hsy: pääkaupunkiseudusta cleantech metropoli 22082014

Lähtöaineisto 22.8.2014

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Irma Karjalainen, Maria Kuula, Päivi Laurén

Pääkaupunkiseudusta

Cleantech Metropoli

Lähtöaineiston tavoitteet• Antaa selkeä kokonaiskuva ilmastoteoista pääkaupunkiseudulla

• Vastaa kysymykseen ”Mitä ilmastomyönteisiä toimenpiteitä

pääkaupunkiseudulla on tehty C-40 luokitukseen jaoteltuna”.

• Pyrkiä kuvaamaan mikä ilmastotoimien vaikuttavuus on

päästövähennyksinä tai rahallisesti mitattuna

• Nostaa esille kaupunkien ja kuntayhtymien näkökulmasta

onnistuneita esimerkkejä merkityksellisistä ilmastotoimista ja kuvata

näitä case-esimerkeillä

• Esiselvitys ei ole ns. tieteellinen tutkimusraportti vaan

pääkaupunkiseudun ilmastotoimien kokonaiskuvaa hahmottava

ja kuvaileva

Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli

Lähtöaineiston kokoamisen toteutustapa

• Esiselvitys pohjautuu HSY:n jäsenkaupungeista kokoamiin ja

julkaisemiin Pääkaupunkiseudun Ilmastotekoja -katsauksiin

2008-2013, valmisteilla olevaan ”Ilmastokatsaus kevät 2014”

sekä asiatuntijakyselyyn ja -arvioihin.

– Toimet on koottu taustamateriaaliksi laajaan Excel-taulukkoon

– Pääkaupunkiseudun ilmastotoimet on jaoteltu C-40 kriteeristön

mukaisesti (vastausten mukaisesti sekä HSY:n arvioimana).

• HSY toteutti Sitran toimeksiantona rajatulle asiantuntijajoukolle

osoitetun kyselyn kesäkuussa 2014, jossa kartoitetaan näkemyksiä

onnistuneista cleantech-toimista ja yhteistyöhankkeista.

– Kyselyyn saatiin vastauksia kaikista pääkaupunkiseudun kaupungeista,

Heleniltä, HSL:sta, HSY:sta ja GreenNet Finland ry:stä.

– Kyselyä tarkennettiin osittain puhelimitse elokuussa 2014.


Kyselyyn vastanneetHelsingin kaupunki Kimmo Heinonen, elinkeinoasiamies

Jari Viinanen, ympäristötarkastaja

Ulla Soitinaho, HKR energianhallintapalvelut

Helen Rauno Tolonen, energiatehokkuuspäällikkö

Espoon kaupunki Sari Soini, kehittämispäällikkö (ympäristö)

Vantaan kaupunki Kimmo Viljamaa, elinkeinopäällikkö

Leena Maidell, ympäristöpäällikkö

Marita Tamminen, energia-asiantuntija

HSL Reijo Mäkinen, liikennepalvelut osastonjohtaja

HSY Mira Soini-Nordström, projektipäällikkö, Ilmastoinfo

Juha Uuksulainen, Ympäristöpäällikkö, Jätehuolto

Tommi Fred, osaston johtaja, jätevedenpuhdistus

Veli-Pekka Vuorilehto, osaston johtaja, vedenpuhd.

Green Net Finland ry Lauri Hietaniemi, toimitusjohtaja


Cleantech-onnistumiset

pääkaupunkiseudulla


Energy (energia)

Adaptation and water (vesi jasopeutuminen)

Economic development (taloudellinenkehitys)

Measurement and planning (mittaus jasuunnittelu)

Solid waste management (jätehuolto)

Sustainable communities (kestävätyhteisöt)

Transportation (liikenne)

Pääkaupunkiseudun toimijoiden esiin nostamat merkittävätCleantech-onnistumiset C-40 luokituksen mukaisesti

*Osa energiatoimista liittyy myös mittaukseen ja suunnitteluun


Vastaajien esiin nostamat toimet

Energy (energia)

Espoo

• Espoon palkittu energiatietopalvelu – tausta- ja

kustannustietoa uusiutuvaan energiaan

siirtymistä harkitseville

• Energiakartta, uusiutuvan energian käyttökohteet

ja energiatehokkaat rakennukset kartalla –

muutokset näkyväksi, kannustaa siirtymistä

uusiutuvaan energiaan ja parantamaan

energiatehokkuutta

• Finnoon alueen energiasuunnitelma – matala-

lämpöinen lämmönjako ja kulutushuippujen

leikkaaminen

• Energiatehokkaan korjausrakentamisen NEZER-

hanke



Energy (energia)

Helsinki

• Euroopan laajin energiakatselmusohjelma,

Suomen ensimmäinen energiamerkintä Display,

matalaenergiarakentamisen ohjeet ja -pilotit

uudis- ja korjausrakentamisessa, lähes

nollaenergiarakentamisen kehittäminen:

Viikin ympäristötalo sekä monistettavien

energiansäästötoimien kehittäminen

• Kalasataman älykäs energiajärjestelmä/smart grid

• Helsingin energiatehokas energiajärjestelmä,

Helsingin Energian kehitysohjelma kohti

hiilineutraalia tulevaisuutta 2050



Energy (energia)

Vantaa

• Vantaan palkitut ESCO- hankinnat

(15 kiinteistölle)

• e-palveluhankinnat, kiinteistöjen energia-

tehokkuuden parantaminen ilman investointeja,

palvelutarjoaja saa korvauksena puolet syntyvistä

säästöistä (14 kiinteistölle), energiansäästö ja

helppous

• Lähes 0-energiapäiväkodin esisuunnittelu,

tavoitteena lähes nollaenergiapäiväkodin

suunnitteluohje/konsepti



Energy (energia)

HSY

• Ilmastoinfo - tietoisuuden lisääminen

• Viikinmäen jätevedenpuhdistamon

energiatehokkuustoimet

• Puhdistamoiden uusiutuvan energian tuotanto –

biokaasua hyödynnetty mm. sähkön-, lämmön- ja

liikennepolttoaineen tuotanto

• Kaukolämmön laajamittainen tuottaminen

jätevedestä Katri Valan laitoksella ja käynnistyy

Suomenojan puhdistamolla. Yhteistyö

energialaitosten kanssa (Helen, Fortum)

• Lämmön talteenotto raakavedestä Pitkäkosken

vedenpuhdistuslaitoksella



Energy (energia)

Green Net Finland ry

• Energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan

kehittäminen hankkeiden avulla, esimerkkeinä:

– EEMontti-kilpailu: kolmen suorasähkölämmitteisen

talon energiasaneeraus tavoitteena 50% säästö ja 14%

tuotto pääomalle. Mukana yksityiskonsortioita. Tulokset

sovellettavissa

– Vantaan 0-energiapäiväkoti: esivalmistelussa

benchmarking ja kehitettiin markkinavuoropuhelun

työpajoja, joiden tuloksia hyödynnettiin

hankesuunnitelman valmistelussa ja kilpailutuksessa.

– HP4NZEP tutkimushanke: lämpöpumput tulevaisuuden

0-energiarakentamiseen


Energy (energia) Case

Helsingin ympäristötalo”Helsingin ympäristötalo Viikissä valmistui 2011 ja sen energiakulutus on alle puolet

tavanomaisesta toimistorakennuksesta. Sähköä tuotetaan auringosta ja tuulesta.

Aurinkopaneeleja on yhteensä noin 600 neliötä, joista valtaosa on julkisivulla. Rakennuksen

katolla on neljä pientä tuuliturbiinia. Loput sähköstä ostetaan tuulisähkönä.

Aurinkosähköjärjestelmän teoreettinen huipputeho on 60 kWp, jonka tuotantoa voi seurata

reaaliaikaisesti. Ajoittain syntyvää ylimääräistä sähköä on mahdollista varastoida

akkuihin. Rakennusta jäähdytetään kesäisin talon tontille porattujen 25 kaivon avulla. Myös

rakenteissa on huomioitu energian säästö. Etelään suuntautuva kaksoisjulkisivu lämmittää

talvisin ja varjostaa kesäisin. Sähkövalaistuksen tarvetta vähennetään muun muassa

tuomalla luonnonvaloa rakennukseen valokuilujen avulla ja ohjaamalla valaistusta

ulkovalon mukaan. Myös liike- ja aikaohjaus on käytössä.

Helsingin ympäristötalon pihalla on kolme sähköautojen latauspistettä.

Sähkövarasto tasoittaa osaltaan autojen lataamista. Täydellä

akkuvarastolla on mahdollista ladata kahdesta kolmeen

sähköautoa täyteen tunnissa.

Ympäristötalosta saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään

kaupungin uusien toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa.”

Lähde: www.stadinilmasto.fi ja www.siemens.fi

http://www.stadinilmasto.fi/

http://www.siemens.fi/



Espoon energiatietopalvelu”Selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu on

tarkoitettu uusiutuvaan energiaan siirtymistä

harkitseville.

Palvelussa tarjotaan espoolaisille ja Espoon alueen

toimijoille tausta- ja kustannustietoa oman

päätöksenteon tueksi. Energiatietopalvelu yhdistää

monia toimijoita ja on avoimesti kaikkien

käytettävissä, mikä lisää innovaation

hyödynnettävyyttä.

Energiatietopalvelun avulla voidaan myös lyhentää

toimenpide- ja rakennuslupien käsittelyaikoja.

Vuonna 2012 Espoon kokonaispäästöistä aiheutui

rakennusten lämmitys- ja sähköenergiasta.

Energiatietopalvelun avulla pystytään pureutumaan

kokonaispäästöihin kustannustehokkaasti, sillä

kullekin kiinteistölle voidaan optimoida uusiutuviin

energialähteisiin perustuva energiaratkaisu.”

Linkki: Espoon Energiatietopalvelu

http://energiatieto-2-0.herokuapp.com/

Espoon energiatietopalvelu,

Aurinkoenergiapotentiaali



Vantaan ESCO-hankinnat”Vantaalla käynnistetty 14 kiinteistön energiatehokkuutta parantava ESCO-

hankintaprosessi oli työläs, mutta lopputulos juuri sellainen kuin alun

perin oli haluttu. 14 kiinteistön energiatehokkuus paranee kahdeksan

vuoden aikana. Sopimusajan tavoitteena on saavuttaa jopa 30 000

MWh säästöt lämpö- ja sähköenergiassa. Tämä tarkoittaa yli 200 000

euron vuosittaisia säästöjä Vantaan kaupungin energiakuluissa.

Hankkeen 1,5 miljoonan euron investoinnista ei koidu kuluja Vantaan

kaupungille, vaan kustannukset katetaan hankkeen tuottamilla säästöillä

sovitussa ajassa.”

” Neuvottelumenettelynä toteutettuun hankintailmoitukseen vastasi neljä

toimiaa. Referenssiksi kävivät kaikki ESCO-hankinnat, sillä niitä on tehty

melko vähän Suomessa. Jokaisen tarjoajan kanssa käytiin neljä

neuvottelua, joissa käytiin läpi tavoitteet, hankintaperiaatteet,

sopimusmalli, lopullinen tarjouspyyntö ja vertailuperusteet. Vertailu-

perusteiden valitseminen oli yksi suurimmista ponnistuksista. ”

Lähde: Motiva neuvoo kestävissä hankinnoissa


Energy (energia) Case:

HSY Suomenojan jätevedenpuhdistamo

Suomenojan jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden hukkalämpö

otetaan talteen lämpöpumppujen avulla. Talteenotto käynnistyy HSY:n ja

Fortumin solmiman aiesopimuksen myötä. Fortum investoi lämpöpumppu-

laitokseen, jonka toiminta käynnistyy loppuvuodesta 2014.

Suomenojalla puhdistettua jätevettä jäähdytetään lämpöpumpuilla ja

jäähdytyksestä syntyvä lämpöenergia hyödynnetään Espoon

kaukolämmityksessä. Lämpöpumppujen arvioidaan tuottavan

lämpöenergiaa vuosittain noin 300 000 megawattituntia, joka vastaa

noin 15 000 omakotitalon vuosikulutusta.

Suomenojalla käsitellään yhteensä yli 310 000 asukkaan jätevedet,

jätevedenpuhdistamon toiminta siirtyy Blominmäkeen vuonna 2020.

Puhdistetut jätevedet ohjataan kuitenkin jatkossakin Suomenojan kautta

avomerelle.

Mereen ohjattavat puhdistetut jätevedet ovat prosessin jälkeen noin viisi

astetta viileämpiä ja tämä pienentää osaltaan vedenpuhdistamisen

ympäristövaikutuksia. Fortum saa käyttöönsä merkittävän määrän

lämpöenergiaa, jolloin lämmön tuotantoa voidaan vastaavasti pienentää.

Asiakkaiden kannalta hukkalämmön käyttäminen kaukolämmön lähteenä on

pelkästään järkevää ympäristönhyötyjen vuoksi.

Lähde: www.hsy.fi ja www.fortum.com

http://www.hsy.fi/

http://www.fortum.com/



Adaptation and water

(vesi ja sopeutuminen)• Ilmaston kestävä kaupunki – työkaluja

suunnitteluun, (ILKKA) -hanke (Helsinki,

Vantaa ja HSY 2013) www.ilmastotyokalut.fi

• Vantaan kaupungin hulevesiohjelma,

Tikkurilantien viherpainanteiden rakentaminen

ja niiden toimivuuden tutkiminen on osa

Hulegreen-hanketta (Syke)

• HSY:n vedenpuhdistuksen alkalointi-prosessin

muuttaminen tuotanto-kapasiteetin parantami-

seksi, laitoksen käyttö- ja kunnossapito tehostuu

ja välilliset hiilidioksidipitoisuudet pienenevät

siirryttäessä poltetusta kalkista kalkkikiveen.

http://www.ilmastotyokalut.fi/

Adaptation and water

(vesi ja sopeutuminen)

Case ILKKA-hankeIlmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun

(ILKKA) -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää

kaupunkisuunnittelua. Tarkoituksena on luoda

suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille

sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen

huomioonottamisesta suunnittelussa.

Työkalujen ohella hankkeessa kartoitetaan parhaita

ilmastonmuutoksen sopeutumisen käytäntöjä ulkomailta ja

Suomesta. Hankkeen lopputulokset kerätään suunnittelijan

työkirjaan ja Ilmasto-opas.fi -portaaliin. Pidemmän aikavälin

tavoitteena on ilmastonmuutoksen huomioivan suunnittelun

kehittyminen sekä kaupunkien työntekijöiden ja

päätöksentekijöiden kasvanut tietotaito.


Lähde: www.ilmastotyokalut.fi

Hankkeen osa-alueet:-Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden

parhaat käytännöt kaupungeissa, ilmastonmuutoksen

hillitsemisen ja sopeutumisen toimenpiteiden

keskinäiset vuorovaikutukset sekä kaupunkien

ilmastotoimenpiteiden vertaisarviointi

-Kaupunkien hiilinielut ja niiden vertailu sekä

hiilinielupotentiaalin laskenta esimerkkialueille

-Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle: vettä

läpäisemättömien pintojen kartoitus

-Kaupunkien lämpösaarekkeiden kartoitus

-Viherkertoimen käyttö kaupunkisuunnittelussa

-Hulevesien luonnonmukainen hallinta

-Ilmastonmuutokseen varautumisen aiheuttamien

kustannukset ja hyödyt sekä kaupungin kestävän

kehityksen budjetointi

http://www.ilmastotyokalut.fi/



Economic development

(taloudellinen kehitys) • Helsingin ilmastokumppanuusverkosto (2012)

Rakennetaan yhteistyötä ilmastopäästöjen

vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn

vahvistamiseksi

• eBus -hanke maailmanluokkaa oleva testi-

ympäristö sähköbusseille pk-seudulla

• Green Net Finland – Innovatiivisuutta julkisiin

hankintoihin (IJI)-hanke sekä rakennusten

energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan

kehittäminen eri hankkeissa

• Ämmässuon ekoteollisuuspuiston kehitys-

suunnitelma, teolliset symbioosit ja materiaali-

tehokkuus

Vantaa Tikkurilantie / Hulevesien käsittely

viherpainanteissa ( Hulegreen-hanke)


(taloudellinen kehitys) Case:

Helsingin ilmastokumppanit Yhteistyötä Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän välillä

Ilmastokumppanuusverkosto luo yhteistyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn

vahvistamiseksi. Ilmastokumppaneiksi liittyvät yritykset kirjoittavat Helsingin kaupunginjohtajan kanssa

ilmastositoumuksen, jossa yritys nimeää omat ilmastotavoitteensa.

Ilmastokumppaneiden tavoitteena on:

• Luoda uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia

• Lisätä uudenlaista ja innostavaa yhteistyötä kaupunkialueen päästöjen vähentämiseksi

• Toimia näkyvästi ja viestiä tuloksista aktiivisesti

• Jakaa osaamista parhaista käytännöistä

Ilmastokumppaneiden jäsenet määrittelevät itse oman organisaationsa ilmastonmuutoksen hillintään

liittyvät tavoitteet lähivuosille. Tavoitteiden tulisi tähdätä nykytilan parantamiseen ja ylittää nykyinen

lainsäädännön taso. Yritys voi keskittyä haluamaansa kokonaisuuteen esim. energiansäästöön,

energiatehokkuuteen, logistiikan tehostamiseen, hankintojen ympäristömyötäisyyteen, jätteiden käsittelyyn

tai henkilöstön sitouttamiseen.

Vuosittaisen seminaarin lisäksi verkosto järjestää työpajoja esimerkiksi logistiikasta ja

energiansäästöstä.


Lähde: www.ilmastokumppanit.fi

http://www.ilmastokumppanit.fi/


(taloudellinen kehitys) Case:

Ämmässuon ekoteollisuuspuisto HSY selvittää mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi

ekoteollisuuspuistoksi. Visiona on materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa

yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa.

HSY tarjoaa

• mahdollisuuden yhteistyöhön

• tiloja ja koekohteita uusien ratkaisujen kehittämiseen ja testaamiseen

• toiminta-alueen, jossa olemassa olevat ympäristöluvat, kaava, energiavarat ja raaka-aineet sallivat

monipuolisen toiminnan erilaisten materiaalien käsittelyyn ja hyödyntämiseen

• käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 155 500 kerrosneliömetriä

• alueellisen energiaomavaraisuuden pitkälle tulevaisuuteen. HSY on lisäämässä alueen jo

entisestään laajaa uusiutuvan energian tuotantoa.

• hyvät tietoliikenneyhteydet

• toimivan tieliikenneverkoston .

HSY on kartoittanut lähtötilannetta ja miettinyt tulevaisuutta yhteistyössä VTT:n ja Sitran kanssa.


Lähde: www.hsy.fi



Measurement and planning

(mittaus ja suunnittelu)

• Baana-raitti yhdistää Töölönlahden ja

Ruoholahden (2012)

• Kuninkaantammen kaavamääräyksissä

ovat mukana puurakentaminen,

matalaenergiarakentaminen ja uusiutuva

energia. (2013)

Measurement and planning

(mittaus ja suunnittelu) Case:

Kuninkaantammen kaavamääräyksetKuninkaantammen (Helsinki) ekologinen kaupunginosa: kaavamääräyksissä ovat mukana

puurakentaminen, matalaenergiarakentaminen ja uusiutuva energia.

Kuninkaantammessa ekologinen kestävyys ja hiilipäästöjen rajoittaminen ohjaavat kaikkea

rakentamista. Alueen rakennukset ovat matalaenergiakohteita ja niissä on hyödynnettävä

uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian laitteet tulee integroida osaksi arkkitehtuuria. Osa

korttelialueista on myös varattu puukerrostalojen ja puisten kaupunkipientalojen rakentamiselle.

Puistoihin osoitetaan paikkoja kaupunkiviljelylle ja kasteluun käytetään raakavettä. Sade- ja

sulamisvesien ekologinen käsittely tulee näkymään kaupunkikuvassa; korttelipihoille tulee

sadepuutarhoja ja kaduille altaita, kivipuroja ja suuria puita. Kaikkiin yksikerroksisiin rakennuksiin ja

katoksiin tulee rakentaa viherkatto. Kuninkaantammessa on myös testattu Helsingin kaupungille

kehitettyä viherkerroinmenetelmää.

Massatasapaino on osoittautunut merkittäväksi keinoksi hillitä rakentamisesta aiheutuvia

päästöjä. Alueelliseen massatasapainoon pyritään mm. käyttämällä paikalla louhittua kiveä

esirakentamisessa, kivimuureissa, katupohjissa, hulevesi- ja piharakenteissa. Esimerkiksi alueelle

rakennettavan joukkoliikennetunnelin (Jokeri 2) kivilouhe murskataan paikalla ja käytetään

pehmeikköjen esirakentamiseen, katupohjiin ja puistorakentamiseen. Erilaisilla toimenpiteillä

säästytään yli kymmenentuhannen kuorma-autolastin kuljetusmatkoilta.


Lähde: www.stadinilmasto.fi

http://www.stadinilmasto.fi/

• Jätteiden putkikeräysjärjestelmät Helsingin

Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa ja Espoon

Suurpellossa (2014).

• Vantaan energian jätevoimala: sähkö 600

GWh ja lämpö 920GWh vuodessa.

Polttoaineena HSY:n ja Rosk´n Roll Oy:n

lajiteltu sekajäte ja energiatehokkuuden

parantamiseksi maakaasu.

• Viikinmäen typenpoistosuodatin, typpipäästö

mereen väheni 1500t -> 500t, globaalisti

huippuluokkaa, monistettavissa, otettu

käyttöön mm. Tallinnassa



Solid waste management

(jätehuolto)

Vantaan energian jätevoimala: sähkö 600 GWh ja lämpö

920GWh vuodessa. Polttoaineena HSY: ja Rosk´n Roll

Oy:n lajiteltu sekajäte ja energiatehokkuuden

parantamiseksi maakaasu.

Jätevoimalan rakentamisen ansiosta Vantaan Energian

fossiilisten polttoaineiden (hiili, maakaasu) käyttö

sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 %.

Yhtiön päästöt Vantaalla vähenevät 20 % nykyisestä.



Case: Vantaan jätevoimala

Lähde: www.vantaanenergia.fi


Case: Jätkäsaaren rööri

Jätkäsaaren alueella jätehuolto toimii putkikuljetusjärjestelmällä. Se helpottaa asumisen

logistiikkaa ja pitää ympäristön siistinä. Järjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa 2014.

Putkikuljetusjärjestelmässä teräksinen, halkaisijaltaan 400–500 millimetrin putki kiertää

katuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Keskusasema sijoitetaan

alueen keskiosaan, Hyväntoivonpuiston alle.

Asukkaat vievät lajitellut jätteet taloyhtiön keräyspisteeseen, joka sijaitsee yleensä pihalla tai

käytävän seinässä. Sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki imetään lajeittain kuljetusputkeen

automaattisesti kuin pölynimurilla.

Uudet jätteenkeräystavat poistavat suuren osan asuinalueella kulkevista roska-autoista. Sitä kautta

liikenteen päästöt pienenevät ja liikenneturvallisuus lisääntyy.

Järjestelmän käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisen roskien keruutavan.

Jätejärjestelyjen investoinnit katetaan kiinteistöiltä perittävillä liittymismaksuilla ja putkikeräysyhtiön

muut kulut perus- ja käyttömaksuilla.

Jätteen putkikeräysjärjestelmästä vastaa Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy, kutsumanimeltään

Jätkäsaaren Rööri. Järjestelmän rakentaminen on käynnissä ja se otetaan vaiheittain käyttöön

rakentamisen edetessä.

Lähde: http://jatkasaarenroori.fi ja www.uuttahelsinkia.fi


http://jatkasaarenroori.fi/



Sustainable communities

(kestävät yhteisöt)

• Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto

• Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia sekä pieniä

ja keskisuuria yrityksiä pienentämään

hiilijalanjälkeään. Toiminnan pääteemat

energia, liikkuminen, ruoka ja kuluttaminen.

• Kaupunkien ekotukitoiminta

• Helsingin kaupungin kaikki virastot

sisällyttävät ympäristöjohtamiseensa

kevennettyjen ympäristöjärjestelmien

periaatteet vuoteen 2020 mennessä.

Sustainable communities

(kestävät yhteisöt) Case:

Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto

Kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu)

kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä 2011.

Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy

ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran sekä kiinteistö- ja rakennusalan yhdessä laatimaan ja

toteuttamaan ERA17-toimintaohjelmaan.

Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja

ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita,

lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.

Tammikuussa 2014 ilmastoverkosto kokoontui arvioimaan kaupunkien ilmastopolitiikan tasoa.

Ilmastoverkoston julkilausuman mukaan Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa kaupunkien

johdolla. Suomen suurimmat kaupungit ovat jo 2000-luvun alusta lähtien toteuttaneet ilmasto-

politiikkaa, jonka tuloksena kaupunkiseutujen kasvihuonepäästöt on saatu merkittävästi

laskemaan. Päästöt tulevat edelleen laskemaan siten, että vuoteen 2050 mennessä Suomi on

hiilineutraali yhteiskunta..


Ilmastoinfo / 30 sekuntia

riittää –

vedensäästökampanja



Transportation (liikenne)

• Vähäpäästöisten autojen käytön edistäminen

Helsingissä, Helsingin kaupungin

rakennusvirasto

• HSL:n bussiliikenteen kilpailuttamis-

periaatteiden kehittäminen vahvasti päästöjä

vähentäviksi, kyetty vähentämään 2010–14

lähipäästöjen (Nox ja PM) 40% ja

kasvihuonekaasupäästöjen osalta 15%

• HSL:n Ympäristöbonus-järjestelmä,

päästövähennyksiä kilpailuttaen

voimassaoleviin pitkäaikaissopimuksiin

• HSL:n eBusSystems-hanke, tavoitteena

sähköbussijärjestelmän rakentaminen

liityntäliikenteeseen

Transportation (liikenne) Case:

HSL:n eBusSystems-hanke

HSL:n bussiliikenteen päästötaso on alentunut viime vuosina kaluston uusiutumisen ja

biopolttoaineen käytön seurauksena. Parhaimmat biopolttoaineet alentavat bussien CO2-

päästöt lähes sähköautojen tasolle. HSL hyväksyy ainoastaan jätteistä ja tähteistä tuotetut

biopolttoaineet. HSL on myös mukana RED95-hankkeessa, jossa testataan kotimaista

jätepohjaista etanolidieseliä.

Uusinta ympäristöteknologiaa bussipuolella edustavat sähköbussit. Sähköbussit ovat

dieselbusseihin verrattuna lähipäästöttömiä, hiljaisia ja energiakustannuksiltaan edullisia.

HSL:n tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki liityntälinjat ajetaan sähköbusseilla,

joiden käyttämä sähkö on kestävästi tuotettua. Bussien määrää on tarkoitus kasvattaa

asteittain niin, että vuonna 2015 sähköbusseja on yksi prosentti kalustosta, vuonna 2020

kymmenen prosenttia ja vuonna 2025 jo 30 prosenttia.

Sähköbussien laajamittainen käyttöönotto edellyttää kuitenkin bussien latausjärjestelmän

rakentamista, jotta bussit voidaan varustaa pienemmillä akuilla. HSL ohjaa parhaillaan

eBusSystems-hanketta, jossa kehitetään sähköbussijärjestelmää latausverkostoineen.

Lisäksi HSL:ssä kehitetään bussiliikenteen hankintamallia sähköbussiliikenteeseen

soveltuvaksi.


Lähde: www.hsl.fi


Mahdollistajat/katalyytit

• Energiatehokkuussopimukset ja ilmastopoliittiset

tavoitteet tärkeinä liikkeellepanevina voimina

• Neuvottelumenettely cleantech-hankinnoissa vaatii

ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta

• ”Toimenpiteiden käyttöönottoon tarvitaan tietotaitoa

ja useampia markkinoilla toimivia yrityksiä”.

• Tutkimushankkeet ja pilotointi

Johtopäätökset

• Pääkaupunkiseudulla paljon raportoituja ilmastotoimia. Ilmastoteot

koottu ja raportoitu HSY:n toimesta puolivuosittain.

• C40 jaotuksella mitattuna erilaiset energiatoimet enemmistönä

pääkaupunkiseudun ilmastotekoja-raportoinnissa ja kaupunkien ja

kuntayhtymien esille nostamissa onnistumisissa.

• Lausunnoilla Helsingin 3 0% päästövähennys-selvitys uraauurtavaa tietoa

kustannustehokkaista toimista. Espoo ja Vantaa valmistelemassa myös omia

vastaavia selvityksiään.

• Vaikka kaupunkiseudulla on kattava ilmastopäästöjen laskenta

yksittäisten hankkeiden päästövähennysten dokumentointi osin vaillinaista tai

vaikutukset ovat välillisiä, ei selkeää kokonaiskuvaa vaikuttavuudesta:

– saavutetuista säästöistä

– päästövähennyksistä

– mahdollisesti syntyneistä työpaikoista

jatkoselvitystarve


Puhtaasti parempaa arkea | En rent bättre vardag | Purely better, every day

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäSamkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Helsinki Region Environmental Services Authority

Kiitos!