havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen ... · valvonta aloitettiin syksyn 2013 aikana, ja...

15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen

työsuojeluvalvonnasta

Yhteistyötapaaminen

15.3.2016

Yhteistyötapaamisen asialista

1. Tilaisuuden avaus,

Tiimipäällikkö, ylitarkastaja Sari Roivainen

2. Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta

Ylitarkastaja Jenny Rintala

3. Yhteistä keskustelua alan haasteista ja hyvistä käytännöistä

4. Toimialan työpaikkojen tiedottaminen valvontahavainnoista

5. Tilaisuuden päättäminen



Valvonnan toteutuminen

Valvonta aloitettiin syksyn 2013 aikana, ja jatkui vuodelle

2016 asti

Työneuvoston lausunto (TN 1461-14) työaikalain

soveltamisesta asianajo- ja lakiasiaintoimistossa

työskenteleviin työsuojelun vastuualueen pyynnöstä

Tarkastuksia tehtiin yhteensä 58 kpl

Joukossa oli sekä pieniä että suuria toimistoja

Tieto tarkastuksista levisi alalla nopeasti ja työpaikat

olivat hoitaneet asioita kuntoon jo ennen tarkastuksia

Tarkastuksiin suhtauduttiin yleensä positiivisesti

Tarkastukseen varattiin aikaa yleensä 3 tuntia

Työsuojelutarkastuksilla käsiteltiin:

Työsuojelun yhteistoimintaa

Työterveyshuollon järjestämistä ja toteutumista

Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia

Työpaikan toimintakäytäntöjä psykososiaalisen

kuormituksen hallintaan

Työaikalain soveltamista, työaikakirjanpitoa ja ylitöiden

enimmäismääriä


Työsuojeluviranomaisen

Valmeri -työolokysely

Valvontahankkeen aikana toteutettiin 36 Valmeri –työolokyselyä

Kyselyn avulla selvitetään henkilöstön käsityksiä työoloistaan

Työpaikan keskiarvoja verrataan muihin saman toimialan

työpaikkojen tuloksiin

Työpaikan työntekijöitä pyydettiin vastaamaan työolokyselyyn ennen

tarkastusta

Työsuojeluvaltuutettu toimitti työntekijöille Webropol -linkin kyselyyn

Usein eri vastausryhmät (osakkaat, lakimiehet, muu henkilöstö)

Kyselyn tulosten yhteenveto käsiteltiin tarkastuksella

Yksittäisiä vastauksia ei työnantajan tietoon

Tulos tarkastuskertomuksen liitteenä


Valmeri –työolokyselyn tulos


Annetut toimintaohjeet

Tarkastettava asiat Toimintaohjeita kpl

Työsuojelun yhteistoiminta 22

Työterveyshuolto 20

Psykososiaalinen kuormitus 30

Työaikalain soveltaminen 20

Työajan järjestäminen / liukuva työaika 33

Työaikakirjanpito 36

Fyysinen työympäristö 4


Työnantajan velvollisuudet

psykososiaalisen kuormituksen

hallinnassa

Työnantajan on toimittava ennalta ehkäisevästi

Kuormitustekijöiden selvittäminen ja riskin arviointi

Toimenpiteet kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi

Työympäristön, työyhteisön tilan ja työtapojen jatkuva tarkkailu

Epäily kuormittumisesta - esimiehen on puututtava saatuaan tiedon

Selvitettävä kuormittumisen syyt

Käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin

Työnantajan on toimittava yhteistyössä

Työterveyshuolto – lakisääteinen asiantuntijataho

Työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojelun yhteistoiminta


Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 10

Toimivat käytännöt psykososiaalisten

kuormitustekijöiden hallintaan

Toimenpiteiden

toteutusTunnistaminen

ja arviointi

Jatkuva seuranta

15.3.2016

Työnantaja on selvittänyt työstä ja

työoloista johtuvat haitalliset

kuormitustekijät. Tunnistettujen

kuormitustekijöiden terveydellinen

merkitys on arvioitu

Selvittäminen ja arviointi on tehty

riittävän kattavasti, järjestelmällisesti

ja todennettavasti

Tarvittaessa on käytetty

asiantuntijaa esim. työterveyshuoltoa

Työpaikkaselvitys kattaa myös

psykososiaaliset kuormitustekijät

Johtopäätökset työolojen

terveydellisestä merkityksestä

Työpaikkaselvitys on ajan tasalla

Vaarojen arvioinnin perusteella on

ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin

terveydelle haittaa aiheuttavien

kuormitustekijöiden poistamiseksi

tai vähentämiseksi.

Työntekijöillä on riittävät tiedot

kuormitustekijöistä ja turvallisista

työtavoista

Esimiehillä on riittävät valmiudet

haitallisen kuormituksen

tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi

Työyhteisön tilaa ja työtapojen

turvallisuutta seurataan

järjestelmällisesti

Työpaikalla on toimivat käytännöt

haitallisen kuormittumisen

havaitsemiseksi riittävän ajoissa

Esimiesten vastuut määritelty

Työpaikan ja työterveyshuollon

välillä on tiedonvälitys haitallisen

kuormituksen ehkäisemiseksiTyö

turv

alli

su

usL

Työ

terv

Hu

olto

L

Työterveyshuollon toimenpide-

ehdotukset työpaikkaselvityksessä

Kirjallinen toimintasuunnitelma

Tehty yhteistoiminnassa

Terveystarkastukset

Asiakirjat työntekijöiden nähtävillä

Toimintasuunnitelma tarkistetaan

vuosittain

Ilmoitukset työterveyshuollolle

sairauspoissaoloista

Työterveyshuollon lausunto jäljellä

olevasta työkyvystä ja työssä

jatkamismahdollisuuksista

Valvontahavaintoja

Työsuojelun yhteistoiminta

Toimintaohjeita 22 kpl

Yleensä ts –yhteistoiminta hoidettu hyvin

Lähes kaikilla työpaikoilla oli valittu työsuojeluvaltuutettu

Työpaikalla ei työsuojelutoimikuntaa, vaikka työpaikalla

säännöllisesti työskenteli vähintään 20 työntekijää

Usein työsuojeluhenkilöiden tietoja ei ollut muistettu tai

tiedetty ilmoittaa työsuojeluhenkilörekisteriin


Valvontahavaintoja

Työterveyshuolto

Toimintaohjeita n. 20 kpl

Kaikissa oli järjestetty työterveyshuolto

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma oli yleensä päivitetty

Lähes kaikilla työpaikoilla oli työterveyshuollon kanssa sovittu

toimintakäytännöistä työkyvyn ylläpitämiseen (mm. varhaisen tuen

toimintamallit, sairauspoissaolojen ilmoituskäytännöt ja työhön paluun

toimintakäytännöt)

Yleisin puute oli, ettei työpaikkaselvitys ollut ajan tasalla tai siinä ei ollut

riittävän kattavasti tunnistettu ja arvioitu työpaikan psykososiaalisia

kuormitustekijöitä

Työterveyshuolto ei aina toiminut asiantuntijatahona työpaikan tukena

psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa

Työterveyshuollon palveluita ei osattu hyödyntää tai ne koettiin

riittämättömiksi


Työn psykososiaaliset

kuormitustekijät


TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT

KUORMITUSTEKIJÄT

TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN

LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT

TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT

KUORMITUSTEKIJÄT

Esimerkiksi:

- yksitoikkoinen työ

- työn sirpaleisuus

- jatkuva valppaana olo

- työn laadulliset vaatimukset

- liiallinen tietomäärä

- jatkuvat keskeytykset

- kohtuuton vastuu

- vaikeat vuorovaikutustilanteet

asiakastyössä

Esimerkiksi:

- liiallinen tai liian vähäinen työn määrä

- kohtuuton aikapaine työssä

- vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus

- runsas työhön liittyvä matkustaminen

- liikkuva työ

- puutteet työvälineissä tai

työskentelyolosuhteissa

- epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai

vastuut sekä epäselvä työnjako

Esimerkiksi:

- yksintyöskentely

- toimimaton yhteistyö tai

vuorovaikutus

- huono tiedonkulku

- esimiehen tai työtovereiden

puutteellinen tuki

- häirintä ja muu epäasiallinen

kohtelu, tasapuolisen kohtelun

vastainen tai syrjivä kohtelu

Psykososiaaliset kuormitustekijät alan

työsuojeluriski

Keskeisimpinä kuormitustekijöinä nousi esille töiden kasautuminen,

asiakkaiden tarpeista johtuvat tiukat aikataulut, epäsäännölliset

työajat asiakastyön vaatimuksista johtuen, työhön sidonnaisuus,

laadulliset vaatimukset ja suuri vastuu vaativassa työssä

Myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät,

kuten puutteellinen esimiestuki, toimimaton yhteistyö ja

vuorovaikutus havaittiin tarkastuksilla aiheuttavan haitallista

työkuormitusta

Työntekijöiden käsitykset psykososiaalisista kuormitustekijöistä

vaihtelivat usein sen mukaan oliko työntekijä osakas, lakimies tai

tukitehtävissä


ValvontahavaintojaPsykososiaalinen kuormitus

Noin joka toisessa oli epäkohtia psykososiaalisen kuormituksen

toimintakäytännöissä

Työnantaja ei ollut selvittänyt ja arvioinut psykososiaalisia

kuormitustekijöitä riittävän järjestelmällisesti eikä kattavasti

– Työkuormitusta arvioitiin vain yleisellä tasolla

– Eri henkilöstöryhmien ja työtehtävien psykososiaalisia

kuormitustekijöitä ei ole tunnistettu

– Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin

kuormitustekijöihin ei kiinnitetty riittävästi huomiota

– Osassa havaittiin tarvetta selvittää tarkemmin työaikoihin liittyviä

haittatekijöitä kun lakimiesten työ jää kokonaan tai osittain

työaikalain ulkopuolelle


Työnantajan velvollisuus selvittää ja

arvioida kuormitustekijät

15.3.2016Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

16

Käsiteltävä

työsuojelun

yhteis-

toiminnassa


Riskien arviointi työpaikalla –työkirja

2015 http://www.ttk.fi/riskienarviointi

http://www.ttk.fi/riskienarviointi

Mikä ei ole riittävä vaarojen arviointi?

Ei ole riittävää, että on selvitetty vain oireiden

esiintymistä (esim. työuupumuskyselyt, työkyky -kyselyt)

Pelkästään ns. mainemittari / hyvän työpaikan mittari ei

ole riittävä

Suppeat vakuutusyhtiöiden kyselyt (fokus ei työn

kuormitustekijöissä)

Yritysriskien arviointi (tietovuodot, varkaudet,

työsuhderiskit, avainhenkilöriskit)


ValvontahavaintojaPsykososiaalinen kuormitus (2)

Valtaosassa työpaikkoja psykososiaalinen työkuormitus oli melko

hyvin hallinnassa

Tarkastuksilla syntyi käsitys, että alan työpaikoilla on viime vuosina

panostettu työntekijöiden työhyvinvointiin

Alan tyypillisten kuormitustekijöiden aiheuttamaa terveysvaaraa

vähentää myös se, että lakimiehet kokevat työssä olevan runsaasti

työn voimavaratekijöitä (mm. joustavat työajat, työtehtävien

haastavuus ja monipuolisuus, työn kokemista merkitykselliseksi ja

mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssä)

Vain pienessä osassa tarkastuskohteista tuli esille, että työpaikalla

esiintyi sellaista haitallista työkuormitusta, joka edellytti työnantajalta

toimenpiteitä terveysvaaran vähentämiseksi


Psykososiaalinen kuormitus

Esimiesten osaamisessa

puutteita

Yleensä työpaikoilla seurattiin jatkuvasti työntekijöiden kuormittumista

erilaisin keinoin

Muutamalla tarkastuksella syntyi kuitenkin käsitys, ettei työpaikalla

ollut toimivia käytäntöjä havaita työntekijän haitallinen kuormittuminen

riittävän ajoissa

Erityisesti tuli esille, että kaikilla esimiehillä ei ole riittävää osaamista

tunnistaa haitallisen kuormittumisen hälytysmerkkejä

Tarkastajat painottivat työsuojelutarkastuksilla, että työnantajan on

huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet haitallisen

työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä on selkeästi

määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa

tehtäviään


Työaikalain soveltaminen

Työaikalain soveltaminen vaihtelevaa

Osassa työpaikoista oli selvää, että työaikalaki soveltuu

lähtökohtaisesti kaikkiin lakimiehiin osakkaita lukuun ottamatta, kun

toisissa työaikalakia ei sovellettu ollenkaan toimiston lakimiehiin

Erityisesti katsottiin, että työaikalakia ei voi soveltaa asianajajiin

Työnantajat olivat usein kytkeneet ratkaisun työaikalain

soveltamisesta työpaikalla käytössä olevaan tehtävänimikkeeseen

(junior associate, associate, senior associate, counsel, specialist counsel,

senior counsel, senior advisor…..)

Työpaikoilla suhtauduttiin kriittisesti työneuvoston lausuntoon



Noin kolmasosalle työnantajia annettiin toimintaohje työaikalain

soveltamisesta

Työnantajan näkemys työaikalain soveltamisesta ei perustunut

työntekijäkohtaiseen arviointiin, vaan yleisesti lakimiesten tai

asianajajan työn luonteeseen ja itsenäisyyteen

Saman toimiston asianajajien tai samalla nimikkeellä toimivien

lakimiesten työtehtävät samoin kuin heidän asemansa ja

työskentelyolosuhteensa poikkesivat merkittävästi toisistaan

Työpaikkatarkastuksilla saatujen tietojen perusteella oli ilmeistä, ettei

lakimiehillä eikä asianajajilla lähtökohtaisesti ole sellaista

johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa, että he jäävät

kokonaan työaikalain ulkopuolelle (poikkeusluettelon 1 kohta)


Osa lakimiehistä voidaan tapauskohtaisesti katsoa jäävän kokonaan

työaikalain ulkopuolelle edellyttäen, että työntekijäkohtaisessa

arvioinnissa todetaan, että työ on yrityksen johtamista tai johtamiseen

välittömästi rinnastettavaa itsenäistä työtä

Työntekijällä tulee tällöin olla erityistä asiantuntemusta ja johtamiseen

rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa ja hänen tulee myös päättää

itsenäisesti työnsä organisoinnista ja työajoistaan

Esimerkiksi isossa toimistossa työoikeusryhmän vetäjänä toimiva

lakimies, jolla on itsenäistä päätösvaltaa, ja laajat oikeudet ja

tosiasialliset mahdollisuudet työnsä organisointiin

Itsenäinen päätösvalta korostui tietyillä lakimiehillä ja asianajajilla, ja

tyypillisesti he toimivat Counsel tai Senior Counsel –nimikkeillä



(poikkeusluettelon 1 kohta)

Tarkastuksilla todettiin, että työaikalain piirissä olevien lakimiesten työ voi

suoritusolosuhteidensa vuoksi osittain jäädä työaikalain ulkopuolelle

työaikalain 2 §:n poikkeusluettelon 3 kohdan perusteella

Kyseinen poikkeus ei koske kiinteällä työpaikalla (toimistolla) tehtyä työtä, ellei

se ole hyvin vähäistä ja lyhytaikaista

Toimiston ulkopuolella tehty työ, esimerkiksi asiakastapaamiset, voi jäädä

työaikalain ulkopuolelle edellyttäen, että toimiston ulkopuolella suoritettavan

työn ajankohta on työntekijän itsensä päätettävissä ja työnantajalla ei ole

tosiasiallista mahdollisuutta valvoa päivittäisen työajan käyttöä

Oikeudenkäynnit ovat työaikalain piirissä koska työnantajalla on tieto

lakimiehen osallistumisesta istuntoon ja siten mahdollisuus valvoa työajan

järjestelyjä (Työneuvoston lausunto)

Työpaikoilla ei pidetty mielekkäänä erotella toimistolla ja toimiston ulkopuolella

tehtyä työtä



(poikkeusluettelon 3 kohta)

Valvontahavaintoja

Työajan järjestelyt

Työajan järjestelyissä oli epäkohtia melkein kaikissa toimistoissa

Liukuvan työajan reunaehtoja ei ollut sovittu, vaikka lakimiehillä oli

käytännössä liukuvaan työaikaan kuuluvaa oikeutta määrätä

säännöllisen työajan sijoittamisesta ja pituudesta

Niillä työpaikoilla, joilla oli sovittu liukuvasta työajasta, havaittiin

usein puutteita liukuvan työajan reunaehdoissa

Työpaikalla ei ollut sellaista liukuvan työajan edellyttämää

liukumasaldon enimmäiskertymän seurantaa jonka avulla työntekijät

voivat huolehtia siitä, että työaika tasoittuu liukumarajojen puitteissa,

ja työnantaja valvoa, että sovittuja liukumarajoja noudatetaan


Työaikakirjanpito

Työaikakirjanpito kunnossa vain 40 %:ssa toimistoja

Kaikissa toimistossa työaikaa seurattiin, mutta seuranta ei täyttänyt

työaikakirjanpidon vaatimuksia

Lakimiesten tehdyt tunnit kirjattiin laskutusjärjestelmään

– Osa työntekijöistä ei kirjaa ns. hallinnollisia tunteja, jolloin järjestelmästä

ei käy ilmi tosiasiallisesti tehdyt työtunnit

– Kirjauksista ei käynyt ilmi ovatko säännöllisen työajan ylittävät työtunnit

liukumatunteja vaiko ylityötunteja

Työaikalain tarkoittamat ylityötunnit eivät olleet luettavissa järjestelmästä

ilman erillisiä laskutoimenpiteitä

Monessa tapauksessa työpaikalla ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten ylityö

muodostuu liukuvassa työajassa ja näin ollen todellisten tehtyjen ylitöiden

määrä jäi tarkastuksella usein epäselväksi


Apuvälineitä ja materiaalia

Tyosuojelu.fi > Työolot > Psykososiaalinen kuormitus

Tyosuojelu.fi > Työsuhde > Työaika

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla –esite

– http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi

Riskien arviointi työpaikalla -työkirjan vaaratekijälomake

”Psykososiaaliset kuormitustekijät” ja työkirja 2015

– http://www.ttk.fi/riskienarviointi


havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen ... · valvonta aloitettiin syksyn 2013 aikana, ja...

Documents