© Päivi Väänänen 2010

Heinäsirkat

Heinäsirkat ovat päiväaktiiveja hyönteisiä, joilla on pitkät ja voimakkaat takajalat. Niiden avulla heinäsirkat tekevät pitkiä hyppyjä ja ne toimivat myös soittopelinä: heinäsirkkojen tyypillinen siritys syntyy koiraiden hangatessa takajalkoja siivenreunoihin. Sirityksen tarkoituksena on houkutella paikalle naaraita ja siksi jokaisella lajilla onkin oma sirityksensä. Heinäsirkkojen, kuten myös hepokattien soitanto alkaa usein kesäkuun lopussa, joilloin toukat aikuistuvat ja ryhtyvät etsimään lisääntymiskumppania. Osa heinäsirkkalajeista voidaan tunnistaa sirityksen perusteella ja usein se on helpompaakin kuin ulkonäön perusteella.

Heinäsirkat ovat kasvissyöjiä ja ne viihtyvätkin paikoissa, joissa niille soveltuvia ravintokasveja on saatavilla. Esimerkiksi nevaheinäsirkka elää soilla, koska siellä on tarjolla sille mieluisia saraheiniä. Suomessa esiintyy 16 eri heinäsirkkalajia, joista niittyheinäsirkka on yksi yleisimmistä.

Kadonneiden heinäsirkkojen arvoitus

Moni aikuinen ihmettelee, minne lapsuudesta tutut heinäsirkat ja hepokatit ovat kadonneet tienpientareilta sirittämästä. Vastaus on: Eivät minnekään! Heinäsirkkojen ja erityisesti hepokattien siritys on niin korkeataajuista, ettei ihminen kuule kuin matalimman murto-osan niiden soitosta. Ikääntyessä myös kuulo usein heikkenee, kunnes eräänä kesänä heinäsirkat ovatkin kadonneet. Siksi heinäsirkkojen ja hepokattien konserteista kannattaa nauttia lapsuudessa ja nuoruudessa.

... Ja heinikon soittoniekat

Heinäsirkan erottaa hepokatista myös jalkojen perusteella. Heinäsirkka pitää takajalkojaan «supussa», mutta hepokatti erillään niin, että jalan ylä- ja alaosa muodostavat kolmiomaisen kuvion. Vertaa ylläolevaa kuvaa heinäsirkasta ja viereisen taulun kuvaa hepokatista!