulutuskuntayh-tymä: Vammalan ammattikou-lu

Tampereen kaupunki: Tampe-reen ammattiopisto

Valkeakosken seudun koulu-tuskuntayhtymä: Valkeakos-ken ammatti- ja aikuisopisto

n Pohjanmaa

Svenska Österbottens För-bund för utbildning och kultur: Svenska Yrkesinstitutet

Vaasan kaupunki: Vaasan am-mattiopisto

n Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan koulutuskun-tayhtymä: Pohjois-Karjalan ammattiopisto

n Pohjois-Pohjanmaa

Kalajokilaakson koulutuskun-tayhtymä: Nivalan ammatti-opisto

Oulun seudun koulutuskun-tayhtymä: Oulun seudun am-mattiopisto

Raahen koulutuskuntayhty-mä: Raahen ammattiopisto

Siika-Pyhäjokilaakson kou-lutuskuntayhtymä: Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto

n Pohjois-Savo

Savon koulutuskuntayhtymä: Savon ammatti- ja aikuisopis-to

Ylä-Savon koulutuskuntayh-tymä (ent. Ylä-Savon amma-tillisen koulutuksen kuntayh-tymä): Ylä-Savon ammatti-opisto

n Päijät-Häme

Lahden Diakoniasäätiö: Lah-den diakonian instituutti

Päijät-Hämeen koulutuskon-serni: Koulutuskeskus Sal- paus

n Satakunta

Länsirannikon Koulutus Oy (ent. Porin kaupunki): Porin ammattiopisto

Länsirannikon Koulutus Oy (ent. Rauman kaupunki): Rau-man ammattiopisto

Sastamalan koulutuskuntayh-tymä (ent. Huittisten kaupun-ki): Huittisten ammatti- ja ai-kuisopisto

Satakunnan koulutuskuntayh-tymä (ent. Kokemäenjokilaak-son koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Satakunnan koulu-tuskuntayhtymä): Satakunnan ammattiopisto (ent. Pohjois-Satakunnan ammatti-insti-tuutti, Kokemäenjokilaakson ammattiopisto)

n Uusimaa

Espoon seudun koulutuskun-tayhtymä Omnia: Ammatti-opisto Omnia

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: Helsingin Diakoniao-pisto

Helsingin kaupunki : Helsingin palvelualojen oppilaitos, Hel-singin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Hyria koulutus Oy (ent. Hy-vinkään kaupunki): Hyria Hy-vinkää (ent. Hyvinkään taide-koulu)

Keski-Uudenmaan kuntayh-tymä: Keski-Uudenmaan am-mattiopisto KEUDA

Kirkkopalvelut ry: Koulutus-keskus Agricola (ent. Sisälä-hetysseuran oppilaitos)

Länsi-Uudenmaan ammatti-koulutuskuntayhtymä: Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus

Malmin kauppaoppilaitos Oy

Suomen Kirkon Seurakunta-opiston säätiö: Seurakunta-opisto

Vantaan kaupunki: Vantaan ammattiopisto VARIA

Västra Nylands yrkesskola samkommun

n Varsinais-Suomi

Ab Utbildning Sydväst

Kaarinan kaupunki: Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppi-laitos

Loimaan koulutuskuntayh-tymä (ent. Loimaan ammat-ti-instituutin kuntayhtymä): Loimaan ammatti- ja aikuis-opisto

Salon seudun koulutuskun-tayhtymä: Salon seudun am-mattiopisto

Stiftelsen för fiskeri- och sjö-fartsutbildning - Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö

Turun kaupunki: Turun am-matti-instituutti

Uudenkaupungin kaupunki

Ammatilliseen peruskoulutukseen oh-jaavan ja valmistavan koulutuksen ko-keilu käynnistyi syksyllä 2006 ja sen

vakinaistamiseen liittyvät lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta. Ammattistarttina tutuksi tullut koulutus on jo kokeiluvuosinaan muotoutunut yhdeksi koulutustakuun toteutu-mista tukevista työkaluista.

Ammattistarttikokeilun loppujulkaisussa pu-heenvuoro on startin tekijöillä ja kokijoilla. Esi-teltyjen hyvien käytäntöjen toivotaan avaavan uusia näkökulmia ammattistarttikoulutuksen kehittämiselle ja tarjoavan käytännön malleja ja esimerkkejä koulutuksen järjestämisen tueksi.

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6, PL 380 00531 Helsinki puhelin: 040 348 7555 (vaihde) opetushallitus@oph.fi www.oph.fi

Turun ammatti-instituutti

Kellonsoittajankatu 9-11, PL 955 20101 Turku puhelin: (02) 2633 3000 (vaihde)ammatti-instituutti@turkuai.fi www.turkuai.fi

ISBN 978-952-99956-1-9 (nid.)

ISBN 978-952-5892-00-0 (pdf)