henkilöstöraportti 2012

Henkilöstö-raportti 2012Seure Henkilöstöpalvelut Oy

2 Henkilöstöraportti 2012Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Sisältö

Toimitusjohtajan esipuhe 3Seure strategia 4 Henkilöstöjohtamisen painopisteet 5Henkilöstö lukuina 6 Kiinteä henkilöstö 6 Henkilöstön määrä 5 Organisaatiorakenne 6 Henkilöstön ikärakenne ja naisten ja miesten osuus 7 Lähtö- ja tulovaihtuvuus 8 Keikkatyöntekijät 8 Henkilöstön määrä 8 Ikärakenne ja naisten ja miesten osuus 9 Työsuhteiden pituus 9 Suosituimmat ammattinimikkeet 9 Välitysten, tilausten ja hakemusten määrä 10Henkilöstön osaaminen 10 Kiinteä henkilöstö 10 Koulutustaso 11 Osaamisen kehittämisen keinot 11 Osaamisen kehittämiseen käytetty panos 12 Keikkatyöntekijät 12 Opetus- ja palvelualojen yksikön järjestämät koulutukset 12 Päivähoito- ja nuorisoalan yksikön järjestämät koulutukset 12 Terveydenhuoltoalan yksikön järjestämät koulutukset 13Henkilöstön hyvinvointi 13 Työterveyshuolto 13 Sairauspoissaolot ja työtapaturmat 14 Kuntoremontti ja ergonomia 15 Virkistystoiminta osana henkilöstön hyvinvointia 15Palkitseminen 16 Tulospalkkiojärjestelmä 17 Nopsa-palkkio 17 Henkilöstöedut 17 Palvelussuhdeasunto 18Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta 19 Työsuojelu 19 Yhteistoimintaneuvottelukunta 19

Taulukot 20

3Henkilöstöraportti 2012 Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Toimitusjohtajan esipuhe

Seuren kiinteää henkilöstöä leimaa nuori ikärakenne, mistä seuraa melko suuri vaihtuvuus ja perehdytyksen tarve. Henkilöstön osaaminen ja osaamisen johtaminen ovat Seuren kaltaisessa organisaatiossa tehokkaan toiminnan kulmakiviä. Hyvän henkilöstösuunnittelun avulla varmis-tetaan henkilöstömäärän oikea mitoitus toiminnan vaihteluiden mukaan. Tärkeintä on kuitenkin se, että Seureen on jatkuvasti pystytty palkkaamaan osaavia, innostuneita ja tavoitteelliseen työskentelyyn halukkaita ihmisiä.

Kuluneen vuoden aikana Seuren toimistoon tuli töihin 30 uutta työntekijää. Perehdytyksen tar-ve oli valtava, mutta hyvä perehdytysprosessi ja tehokkaat perehdytyksestä vastaavat henkilöt turvasivat perehdytyksen onnistumisen. Tehtiinhän Seuressa samaan aikaan historian suurinta myyntiä, historian parhaalla täyttöasteella ja kustannuksiltaan edullisemmin kuin koskaan, Seuren tuloksen ollessa selkeästi positiivinen.

Vastuiden, työnjakojen ja tehtävien selkiinnyttäminen saatiin kuluneen vuoden aikana vietyä organisaation ylätasolta jokaisen työntekijän tasolle. Henkilöstön laaja osallistuminen prosessin eri vaiheisiin toi siihen paljon lisäarvoa. Luonnolliselta tuntuu ajatella, että tällä prosessilla oli omalta osaltaan vaikutus Seuren hyviin tuloksiin.

Kriittinen alue toiminnan kannalta on myös keikkatyöntekijöiden rekry-tointi, perehdytys ja keikkatyön maailmaan ”saattaminen”. Keikkatyön-tekijöiden perehdytyksessä ja osaamisen kehittämisessä on menty pal-jon eteenpäin ja tilaajien arviot keikkatyöntekijöistä ovat parantuneet. Parhaimmillaan arviot ovat tilaajaorganisaatioissa, jotka ovat itsekin tehneet järjestelmällisesti työtä asian eteen.

Seuressa osataan hyvin keikkatyöntekijöiden rekrytointi. Kehittymis-tarvetta on rekrytoitujen uusien keikkatyöntekijöiden saamisessa mukaan säännölliseen keikkatyöhön. Rekrytoinnissa tehdään paljon ”turhaa” työtä, sillä liian moni haastateltu ja perehdytetty työntekijä jää lähtemättä ensimmäisellekään keikalle. Seuren työnantajakuva on erittäin hyvä ja Seureen tulee valtavasti uusia työhakemuksia vuosittain. Seure on siis erittäin kiinnostava työnantaja pääkaupun-kilaisten silmissä ja laajemminkin. Tämän strategisen vahvuuden ylläpitämisen lisäksi tulevaisuuden strategiassa keikkatyöntekijöis-tä huolehtiminen, keikalle lähdön varmistaminen ja mielenkiinnon ylläpitäminen ovat kriittisiä asioita.


Seure strategia

Päättynyt vuosi oli strategiakauden viimeinen. Seure strategia sisältää strategiset painopisteet vuosille 2010–2012. Strategiakauden keskeisimmiksi teemoiksi on nostettu kumppanuus, sähköisyys ja kasvu. Strategia jakaantuu neljään näkökulmaan, jotka ovat palveluliiketoiminta, asiakkuudet ja kumppanuu-det, osaaminen ja henkilöstö sekä talous ja liiketoiminnan tuki. Kullekin strategiselle näkökulmalle on asetettu neljästä viiteen päämäärää, joiden toteutumista seurataan strategiassa sovittujen mittareiden avulla.

Seuren arvot ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus, uudistuminen, vastuullisuus ja tehokkuus. Seuren visiona on olla tunnustettu asiantuntija ja vastuullinen kumppani omistajakaupunkiensa henkilöstö-hankinnassa. Arvot ja visio ohjaavat kaikkea toimintaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Palveluliiketoiminnan päämäärät:• Tehokas ja luotettava keikantäyttö• Asiakkaiden tarpeita vastaava keikkatyöntekijä• Sitoutunut ja motivoitunut keikkatyöntekijä• Edullisuutta ja kannattavuutta tukeva myynnin kasvu

Asiakkuudet ja kumppanuudet:• Omistajakaupunkien valinta kumppaniksi henkilöstöhankinnassa• Yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetyt kumppanuutta edistävät toimintatavat• Kontaktiverkot ja suhdepääoma hyötykäytössä• Asiakkaaseen kiinnitetty asiakastietämys• Selkeästi vastuutettu ja kirkas asiakastietämyksen hallinnan sisäinen toimintamalli

Osaaminen ja henkilöstö• Oikein mitoitettu ja valittu henkilöstö• Kannustava, oikeudenmukainen ja johdonmukainen esimies• Ammattitaitoinen ja uudistumiskykyinen seurelainen• Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö

Talous ja liiketoiminnan tuki• Sujuvat ja virheettömät tilaus- ja palkanmaksuprosessit• Toimivat ja käyttäjäystävälliset työkalut• Raporttien ja tilastojen tehokas ja monipuolinen käyttö• Tuottava ja taloudellinen toiminta

Seure strategian päämäärät näkökulmittain


Henkilöstöjohtamisen painopisteet

Seure strategian osaaminen ja henkilöstö näkökulman tavoitteena on, että asiakkaiden Seuresta saaman arvon mahdollistaa oikein mitoitettu, osaava, innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Hyvät työtulokset saavutetaan tavoitteellisella ja työhyvinvointia edistävällä johtamisella. Seure on vastuullinen työnantaja niin keikkatyöntekijöille kuin kiinteälle henkilöstölle.

Strategian henkilöstöä koskevat toimenpiteet kuvataan vuosittain henkilöstöohjelmassa. Vuonna 2012 kiinteän henkilöstön henkilöstöohjelman keskeisenä painopisteenä oli henkilöstön hyvinvointi. Työhy-vinvoinnin keskiöön nostettiin työntekijä, jonka asenteet, persoonallisuus, osaaminen sekä terveys ja fyysinen kunto vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko edistäen sitä tai vähentäen sitä. Työnteki-jän kokemaan hyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan organisaatiokulttuurin, yhteishengen, esimiestyön sekä oman työn ja osaamisen avulla.

Kuva 1. Henkilöstöjohtamisen painopisteet vuonna 2012

Organisaatiokulttuuria kehitettiin edellisen vuoden tapaan Seuren arvojen pohjalta kiinnittämällä huomio erityisesti esimies- ja alaistaitoihin. Vuoden aikana määriteltiin mitä hyvä esimiestyö ja hyvät alaistaidot tarkoittavat Seuressa ja ne julkaistiin vuoden 2013 henkilöstöohjelmassa. Koko henkilöstöllä oli mahdollisuus olla mukana määrittelytyössä ja johtoryhmä hyväksyi lopulliset hyvän esimiestyön ja hyvien alaistaitojen määritelmät.

Johtamisjärjestelmää on kehitetty kahden viimeisen vuoden aikana, minkä myötä esimiehille on tar-joutunut vertaistukea organisaation sisällä. Johtamisjärjestelmän kehittäminen on myös selventänyt esimiesten ja päälliköiden välistä tehtäväjakoa ja parantanut tiedonkulkua.

A s e nte etYksilö

- elämänhallinta- kasvunhallinta

- terveys ja fyysinen kunto

Esimiestyö- Osallistuva ja kannustava

johtaminen- Tasalaatuinen johtaminen

- Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta

- Varhainen tuki ja rohkea puuttuminen

Organisaatio- jatkuva kehittyminen- Yhteiset toimintatavat

- Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri- Oppimismyönteisyys

- Osaamispohjainen henkilöstösuunnittelu

Työ ja osaaminen- Vaikuttamismahdollisuudet- Osaamisen hyödyntäminen

- Osaamisen jakaminen- Osaamisen kehittyminen

- Kannustava palkitseminen

Yhteishenki- Seurelaisuus

- Toistemme tunteminen- Reviirien poistaminen

- Sisäisen asiaskaspalvelun laatu- Työyhteisötaidot

- Erilaisuuden hyväksyminen


Seuressa ymmärretään hyvän esimiestyön merkitys paitsi henkilöstön hyvinvoinnille myös tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Pääpaino esimiestyön kehittämisessä on ollut esimiestyön tasalaatuisuuden varmistamisessa, tavoitteiden asettamisessa ja seuraamisen varmistamisessa sekä varhaisen tuen tarjoa-miseen ja rohkeaan puuttumiseen tukemisessa. Esimiehet koulutettiin varhaisen tuen mallin käyttöön alkuvuodesta.

Resurssien riittävyys ja ennakoivuus on tärkeä osa organisaation toimivuutta. Henkilöstösuunnittelussa jatkettiin osaamispohjaisen henkilöstösuunnittelun vakiinnuttamista. Osaamispohjaisen henkilös-tösuunnittelun tarkoituksena on ennakoida henkilöstötarvetta joustavasti ja järjestelmällisesti koko Seuren tasolla ja suhteessa olemassa olevaan osaamiseen. Henkilöstöpäällikkö piti resurssipalaverin toimialapäälliköiden kanssa säännöllisesti kuukausittain.

Henkilöstö lukuinaHenkilöstöraportissa tarkastellaan erikseen kiinteää henkilöstöä ja keikkatyöntekijöitä. Kiinteällä hen-kilöstöllä tarkoitetaan Seuren toimipisteessä vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä henkilöitä. Tiedot kiinteän henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat pääosin 31.12.2012 tilanteen mukaisia. Keikkatyöntekijät työskentelevät tunti- tai kuukausipalkkaisissa määräaikaisissa työsuhteissa eri työkohteissa. Keikkahenkilöstön määrän ja rakenteen kuvaamiseen on käytetty kuukausi- ja vuo-sitason keskiarvolukuja, sillä ne antavat parhaan kuvan keikkahenkilöstöstä. Jos henkilöstöraportissa esitetty tieto koskee vain kuukausi- tai tuntipalkkaisia keikkatyöntekijöitä on siitä mainittu erikseen.

Kiinteä henkilöstö

Henkilöstön määrä

Vuoden 2012 aikana kiinteän henkilöstön määrä jatkoi kasvuaan. Vuoden lopussa Seuren kiinteään henkilöstöön kuului 135 työntekijää, mikä on 6,3 % enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Kiinteää henkilöstöä oli kuukautta kohden keskimäärin 126 ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 108.

Taulukko 1. Kiinteän henkilöstön määrä vuosina 2009–2012

Vuosi 2009 2010 2011 2012

Henkilöstöä vuoden lopussa 124 116 127 135

Henkilöstöä keskimäärin kk kohden 117 113 116 126 Vakinaisessa työsuhteessa työskenteli 31.12.2012 yhteensä 106 (79 %) henkilöä ja määräaikaisessa työ-suhteessa 29 (21 %) henkilöä. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteiden perusteena olivat pääasiassa perhevapaasijaisuudet ja erilaisista työajan joustoista johtuva tilapäinen työvoiman tarve. Määräaikaisten työntekijöiden osuus suhteessa vakinaiseen henkilöstöön pysyi lähes samana. Määräaikaisten työnte-kijöiden osuutta selittää kiinteän henkilöstön rakenne.

Äitiys- ja vanhempainvapailla oli vuoden lopussa 17 henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla 10 henkilöä. Yksi työntekijä teki lyhennettyä työviikkoa, yksi oli osa-aika eläkkeellä ja yksi vuorotteluvapaalla. Opintojen vuoksi osa-aikatyötä teki yksi työntekijä ja yksi työntekijä oli osasairauspäivärahalla.


Organisaatiorakenne

Vuoden 2012 aikana Seuren organisaatiota järjesteltiin uudelleen toiminnan tehostamiseksi. Toimialayk-siköiden johtoon perustettiin vuoden alussa uusi liiketoimintajohtajan tehtävä. Organisaatiomuutosta vietiin eteenpäin liiketoimintajohtajan johdolla. Henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua valmistelu-vaiheessa organisaatiomuutokseen työryhmien muodossa.

Opetus- ja palvelualojen yksikkö jaettiin muutoksen myötä uusiin tiimeihin; keittiö- ja siivousala, opetusala ja erityisalat. Viestintään liittyvät tehtävät siirtyivät kokonaisuudessaan kumppanuuspäällikön vastuulle. Muutoksen myötä perustettiin uusi kumppanuus- ja viestintäyksikkö, joka vastaa kump-panuusstrategian toteutuksesta sekä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Rekrytointikonsultit siirtyivät toimialapäälliköiden alaisuudesta rekrytointipäällikön alaisuuteen ja perustettiin rekrytointiyksikkö. Uuden rekrytointiyksikön tehtäviin siirtyi muutoksen myötä keikkahenkilöstön hakemusten käsittely, perehdytyksen koordinointi ja virkistystoiminta. Keikkahenkilöstön hakemusten käsittely rekrytoin-tiyksikössä on kokeilu, joka jatkuu vuoden 2013 kevääseen saakka.

Työntekijöistä 73 työskenteli vuoden lopussa toimialayksiköissä henkilöstökonsultin, tiimiesimie-hen tai toimialapäällikön tehtävässä. Hallintoyksikössä, joka jakautuu palkkatiimiin sekä talous- ja toimistopalvelutiimiin, työskenteli 22 henkilöä. Hallintojohtajan alaisuudessa toimivassa tietohallin-toyksikössä työskenteli vuoden lopussa 6 henkilöä. Tukipalveluissa työskenteli yhteensä 15 henkilöä. Henkilöstöhallinnossa heistä työskenteli neljä henkilöä, rekrytointiyksikössä viisi ja kumppanuus- ja viestintäyksikössä kuusi.

Kuva 2. Seure Henkilöstöpalvelut Oy organisaatiorakenne 2012


Henkilöstön ikärakenne ja naisten ja miesten osuus

Seuren kiinteän henkilöstön työntekijöistä 83 % oli naisia ja 17 % miehiä. Työntekijöiden keski-ikä oli 37 vuotta. Suurin ikäryhmä olivat 30–39-vuotiaat.

Taulukko 2. Kiinteän henkilöstön ikäjakauma

Lähtö- ja tulovaihtuvuus

Vuoden 2012 aikana Seureen palkattiin 30 uutta työntekijää, joista kaksi oli vakinaisia. Työsuhteita päättyi yhteensä 20, joista vakinaisia oli kahdeksan. Kun näitä lukuja verrataan vuoden lopun hen-kilöstömäärään lisättynä vuoden aikana päättyneillä työsuhteilla, saadaan lähtövaihtuvuudeksi koko henkilöstön osalta 12,9 % ja vakinaisen henkilöstön osalta 7 %. Tulovaihtuvuus oli koko henkilöstön osalta 19 % ja vakinaisen henkilöstön osalta 1,3 %. vakinaisen henkilöstön luvut ovat vertailukelpoisia omistajakaupunkien kanssa. Henkilöstön liikkuvuus on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Terveen työyhteisön lähtövaihtuvuutena pidetään yleisesti 4–5 prosentin vaihtuvuutta. Lähtövaihtu-vuuteen onkin kiinnitetty huomiota erilaisin toimenpitein ja se on yksi strategisista mittareista.

Keikkatyöntekijät

Henkilöstön määrä

Seuren palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 4 050 keikkatyöntekijää kuukautta kohden. Vuoden aikana palkkaa maksettiin kaiken kaikkiaan yhteensä 9 495 keikkatyöntekijälle. Henkilötyövuosia kertyi 1967. Edellisvuoteen verrattuna keikkatyöntekijöiden kokonaismäärä kasvoi noin 7 %. Tuntipalkkaisten työsuhteiden määrä oli 124 271 ja kuukausipalkkaisten työsuhteiden määrä 4 115. Huomioitavaa on, että työntekijä voi olla vuoden aikana sekä kuukausi- että tuntipalkkaisessa työsuhteessa.

Taulukko 3. Keikkahenkilöstön määrä vuosina 2009–2012

Vuosi 2009 2010 2011 2012

Henkilöstöä keskimäärin kk kohden 3349 3239 3792 4050

Henkilöstöä kaiken kaikkiaan 8771 8161 8996 9495

19

52

27

10 6

5

10

4

11

0

10

20

30

40

50

60

70

20-29 30-39 40-49 50-59 yli 60

Miehet

Naiset


Ikärakenne ja naisten ja miesten osuus

Seuren keikkatyöntekijöistä 84 % oli naisia ja 16 % miehiä. Keikkatyöntekijöiden keski-ikä oli 36 vuotta. Suurin ikäryhmä olivat 20–29-vuotiaat työntekijät. Tyypillisen keikkatyöntekijän profiili ei ole muuttunut edellisvuodesta. Keikkahenkilöstön rakenne johtuu aloista, joille Seure välittää työntekijöitä sekä keikkatyön luonteesta.

Taulukko 4. Keikkatyöntekijöiden ikäjakauma

Työsuhteiden pituus

Tuntipalkkaisten työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus oli kaksi työpäivää. Pisimmät työsuhteet olivat hallinto- ja toimistoaloilla sekä kiinteistö- ja laitospalvelualoilla. Hallinto- ja toimisto-aloilla työsuhteen pituus oli keskimäärin viisi työpäivää ja kiinteistö- ja laitospalvelualoilla neljä päivää. Lyhyimmät työsuhteet olivat terveydenhuollossa ja opetus- sekä teknisellä alalla, joissa työsuhteen keskimääräinen pituus oli yksi työpäivä.

Kuukausipalkkaisten keikkatyöntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus oli kolme kuukautta ja kuusi päivää. Pisimpiä olivat sivistys- ja opetusalan sekä hallinto- ja toimistoalan työsuhteet. Sivistysalan työsuhteen kestivät keskimäärin kolme kuukautta 29 päivää, opetusalan työsuhteet kolme kuukautta 16 päivää ja hallinto- ja toimistoalan työsuhteet kolme kuukautta viisi päivää. Lyhyimpiä olivat kiin-teistö- ja laitospalvelualojen työsuhteet, jotka kestivät keskimäärin yhden kuukauden ja 18 päivää.

Suosituimmat ammattinimikkeet

Keikkatyöntekijät työskentelivät vuoden aikana 149:lla eri ammattinimikkeellä. Työntekijöiden määrän mukaan suosituin ammattinimike oli lastenhoitaja ja tilausten määrän mukaan perushoitaja. Työn-tekijöiden määrään perustuvissa luvuissa on otettava huomioon, että yksi työntekijä on voinut tehdä töitä useammalla eri ammattinimikkeellä.


Taulukko 5. Suosituimmat ammattinimikkeet vuonna 2012

Työntekijöiden määrän mukaan Tilausten määrän mukaan

Lastenhoitaja Perushoitaja

Perushoitaja Lastenhoitaja

Koulunkäyntiavustaja Sairaanhoitaja

Sairaanhoitaja Koulunkäyntiavustaja

Avustaja Ruokapalvelutyöntekijä

Ruokapalvelutyöntekijä Barnskötare

Ryhmäperhepäivähoitaja Laitoshuoltaja

Barnskötare Päiväkotiapulainen

Toimitilahuoltaja Liikunnanohjaaja

Päiväkotiapulainen Avustaja

Välitysten, tilausten ja hakemusten määrä

Seure välitti lisäksi opettajan sijaisia kouluihin sekä lääkäreitä terveydenhuollon kohteisiin. Seure ei muista nimikkeistä poiketen toimi opettajien ja lääkäreiden työnantajana vaan vastaa ainoastaan heidän välityksestä. Välityksiä tehtiin vuoden aikana 1 510 kappaletta. 99,6 % välityksistä tehtiin aineenopet-tajan tai luokanopettajan tehtäviin. Välitysten määrä laski 19 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilauksia täytettiin vuoden aikana yhteensä 138848 kappaletta. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 7 %. Koko vuoden kumulatiivinen täyttöaste nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 88,7 %.

Työhakemuksia saapui sähköisen tietojärjestelmän kautta vuoden aikana yhteensä 13 259 kappa-letta, mikä oli 450 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Luku ei pidä sisällä sähköpostitse, puhelimitse, paperihakemuksilla tai henkilökohtaisilla käynneillä tehtyjä yhteydenottoja. Henkilös-tötietojärjestelmään vietiin sähköisen tietojärjestelmän kautta tulleista hakemuksista yhteensä 3 657 uutta työntekijää. Kaiken kaikkiaan henkilöstötietojärjestelmään perustettiin 4 124 uutta henkilöä. Työsuhteessa näistä henkilöistä vuoden aikana oli 2 766 henkilöä.

Henkilöstön osaaminen


Vuoden 2012 aikana osaamisen kehittämisen painopiste oli aiempien vuosien tapaan oppimismyön-teisen organisaatiokulttuuriin luomisessa. Oppimismyönteisessä organisaatiossa arvostetaan osaamisen jakamista ja hyödyntämistä, innovatiivista ajattelua, yhteisöllisyyttä, virheistä oppimista sekä muka-vuusrajan ylittämistä. Tavoitteena on ollut luoda olosuhteet, jossa osaamisen jakaminen on arkipäivää ja jossa yksilöiden osaaminen muuttuu organisaation osaamiseksi.

Sisäisissä koulutuksissa käytettiin mahdollisuuksien mukaan sisäisiä kouluttajia, mikä tarjoaa mahdol-lisuuden osaamisen jakamiseen sekä kouluttajan ammattitaidon kehittymiseen. Yhteisten koulutusten lisäksi henkilöstö osallistui erilaisiin ammatillista osaamista tukeviin koulutuksiin.


Osaamisen jakamisen lisäksi vuoden aikana panostettiin osaamisen kehittämisen sähköistämiseen. Intranetissä olevaa, aktiiviseen osaamisen jakamiseen tähtäävää, Oppiva Seure -sivustoa käytettiin edelleen yhtenä osaamisen kehittämisen välineenä. Sivustolle työstettiin syksyn ajan sähköistä työeh-tosopimusperehdytystä. Perehdytys koostuu viidestä teoriaosuuden ja testin sisältävästä moduulista. Sähköinen työehtosopimusperehdytys otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa.

Koulutustaso

Kiinteän henkilöstön koulutustaso on korkea. Korkeakoulututkinto oli 62 prosentilla henkilöstöstä. Luku pitää sisällään myös ne henkilöt, joiden tutkinto on kesken. Koulutustasoa tarkastellaan Tilasto-keskuksen ylläpitämän koulutusluokituksen mukaisesti viidessä luokassa; perusaste, keskiaste, alempi korkea-aste sekä alempi ja ylempi korkeakoulututkinto.

Taulukko 6. Kiinteän henkilöstön koulutustaso

Osaamisen kehittämisen keinot

Seure kannustaa henkilöstöään kehittymään tukemalla omaehtoista opiskelua ja hankkimalla ammat-tikirjallisuutta. Tukea voidaan maksaa sekä opintorahana että kulukorvauksena. Henkilöstö ei hakenut omaehtoisen opiskelun tukea vuonna 2012.

Työntekijöillä on mahdollisuus anoa työlomaa suorittaakseen opintojaan. Vuoden aikana yksi henkilö käytti osittaista opintovapaata.

Henkilöstöä on kannustettu osallistumaan työnkiertoon ja työvierailuihin. Työnkierto ja työvierailut kehittävät ammattitaitoa, lisäävät monitaitoisuutta ja helpottavat sijaisena toimimista tuoden samalla vaihtelua työhön. Tarkoituksena on myös lisätä yksiköiden välistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Kaksi työntekijää oli vuoden aikana työnkierrossa Seuressa.

Seure -tasoisen kehittämissuunnitelman lisäksi jokaiselle työntekijälle tehdään henkilökohtainen ke-hittämissuunnitelma kehityskeskustelun yhteydessä vuosittain. Työntekijä vastaa yhdessä esimiehensä kanssa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman toteutumisesta. Koulutuksiin osallistutaan kehitys-keskusteluissa ilmenneen tarpeen mukaan.


Yhteiset koulutukset vuonna 2012

Varhaisen tuen malli –koulutus

Monimuotoisuustyöpajat

Työehtosopimuskoulutus

Haastattelukoulutus

Seure-päivän työhyvinvointiteema

Office -koulutukset

CRM –koulutus

Yritys- ja prosessi-infot uusille työntekijöille

Osaamisen kehittämiseen käytetty panos

Kiinteän henkilöstön koulutuksiin käytetty summa vuonna 2012 oli 36 521 euroa, mikä oli noin 270 euroa henkilöä kohden. Summa oli 0,8 % kiinteän henkilöstön palkkasummasta. Koulutuksiin käytettyä summaa on saatu laskettua käyttämällä sisäisiä kouluttajia. Koulutuspäivien määrää henkilöä kohden ei ole tällä hetkellä luotettavasti saatavissa Seuren tietojärjestelmästä.

Keikkatyöntekijät

Keikkatyöntekijöiden kehittymisestä ja ammattitaidosta huolehdittiin aiempien vuosien tapaan jär-jestämällä eri alojen perehdytys- ja täydennyskoulutuksia. Perehdytyskoulutusten tarkoituksena on perehdyttää uudet työntekijät alan toimintatapoihin sekä antaa keikkatyöntekijöille käytännöllisiä vinkkejä työtehtävien hoitamiseen. Perehdytyskoulutusten ohella yksiköt järjestivät ammattialakohtaisia luentotyyppisiä koulutustilaisuuksia omille työntekijäryhmilleen. Keikkatyöntekijöillä on ollut erikseen sovittaessa myös mahdollisuus osallistua työkohteiden järjestämiin koulutuksiin.

Opetus- ja palvelualojen yksikön järjestämät koulutukset

Toimisto- ja opetusalan tiimi järjesti vuoden aikana kolmetoista koulukäyntiavustajille suunnattua koulutusta. Koulutusten teemat vaihtelivat tukiviittomista ja monikulttuurisuudesta diabeteksen hoitoon ja vuorovaikutustaitoihin. Koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä noin 300 Seuren keikkatyöntekijää. Lisäksi koulunkäyntiavustajille järjestettiin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien jokavuotinen yhteinen koulutuspäivä, johon osallistui yhteensä noin 270 Seuren keikkatyöntekijää.

Palvelualat järjestivät keittiö- ja siivoustyötä tukevia perehdytys- ja täydennyskoulutuksia. Siivous- ja laitoshuoltajaperehdytyksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 17 keikkatyöntekijää. Palvelualan työn-tekijöille järjestettiin Palmian kanssa neljä noin viiden kuukauden pituista yhteishankintakoulutusta, joiden jälkeen on mahdollisuus työllistyä Palmialle tai Seureen. Siivoojille, joilla on valmius tehdä yhdistelmätyötä, järjestettiin kaksi päivänen yhdistelmätyöntekijäkoulutus. Koulutus sisälsi teoria- ja harjoitteluosuuden ja siihen osallistui viisi Seuren keikkatyöntekijää. Hygieniapassikoulutuksia jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Niihin osallistui vuoden aikana kolme keikkatyöntekijää.

Päivähoito- ja nuorisoalan yksikön järjestämät koulutukset

Päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä järjestettiin lastenhoitotyöstä kiinnostuneille uusille keikkatyön-tekijöille yhdeksän suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä perehdytyskoulutusta. Perehdytyskoulutukset sisälsivät kaksi opiskelupäivää Seuressa ja kaksi harjoittelupäivä päiväkodissa. Perehdytyskoulutuksiin osallistui kevään aikana 60 keikkatyöntekijää ja syksyn aikana 140 keikkatyöntekijää.


Varhaiskasvatuksen työntekijöille järjestettiin keväällä kaksi varhaiskasvatuksen asiantuntijan vetämää koulutustilaisuutta, joiden aiheena oli ”Mitä aikuinen voi tehdä lapsen leikin hyväksi”. Koulutusti-laisuuksiin osallistui yhteensä 50 Seuren keikkatyöntekijää. Syksyllä Seuren kuulovammaisten parissa työskentelevillä varhaiskasvatuksen avustajilla oli mahdollisuus osallistua Kuuloliiton järjestämään satakieli –ohjelman koulutukseen, jossa käsiteltiin kuulovammaisten lasten kanssa työskentelemiseen liittyviä asioita.

Terveydenhuoltoalan yksikön järjestämät koulutukset

Terveydenhuoltoalan koulutuksissa pääpaino oli edellisvuosin tapaan lääkehoidon koulutuksissa, jotka tähtäävät lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavien lupien hankkimiseen. Koulutukset sisältävät teoriaosuuden, tentin ja näytöt, jotka annetaan keikkojen yhteydessä asiakaskohteissa. Näihin ns. lääkehoitolupakoulutuksiin osallistui vuoden aikana 31 sairaanhoitajaa ja kolme lähihoitajaa. Seuren järjestämään tenttitilaisuuteen osallistui 20 henkilöä ja Helsingin kotihoidon edellyttämän lääkelas-kukokeen suoritti Seuressa 17 henkilöä.

Terveydenhuoltoalan keikkatyöntekijöille järjestettiin koulutus, jonka aiheena oli väkivaltaisen potilaan kohtaaminen. Koulutukseen osallistui 18 työntekijää. Työntekijöille järjestettiin lisäksi tapaaminen, jonka teemana oli hoitotyö päivystyspoliklinikalla. Asiantuntijana tilaisuudessa toimi päivystyspoli-klinikan osastonhoitaja.

Terveydenhuoltoalalla on kiinnitetty huomiota sähköisten työkalujen hyödyntämiseen osaamisen kehittämisessä ja varmistamisessa. Esimerkiksi Keikkanettiin on viety itseopiskelumateriaalia Seuren keikkatyöntekijöiden käyttöön.

Henkilöstön hyvinvointiHenkilöstöä koskevat strategiset toimenpiteet tähtäävät siihen, että seurelaiset ovat hyvinvoivia ja vah-vasti toimintakykyisiä. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Vuonna 2012 henkilöstötutki-musta ei tehty kiinteälle eikä keikkahenkilöstölle tutkimuskonseptien muutoksesta ja käynnissä olevista organisaatiomuutoksista johtuen. Tutkimukset toteutetaan jälleen vuonna 2013 uusilla konsepteilla.

Kiinteän henkilöstön osalta oli käytössä vuonna 2011 käyttöön otettu fiilismittari. Fiilismittari on kevyt yleiskatsaus henkilöstön hyvinvoinnin tilaan sisältäen neljä kysymystä. Fiilismittarin avulla on tarkoitus varmistaa seurelaisten hyvinvointi mahdollistamalla nopea reagointi mahdollisiin hyvinvointia laskeviin tekijöihin. Mittaus tehtiin vuoden aikana neljä kertaa, kaksi kertaa kevätkaudella ja kaksi kertaa syyskaudella.

Kaikkien fiilismittausten keskiarvo oli 3 asteikolla 1–5. Tyypillisimmät tyytyväisyyttä lisäävät tekijät olivat mukavat työkaverit ja hyvä yhteishenki. Henkilöstön tyytyväisyyttä heikensivät mm. resurssiti-lanne, kiireen tunne ja tilajärjestelyt.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon palveluiden avulla pyritään turvaamaan terveellinen ja turvallinen työskentely, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitä-minen, edistäminen ja seuranta. Työterveyshuollon yhteistyökumppanina toimii Mehiläinen. Yhteistyö perustuu vuoden välein laadittavaan toimintasuunnitelmaan.


Koko Seuren henkilöstö kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Lisäksi Seure tarjoaa perustason sairaanhoitopalveluita kiinteälle henkilöstölle sekä niille keikkatyöntekijöille, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet Seuren palveluksessa yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta ilman yli kolmen päivän katkoa ja vähintään 20 tuntia viikossa.

Työterveyshuollon todelliset kokonaiskustannukset kelakorvauksen jälkeen vuonna 2012 olivat yhteensä 227 434 euroa. Kiinteän henkilöstön osuus kustannuksista oli 64 085 euroa ja keikka-työntekijöiden osuus 166 121 euroa. Lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon osuus kokonaiskustannuksista oli 19 % ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osuus 81 % kokonaiskus-tannuksista. Työterveyshuollon todelliset kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 12,2 %.

Sairauspoissaolot ja työtapaturmat


Kiinteän henkilöstön sairauspoissaolojen kokonaismäärä ja määrä henkilöä kohden kääntyivät jälleen nousuun. Sairauspoissaoloja kertyi 1 539 päivää, mikä oli 14,3 päivää henkilöä kohden. Työterveys-huollon tilastoimista sairauspoissaoloista 62 % muodostivat hengityselinten sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Taulukko 7. Kiinteän henkilöstön sairauspoissaolojen tunnusluvut

Vuosi 2010 2011 2012

Sairauspoissaolopäivien lukumäärä 1 404 1 147 1 539

Sairauspoissaolopäivät / htv 14,9 11,8 14,3

Sairausajan palkkakustannukset 129 688€ 102 763€ 141 173€

Kiinteälle henkilöstölle sattui vuoden aikana yksi työtapaturma, yhtään ammattitautia tilastoitu. Työ-matkatapaturmia sattui kahdeksan. Kahdeksan tapaturmista johtui liukastumisesta tai kaatumisesta ja yksi pyörällä kaatumisesta. Tapaturmista aiheutui yhteensä 74 sairauspäivää, joiden kustannukset olivat 6 300€.

Keikkatyöntekijät

Keikkatyöntekijöiden sairauspoissaolot jaetaan kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaoloihin. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolot ilmoitetaan sairauspäivinä ja tuntipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolot tunteina.

Kuukausipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä pieneni 12,5 % edellisestä vuodesta. Tuntipalkkaisten työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä pysyi lähes samana laskien yhden prosent-tiyksikön. Työterveyshuollon tilastoimien sairauspoissaolojen tyypillisimmät syyt olivat hengityselinten sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudosten sairaudet, jotka muodostivat 67 % sairauspoissa-oloista.


Taulukko 8. Keikkatyöntekijöiden sairauspoissaolojen tunnusluvut

Vuosi 2012 Tuntipalkkaiset Kuukausipalkkaiset

Sairauspoissaolojen määrä 23 570 h 15 878 pvä

Sairausajan palkkakustannukset 175 330 € 698 230 €

Keikkatyöntekijöille sattui vuoden aikana 172 työtapaturmaa ja niistä aiheutui 1 077 sairauspäivää. Työtapaturmien yleisimmät syyt olivat kaatumiset ja liukastumiset (49 kpl), ”väkivalta” -tilanteet (41 kpl) ja äkillinen fyysinen kuormittuminen (29 kpl).

Työmatkatapaturmia sattui keikkahenkilöstölle vuoden aikana 74 ja niistä aiheutui 1 075 sairauspäivää. Tyypillisin työmatkatapaturman syy oli liukastuminen tai kaatuminen (62 kpl), joiden seurauksena aiheutui ruhjeita, venähdyksiä ja sijoiltaan menoja.

Kuntoremontti ja ergonomia

Kuntoremontti on osa työhyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Sen tavoitteena on lisätä työkykyä tarjoamalla mahdollisuus kunnon parantamiseen motivoituneessa ryhmässä, ammattitai-toisten vetäjien johdolla. Seuren kiinteä henkilöstö on osallistunut Helsingin kaupungin järjestämiin kuntoremontteihin vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2012 kuntoremonttipaikka tarjottiin kahdelle Seuren työntekijälle ja yksi paikka käytettiin.

Kiinteän henkilöstön ergonomia-asioita hoitaa Seuren työsuojelupäällikkö yhdessä kuuden ergono-miavastaavan kanssa. Ergonomiavastaavat valittiin ja koulutettiin syksyllä 2012. Ergonomiavastaavat auttavat tarvittaessa työntekijöitä oman työpisteen ergonomisessa säätämisessä ja opastavat ergonomi-siin työskentelytapoihin. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Kiinteälle henkilöstölle järjestettiin syksyllä kaksi ergonomiainfoa, joissa Mehiläisen työfysioterapeutti ohjeisti henkilöstöä työergonomiaan liittyvissä asioissa.

Virkistystoiminta osana henkilöstön hyvinvointia

Virkistystoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä parantaa työssä viihtyvyyttä. Kiinteän henkilöstön virkistysohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Virkistysklubi, jonka toimintaan kaikilla seurelaisilla on mahdollisuus osallistua. Keikkatyön-tekijöiden virkistystoiminnasta vastasi rekrytointiyksikkö.

Kiinteän henkilöstön virkistyskustannukset vuonna 2012 olivat 46 327 euroa, mikä oli noin 343 eu-roa henkilöä kohden. Keikkahenkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuoden aikana 59 047 euroa.

Yhteisen virkistysohjelman lisäksi kiinteällä henkilöstöllä oli käytössään tiimikohtaista virkistysrahaa 40 euroa henkilöä kohden. Yksikkökohtaisella virkistysrahalla tuetaan toimintaa, joka lisää yksikön yhteishenkeä ja työhyvinvointia. Tiimit vastaavat itse tiimikohtaisen virkistystoiminnan järjestämisestä.

Kiinteä henkilöstö voi halutessaan perustaa erilaisia harrastekerhoja, organisoida retkiä tai tapahtumia oman aktiivisuutensa mukaisesti. Seure tukee henkilöstökerhojen toimintaa harkinnan mukaan. Vuoden 2012 aikana Seuressa oli käynnissä keilakerho, jonka toimintaan kaikilla seurelaisilla oli mahdollisuus osallistua.


Virkistysohjelma 2012

Kiinteä henkilöstö: - Laskiaisen pulkkamäki Sinebrychoffin puistossa ja näyttelykierros Sinebrychoffin taidemuseossa

- Helmikorujen tekemisen maailmaan johdattanut korutyöpaja

- Kesäjuhla ravintola Koskenrannassa

- Seure-päivä kokoushotelli Rantapuistossa työhyvinvointipelin ja Amazing Race suunnistuksen parissa

- My name is James Bond konsertti-ilta Musiikkitalossa

- Pikkujoulut ravintola Jailbirdissa Jailhouse Rock teemalla

- Koko talon yhteiset perjantaikahvit kerran kuukaudessa tavoitteena lisätä yhteishenkeä

- Taukojumpat pääsääntöisesti kerran viikossa tavoitteena vähentää istumatyöstä johtuvaa kuormitusta

Keikkahenkilöstö:

Pikkujoulut o UMO konsertti o Finnkino leffailta

Palkitseminen Kiinteän henkilöstön palkitsemisohjelma, joka perustuu PTYTES:iin, otettiin käyttöön vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2012 aikana palkitsemista toteutettiin ohjelman mukaisesti. Sen mukaan Seuren työntekijöiden palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen sekä työntekijän ammattitaitoon ja työsuoritukseen. Varsinaisen palkan lisäksi Seuressa on käytössä tulospalkkio ja Nopsa-palkkiot. Henkilöstöetuja ovat mm. työmatkasetelit, lounassetelit ja liikunta- ja kulttuurisetelit.

Syksyllä 2011 työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostunut palkitsemisohjelman arviointiryh-mä kävi PTY:n edellyttämällä tavalla läpi palkitsemisohjelman ajantasaisuutta ja kehittämistarpeita. Ryhmä kokoontui syksyn aikana kuusi kertaa. Työ jatkui tammikuussa 2012, jolloin uudistettu ohjelma saatiin valmiiksi. Työskentelyn aikana käytiin läpi arvioinnin perusteita, tavoitteita, me-nettelytapoja, arviointikriteerejä ja niiden vaikutuksia palkkaukseen.

Kiinteän henkilöstön peruspalkkoihin tuli 1.2.2012 alkaen PTY:n työehtosopimuksen mukaiset 1,9 %:n yleiskorotus ja 0,5 % paikallinen järjestelyerä, joka laskettiin tammikuun peruspalkkojen palkkasummasta 1 514,82 €. Järjestelyerä kohdennettiin palkkausepäkohtien korjaamiseksi palk-karyhmille 2.4, 4.1, 4.3, 5 ja 6.2.

Kuukausipalkkaisten keikkatyöntekijöiden henkilökohtaisiin peruspalkkoihin tuli 1,9 %:n yleis-korotus ja 0,2 % paikallinen järjestelyerä. Järjestelyerä kohdennettiin työvoimapula-aloille. Tunti-palkkaisten keikkalaisten tuntipalkkaan tehtiin 2,4 %:n yleiskorotus.

Lisäksi kaikille työntekijöille, joiden työsuhde oli alkanut viimeistään 1.11.2011 ja työsuhde oli keskeytymättä jatkunut 1.2.2012 saakka, maksettiin helmikuun palkanmaksun yhteydessä 150 €:n kertaerä. Osa-aika työssä kertaerä oli samassa suhteessa kuin työntekijän työaika täydestä työajasta.


Palkitsemisohjelman mukaisesti jokaiselle kiinteään henkilöstöön kuuluvalle tehtiin työn suorituk-sen arviointi vuoden 2012 lopussa. Työsuoritukseen perustuva palkanosa myönnettiin 36 seurelai-selle, joista 24 työskenteli toimialayksiköissä ja 12 hallinnossa ja tukipalveluissa. Työsuoritukseen perustuvat palkanosat olivat suuruudeltaan keskimäärin 5 % ja niihin kuukausittain käytettävä sum-ma 4 806 euroa. Summa on 1,6 % henkilöstön peruspalkkojen palkkasummasta marraskuussa 2012.

Kuva 3. Seuren palkitsemisohjelma pohjautuu PTYTES:een

Tulospalkkiojärjestelmä

Tulospalkkiojärjestelmä on osa Seuren palkitsemisohjelmaa. Sen tehtävänä on palkita tuloksellisesta toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden tavanomaista paremmasta saavuttamisesta. Tulospalkkiota makse-taan henkilöstölle, mikäli yhtiön saavuttama taloudellinen tulos riittää palkkion maksamiseen. Vuoden 2012 tulospalkkiojärjestelmä koostui neljästä tuloskriteeristä. Kriteerit olivat 1) asiakas 2) prosessit ja rakenteet 3) talous ja tuottavuus sekä 4) kiinteä henkilöstö. Tulospalkkiojärjestelmän toteumaprosentti vuonna 2012 oli 39,4 ja sen kustannusvaikutus yhtiön tuloksessa noin 145 889 euroa.

Nopsa-palkkio

Nopsa palkkion tarkoituksena on palkita henkilöstöä erityisen hyvistä työsuorituksista ja kannustaa niihin jatkossakin. Nopsa palkitsemisen piiriin kuulu koko Seuren henkilöstö. Kiinteän henkilöstön Nopsa-palkkio on yhteinen tilaisuus, esinelahja tai rahapalkkio. Vuokrahenkilöstön Nopsa-palkkio on valinnainen esinelahja.

Kiinteälle henkilöstölle myönnettiin vuoden aikana 25 henkilökohtaista palkkiota ja 2 ryhmäpalkkiota esimerkillisistä työsuorituksista. Palkkiot olivat suuruudeltaan 50-300 euroa. Yhteensä Nopsa-palkkioina maksettiin 5 037 euroa. Keikkahenkilöstölle jaettiin vuoden aikana 190 Nopsa-palkkiota.

Henkilöstöedut

Seure tarjoaa kiinteälle henkilöstölleen henkilöstöetuna lounas-, kulttuuri ja liikunta- sekä työmatkase-teleitä. Lisäksi Seure tarjoaa tukea tupakoinnin lopettamiseen. Keikkahenkilöstö on oikeutettu ehtojen täyttyessä lunastamaan liikunta- ja työmatkaseteleitä. Seurelaiset käyttivätkin näitä etuja aktiivisesti vuoden aikana.

Säännöllinen liikunta edistää työhyvinvointia, työstä palautumista ja kokonaisvaltaista terveyttä. Liikun-taseteleillä tuetaan henkilöstön liikunnan harrastamista yksilölliset harrastustoiveet huomioonottaen.

Seuren palkitsemisohjelma

PALKKA Työn vaativuuden

arviointi Työn suorituksen

arviointi Kokemuslisät

KANNUSTELISÄ Tulospalkkio

Muut mahdolliset palkanosat

PALKKIOT Nopsa-palkkio

Aloitepalkkio

HENKILÖSTÖEDUT Lounasseteli Liikunta- ja

kulttuuriseteli Työmatkaseteli

jne


Kiinteä henkilöstö lunasti vuoden aikana 2 514 kappaletta kulttuuri- ja liikuntaseteleitä ja niiden kulut olivat 10 528 euroa. Keikkahenkilöstö lunasti 7 849 kappaletta liikuntaseteleitä, joiden kulut olivat 32 044 euroa.

Seure tukee työntekijöidensä työmatkoja työmatkaseteleillä. Kiinteä henkilöstö lunasti työmatkaseteleitä vuoden aikana 809 kappaletta ja niiden kulut olivat 7 147 euroa. Keikkahenkilöstö lunasti työmatka-seteleitä 3 621 kappaletta, joiden kulut olivat 27 158 euroa.

Seure huolehtii kiinteän henkilöstön työpaikkaruokailusta lounasseteleillä. Lounasseteleitä lunastettiin vuoden aikana 12 540 kappaletta ja niiden kulut olivat 20 634 euroa. Keikkahenkilöstön aterioita työpaikalla subventoitiin 3 118 euron arvosta.

Palvelussuhdeasunto

Seure tarjoaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville työntekijöilleen mahdollisuuden asua työsuh-teen ajan Seuren jälleenvuokraamissa asunnoissa. Asunnot on tarkoitettu tilapäiseen lyhytaikaiseen asumiseen. Seure luopui kesän aikana neljästä soluasunnosta kysynnän puutteesta johtuen. Seurella oli tämän jälkeen yhdeksän peruskalustettua yksiötä, joista kahdeksan sijaitsee Helsingissä Pukinmäessä ja yksi Espoossa Espoon keskuksessa.

Palvelussuhdeasuntojen kokonaiskäyttöaste vuoden 2012 aikana oli noin 63 %. Käyttöaste laski 7 % edellisestä vuodesta. Noin 35 % asukkaista oli ulkomaalaisia. Suurin osa asunnoissa asuvista keikka-työntekijöistä työskenteli opetus- ja palvelualoilla sekä päivähoito- ja nuorisoalalla, sillä näillä aloilla on paljon pitkiä työsuhteita. Kesällä 2012 asuntoja tarjottiin myös ulkopuolisille, koska toiminnan hiljentyessä myös palvelussuhdeasuntojen kysyntä vähenee. Ulkopuolisten vuokrauskiinnostus oli kuitenkin hyvin vähäistä, alle 1 % kokonaiskäyttöasteesta.


Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Yhteistoiminnan keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja kehittää avointa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Yhteistoiminta lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työtä, työntekijän asemaa sekä työoloja koskevassa päätöksenteossa. Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa toteutetaan päivittäin yksilö- ja yksikkötasolla työyhteisön arkipäiväisessä vuorovaikutuksessa. Se pe-rustuu avoimeen keskusteluyhteyteen esimiehen ja työntekijöiden välillä. Käytännössä yhteistoimintaa toteutetaan esimerkiksi kehityskeskusteluissa, yksikköpalavereissa ja erilaisissa kehittämistilaisuuksissa. Virallisia yhteistyön kanavia Seuressa ovat työsuojelun yhteistoiminta sekä yhteistoimintaneuvottelu-kunta. Lisäksi henkilöstöllä on edustaja johtoryhmässä.

Seuren vanha yhteistoimintasopimus päättyi marraskuussa 2011 kun Seureen valittiin JUKO:a, OAJ:ä, JYTY:ä ja JHL:a edustava luottamusmies kaudelle 8.11.2011–31.12.2014. Uusi yhteistoimintasopimus neuvoteltiin alkuvuodesta 2012 ja se allekirjoitettiin 27.4.2012.

Työsuojelu

Työsuojelutoimijat vastaavat Seuren kiinteän henkilöstön työsuojeluasioista. Vuokrahenkilöstön osalta työsuojeluvastuu on tilaaja-asiakkailla. Seuren työsuojeluun kuului vuonna 2012 viisi jäsentä: työsuo-jelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua sekä kaksi varavaltuutettua.

Työsuojelutoiminnan painopiste oli vuonna 2012 työergonomian kehittämisessä ja sisäilmaongelman ratkaisemisessa. Toiminta vaaratilanteissa -ohjeistus päivitettiin ja työsuojeluvaltuutetut järjestivät työturvallisuuskävelyjä uusille ja pitkään poissa olleille työntekijöille.

Yhteistoimintaneuvottelukunta

Vuosi 2012 oli Seuren yhteistoimintaneuvottelukunnan viides toimintavuosi. Neuvottelukunnassa oli 11 jäsentä, joista viisi oli työnantajan ja kuusi työntekijän edustajia. Työntekijöiden edustajista neljä edusti kiinteää henkilöstöä ja kaksi keikkatyöntekijöitä. Vuoden 2012 ajan keikkatyöntekijöitä edusti Seuren yhteistoiminta-asiantuntijoista Super:n ja Jyty:n edustajat.

Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouskäytäntöä ja aiheita ohjasivat yhteistoimintalaissa määritellyt yhteistoimintaneuvottelukunnan tehtävät, Seuren yhteistoi-mintasopimus sekä neuvottelukunnassa yhteisesti sovittu suunnitelma vuoden aikana käsiteltävistä asioista. Neuvottelukunnan kokousmuistiot olivat henkilöstön luettavissa intranetissä.


Taulukot

Seuren henkilöstötunnusluvut 2009–2012

Kiinteä henkilöstö 2009 2010 2011 2012

Henkilöstön määrä vuoden lopussa 124 116 127 135

Henkilötyövuodet 115 94 97 108

Naisten osuus % henkilöstöstä 89 87 86 83

Miesten osuus % henkilöstöstä 11 13 14 17

Henkilöstön keski-ikä 38 38 37 37

Korkeakoulututkinto % 58 62 62 62

Määräaikaisten työntekijöiden osuus % 9 7 20 21

Lähtövaihtuvuus % (kaikki / vakinaiset) 18 14 11 / 8 13 / 7

Sairauspoissaolot (kpl/vuosi) 1 437 1 404 1 147 1 539

Sairauspoissaolot (pvä/htv) 13 15 12 14

Keikkatyöntekijät

Henkilöstöä koko vuoden aikana 8 771 8 161 8 996 9 495 Henkilöstöä keskimäärin kuukautta kohden 3 349 3 239 3 792 4 050

Henkilötyövuodet 1 253 1 490 1 857 1 967

Naisten osuus % henkilöstöstä 85 84 84 84

Miesten osuus % henkilöstöstä 15 16 16 16

Henkilöstön keski-ikä 36 36 36 36

Tuntipalkkaisen henkilöstön sairauspoissaolot (h) 25 318 19 519 23 790 23 570

Kuukausipalkkaisen henkilöstön sairauspoissaolot (pvä) 5 927 12 803 18 138 15 878


Henkilöstöinvestoinnit Seuressa vuosina 2009–2012

2009 2010 2011 2012 KasvuLIIKEVAIHTO 48338911 51455132 61931886 68451800 10,53 %MUUT TUOTOT 134591 155085 -296 0MUUTTUVAT KULUT Henkilöstökulut Palkat yhteensä 34 324 028 36 894 084 44 178 483 48 827 348 10,52 % Sosiaalivakuutukset Sosiaaliturvamaksu 758 823 832 362 937 117 1 033 852Eläkevakuutus 5 732 089 6 105 489 7 469 315 8 422 851Tapaturma/henkivakuutus 258 482 278 971 242 349 280 028Työttömyysvakuutus 877 085 1 049 981 1 346 579 1 480 990 Henkilöstösivukulut yhteensä 7 626 195 8 266 803 9 995 360 11 217 720 12,23 %Muut henkilöstökulut Työvaatteet 6 489 4 711,41 11 438 11 713Koulutus 32 174 14 549 11 597 4 711Terveydenhuolto 71 105 131 448 122 681 185 629Virkistystoiminta 54 339 52 791 48 001 59 047 Lahjat 8 107 369 47 0Henkilöstölehti ja perehdytys 38 469 11 636 19 887 17 184Subventio-ateriat 1 309 2 803 2 366 3 118Vuokra asuinhuoneistosta 157 982 152 343 96 552 72 814 Vuokratuotot asuinhuoneistosta 108 655 91 104 88 618 61 533Asuinhuoneistojen käyttötarvikkeet 5 838 507 5 986 5 433Muut henkilöstökulut yhteensä 267 157 280 056 293 145 370 066 26,24 % Henkilöstökulut yhteensä 42 217 380 45 440 943 54 466 988 60 415 135 10,92 %Korvaukset Matkakorvaukset 2 527 5 108 2 005 1 281Kilometrikorvaukset 5 553 1 840 3 574 3 340Päivärahat ja ateriakorvaukset 770 731 960 597 Työmatkasetelit 15 482 18 554 45 972 27 158Korvaukset yhteensä 24 331 26 235 52 512 32 376 -38,35 % Muuttuvat kulut yhteensä 42 241 734 45 467 816 54 519 526 60 447 668 10,87 %Bruttokate 6 231 767 6 142 401 7 412 063 8 004 132 7,99 %Bruttokateprosentti 12,89 11,94 11,97 11,69 -2,30 %KIINTEÄT KULUT Henkilöstökulut Palkat yhteensä 4 444 994 3 877 472 4 042 140 4 620 367 14,30 %Sosiaalivakuutukset Sosiaaliturvamaksu 93 128 87 487 84 876 97 719Eläkevakuutus 747 409 660 353 700 463 823 622Tapaturma/henkivakuutus 60 809 3 361 27 445 26 541Työttömyysvakuutusmaksu 118 306 102 809 133 793 146 892Vapaaehtoinen eläkemaksu 0 0 0 0Henkilöstösivukulut yhteensä 1 019 652 854 011 946 577 1 094 773 15,66 %Muut henkilöstökulut Lounassetelit/ ruokaliput 18 512 12 015 29 231 20 634Terveydenhuolto 37 403 32 603 25 772 50 274Virkistystoiminta 37 343 33 910 39 851 46 327Koulutus 56 769 42 662 34 083 36 521Lahjat/ avustukset 4 185 5 107 10 948 5 041 Sisäiset palaverit 11 184 8 613 9 459 13 711Muut henkilöstökulut yhteensä 165 397 134 913 149 344 172 509 15,51 %Henkilöstökulut yhteensä 5 630 043 4 866 397 5 138 060 5 887 649 14,59 %

henkilöstöraportti 2012

Documents