-

Hallituksen esitysluonnos maakuntien rahoituslaiksiJulkaisuaineisto 22.12.2016

-27.12.20162

1 lukuYleiset säännökset

2 luku Valtion rahoituksen periaatteet

-3 27.12.2016

1 luku - Yleiset säännökset

1 § Lain tarkoitus2 § Määritelmät

Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen

Maakunnan tulolähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut

Lain soveltamisalassa ovat maakuntien valtion rahoituksen kokonaistaso ja maakuntakohtainen kohdentuminen

Lakia ei sovelleta Ahvenanmaalla

-4 27.12.2016

2 luku - valtion rahoituksen periaatteet

3 § Valtion rahoitus maakunnille4 § Maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä

5 § Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset

Maakunta päättäisi itsenäisesti rahoituksen käytöstä

Maakuntien rahoitus laskettaisiin (i) asukaskohtaisesti sekä (ii) palvelujen tarvetta ja maakunnan olosuhdetekijöitä kuvaavien kertoimien perusteella. Niiden painoarvot olisivat:

Asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, ikäryhmäkohtaiset tarvetekijät 37,526 %, sote-palvelujen tarvetekijät 48,161 %, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %, asukastiheys 1,5 %, vieraskielisyys 1,4 %, kaksikielisyys 0,3 % ja saaristoisuus 0,113 %.

Valtion rahoituksen perusteena käytettäisiin maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvoa.

Huomioitavista käyttökustannuksista vähennettäisiin vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas- ja käyttömaksut.

Jos maakunnan tehtäviin tulee muutoksia, ne huomioitaisiin valtion rahoituksessa

Valtio voisi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia

Yleiskatteellinen valtion rahoitus vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien laskennallisia kustannuksia

-5 27.12.2016

2 luku - valtion rahoituksen periaatteet 6 § Valtion rahoituksen tarkistaminen

Valtion rahoituksen taso tarkistettaisiin vuosittain huomioimalla maakuntien toteutuneet käyttökustannukset ja arvioitujen asiakasmaksujen määrä

Toteutuneita kustannuksia ei huomioitaisi tarkistuksessa täysimääräisesti

Tarkistus tehtäisiin julkisen talouden kantokyky huomioivalla tavalla siten, että peruspalvelujen saatavuus turvattaisiin

Maakuntien kustannustason muutos määräytyisi uuden maakuntaindeksin mukaisesti. Maakuntaindeksi laskettaisiin yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja maakuntatyönantajan

sosiaaliturvamaksuista.

Vuodesta 2022 alkaen maakuntien toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 0,5 prosenttiyksikköä.

Estetään valtion rahoituksessa menoautomaatin syntyminen. Maakunnilla saattaisi olla kannustin kasvattaa menoja, jos valtio jälkikäteen kompensoisi rahoituksen pohjana olevien

kustannusten kasvun täysimääräisesti Vuonna 2019 maakuntien rahoitus perustuisi kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin Vuosina 2020–2021 tarkistuksessa huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutos, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö

(katso 30 §)

-6 27.12.2016

2 luku - valtion rahoituksen periaatteet

7 § Maakunnan rahoituksen harkinnanvarainen korottaminen8 § Taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan valtion rahoitus

Maakunta voi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta valtiolta erityisen poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi

Lisärahoituksen tarpeen arvioinnissa voidaan huomioida myös paikalliset erityisolosuhteet

Maakunnan on käytettävä lisärahoitus siihen tarpeeseen, jota varten rahoitus myönnetään

Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää

Jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa, valtioneuvosto voisi päättää erikseen lainan, valtiontakauksen tai valtionavustuksen käytöstä.

-7 27.12.2016

2 luku – Maakuntien rahoitus vuoden 2016 tasossa ja muutos laskennalliseen lähtötasoonMaakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Rahoitus Rahoitus Muutos Muutos

2014 pelastustoimen pelastustoimen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeennettomenot nettomenot 2016 2016 2016 2016

2016 tasossa 2016 tasossa tasossa tasossa tasossa tasossaeuroa euroa/asukas euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas

Uusimaa 1 603 388 4 753 786 068 2 965 4 623 796 593 2 884 -129 989 475 -81 Varsinais-Suomi 472 725 1 530 785 042 3 238 1 521 829 950 3 219 -8 955 092 -19 Satakunta 223 983 772 082 695 3 447 754 020 608 3 366 -18 062 087 -81 Kanta-Häme 175 350 562 941 185 3 210 563 369 755 3 213 428 570 2Pirkanmaa 503 382 1 578 262 494 3 135 1 582 183 447 3 143 3 920 953 8Päijät-Häme 202 009 652 162 803 3 228 674 601 313 3 339 22 438 510 111Kymenlaakso 179 858 643 496 502 3 578 634 801 573 3 529 -8 694 930 -48 Etelä-Karjala 131 764 450 449 163 3 419 454 930 251 3 453 4 481 088 34Etelä-Savo 151 562 586 538 235 3 870 572 780 831 3 779 -13 757 404 -91 Pohjois-Savo 248 407 892 811 223 3 594 901 988 488 3 631 9 177 264 37Pohjois-Karjala 165 258 578 729 694 3 502 602 943 778 3 648 24 214 083 147Keski-Suomi 275 360 886 793 953 3 220 924 923 334 3 359 38 129 381 138Etelä-Pohjanmaa 193 400 675 583 164 3 493 681 254 458 3 523 5 671 294 29Pohjanmaa 181 156 616 594 848 3 404 596 571 507 3 293 -20 023 341 -111 Keski-Pohjanmaa 68 832 231 832 707 3 368 227 668 150 3 308 -4 164 557 -61 Pohjois-Pohjanmaa 405 397 1 278 209 994 3 153 1 342 048 279 3 310 63 838 285 157Kainuu 79 258 304 984 527 3 848 309 092 322 3 900 4 107 795 52Lappi 181 748 695 568 784 3 827 694 808 447 3 823 -760 337 -4 KOKO MAA 5 442 837 17 691 613 082 3 250 17 663 613 082 3 245 -28 000 000 -5 Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä)(+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskeeLaskelmassa on huomioitu kuntien hyte-rahoituksen siirtyvä osuus, noin 28 miljoonaa euroa

-8 27.12.2016

2 luku – Maakuntien rahoitus kriteereittäin vuoden 2016 tasossa

  Asukasmäärä Asukasperuste Ikärakenne- tarve- vieraskielisyys- kaksikielisyys- asukastiheys- saaristoisuus- hyte- Yhteensä

2014 rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus

Maakunta euroa

                     

Uusimaa 1 603 388 520 346 747 1 739 453 701 2 144 939 327 137 346 050 26 616 700 7 971 998 0 47 122 072 4 623 796 593

Varsinais-Suomi 472 725 153 413 220 593 173 638 712 127 099 21 882 554 5 401 063 9 342 950 12 811 444 13 677 981 1 521 829 950

Satakunta 223 983 72 689 097 298 045 704 360 205 555 4 495 536 154 847 6 852 375 0 11 577 494 754 020 608

Kanta-Häme 175 350 56 906 252 226 055 136 266 502 204 4 689 634 126 275 4 555 867 0 4 534 385 563 369 755

Pirkanmaa 503 382 163 362 322 611 783 436 765 447 338 16 438 985 369 435 11 028 660 0 13 753 272 1 582 183 447

Päijät-Häme 202 009 65 557 885 255 586 751 333 288 299 6 707 613 134 467 4 490 807 0 8 835 491 674 601 313

Kymenlaakso 179 858 58 369 231 239 047 616 318 798 513 7 673 291 274 529 4 511 620 0 6 126 773 634 801 573

Etelä-Karjala 131 764 42 761 308 174 473 035 223 612 913 5 361 759 43 757 4 670 125 0 4 007 353 454 930 251

Etelä-Savo 151 562 49 186 344 210 311 989 287 605 279 3 214 649 46 554 12 497 079 3 547 121 6 371 815 572 780 831

Pohjois-Savo 248 407 80 615 406 319 147 773 474 277 078 4 814 755 46 954 14 694 945 0 8 391 577 901 988 488

Pohjois-Karjala 165 258 53 631 100 212 553 562 310 880 175 4 371 217 26 574 15 565 948 0 5 915 201 602 943 778

Keski-Suomi 275 360 89 362 450 343 222 611 460 463 416 5 959 292 94 307 14 638 017 0 11 183 240 924 923 334

Etelä-Pohjanmaa 193 400 62 764 010 260 636 835 336 038 818 2 966 813 105 696 11 781 426 0 6 960 860 681 254 458

Pohjanmaa 181 156 58 790 471 237 915 267 259 060 837 8 019 780 18 039 375 6 793 160 3 054 926 4 897 691 596 571 507

Keski-Pohjanmaa 68 832 22 338 016 88 392 611 106 295 732 1 300 136 1 265 350 4 398 002 0 3 678 304 227 668 150

Pohjois-Pohjanmaa 405 397 131 563 296 484 431 194 674 623 719 7 150 349 148 653 31 117 595 546 392 12 467 082 1 342 048 279

Kainuu 79 258 25 721 561 105 504 732 155 276 165 1 504 661 13 986 18 841 338 0 2 229 879 309 092 322

Lappi 181 748 58 982 592 228 735 157 317 506 928 3 393 508 82 319 81 202 284 0 4 905 660 694 808 447

KOKO MAA 5 442 837 1 766 361 308 6 628 470 748 8 506 949 394 247 290 583 52 990 839 264 954 196 19 959 883 176 636 131 17 663 613 082

10,0 % 37,5 % 48,2 % 1,4 % 0,3 % 1,5 % 0,1 % 1,0 % 100,0 %

-9 27.12.2016

2 luku – Maakuntien rahoitus kriteereittäin vuoden 2016 tasossa, siirtymäajan rahoitus vuosina 2019–2024

Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutoseuroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas

Maakunta (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana)2019 2020 2021 2022 2023 2024

Uusimaa -5 -16 -33 -49 -65 -81 Varsinais-Suomi -5 -3 -6 -11 -15 -19 Satakunta -5 -20 -39 -48 -65 -81 Kanta-Häme -5 2 4 1 2 2Pirkanmaa -5 2 5 5 6 8Päijät-Häme -5 20 41 67 89 111Kymenlaakso -5 -9 -18 -29 -39 -48 Etelä-Karjala -5 8 16 20 27 34Etelä-Savo -5 -19 -38 -54 -73 -91 Pohjois-Savo -5 8 16 22 30 37Pohjois-Karjala -5 30 59 88 117 147Keski-Suomi -5 26 53 83 111 138Etelä-Pohjanmaa -5 6 12 18 23 29Pohjanmaa -5 -21 -42 -66 -88 -111 Keski-Pohjanmaa -5 -16 -32 -36 -48 -61 Pohjois-Pohjanmaa -5 32 64 94 126 157Kainuu -5 12 25 31 41 52Lappi -5 1 2 -3 -3 -4 KOKO MAA -5 -5 -5 -5 -5 -5 min -5 -21 -42 -66 -88 -111 maks -5 32 64 94 126 157Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä)(+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskeeYksinkertaistus, muutos ilman kokonaisrahoituksen tasomuutoksia

-27.12.201610

3 lukuSosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus

4 lukuMaakuntien muiden tehtävien rahoitus

-11 27.12.2016

3 luku – Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 9 § Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet

10 § Sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaisiin tarpeisiin perustuvat laskennalliset kustannukset11 § Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin

12 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin13 § Asukastiheyskerroin

14 § Vieraskielisyyskerroin15 § Kaksikielisyyskerroin

16 § Saaristoisuuslisä

Maakunnan laskennallisen sote-rahoituksen perustana olisi asukasmäärä, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asukastiheys sekä vieraskielisyys, kaksikielisyys ja saaristoisuus

Laskennallisen sote-rahoituksen painot olisivat terveydenhuolto 59,07 %, vanhustenhuolto 19,40 % ja sosiaalihuolto 21,53 %

Palvelutarpeita koskevan rahoituksen määrittämiseksi esitetään uusia sote-tarvetekijöitä, joiden mukaisesti huomioitaisiin maakunnan asukkaiden ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema

Taustalla vuonna 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä tutkimus Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

-12 27.12.2016

3 luku – Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 11 § Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista sairauksista ja sosioekonomisista tekijöistä sekä laskennassa käytettävistä painokertoimista ja näiden tarkistamisesta määräajoin

Kullekin sairaudelle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella Mukana ovat Suomessa yleiset sairaudet: diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti,

Crohnin tauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta sekä epilepsia, psykoosit, dementia ja syövät

Iällä on suuri merkitys terveydenhuollon-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käytössä, mutta se ei yksinään selitä palvelujen käyttötarvetta

Vanhustenhuolto on ikäsidonnainen palvelu, mutta palvelujen käytössä on ikäihmisten osalta suuria eroja.

Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää

Toimeentulotukiasiakkailla, vähän koulutetuilla ja työttömillä on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve terveydenhuollon palvelujen käyttämiselle.

Parisuhteessa ja useamman henkilön kotitaloudessa elävillä on tutkimusten mukaan parempi terveydentila ja alhaisempi kuolleisuus kuin eronneilla ja iäkkäämpien henkilöiden osalta yksin asuvilla

Yksin asuminen on tärkeä riskitekijä vanhuspalvelujen käytössä Työkyvyttömyyseläke selittää voimakkaasta sosiaalihuollon palvelujen käyttöä

-13 27.12.2016

12 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin laskettaisiin maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien 9 indikaattorin perusteella. Indikaattoreita tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein.

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin maakunnan toimintaa kuvaavista indikaattoreista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia:1. Merkittävimpiä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit

1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) 2. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito –suosituksen mukaisesti 3. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna

2. Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 1. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat 2. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena aiheutuneet kuolemat

3. Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit

1. Tulottomat kotitaloudet toimeentulotukea saavista kotitalouksista 2. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen 4. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24-vuotiaat, %- vastaavanikäisestä väestöstä

Säännöstä sovellettaisiin maakuntien rahoituksen määräytymisperusteena vuodesta 2022 alkaen, sillä maakuntapohjaista tietoa alkaa kertyä vasta vuonna 2019

3 luku – Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus

-14 27.12.2016

17 § Asukaskohtainen perushinta

Maakuntien muiden tehtävien rahoitus perustuu asukaskohtaisiin perushintoihin (€/asukas), joista säädettäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella

Näihin maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin ei liity valtion rahoituksen laskennassa erillisiä kertoimia

Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä

4 luku – Maakuntien muiden tehtävien rahoitus

-27.12.201615

5 luku Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen

6 lukuErinäiset säännökset

7 lukuMuutoksenhaku

-16 27.12.2016

18 § Valtion rahoituksen hallinnointi19 § Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen

20 § Laskuvirheen oikaisu21 § Saamatta jääneen etuuden suorittaminen

22 § Perusteettoman edun palauttaminen23 § Suoritusvelvollisuuden raukeaminen

Valtion laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein, jolloin tarkistettaisiin 3 §:n kohdentamisperusteiden prosenttiosuudet (asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, ikäryhmäkohtaiset

tarvetekijät 37,526 %, sote-palvelujen tarvetekijät 48,161 %, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %, asukastiheys 1,5 %, vieraskielisyys 1,4 %, kaksikielisyys 0,3 % ja saaristoisuus 0,113 %)

9 §:n tehtäväkohtaiset painot (terveydenhuolto 59 %, vanhustenhuolto 19 % ja sosiaalihuolto 22 %) 12 §:n hyte-kertoimen indikaattoreiden painoarvot

Valtion rahoitus maksettaisiin maakunnille hakemuksetta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11. päivänä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta

Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä

5 luku – Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen

-17 27.12.2016

24 § Valtion rahoituksen määräytyminen siirrettäessä kunta toiseen maakuntaan

Kunnan siirto toiseen maakuntaan vaikuttaa vastaanottavan maakunnan valtion rahoitukseen muutoksen voimaantulovuonna

6 luku – Erinäiset säännökset

-18 27.12.2016

25 § Oikaisumenettely26 § Muutoksenhaku

Oikaisua voi hakea valtion rahoituksen myöntämistä koskevaan päätökseen valtiovarainministeriöltä kirjallisesti 3 kuukauden kuluessa päätöstiedon vastaanottamisesta.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta hallintovalituksella hallinto-oikeudelta.

Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä

7 luku – Muutoksenhaku

-27.12.201619

8 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

-20 27.12.2016

27 § Voimaantulo28 § Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna 2019

29 § Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna 2020–202330 § Valtion rahoituksen määräytymistä koskeva poikkeussäännös vuosina 2020–2021

Laki tulisi voimaan v. 2019 alusta, kuitenkin hyte-kertoimen (12 §) soveltaminen vasta v. 2022 alkaen

Valtion rahoitus v. 2019 määritettäisiin v. 2016 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten sote- ja pelastustoimen menojen perusteella, huomioitaisiin myös maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien kustannukset.

Vuosina 2020–2023 siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen

Vuonna 2020: 80 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 20 % laskennallisten kustannusten mukaisesti; vuonna 2021: 60 % - 40 %; vuonna 2022: 40 % - 60 %; vuonna 2023: 20 % - 80 %

Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön hyödyt näkyisivät maakunnissa palvelutarpeen vähenemisenä ja siten maakuntien rahoituksesta vähennettäisiin vuonna 2019 yhteensä 28 miljoonaa euroa, joka siirrettäisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Vuosina 2020–2021 valtion rahoituksen tarkistuksessa (6 §:n 1 mom. tarkoitettu) maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten vuosittainen kasvu huomioidaan enintään maakuntaindeksin toteutuneella muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö

8 luku – Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

-27.12.201621

Kiitos!alueuudistus.fi

SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ