helsinki alueittain - helsingin kaupunki...helsingin kaupungin tietokeskus pl 5500,00099 helsingin...

HELSINKIALUEITTAIN

2008 Helsingfors områdesvisHelsinki by District

Helsingfors stads faktacentralCity of Helsinki Urban Facts

Helsingin kaupungin tietokeskusPL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. (09) 310 1612

Helsingfors stads faktacentralPB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. (09) 310 1612

City of Helsinki Urban FactsP.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612

www.hel.fi/tietokeskus

Tilaukset / jakelu p. (09) 310 36293Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 ABeställningar / distribution tel. (09) 310 36293Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 AOrders / distribution tel. +358 9 310 36293Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 AS-posti / e-mail [email protected]

HELSINKI ALUEITTAIN2008 Helsingfors områdesvisHelsinki by District

Helsingin kaupungin tietokeskusHelsingfors stads faktacentralCity of Helsinki Urban Facts

HelsinkiHelsingfors 2008

Julkaisun toimitus Pekka VuoriRedigering Tea TikkanenEditors Päivi Selander

Käännökset Magnus GräsbeckÖversättningarTranslations

Kansi Tarja Sundström-AlkuPärmCover

Tekninen toteutus Otto BurmanTekniskt utförande Tea TikkanenTechnical Editing Pekka Vuori

Valokuvat

Kartat © Kaupunkimittausosasto - Stadsmätningsavdelningen, Helsinki - 055/2006Kartor © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7698/08Maps

ISBN 978-952-223-234-2 painettuISBN 978-952-223-235-9 verkossa

Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo RiskiFoton s. 28 Helsingin kaupungin kuvapankki / Comma Image OyPhotos

Helsingfors

Helsinki alueittain 2008

Helsingfors områdesvisHelsinki by District

Esipuhe 5Förord 6Preface 7

Helsinki vuonna 2008 8Helsingfors år 2008 19Helsinki in 2008 23

Lukijalle 28Till läsaren 28To the Reader 28

Helsinki – Helsingfors 291. Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 32101 Vironniemen peruspiiri - Estnäs distrikt 36102 Ullanlinnan peruspiiri - Ulrikasborgs distrikt 40103 Kampinmalmin peruspiiri - Kampmalmens distrikt 44104 Taka-Töölön peruspiiri - Bortre Tölö distrikt 48105 Lauttasaaren peruspiiri - Drumsö distrikt 52

2. Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 56201 Reijolan peruspiiri - Grejus distrikt 60202 Munkkiniemen peruspiiri - Munksnäs distrikt 64203 Haagan peruspiiri - Haga distrikt 68204 Pitäjänmäen peruspiiri - Sockenbacka distrikt 72205 Kaarelan peruspiiri - Kårböle distrikt 76

3. Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 80301 Kallion peruspiiri - Berghälls distrikt 84302 Alppiharjun peruspiiri - Åshöjdens distrikt 88303 Vallilan peruspiiri - Vallgårds distrikt 92304 Pasilan peruspiiri - Böle distrikt 96305 Vanhankaupungin peruspiiri -

Gammelstadens distrikt 100

4. Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 104401 Maunulan peruspiiri - Månsas distrikt 108402 Länsi-Pakilan peruspiiri - Västra Baggböle distrikt 112403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt 116404 Oulunkylän peruspiiri - Åggelby distrikt 120405 Itä-Pakilan peruspiiri - Östra Baggböle distrikt 124

5. Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 128501 Latokartanon peruspiiri - Ladugårdens distrikt 132502 Pukinmäen peruspiiri - Bocksbacka distrikt 136503 Malmin peruspiiri - Malms distrikt 140504 Suutarilan peruspiiri - Skomakarböle distrikt 144505 Puistolan peruspiiri - Parkstads distrikt 148506 Jakomäen peruspiiri - Jakobacka distrikt 152

6. Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 156601 Kulosaaren peruspiiri - Brändö distrikt 160602 Herttoniemen peruspiiri - Hertonäs distrikt 164603 Laajasalon peruspiiri - Degerö distrikt 168

7. Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 172701 Vartiokylän peruspiiri - Botby distrikt 176702 Myllypuron peruspiiri - Kvarnbäckens distrikt 180703 Mellunkylän peruspiiri - Mellungsby distrikt 184704 Vuosaaren peruspiiri - Nordsjö distrikt 188

Käsitemääritelmät ja lähteitä 192Begreppsdefinitioner och källor 194Definitions and sources 196

Asiasanasto 198Index 198Key-word index 198

3

Esipuhe

Helsinki on ollut Suomen pääkaupunki vuo-

desta 1812. Silloinen 4 000 asukkaan pikku-

kaupunki on nyt yhden Euroopan nopeimmin

kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Vaik-

ka Helsinki on nuori, se on kuitenkin moni-

muotoinen, monet aikakerrokset säilyttänyt

kaupunki. Kaupungin jokaisella alueella on

oma historiansa ja nykyilmeensä, muutamille

alueille on myös suuria tulevaisuuden suunni-

telmia. Helsinki alueittain 2008 on tarkoitettu

kaikille Helsingin alueista kiinnostuneille:

kaupungin päättäjille, suunnittelijoille ja tut-

kijoille, opiskelijoille ja koululaisille, elinkei-

noelämälle ja järjestöille, tiedotusvälineille ja

tietysti asukkaille.

Kirjan alussa luodaan katsaus kaupungin

viimeaikaiseen kehitykseen ja vertaillaan alu-

eita teemakartoin. Kutakin Helsingin seitse-

mää suurpiiriä ja 33 peruspiiriä kuvataan nel-

jällä sivulla. Suomeksi, ruotsiksi ja englannik-

si kerrotaan peruspiirien historiasta pääpiir-

teet ja valotetaan myös tulevaisuutta. Yksi-

tyiskohtaisessa kartassa kuvataan peruspiiri-

en maankäyttöä ja palveluita. Kunkin alueen

tilastollinen profiili hahmottuu kahdeksan ku-

vaajan avulla, joilla aluetta verrataan koko

kaupunkiin ja muihin alueisiin. Julkaisun tilas-

tot ja kaaviot on päivitetty uusimmilla tiedoilla

alueiden väestöstä, koulutus- ja tulotasosta,

asumisesta, työssäkäynnistä ja työpaikoista

sekä koulu-, sosiaali-, terveys- sekä muista

palveluista.

Helsinki alueittain on myös luettavissa in-

ternetistä Helsingin kaupungin tietokeskuk-

sen kotisivuilta. Samasta osoitteesta on linkki

myös Helsingin seudun Aluesarjat-tilastotie-

tokantaan, josta useimmat kirjan perustilas-

tot ovat poimittavissa myös osa-alueittain.

Tietokannassa on vertailutietoja myös Espoon

ja Vantaan tilastoalueilta.

Julkaisun ovat laatineet tietokeskuksen ti-

lastot ja tietopalvelu -yksikössä tutkija Tea

Tikkanen, yliaktuaari Pekka Vuori ja tutkija

Päivi Selander. Erikoistutkija Martti Helminen

ja kaupunkisuunnitteluviraston aluearkkiteh-

dit ovat antaneet arvokasta apua aluekuvaus-

ten kirjoittamisessa. Käännökset on tehnyt

kielenkääntäjä Magnus Gräsbeck. Kiinteistö-

viraston kaupunkimittausosasto on toimitta-

nut karttapohjat ja useat kaupungin virastot

ovat toimittaneet tietoja kirjaa varten. Kii-

tämme lämpimästi kaikkia, jotka ovat osallis-

tuneet kirjan toimittamiseen ja välittäneet tie-

toja sitä varten.

Helsingissä elokuussa 2008

Asta Manninen

johtaja

Leila Lankinen

tietohuoltopäällikkö

5

6

Förord

Helsingfors har varit Finlands huvudstad sedan

år 1812. Denna stad, som då hade bara 4000

invånare, är nu centrum i en av Europas snab-

bast växande storstadsregioner. Trots att Hel-

singfors är en relativt ung stad, visar den upp

många ansikten och tidsstrata. Varje område i

staden har sin egen historia och nuvarande

uttryck, och för somliga områden finns stora

framtidsplaner. Dessa fenomen beskrivs i den-

na publikation med hjälp av tabeller, kartor

och bilder. Helsingfors områdesvis 2008 är til-

lägnad alla dem som intresserar sig för sta-

dens olika delar: stadens beslutsfattare, pla-

nerare och forskare, studerande och skolbarn,

näringsliv och organisationer, massmedia och

givetvis invånarna själva.

Boken börjar med en orientering i stadens

utveckling på sistone och en områdesjämförel-

se med hjälp av temakartor. Sedan följer

beskrivningar av de enskilda distrikten, med

fyra sidor per distrikt. På finska, svenska och

engelska får vi en kort presentation av distrik-

tets historia och tänkta framtid. En detaljerad

karta visar markanvändning och service. Varje

områdes statistiska profil gestaltas med hjälp

av åtta variabler, enligt vilka området jämförs

med hela staden och de övriga områdena.

Tabellerna och diagrammen innehåller senaste

rön om markanvändning, invånare, jobb (ar-

betstillfällen), boende, byggande och service i

området.

Helsingfors områdesvis kan studeras också

på Internet, på Helsingfors stads faktacentrals

hemsidor. Från samma adress utgår en länk

även till den statistiska Områdesdatabasen för

Helsingforsregionen, ur vilken man kan plocka

ut merparten av denna boks basfakta även på

delområdesnivå. Databasen innehåller jämfö-

rande statistik även från Esbo och Vanda.

Publikationen har uppgjorts vid Faktacent-

ralens enhet för statistik och informationst-

jänst under ledning av utredare Tea Tikkanen,

överaktuarie Pekka Vuori och utredare Päivi

Selander. Specialutredare Martti Helminen vid

Stadsarkivet och områdesarkitekterna vid

Stadsplaneringskontoret har givit värdefull

hjälp med områdesbeskrivningarna. Stads-

mätningsavdelningen vid Fastighetskontoret

har levererat kartunderlagen och flera av sta-

dens ämbetsverk har levererat olika data för

boken. Vi tackar varmt alla dem som deltagit i

redigerandet av boken eller kommit med upp-

gifter för den.

Helsingfors, august 2008

Asta Manninen

direktör

Leila Lankinen

informationsförsörjningschef

7

Preface

Helsinki has been the capital of Finland since

1812. This city, which then had only 4 000 inha-

bitants, is today the centre of one of Europe’s

fastest-growing major city regions. Although

Helsinki is a fairly young city, it shows many fa-

ces and historical strata. Each area in the city

has a history and a present expression of its

own, and for some, there are great plans for the

future. These phenomena are described in this

publication in the form of tables, maps and pic-

tures. Helsinki by District 2008 has been compi-

led for all those who take an interest in the va-

rious parts of the city: policy-makers, planners

and researchers, students, the business com-

munity, organisations, mass media and,

obviously, the inhabitants themselves.

The book begins with an orientation in the

city’s present development and a thematic com-

parison of the areas by means of maps. Desc-

riptions of the various districts follow, with four

pages each. In Finnish, Swedish and English we

get a short presentation of the history and plan-

ned future of the district. The statistical profile

of each district is drawn up by means of eight

variables, by which the district is compared with

the whole city and the other districts. The tables

and diagrams contain the latest data on land

use, inhabitants, jobs, housing, construction

and service in the area.

Helsinki by District can also be studied on

the Internet, on the web site of Helsinki City

Urban Facts. On the same address there is a link

to the statistical Area Database for the Helsinki

Region – from which the majority of this book’s

data can be picked. The database also contains

statistics on the cities of Espoo and Vantaa,

Helsinki’s closest neighbours in the region.

The publication was compiled at Helsinki City

Urban Facts’ Unit for Statistics and Information

Services by researcher Tea Tikkanen, senior

statistician Pekka Vuori and researcher Päivi

Selander. Special researcher Martti Helminen of

the City Archives and the area architects of Hel-

sinki City Planning Office have been of great

help with the area descriptions. The Surveying

Department of Helsinki City Real Estate Office

has provided the map bases and several of the

city’s offices and departments have provided

various data for the book. We warmly thank all

who have helped us with this book.

Helsinki, August 2008

Asta Manninen

director

Leila Lankinen

information manager

Helsinki vuonna 2008

Helsingin väestönkasvu on nopeutunut

2000-luvun alkupuolen taantuman jälkeen.

Taantuma johtui toisaalta muualta Suomesta

Helsingin seudulle saadun muuttovoiton vä-

henemisestä, toisaalta Helsingin kasvaneesta

muuttotappiosta naapurikaupunkeihin ja seu-

dun kehyskuntiin. Vuodesta 2005 lähtien kas-

vu on jälleen voimistunut. Etenkin ulkomailta

Helsinkiin tulee huomattavasti aikaisempaa

enemmän muuttajia, mutta myös kotimaan

muuttoliike kasvattaa seutua ja Helsinkiä ai-

kaisempaa enemmän.

Helsingin seudun vetovoiman elpyminen

johtuu työllisyyden kasvusta. 1990-luvun la-

man jälkeinen nousukausi kasvatti Suomen

suuria korkeakoulukaupunkeja ja erityisesti

Helsingin seutua, jossa työpaikkojen määrä

kasvoi huimasti. Helsinki on Suomen yritys-

toiminnan suurin keskittymä, ja pääkaupunki

on hallinnut maan nopeimmin kasvaneen tuo-

tantoalan, informaatioalan tuotantoa. Erityi-

sesti tämän alan palvelu- ja sisältötuotanto on

keskittynyt voimakkaasti Helsinkiin ja pää-

kaupunkiseudulle.

Informaatiosektorin kasvun taittuminen

näkyi nopeasti myös Helsingin seudun työpaik-

kakehityksessä ja vuosina 2002-2003 työpaik-

kojen määrä aleni seudulla. Kasvu alkoi jälleen

vuonna 2004 ja työpaikkojen määrä kohosi

seudulla vuoden 2005 aikana 2000-luvun alun

huipun tasolle. Kasvu on tämän jälkeen jatku-

nut nopeana seudulla.

Helsingin seudun väestökehitykselle on

tyypillistä se, että Helsinki menettää muutto-

tappiona asukkaitaan naapurikuntiin. Varsin-

kin 1970-luvun alkupuolella Helsinki menetti

huomattavan osan väestöstään nopeasti kas-

vavan seudun kuntiin, ja koko 1980-luku oli

Helsingille hyvin hitaan kasvun aikaa. 1990-lu-

vulla Helsinki kasvoi nopeasti sekä laman aika-

na että sen jälkeisessä noususuhdanteessa.

Suurin Helsinkiin tuleva muuttajaryhmä ovat

nuoret aikuiset, 18-29-vuotiaat. Asumistaso-

aan parantaessaan he kuitenkin siirtyvät pait-

si Helsingissä suurempiin asuntoihin, myös

ympäröiville alueille, missä asumisen hinta on

edullisempi. 30-39-vuotiaat sekä alle kou-

luikäiset ovatkin Helsingin suurimmat muut-

totappioikäryhmät.

Helsingin ja Helsingin seudun väestö

Helsinki on kasvanut rajojensa yli jo kauan

sitten, ja muodostaa nyt yhdessä ympäröivien

kuntien kanssa yli 1,3 miljoonan asukkaan

työ- ja asuntomarkkina-alueen, Helsingin

seudun, johon lasketaan Helsingin ja pääkau-

punkiseudun muiden kuntien Espoon, Van-

taan ja Kauniaisten lisäksi kymmenen kehys-

kuntaa. Helsingin väkiluku kaksinkertaistui

20-30 vuoden välein siitä, kun Helsingistä tuli

pääkaupunki, eli vuodesta 1812 aina 1960-lu-

vulle saakka, minkä jälkeen kasvu siirtyi Hel-

singin ympäristökuntiin, kun pääkaupunkiin

pakkautunut väestö alkoi etsiä asumisväljyyt-

tä kaupungin rajan ulkopuolelta. 1960-luvun

maaltamuuton jälkeen seurasi hiljaisempi

jakso, mutta jo 1980-luvun alkupuolella seu-

dun muuttovoitto lähti jälleen voimakkaaseen

kasvuun. Vielä nopeamman kasvun aika alkoi

1990-luvun alkupuolella, jolloin myös muut-

tovoitto ulkomailta kasvoi huomattavasti. Vii-

meisten 10 vuoden aikana Helsingin seudun

väkiluku on kasvanut 130 000 henkeä eli kes-

kimäärin 1,1 prosenttia vuodessa.

Helsingin väestöä leimaa nuorten aikuisten

suuri osuus verrattuna muuhun Suomeen.

Lapsia on selvästi pienempi osuus kuin muulla

seudulla ja yli 65-vuotiaita taas enemmän, ei

kuitenkaan niin suurta osuutta kuin maassa

keskimäärin.

Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvoi ri-

peästi 1990-luvulla, ja saavutti huippunsa

vuonna 1997. Vuosina 1998-2006 lasten mää-

8

rä väheni 6 000 hengellä eli 14 prosentilla.

Vuoden 2007 aikana lasten määrä kääntyi lie-

vään kasvuun.

Peruskoulun ala-asteikäisten, 7-12-vuotiai-

den määrä kääntyi vuoden 2002 aikana laskuun

ja vuosina 2002-2007 oppilaiden määrä väheni

4 000 hengellä, 12 prosentilla. 13-15-vuotiai-

den määrä kääntyi myös laskuun vuoden 2007

aikana. 16-18-vuotiaiden määrä alkoi kasvaa

vuonna 2002, ja väkiluku on nyt 1 700 henkeä

korkeampi kuin vuoden 2002 alussa.

Vuosina 1945-1950 syntyneiden suurten

ikäluokkien vaikutus Helsinginkin ikäraken-

teeseen on merkittävä. Helsingin vanhusvä-

estön osuus kasvaa aluksi varsin hitaasti ja

nopeampi kasvu alkaa vasta suurten ikäluok-

kien siirtyessä eläkeikään 2010 jälkeen. Tätä

ennakoi työikäisen väestön nopea ikääntymi-

nen, sillä 60-64-vuotiaiden määrä on kasva-

nut tällä vuosikymmenellä lähes 50 prosent-

tia.

Helsingin alueiden viimeaikaiset muutokset

Helsingin väkiluku kasvoi vuosina 2005-2007

aikana 9 500 hengellä. Eniten kasvoivat Vuo-

saaren (3 000 henkeä), Latokartanon (2 700

henkeä) ja Vanhankaupungin (1 650 henkeä)

peruspiirit. Väestö taas väheni eniten Hert-

toniemessä (-300 henkeä) ja Suutarilassa

(-260 henkeä).

Vuosina 2005-2007 valmistui Helsinkiin

7 900 asuntoa, eniten Vuosaaren, Latokarta-

non ja Vanhankaupungin, jossa pääosin Ara-

bianrannan uusille asuntoalueille. Valmistu-

neista asunnoista 80 prosenttia oli kerrosta-

loissa. Keskimääräinen vuosituotanto oli 2 600

asuntoa, kun vuosina 2000-2004 valmistui

keskimäärin 3 800 asuntoa vuodessa.

Helsingin kaupungissa työpaikkojen määrä

väheni vuosina 2002 ja 2003, kääntyi kas-

vuun vuonna 2004 ja vuoden 2005 aikana

kasvoi 5 000:lla. Työvoimatutkimuksen mu-

9

Kuva 1. Väkiluvun muutos Helsingin peruspiireissä 1.1.2005–2008

Figur 1. Folkmängdsförändringen i Helsingfors distriktsvis 1.1.2005–2008

Figure 1. Population change in Helsinki by district 1 Jan 2005–2008

© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006

SuutarilaSuutarilaSuutarilaSuutarilaSuutarilaSuutarilaSuutarilaSuutarilaSuutarila

PuistolaPuistolaPuistolaPuistolaPuistolaPuistolaPuistolaPuistolaPuistola

MalmiMalmiMalmiMalmiMalmiMalmiMalmiMalmiMalmi

PitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäkiPitäjänmäki

LauttasaariLauttasaariLauttasaariLauttasaariLauttasaariLauttasaariLauttasaariLauttasaariLauttasaari

KampinmalmiKampinmalmiKampinmalmiKampinmalmiKampinmalmiKampinmalmiKampinmalmiKampinmalmiKampinmalmi

VanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunkiVanhakaupunki

LatokartanoLatokartanoLatokartanoLatokartanoLatokartanoLatokartanoLatokartanoLatokartanoLatokartano

VuosaariVuosaariVuosaariVuosaariVuosaariVuosaariVuosaariVuosaariVuosaari

AlppiharjuAlppiharjuAlppiharjuAlppiharjuAlppiharjuAlppiharjuAlppiharjuAlppiharjuAlppiharju

JakomäkiJakomäkiJakomäkiJakomäkiJakomäkiJakomäkiJakomäkiJakomäkiJakomäki

PukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiPukinmäkiLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-PakilaLänsi-Pakila

Taka-TöölöTaka-TöölöTaka-TöölöTaka-TöölöTaka-TöölöTaka-TöölöTaka-TöölöTaka-TöölöTaka-Töölö

MyllypuroMyllypuroMyllypuroMyllypuroMyllypuroMyllypuroMyllypuroMyllypuroMyllypuro

VallilaVallilaVallilaVallilaVallilaVallilaVallilaVallilaVallila

Itä-PakilaItä-PakilaItä-PakilaItä-PakilaItä-PakilaItä-PakilaItä-PakilaItä-PakilaItä-Pakila

KallioKallioKallioKallioKallioKallioKallioKallioKallio

VironniemiVironniemiVironniemiVironniemiVironniemiVironniemiVironniemiVironniemiVironniemi

MaunulaMaunulaMaunulaMaunulaMaunulaMaunulaMaunulaMaunulaMaunula

PasilaPasilaPasilaPasilaPasilaPasilaPasilaPasilaPasila

OulunkyläOulunkyläOulunkyläOulunkyläOulunkyläOulunkyläOulunkyläOulunkyläOulunkylä

HaagaHaagaHaagaHaagaHaagaHaagaHaagaHaagaHaaga

ReijolaReijolaReijolaReijolaReijolaReijolaReijolaReijolaReijola

KulosaariKulosaariKulosaariKulosaariKulosaariKulosaariKulosaariKulosaariKulosaari

HerttoniemiHerttoniemiHerttoniemiHerttoniemiHerttoniemiHerttoniemiHerttoniemiHerttoniemiHerttoniemi

TuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkyläTuomarinkylä

MunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemiMunkkiniemi

KaarelaKaarelaKaarelaKaarelaKaarelaKaarelaKaarelaKaarelaKaarela

VartiokyläVartiokyläVartiokyläVartiokyläVartiokyläVartiokyläVartiokyläVartiokyläVartiokylä

MellunkyläMellunkyläMellunkyläMellunkyläMellunkyläMellunkyläMellunkyläMellunkyläMellunkylä

UllanlinnaUllanlinnaUllanlinnaUllanlinnaUllanlinnaUllanlinnaUllanlinnaUllanlinnaUllanlinna

LaajasaloLaajasaloLaajasaloLaajasaloLaajasaloLaajasaloLaajasaloLaajasaloLaajasalo

Väkiluvun muutosHelsinki 9 485

3 000

1 500

300

-300

-1 500

kaan kasvu on kiihtynyt vuosina 2006 ja

2007. Merkittävimmät työpaikkojen kasvu-

alueet vuosina 2004 ja 2005 olivat Kampin-

malmin, Reijolan, Vanhankaupungin ja Viron-

niemen peruspiirit. Toimitiloja rakennettiin

vuosina 2005–2007 reilut puoli miljoonaa ker-

rosalaneliömetriä, joista eniten Kampinmal-

min, Vanhaankaupungin, Pitäjänmäen ja

Latokartanon peruspireihin. Keskimääräinen

vuosituotanto oli 190 000 kem2, kun vuosina

2000-2004 rakennettiin toimitilaa keskimää-

rin 275 000 kem2 vuodessa.

Väestön rakenne alueittain

Helsingin väestö eroaa rakenteeltaan selvästi

koko Suomen väestöstä. Erityisesti nuoria ai-

kuisia on täällä muuta maata huomattavasti

enemmän ja kouluikäisiä lapsia on vähemmän.

Helsingissä suurimmat ikäluokat ovat

22-23-vuotiaita, koko maassa 51-61-vuoti-

aat. Myös vanhusten osuus väestöstä on jon-

kin verran alhaisempi kuin koko Suomessa.

Erot Helsingin eri osien välillä ovat kuitenkin

erittäin suuret. Oheisissa kaavioissa verrataan

Helsingin neljän täysin erityyppisen peruspiirin

väestörakennetta: keskustan pienasuntovaltai-

nen Alppiharju, josta Helsinkiin muuttavat nuo-

ret usein löytävät ensiasuntonsa; Maunula,

jossa kaksi kolmasosaa asunnoista on

1950-60-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa,

ja jossa yli 65-vuotiaiden osuus on suurin Hel-

singin peruspiireistä sekä jatkuvasti uudistuva

Tuomarinkylän pientaloalue, jossa lapsiperhei-

den osuus on Helsingin suurin. Neljäs alue on

Vuosaari, johon on rakennettu Helsingissä eni-

ten kerrostaloasuntoja 1990-luvun alusta läh-

tien. Kuvassa 3 ”vanhempi”-luokkaan kuuluvat

ovat lapsiperheiden vanhempia. Lapsiksi on

määritelty vanhempiensa kanssa asuvat lapset

iästä riippumatta.

10

Kuva 2. Työpaikkojen määrä Helsingin peruspiireissä 31.12.2005

Figur 2. Antalen jobb distriktvis i Helsingfors 31.12.2005

Figure 2. Jobs in Helsinki by district on 31 Dec. 2005


































Työpaikat

50 000

25 000

5 000

11

Kuva 3. Väestön ikä- ja asuntokuntarakenne Helsingissä sekä Alppiharjun, Maunulan, Tuomarinkylän ja

Vuosaaren peruspiireissä 1.1.2008

Figur 3. Befolkning efter ålder och bostadshushållstyp i Helsingfors samt Åshöjden, Månsas, Domarby och

Nordsjö 1.1.2008

Figure 3. Population by age and type of household in Helsinki, Alppiharju, Maunula,Tuomarinkylä and

Vuosaari on 1 Jan. 2008

Helsinki

10 5 0 5 10

0 - 4

10 - 14

20 - 24

30 - 34

40 - 44

50 - 54

60 - 64

70 - 74

80 - 84

%

Miehet Naiset

Tuomarinkylä

10 5 0 5 10

0 - 4

10 - 14

20 - 24

30 - 34

40 - 44

50 - 54

60 - 64

70 - 74

80 - 84

%

Miehet Naiset

Lapsi - Barn - Child

Vanhempi - Förälder - Parent

Muu asuntokunta - Övrigt bostadshushåll

- Other household

Yksinasuvat - Ensamboende

- Lone households

Alppiharju

10 5 0 5 10

0 - 4

10 - 14

20 - 24

30 - 34

40 - 44

50 - 54

60 - 64

70 - 74

80 - 84

%

Miehet Naiset

Maunula

10 5 0 5 10

0 - 4

10 - 14

20 - 24

30 - 34

40 - 44

50 - 54

60 - 64

70 - 74

80 - 84

%

Miehet Naiset

Vuosaari

10 5 0 5 10

0 - 4

10 - 14

20 - 24

30 - 34

40 - 44

50 - 54

60 - 64

70 - 74

80 - 84

%

Miehet Naiset

12

Kuva 4. Asuntokuntien keskikoko (henkilö/asunto) Helsingissä peruspiireittäin 1.1.2008

Figur 4. Bostadshushållens medelstorlek i Helsinki distriktsvis 1.1.2008

Figure 4. Average size of households in Helsinki by district on 1 Jan. 2008


































Huoneita/henki (ei keittiö)Helsinki = 1,32

1,40 - 1,591,32 - 1,391,25 - 1,311,15 - 1,24

Kuva 5. Asumistiheys, huoneita henkilöä kohden, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi

peruspiireittäin 31.12.2006

Figur 5. Boendetäthet rum / person (köket inte räknat som rum) 31.12.2006

Figure 5. Housing density, rooms per person (kitchen not a room) on 31.Dec. 2006


































KeskikokoHelsinki 1,85

2,10 - 2,761,85 - 2,091,70 - 1,841,31 - 1,69

Helsingissä kuului perheisiin noin 65 % kau-

pungin väestöstä vuodenvaihteessa 2007/08 ja

perheiden keskikoko on 2,66. Perheiden osuus

on suurin Pohjois- ja Koillis-Helsingin pientalo-

alueilla. Tuomarinkylän asuntokunnista yli 40

prosenttia on perheitä, joissa on alle 18-vuotiai-

ta lapsia. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä

on suurin osuus Jakomäen ja Pasilan peruspii-

reissä, noin 42 prosenttia. Pienasuntovaltaises-

sa Itäisessä kantakaupungissa on yksinasumi-

nen kaikkein yleisintä, Alppiharjussa kolmessa

neljästä asunnosta asutaan yksin.

Helsinkiläisten asumisväljyys on 34 m2/hen-

kilö, koko maan keskiarvo on 36,3 m2, mutta

kolmen hengen ja sitä suurempien asuntokun-

tien asumisväljyys on vielä kauempana keski-

määräisestä. Väljimmin asutaan Eteläisessä

kantakaupungissa, vanhoilla pientaloalueilla ja

niillä vanhoilla esikaupunkialueilla, joissa asun-

tojen keskikoko on suuri. Ahtaimmin asutaan

pienasuntovaltaisessa Itäisessä kantakaupun-

gissa.

Asuntokanta

Helsinki on pienasunto- ja kerrostalovaltainen

kaupunki. Pientaloasuntojen osuus on vain

13 % kaikista asunnoista. Yksiöitä on lähes nel-

jäsosa ja kaksioita tai sitä pienempiä asuntoja

60 prosenttia asuntokannasta. Kaikkien asun-

tojen keskikoko on 62,4 m2, suurin keskikoko

on Itä-Pakilassa 97,8 m2 ja pienin Alppiharjus-

sa, 37,8 m2.

Helsingin kaikista asunnoista on vuok-

ra-asuntoja ja omistusasuntoja yhtä paljon,

45 % kumpaakin. Alueet kuitenkin eroavat

huomattavasti toisistaan: kantakaupungin

vuokra-asunnot ovat valtaosin vapaarahoittei-

sia, kun taas esikaupungeissa sijaitsee lähes

80 % kaikista Helsingin ARA-vuokra-asunnois-

ta. Suurin osuus ARA-vuokra-asuntoja, yli 40

prosenttia asuntokannasta on Jakomäen, Pasi-

lan, Maunulan ja Herttoniemen peruspiireissä.

13

Kuva 6. Asuntojen hallintaperuste Helsingissä suurpiireittäin 31.12.2006

Figur 6. Bostädernas upplåtelseform i Helsingfors stordistriktsvis 31.12.2006

Figure 6. The tenure status of dwellings in Helsinki by major district on 31 Dec. 2006

ItäinenItäinenItäinenItäinenItäinenItäinenItäinenItäinenItäinen

KoillinenKoillinenKoillinenKoillinenKoillinenKoillinenKoillinenKoillinenKoillinenPohjoinenPohjoinenPohjoinenPohjoinenPohjoinenPohjoinenPohjoinenPohjoinenPohjoinen

KaakkoinenKaakkoinenKaakkoinenKaakkoinenKaakkoinenKaakkoinenKaakkoinenKaakkoinenKaakkoinen

EteläinenEteläinenEteläinenEteläinenEteläinenEteläinenEteläinenEteläinenEteläinen

LäntinenLäntinenLäntinenLäntinenLäntinenLäntinenLäntinenLäntinenLäntinen

KeskinenKeskinenKeskinenKeskinenKeskinenKeskinenKeskinenKeskinenKeskinen

' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006

Hallintaperuste

57 000

28 500

5 700

OmistusasunnotVapaarah.vuokra-as.ARA-asunnotMuu

Väestön sosioekonominen rakenne

Alueiden väestön sosiaalinen rakenne on pit-

kälti sidoksissa alueen asuntokannan raken-

teeseen. Pientalo- ja omistusasuntovaltaisilla

alueilla koulutus- ja tulotaso on keskimääräistä

korkeampi, kun taas aravavuokrataloihin vali-

koituu vähätuloiset ja heikommin koulutettu

väestönosa.

Työllisten osuus työikäisistä on korkein

Pohjois-Helsingin pientaloalueilla. Tuomarin-

kylässä työllisten osuus 20-64-vuotiaista oli

83 prosenttia, kun Jakomäessä jäätiin 61 pro-

senttiin.

Työttömyys koettelee edelleen pahiten

juuri niitä alueita, joilla väestön koulutustaso

on matalin. Väestön ikääntyminen heijastuu

myös työttömyyteen, sillä pitkäaikaistyöttö-

myys on yleisempää vanhemmilla kuin nuoril-

la. Siten Itäisen kantakaupungin alueet eroa-

vat oheisen kartan mukaan ”pätkätyöläisten”

alueena väestön nuorekkuuden vuoksi, kun

taas itäisissä esikaupungeissa vanhenevan

matalasti koulutetun väestön suuri osuus nä-

kyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyytenä.

14

Kuva 7. Väestön koulutustaso: Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä Helsingissä

peruspiireittäin 31.12.2006

Figur 7. Befolkningens utbildningsnivå: ingen skolning efter grundskolenivån, andel av de 15 å fyllda i Hel-

singfors distriktsvis 31.12.2006

Figure 7. Education level of population of 15 year old or older having no post-compulsory education, in Hel-

sinki by district on 31 Dec. 2006


































Vain perusasteHelsinki = 31,5 %

36,5 - 53,931,5 - 36,426,5 - 31,418,8 - 26,4

15

Kuva 8. Työttömyysaste työttömyyden keston mukaan suhteessa Helsingin keskiarvoon peruspiireittäin

31.12.2006

Figur 8. Arbetslöshetsgraden i Helsingfors distrikt enligt hur länge arbetslösheten räckt jämfört med

medeltalet för hela staden 31.12.2006

Figure 8. Rate of unemployment by duration of unemployment in Helsinki’s districts compared with

the average for the whole city on 31.Dec. 2006

Helsingin työttömyysaste 7,8joista pitkäaikaistyöttömiä 27,7 %


































Luokittelu Helsinginkeskiarvon mukaan

Korkea tyött. pitkäaik. osuus pieniKorkea tyött. pitkäaik. osuus suuriMatala tyött. pitkaik. osuus pieniMatala tyött. pitkaik. osuus suuri

0 20 40 60 80 100

506 Jakomäki

401 Maunula304 Pasila

702 Myllypuro

703 Mellunkylä

303 Vallila305 Vanhakaupunki

501 Latokartano

302 Alppiharju

701 Vartiokylä

704 Vuosaari502 Pukinmäki

205 Kaarela

HELSINKI

301 Kallio602 Herttoniemi

601 Kulosaari

203 Haaga

201 Reijola102 Ullanlinna

504 Suutarila

503 Malmi

103 Kampinmalmi202 Munkkiniemi

404 Oulunkylä

603 Laajasalo

101 Vironniemi

104 Taka-Töölö204 Pitäjänmäki

505 Puistola

405 Itä-Pakila

105 Lauttasaari402 Länsi-Pakila

403 Tuomarinkylä

Työlliset

Työttömät

%

Kuva 9. Työvoiman osuus 20-64-vuotiaista Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2005

Figur 9. Den 20-64-årig arbertskraft i Helsingfors distriktsvis 31.12.2005

Figure 9. Labourforce age 20-64 years in Helsinki by district on 31.Dec.2005

Kunnallisten palvelujen käyttö

Kunnan tarjoaminen palvelujen käyttö on riip-

puvainen toisaalta alueen asukasrakenteesta,

mutta toisaalta myös kunnan tarjoamien pal-

velujen määrästä ja laadusta. Esimerkkinä pal-

velujen käytöstä kuvataan kunnallisen lasten

päivähoidon ja terveyspalvelujen käyttöä alu-

eittain. Helsingissä hoidetaan 58,6 prosenttia

päivähoitoikäisistä, 1-6-vuotiaista lapsista ko-

kopäiväisesti joko kunnallisissa päiväkodeissa,

perhepäivähoidossa tai ostopalvelupäiväko-

deissa. Kunnallisen päivähoidon käyttö, sekä

kokopäiväinen että osapäiväinen, on jonkin

verran yleisempää Pohjois-Helsingin pientalo-

alueilla ja Keskisessa suurpiirissä kuin läntisillä

ja itäisillä alueilla. Ne alueet, joilla asuu paljon

monilapsisia perheitä, eivät välttämättä käytä

suhteessa yhtä paljon kunnallista päivähoitoa

kuin muut alueet, koska näissä monilapsisissa

perheissä on usein edullisempaa hoitaa lapsia

kotona.

Kunnallisten terveyspalvelujen käyttöön

vaikuttaa erityisesti väestön ikärakenne. Kan-

takaupungissa on käytetty muita kuin kunnal-

lisia terveyspalveluja enemmän kuin esikau-

pungeissa. Tähän vaikuttanee yksityisten pal-

velujen tarjonnan painottuminen kantakau-

punkiin. Alueilla, joilla väestön keski-ikä on

korkea tai alueella on paljon lapsia tai tulotaso

on matala, käytetään kunnallisia terveyspal-

veluja muita enemmän.

16

Kuva 10. Kunnallisessa kokopäivähoidossa olevien lasten osuus 1-6 -vuotiaista Helsingissä peruspiireittäin

vuonna 2007

Figur 10. Andelen 1-6-åringar som fick kommunal dagvård, i Helsingfors distriktvis år 2007

Figure 10. Proportion of 1-6 year olds that received municipal day care, in Helsinki by district in 2007


































PäivähoidossaHelsinki = 58,6

62,0 - 66,958,6 - 61,956,5 - 58,553,4 - 56,4

Liikenteen sujuvuus

Helsingissä on seurattu henkilöautoliikenteen

sujuvuutta 14 reitillä joka toinen vuosi vuo-

desta 1991. Reiteistä kahdeksan on säteittäis-

tä keskustaan suuntautuvaa reittiä ja kuusi

poikittaisreittiä. Aamuruuhkassa matka-aika-

vyöhykkeet ulottuvat kauimmas keskustasta

Itäväylän ja Lahdenväylän suuntiin eli näihin

suuntiin ajettu matkan pituus oli pisin

vertailluissa aikavyöhykkeissä vuonna 2007.

Aamuliikenteessä sujuvuus ei parantunut

yhdelläkään reitillä vuodesta 2005 vuoteen

2007. Itäväylän suunnalla matka keskustaan

hidastui eniten. Sujuvimmin kaupungin rajal-

ta keskustaan ajetaan Lahdenväylän suunnal-

ta, vaikka reitti onkin vähän hidastunut.

Iltapäiväliikenteessä matka keskustasta

on nopeutunut yhdellä reitillä, Lahdenväyläl-

lä, neljällä se on hidastunut ja kolmella mat-

ka-aika on sama kuin vuonna 2005.

Aamuliikenteessä kantakaupungin poikit-

taisreiteillä matka-ajat ovat pysyneet ennal-

laan tai hidastuneet 1- 3 minuuttia. Iltapäivä-

liikenteessä kantakaupungin poikittaisreitti

Lahdenväylältä Turunväylälle on nopeutunut

kaksi minuuttia ja toiseen suuntaa kolme

minuuttia vuodesta 2005.

Aamuliikenteessä Kehä I on nopeutunut

länteen ja hidastunut itään. Iltapäiväliiken-

teessä Kehä I on nopeutunut itään ja hidastu-

nut länteen vuodesta 2005.

17

Kuva 11. Kunnallisen terveydenhoidon käyttö: Avohoitokäynnit asukasta kohden peruspiireittäin

vuonna 2007

Figur 11. Nyttjandet av kommunal hälsovård: besök vid öppenvården per invånare, distriktsvis 2007

Figure 11. Use of municipal health care: visits at open care per inhabitant, by district in 2007

' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006' Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 051/2006

































Käyntejä / asukasHelsinki = 7,9

9,0 - 14,77,9 - 8,97,0 - 7,85,6 - 6,9

18

10 min.

24

18/27

13

11/17

32

27/39

21

19/25

19

15/27

23

21/26

23

18/30

21

18/2430

41

22

4336

24

23

31

Länsiväylä

Turunväylä

Hämeenlinnanväylä

Tuusulanväylä

Vihdintie

Veturitie

Lahdenväylä

Itäväylä

Matka-aika (min)

23 Keskiarvo

21/26 Nopein/Hitain

36 Keskimatkanopeus (km/h)

Muutos 2005 - 2007

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

10 min.

24

18/27

24

18/27

13

11/17

13

11/17

32

27/39

32

27/39

21

19/25

21

19/25

19

15/27

19

15/27

23

21/26

23

21/26

23

18/30

23

18/30

21

18/24

21

18/243030

4141

2222

43433636

2424

2323

3131

Länsiväylä

Turunväylä

Hämeenlinnanväylä

Tuusulanväylä

Vihdintie

Veturitie

Lahdenväylä

Itäväylä

Matka-aika (min)

23 Keskiarvo

21/26 Nopein/Hitain


Muutos 2005 - 2007

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

Matka-aika (min)

23 Keskiarvo

21/26 Nopein/Hitain


Muutos 2005 - 2007

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

Kuva 12. Aamuliikenne klo 6-9 keskustaan vuonna 2007

Figur 12. Morgontrafik till centrum kl. 6-9 år 2007

Figure 12. Morning traffic to Helsinki´s city centre from 6 to 9 in 2007

10 min.

23

20/26

44

22

18/26

27

23/32

2733

19

17/23

26

20

18/24

21

18/25

12

9/15

19

15/29

42

32

38

21

Länsiväylä

Turunväylä

HämeenlinnanväyläTuusulanväylä

Vihdintie

Veturitie

Lahdenväylä

Itäväylä

Matka-aika (min)

27 Keskiarvo

23/32 Nopein/Hitain


Muutos 2005 - 2007

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

10 min.

23

20/26

23

20/26

4444

22

18/26

22

18/26

27

23/32

27

23/32

27273333

19

17/23

19

17/23

2626

20

18/24

20

18/24

21

18/25

21

18/25

12

9/15

12

9/15

19

15/29

19

15/29

4242

3232

3838

2121

Länsiväylä

Turunväylä

HämeenlinnanväyläTuusulanväylä

Vihdintie

Veturitie

Lahdenväylä

Itäväylä

Matka-aika (min)

27 Keskiarvo

23/32 Nopein/Hitain


Muutos 2005 - 2007

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

Matka-aika (min)

27 Keskiarvo

23/32 Nopein/Hitain


Muutos 2005 - 2007

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

Nopeampi

Ennallaan

Hitaampi

Kuva 13. Iltapäiväliikenne keskustasta klo 15-18 vuonna 2007

Figur 13.Eftermiddagstrafiken från centrum kl. 15-18 år 2007

Figure 13. Afternoon traffic from Helsinki's city centre from 3 to 6 in 2007

Helsingfors år 2008

Efter svackan i början av 2000-talet har be-

folkningen vuxit snabbare igen. Svackan be-

rodde dels på minskat flyttöverskott från övri-

ga Finland till Helsingforsregionen, dels på

ökat flyttunderskott från Helsingfors till

grannkommunerna och kranskommunerna.

Sedan 2005 har folkökningen fått fart igen. I

synnerhet från utlandet kommer det klart

mera folk till Helsingfors, men även den in-

hemska migrationen medför nu större tillväxt

för Helsingfors och dess stadsregion.

Att Helsingforsregionen dragit till sig folk

igen har berott på ökad sysselsättning.

Uppsvinget efter den ekonomiska depressio-

nen i början av 1990-talet förorsakade folkök-

ning i de stora högskolestäderna i Finland, i

synnerhet Helsingforsregionen, där antalet

arbetstillfällen ökade drastiskt. Helsingfors är

Finlands största koncentration av företags-

verksamhet, och huvudstaden har dominerat

produktionen inom den bransch som vuxit

snabbast, dvs. information. Inom branschen

har i synnerhet service och innehållsprodukti-

on varit kraftigt koncentrerade till Helsingfors

och dess närmaste grannar.

Att informationssektorns tillväxt avstanna-

de återspeglades snabbt på mängden arbets-

tillfällen, jobb, som åren 2002-2003 minskade

i Helsingforsregionen. År 2004 började en ny

ökning, och år 2005 var jobbantalet uppe i

samma noteringar som i början av 2000-talet.

Sedan dess har tillväxten varit snabb i regio-

nen.

Kännetecknande för befolkningsutvecklin-

gen i Helsingforsregionen är att Helsingfors

förlorar invånare till grannkommunerna. I

synnerhet i början av 1970-talet förlorade

Helsingfors en kännbar del av sin befolkning

till de övriga kommunerna i den snabbt vä-

xande Helsingforsregionen, och hela 1980-ta-

let var en tid av mycket långsam tillväxt för

Helsingfors. På 1990-talet växte Helsingfors

snabbt, både under den ekonomiska depres-

sionen och den högkonjunktur den åtföljdes

av. Den största gruppen inflyttare till Helsing-

fors är unga vuxna, dvs. 18-29-åringar. Då

dessa efterhand byter upp sig till större bostä-

der har trenden varit att flytta ut till rymligare

och billigare boende i periferin även utanför

Helsingfors. Största flyttunderskottet har Hel-

singfors i åldersgruppen 30-39.

Helsingfors och dess regions befolkning

Helsingfors har vuxit ur sina gränser för länge

sedan, och bildar idag tillsammans med de

kringliggande kommunerna ett arbets- och

bostadsmarknadsområde med 1,3 miljoner

invånare kallat Helsingforsregionen. Den bes-

tår av Helsingfors, den övriga Huvudstadsre-

gionen (Esbo, Grankulla och Vanda) och tio

kranskommuner.

Efter att Helsingfors blev huvudstad år

1812 fördubblades dess folkmängd med

20-30 års mellanrum, ända fram till 1960-ta-

let, varefter folkökningen bredde ut sig till

grannkommunerna i och med att folk började

söka rymligare bostäder utanför den allt trän-

gre huvudstaden. På den s.k. flykten från

landsbygden på 1960-talet följde ett lugnare

skede, men redan i början av 1980-talet bör-

jade regionens flyttöverskott växa starkt igen.

En tid av ännu snabbare folkökning inträdde i

början av 1990-talet, då även inflyttningen

från andra länder började växa snabbt. Under

de senaste 10 åren har Helsingforsregionens

folkmängd vuxit med sammanlagt 130 000

personer, dvs. i medeltal 1,1 procent per år.

Helsingfors befolkning kännetecknas av en

stor andel unga vuxna jämfört med övriga Fin-

land. Andelen barn är klart mindre än i övriga

Helsingforsregionen och andelen 65 år fyllda

19

klart större, dock inte en lika stor andel som i

landet i medeltal.

Antalet barn i dagvårdsålder växte snabbt

under 1990-talet, och nådde kulmen år 1997.

Åren 1998-2006 minskade deras antal med 6

000, dvs. 14 procent. År 2007 började antalet

växa så smått igen.

År 2002 började antalet barn i åldern 7-12

år minska, och åren 2002-2007 minskade det

med 4 000, dvs. 12 procent. År 2007 började

även 13-15-åringarna minska. 16-18-åringar-

na hade däremot börjat ökat år 2002, och är

nu 1 700 fler än i början av år 2002.

De stora åldersklasserna födda 1945-50

påverkar åldersstrukturen i Helsingfors starkt.

Till en början växer åldringsandelen i Helsing-

fors långsamt, men en snabb tillväxt börjar ef-

ter 2010, då dessa åldersklasser går i pension.

Före det blir det en snabb föråldring bland den

arbetsföra befolkningen, och redan hittills un-

der 2000-talet har antalet 60-64-åringar vuxit

med nästan 50 procent.

Förändringar i Helsingfors områden påsistone

Åren 2005-2007 växte Helsingfors folkmängd

med 9 500 personer. Störst var tillväxten i

distrikten Nordsjö (3 000 personer), Ladugård

(2 700) och Gammelstaden (1 650). Mest

minskade folkmängden i distrikten Hertonäs

(-300) och Skomakarböle (-260).

2005-2007 färdigställdes 7 900 bostäder i

Helsingfors, främst i de nya bostadsområdena

i Nordsjö, Ladugård och Gammelstaden (i hu-

vudsak Arabiastranden). Det blev en genoms-

nittlig årsproduktion om 2 600 bostäder, att

jämföra med 3 800 årligen åren 2000-2004.

Av de nya bostäderna låg 80 procent i fler-

våningshus.

I Helsingfors minskade jobben (dvs. ar-

betstillfällena) åren 2002-2003, för att börja

öka år 2004, och ökade med 5 000 år 2005.

Enligt Arbetskraftsenkäten var denna ökning

ännu snabbare åren 2006-2007. Åren

2004-05 ökade jobben mest i distrikten

Kampmalmen, Grejus, Gammelstaden och

Estnäs.

Åren 2005-2007 byggdes det en dryg halv

miljon våningskvadratmeter lokaler för nä-

ringsverksamhet, varav mest i distrikten

Kampmalmen, Gammelstaden, Sockenbacka

och Ladugård. Den genomsnittliga årsproduk-

tionen var 190 000 våningskvadratmeter, mot

275 000 åren 2000-2004.

Befolkningsstrukturen områdesvis

Helsingfors har en klart annan befolknings-

struktur än Finland som helhet. I synnerhet

finns här en betydligt större andel unga vux-

na, och en mindre andel barn i skolåldern. I

Helsingfors utgör 22-23-åringarna de största

årskullarna, i Finland som helhet 51-61-årin-

garna. Åldringsandelen är något mindre i Hel-

singfors än i landet som helhet.

Men det förekommer mycket stora skillna-

der i befolkningsstruktur mellan olika delar av

Helsingfors. Vidstående figurer jämför befolk-

ningsstrukturen i fyra distrikt av helt olika

typ: det småbostadsdominerade Åshöjden i

norra innerstaden, där unga som flyttar till

Helsingfors ofta får sin första bostad; Månsas,

där två tredjedelar av bostäderna ligger i

höghus byggda på 1950-60 talet och där an-

delen 65 år fyllda är störst bland distrikten i

Helsingfors; småhusdominerade Domarby,

där andelen barnfamiljer är störst i Helsing-

fors; och Nordsjö, där det sedan början av

1990-talet byggts flest höghusbostäder i Hel-

singfors. De som i figuren hör till kategorin

”föräldrar” är föräldrar bland barnfamiljerna.

Som barn definieras de som bor med sina fö-

räldrar, oavsett ålder.

Vid årsskiftet 2007-08 hörde 65 procent av

befolkningen i Helsingfors till familj, och fa-

miljernas medelstorlek var 2,66 personer.

Familjeandelen är störst i småhusområdena i

norra och nordöstra Helsingfors. I Domarby

finns det barn under 18 i 40 procent av bos-

tadshushållen. Bland barnfamiljerna är ande-

len ensamförsörjare störst, kring 42 procent, i

distrikten Jakobacka och Böle. Ensamboende

är vanligast i östra innerstaden: i Åshöjden är

tre fjärdedelar av hushållen ensamhushåll.

Boendeutrymmet per person är 34 kvad-

ratmeter i Helsingfors, mot 36,3 i landet som

20

helhet. I bostadshushåll med tre personer el-

ler flera är skillnaden ännu större. Rymligast

bor man i södra innerstaden, i gamla små-

husområden och de gamla förstadsområden

där bostädernas medelstorlek är stor. Trängst

bor man i östra innerstaden, där små bostäder

dominerar.

Bostadsbeståndet

Helsingfors bostadsbestånd domineras av

små bostäder i höghus. Endast 13 procent av

bostäderna ligger i radhus eller villor. Nästan

en fjärdedel av bostäderna är ettor, och hela

60 procent ettor eller tvåor. Medelstorleken

för samtliga bostäder är 62,4 kvadratmeter.

Störst är medelstorleken, 97,8 kvm, i Östra

Baggböle, och minst, 37,8 kvm, i Åshöjden.

Fördelningen hyresbostäder-ägarbostäder

är jämn i Helsingfors, 45 procent av vardera.

Till finansieringsformen varierar hyresbostä-

derna märkbart beroende på område: i in-

nerstaden är de mest privata, och i yttersta-

den ligger nästan 80 procent av alla offentligt

finansierade hyresbostäder. Största andelen

offentligt finansierade (alllmännyttiga) hyres-

bostäder, över 40 procent, finns i distrikten

Jakobacka, Böle, Månsas och Hertonäs.

Socioekonomisk struktur

Den sociala strukturen i ett område är starkt

förknippad med dess bostadsbestånds struk-

tur. I områden med mycket villor, radhus och

ägarbostäder är utbildnings- och inkomstni-

vån högre än genomsnittet, medan folk med

lägre utbildning och inkomster övervägande

bor i stadens hyreshus.

I radhus- och villaområdena i norra Hel-

singfors är de sysselsattas andel av de arbets-

föra störst, som exempel Domarby distrikt,

där 83 procent av 20-64-åringarna förvärv-

sarbetade – att jämföra med 61 procent i

Jakobacka.

Arbetslöshet drabbar fortfarande mest de

områden där befolkningens utbildningsnivå är

lägst. Även befolkningens åldrande avspeglar

sig på arbetslösheten: långtidsarbetslöshet är

vanligare bland äldre än unga. Sålunda frams-

tår östra innerstaden, med en ungdomlig ål-

dersstruktur, som en zon av ”snuttjobbare”

(med kortare anställningar på viss tid), me-

dan östra ytterstaden med ett större inslag ål-

drande och lågt utbildade invånare också har

största inslaget långtidsarbetslösa.

Anlitande av kommunal service

Anlitandet av den service kommunen erbjuder

beror på ett områdes invånarstruktur, men

också på hur mycket och hur bra service kom-

munen tillhandahåller. Som exempel får 58,6

procent av 1-6-åringarna heldagsvård vid

kommunalt daghem eller alternativt inom fa-

miljedagvård eller privat daghem som staden

köper tjänster av. Anlitandet av kommunal

dagvård, både heldags- och halvdags, är nå-

got allmännare i småhusområdena i norra

Helsingfors och i Mellersta stordistriktet än i

de västliga och östliga delarna av staden. De

områden som har största andelarna flerbarns-

familjer nyttjar inte nödvändigtvis mera kom-

munalt föranstaltad dagvård än övriga områ-

den, i och med att det ofta är intressantare för

flerbarnsfamiljer att sköta barnen hemma.

På nyttjandet av kommunal hälsoservice

inverkar i synnerhet befolkningens ålders-

struktur, dvs. på lokal efterfrågan. Men utbu-

det tycks spela in också: i innerstaden, där de

privata läkarstationerna övervägande ligger (i

centrum), har man i högre grad än i yttersta-

den nyttjat övrig hälsoservice än den kom-

munala. I områden där befolkningens mede-

lålder är hög, där det finns mycket barn eller

där inkomstnivån är låg nyttjas den kom-

munala hälsotjänsten mera än annanstans.

Trafikens smidighet

Sedan år 1991 har personbilstrafikens smi-

dighet följts vartannat år på 14 rutter i Helsing-

fors. Åtta av rutterna går in till centrum, sex är

tvärgående. I morgonrusningen var mätst-

räckorna längst på Österleden och Lahtisleden.

I morgontrafiken blev bilåkandet inte smi-

digare på en enda rutt från år 2005 till år 2007.

Långsammare blev resandet in till centrum all-

ra mest på Österleden. Smidigast kom man in

21

från stadsgränsen till centrum längs Lahtisle-

den, trots att rutten blivit något långsamma-

re.

I eftermiddagstrafiken har åkandet ut från

centrum blivit snabbare på en rutt, dvs. Lah-

tisleden, men långsammare på fyra rutter,

och hållits på samma nivå som år 2005 på tre

rutter.

På de tvärgående innerstadslederna har

resetiderna under morgontrafiken inte förän-

drats eller blivit 1-3 minuter längre. Under ef-

termiddagstrafiken har den tvärgående in-

nerstadsleden från Lahtisleden till Åboleden

blivit två minuter snabbare och i motsatt rikt-

ning tre minuter snabbare sedan 2005.

I morgontrafiken har Ring I blivit snabbare

västerut och långsammare österut sedan

2005. I eftermiddagstrafiken är det tvärtom.

22

Helsinki in 2008

After a decline in the early 2000s, Helsinki’s

population has started to grow faster again.

That decline was due partly to a decreasing

migration surplus from the rest of Finland to

the Helsinki Region, partly to an increased

migration deficit from Helsinki to its neigh-

bouring municipalities. Since 2005, the popu-

lation has started growing again. Foreign im-

migration, in particular, has increased stron-

gly, but domestic migration, too, is now cau-

sing stronger population growth for Helsinki

and its urban region.

Helsinki’s renewed appeal has been due to

increased employment. The upswing after the

economic depression of the early 1990s cau-

sed a population increase in bigger university

cities, especially Helsinki, where the number

of jobs grew drastically. Helsinki is Finland’s

largest concentration of business enterprise,

and it has dominated production in the fas-

test-growing sector, namely information.

Among its industries, service and contents

productions, in particular, have been strongly

concentrated in Helsinki and its closest neigh-

bours.

The decline in the information sector soon

reflected itself on the number of jobs: in

2002-2003, information jobs decreased in

the Helsinki Region. In 2004 saw a new job

increase, and in 2005, the number of jobs

was up at the same level as in the early

2000s. Since then, growth has been fast in

the region.

A characteristic of population development

in the Helsinki Region is that Helsinki loses re-

sidents to neighbouring municipalities. In the

early 1970s especially, Helsinki lost notable

proportion of its population to other municipa-

lities in the fast-growing Helsinki Region, and

throughout the 1980s, Helsinki grew only very

slowly. In the 1990s, Helsinki grew rapidly,

both during the economic depression in

1991-1994 and the economic high that follo-

wed it. The largest group of migrants to Hel-

sinki are young adults aged 18-29. These

have gradually moved to bigger homes in the

periphery, often outside Helsinki. Helsinki’s

greatest migration deficit comes from the age

group 30-39 year olds.

The population of Helsinki and its cityregion

Helsinki has long since grown beyond its bor-

ders, and today it is the heart of a 1.3 million

inhabitant labour and housing market area

called the Helsinki Region. This region con-

sists of the inner region called the Helsinki

Metropolitan Area (incl. the cities of Helsinki,

Espoo, Kauniainen and Vantaa) and the outer

“garland” communities (incl. ten municipali-

ties).

After Helsinki became capital in 1812, its

population figure doubled at 20-30 year inter-

vals up until the 1960s, after which growth

started oozing over to neighbouring municipa-

lities as people started looking for more spa-

cious housing outside the increasingly crow-

ded capital. The so-called escape from the

countryside in the 1950-60s was followed by a

calmer phase, but already in the early 1980s,

the region’s migration surplus started growing

strongly again. A time of even faster populati-

on increase then followed in the early 1990s,

when migration from other countries also

grew fast. Over the last 10 years, the popula-

tion of the Helsinki Region has grown by a to-

tal of 130,000 people, i.e. by 1.1 per cent per

annum.

Helsinki’s population is characterised by a

large proportion of young adults, as compared

with the rest of Finland. However, Helsinki has

23

a clearly smaller proportion of children and a

greater proportion of elderly than the rest of

the Helsinki Region, yet not quite as great as

in the country on average.

The number of children of day care age

grew fast in the 1990s, to peak in 1997. In

1998-2006, their number decreased by 6 000,

i.e. 14 per cent. In 2007, the number started

growing slowly again.

In 2002, the number of children aged 7-12

started decreasing, and in 2002-07 they dec-

reased by 4 000, i.e. 12 per cent. In 2007,

13-15 year olds started decreasing as well.

16-18 year olds, on the other hand, had star-

ted increasing in 2002, and today amount to

1,700 more than in early 2002.

The large age groups born in 1945-50

strongly influence Helsinki’s population’s age

structure today. In near future, there is going

to be moderate increase, but a rapid increase

is expected after 2010, when these people

start retiring. That phase is now preceded by a

rapid ageing of the working population, and

the 2000s have already seen an almost 50 per

cent increase in 60-64 year olds in Helsinki.

Recent changes in Helsinki’s districts

In 2005-2007, Helsinki’s population grew by

9,500 people. Growth was biggest in absolute

terms in the districts of Vuosaari (3,000 peop-

le), Latokartano (2,700) and Vanhakaupunki

(1,650). The population fell most in Hert-

toniemi (-300) and Suutarila (-260).In the

years 2005-2007, some 7,900 dwellings were

completed in Helsinki, primarily in the new

housing areas of Vuosaari, Latokartano and

Vanhakaupunki (mostly Arabianranta). This

means an annual average of 2,600 dwellings,

as compared with 3,800 annually in

2000-2004. Of these new dwellings, 80 per

cent were in blocks of flats.

In 2002 and 2003, jobs decreased in Hel-

sinki, to start increasing again in 2004 and

increasing by 5,000 in 2005. According to the

Labour Survey, this increase was even faster

in 2006 and 2007. Job growth in 2004-2005

was fastest (in absolute terms) in the districts

of Kampinmalmi, Reijola, Vanhakaupunki and

Vironniemi.

In 2005-2007, over half a million square

metres of business premises were built in Hel-

sinki, the majority of which in the districts of

Kampinmalmi, Vanhakaupunki, Pitäjänmäki

and Latokartano. The average annual produc-

tion was 190,000 sq.m., comparing with

275,000 in 2000-2004.

Population structure in districts

The population structure of Helsinki differs

clearly from that of Finland as a whole. Above

all, Helsinki has a clearly greater proportion of

young adults and smaller proportion of chil-

dren of school age. Whereas in Helsinki, 22-23

year olds make up the largest age group, in

Finland as a whole the 51-61 year olds do. The

proportion of elderly people is somewhat

smaller in Helsinki than in Finland as a whole.

However, there are very great differences

of age structure between various parts of Hel-

sinki. Our figures compare the population

structure of four very different types of dist-

ricts: Alppiharju in the northern parts of the

inner city, where dwellings are mostly small

and thus attract young adults moving to Hel-

sinki; Maunula, where two-thirds of dwellings

lie in blocks of flats built in the 1950s and 60s

and where the proportion of 65 year olds or ol-

der is greatest in Helsinki; Tuomarinkylä,

where terraced and detached housing predo-

minates and the proportion of families with

children is greatest in town; and Vuosaari,

where since the early 1990s the largest num-

ber of blocks of flats has been built. Those in

the Figure that belong to the category “pa-

rents” are parents of families with children.

People living with their parents are classified

as children here, regardless of their age.

On 1 January 2008, two-thirds (65%) of

Helsinki’s population belonged to a family,

and the average size of families was 2.66

people. The proportion of families is greatest

in the northern and north-eastern parts of

Helsinki. In Tuomarinkylä district, there are

children under 18 in 40 per cent of the house-

holds. Among families with children, the pro-

24

portion of single parents is greatest, around

42 per cent, in the districts of Jakomäki and

Pasila. Single housing is most common in the

eastern parts of inner Helsinki: in Alppiharju,

three-quarters of households are single.

Housing space per person is 34 square

metres in Helsinki, versus 36.3 in Finland as a

whole. In households with three members or

more, the difference is even bigger. In Helsin-

ki, people have most housing space in the

southern parts of the inner city, in

helsinki alueittain - helsingin kaupunki...helsingin kaupungin tietokeskus pl 5500,00099 helsingin...

Documents

Osakkuusyhteisöraportti - Helsingin kaupunki

HELSINGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SUOMENKIELINEN ... · HELSINGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SUOMENKIELINEN

17 PAS - Helsingin kaupunki

A AK - Helsingin kaupunki...2018/05/29 · A AK - Helsingin kaupunki

TTV - Helsingin kaupunki...TTV - Helsingin kaupunki

BETONI - Helsingin kaupunki

15 - Helsingin kaupunki ·

Helsingin kaupunki

TUTKIMUSKATSAUKSIA - Helsingin kaupunki

KAUPPAKIRJA - Helsingin kaupunki€¦ ·

106. - Helsingin kaupunki · l Key words for English users.....301 Karttaliite l Kartbilaga l Map Supplement Helsingin kaupungin piirijako l Helsingfors stads distriktsindelning l

VANAMOTIE 13 - Helsingin kaupunki ·

HELSINGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SUOMENKIELINEN … · 2016-09-21 · HELSINGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO Johtokunta

Kaavoituskatsaus 2010 - Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 13.12 · Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 13.12

INNEHÅLL - Helsingin kaupunki ·

Budget 2018 8 20 - Helsingin kaupunki · Budget 2018 8 20 - Helsingin kaupunki

Verksamhetsberättelse 2014 - Helsingin kaupunki · Helsingfors arbis verksamhetsberättelse 2014 Helsingfors stads svenska arbetarinstitut har un-der årens lopp oberoende av ekonomiska

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 Kaupunginvaltuusto · Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 Kaupunginvaltuusto

5 Helsingin kaupunki 1 Kaupunginkanslia Esitys 10.8.2016 1 ... · Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia Esitys 10.8.2016 PL 1 (Aleksanterinkatu 28) 00099 Helsingin kaupunki 09 310 36187

Helsingin pysäköintipolitiikka - Helsingin kaupunki · PDF fileHelsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2016 Kaupunginvaltuusto · Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2016 Kaupunginvaltuusto

Kaupunginosavisio - Helsingin kaupunki

HELSINGIN KAUPUNKI PESUKOHDELUETTELO

HELSINGFORS STADS GYMNASIER - Helsingin kaupunki

VUOSILUOKKAKOKONAISUUDET - Helsingin kaupunki€¦ ·

HYGIENIASUUNNITELMA - Helsingin kaupunki · HYGIENIASUUNNITELMA - Helsingin kaupunki

Sijaintikartta - Helsingin kaupunki · 09/12/2014 · Sijaintikartta - Helsingin kaupunki

Scanned Document - Helsingin kaupunki ·

KAUPPAKIRJA - Helsingin kaupunki...KAUPPAKIRJA - Helsingin kaupunki

HALLINNANJAKOSOPIMUS - Helsingin kaupunki ·

Läroämnets uppdrag - Helsingin kaupunki · Läroämnets uppdrag - Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Kaupunginvaltuusto · Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Kaupunginvaltuusto

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI - Helsingin kaupunki ·

Helsingin kaupunki ja EuropeanaLocal