Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

• • • • • • • • • •

HENKILOSTOTILINPAATOS 2018

Rakennamme modernia asiantuntijayhteisod

Kuva: Tukes-paivilla Korpilammella Espoossa 6.9.2018

2(17)

Sisallysluettelo

1Johdanto 2

2 Me Tukesissa 3

2.1 Henkilostbrakenne 3

2.2 Vaihtuvuus 6

3 Asiantuntevasti 7

3.1 Osaaminen 7

3.2 Koulutus 8

4 Kokeillen ja uudistaen 10

5 Yhdessa 10

5.1 Sairauspoissaolot...............................

5.2 Tybterveyshuolto...............................

5.3 Virkistystoiminta................................

5.4 Henkilostbpalveluiden kustannukset

5.5 Kokonaistyovoimakustannukset......

5.6 Paikkaus..............................................

10

11

12

12

13

13

5.7 Tyoaika 15

5.8 Lomarahan vaihto 15

5.9 Tyohyvinvointi

6 Allekirjoitukset.....

15

17

1Johdanto

Henkilbstbtilinpaatbs kuvaa Tukesin henkilbstbvoimavaroja ja niissa vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisaltaa henkilostbn maaraan ja rakenteeseen liittyvia tunnuslukuja seka tietoa henkilbstbn osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetaan paasaantbisesti kolmelta vuodelta.

Henkilbstbtilinpaatbksen rakenne mukailee arvojamme: Yhdessa asiantuntevasti - rohkeasti kokeiilen ja innovatiivisesti uudistaen. Henkilbstbtilinpaatbksen sisallbssa on otettu huomioon Valtiokonttorin 10.11.2016 antaman toimintakertomuksen laatimisohjeen (VK/948/00.00.00.01/2016) suositukset.

Henkilbstbtilinpaatbs perustuu paaosin Kieku-henkilbstbtietojarjestelman ja tybnantajan henkilbstbtietojarjestelma Tahtin tietoihin. Lisaksi tietolahteina on hybdynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja tybterveyshuollon raportteja.

3(17)

2 Me Tukesissa

2.1 Henkilostorakenne

Tukesin henkiiostbmaara pysyi entisella tasolla, mutta henkilotybvuosien maara oli edellisvuotta pienempi mm. elakkeelle jaaneiden henkilbiden virkojen tayttamisen vaatiman rekrytointiajan vuoksi. Mybs harjoittelijoita oli jonkin verran suunniteltua vahemman.

Henkilbtybvuosien maara laski edelliseen vuoteen verrattuna viidella htv:lla (-2 %). Kaksi uutta henkilba rekrytoitiin nettobudjetoituihin kemikaalien arviointitehtaviin. Tulossopimuksen mukaista henkilbtybvuosien enimmaismaaraa 268 htv ei tavoiteitu, jotta maararahan riittavyys pystyttiin varmistamaan.

Vuoden lopussa Tukesissa oli avoimena 16 virkaa. Naista viisi oli taytetty maaraaikaisesti tehtavien hoidon jarjestamiseksi, kahdeksan on toistaiseksi tayttamatta tai paatetty lakkauttaa ja kolmessa viran tayttb oli meneillaan.

Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 271 henkilba, joista 15 oli virkavapaalla ja 256 tybssa.

Maaraaikaisten virkasuhteiden osuus oli hieman yli 11 %, mika on alle valtionhallinnon keskitason (13 %). Maaraaikaisten osuus on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Maaraaikaisten virkasuhteiden perusteena oli useimmiten virkavapaalla olevan henkiibn sijaisuus. Lisaksi joitakin henkilbita oli nimitettyna maaraaikaisiin projektitehtaviin.

Sukupuolijakaumassa ei tapahtunut muutoksia. Tukes on edelleen naisvaltainen virasto: naisia on henkilbstbsta noin kaksi kolmasosaa (64 %) ja miehia kolmasosa (36 %).

Henkilotyovuodet 2014-2018HTV

290

259,4270254.1

246.2250 238.6

227.4

i I M I230

210

190

1702014 2015 2016 2017 2018

Huom! Tahti-raportin mukainen htv-maara on 254,9. Erotus johtuu virheestd Kieku- ja Tahti-jarjestelmien valisessa tiedonsiirrossa. Henkildstdtilinpddtdksen tunnuslukujen laskennassa on kdytetty Kiekun mukaista todellista henkildtydvuosimddrdd 254,1.

4(17)

Henkildmaara vuoden lopussa

(ilman virkavapaalla olevia)

Muutos 2017-18 %Yksikot 2016 2017 2018

Kemikaalit 78 81 82 1,2

Teollisuus 62 57 55 -3,5

Tuotteet 49 53 54 1,9

Finas 22 20 23 15

Tieto ja kehitys

Viestinta

40 37 35 -5,4

7 8 7 -12,5

Yhteensa 258 256 256 0

Muutos 2017-18 %Toimipaikat 2016 2017 2018

Helsinki 170 172 173 0,6

77 73 72 -1,4Tampere

Rovaniemi 11 11 11 0

Yhteensa 258 256 256 0

Muutos 2017-18 %Sukupuolet 2016 2017 2018

Naiset 171 163 163 0

Naiset, % 66 64 64

Miehet 87 93 93 0

Miehet, % 34 36 36

Yhteensa 258 256 256 0

Vakinaisessa ja maaraaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa

2017 2017 2018Lkm Lkm Lkm% % %

Vakinaiset 229 89 227 89 225 88

naiset 149 65 147 65 144 64

miehet 80 35 80 35 81 36

Maaraaikaiset 29 11 29 11 31 12

naiset 22 76 16 55 19 61

miehet 27 13 45 12 397

Yhteensa 258 256 256

5(17)

Koko-ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa

2016 2017 2018Lkm Lkm Lkm% % %

Kokoaikaiset 243 94 250 98 247 96

naiset 157 65 158 63 156 63

miehet 86 35 92 37 91 37

Osa-aikaiset 15 6 6 2 9 4

naiset 14 93 5 83 7 78

miehet 1 7 1 17 2 22

Yhteensa 258 256 256

Ikarakenne

Tukeslaisten keski-ika (47,9 vuotta) laski hieman edellisvuosista. Laskuun vaikutti erityisesti naisten keski-ian aleneminen. Tukesin suurin ikaluokka ovat edelleen 55-64-vuotiaat. Heita on lahes kolmannes tukeslaisista. Ikaluokka 35-44 on kuitenkin selvasti kasvanut ja on lahes samankokoinen. Voimakkaimmin on viime vuosina kasvanut 25-34-vuotiaiden ikaluokka. Heita on lahes 15 % tukeslaisista. Uusien rekrytointien nuorennusvaikutusta tasoittaa tydurien piteneminen: elakkeelle jaadaan yha korkeammassa iassa. Vuoden lopussa Tukesissa tyoskenteli kuusi 65 vuotta tayttanytta henkilda.

Keski-ika 2016-201856

54

52

50

48

46

44

42

402016 2017 2018O TOu

>■ kaikki ■ naiset ■ miehet

6(17)

Henkilosto ikaluokittain (Ikm)

77 7780 7371 69 69 69

62

60

3740 33

27

207 8 6

2 0 10

yli65alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64

■ 2016 12017 12018

Keski-ika ja ikajakauma (%) 2016 2017 2018

Keski-ika vuotta 48,6 48,5 47,5

Alle 25 V, %

25 - 34 V, %

1 0 0,5

10 13 14,5

35 - 44 V, %

45 - 54 V, %

28 27 28,5

27 27 24

55 - 64 V, %

65 - 68 V, %

32 30 30

3 3 2,5

2.2 Vaihtuvuus

Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, tydilisyysvoimavaroin palkattuja henkildita eika harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkildstdn maaraan. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai elakkeelle siirtyneita seka kuolleita. Lahtdvaihtuvuudella tarkoitetaan toisen tydnantajan palvelukseen siirtyneita. Toisen palvelukseen siirtymiseen luetaan myds maaraaikaisen palvelussuhteen paattymisesta johtuva palveluksesta eroaminen. Tulovaihtuvuus tarkoittaa vuoden aikana palvelukseen otettujen uusien henkildiden lukumaaran %-osuutta edellisen vuoden lopun henkildstdsta.

Vuonna 2018 kokonaispoistuma ja lahtdvaihtuvuus olivat lahella vuoden 2016 tasoa. Elakkeelle jai yhdeksan henkilda. Toisen palvelukseen lahteneiden maara vaheni jonkin verran edellisvuodesta.

Virkahakuja oli aikaisempia vuosia enemman, mutta tulovaihtuvuus pysytteli edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana nimitettiin pysyvaan palvelussuhteeseen 13 henkilda Tukesin ulkopuolelta. Hakijoita oli noin 32 henkilda rekrytoitua kohti, mika on selvasti vahemman kuin edellisvuosina. Hakijamaaran keskiarvoa pienensi se, etta kuudessa haussa haettiin yhdella kertaa useampaa henkilda, jolloin hakijoiden maara jakautui isommalle rekrytoitavien maaralle.

7(17)

Haettavana ei mybskaan ollut sellaisia tehtavia, jotka tyypillisesti kiinnostavat suurta joukkoa hakijoita (esim. avustavat tehtavat). Rekrytointivaikeuksia ilmeni etenkin teknista tai luonnontieteellista asiantuntemusta vaativissa tehtavissa: esimerkiksisahkblaitteistoasiantuntijan virka jouduttiin julistamaan haettavaksi kolme kertaa ennen kuin se saatiin taytettya. Tahan vaikuttaa paitsi tyomarkkinatilanne myos Tukesin riittamaton paikkakilpailukyky.

Tukesin johtoryhman jasenista vaihtui lahes puolet, kun seka teollisuusyksikon etta tieto-ja kehitysyksikbn johtajat jaivat elakkeelle ja viestintajohtaja siirtyi pitkalle virkavapaalle EU- tehtavien vuoksi. Virkojen taytbn seka ryhmapaallikoiden virkavapauksien vuoksi kuusi henkilba oli nimitettyna maaraaikaisesti esimiestehtaviin.

Sisaisen liikkuvuuden edistamiseksi oli muutamia henkilbita nimitettyna maaraaikaisesti projektitehtaviin toisessa yksikbssa tai ryhmassa. Henkiibkierrossa valtiolla oli yksi henkilb ja EU- virkamiesharjoittelussa kaksi henkilba.

Vaihtuvuus 2016 2017 2018

Kokonaispoistuma, % 9,3 12,8 8,6

Lahtovaihtuvuus, % 7,7 9,3 5,1

Elakkeelle siirtyneet, % 1,6 3,5 3,5

Tulovaihtuvuus, %

Julkiset virkahaut (haettujen henkiloiden maara)

Hakijoita / rekrytoitu

20,2 12,0 12,5

24 (35) 23 (25) 28 (35)

49 39 32

3 Asiantuntevasti

3.1 Osaaminen

Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin tukeslaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai yiemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on kaksi kolmasosaa henkilbstbsta. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa tybssa olleet henkilbt.

Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Vuoden 2018 lopussa se oli 6,6, eli huomattavasti korkeampi kuin koko valtionhallinnossa (5,3). Miesten koulutustaso oli jonkin verran naisia korkeampi.

8(17)

Tutkintotiedot 2018Koulutusaste Alempituntematon korkeakoulu

20%

Alin korkea-

Ylempikorkeakoulu

Keskiaste5%

Perusaste0%

utkijakoulutus13%

Lahde: Tahti

Valtio2018Koulutustasoindeksi 2016 2017 2018

Koulutustasoindeksi, kaikki 6,4 6,5 6,6 5,3

Naiset 6,3 6,5 6,5

Miehet 6,4 6,5 6,7

3.2 Koulutus

Tukes kehittaa henkilbstbnsa osaamista paitsi jarjestamalla henkilbstbkoulutusta ja ammatillista koulutusta, mybs mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, mybntamalla opintovapaita ja jarjestamalla opintopiireja ajankohtaisista aiheista. Vuonna 2018 TOP-opintopiireissa kasiteltiin mm. kiertotaloutta, 3D-tulostusta ja litiumioniakkujen turvallisuusselvitysta.

Mittarina seurataan koulutuspaivien lukumaaraa (tavoite 8 pv/htv). Tahan tavoitteeseen ei paasty, vaan koulutuspaivien maara vaheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tukesin koulutuspaivien maara oli kuitenkin selkeasti yli valtionhallinnon keskitason (2,8 pv/htv) ja sijoittui valtionhallinnon ylimpaan neljannekseen. Koulutuspaivien vaheneminen johtui mm. siita, etta IT-koulutus toteutetaan yha useammin verkko-opintoina. Koulutuksia toteutettiin mybs aikaisempaa useammin tiiviina puolen paivan koulutuksina: Tukesin jarjestamien koulutustapahtumien lukumaara ja osallistujamaara nousivat, vaikka niihin kaytettyjen paivien maara laski. Vuoden aikana toteutettiin EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon liittyvaa koulutusta seka luentomuotoisesti etta valtionhallinnon yhteishankkeessa valmisteltuja opetusvideoita hybdyntamalla. Kielikoulutuksen maara palautui edellisen vuoden tauon jalkeen aikaisemmalle tasolle.

Tukes-paivien ensimmainen paiva koostui puoliksi henkilbstbkoulutuksesta ja puoliksi Tukesin toiminnan suunnittelusta tybpajoissa. Tukes-paivien toinen paiva kaytettiin yksikkbkohtaiseen toiminnan suunnitteluun.

Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumaaria koko henkilbstbn lukumaariin vuoden lopussa. Koulutukseen osallistuneiden maara oli suurempi kuin vuoden lopun henkilbmaara, koska koulutukseen

9(17)

osallistui mybs henkilbita, joiden palvelussuhde paattyi vuoden aikana. Miesten koulutusaktiivisuus nousi edellisten vuosien tasolle. Koulutuksen kattavuus oli erittain hyva.

Tukes laatii vuosittain yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 14 §:n mukaisen henkilbstb- ja koulutussuunnitelman. Koulutus toteutui paaosin suunnitelman mukaisesti.

Osaamisen kehittamista on vuosittain suunniteitu osaamisen kehittamisen yhteistybryhmassa (OSAKE), jossa on ollut edustajat kaikista yksikbista. Strategisten tiimien perustamisen yhteydessa OSAKE-ryhma lakkautettiin ja koulutuksen suunnittelu siirtyi kehittamisjohtajan tehtavaksi.

Seitseman henkilba oli vuoden aikana palkallisella vapaalla omaehtoisen, tybtehtaviin liittyvan opiskelun vuoksi, yhteensa 46 paivaa. Lisaksi viisi henkilba oli palkattomalla opintovapaalla yhteensa 292 paivaa. Henkiibkierrossa toisessa valtion virastossa oli yksi henkilb ja EU- virkamiesharjoittelussa kaksi henkilba.

Tybnantajan antama koulutus koulutuspaivina

2016 2017 2018

Ammattikoulutus * 1089,5 731 720

Kielikoulutus 183 82 158

IT-osaaminen 243 132 72

Viestintaosaaminen 20 88 57

Laatuosaaminen 103,5 184 145

Muu koulutus 62,5 355 313

Yhteensa 1702 1572 1465

Koulutuspaivat / htv 6,9 6,1 5,8

* Ammattikoulutus sisditad turvallisuusteknillisen, taloudellisen, normatiivisen ja hallinnollisen koulutuksen sekd johtamiskoulutuksen

Muu koulutus sisditdd projektiosaamisen, hankintaosaamisen, toimintaympdristdn tuntemuksen, AY- ja muun koulutuksen (mm. tydsuojelu, ensiapu). Vuoden 2018 Tukes-pdivdt, 0,5pvd*237 henkiidd sisdityy Muuhun koulutukseen.

**

Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain

2016Naiset Miehet Kaikki

Lkm, %

2017Naiset Miehet Kaikki Lkm, % Lkm, %

2018Naiset Miehet Lkm, % Lkm, %

KaikkiLkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, %

Koulutukseenosallistuneet 188 90 278 177 90 267 187 97 284

Koulutukseenosallistumisenkattavuus*

100 % 100 % 100 % 100% 97% 100% 100 % 100% 100 %

1165 537 1702 1142 430 1572 1012 453 146568 % 32 % 100 % 73 % 27 % 100 % 69% 31% 100 %Koulutuspaivat

* Koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkildstdmddrdstd. Vuonna 2018 vuoden lopussa oli naisia 163 ja miehid 93, yhteensa 256.

10(17)

4 Kokeillen ja uudistaen

Tukes asetti strategisen johtamisen seka toiminnan uudistamisen ja yhtenaistamisen tueksi neija strategista tiimia, joiden jasenet valittiin koko henkilostdile avoimen tiimipooliin ilmoittautumisen perusteella. Tiimit tydskentelevat paajohtajan alaisuudessa ja niiden toiminta- alueet ovat Palvelut ja muutoskyky (ns. Pamu-tiimi), tieto ja digitaalisuus (ns. ICT-tiimi), tulevaisuus ja innovaatiot (ns. Liekki-tiimi) seka asiantuntijuus ja julkisuuskuva (ns. A-tiimi).

Rekrytointimenettelyjen sujuvuutta ja kehittamistarpeita arvioitiin lean-tydpajoissa, joihin osallistui laaja otos rekrytointiprosessissa eri rooleissa toimivia henkildita. Tydn tuloksena uudistettiin rekrytoinnin prosessikuvausta ja lomakkeita.

Tukitehtavien uudelleenorganisointitarpeita koskeva selvitystyo kaynnistettiin. Tavoitteena on selvittaa tietojarjestelmahankkeiden tuloksena vapautuvan henkildresurssin kohdentamista, etsia toimivia palvelumalleja, varmistaa sijaisuuksia ja vahentaa tukitehtavissa toimivien henkildiden tydnkuvien sirpaleisuutta tai yksipuolisuutta. Tukitehtavien jarjestamista koskeva kysely tehtiin syksylla tukitehtavissa toimiville ja ryhmapaallikdille. Tyd jatkuu vuonna 2019.

Oikeudellisten palveluiden uudelleen organisointitarpeista tehtiin selvitys ja kaytiin keskusteluja alkuvuodesta. Toimintamallia koskevat ratkaisut ja taytantddnpano siirtyivat mydhemmaksi mm. henkildvaihdoksien vuoksi.

Ajasta ja paikasta riippumatonta tydskentelya edistavaa ns. kesakonttori-kokeilua jatkettiin ja kauteen lisattiin myds toukokuu. Kesakonttorikautena toukokuusta elokuuhun henkildstd voi tydskennella haluamassaan toimipaikassa. Henkildn virkapaikka ei kesakonttoritydskentelyn aikana muutu, vaan kyseessa on ns. muu tydntekemispaikka. Palaute oli mydnteista seka henkildstdn etta esimiesten taholta.

Tukesin kahden johtajaviran tayttd seka usean ryhmapaallikdn virkavapaudet synnyttivat tilanteen, jossa asiantuntijatehtavissa toimivilla henkildilla oli mahdollisuus saada kokemusta esimiestehtavista maaraaikaisen ryhmapaallikdksi nimittamisen kautta. Yhteensa kuusi asiantuntijaa oli vuoden aikana nimitettyna esimiestehtaviin muutaman kuukauden pituisiksi jaksoiksi.

5 Yhdessa

5.1 Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolojen maara nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2016. Sairauspoissaolopaivien maaraan vaikutti kolme pitkakestoista (yli 60 pv) sairauslomaa, joiden vaikutus keskiarvoon oli 1,7 paivaa/htv. Edellisena vuonna pitkien poissaoiojen vaikutus keskiarvoon oli 2,1 pv/htv. Muille kuin naille pitkaaikaisella sairauslomalla olleille kertyi siis sairauspoissaoloja 5,6 pv/htv vuonna 2017 ja 7,2 pv/htv vuonna 2018.

Lyhytaikaisten sairaustapausten (1-3 paivaa) osuus sairauspoissaoloista pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta oli enemman kuin valtiolla keskimaarin. Tama kertoo siita, etta Tukesissa on vahemman pitkia sairauslomia kuin yieensa valtiolla. Poissaoiojen jakautumisesta toimipaikoittain ei ole raportointitietoa.

Tydpaivina mitattu sairastavuus (6,6 tydpaivaa/htv) oli edelleen selvasti alempi kuin valtionhallinnossa keskimaarin (8,5). Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkildiden osuus, terveysprosentti, oli laskenut edelliseen vuoteen, ja jai alle valtion keskimaaraisen tason. Taman voi nahda myds mydnteisena merkkina siita, etta toimintakuittuuri on sellainen, etta sairaana maltetaan jaada kotiin.

11(17)

Tukes raportoi sairauspoissaoloista tyoterveyshuoltoon varhaisen valittamisen mallin mukaisesti. Yli 30 paivaa sairauspoissaoloja oli vuoden aikana 12 henkilolla, joista yli 60 paivaa oli viidella henkildlla. Maara on hieman edellista vuotta pienempi.

Valtio2018Sairauspoissaolot 2016 2017 2018

Sairauspaivat/htv (Kieku)

Sairauspaivat/htv ilman yli 60 pv poissaoloja

Sairauspoissaolot, tyopaivaa/htv (Tahti) Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) Ikm/htv (Kieku)Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % (Tahti)Sairaustapausten Ikm/htv (Kieku) Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkiloiden lukumaaran %-osuus (Tahti)

8,1 7,7 8,4

5,3 5,6 7,2

6,8 6,0 6,6 8,5

1,9 2,0 2,0

86 84 83 77

2,2 2,3 2,4

35 31 29 37

5.2 Tyoterveyshuolto

Tydterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistydta tydterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtena teemana oli tydterveyshuollon tuki Tukesin monitoimitiloissa Helsingissa ja Tampereella. Tydfysioterapeutti kiersi tarkistamassa ergonomiasaaddt toimitiloissa seka piti tietoiskuja ergonomiasta.

Terveystarkastuksissa kartoitettiin etukateen tarkastusvuorossa olevien terveydentilaa sahkdisella ennakkokyselylla. Tyoterveyshuolto kutsui tarkastukseen ne, joilla kyselyn mukaan ilmeni terveysongelmia. Muut kyselyyn vastanneet saivat halutessaan varata tarkastusajan tydterveyshuollosta. Menettely vahentaa terveystarkastusten lukumaaraa, mutta kohdentaa toimintaa eniten tuen tarpeessa oleviin.

Sairauksista johtuvien tydterveyskayntien maara pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Ennalta ehkaisevaan tyoterveyshuoltoon kaytettyjen kustannusten osuus oli 27 % tydterveyden kokonaiskustannuksista. Tydterveyshuollon kokonaiskustannukset laskivat edellisesta vuodesta. Kustannukset olivat vuonna 2018 noin 220.000 ja vuonna 2017 noin 245.000 euroa*.

Tyoterveyshuolto 2016 2017 2018

Sairauksista johtuvat tydterveyshuollossa kaynnit, Ikm/htvTerveystarkastukset, Ikm

Terveystarkastuksissa kayneet, % Ennaltaehkaisevan tydterveyshuollon osuus kustannuksista, %

3,6 3,7 3,4

72 114 75

24 39 29

24,2 27,4 27

Lahde vuosina 2016 ja 2017: Terveystalon raportit Terveystarkastusten syyt 2017, Tydterveyshuollon kustannukset ja Vastaanottokaynnin syyt

Lahde vuonna 2018: *Terveystalon raportti: 2018 Tunnusluvut

12(17)

5.3 Virkistystoiminta

Tukesin henkilbstbn jarjestama Hyvis-toiminta oli aktiivista. Vuonna 2018 tapahtumien maara jatkoi nousua ja erityisesti liikuntatapahtumiin panostettiin. Toiminta tavoitti kattavasti tukeslaiset. Eniten kaytetty etu oli Smartum Saldo, jota hybdyntaa 82 % henkilbstbsta.

Hierontaetua hybdyntavien maara kasvoi 5 % vuodesta 2017.

Hyvikset laativat vuosittain toiminnastaan erillisen toimintakertomuksen.

Hyvisten jarjestamat tapahtumat

25 100kpl %

90

■20 SO

70

15 60

50

10 40

30

5 20I I I 10

I I I I I0 02014 20162015 2017 2013

LiikuntHtapahtumat Kutttu u ritapa htu m at TYKY ja kampanjat

^^“Osal listu m is % ^^“Hieronta % LiikuntasetelitS

5.4 Henkilostopalveluiden kustannukset

Tukesin henkilbstbinvestoinnit olivat selvasti yli valtionhallinnon keskitason. Seka koulutuksen etta tybhyvinvoinnin alueella Tukes kuuluu valtionhallinnossa eniten panostaneen neljanneksen joukkoon (ylakvartiiliin). Tosin valtionhallinnon tunnusluvut eivat ole yhtenaisista Tahti- raportointiohjeista huolimatta taysin vertailukelpoisia virastojen valilla, koska kirjaus-ja raportointikaytannbissa on vaihtelua.

Tybterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Tybterveyshuollon kustannukset vahenivat edellisesta vuodesta.

Koulutuksen seka tybtyytyvaisyyden ja tybkunnon yllapidon kustannukset sisaltavat seka ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset etta naihin toimintoihin kaytetyn tybajan palkat. Erityisesti koulutukseen kaytetty rahamaara ylittaa selvasti valtionhallinnon

13 (17)

keskitason. Valtionhallinnon keskimaarainen koulutuskustannus oli 981 euroa/htv, mihin verrattuna Tukesin koulutuskustannukset olivat noin 2,2-kertaiset.

Tukes tuki henkilbstbruokailua 2,20 eurolla per ateria.

Valtio2018Henkilostbpalveluiden kustannukset 2016 2017 2018

Koulutus, €/htv

Tybterveyshuolto, €/htv Tybtyytyvaisyyden ja tybkunnon yllapito ja parantaminen*, €/htv Henkilbstbruokailu, €/htv

2385 2320 2184 981

509 723 657 437

600 682 669 409

N/A163 179 186

Tiedot Tahtista

* Tahti-jdrjestelmdssd raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekd muu tydkunnon yllapito ja parantaminen.

5.5 Kokonaistyovoimakustannukset

Valtionhallinnon henkilbstbtilinpaatbksessa lasketaan kokonaistybvoimakustannukset, joihin kuuluvat seka tehdyn tybajan palkat etta valilliset tybvoimakustannukset, kuten loma-ajan tai sairausajan palkat, palkallisen virkavapausajan palkat, sosiaaliturvan kustannukset seka muut valilliset tybvoimakustannukset. Tukesilla tybvoimakustannukset nousivat 0,24 % edellisesta vuodesta. Samaan aikaan henkilbtybvuosimaara vaheni 2,1 %. Tehdyn tybajan paikkojen osuus kasvoi kun taas valilliset paikkojen kustannukset laskivat hieman.

Muutos 2017-18, %2016 2017 2018

Kokonaistyovoimakustannukset 15 677 112 16 073 330 16 112 340 0,2

Paikkasumma 12 963 377 13 380 186 13 435 847 0,4

Tehdyn tydajan palkat

Valillisen tydajan palkat

Sosiaaliturva

9 978 210 10 356 149 10461 421 1,0

2 985167 3 024 037 2 974 426 -1,6

2 241 858 2 118 263 2 124 861 0,3

Muut valilliset tybvoimakustannukset 471 877 574 881 551 632 -4,0

Ldhde: Tahti/Tydvoimakustannukset kustannuserittdin

5.6 Paikkaus

Tukesin maksamat palkat ja paikkiot sivukuluineen olivat 15,7 miljoonaa euroa. Summasta ei ole vahennetty Kelan maksamia paivarahoja.

Vuoden aikana tuli yieiskorotus 1.4.2018, jonka suuruus oli 1 %. Virastoera 0,6 % maksettiin 1.6.2018 lukien. Paikkausjarjestelman soveltamisen kautta tarkistettiin vaativuustasoa 10 henkilblla ja suoriutumisosaa 46 henkilblla. Yhteensa paikkausmuutoksia toteutettiin 52 eri henkilblla (20 % henkilbstbsta). Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset tulivat voimaan 1.5.2018 ja ne saatiin maksuun heti toukokuun palkanmaksussa. Lomarahat maksettiin kesakuussa. Tiimipaikkiot otettiin kayttbbn ja paikkaustybryhmassa kaynnistettiin tyyppitoimenkuvien valmistelu.

14 (17)

Naisten keskipaikka kasvoi miesten keskipaikkaa voimakkaammin. Sukupuolten valinen paikkaero oli kuitenkin edelleen selkea: naisten keskipaikka oli 92,2% miesten keskipalkasta. Tama johtuu suurelta osin siita, etta alimpien vaativuustasojen tehtavissa naisten osuus on suurempi.

Henkiibstbtilinpaatoksessa raportoitava keskipaikka siirryttiin laskemaan vuodesta 2017 alkaen marraskuun palkanmaksun mukaan, jotta tarkasteluajankohta on yhteismitallinen valtiovarainministeribn paikkaliukumalaskennan kanssa. Keskipaikka lasketaan maksettujen paikkojen perusteella, kuitenkin osa-aikaisten paikka on laskettu kokoaikaisen tybn mukaan. Aikaisemmista vuosista poiketen palkattomalla virkavapaalla olevat eivat siis ole enaa mukana keskipalkan laskennassa.

Tukesin paikkakilpailukyvysta tehtiin selvitys yhdessa valtiovarainministeribn analyytikon kanssa. Selvitys vahvisti havainnon Tukesin paikkatason jalkeen jaamisesta suhteessa muuhun valtionhallintoon. Tukes laati tyb- ja elinkeinoministeriblle ehdotuksen Tukesin paikkakilpailukyvyn parantamiseen tarvittavasta lisarahoituksesta.

Muutos 2017-18, %Keskipaikka 2016 2017 2018

Tukes, €

Naisten keskipaikka, €

Miesten keskipaikka, €

4064 4169 4250 1,94

3882 4036 4123 2,16

4434 4412 4473 1,38

Aritmeettinen keskiarvo on laskettu marraskuun palkanmaksun mukaan. Vuoden 2016 keskipaikka el ole taysin vertallukelpolnen vuoslen 2017 ja 2018 keskipaikkojen kanssa, koska vuodesta 2017 alkaen kesklarvossa elvdt ole mukana virkavapaalla olevat.Kesklarvoon valkuttaa palkantarkistusten IlsaksI myds tulo- ja Idhtdvalhtuvuus.

Henkilbstbn jakautuminen vaativuustasoihin

2016 2017 2018

102-105 41 37 36

106 -109 155 161 161

110-113 48 49 51

Yhteensa, Ikm

Vaativuusarvioinnin piirissa olevat, %

244 247 248

97 99 99

Vaativuusarvioinnin pllrlssd olevlen osuus on laskettu vuoden lopun henklldmdarastd liman ylintd johtoa ja virkavapaalla olevla.

15(17)

5.7 Tydaika

Tukesin liukuvan tybajan saldokertymat tasoitetaan kerran vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymaan (40 tuntia). Tukes seuraa leikkaantuvia tybaikasaldoja kasittelemalla saldoleikkausraportit tybsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessa ja johtoryhmassa.

Tybaikaohjeen uudistamisella tehtyja kokeiluja etatybn ja matkalla tehdyn tybajan leimaamisesta jatkettiin koko vuoden ajan.

Ylitybmaarayksia annettiin 31 henkilblle yhteensa 40 kappaletta. Melkein kaikki ylitybmaaraykset koskivat viikonloppuna tehtavaa tybta, joka korvattiin joko vapaana tai tybaikaohjeen mukaisella viikonloppupaikkiolla.

Ns. harmaita tybtunteja kertyi edellisvuotta enemman. Niiden henkilbiden osuus, joita saldoleikkaukset koskivat, pysyi samana edellisvuoteen verrattuna. Saldoylijaamaa kertyi edellisvuosien tapaan huomattavia maaria joillekin henkilbille. Tasta kertoo sekin, etta alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten prosenttiosuus saldoleikkausten lukumaarasta on hieman noussut. Tybkuorman tasaamisessa ei ole onnistuttu.

Kehityksen seurantaa vaikeuttavat leikkausajankohtien muutokset. Vuoteen 2015 asti saldokertymat tasoitettiin kahdesti vuodessa ja vuodesta 2016 alkaen kerran vuodessa tammikuun lopussa. Taman vuoksi vuoden 2016 luvut kuvaavat puolen vuoden tybaikakertymaa ja keskenaan vertailukelpoisia ovat vuodet 2017, 2018 ja 2019 (koko vuoden tybaikakertyma). Vuodesta 2017 alkaen tybaikasaldojen leikkaus on tehty 31.1. ja raportoitu saldoylijaama koskee edellisen vuoden aikana 1.2. - 31.1. kertynytta tybaikaa.

Saldoylijaamat, ns. harmaattyotunnit 2016 2017 2018 2019

Saldoylijaama, leikatut tunnit tybpaivina

Saldoylijaama, leikatut tunnit/htv (hh:mm) Niiden henkilbiden lukumaaran osuus, joilta leikattu tunteja, %Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumaarasta, %

85 178 134 144

2:38 5:23 3:54 4:27

16 14 10 10

42 25 23 27

Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista tydaikasddnndsten piirissd olevan henkildstdn osalta (ei sisalla pddjohtajaa ja johtajia).Vuoden 2016 tiedot eivat ole vertailukelpoisia vuosien 2017, 2018ja 2019 kanssa.

5.8 Lomarahan vaihto

Vuoden 2018 lomarahasta vaihdettiin 390 paivaa pidettavaksi vapaana. Edellisena vuonna vaihdettuja lomapaivia oli 402. Tukesin linjauksella vapaaksi sai vaihtaa enintaan viisi paivaa.

5.9 Tyohyvinvointi

Tukes mittaa henkilbstbn tybtyytyvaisyytta valtionhallinnossa yieisesti kaytetylla VMBaro- tybhyvinvointikyselylla. Kysely tehtiin ensimmaisen kerran vuonna 2012 ja vuodesta 2014 alkaen vuosittain loka-marraskuussa.

Vuoden 2018 kyselyssa tybtyytyvaisyyden kokonaistilanne oli indeksien valossa kohtuullinen. Tybtyytyvaisyysindeksi on 3,5, eli se laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja oli nyt

16(17)

alaisempi kuin koko valtion tybtyytyvaisyys. Tyytymattbmyys paikkaukseen lisaantyi edelleen. Tybn sisaltb ja vaikuttamismahdollisuudet arvioitiin edelleen korkeimmalle.

Vastausprosentti oil hyva, kyselyyn vastasi 221 tukeslaista ell 83 % koko henkilostosta. Sanallisia vastauksia annettiin mybs runsaasti.

IndeksiTukes2014

IndeksiTukes2015

IndeksiTukes2016

IndeksiTukes2017

IndeksiTukes2018

IndeksiValtio2018

Osa-alue

1 Johtaminen2 TyPn sisalto ja vaikuttamismahdollisuudet3 Paikkaus4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen5 Tydyhteisdn toimintakuittuuri

6 Tyd- ja toimintaymparistd

7 Vuorovaikutus ja viestinta

8 Tydnantajakuva ja arvot

3,4 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4

3,8 3,8 4,1 4,1 4,0 3,9

2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 2,8

3,1 3,2 3,6 3,6 3,6 3,5

3,8 3,7 3,8 3,8 3,7 3,8

3,5 3,6 3,6 3,6 3,7 3,7

3,2 3,2 3,4 3,4 3,4 3,6

3,3 3,3 3,7 3,8 3,7 3,7

Yhteensa 3,4 3,4 3,6 3,6 3,5 3,6

VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin

UKES 'altio

1 JohtaminenTUKESi HA TE. JVfllti

1 2 \2 4. 5

2 Tyon sisalto javaikuttamismahdollisuudet TUKE^

HA TE-Vafti

1 2 \2 4. 5

3 PaikkausTUKESi HA TE- Vaiti B

2 2 4. 5

4 Osaaminen, oppiminen Ja uudistuminenTUKESi

JHA TEVafti

1 2 2 i 5

5 Tyoyhteison toimintakuittuuriTUKESI HA TE-Valti

1 2 2 4. 5

6 Tyo- Ja toimintaymparistoTUKESI HA TE. JValti

1 2 2 4- 5

7 Vuorovaikutus Ja viestintaTUKE9 HA TE.Valti B

2 2 4. 5

8 Tyonantajakuva ja arvotTUKESI

JHA TEValti

1 2 2 4- 5

17 (17)

Y Tyotyytyvaisyys yhteensaTUKESi HA TE- Vfliti B

J1 2 4. 5

JO JohtajuusindeksiTUKESiHA TEVflfti

1 2 2 4- 5

IN InnovointikyvykkyysindeksiTUKESI HA TE- JValti

1 2 2 4. 5

TY TydyhteisdindeksiTUKESi HA TE. JVflfti

1 4- 5

6 Allekirjoitukset

Henkilbstotilinpaatos on kasitelty Tukesin johtoryhmassa 18.3.2019 ja YT-toimikunnassa 8.3.2019 ja vahvistetaan

Helsingissa 29.3.2019

Kimmo Peltonen paajohtaja

Annika Kutilainen johtaja

Tämä asiakirja on laadittu ja allekirjoitettu sähköisesti. Denna handling har upprättats och undertecknats elektroniskt. This document has been digitally prepared and signed.

Turvallisuus- jakemikaalivirasto

Säkerhets- och

kemikalieverket

Finnish Safety and

Chemicals Agency

Helsinki Tampere Rovaniemi Vaihde / Tel. PL 66 (Opastinsilta 12 B) Yliopistonkatu 38 Valtakatu 2 +358 29 5052 000

FI-00521 Helsinki FI-33100 Tampere FI-96100 Rovaniemi www.tukes.fi

kirjaamo@tukes.fi Y-tunnus 1021277-9

Affecto.DigitalSigner.SignaturePage