huumeet ehkäisevässä työssä: ennen, siinä välissä -ja nyt

20.10.2015 1

Huumeet ehkäisevässä työssä: ennen, siinä välissä - ja nyt

Tuukka Tammi

[email protected]

Esityksen nimi / Tekijä

Huumeet ja addiktio kiehtovat meitä

20.10.2015 Esityksen nimi / Tekijä 2

Huumekontrollin historia: hyvä lääke ja paha huume


Suomessa toinen huumeaalto ja uusi keskustelu huume-ehkäisystä 2000-luvun taitteessa

Huume-ehkäisyn lähtökohtia & periaatteita 1

• Huumausaineita käytetään hyvin eri tavoin, katsoipa käyttöä sen ongelmallisuuden, syiden tai käyttökulttuurien näkökulmasta.

• Ehkäisevän työn monipuolistamisen lisäksi avoin keskustelu, kansainvälisten mallien seuraaminen, ennakkoasenteiden kyseenalaistaminen ja uuden tiedon jatkuva hankinta ovat keskeinen osa ehkäisevää huume- ja muuta päihdetyötä.

• Toiminnan edellytyksenä on hyväksyvä ja ymmärtämään pyrkivä yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka sietää erilaisuutta ja moninaisuutta, kannustaa, kysyy, pohtii, keskustelee ja tukee, mutta ei moralisoi. On hyväksyttävä ristiriitoja ja erilaisia näkökantoja.

• Huumausaineet ovat erilaisia vaarallisuuden, käyttötapojen, käytön yleisyyden ja käyttöön liittyvien riskien suhteen.

• Ehkäisevä työ on eriytettävä kohderyhmän mukaan primaari-, sekundaari- ja tertiääriehkäisyksi.



• Primaariehkäisyn kohteina ovat suuret väestöryhmät: ehkäisytyö on kokonaisvaltaista eikä irrallaan muista päihteistä. Tärkeää on tukea lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, itsekontrollia ja mielihalujen hallintaa – eli yleisiä elämäntaitoja.

• Kun huumetietoa annetaan, on hyvä antaa tietoa eri aineiden käyttöön liittyvistä erilaisista riskeistä ja haitoista.

• Sekundaariehkäisy painottuu riskiryhmiin. Huumespesifisyys ehkäisyssä lisääntyy. Huumeiden käyttäjille tietoa käytön laittomuudesta ja riskeistä sekä tavoista vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja, jotta nuoret eivät siirtyisi satunnaisesta käytöstä pitkäkestoisempaan tai haitallisempaan huumeiden käyttöön.

• Tertiääriehkäisyllä tarkoitetaan lähinnä huumeongelmaisten hoitoa ja kuntoutusta.



• Ei irrallisia tietoiskuja, yhteiskunnallinen näkökulma esiin

• Ehkäisevän työn tuettava lasten ja nuorten omaehtoista vertaistoimintaa ja omien voimavarojen hyödyntämistä. Työhön on hyvä kytkeä myös yhteiskunnallinen näkökulma: huumeet esimerkiksi globaalina ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, jolloin kytkennät rikollisuuteen, eriarvoisuuteen ja kaupalliseen vapaa-ajanviettoon tulevat esille.

• Huumekysymyksen parissa työtä tekevien ammatillisuuden tukeminen

• Lasten ja nuorten omaehtoisen harrastustoiminnan tukeminen on toimivaa ehkäisevää työtä.

• Arvostava ja kannustava asenne: ongelmaiseksi leimautuminen kiihdyttää syrjäytymiskehitystä.

• Kaikkein tärkeintä on huomion kiinnittäminen lasten ja nuorten osallisuuteen ja mahdollisuuskuiluun (’opportunity gap’; Robert D. Putnam)


Kohti uusia haasteita: normalisaatio ja elinkeinointressit


Lukemistoa

• Markku Soikkeli: Onko huumevalistus lopetettava vai aloitettava. Yhteiskuntapolitiikka 63 (1998):4

• Markku Soikkeli: Miten puhua huumeista. Stakes 2002.

• Kati Rantala, Mikko Salasuo, Markku Soikkeli: Näytelmät ja päihdeputket - elämysten käytöstä ja väärinkäytöstä huumekasvatuksessa Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 63.

• Markku Soikkeli ym.: Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 85, 2012/2015.

• Leena Warsell & Markku Soikkeli: Laatutähteä kiertämässä - Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. Kide: 21, THL 2013.



20.10.2015 TT 10

Kiitos!

huumeet ehkäisevässä työssä: ennen, siinä välissä -ja nyt

Health & Medicine