hostikka kantokäsittelyn valvonta ja laatu 18.5.2016

Metsänterveysseminaari

18.5.2016

Vantaa

Kantokäsittelyn valvonta ja laatu,

hakkaajan vastuut

Rahoituksen- ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka

Suomen metsäkeskus

Kemeran keskeiset muutokset

• Juurikäävän torjunnan tuki lopetetaan; metsätuhojen

torjunnasta annettuun lakiin juurikäävän torjuntavelvoite

metsän hakkaajalle

• Terveyslannoituksen tuki rajataan suometsien

tuhkalannoitukseen sekä lannoitukseen kohteilla, jotka

kärsivät boorinpuutoksesta

• Nuoren metsän hoidon tuen myöntämisedellytykset

tiukentuvat

• Tukien määrä pienenee taimikon varhaishoitoa lukuun

ottamatta

• Tukien käsittelyn ja myöntämisen keskeyttäminen

määräajaksi tai toistaiseksi tulee mahdolliseksi

19.5.2016 Suomen metsäkeskus 3

Juurikäävän torjunta

• Tuesta luovutaan kokonaan

• Ennen lainmuutoksen voimaantuloa saapuneet

hakemukset ratkaistaan saapumisjärjestyksessä

• Torjuntatoimenpiteet, joihin tukea myönnetään, on

tehtävä loppuun 31.5.2016 mennessä

• Toteutusselvitys toimitettava Metsäkeskukseen

viimeistään 31.7.2016


Juurikäävän torjuntavelvollisuus

• Juurikäävän torjuntavelvollisuus on metsän hakkaajalla

› hakkuuoikeuden haltija

› maanomistaja silloin, kun hakkuuoikeutta ei ole luovutettu

› ei koske kotitarvehakkuita

• Torjunta on tehtävä

› kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä

› juurikäävän leviämisen riskialueella = eteläisessä ja keskisessä

Suomessa

› hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen

› ajalla 1.5. – 31.11., paitsi silloin kun:

› terminen kasvukausi ei ole alkanut

› hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0oC

› maassa on yhtenäinen lumipeite

› hakkuukohteen sijaintikunnan alin lämpötila edeltävällä kolmen viikon

jaksolla on ollut alle -10oC


Terminen kasvukausi


Terminen kasvukausi

alkaa, kun lumi on sulanut

aukeilta paikoilta ja

vuorokauden

keskilämpötila nousee

pysyvästi yli +5 asteen.

Koska keväällä

vuorokauden

keskilämpötila voi

vaihdella pitkään +5

asteen molemmin puolin,

tilannetta seurataan 10

vuorokauden ajan.

Juurikäävän leviämisen riskialue


Juurikäävän leviämisen riskialueet ovat

metsälaissa tarkoitetut keskinen ja

eteläinen Suomi. Kartalla on kuvattu

metsälain mukainen aluejako: vihreällä

eteläinen, oranssilla keskinen ja valkoisella

pohjoinen Suomi.


• Torjunta on tehtävä, kun ennen hakkuuta:

› kivennäismaalla on mäntyä tai kuusta tai molempia

yhteensä yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta

› turvemaalla on kuusta yli 50 % metsikön puusto tilavuudesta

• Hyväksyttävät torjuntamenetelmät ovat:

› kantokäsittely, jossa kaikki läpimitaltaan yli 10 cm

havupuiden kannot käsitellään

› kasvinsuojeluaineen tulee peittää vähintään 85 % kannon

pinnasta

› puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen

› muu vaikutuksiltaan vastaava toimenpide

• Kantojen nosto ja kulotus eivät ole hyväksyttäviä

torjuntamenetelmiä



• Ammattimaista toimijaa koskeva omavalvonta-

velvollisuus laajenee koskemaan juurikäävän torjuntaa

› tunnettava juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet ja

tehtävä omavalvontaa

• Metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säädetyt

uhkasakko ja teettämisuhka sekä

rangaistusseuraamukset koskevat myös juurikäävän

torjuntavelvollisuuden laiminlyömistä


MMM:n tarkastusmääräykset • 2 vuotuista tarkastusmääräystä › MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS SUOMEN

METSÄKESKUKSEN SUORITTAMASTA KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN

MÄÄRÄAIKAISEN RAHOITUSLAIN, KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN

RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN SEKÄ METSÄTUHOJEN

TORJUNNASTA ANNETUN LAIN VALVONTA- JA

TARKASTUSTOIMINNASTA SEKÄ TARKASTUSTULOSTEN

RAPORTOINNISTA

› MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS SUOMEN

METSÄKESKUKSEN JA MAASEUTUVIRASTON SUORITTAMASTA

METSÄLAIN JA PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN MARKKINOILLE

SAATTAMISESTA ANNETUN LAIN VALVONTA- JA

TARKASTUSTOIMINNASTA SEKÄ TARKASTUSTULOSTEN

RAPORTOINNISTA


MMM:n tarkastusmääräykset • Metsätuholain noudattamisen valvonta tehdään

pääsääntöisesti ammattimaisten toiminnanharjoittajien

omavalvontana

• valvotaan puiden poiskuljetusvelvollisuuden ja muiden

metsätuholain mukaisten velvollisuuksien noudattamista

puutavaran varastokirjanpidon tarkastuksina ja tarvittaessa

maastotarkastuksina

• SMK kartoittaa ne alueet, joilla kirjanpainajan uudet

• iskeymät ovat todennäköisiä.

• SMK:n on myös seurattava tehostetusti hyönteistuhoista

johtuvia hakkuita sisältävien metsänkäyttöilmoitusten

saapumista

• SMK osallistuu kirjanpainajien kannanseurantaan

kirjanpainajien riskialueella ja tuhojen leviämisen estämiseen


Kotisivut – tietoa metsien terveydestä


SMK:n valvontasuunnitelma

• Juurikäävän torjunnan toimivuutta varmennetaan mittaamalla

torjunta-aineen peittävyyttä kaatopinnoilla hakkuutyön ollessa

kohteella käynnissä

• Maastotarkastusten tulisi olla yllätyksellisiä

• Ne on tehtävä 31.8.2016 loppuun mennessä. Tarkastuksen

yhteydessä koneen kuljettajalta kysytään hänen

torjuntatyöhön saamansa ohjeistus

• Tällöin voidaan selvittää esimerkiksi hänen tekemiensä

kontrollimittausten tulokset ja kuinka usein hän kontrolloi

torjuntatyön laatua

• Tarkastuksia vähintään 60 kpl, Kemeraan liittyen 30 kpl

toukokuun aikana, yhteensä 90 kpl


SMK:n maastotarkastusohje


Kantokäsittelyn toteutus- Metsätehon opas

Metsätuholaki - omavalvonta • http://www.metsakeskus.fi/omavalvonta#.Vxhtcphf3IU


Metsäkeskuksen sivuilla malli omavalvontasuunnitelmasta,

juurikäävän torjunta- osio lisätty 2016

http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kestava_kasvinsuojelu/Kouluttajat_tutkinnonjarjestajat.pdf

http://www.metsakeskus.fi/omavalvonta.Vxhtcphf3IU

http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kestava_kasvinsuojelu/Kouluttajat_tutkinnonjarjestajat.pdf

Tulokset • Alle 85 %:sti torjunta-aineen peittämiä kantoja kpl-

määrästä

› >= 30 % ; kelvoton

› 10 – 29 %; huomautettava / tyydyttävä

› 0 – 9 %; hyvä


Tulokset


Tulokset


Toimijaryhmien torjuntatyön laadussa ei ole havaittu eroja,

Metsähallituksen tulos 1 koneen työn laatu

Tulokset


Kysymyksiä


• Kenellä on vastuu kantokäsittelystä jos runkoon on hakkuuoikeus usealla

toimijalla?

• Sillä, johon puut kaatava koneyrittäjä on urakointisuhteessa

• Sillä, jolla on oikeus rungon tyviosaan

• Millä alueella ehdoton pakko kantokäsittelystä, mikä rangaistus jos ei ruiskuta?

• kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä

• juurikäävän leviämisen riskialueella = eteläisessä ja keskisessä Suomessa

• jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,

metsätuhojen torjunnasta annetun lain säännösten rikkomisesta

sakkorangaistus

• Kuka maksaa ruiskutuksen kustannuksen?

• Sopimuskysymys, puun myyjä / hakkuuoikeuden haltija

• Kohteleeko laki tasavertaisesti kaikkia hakkuumenetelmiä, ketjusaha, nipistäjä,

raivaussaha?

• Raivaussahatyössä ei laki edellytä kantokäsittelyä (ei ole kasvatus- tai

uudistushakkuuta)

• Hakkuulaitteella ei ole merkitystä, koskee kaikkia

Pohdittavaa


• Korjuussa syntyneiden puustovaurioiden merkitys

• Torjuntatyö hyvää, korjuujälki huonoa, tulos metsien terveydelle ?

• Toimivan omavalvonnan menettelyt

• Koneenkuljettajan suorittamien tarkastusten tiheys, dokumentointi,

poikkeamien käsittely organisaatiossa

• Raportti puun myyjälle

• SMK:n resurssi hyvin rajallinen, varmentajan rooli

• Laatupalaute toimijalle

• Maastotarkastuksissa mitattavat tunnukset / luokittelutekijät

• Mitkä seikat vaikuttavat torjuntatyön laatuun ?

hostikka kantokäsittelyn valvonta ja laatu 18.5.2016

Education