HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSSUUNNITELMA HEKS

Sari Pirinen

Ammattipedagogisen osaamisen

kehittäminen, AMPED

1.8.2015

Tekijä tai tekijät Sari Pirinen

Ryhmätunnus tai aloitusvuosi 2015

Raportin nimi Henkilökohtainen kehityssuunnitelma HEKS

Sivu- ja lii-tesivumäärä 20

Opettajat tai ohjaajat Anne Muurinen Työn tavoitteena on luoda henkilökohtainen kehityssuunnitelma HEKS. Suunnitelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

1. Ammatillisen opettajan osaaminen opetussuunnitelman valossa 2. Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen 3. Työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden tunnistaminen

Ensimmäisessä osa-alueessa tarkastellaan ammatillisen opettajan osaamisalueita opetus-suunnitelman näkökulmasta ja tuodaan esille keskeiset osaamisalueet (ohjaaminen, op-piminen, arvottaminen, työelämä- ja verkostoyhteistyö ja tutkiva kehittäminen), joiden alle opintokokonaisuudet muotoutuvat. Ammatilliselta opettajalta edellytetään sub-stanssiosaamisen lisäksi pedagogista osaamista. Lisäksi opettajalla tulee olla verkostoi-tumiseen liittyviä taitoja mm. hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, markkinointi- ja myyntitaitoja, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä kykyä kehittää toimintaa. Toisessa osa-alueessa pohditaan ja analysoidaan mm. omaa osaamista, motivaatiota, opettajaidentiteettia ja henkilökohtaisia kehittymistavoitteita sekä opinnoille asettamiani odotuksia. Osa-alueessa pyritään mahdollisimman kriittisesti ja rehellisesti tunnista-maan omaa osaamista ja mahdollisia haasteita, joita opettajan työ ja opinnot tuovat tul-lessaan. Kolmannessa osa-alueessa pyritään tutustumaan työ- ja toimintaympäristön strategioi-hin ja kehittämissuunnitelmiin. Lisäksi pyritään löytämään asioita joita valittu toimin-taympäristö tarjoaa ammatillisen opettajan osaamisen kehittämiselle ja samalla pohdi-taan miten omaa osaamista voitaisiin hyödyntää meneillään olevissa hankkeissa.

Asiasanat Opettajuus, kehitys, oppiminen, itsetuntemus

Sisällys

1 Johdanto ...................................................................................................................................... 1 2 Ammatillisen opettajan osaaminen opetussuunnitelman valossa..................................... 2 3 Oman osaamisen tunnistaminen ja analysointi .................................................................... 5

3.1 Motivaatio ja minä opiskelijana ...................................................................................... 5 3.2 Koulutus- ja työtausta ...................................................................................................... 7 3.3 Minä ammatillisena opettajana ....................................................................................... 9 3.4 Opintojen painopisteet ................................................................................................. 12 3.5 Itsearviointi ja portfolio ................................................................................................ 13 3.6 Aikataulutus .................................................................................................................... 14

4 Työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden tunnistaminen .................................. 16 Lähteet ............................................................................................................................................ 21

1

1 Johdanto

Tänä päivänä puhutaan yhä enemmän ns. elinikäisestä oppimisesta. Ei riitä, että suorit-

taa yhden tutkinnon vaan yhä enemmän vaaditaan jatkuvaa kehittämistä ja oppimis-

ta/osaamisen syventämistä pärjätäkseen kehittyvillä työmarkkinoilla. Menestyminen

työelämässä vaatii siis ammattitaidon lisäksi jatkuvaa ammatillista kasvua ja asiantunti-

juuden kehittymistä.

Ammattitaito on kykyä hallita koko tyoprosessi ajatuksen tasolla ja toimia oikein vaih-

tuvissa tilanteissa sekä kykyä omaksua oikea kokonaisuuteen kuuluva ajattelutapa

(Heikkinen 1993, 75). Ammatillinen kasvu puolestaan voidaan määritellä oppimispro-

sessina, jossa hankitaan muuttuvien ammattitaitovaatimusten edellyttämiä taitoja ja tie-

toja. Ammatillinen kasvu kasvattaa myös ihmisenä. Ammatillinen kasvu on vuorovai-

kutusta yksilön ja toimintaympäristön välillä. (Ruohotie 2003, 4-11). Asiantuntijuutta

sen sijaan voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Asiantuntijuus on toimintata-

pa, jolle ominaista on jatkuva itsereflektio ja oppiminen. Asiantuntijuuden keskeinen

osa on tehtäväsuoritukseen liittyvä tieto, tietämys ja ongelmanratkaisutaito. (Tynjälä

1999, 61.)

Mitä sitten on opettajan asiantuntijuus? Opettajan työssä formaalinen teoreettinen tieto

voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: 1) opetettavan aineen substanssiosaaminen ja 2)

kasvatustieteellinen osaaminen. Opettajan asiantuntijuuden kannalta olennaista on sub-

stanssitiedon ja pedagogisen tieta myksen integroituminen pedagogiseksi sisa lto tiedoksi,

joka tarkoittaa tietoa siitä miten tiettyjä sisältöjä voi opettaa, mitä käsityksiä oppilailla

on ko. sisällöistä ja millaisia oppimisvaikeuksia näiden oppimiseen liittyy. (Tynjälä 2004,

177.) Opettaja on monipuolinen tietotyön ammattilainen, jolla tulee olla laaja-alainen

käsitys kasvatustyön ja koulutuksen kokonaisuudesta. (Kumpulainen 2013, 18.) Tule-

vaisuuden opettaja ei ole enää yksintekijä vaan yhteisöllinen osaaja, verkostoituja, opis-

kelijan kohtaaja ja kuuntelija, oppimisprosessin taitaja ja tukija, vastuullinen alansa ke-

hittäjä. (Paaso 2012, 48.)

Opettajan työ on siis osaamista vaativaa monipuolista asiantuntija työtä. Jotta riittävään

osaamiseen päästään, laaditaan ammatillisissa opettajaopinnoissa opiskelijoille henkilö-

2

kohtainen kehittymissuunnitelma (HEKS), jossa otetaan huomioon aiemmin hankittu

osaaminen ja sen kehittäminen. Jatkuva ammatillinen kasvu ja kehittyminen sekä sit-

temmin asiantuntijuus toimivat lähtökohtina henkilökohtaisessa kehityssuunnitelmassa.

Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman tavoitteenani on ammatillinen kasvu, opettajan

työhön kasvaminen, pedagogisten taitojen oppiminen sekä ymmärrys siitä millä ta-

voin/keinoin kasvaa opettajaksi ja asiantuntijaksi.

Tässä työssä muodostetaan oma henkilökohtainen kehityssuunnitelma, jota on tarkoi-

tus päivittää opintojen edetessä. Suunnitelmassa tuodaan esille omat tavoitteet sekä

pohditaan keinoja miten tavoitteisiin voidaan päästä sekä mitä asioita opinnoissa tulee

painottaa tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteena on koulutuksen kautta luoda osaamis-

ta ja saada ammattitaito pedagogisten taitojen osalta vaaditulle tasolle.

2 Ammatillisen opettajan osaaminen opetussuunnitelman va-lossa

Opettajan pedagogisiin taitoihin kiinnitetään tänä päivänä huomiota aivan eri tavalla

kuin opettajakoulutuksen alkuaikoina, jolloin painoarvo oli opetettavassa aineessa.

Opettajakoulutuksen historiallisena lähtökohtana on ollut yksisuuntainen tiedon siirtä-

minen oppilaalle. Opettajakoulutuksen sisällöt ovat muuttuneet yhteiskunnan kehitty-

misen myötä ja opettajan opinnoissa keskeisiä teemoja ovat jatkuva oppiminen ja tie-

toyhteiskunnan kehittyminen. Myös erilaisten lähtökohtien ja yhteisöllisyyden huomi-

oiminen näkyy koulutuksen sisällössä. Opettajan työ ei ole enää yhdensuuntaista tie-

donsiirtämistä, vaan siihen olennaisena osana kuuluu oppilaan kanssa käytävä dialogi.

Opetussuunnitelman mukaan ammatillisen opettajan ammattipedagoginen osaaminen

jakautuu kolmeen osa-alueeseen 1) ohjaaminen, opettaminen ja arviointi, 2) työelämä-

ja verkostoyhteistyö ja 3) tutkiva kehittäminen. Pohjana opettajan toiminnalle on am-

matti- ja työelämäosaaminen. (Ammatillinen opettajakoulutus opetussuunnitelma 2015-

2016, 6.) Ammatillinen osaaminen opettajakorkeakouluun valituilla tulisi olla jo val-

miiksi sillä tasolla, että opinnoissa riittää keskittyminen ammattipedagogisen osaamisen

kehittämiseen. On selvää, että opettajan työtä ei voi tehdä menestyksellisesti pelkällä

opetettavan aineen substanssiosaamisella vaan tarvitaan myös pedagogisia taitoja.

3

Omalla kohdallani painopiste opinnoissa tulee olemaan nimenomaan ohjaamisessa,

opettamisessa ja arvioinnissa, sillä itselläni ei ole lainkaan opettajakokemusta pohjalla.

Toisaalta verkostojen luominen ja työelämäyhteistyö ovat tulevaisuudessa opettajan

työssä varmasti keskeisessä asemassa. On kuitenkin selvää, että opettajan työssä tulee

kyetä kehittämään kaikkia kolmea osa-aluetta.

Opetussuunnitelmassa pohjana opinnoille toimivat kasvatustieteen perusopinnot 25 op

(Ammatillinen opettajakoulutus opetussuunnitelma 2015-2016, 6.). Perusopinnot joh-

dattelevat opiskelijaa kasvatustieteen maailmaan ja antavat yleiskäsityksen kasvatustie-

teestä sekä lisäävät ymmärrystä kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisesta merki-

tyksestä. Perusopinnoissa kasvatustieteen peruskäsitteet ja termit tulevat tutuiksi. Il-

man perusymmärrystä kasvatustieteistä on vaikea lähteä syventämään osaamista. Jo

perusopintojen aihealueet pohjautuvat osin kolmeen em. osa-alueeseen (esim. kohti

tutkivaa työtapaa vs. tutkiva kehittäminen). Kasvatustieteen perusopinnoista saa pohjan

pedagogisen osaamisen kehittämiseen.

Osaamisen tunnistaminen, osoittaminen, kehittymisen suunnittelu ja arviointi kokonai-

suudessa on tärkeää tunnistaa ammatillisen opettajan osaaminen opetussuunnitelman

valossa, analysoida omaa osaamista, tunnistaa työ- ja toimintaympäristö sekä laatia

HEKS ja PITS. (Ammatillinen opettajakoulutus opetussuunnitelma 2015-2016, 10.)

Ammatillisen opettajan on sekä tunnistettava omaa osaaminen, muiden osaaminen ja

oppilaiden osaaminen sekä pystyttävä arvioimaan. Opettajan on ymmärrettävä, että

ammatillinen kasvu opettajuuteen on vaiheittainen kehitysprosessi. Oma kehitysproses-

si antaa ymmärrystä ja näkökulmaa tulevaisuudessa tukea oppilaiden opintoprosesseja

ja sitä kautta heidän ammatillista kasvuaan.

Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa opintokokonaisuudessa on painopiste

opettajan työelämä- ja verkostoyhteistyön kehittämisessä. Ammatillinen opettaja tekee

töitä erilaisissa verkostoissa ja yhteisöissä. Ammatillisella opettajalla onkin oltava osaa-

misen kehittymisen varmistajana joustavat ja luottamukselliset suhteet työelämään.

Kaikki opettajan verkostotoiminta perustuu virkamiestä sitovaan lainsäädäntöön.

(Ammatillinen opettajakoulutus opetussuunnitelma 2015-2016, 18.) Opettajan tulee

4

pystyä verkostoitumaan monen eri toimijan kanssa mm. työelämän, muiden oppilaitos-

ten, kollegojen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa ja luomaan heidän kanssaan yhtei-

siin päämääriin tähtäävä kumppanuus. Opettajalla tulee myös olla ymmärrys siitä, mi-

ten verkostoja luodaan, ylläpidetään, kehitetään ja miten niissä toimitaan. Luottamuk-

sen kehittyminen ja toiminta verkostoissa vaatii mm. aitoa yhteistyöhalua (kykyä luoda

win-win tilanne), näkökulmien vaihtamista, yhteistyö-/tiimitaitoja, vuorovaikutustaito-

ja, yhteisiä tavoitteita ja refleksiivisyyttä.

Opetusharjoittelussa painopiste on ammatillisen opettajan ohjaamisen, opettamisen ja

arvioimisen osaamisten kehittäminen ja osoittaminen. Opetusharjoittelu kokonaisuu-

den muodostavat ohjaus- opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi, pien-

ryhmän sekä muiden opetustilanteiden havainnointi ja arviointi, yhteiskehittelyn työpa-

jat sekä kokoava arviointi. (Ammatillinen opettajakoulutus opetussuunnitelma 2015-

2016, 18.) Opetusharjoittelu luo realistisen kuvan siitä mitä opetustyö on käytännössä

ja mitä vaatimuksia se asettaa opettajalle esim. luotettavan ja läpinäkyvän arvioinnin

suhteen. Opettaja on oppilaiden asiantuntijuuden rakentaja, joka on vastuussa oppimi-

sesta ja kehittymisestä haluttuun suuntaan. Jotta opettaja voisi kehittyä työssään tulee

hänen pystyä reflektoimaan omaa toimintaansa ja arvomaailmaansa. On tärkeää myös

seurata toisten opetusta, sillä sitä observoimalla voi oppia ja kehittää niin toisen kuin

omaa toimintaa.

Oppimisen ja opettajan työn tutkiminen ja kehittäminen opintokokonaisuus rakentuu

opettajan tutkivan työn kehittämisen ympärille. Opettajan tulee pystyä tunnistamaan

oman työ-/toimintaympäristön kehittämistarpeita. Ammatillisella opettajalla tulee olla

tutkiva ja kehittävä asenne ja tutkiva kehittäminen onkin opettajan jokapäiväistä työtä.

Opettajan pitää kehittää oppimista edistäviä ratkaisuja ja hänen tulee myös kyetä arvi-

oimaan kehittämisen vaikutuksia omaan toimintaan, ammattialaan ja koulutuksen toi-

mintaympäristöön. (Ammatillinen opettajakoulutus opetussuunnitelma 2015-2016, 23.)

Opettajan työssä tulee olla halu jatkuvasti kehittää ja parantaa omaa toimintaa ja sitä

kautta edesauttaa oppilaiden oppimista ja koko toimintaympäristön kehittymistä. Tut-

kiva opettaja edistää kehitystä niin omassa työssään kuin oman työnsä ohella esim. toi-

mimalla erilaisissa kehitysryhmissä jäsenenä. Kehittäminen vaatii mm. intoa, reflek-

tointia, itsekriittisyyttä, eettisyyttä, muutoshalukkuutta ja oman ammatillisen osaamisen

5

kasvua. Opettajan kehittämistyötä ohjaavat valitut arvot, joten on tärkeää tunnistaa ar-

vot sekä nähdä kehittämistyö osana laajempaa kontekstia.

Syventävän oppimiskokonaisuuden tavoitteena on löytää ja jakaa ammatillista oppimis-

ta sekä omaa kehitystä parhaiten palvelevia näkökulmia. (Ammatillinen opettajakoulu-

tus opetussuunnitelma 2015-2016, 24.) Syventävä oppimiskokonaisuus voi linkittyä

johonkin isompaan opintoihin kuuluvaan kokonaisuuteen osana. Syventävän oppimis-

kokonaisuuden valintaan vaikuttaa omat intressit sekä oman ammatillisen kehittymisen

tarpeet.

Tiivistettynä voidaan todeta, että opettajan pitää osata ohjaaminen, opetus ja hänellä on

oltava riittävä substanssiosaaminen. Ammatilliselta opettajalta edellytetään pedagogisen

osaamisen lisäksi erittäin verkostoitumiseen liittyviä taitoja mm. hyviä yhteistyö- ja neu-

vottelutaitoja, markkinointi- ja myyntitaitoja, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja

sekä kykyä kehittää toimintaa. Vain ymmärtämällä opetussuunnitelman sisällöt ja ta-

voitteet voi luoda itselleen omat henkilökohtaiset tavoitteet sekä miettiä miten tavoit-

teisiin pääsee.

3 Oman osaamisen tunnistaminen ja analysointi

3.1 Motivaatio ja minä opiskelijana

Nykyajan yhteiskunta vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa kehittymistä ja uuden oppimista.

Haluankin kehittää omaa osaamistani ja tunnen, että opettajan opintojen avulla voin

edistää omaa pedagogista osaamista ja samalla syventää ammatillista. Uskon, että toimi-

akseen hyvänä ja asiantuntevana opettajana on oltava myös pedagogisia taitoja sitä toi-

von opettajaopintojen lisäävän. Lisäksi toivon, että opinnoista saisi teoriapohjaa myös

käytännön opetustyölle.

Oma motivaatio ja sen ylläpitäminen on tärkein asia opintojen onnistumisen näkökul-

masta. Olen asettanut itselleni selkeitä tavoitteita, joita ovat ammatillisen opettajan pä-

tevyys ja työ opetusalalla, jolloin minun on vaikeissa tilanteissa helpompi suunnata kat-

seeni kohti tavoitteita. Motivaation ylläpitämisessä on tärkeä muistaa myös, että opin-

not ovat vapaaehtoisia ja teen niitä omaa itseäni ja osaamiseni kehittymistä varten.

6

Motivaation ylläpitämiseksi työlle ja opiskelulle on löydyttävä vastapainoa harrastuksis-

ta ja muusta vapaa-ajasta. Myös rentoutumisen opettelu on tärkeää. Jotta aikaa jää myös

muulle elämälle tarkoittaa se aikataulujen laatimista ja niissä pysymistä. On tärkeää osa-

ta kuunnella itseään ja omaa jaksamistaan sekä suhteuttaa tekemistä sen mukaan. Se on

osa myös itsensä arvostamista, joka auttaa jaksamaan niin opiskeluissa kuin työelämäs-

sä.

Yksi tärkeä tekijä jaksamisessa on oikeanlainen itsensä johtaminen. Itsensä johtaminen

on monenlaista itseen kohdistuvaa vaikutusta ja kurinalaista itsensä ohjausta. Itsensä

johtaminen on jatkuvaa muutosta, uuden oppimista, vanhojen tapojen poisoppimista ja

olemassa olevien asenteiden ja uskomusten kyseenalaistamista, mutta ennen kaikkea se

on vastuunottoa itsestä ja toisista. Itsensä johtaminen on tiedostettu toimintamalli ja

tapa tehdä asioita, jota ei opeteta kouluissa. Itsensä johtaminen edellyttää rohkeaa itsen-

sä tutkimista ja omien ajatusten ja arvojen rohkeaa kyseenalaistamista.

Jos tunnen ja tiedän omat heikkouteni ja vahvuuteni, pystyn paremmin toimimaan nii-

den kanssa. Tällä on merkitystä myös siinä miten onnistun opiskeluissani. Yksin kui-

tenkaan tämä ei riitä, vaan ihmisen on uskottava itseensä ja pyrittävä asettamaan itsel-

leen selkeitä tavoitteita ja tehtävä suunnitelmia, miten tavoitteisiin päästään. Juuri nämä

selkeät suunnitelmat ja tavoitteet auttavat minua motivaation ylläpitämisessä.

Yksi itseni motivoinnissa auttava tekijä on positiivinen ajattelu ja yritänkin löytää asiois-

ta aina myös positiivisia puolia, sillä usein ikävätkin asiat sisältävät hyvää tai ainakin

niistä voi oppia tulevaisuutta varten. Positiivinen ajattelu onkin oma elämänasenteeni,

jonka toivon näkyvän kaikessa mitä teen. Se ei tarkoita pelkästään sitä, että elämä on

aina ihanaa ja kaikki naurattaa, vaan enemmänkin sitä, että myös epäonnistumiset voi

nähdä mahdollisuutena. Positiivinen ajattelu auttaa myös hallitsemaan omaa elämää,

sillä ajattelemalla asioita positiivisesti syntyy vähemmän stressiä.

Olen aina ollut ahkera ja aktiivinen opiskelija, joka on tehnyt nopeassa tahdissa opinto-

ja eteenpäin. Sittemmin olen oppinut myös antamaan itselleni enemmän aikaa omaksua

asioita ja huomannut, että pohdinta ajan kanssa voi toisinaan johtaa parempaan loppu-

tulokseen kuin nopeasti suorittaminen. Minulle parhain tapa oppia on kuunteleminen ja

samalla muistiinpanojen tekeminen. Kirjallisten raporttien tekeminen on minulle tentte-

jä mieluisampaa. Lukeminen on vaikeaa ja etenkin keskittymiseni lukemiseen on sai-

7

rauksieni (fibromyalgia ja kilpirauhasen vajaatoiminta) myötä heikentynyt selvästi ja

oppiminen yleensäkin vaatii nykyisin isompia ponnisteluja kuin aiemmin. Luonteeltani

olen erittäin sosiaalinen ja uskon yhdessä tekemisen voimaan, joten odotan innolla

pienryhmätoimintaa.

Onnistumiseni ovat perustuneet motivaatioon ja haluun oppia asioita. Minulle on pie-

nestä pitäen opetettu kotikasvatuksessa jatkuvan oppimisen tarkoitus ja merkitys elä-

mässä menestymiseen. Oppia ikä kaikki ja ei oppi ojaan kaada sanonnat ovat kulkenee

aina mielessäni mukana, vaikka aina en olekaan elämässäni näitä neuvoja noudattanut.

Motivaatiostani ja kiinnostuksestani kertoo jotain sekin, että olin ennen pääsyäni opet-

tajakorkeakoulun hakenut jo kaksi kertaa aiemmin (ja olisin varmasti hakenut uudelleen

ellen olisi päässyt sisään).

3.2 Koulutus- ja työtausta

Uskon, että motivaationi on hyvä, sillä olen asettanut tavoitteeni saada opettajan päte-

vyys ja löytää opetusalan työpaikka jo kahdeksan vuotta sitten valmistuttuani tra-

denomiksi ja tehnyt sittemmin pitkäjänteisesti töitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Tra-

denomin opintojen jälkeen opiskelin tiedonhankinnan ja –hallinnan erikoistumisopin-

not ja sittemmin johtamisen erikoistumisopinnot. Vuonna 2012 olin jälleen askeleen

lähempänä tavoitetta saadessani MBA-tutkinnon suoritettua. Kasvatustieteen perus-

opinnot sain valmiiksi 2013 ja jatkoin osaamisen syventämistä aineopinnoilla, jotka ovat

yhtä kurssia ja proseminaaria vaille valmiit.

Opettajan työ on ollut minulle toiveammatti enemmän tai vähemmän tietoisesti jo kau-

an, sillä hain lukion jälkeen luokanopettajaksi, mutta tuolloin 8,9 keskiarvo ilman ma-

tematiikan kirjoittamista ei tuonut minulle edes paikkaa pääsykokeisiin. Ehkä toi-

veammatin muotoutumiseen oma osansa voi myös olla siinä, että molemmat vanhem-

pani ovat olleet opettajia. Lukion jälkeen päädyinkin sattumalta opiskelemaan matkai-

lualan ammatillista tutkintoa, jonka sain valmiiksi 2002. Nuorena jatko-opiskelu ei kui-

tenkaan tuntunut omalta, joten päädyin työskentelemään matkailualalla, kunnes 2005

aloitin työn ohella tradenomin opinnot.

Työkokemukseni painottuu asiakaspalveluun, markkinointiin ja myyntiin. Olen toimi-

nut esimiestehtävissä muutaman vuoden ajan. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani

8

oli RAY, jossa työskentelin pelinhoitajana opiskelujeni ohella ja sittemmin vielä vuoden

Helsingissä. ”Matkailualan” ensimmäinen työpaikkani oli valuutanvaihtopisteessä työs-

kentely Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sieltä suuntasin töihin ilmailulaitoksen tytäryh-

tiölle, jossa tein monipuolisia asiakaspalvelutehtäviä, kunnes sain paikan Air Finland

lentoyhtiöltä, jossa toimin puhelinasiakaspalvelussa ja sittemmin lentoemäntänä. Len-

toemännän työ oli muodostunut minulle yhdeksi haaveeksi jo matkailualan koulutuk-

sessa, joten koen olevani onnekas, että olen saanut tuota työtä kokeilla vaikkei siitä tul-

lutkaan loppuelämäni ammattia. Nuorena asuntovelallisena minun oli tehtävä kahta

työtä, joten lentoyhtiön lisäksi työskentelin Forexilla valuutanvaihtovirkailijana. 2005

aloitettuani tradenomin opinnot kuitenkin kaipasin säännöllisempää rytmiä ja siirryin

Forexille kokoaikaiseksi työntekijäksi.

Kuitenkaan opiskelujen yhdistäminen ko. työn kanssa ei ollut niin helppoa kuin olin

luullut joten hakeuduin vieläkin säännöllisempään työhön American Expressille, josta

sain työn puhelinasiakaspalvelusta. Voisi sanoa, että työ American Expressillä oli mi-

nulle eräs kääntökohta, jossa matkailuala jäi kokonaan taakse. Amexilla minulla oli

mahdollisuus myös sittemmin siirtyä markkinoinnin pariin markkinointikoordinaatto-

riksi. Eräs entinen työkaverini oli kuitenkin vaihtanut työtä uuteen S-pankkiin ja sai

minutkin houkuteltua mukaan. S-pankissa toimin kortit ja luotot tiimissä, kunnes koitti

YT-neuvottelut työajan osalta. Tuolloin hain useita työpaikkoja ja sainkin valita uuden

työni kolmen eri paikan väliltä. Päädyin työskentelemään autoalan tukkuun markkinoin-

tiassistentiksi. Huomasin jo alkuvaiheessa, että miehinen ja karski autoala ei ollut hei-

niäni, joten selvää oli että saatuani tarjouksen Wulffin asiakaspalvelupäällikön paikasta

(jota olin jo ennen autoalan tukkuun menoani hakenut) vaihtaisin jälleen työtä. Wulffil-

la työskentelin puhelinasiakaspalvelun esimiehenä ja sittemmin myymäläpäällikkönä.

Jossain vaiheessa minusta kuitenkin alkoi tuntua, että halusin tehdä jotain hyvää ja an-

taa työpanokseni toisenlaiseen työhön. Vaihdoinkin työpaikkaa jälleen ja tällä kertaa

päädyin järjestötyöhön Plan Suomi Säätiölle, jossa toimin pari vuotta myynti- ja asias-

kaspalvelu tiiminvetäjänä. Myynnin ja markkinoinnin (varainhankinnan) osaamista pää-

sin syventämään edelleen toimiessani varainhankkijana Veteraanivastuu ry:llä. Yhä suu-

remman haasteen otin vastaan mennessäni Merimieskirkko ry:lle varainhankintapäälli-

köksi kehittämään ja suunnittelemaan heidän varainhankintaansa.

9

Vuonna 2014 siirryin nykyisen työnantajani Lions-liiton palvelukseen palvelu- ja va-

rainhankintasihteeriksi mm. siksi, että työmatkat edellisessä työssäni eivät sopineet

elämäntilanteeseeni. Työssäni olen mm. koordinoinut monipuolisesti toimialan projek-

teja yhdessä työryhmien kanssa, ohjannut ja koordinoinut vapaaehtoistoimintaa, kehit-

tänyt varainhankintaa ml. yhteistyökumppanuudet ja verkkokauppaa sekä toiminut

toimialalla pääsihteerin varalla. Nykyinen työni ei täysin vastaa omaa osaamistani ja ajat-

telen sen olevan väliaikaista, kunnes löydän omaa osaamistani paremmin vastaavan

työn (toivottavasti opetusalalta). Myös tämä motivoi osaltaan minua opinnoissani

eteenpäin.

Koulutustaustani on varmasti riittävä opettajan työssä toimimiseen ja sitä olen pyrkinyt

systemaattisesti vahvistamaan jatkuvasti. Oma osaamiseni on nimenomaan kaupallisella

puolella, vaikka viimeisimmät vuoden olenkin työskennellyt järjestömaailman parissa.

Järjestömaailmassa olen toki pyrkinyt soveltamaan kaupallista osaamistani mm. strategi-

sessa työskentelyssä. Työkokemukseni on varsin moninainen, joka on sekä vahvuus

että heikkous. Vaikka lähes jokaiselle työpaikanvaihdokselle löytyy jokin järkevä perus-

teltu syy eivät kaikki työnantajat ymmärrä työhistoriaani. Itse kuitenkin ajattelen, että

monipuolisen työkokemukseni etuja ovat mm. kokemus erilaisista organisaatioista, uu-

sien näkökulmien ymmärtäminen, monipuolinen osaaminen sekä kyky toimia erilaisissa

tehtävissä. Ajattelen, että laaja yli 13 vuoden työkokemukseni kertoo myös halustani

päästä eteenpäin.

3.3 Minä ammatillisena opettajana

Vaikka olen pitänyt useita esitelmiä ja luennoinut työssäni sekä kouluttanut ihmisiä, en

ole tehnyt varsinaista opetustyötä päivääkään, joten se on isoin ja haastavin kehityskoh-

teeni.

Ammatillisena opettajana omia vahvuuksiani, heikkouksiani, mahdollisuuksiani ja haas-

teita pyrin arvioimaan mahdollisimman rehellisesti kuvion 1. avulla. Omiin vahvuuk-

siini kuuluu ensisijaisesti tavoitteellisuus, joka tarkoittaa myös jatkuvaa halua kehittyä.

Tavoitteellisuus on sitä, että rima pitää aina olla korkealla ja on oltava selkeät tavoitteet.

Olen omassa työssäni esiintynyt paljon ja nautin esillä olosta, joten se on yksi vahvuu-

teni opettajan työtä ajatellen. Sosiaalisuuteeni näkyy kykynä tulla toimeen erilaisten ih-

misten kanssa (vuorovaikutustaidot) ja kykynä ymmärtää erilaisia näkökulmia, mutta

10

toisaalta toisinaan voin olla liiankin empaattinen. Tiimi- ja verkostotyöskentely on tule-

vaisuudessa yhä tärkeämpää opettajan työssä ja pidän omia tiimitaitojani vahvuutena,

sillä niiden kautta pystyn vaihtamaan näkökulmia ja näin katsomaan asioita monelta eri

kantilta. Toiminnassani pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon; ne ovat mi-

nulle tärkeitä asioita. Pidän niitä opettajalla erittäin tärkeinä ominaisuuksina mm. arvos-

telussa, mutta toisaalta niillä on vaikutusta koko oppimisilmapiiriin ja sitä kautta oppi-

laiden oppimiseen. Selkeä heikkouteni on se, että haluaisin saada asiat heti maaliin ja

opettajan työssä vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Liika tunnollisuus on

myös heikkouteni ja se voi johtaa myös uupumiseen ellei pysähdy riittävän usein kuun-

telemaan itseään. Impulsiivisuus on heikkouteni, sillä innostun asioista helposti ja toi-

sinaan olisi hyvä miettiä toimintamalleja ennen kuin lähtee tekemään/ratkaisemaan asi-

oita. Pedagogiset taitoni eivät tietenkään ole samalla tasolla kuin useita vuosia toiminei-

den opettajien, mutta niiden kehittyminen on keskeisessä asemassa opettajan opinnois-

sa. Heikkoutenani voi myös pitää liikaa innokkuutta opettajan työtä kohtaan ja se voi-

daan usein kyseenalaistaa tai väärin ymmärtää. Toisaalta minulla on luja tahtotila ja sel-

keät tavoitteet. Ajattelen kuitenkin, että kun tunnistan omat em. heikkouteni on minun

helpompi myös ottaa ne huomioon toiminnassa.

Omien vahvuuksieni kautta ajattelen, että minusta voi kasvaa ja kehittyä tulevaisuuden

verkostoituja ja kehittäjä. Haasteena omalla kohdallani on tietenkin alkuun pääseminen

ja ensimmäisen paikan löytyminen koulumaailmassa sekä sitä kautta pidemmällä täh-

täimellä oman paikan löytyminen.

11

Kuvio 1. Omat vahvuuteni, heikkouteni, mahdollisuuteni ja haasteeni ammatillisena

opettajana

Opettajaidentiteetti on se kuka opettaja tällä hetkellä on ja miksi hän haluaa tulla. Opet-

tajaidentiteetti ei ole se mitä opettajilla on, vaan se on jotain mitä he käyttävät ymmär-

tääkseen itseään opettajina. Opettajaidentiteetti ja eritoten opettajan ka sitys itsestään

vaikuttaa mm. pystyvyysuskomukseen opettajana, kehittymiseen opettajana sekä kykyyn

ja haluun sopeutua muutoksiin sekä kehittää opetusta (Beijaard, Verloop & Vermunt

2000, 122-123, 750). Tällä hetkellä itselläni on selkeästi epävarmuutta omissa ohjaamis-

/opetustaidoissa, mutta sisällönhallinnan näkökulmasta jotenkin koen olevani valmiim-

pi etenkin jos opetettavat aineet ovat minulle tuttuja kuten markkinointi ja asiakaspal-

velu, sillä koen että teoreettisen puolen lisäksi minulla olisi niissä annettavana monia

käytännön esimerkkejä joita voisi hyödyntää opetuksessa. Selkeästi se on siis vahvuu-

teni tällä hetkellä. Ajanhallinta tulee olemaan itselleni hankalaa, kun ei osaa yhtään arvi-

oida kauanko aikaa esimerkiksi kurssin suunnitteluun ja materiaalin tekemiseen itseltä

12

kuluu. kuitenkin haluan ensisijaisesti kehittää kuten aiemmin jo mainitsin omia pedago-

gisia taitojani ja harjoitella opettajan työtä käytännössä. Ne ohjaavat osaltaan oman

identiteettini vaiheittaista kehitystä. Ehkä sitä kautta myös oma varmuus opettamiseen

kasvaa edelleen. Itse toivoisin pystyväni motivoimaan ja saamaan oppilaat innostumaan

opetettavasti aiheesta sekä tuomaan asioita esille positiivisen ajattelumaailman avulla.

Se mielestäni vaatii sitä, että oppilaat kokevat opetettavan aineen hyödylliseksi ja mie-

lekkääksi. Samalla koen, että oma velvollisuuteni on myös olla innostunut opettamises-

tani ja minulla on oltava valmius ja halu kehittää työtä edelleen. Haluan kasvaa ja kehit-

tyä ihmisenä ja kasvaa opettajaksi. Tämä tarkoittaa jatkuvaa itsekriittistä oman toimin-

nan reflektointia. Koen ettei opettaja voi koskaan olla täysin valmis. Tietenkin myös

yhtäaikaisesti minun tulee ylläpitää ja vahvistaa substanssiosaamistani. Itselläni ei ole

tarkkaa ihannekuvaa opettajuudesta ja uskon sen muovautuvan opiskelujen kautta kes-

keisten teemojen ympärille. Tietenkin myös oma näkemykseni ja arvomaailmani vaikut-

tavat siihen millainen oma ihannekuvani tulee olemaan.

3.4 Opintojen painopisteet

Opintojeni tärkein ja selkein tavoite on suorittaa ammatillisen opettajan pätevyys niin,

että saan mahdollisimman paljon vahvistettua opintojen aikana ohjaamiseen, opettami-

seen ja arvioimiseen liittyviä asioita. Suoritan opintojen syventävinä opintoina Turun

Yliopistossa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön projekti kokonaisuuden verkko-

opintoina. Valitsin ko. kurssin, sillä uskon että se omalta osaltaan vahvistaa ohjaami-

seen ja opetukseen liittyvää osaamistani. Opinnoissa minulle tärkeä osa-alue on ennen

kaikkea opetusharjoittelu (13 op), jonka ympärille haluan rakentaa oman oppimiseni.

Uskon, että harjoittelu on itselleni merkityksellisin osio opinnoissa ja haluan panostaa

siihen. Syyskuuhun suunniteltu oppimista tukevien prosessien suunnittelu luento tukee

varmasti omalta osaltaan harjoittelun aloittamista. Harjoittelussa oman osaamisen

osoittaminen tapahtuu riittävän vuorovaikutteisissa opetustilanteissa ja varmasti osaa-

misen osoittamisen osana ja kehittymisen apuna toimii niin opettajilta, opiskelijoilta ja

kollegaopiskelutovereilta saatu palaute. Myös toisten opetuksen seuraamisen ja havain-

noinnin kautta voi arvioida omaa toimintaansa ja löytää itselleen uusia kehittämiskoh-

teita. Jollain tapaa haluan muiden opintojeni tukevan ohjaamista, opetusta ja arviointia,

joka on minulle keskeisin asia. Osaamisen osoittamisen tunnistaminen, osoittaminen,

13

kehittymisen suunnittelu ja arviointi näkyvät tuotoksena parhaiten HEKS:issä, jossa

olen pyrkinyt tunnistamaan olemassa olevaa osaamistani sekä tuomaan esille kiinnos-

tuksen kohteitani. Minua kiinnostaa myös erityisesti arviointi ja palautteen antaminen.

Opintojaksolta opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa odotan tutustumista siihen

millaisia verkostoja opettajilla on ja mitä opettajalta odotetaan verkostotoiminnan osal-

ta. Minua myös kiinnostaa verkostoituminen käytännössä (joku yritysvierailu voisi olla

mielenkiintoinen) ja sitä säätelevä lainsäädäntö. Uskon, että omalta osaltani minulla on

jo perusedellytykset verkostojen luomiselle omien yritysmaailman kontaktien kautta

sekä sen kautta, että olen ollut organisaation puolella tilaamassa palveluita oppilaitoksel-

ta. Oppimisen ja opettajan työn tutkimisen ja kehittymisen osiosta odotan, että oppisin

ennen kaikkea kehittämään oppimista edesauttavia asioita ja ymmärtämään kehittämi-

sen osana laajempaa kontekstia. Myös erilaiset teoriamallit ja niiden hyödyntäminen

kiinnostavat minua. Opetussuunnitelmassa kuvatut osaamisalueet ovat kaikki opettajal-

le tärkeitä, joten toisaalta koen haluavani vahvistaa niitä kaikkia.

Toivon, että löydän opintojen aikana sellaisia verkostoja joiden kautta voin oppia lisää

sekä jotka hyödyttävät minua työnhaussa. Toisaalta aidon vuorovaikutuksen vuoksi

toivon, että voisin itsekin antaa verkostoilleni omaa osaamistani/apuani. Opiskelijato-

vereideni kautta toivon oppivani lisää käytännön työstä opettajana ja niistä haasteista

joita opettajat työssään kohtaavat. Ohjauksen haluaisin olevan luovaa ja kehittävää joka

tähtää koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin kuitenkin huomioiden yksilöiden tarpeet ja

lähtökohdat. Opinnoista toivon löytäväni elinikäisiä verkostoja, joiden kanssa voin sy-

ventää toimintaa yhä opintojen jälkeen.

3.5 Arviointi ja portfolio

Omaa kehittymistäni aion arvioida tekemieni tuotoksien kautta itsearviointina opinto-

jen aikana ja sen jälkeen. Itsearvioinnin tulee perustua opetussuunnitelmassa asetettui-

hin tavoitteisiin. Arvioinnissa peilaan myös suoriutumistani suhteessa lähtökohtiin ja

omaan kehityssuunnitelmaan ja siinä asettamiini tavoitteisiin. Toivon myös saavani

arviointiin apua pienryhmältäni, jonka toivon tekevän vertaisarviointia ja antavan kehit-

tävää palautetta opintojen edetessä. Luonnollisesti toivon saavani myös opettajalta ar-

viointia johon voin peilata omaa itsearviointiani. Opetusharjoittelussa pyydän palautet-

15

Työn ohella opiskelussa olennaista on jaksamisen ja oman elämäntilanteen seuranta.

Vapaa-aikana onkin muistettava tehdä myös muuta kuin opiskelua ja välillä on syytä

pysähtyä kuuntelemaan itseään. Kuten aiemmin mainitsin omat rajoitteeni ovat tervey-

dellisiä ja niistä johtuen saatan aika ajoin olla väsynyt ja minulla saattaa olla ajatuskatko-

ja sekä nivelkipuja. On muistettava, että oma olotila saattaa pakottaa muuttamaan en-

nalta laadittua aikataulua. Vaikeina hetkinä on kuitenkin syytä muistaa tavoite ja pää-

määrä, jotka kannustavat jaksamaan.

Taulukko 1. Opintojen alustava aikataulutus

Opintojakso Op Suoritustapa Ajankohta

Kasvatustieteelliset perus-

opinnot

25 Suoritettu 5.5.2014

Osaamisen tunnistaminen,

osoittaminen kehittymisen

suunnittelu ja arviointi

5 Lähiopinnot, oppimis-

tehtävät, keskustelut

Syksy 2015-kevät 2016

Opettajan toiminta yhtei-

söissä ja verkostoissa

6 Lähiopinnot, oppimis-

tehtävät, keskustelut

Syksy 2015

Opetusharjoittelu 13 Käytännön harjoittelu ja

opetuksen seuraaminen

Käydään läpi neuvottelussa

erikseen harjoittelupaikan

kanssa elokuun aikana.

Oppimisen ja opettajan

työn tutkiminen ja kehittä-

minen

6 Lähiopinnot, oppimis-

tehtävät, keskustelut

Kevät 2016

Syventävä osuus: Tieto- ja

viestintätekniikan opetus-

käytön opinnot (6 op)

5 Verkko- ja lähiopin-

not/Turun yliopisto

5.10.2015-8.4.2016

14

ta oppilaitokselta sekä teen palautekyselyn opiskelijoille. Kirjallisuuslistasta löytyy arvi-

ointiin liittyvää kirjallisuutta, joista voisi myös oman toiminnan arviointiin löytyä vink-

kejä. Toisaalta teen parhaillaan arviointiin liittyvää kurssia aineopinnoissani ja ko. kurs-

sin kirjallisuutta voisin myös hyödyntää omassa arvioinnissani. Yleisesti ottaen tee-

maan liittyvä kirjallisuus varmasti syventää ja auttaa ymmärtämään omaa osaamista yhä

laajemmin. Minulla kuitenkin on tapana annettujen lähteiden lisäksi käyttää usein omia

lähteitäni töissäni.

Portfolion haluaisin tehdä ajanhengen mukaisesti verkkoon omille Wordpress kotisivul-

leni ja haluaisin hyödyntää myös Pinterestiä portfolion kokoamisessa. Pinterestiin olen

jo koonnut ajatuksiani opettajaopintojen alusta. Jatkossa aion pitää myös oppimispäi-

väkirjaa, jonka liitän osaksi portfoliotani. Portfolio on tarkoitus jaotella opintokokonai-

suuksiin ja lopuksi arvioida omaa kehittymistä suhteessa opintojen kehittymisalueisiin.

Tulevaisuudessa toivon, että portfoliota voisin hyödyntää työnhaussa, joten portfolion

tulee selkeästi osoittaa omaa osaamistani.

3.6 Aikataulutus

Kuten jo edellä mainitsin uskon, että minulla on riittävä motivaatio opintojen suoritta-

miseen ja näin ollen myös kykyä löytää aikaa opintojen suorittamiseen. Työn ja opinto-

jen yhteensovittamisesta minulla on jo jonkin verran kokemusta, joten tiedän että se

vaatii aikataulujen laadintaa ja niissä pysymistä. Aineopinnoissa, jotka minulla ovat

kesken, on minulla yhä opintoaikaa, joten priorisoin ehdottomasti opettajan opinnot

tässä vaiheessa. Olen varannut kaikki ennalta määritetyt lähiopetuskerrat kalenteristani

opinnoille. Lisäksi ko. perjantait olen ottanut kokonaan vapaaksi, jolloin minulle jää

myös silloin aikaa valmistautua ja tehdä opintoihin liittyviä asioita. Harjoittelun osalta

olen sopinut ottavani ajan joko lomistani tai palkattomana, mutta haluan keskittyä har-

joitteluun täysipainoisesti. Opinnoille raivaan kalenteristani tilaa viikoittain, mutta se

tarkoittaa että viikonloput seuraavan vuoden ajan kuluvat lähinnä opintojen parissa.

Uskon kuitenkin, että jaksamiseni riittää sillä kyseessä on ennalta rajattu aika, joka vaatii

vain oikeanlaista asennoitumista. Toki on myös pidettävä mielessä, että elämäntilanne

saattaa yhtäkkiä muuttua ja silloin myös aikataulutusta voi joutua uudelleen suunnitte-

lemaan.

16

4 Työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden tunnistami-nen

Tavoitteena neljännessä osiossa oli perehtyä valittuun työ- ja toimintaympäristöön hei-

dän strategisten tavoitteiden, kehittämistarpeiden ja –hankkeiden kautta. Valitsin orga-

nisaatioksi Metropolia ammattikorkeakoulun, joka ei ole minulle ennestään tuttu muuta

kuin opintojen kautta.

Visio ts. tahtotila on organisaation käsitys siitä, millaiseksi se haluaa tulla. Suurilla orga-

nisaatioilla visio on strategian suuntaa määrittävä päämäärä, se mihin muutaman vuo-

den päästä halutaan päästä. (Ala-Mutka 2008, 26-27). Metropolia ammattikorkeakoulun

visio kiteytyy ajatukseen elinvoimaisesta metropolialueesta. Visiossa nähdään metro-

polialue maailman parhaana paikkana elää, opiskella ja tehdä työtä. Visiona on, että

”alue sykkii monipuolista elämää, jonka kukoistusta edistämme oppimisella ja kumppa-

nuudella”. Metropolia haluaa olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu. (Metropo-

lia ammattikorkeakoulu 2015a.) Metropolian visio on lähes yksi yhteen Helsingin met-

ropolialueen 14 kunnan yhteisen kilpailustrategian kanssa, jossa tavoitellaan myös elin-

voimaista metropolia (Elinvoimainen metropoli - tulevaisuuden tekijät 2025, 4). Visio

on siis selkeästi kytketty myös suurempiin alueen tavoitteisiin, joten se on sitä kautta

hyvin perusteltavissa ja kytkentä lisää osaltaan vision uskottavuutta. Metropolia haluaa

selkeästi profiloitua pääkaupunkialueen kouluksi ja kehittäjäksi, joka toimii tehokkaasti

verkostoissa kumppanien kanssa.

Johdonmukainen toimintamalli, tapa toimia on strategiaa. Tämä tarkoittaa suunnitelmi-

en muuttumista käyttäytymismalleiksi, joita toistetaan ennakoivasti. Mallin ymmärtä-

neet johtajat tuottavat strategiaa omalla toiminnallaan. Parhaillaan strategiasta tulee ko-

ko organisaation tapa toimia. (Santalainen 2009, 20.) Metropolia tavoittelee strategisia

päämääriään dialogin ja verkostoitumisen avulla, uudistamalla osaamista, keskittymällä

ihmisten ja itsensä johtamiseen ja harkituilla valinnoilla. Metropolia strategiset päämää-

rät ovat:

17

• Innostava oppiminen: avoimet verkostot, tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat

opinnot ja joustavat opintopolut, yhteistoiminnallinen pedagogiikka edistykselli-

sissä oppimisympäristöissä, kansainvälisyyteen kannustaminen

• Vireä korkeakouluyhteisö: arvostettu yhteistyökumppani, haluttu opiskeluyhtei-

sö ja luotettava työnantaja, näkyvä vaikuttaminen korkeakoulusektorilla, Metro-

polia yhteisö (henkilökunta, opiskelijat ja kumppanit), toiminnan kehittäminen

yhteisössä, johtamisen ja osaamisen uudistaminen, henkilöstön sitoutumisesta ja

hyvinvoinnista huolehtiminen, toimiminen Metropolian Meiningin hengessä

• Uudistava työelämä: koulutuksesta valmistuu yhteisöllisesti toimivia ammattilai-

sia ja työelämän uudistajia, käytännön ratkaisujen, innovaatioiden, työn tekemi-

sen tapojen ja vaihtoehtoisten toimintamallien kehittäminen yhdessä elinkei-

noelämän kanssa, vastaaminen metropolialueen yritysten erityisiin osaamisen

tarpeisiin ja yrittäjyyteen kannustaminen

• Kestävä talous: kustannustehokkuus, ulkopuolisen rahoitusosuuden nostami-

nen, toiminnan keskittäminen neljälle kampukselle ja sitä kautta kiinteistökus-

tannusten pienentäminen ja toiminnan tehostaminen

(Metropolia ammattikorkeakoulu 2015a.)

Strategisten tavoitteiden avulla Metropolia pyrkii saavuttamaan visionsa: ”elinvoimai-

nen metropoli, Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu”. Päästäkseen visioon strate-

gisten tavoitteiden tulee olla linjassa vision kanssa. Lisäksi vision tulee olla linjassa laa-

jempien yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa sekä käsityksen kanssa siitä mitä koulu-

tukselta tulevaisuudessa odotetaan ja miten koulutuksen avulla voidaan vastata yhteis-

kunnan muihin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Sitran 2014-2015 trendilistassa on näkyvissä monia samoja asioita kuin Metropolian

strategisissa tavoitteissa siinä sanotaan mm., että vertaisverkostoista tulee yhteiskun-

tamme perusrakenne vrt. innostava oppiminen/verkostot, työvallankumous tuo muka-

naan monia muutoksia työelämään kuten uuden yrittäjyyden aika, joka vaatii innovatii-

visuutta vrt. uudistava työelämä, kaupunkien roolit korostuvat vrt. visio. (Suomen itse-

18

näisyyden juhlarahasto Sitra 2015, 2-15.) Voidaankin todeta, että Metropolia strategia

kytkeytyy hyvin myös yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin laajemmalla tasolla.

Jotta Metropolia saavuttaa visionsa ja strategiset tavoitteet, tulee sen seurata valittua

strategiaa ja toteuttaa asettamansa tavoitteet. Tämä vaatii mm. avointa keskustelua ja

kykyä muuttaa toimintaa havaittujen asioiden perusteella ts. joustavaa muutoskykyä.

Strategian tulee olla yhteydessä päivittäiseen työhön ja se tulee panna käytäntöön. Stra-

tegiakäytännöt ovat toimintamalleja, rutiineita, ajattelumalleja ja muita sosiaalisia käy-

täntöjä, jotka suuntaavat käytännön työtä strategian suuntaan. Keskeisiä keskustelun

aiheita Metropoliassa ovat verkostoitumiseen, dialogiin, uudistavaan oppimiseen ja uu-

distavaan työelämään liittyvät aiheet. Miten nämä aiheet ja strategiset tavoitteet näkyvät

Metropolian kehittämishankkeissa?

Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painopisteitä ovat aktiivinen

kaupunkiyhteisö (vrt. visio), terveellinen kaupunkiympäristö (vrt. visio), digitaaliset

toimintakonseptit (vrt. uudistava työelämä), vanhenevan väestön hyvinvointi (vrt. visio)

ja energia- ja materiaalitehokas tulevaisuus (vrt. uudistava työelämä/innostava oppimi-

nen) (Metropolia ammattikorkeakoulu 2015b). Selkeästi myös em. painopisteet ovat

linjassa Metropoliaan strategiaan. Vanhenevan väestön hyvinvointi näkyy myös Sitran

trendilistalla, jossa vanheneva väestö nähdään voimavarana (Suomen itsenäisyyden juh-

larahasto Sitra 2015, 9 ). Metropoliassa on viime vuosien ja tulevien vuosien aikana

tehty yli 40 erilaista kehittämishanketta, joissa on selkeästi nähtävissä yhteys painopis-

teisiin ja sitä kautta strategiaan. Jokaisella hankkeella on omat verkkosivut joilla hank-

keita esitellään monipuolisesti hyödyntäen erilaisia verkkotyökaluja kuten blogeja, vide-

oita jne.

Yksi Metropolian jo toteuttamista hankkeista oli Vyyhti –verkostot, yrittäjyysosaaminen

ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla –hanke, jonka avulla saatiin aikaan monenlaajui-

sia koulutuksia verkostoitumisen, yrittäjyyden ja yhteistoiminnallisuuden teemoista.

Hankkeen tavoite oli tukea kohderyhmien (luovan alan yrittäjät, alan opiskelijat ja yh-

distykset) osaamisen kehittymistä ja uusien työskentelytapojen syntymistä verkostoyh-

teiskunnassa. Käytännössä hanke toteutettiin ratkaisukeskeisien ja toimintapainotteisi-

en koulutuksien avulla. Yksi osio hankkeessa oli sähköiset jumppakerhot, jotka olivat

19

työpajoja joissa käytiin lävitse sosiaalisen median työkalujen hyödyntämistä. (Metropo-

lia ammattikorkeakoulu 2015c.) Ko. hankkeessa omaa osaamistani olisi voinut hyödyn-

tää juuri em. jumppakerhojen osalta, sillä minulla on vankka kokemus erilaisten sosiaa-

lisen median työkalujen käyttämisestä ja niiden hyödyntämisestä organisaatioiden vies-

tinnässä ja markkinointiviestinnässä. Myös muussa hankkeen viestinnässä verkkovies-

tinnällä oli keskeinen rooli. Toisaalta myös järjestötoiminnan osaamisesta olisi varmasti

ollut hyötyä hankkeessa, sillä järjestöjen toiminta on voi olla monella tapaa eri tahoja

yhdistävää yhteistoimintaa, jonka avulla verkostoissa toiminta tehostuu ja monipuolis-

tuu.

Kestävä kehitys näkyy Metropolian toiminnassa mm. toiminnan keskittämisenä neljään

kampukseen vuoteen 2019 mennessä, kestävän kehityksen ottamisena mukaan osaksi

opetusohjelmia ja pyrkimyksenä pienentää hiilijalanjälkeä sekä Green Office –ohjelman

noudattamisena (Metropolia ammattikorkeakoulu 2015d). Omaa osaamistani voitaisiin

hyödyntää myös kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa, sillä olen toiminut organisaa-

tioissa joissa Green Office –ohjelma on osana toimintaa ja toiminut ko. toimintaa

koordinoivassa tiimissä. Muutenkin kestävään kehitykseen liittyvät asiat kiinnostavat

minua.

Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävät Metropoliassa 15 englanninkielistä

koulutusohjelmaa, vaihto-ohjelmat ja erilaiset projektit (Metropolia ammattikorkeakou-

lu 2015e). Omalta osaltani omaa ammattiosaamistani voisi hyödyntää kansainvälisyy-

den kehittämisessä monella tapaa, sillä olen opiskellut itse monikulttuurisessa kansain-

välisessä koulutusohjelmassa MBA-tutkinnon. Lisäksi olen työskennellyt monikulttuu-

risissa kansainvälisissä organisaatioissa yli 7 vuotta. Olen toiminut monikulttuurisissa

tiimeissä joten tunnen monikulttuurisiin tiimeihin liittyviä vahvuuksia ja haasteita. Mo-

nikulttuurisissa tiimeissä työskentely edellyttää ennen kaikkea kärsivällisyyttä, joka on

yksi kehittämiskohteeni. Sinällään omaan pedagogisen ammattitaidon kehittämiseen ei

varsinaisesti Metropolian hankkeiden kautta löydy yhteyttä, mutta toisaalta henkilöstön

hyvinvointi ja osaamisen kehittyminen on osana Metropolian strategiaa.

Metropolian monipuolinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sai vuonna

2014 paljon näkyvyyttä ja palkintoja julkisuudessa. Esimerkillisestä opiskelijoiden inno-

20

vaatiokyvykkyyttä kehittävästä Minno-toiminnasta Metropolialle myönnettiin Suomen

Keksijäin Keskusliiton Konsta-palkinnon. (Metropolia ammattikorkeakoulu 2015f.)

Metropolia tarjoaa ammatillisen opettajan kehittämiseen monipuolisia mielenkiintoisia

kehittämismahdollisuuksia hankkeiden kautta opettajalle erityisesti työelämä- ja verkos-

toyhteistyön näkökulmasta, mutta myös tutkivan kehittämisen osalta Metropolia tarjoaa

osaamisen kehittämismahdollisuuksia.

21

Lähteet

Ala-Mutka, J. 2008. Strategiamalli. Economica. Talentum Oyj.

Beijaard, D., Verloop, N. & Vermunt, J. D. 2000. Teachers’ perceptions of professional

identity: an exploratory study from a personal knowledge perspective. Teaching and

Teacher Education, 16, 749–764.

Elinvoimainen metropoli - tulevaisuuden tekijat 2025, s. 4. Luettavissa:

http://www.hel.fi/hel2/helsinginseutu/metropolialue/Elinvoimainen_metropoli_2025

.pdf Luettu: 15.8.2015.

Haaga-Helia 2015. Ammatillinen opettajankoulutus opetussuunnitelma 2015-2016. Lu-

ettavissa: http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-

liitteet/Koulutus/AOKK/60op/2015-2016_hh_aokk_ope_ops.pdf?userLang=fi Luet-

tu: 5.8.2015.

Heikkinen, A. 1993. Taidon, kompetenssin ja kvalifikaation käsitteistä. Teoksessa A.

Heikkinen & U. Salmi (toim.) Puheenvuoroja käsityön ja ammattikasvatuksen filosofi-

asta. Täydennyskoulutuskeskus, 73-82. Tampereen yliopisto.

Kumpulainen, T. 2014. Opettajat Suomessa 2013. Koulutuksen seurantaraportit

2014:8. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Tampere. Luettavissa:

http://www.oph.fi/download/156282_opettajat_suomessa_2013.pdf Luettu: 1.8.2015.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2015a. Metropolia strategia esite. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Yleiset/Strategia/Metropolia_strate

gia_esite.pdf Luettu: 15.8.2015.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2015b. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/hankeyhteistyo/ Luettu: 15.8.2015.

22

Metropolia ammattikorkeakoulu 2015c. Luettavissa:

http://vyyhti.metropolia.fi/tuloksia/ Luettu: 15.8.2015.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2015d. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Bpointer%5D=76&tx_

ttnews%5Btt_news%5D=4942&cHash=b2e4908e95f67211e2217dc99dc72cb5 Luettu

15.8.2015.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2015e. Luettavissa: http://www.metropolia.fi/tietoa-

metropoliasta/kansainvalisyys/ Luettu 15.8.2015.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2015f. Luettavissa: http://www.metropolia.fi/tietoa-

metropoliasta/vuosikatsaus-2014/ Luettu 15.8.2015.

Paaso, A. 2012. Osaava ammatillinen opettaja 2020. Ammattikasvatuksen aikakauskirja

14 (3). Luettavissa: http://www.okka-

saatio.com/aikakauskirja/pdf/Aikak_2012_3_D_Paaso.pdf Luettu 8.8.2015

Santalainen, T. 2009. Strateginen ajattelumalli ja toiminta. Talentum Media Oy. Hä-

meenlinna.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 2015. Sitran trendilista 2014-2015. Luettavissa:

http://www.sitra.fi/uutiset/maailma-muuttuu-pysyyko-suomi-karryilla

Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aika-

kauskirja 5 (1), 4-11.

Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35 (2),

174–190.

Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimisnäke-

myksen perusteita. Kirjayhtymä. Tampere.