2 2016

diabeteksen hoitoa

Jatkuva univaje haittaa terveyttä

Huippuortopedin treenivinkit nuorelle jääkiekkomaalivahdille

Sumuverho näkökentässä?

Tukea arkeen – sähköiset palvelut helpottavat

2

Terveyttä omilla valinnoilla

Pääkirjoitus

KU

VA

: A

KI R

ASK

Kesä on jo taittunut syksyksi ja lomalaiset palanneet

arkirytmiin. Syksy on perinteisesti uusien alkujen

aikaa ja hyvä tilaisuus miettiä omia elämäntapoja.

Terveellisen elämän periaatteet lienevät kaikille meistä

selviä, mutta niiden noudattaminen ei aina ole help-

poa. Jokainen haluaa olla mahdollisimman terve nyt

ja tulevaisuudessa, mutta terveyteen panostaminen

ei aina ole valintojemme kärjessä.

Joskus jo pelkkä ajatuskin elämäntaparemontista

voi tuntua liian vaivalloiselta ja muutoksen aloitta-

mista lykkää, vaikka kuinka tiedostaisi sen tarpeen.

Onneksi pienilläkin muutoksilla voi parantaa terveyttä

ja lisätä hyvää oloa.

Tyypillisimpiä syitä sairauspoissaoloihin ovat selkä-

sekä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, hengitystie-

infektiot ja masennus. Tukirangan vaivoja voi vähentää

liikunnalla sekä hyvällä lihaskunnolla ja hengitystie-

infektioita tupakointia vähentämällä. Terveellinen,

varsinkin kasvisvoittoinen ravinto laskee pidemmällä

aikavälillä kolesterolia ja sepelvaltimotaudin riskiä.

Suolan käytön rajoittaminen vähentää verenpaine-

tautia ja siten sydän- ja aivokuolemien määrää.

Erityisesti liikunta jää nykyihmisen arjessa helposti

liian vähäiseen rooliin. Monen viikoittainen liikunta

kaksinkertaistuisi pelkästään lisäämällä kolme puolen

tunnin kävelyä. Tällä olisi erittäin suuret positiiviset

vaikutukset. Esimerkiksi autolla toimistotöihin

saapuvan päivittäinen askelmäärä saattaa jäädä vain

kahteen tuhanteen, vaikka suositus on viisinkertainen.

Joskus kipinä muutokseen voi syntyä omien

riskien ymmärtämisestä. Paitsi suurentunut vyötärön-

ympärys tai vaa’an suuret lukemat, herätteenä

saattaa toimia korkea verenpaine, kohonnut koles-

teroli, verensokeri tai matala D-vitamiinipitoisuus

verikokeissa. Omien arvojen kehitystä voi seurata

myös omaehtoisesti käymällä säännöllisesti mittauk-

sissa. Terveystalossa niiden tulokset voi nähdä Oma

Terveys -palvelussa.

Julkinen keskustelu terveydenhuollosta keskittyy

nyt sote-uudistukseen ja varsinainen terveyskeskustelu

jää vähemmälle. Perusasioihin keskittymällä voidaan

kuitenkin parantaa helposti koko Suomen terveyttä.

Terveet elämäntavat ovat kaikkien käsillä ja eniten

niistä hyötyy jokainen itse.

Hyvää syksyä!

Juha Tuominen

Johtava ylilääkäri

Terveystalo

Terveystalon sidosryhmälehti Terveys 24/7 ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 7. vuosikerta | Julkaisija Terveystalo, Jaakonkatu 3B, 00100 Helsinki, www.terveystalo.com Päätoimittaja Susanna Kinnari | Toimituspäällikkö Suvi Syrjäläinen (1.10.2016 alkaen Anni Romu) | Toimitus Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Ulkoasu Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Kansi Aki Rask | Paino Forssa Print ISSN 1799-4225 | Painosmäärä 27 000 | Osoitelähde Terveystalon HR-järjestelmä, ammatin harjoittajarekisteri ja asiakasrekisteriOsoitteenmuutokset ja muut yhteydenotot uutiskirje@terveystalo.com

3

4 Lyhyesti

6 Älä pihistä unesta!Uni vaikuttaa ihmisen terveyteen monella tavalla.

10 Tukea päivittäisiin valintoihinSähköiset palvelut helpottavat oman hoidon ja terveyden seurantaa.

11 Terveyden tekijäOrtopedi tietää, miten koville jääkiekko- maalivahdin lonkat voivat joutua.

12 ”En ole enää kehoni vanki”Tuula Kokkonen pääsi lihavuusleikkauksella eroon elämää rajoittavasta ylipainosta. 14 Uniapnea vie kehon stressitilaanKuorsaus ja uupumus voivat kertoa öisistä hengityskatkoksista.

15 Ottiko olkapää osumaa?Suurin osa olkapäävammoista syntyy liukastuessa tai kaatuessa.

16 Kaihileikkaus kirkasti näönLähes jokainen kärsii kaihista jossain vaiheessa elämäänsä.

19 KolumniKolumnistina Sari Helin.

Tässä lehdessä 2 2016

10

11

6

Uutta Oma Terveydessä

Ota Oma Terveys

käyttöösi lataamalla mobiilisovellus tai kirjaudu osoitteessa www.terveystalo.com/

omaterveys

Terveystalon Oma Terveys -palvelussa voi nyt tehdä henkilökohtaisen terveys- ja hyvinvointisuunnitelman, Oma Suunnitelman. Kun käyt Terveystalon asiantuntijan vastaanotolla, yhdessä sovitut terveystavoitteet ja konkreettiset keinot niiden saavut-tamiseen kirjataan Oma Suunnitelmaan. Tavoitteiden toteutumista voi seurata esimerkiksi tilaamalla muistutuksia ja kirjaamalla tuloksia Oma Terveyteen. Näin tavoite pysyy tuoreena mielessä ja palvelu kannustaa jatkamaan hyviä tekoja terveyden eteen.

Oletko jo ladannut mobiilisovelluksen?Oma Terveys -mobiilisovelluksesta löytyvät ajanvaraus, reseptit, laboratorio-tulokset, rokotukset, tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä paljon muuta. Lataamalla sovelluksen ja kirjautumalla palveluun varmistat myös, että saat kaikki edut ja tarjoukset kätevästi käyttöösi.

4041 0428

PEFC/02-31-162Painotuote

4

■ Kun ahdistaa, sanotaan, että on pala

kurkussa. Siltä se saattaakin tuntua:

puristava tunne kurkunpäässä, joka

pistää nieleskelemään.

Edellä kuvattu oire johtuu lihas-

jännityksen lisääntymisestä kurkunpään

alueella, minkä aiheuttaa muutos

tahdosta riippumattoman hermoston

toiminnassa. Palan tunne kurkussa voi

johtua myös muista syistä, jotka eivät

yleensä ole vakavia. Jos tuntemukseen

liittyy nielemisvaikeuksia, asia vaatii

aina jatkoselvittelyjä.

Toisinaan kurkussa voi todellakin

joutua pala väärään paikkaan ja silloin

on kiire. ”Henkeen vedetty” ruoan

pala, tyypillisesti esimerkiksi lihankap-

pale, voi kiilautua kurkunkannen päälle

ja estää ilman kulun henkitorveen.

Tällaisessa tilanteessa ensihoitona tehty

niin sanottu Heimlichin ote voi pelastaa

tukehtumiselta. Toimenpiteessä

asetutaan autettavan taakse ja viedään

kädet tämän kainaloiden alitse. Kädet

liitetään yhteen autettavan ylävatsan

päälle ja puristetaan voimakkaalla,

nopealla liikkeellä käsiä kohti autettavan

hartioita. Tämän tempun tuottaman

paineen seurauksena ruoan kappaleen

pitäisi singahtaa ylös kurkusta. Heimlichin

otteen osaaminen kuuluu jokaisen

kansalaisen perusensiaputaitoihin.

Tavallisimmin pala kurkussa tarkoit-

taa pahaa mieltä. Sen korjaaminen ei

usein yhdellä tempulla onnistukaan,

vaan parantumiseen tarvitaan toisten

ihmisten tukea ja aikaa.

Jaakko Halonen

LL, yleislääketieteen erikoislääkäri

Koonnut Julia Kristensen | Kuvat Shutterstock ja Aki RaskLyhyesti

Mikä avuksi, kun on pala kurkussa?

MIELEN PÄÄLLÄ

Chatin kautta lääkärille saman tien■ Vanhentuiko reseptisi huomaamatta? Tai iskikö ärhäkkä Kunssa? Jatkossa pääset lääkärille myös chat-palvelun kautta, jonka Terveystalo tuo syksyn aikana kaikkien asiakkaidensa ulottuville. Lääkäriin saa yhteyden minuutin sisällä ilman erillistä ajanvarausta. Työterveysasiakkaille palvelu lanseerattiin keväällä.

Chat mahdollistaa ajasta ja paikasta riip-pumattoman pikaviestittelyn lääkärin kanssa silloin, kun fyysisiä tutkimuksia ei tarvita. Se soveltuu hyvin esimerkiksi reseptien uusimiseen tai Kunssan diagnosointiin.

Diagnoosin tueksi voi lähettää kuvia tai avata reaaliaikaisen videoyhteyden. Tarvitta-essa lääkäriltä saa jatkohoito-ohjeet, sähköi-sen reseptin tai lähetteen jatkotutkimuksiin.

Vietitkö kesän pärskien?

Jos kukkivat koivu ja heinät saivat silmät vuotamaan ja kurkun kutisemaan, nyt kannattaa harkita allergian siedätys-

hoitoa. Syksyllä aloitettu siedätyshoito voi vähentää allergiaoireita merkittävästi

jo seuraavalla siitepölykaudella.

Kysy lisää allergialääkäriltä – varaa aika www.terveystalo.com/ajanvaraus

tai soita 030 6000.*

*Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

5

Talvella aurinkoon– tarkista rokotteet ajoissa

■ Talvikauden lomasuunnitelmia

tehdään jo kovaa vauhtia. Suunnit-

telitpa matkaa Aasiaan, Karibialle tai

Dubaihin, kannattaa perusrokotteiden,

kuten polio-, jäykkäkouristus- sekä

tuhkarokko- ja kurkkumätärokotteen,

voimassaolo tarkistaa hyvissä ajoin.

– Usein matkailijalle suositellaan

rokotusta myös ruoasta ja juomasta

tarttuvaa A-hepatiittia vastaan. Siihen

kannattaa yhdistää suoja B-hepatiittia

vastaan, joka tarttuu veren tai erit-

teiden kautta ja aiheuttaa maksa-

tulehdusta. Lisäksi matkan kohteen

tai tarkoituksen mukaan kannattaa

keskustella lääkärin kanssa yksilöllisistä

rokotetarpeista. Eksoottisimmille

viidakkovaelluksille voi tarvita esi-

merkiksi lavantauti- tai kolera-

rokotteen, kertoo matkailulääkäri

Niklas Lindblad Terveystalosta.

– Trooppisille alueille matkustavan

kannattaa varautua tarpeen mukaan

malarian estolääkityksellä. Perus-

hygienia on hyvä muistaa itse mat-

kalla, jotta välttää ikävät matkailijan

ripulitartunnat, Lindblad muistuttaa.

Keski-Euroopassa luonnossa

liikkuville matkailijoille suositellaan

puutiaisaivokuumeelta suojaavaa

rokotetta, jota ei usein mielletä mat-

kailijan rokotteeksi.

Rokotetiedot on hyvä tarkistaa

viimeistään kuukautta ennen lähtö-

päivää. Terveystalossa otetut rokotteet

näkee helposti Oma Terveys -palvelusta,

https://omaterveys.terveystalo.com.

Terveystalolla tutkitusti tehokasta diabeteksen hoitoa

Hammaslääkäriinjo 9 paikkakunnalla

■ Terveystalon hammaslääkäriverkosto on

vuoden aikana laajentunut jo yhdeksälle

paikkakunnalle. Terveystalon hammaslääkärit

palvelevat Turun ja Loimaan alueella, Kotkassa,

Porissa, Jyväskylässä, Jämsässä, Hämeenlin-

nassa, Tampereella ja Oulussa. Lisäksi vuoden

2017 alussa avataan hammaslääkäriasema

Kamppiin ja Espooseen sekä myöhemmin

keväällä Vantaalle.

Terveystalo laajensi hammashuollon ja

suunterveyden palveluihin kesällä 2015.

Tavoite on rakentaa suunterveyden palve-

luista merkittävä osa Terveystalon valta-

kunnallista palvelutarjontaa. Haluamme

tarjota monipuolisia hammaslääketieteen ja

-huollon palveluita jatkossa niin yksityis-

kuin työterveysasiakkaille.

Tarkista hammaslääkäripalvelujen

saatavuus omalla alueellasi osoitteesta

www.terveystalo.com/!/Palvelut/

Hammaslaakari-ja-suunterveys/.

■ Terveystalo on kehittänyt diabeteksen

hoitoon mallin, jolla voidaan entistä

tehokkaammin tunnistaa diabetes-

riskissä olevat ja diabetekseen sairastu-

neet. VTT ja Vaasan yliopisto arvioivat

keväällä 2016 julkaistussa tutkimuksessa,

että Terveystalon malli voisi säästää

vuosittain yli kaksi miljardia euroa ja

lisätä työllisyyttä yli 31 000 henkilö-

työvuodella. Se lisää myös potilaiden

hyvinvointia ja elämänlaatua.

Diabetesta sairastaa Suomessa yhä

useampi. Merkittäviä syitä sairauden

yleistymiselle ovat väestön lihominen

ja ikääntyminen sekä eliniän pidenty-

minen. Nykyään diabeteksen hoitoon

kuluu 15 prosenttia terveydenhuollon

kokonaismenoista. Suurin osa hoito-

kustannuksista voitaisiin välttää, jos

riskiryhmät tunnistettaisiin ajoissa,

sairastuneet saisivat nopeasti diagnoosin

ja pääsisivät hyvän hoidon piiriin.

Univaikeudet ovat monelle arkipäivää, ja valtaosa nukkuu vähemmän kuin olisi tarpeen. Osa ei saa nukuttua vaikka kuinka yrittäisi, toiset taas pihistelevät untenmailla olosta tietoisesti. Yöllä kukkuminen ei kannata, sillä uni vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin perustavanlaatuisella tavalla.

6

Unta palloon!

R

iittävä unen saanti on tärkeää, sillä

unen terveysvaikutukset ovat merkittä-

vät. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halosen mukaan

unettomuus aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja, vähentää

työn tuottavuutta ja lisää työtapaturmien riskiä.

– Uni on tärkeää ihmisen palautumisen kannalta. Häiriytynyt

tai liian vähäinen uni heikentää vastustuskykyä ja nostaa

riskiä sairastua erilaisiin infektiosairauksiin sekä sydän- ja

verisuonitauteihin. Lisäksi univajeella on aineenvaihduntaan

liittyviä vaikutuksia. Ruokahalu muuttuu ja nälän tunne nou-

see, jolloin esimerkiksi himo hiilihydraattipitoiseen ruokaan

iskee helpommin. Riski ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen

lisääntyy merkittävästi, Halonen sanoo.

Unihäiriöiden hoitoon ja tutkimukseen keskittyneen

erikoislääkäri Henri Tuomilehdon mukaan uni vaikuttaa

ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää.

Pitkittyneenä se kuitenkin heikentää ajattelutoimintoja,

kuten luovuutta sekä päättely- ja harkintakykyä. Väsyneenä

keskittyminen ja uuden oppiminen vaikeutuvat ja unohtelu

lisääntyy. Univajeella on selvä yhteys myös mielialaan sekä

masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin, Tuomilehto kertoo.

ÄLÄ PIHISTÄ UNESTA

Tuomilehdon mukaan unta tulisi arvostaa enemmän.

Kiireisessä elämässä helposti ajatellaan, että unesta voi

tinkiä. Riittävä unen määrä on yksilöllistä, mutta keskimäärin

ihminen tarvitsee noin 7–8 tuntia unta yössä. Tuomilehdon

arvion mukaan valtaosa nukkuu vähemmän kuin pitäisi.

– Tosiasiallinen nukkumisaika jää usein oletettua lyhyem-

mäksi, sillä nukahtaminen saattaa kestää tai yöllä herätään

esimerkiksi vessaan. Tarvittavan unen määrän löytää

lisäämällä nukkumisaikaa tunnilla, kunnes huomaa vireystilan

olevan päivällä halutulla tasolla, Tuomilehto neuvoo.

Etenkin ihmisten, jotka ovat valinneet haasteellisen

työn, tulisi varata nukkumiselle riittävästi aikaa.

– Rankka työ vaatii vastapainoksi lepoa, ei rankkoja

huveja. Omasta terveydestä täytyy ottaa vastuu ja tehdä

priorisointeja, Tuomilehto sanoo. >

7

palloon!Teksti Sanna Silvennoinen | Kuvat Aki Rask

HUONOT YÖUNET KERTOVAT USEIN STRESSISTÄ

Unettomuuden oireita ovat muun muassa

nukahtamisvaikeudet, yölliset heräilyt, liian

aikainen herääminen ja virkistämätön uni.

Tuomilehdon mukaan muutokset elämän-

tilanteessa ja stressi altistavat unihäiriöille.

– Stressi ilmenee usein ensimmäisenä

huonosti nukuttuina öinä. Pitkään jatku-

neeseen unettomuuteen tulisikin puuttua

pikaisesti, etenkin jos ei ole aikaisemmin

ollut ongelmia nukkumisen kanssa,

Tuomilehto sanoo.

Myös Halosen mukaan liika stressi ja

työasiat valvottavat monia.

– Mieli käy ylikierroksilla, jolloin ei pysty

kunnolla rauhoittumaan, unensaanti kestää

ja uni jää helposti liian kevyeksi. Aamuyöllä

herääminen on tavallista, jonka jälkeen

on vaikeaa enää saada unta. Väsyneenä

ja huonosti palautuneena suorituskyky on

laskenut, ja silloin on entistä vaikeampi

kohdata stressiä aiheuttavia asioita päivällä,

Halonen sanoo.

ENSISIJAISENA HOITONA ELÄMÄNTAVAT, EI LÄÄKKEET

Uniongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin

liian pitkäksi aikaa. Tuomilehdon mukaan

unihäiriöiden ensisijaisen hoidon tulee aina

perustua niiden aiheuttajan tunnistamiseen

ja sen korjaamiseen, ei lääkkeisiin. Kunnol-

lisen selvityksen jälkeen unitutkimuksella

päästään syynmukaiseen hoitoon, ja jo pie-

nilläkin muutoksilla tilanne voidaan korjata

ja kohentaa elämänlaatua merkittävästi.

– Ihmiset sinnittelevät usein sillä energialla,

joka heillä on. Moni tottuu väsymykseen

eikä välttämättä enää edes muista, millaista

elämä pirteänä olikaan. Uniongelmat ovat

kuitenkin hyvin hoidettavissa, ja ne saadaan

pääsääntöisesti kuntoon. Pelkkään selviyty-

miseen ja elämän keskinkertaisuuteen ei

kannata tyytyä, Tuomilehto sanoo.

Sekä Tuomilehdon että Halosen mukaan

panostus parempaan nukkumiseen kannat-

taa, sillä terveelliset elämäntavat ovat avain

hyvinvointiin.

– Virkistävä uni on tärkeä osa kokonais-

valtaista terveyttämme säännöllisen liikku-

misen ja terveellisen ravitsemuksen lisäksi.

Hyvistä elintavoista huolehtiminen on paras

tapa ennaltaehkäistä sairauksia, Tuomilehto

ja Halonen toteavat. ■

8

Niin makaa, kuin petaa – hyvä uni rakennetaan päivän aikana

Päätä, mihin aikaan

haluat herätä ja nouse

tähän kellonaikaan joka

aamu – myös viikon-

loppuisin. Nouse sängystä

heti kellon soitua. Lisää

vireyttä oleskelemalla

valoisassa paikassa,

syömällä riittävä aamu-

pala ja liikkumalla jos

mahdollista, vaikka osa

työmatkasta.

Pyri noudattamaan

säännöllistä rytmiä myös

työn, ruokailun ja harras-

tusten suhteen.

Säännöllinen rytmi on

tärkeä etenkin niinä päi-

vinä, jolloin on nukkunut

huonosti. Tauota työpäi-

vää ja käsittele hankalat

asiat päivän aikana. Vältä

liiallista kofeiinin, nikotii-

nin ja alkoholin käyttöä.

Vietä nukkumaanmenoa

edeltävät noin kaksi

tuntia rauhallisesti

oleskellen, ilman fyysistä

tai henkistä kuormitusta.

Mene nukkumaan,

kun olet unelias – joko

nukkumaanmenoaikanasi

tai sen jälkeen. Muista,

että sänky on vain

nukkumista varten.

Jos et nukahda noin

vartissa, nouse ylös ja

mene toiseen huonee-

seen. Tee jotain rentoutta-

vaa ja palaa sänkyyn, kun

tunnet itsesi uneliaaksi.

Toista tämä, jos et

edelläänkään pysty

nukkumaan tai heräät

kesken unien.

AAMULLA: PÄIVÄLLÄ: ILLALLA: YÖLLÄ:

Tiesitkö?Moni tottuu väsymykseen eikä välttämättä enää edes muista, millaista elämä pirteänä olikaan.

Uniongelmat ovat kuitenkin hyvin hoidettavissa, ja ne saadaan pääsääntöisesti kuntoon.

9

– Uniryhmä on hoitomuoto toiminnalli-

seen eli terveen ihmisen unettomuuteen.

Uniryhmissä käytettävät menetelmät vaikut-

tavat unettomuutta ylläpitäviin ajattelu-

ja toimintamalleihin. Hoidon tavoitteena on

vähentää uneen liittyviä ongelmia jakamalla

oikeaa tietoa unesta ja opettamalla keinoja

hallita omaa nukkumista, kertoo uniryhmiä

vetävä Terveystalon työterveyshoitaja

Hanna Kuusela.

Uniryhmä toteutetaan viitenä ryhmä-

tapaamisena. Hoidossa keskitytään unta

haittaavien nukkumistottumusten ja elämän-

tapojen korjaamiseen sekä vähentämään

unettomuuden ja muiden huolien murehti-

misesta johtuvaa ylivireyttä.

– Annamme perustietoa unesta ja ohjeita

unenhuoltoon. Esimerkiksi illalla ei pitäisi

enää käyttää läppäriä tai älypuhelimia.

Laitteiden sininen valo häiritsee melatoniinin

tuotantoa, jota tarvitaan nukahtamiseen.

Lisäksi sosiaalisessa mediassa pyöriminen

aktivoi mieltä rauhoittumisen sijaan, Kuusela

sanoo.

Uniryhmään kuuluu lisäksi rentoutumis-

menetelmien oppiminen unettomuuteen

liittyvään rentoutukseen erikoistuneen

työfysioterapeutin johdolla sekä mahdolli-

sen unilääkityksen purku hitaasti ja suunni-

tellusti työterveyslääkärin ohjeistuksella.

Ensimmäisellä ja viimeisellä hoitokerralla

tehdyn unettomuuden haitta-arvion mu-

Unettomuudesta eroon ryhmän tuella

kaan jopa 80–85 prosenttia uniryhmään

osallistuneista pääsee eroon unettomuu-

destaan. Osallistujien nukahtamisviive

lyhenee, unen virkistävyys paranee ja

suurin osa pääsee unilääkkeistä eroon

kokonaan.

– Tämä on kiitollista työtä, sillä pystym-

me aidosti auttamaan ihmisiä ja tulokset

ovat hyvin näkyvät. Etenkin ryhmästä saa-

tu vertaistuki on tehokasta, kun kokemuk-

sia ja hyväksi havaittuja toimintatapoja voi

jakaa muille, Kuusela iloitsee.

Uniryhmien aikataulut löydät tapahtumakalenterista osoitteesta www.terveystalo.com. Jos olet työterveysasiakas, ota yhteyttä työterveyden yhteyshenkilöön.

Jos olet kiinnostunut unettomuuden yksilöhoidosta, ole yhteydessä lähimpään Terveystaloosi.

UNIRYHMISSÄ UNETTOMUUTTA HOIDETAAN KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALISILLA MENETELMILLÄ, JOTKA PERUSTUVAT KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEN MUKAISEEN, PITKÄAIKAISEN UNETTOMUUDEN ENSISIJAISEEN HOITOON.

Uniryhmässä saa asian-tuntijatiedon lisäksi vertaistukea.

Jopa 80-85 prosenttia uniryhmien osallistujista pääsee eroon unetto-muudestaan, kertovat yhdessä uniryhmiä vetävät työterveyshoitajat Hanna Kuusela (oik.) ja Mia Rönkkö.

Sähköiset palvelut helpottavat erityi-

sesti pitkäaikaissairauden hoitoa ja

seurantaa. Esimerkiksi Terveystalon

Oma Terveys -palvelussa voi nähdä

laboratoriokokeiden tulokset, reseptit ja

vastaanotolla sovitut asiat.

– Kun hoitosuunnitelma kirjataan sähköi-

sesti, siihen voi palata missä ja milloin vain.

Tästä hyötyvät myös diabetesta hoitavat

ammattilaiset, sillä sähköinen Oma Suun-

nitelma näkyy heille kaikille. Näin diabe-

tekseen sairastunut ihminen saa oikeasti

kokonaisvaltaista hoitoa, sanoo Terveystalon

kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi.

Hänen mukaansa moni diabetesta

sairastava kokee jäävänsä yksin sairautensa

kanssa.

– Hoitosuunnitelmassa on monta

muistettavaa asiaa, joihin liittyy paljon

päivittäisiä valintoja. Sähköisten palvelujen

avulla voimme tarjota enemmän tukea arjen

haasteisiin, hän sanoo.

KAIKKI TIETO KÄYTTÖÖN

Metsäniemi korostaa, että Oma Suunnitel-

ma tehdään ihmiselle itselleen, ei hoitajalle.

Se koostuu pienistä, konkreettisista tavoit-

teista, jotka mietitään yhdessä omaan elä-

mäntilanteeseen sopiviksi. Myös tavoitteiden

toteutumista voi pian seurata Oma Terveys

-palvelussa.

– Jos haluaa vaikka pudottaa painoa,

mietimme yhdessä keinot sen saavutta-

miseen. Voi olla, että ensin pitääkin saada

unirytmi kuntoon, koska väsyneenä ei jaksa

liikkua tai suunnitella syömisiä. Tavoitteeksi

voidaan kirjata, että nukkumaan mennään

joka päivä ennen yhtätoista, ja Oma Terveys

kysyy kerran viikossa, miten tavoite on

täyttynyt, Metsäniemi havainnollistaa.

Kun jokin asia mietityttää, omalle

hoitajalle voi myös lähettää Oma Terveyden

kautta viestin. Vastaavasti voidaan sopia,

että hoitajalle tulee hälytys, jos esimerkiksi

verensokeriarvot ylittävät tietyt rajat.Palve-

luun voi lisätä myös sykemittarin tai langat-

toman vaa’an tietoja.

– Ihmisillä saattaa olla valtava määrä

erilaisia mittauslaitteita, mutta aiemmin

niiden tietoa ei ole voinut jakaa omasta

hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa.

Nyt tieto kulkee kahteen suuntaan ja

vastaanotolla tehdyn hoitosuunnitelman

toteutumista on mahdollista seurata vaikka

päivittäin.

VALTAOSA DIABETESTA SAIRASTAVISTA ON TYÖIKÄISIÄ

Omien terveystietojen paremmalla hallin-

nalla on iso merkitys: Suomessa tyypin 2

diabetesta sairastaa yli 500 000, joista lähes

puolet ei tiedä sairaudestaan. Valtaosa

sairastuneista on työikäisiä, toisin kuin

65 prosenttia suomalaisista diabeetikoista

kuvittelee – tyypin 2 diabeteksen uskotaan

iskevän vasta vanhana, kertoi Terveystalon

keväällä 2016 teettämä kysely. Vain harva

kyselyn vastaajista, joilla ei ollut diabetes-

diagnoosia, seurasi säännöllisesti omaa

sairastumisriskiään. Moni ei yksinkertaisesti

tule edes ajatelleeksi sen tarvetta.

– Diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta

on tärkeää huomata sairastumisriskin nousu

ennen sairauden puhkeamista. Se vaatii

säännöllistä seurantaa esimerkiksi terveys-

tarkastuksissa. Oma Suunnitelma sopii erit-

täin hyvin myös kohonneen riskin hoitoon,

Metsäniemi huomauttaa. ■

10

> MYYTIN MURTAJAT Teksti Julia Kristensen | Kuva Aki Rask

Parempaa tukea arkeen

DIABETEKSEN HOIDOSSA PIENETPÄIVITTÄISET VALINNAT OVAT TÄRKEITÄ. OMASSA ARJESSA NIITÄ VOI KUITENKIN OLLA VAIKEA MUISTAA. SIINÄ SÄHKÖISET PALVELUT OVAT KORVAAMATON TUKI.

11

> TERVEYDEN TEKIJÄTeksti Jani Kohtanen | Kuva Aki Rask

Jääkiekkomaalivahtien lonkkavaivat eivät

ole uusi asia, mutta ne ovat yleistyneet

perhostyylin seurauksena. Maalivahdin

polvisuojat eli patjat sallivat sen, että

veska voi laskeutua perhosasentoon polvet

jäätä viistäen ja jalat sivuille harottaen

180 kulmassa toisiinsa nähden.

– Nuorten nivelet ovat niin liikkuvia,

että asento onnistuu ongelmitta. Lihakset

ovat kuitenkin vielä liian kehittymättömiä

tarjoamaan asennolle riittävää tukea. Tämän

takia nivelet rasittuvat liikaa, kertoo orto-

pedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri

Tapio Kallio Terveystalosta.

MAGNEETTIKUVA PALJASTAA MAHDOLLISET VAURIOT

Toistuva lonkkanivelen liikarasitus voi johtaa

rakenteellisiin muutoksiin, jotka puoles-

taan aiheuttavat kipua, pinnetiloja ja jopa

nivelen reunuksen vaurioita. Lonkkavaivojen

raportointi on lisääntynyt perhostyylin

yleistymisen myötä, mutta myös tutkimus-

menetelmien kehittymisen vuoksi. Parhaiten

lonkkavaivoja voidaan tutkia magneetti-

kuvauksen avulla.

– Tutkiminen on ollut aikaisemmin

hankalaa, sillä röntgenkuva ei kerro kaikkea

ja siitä nähdään vasta myöhäisvaiheen

muutoksia. Kun magneettikuvaus tuli reilu

kymmenen vuotta sitten rutiinikäyttöön

ja edullisemmaksi, saatiin lonkkavaivoista

parempaa tietoa, Kallio sanoo.

Kalliolla on vankka kokemus urheilu-

vammojen tutkimisesta, sillä 30-vuotisen

lääkäriuransa aikana hän on työskennellyt

pääosin nimenomaan urheilijoiden parissa.

Entisenä maajoukkuetason aitajuoksijana

hän ymmärtää myös nuorten halun kehittyä

lajissaan nopeasti.

VINKIT TURVALLISEEN HARJOITTELUUN

Perhostyyliin totuttelu kannattaa tehdä

asteittain siitä huolimatta, että juniori-

Maalin suu on tiukka paikka lonkille, tietää kokenut ortopediJÄÄKIEKKOMAALIVAHDIT SUOSIVAT KIEKKOJA TORJUESSAAN LÄHES POIKKEUKSETTA NIIN SANOTTUA PERHOSTYYLIÄ. SE VAATII HYVÄÄ LONKANALUEEN LIIKKUVUUTTA JA LIHASTEN RIITTÄVÄÄ TUKEA. HUIPPUORTOPEDI TAPIO KALLION MUKAAN LIIAN NUORENA ALOITETTU PERHOSTYYLIN HARJOITTELU SAATTAAKIN AIHEUTTAA ONGELMIA.

kiekkoilija pystyisi tekemään torjunta-

asennon ongelmitta. Näin varmistetaan,

että kudokset sopeutuvat asentoon

vähitellen.

– Harjoittelu kannattaa aloittaa siten,

että asento tehdään ensin vain yhdellä

jalalla, jalkaa vaihdellen, ja vähitellen jään

pintaan laskeutuen. Samanaikaisesti pitäisi

vahvistaa lihaksia, jotka tukevat lantion

aluetta. Tämän tulisi olla juniorimaali-

vahdeille esimerkiksi alkuverryttelyn yhtey-

dessä tehtävä rutiini, Kallio kertoo.

Monipuolinen harjoittelu, jossa otetaan

huomioon kaikki selän, lantion ja pakaroi-

den lihakset, auttaa vammojen ehkäisyssä

ja edistää lihastasapainoa. Kallion mukaan

maalivahtivalmentajien tietoisuus lantion

alueen vammoista on lisääntynyt todella

paljon.

– En usko, että Suomesta löytyy tosissaan

maalivahtien valmennuksessa mukana

olevia, jotka eivät tiedostaisi näitä asioita. ■

12

Teksti Julia Kristensen | Kuvat Aki Rask

”Tällä kertaa onnistun”TUULA KOKKONEN SAI KOLME VUOTTA SITTEN TARPEEKSEEN ELÄMÄÄ RAJOITTAVASTA YLIPAINOSTA. LIHAVUUSLEIKKAUS TOI PÄIVÄÄN LISÄÄ TUNTEJA JA ENERGIAA SEKÄ VEI MENNESSÄÄN VÄSYMYKSEN JA VERENPAINELÄÄKITYKSEN.

Lihavuusleikkauksen jälkeen Tuula Kokkosella on riittänyt virtaa töiden ohella liikuntaharrastuksiin ja opintoihin.

13

Henkisesti ja fyysisesti eheyttävä

kokemus – näillä sanoilla pihtipu-

taalainen Tuula Kokkonen

kuvailee lihavuusleikkaustaan.

– En ole enää kehoni vanki. Aikaisemmin

olin työpäivän jälkeen niin väsynyt, että ilta

meni vain levätessä. Nyt virtaa riittää myös

liikuntaharrastuksiin, eikä ylipaino enää rajoi-

ta lajivalintaa. Ilman leikkausta olisin tuskin

saanut kipinää jatkaa keskenjääneitä markki-

noinnin maisteriopintojakaan loppuun.

EROON LÄÄKKEISTÄ

Kokkonen leikattiin Terveystalo Oulussa

syksyllä 2013. Ylipainon lisäksi hän pääsi

leikkauksen avulla eroon verenpainelääk-

keistä ja kihdistä. Hänellä oli todettu myös

uniapnea juuri ennen leikkausta, ja verenso-

keri ja kolesteroliarvot olivat huolestuttavat.

Nyt arvot ovat normaalit, eikä uniapnea

enää vaivaa.

Leikkauksen tehnyt Timo Heikkinen,

vatsaelinkirurgian dosentti ja ylilääkäri,

painottaakin, että lihavuusleikkauksissa on

kyse enemmän sairauksien hoidosta ja riskien

vähentämisestä kuin kilojen karsimisesta.

Ylipaino lisää riskiä sairastua esimerkiksi

tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuoni-

tauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

– Lihavuusleikkaus on ainoa tieteellisesti

tehokkaaksi todettu menetelmä vaikean

ylipainon hoitoon. Sillä voidaan parantaa

ihmisten terveyttä ja elämänlaatua huo-

mattavasti, sanoo Heikkinen, joka hoitaa

potilaita Oulun lisäksi säännöllisesti myös

Terveystalo Kampissa.

Lihavuusleikkausten tulokset puhuvat

puolestaan: viiden vuoden jälkeen potilaat

ovat laihtuneet keskimäärin 30–40 prosenttia

lähtöpainostaan ja noin 80–90 prosenttia

tyypin 2 diabetesta sairastaneista pääsee

eroon insuliinilääkityksestä tai saa sairauden

parempaan hoitotasapainoon.

LAIHDUTTAMISEN MESTAREITA

Vaikka ylipainosta on tullut maailmanlaajui-

nen terveysongelma, siihen liittyy edelleen

paljon kulttuurisia asenteita. Ylipainoa

pidetään psyykkisenä ongelmana ja

luonteen heikkoutena – kuka tahansahan

laihtuu, kun syö vähemmän kaloreita

kuin kuluttaa.

– Kyse ei ole siitä, etteivät lihavuusleik-

kaukseen hakeutuvat ihmiset osaisi laihdut-

taa. Päinvastoin, he ovat siinä mestareita.

Monella on takanaan useita laihdutuskuu-

reja, mutta 95 prosenttia ihmisistä ei pysty

säilyttämään tuloksia normaalissa arjessaan,

Heikkinen huomauttaa.

Näin oli käynyt myös Kokkoselle. Hän

oli laihduttanut useaan otteeseen, mutta

aina kilot olivat hiipineet takaisiin. Ennen

leikkausta hän painoi lähes 140 kiloa.

– Pelkäsin epäonnistuvani taas. Kun kerroin

pelostani Heikkiselle, hänen vastauksestaan

tuli voimalauseeni: ”tällä kertaa sinä onnistut”.

Myös lihavuusleikkauksiin liittyy paljon

harhaluuloja, vaikka niitä on tehty Suomessa

jo kymmenen vuotta.

– Ihmiset saattavat luulla, että kyseessä

on rasvaimu tai että leikkauksessa poiste-

taan rasvaa. Tosiasiassa lihavuusleikkaus

muuttaa maha-suolikanavan hormonitoimin-

taa. Mahalaukun ohitusleikkauksessa ravinto

ohjataan kulkemaan ruokatorvesta suoraan

ohutsuoleen, mikä vaikuttaa esimerkiksi

kylläisyyshormonin tuotantoon. Leikkauksen

jälkeen potilaan ruokahalu yleensä heik-

kenee ja kylläisyydentunteen saavuttaa

aiemmin. Myös ruoka-ainemieltymykset

voivat muuttua, Heikkinen kertoo.

Suomessa vuosittain noin tuhat lihavuusleikkausta

Lihavuusleikkaukseen hakeu-tuvan painoindeksin pitää olla terveellä potilaalla yli 40 tai yli 35, jos potilaalla on diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.

Leikkaukseen pääseminen edel-lyttää, että potilas on kokeillut muita hoitokeinoja ja että hän sitoutuu elämäntapojen ja ruokailutottumusten muutoksiin.

Valtaosa lihavuusleikkauksista tehdään Suomessa mahalaukun ohitusleikkauksena tai maha-laukun kavennuksena.

Suomessa vuosittain tehdystä noin tuhannesta lihavuusleik-kauksesta noin kymmenen prosenttia tehdään yksityisessä terveydenhuollossa.

ESIMERKIN VOIMA

Kokkonen opetteli leikkauksen jälkeen

syömään uudella tavalla. Annokset pienenivät

ja ruokarytmi oli erityisesti aluksi kellontarkka.

– Lihavuusleikkaus ei ole mikään taika-

temppu vaan iso leikkaus ja elämänmuutos,

hän korostaa.

Kokkonen törmäsi ylipainoon liittyviin

asenteisiin myös alkuvuodesta 2016 valmis-

tuneessa pro gradu -työssään. Aihe löytyi

läheltä: hän tutki, miten päätös lihavuus-

leikkaukseen hakeutumisesta syntyy ja

millaisia tunteita koko prosessiin liittyy eri

vaiheissa. Yksi merkittävistä havainnoista

oli, että terveydellisten syiden lisäksi päätök-

seen vaikuttavat ylipainon sosiokulttuuriset

merkitykset.

– Vaikka terveys oli haastattelemilleni

ihmisille tärkein lihavuusleikkauksen syy,

he olivat myös tunteneet ulkopuolisuutta,

häpeää ja jopa syrjintää ylipainonsa tähden,

Kokkonen kertoo.

Toinen havainto oli julkisen keskustelun

merkitys hoitoon hakeutumisen kimmok-

keena: oman lähipiirin lisäksi julkisuuden

henkilöiden onnistuneet esimerkit valoivat

rohkeutta ja uskoa omaan onnistumiseen.

Yhden tällaisen esimerkin Kokkonen haluaa

tarjota itse. ■

"Lihavuusleikkaus ei ole mikään taikatemppu vaan iso leikkaus ja elämänmuutos."

14

OLETKO PÄIVISIN UUPUNUT, KUORSAATKO ÖISIN? MONI SUOMALAINEN SAIRASTAA TIETÄMÄTTÄÄN UNIAPNEAA, JOHON LIITTYVÄT YÖLLISET HENGITYSKATKOKSET. TERVEYSTALOSTA SAATAVA CPAP-LAITE AUTTAA SAAVUTTAMAAN PAREMMAN UNEN LAADUN.

Uniapnea

jää helposti piiloon

Arviolta kaksi prosenttia suoma-

laisista naisista ja neljä prosenttia

suomalaisista miehistä sairastaa

uniapneaa. Uniapneasta kärsivällä

potilaalla on öisiä, yli kymmenen sekunnin

mittaisia hengityskatkoksia tai hänen

hengityksensä on liian vähäistä.

– Uniapneaan liittyvät unen aikana

ahtautuvat tai jopa tukkeutuvat hengitys-

tiet. Hengityskatkokset aiheuttavat veren

happipitoisuuden laskun. Elimistö on

tällöin kovassa stressitilassa, minkä vuoksi

uni muuttuu kevyemmäksi, kertoo korva-,

nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Kimmo Saloranta Terveystalo Kampista.

Yksi taudille altistavista tekijöistä on

ylipaino.

– Ylipaino ahtauttaa hengitysteitä ja

tekee hengittämisen raskaammaksi.

Uniapneaa todetaankin tyypillisesti yli-

painoisilla miehillä. Tautia esiintyy kuitenkin

myös normaalipainoisilla ihmisillä, naisilla ja

jopa lapsilla, Saloranta kertoo.

OIREINA KUORSAUS JA UUPUMUS

Kuorsaus ja väsymys ovat uniapnean sel-

vimpiä oireita. Uniapneaa pitää epäillä, jos

henkilö kuorsaa kovasti ja on päivisin hyvin

väsynyt. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua

korva-, nenä- ja kurkkutautien tai keuhko-

sairauksien erikoislääkärille.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että

oireita ei välttämättä aina itse huomaa.

Usein vieressä nukkuja on ensimmäinen,

joka kiinnittää huomiota katkeilevaan

hengitykseen, Saloranta huomauttaa.

Huonolaatuinen uni kuitenkin vaikuttaa

yleisterveyteen monin tavoin. Elimistön

Väsymys kerää kilojaHuonolaatuinen uni vaikuttaa hormoneihin ja vaikeuttaa kylläi-syyden tunteen saavuttamista. Väsyneenä liikkumaan lähteminen on haastavampaa, mieli halajaa useammin välipaloja ja painon- hallinta vaikeutuu.

jatkuvan stressitilan takia verenpaine,

kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uni-

apneaa sairastavilla usein koholla.

– Huonounisuus voi vaikuttaa myös hor-

monitoimintaan, ja moni tautia sairastava

kärsii ärtyneisyydestä, masennus- ja muisti-

oireista sekä keskittymiskyvyn laskusta.

Miehillä voi esiintyä myös impotenssia,

Saloranta muistuttaa.

CPAP-LAITE AUTTAA NUKKUMAAN

Uniapnea todetaan unta rekisteröivän lait-

teen avulla. Taudin moniulotteisuus näkyy

myös uniapneaa hoidettaessa. CPAP-laite

on yleinen uniapnean hoitoon käytettävä

nenälle asetettava maski, joka nostaa

hengitysteiden ilmanpainetta ja auttaa

siten hengitystä kulkemaan paremmin.

– Ylipainon pudotus on monilla ensi-

sijainen hoitomuoto. Lievää uniapneaa

voidaan hoitaa alaleukaa eteenpäin siirtä-

villä hammaskiskoilla. Lapsilla uniapneaa

hoidetaan tyypillisesti pienentämällä kita-

ja nielurisoja. Keskivaikeaa ja vaikeaa uni-

apneaa sairastavat hyötyvät yleisesti käyte-

tystä CPAP-maskista, joita Terveystalo Kamppi

tarjoaa potilailleen, Saloranta muistuttaa. ■

Teksti Pepita Wakkola | Kuva Aki Rask

15

ETENKIN TALVEN LIUKKAILLA KELEILLÄ TASAPAINO VOI PETTÄÄ. OLKAPÄÄN OTTAESSA OSUMAA VOI SELVITÄ PIENILLÄ RUHJEILLA, MUTTA VÄLILLÄ KAATUMISET AIHEUTTAVAT VAKAVAMPIAKIN VAMMOJA.

Fysioterapia nopeuttaa toipumista

Leikkauksen jälkeen käden annetaan toipua

noin kuukauden verran kantositeessä,

jonka jälkeen alkaa 2–3 kuukauden kuntou-

tus fysioterapialla. Terveystalo Kampin

työfysioterapeutti Katja Kivenjuuren

mukaan tavoitteena on palauttaa olkapään

liikkuvuus ja lihasvoimat kivun sallimissa

rajoissa.

– Kuntoutuksessa edetään askel kerral-

laan. Annamme ohjeita liikeharjoituksiin

sekä oikean asennon ja kivun hallintaan.

Myös seuranta on tärkeää, jotta voimme

varmistaa että potilas pärjää sekä kotona

että töihin palatessaan.

Kuntoutusta tehdään leikanneen lääkärin

ohjeiden mukaan. Kamppi Fysio muutti

elokuun alussa Terveystalo Kamppiin, mikä

Kivenjuuren mukaan parantaa yhteistyötä

lääkärien kanssa entisestään.

– Samoihin tiloihin muutto sujuvoit-

taa hoitoa potilaan kannalta, kun myös

fysioterapiapalvelut ovat saman katon alla,

Kivenjuuri sanoo. ■

Jännerepeämä on yleisin olkapäävamma

Suurin osa olkapäävammoista syntyy liukas-

tumis- ja kaatumistapaturmissa. Terveystalo

Kampin ortopedian ja traumatologian

erikoislääkäri Ilkka Sinisaaren mukaan

yleisimpiä olkapäävammoja ovat jännerepeä-

mät, solisluun murtumat ja sijoiltaanmenot.

– Vamman laatuun vaikuttaa se, ehtiikö

liukastuessa ottaa kädellä vastaan vai

kaatuuko suoraan olkapään päälle. Olka-

päävammat ovat yleisiä kävely-, juoksu- tai

pyörälenkeillä kaatuessa, mutta myös vauh-

dikkaissa urheilutilanteissa, kuten jalkapalloa

tai jääkiekkoa pelatessa, Sinisaari kertoo.

Olkaluun sijoiltaanmenot ovat tyypillisiä

nuorilla, kun taas jännerepeämät yleistyvät

iän myötä ja ovat tavallisia yli 40-vuotiailla.

Kuvantamistutkimukset auttavat diagnoosissa

Kiertäjäkalvosimen jännerepeämää on syytä

epäillä, jos olkapään toimintakyky ei palaudu

muutamassa viikossa kaatumisen jälkeen.

– Jos kaatumista seuraavana päivänä ei

pysty liikuttamaan kättä, on hyvä hakeutua

Teksti Sanna Silvennoinen | Kuva Aki Rask

Kaatuessa olkapää joutuu koetukselle

lääkärin vastaanotolle tutkimuksiin. Tapatur-

maperäiselle jännerepeämälle on tyypillistä,

että aktiivinen käden liikuttaminen tekee

kipeää eikä kättä saa nostettua edes vaaka-

tasoon, Sinisaari sanoo.

Tapaturmassa loukatun olkapään perus-

tutkimukseen kuuluu röntgenkuva, jossa

nähdään luotettavasti etenkin murtumat ja

sijoiltaanmenot. Jännerepeämän toteami-

seen tarvitaan magneettikuva.

Leikkaus vai fysioterapiaa?

Usein tapaturmainen jännerepeämä hoi-

detaan tähystysleikkauksella. Ensisijainen

hoito päätetään kuitenkin aina yksilöllisesti.

– Potilaskohtaisesti arvioidaan, onko

leikkaus syytä tehdä mahdollisimman no-

peasti vai kokeillaanko ensin fysioterapiaa,

Sinisaari sanoo.

Leikkauksessa olkapäähän tehdään

muutama tähystysaukko, joiden kautta

irronnut jänne kiinnitetään uudelleen

olkaluuhun. Leikkaus kestää 1–2 tuntia, ja

potilas pääsee jo samana päivänä kotiin.

>

16

Teksti Pauliina Harno | Kuvat Aki Rask

Kun Harri Pesosen silmissä alkoi sumeta, hän uskoi tarvitsevansa vain uudet silmälasit. Hämäränäön heikentyminen, häikäisy ja huonontunut näkö kielivät kuitenkin kaihista. Iän karttuessa kaihimuutoksia tulee miltei jokaiselle. Silmälääkäriin on hyvä mennä heti oireet huomatessaan.

Kivuttomat hyvästit

kaihille

Harmaakaihi on yksi

yleisimmistä heikkonä-

köisyyden aiheuttajista.

Se on normaali ikäänty-

miseen liittyvä ilmiö, joka

tarkoittaa silmän linssin

samentumista.

– Kaihi tulee jossain

vaiheessa elämää lähes kaikille. Suurin osa

siihen sairastuvista on 60–80-vuotiaita.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes tai reuma,

saattavat nopeuttaa kaihin kehittymistä,

kertoo silmätautien ylilääkäri Tiina Leivo

Terveystalo Kampista.

HÄIKÄISYÄ JA HÄMÄRÄNÄÖN HEIKENTYMISTÄ

Silmän linssin samentuminen hämärtää

näköä, vaikka silmä olisi muilta osin täysin ter-

ve. Näön heikentymisen lisäksi kaihin oireisiin

kuuluvat häikäisy, silmälasiarvojen muutokset

sekä värien muuttuminen. Jotkut saattavat

nähdä varjoja tai haamukuvia, osalla taas

silmän taittokyky muuttuu.

Alkuvaiheessa kaihia on vaikea havaita,

sillä näkö heikkenee yleensä hitaasti. Näin

kävi myös 63-vuotiaalle Harri Pesoselle,

jonka näkö heikkeni hiljalleen vuoden

kuluessa.

– Huomasin jossain vaiheessa, etten

enää nähnyt kunnolla kauas. Havaitsin

vain hahmoja, ja jouduin kurkistelemaan

jatkuvasti silmälasieni yli tarkentaakseni

katsettani. Kauppakeskuksessa kävellessäni

en tunnistanut vastaan tulevia tuttuja, eikä

hämärässä lukeminen enää luonnistunut,

Pesonen kuvailee.

Pesonen päätteli tarvitsevansa uudet

silmälasit. Optikolla kuitenkin todettiin

näön muuttuneen huomattavasti, ja uusien

lasien sijaan hän sai lähetteen silmälääkäriin.

Mikroskooppitutkimuksessa silmälääkärin

vastaanotolla havaittiin kaihi.

LEIKKAUKSELLA UUSI LINSSI

Kaihiin ei ole olemassa lääkehoitoa, mutta

se voidaan parantaa leikkauksella. Siinä

silmän oma, harmaantunut linssi vaihdetaan

muoviseen keinolinssiin. Kaihileikkauksen

avulla voidaan korjata myös silmän taitto-

virheitä, minkä ansiosta moni potilas näkee

leikkauksen jälkeen hyvin ilman silmälaseja.

– Kaihileikkaus tehdään paikallispuudu-

tuksessa, ja itse toimenpide kestää vain noin

puoli tuntia. Aluksi silmä puudutetaan ti-

poilla tai geelillä. Puuduttaminen ja leikkaus

ovat molemmat kivuttomia, Leivo kertoo.

Hän leikkasi Harri Pesosen silmät Terveys-

talo Kampissa toukokuussa 2016. Silmien

tutkimuksen lisäksi he kävivät yhdessä läpi

leikkauksen tavoitteet sekä saatavilla olevat

linssivaihtoehdot. Uusi linssi valitaan aina sil-

män rakenne sekä potilaan toiveet huomioi-

den. Usein valitaan linssi, jonka avulla potilas

voi leikkauksen jälkeen nähdä joko kauas

tai lähelle ilman silmälaseja. Osalle potilaista

sopii myös erikoislinssi, jolla voi nähdä sekä

kauas että lähelle.

– Kaihileikkauksen jälkeen kotiin pääsee

jo saman päivän aikana. Leikkaus parantaa

elämänlaatua, ja sen riskit ovat hyvin vähäi-

set. Kaihi kannattaakin leikata heti, kun sen

oireet alkavat häiritä elämää, toteaa Leivo.

17

Laskutus ja toimistotyöt tietokoneella onnistuvat Harri Pesoselta taas näyttöä tihrustelematta.

"Näkö kirkastui muutamassa tunnissa leikkauksesta. Nyt näen taas kunnolla kauas."

18

Muita yleisiä silmäsairauksia

Silmänpohjan ikärappeuman

oireita ovat tyypillisesti näön

tarkkuuden heikentyminen,

viivojen vääristyminen ja tummat

läikät näkökentässä. Ikärappeumaa

on kahdenlaista: kuivaa ja kosteaa.

Kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa

silmän sisään annettavilla pistoksilla.

Glaukooma eli silmänpaine-tauti on alkuvaiheessa usein

oireeton. Sairauden edetessä voi

tulla tunne, ettei näe tarkasti.

Glaukoomaa hoidetaan silmän-

painetta alentavilla silmätipoilla.

Lisähoitona voidaan tarvittaessa

käyttää suun kautta otettavaa

lääkitystä sekä laser- tai leikkaus-

hoitoa.

Verkkokalvon irtauman tai repeämän merkkejä voivat

olla valonvälähdykset, tumma varjo

näkökentässä ja mustat hiukkaset

eli lasiaissamentumat. Kun verkko-

kalvon repeämä todetaan ajoissa,

hoito voi ehkäistä näkökyvyn me-

netyksen. Verkkokalvon irtaumaa

hoidetaan laserilla tai leikkauksella.

Kaihin lisäksi useat muutkin silmäsairau-

det yleistyvät iän myötä. Iäkkäillä ihmisillä

saattaa esiintyä esimerkiksi silmänpohjan

ikärappeumaa, silmänpainetautia eli glau-

koomaa sekä diabeettista silmäsairautta.

– Silmälääkärissä kannattaa alkaa käydä

säännöllisesti 40 vuotta täytettyään, vaikka

silmissä ei olisi ollut mitään vikaa siihen asti.

Yli nelikymppisen on hyvä käydä silmälääkä-

rin tarkastuksessa noin viiden vuoden välein

ja yli kuusikymppisen kolmen vuoden välein,

Tiina Leivo ohjeistaa.

Esimerkiksi diabetes, suvussa ilmene-

vät silmäsairaudet ja voimakas likinäkö

lisäävät silmälääkärissä käynnin tärkeyttä.

Leivo muistuttaa kontrollikäyntien olevan

kuitenkin vain varotoimenpide – tärkeintä

on hakeutua hoitoon ripeästi mahdollisten

silmäoireiden ilmetessä:

– Jos näössä huomaa ongelmia, ei kanna-

ta jäädä odottelemaan, että oireet pahene-

vat entisestään. Nykyään ihmiset haluavat

ikääntyessäänkin panostaa hyvään elämän-

laatuun: esimerkiksi lukiessa, autoa ajaessa

ja monissa harrastuksissa on tärkeää nähdä

kunnolla. Kun vastaanotolle lähtee riittävän

varhain, voidaan näön eteen yleensä tehdä

enemmän. ■

Silmälääkäriin viimeistään nelikymppisenä

ARKIASKAREET HOITUVAT TOIPILAANAKIN

Kaihileikkauksen jälkeen silmä näkee heti,

ja näkö kirkastuu entisestään päivä päivältä.

Leikatun silmän päällä ei tarvitse pitää silmä-

lappua, mutta silmätippoja täytyy käyttää

kolmen viikon ajan leikkauksen jälkeen.

Sairausloman pituus vaihtelee parista päi-

västä neljään viikkoon ja riippuu siitä, mitä

kaihileikkauksessa käynyt tekee työkseen.

Tavallisesti toipumiseen riittää kahden viikon

sairauspoissaolo.

– Molemmat silmät voidaan useilla

potilailla leikata samalla kertaa, jolloin yksi

toipumisjakso riittää. Silmään ei leikkauksen

jälkeen saa koskea, ja veden valuminen

silmään tulisi estää. Tavalliset arjen askareet

saa kuitenkin tehdä kuten ennenkin –

esimerkiksi kevyen kauppakassin voi kantaa

normaalisti ja kengännauhat saa kumartua

solmimaan, Leivo havainnollistaa.

Hovimestarina työskentelevä Harri

Pesonen toipui leikkauksen jälkeen kotona

kahden viikon ajan. Töissä laskutusta ja

toimistotöitä tietokoneella hoitaessa kaihi

aiheutti harmia, mutta leikkauksen jälkeen

se muuttui:

– Näkö kirkastui muutamassa tunnissa

leikkauksesta. Päivien kuluessa näkö kohen-

tui lisää, ja nyt näen taas kunnolla kauas.

Lukiessa tihrustamiseen ei enää tarvitse

turhautua, kun kirjaimet erottaa hämärässä-

kin. Harrastaminen on myös helpottunut,

ja pian pääsen taas metsästämään ja kalas-

tamaankin, iloitsee Pesonen. ■

Kaihileikkaus on kivuton toimenpide ja kestää vain noin puoli tuntia.

19

> KOLUMNI

Nainen hoitaa päivän aikana niin monta asiaa

kerralla ja peräkkäin, että koko perheen terveydestä

huolehtiminen menee siinä sivussa, rutiinilla:

Nainen herää kolme tuntia ennen töihin lähtöä,

jotta ehtii tehdä kaikki ne tehtävät, joita elämä on

hänen varalleen sijoitellut. Tällä ei tarkoiteta aamun

lehden lukemista vessassa tunnin ajan, jos miehet

näin erheellisesti erehtyivät luulemaan.

Nainen kantaa nukkuvat lapset keittiöön ja tarjoi-

lee heille puuroa, jota he yleensä eivät halua. Nainen

saa kuulla, ettei leipää voi syödä ilman kurkkua eikä

omenaa kuorineen ja kun nainen ne kuorii, ei lapsilla

enää ole nälkä. Nainen ehtii just ja just kurlata suuta

kahvilla ja vetää toiseen silmään luomiväriä.

Nainen ottaa lisää kahvia ja tajuaa, että tukka piti

pestä. Koska pestä ei ehdi, nainen yrittää parantaa

tukkaa tupeerauksella huonoin tuloksin.

Nainen kampaa tukat, tekee letit, pukee sukka-

housut, väittelee villatakeista ja lisää vähän poski-

punaa.

Nainen kiskoo kura-asun lapsen päälle ja vihaa

niitä typeriä remmejä, jotka pitää änkeä jalan alle.

Koska on kroonisesti myöhässä, nainen vetää itsensä

päälle ensimmäiset vaatteet, jotka saa käteensä ja

toivoo, etteivät ne haise hieltä. Nainen lisää varmuu-

den vuoksi runsaasti hajuvettä.

Nainen raahaa kiukuttelevan lapsen päiväkotiin

ja kiitää työpaikalle tasan sovittuun aikaan. Koko

työmatkan hän miettii, jäikö jääkaappiin mitään

sellaisia tähteitä, joista saa illalla ruoan. Nainen

päättää turvautua eineksiin.

Nainen varaa lasten hammaslääkärit, rokotukset ja

neuvolat. Naiselle soitetaan, kun koulussa on mennyt

käsi poikki. Nainen varaa, yleensä väkisin, myös

miehen lääkärit ja sivusilmällä katsoo miehen luomia.

Nainen kehottaa, pakottaa ja kiristää milloin perhettä

lenkille, milloin kohti parempaa ruokavaliota. Yleensä

näihin kaikkiin perhe sanoo ainakin aluksi ei.

Nainen kipaisee äkkiä ruokakaupat ja ehdottaa

pakolliset parisuhteen hoitoon erikoistuneet

kävelylenkit. Kävelyretkellä on hyvää aikaa puhua

kaikista niistä asioista, joista ei ole koskaan muuten

aikaa puhua. Naisen käsittelylistalla ovat lapsen

leikkikoulu- ja musiikkileikkikoulumenestys,

mahdolliset pienet ulkomaanmatkat, kolesteroli-

mittauksen tulokset sekä se, ostetaanko tontti ja

ryhdytään rakentamaan.

Yöllä nainen herää kolme kertaa. Ensimmäisellä

herätyksellä lapsi näkee pahaa unta, toisella mies

kuorsaa ja kolmannella nainen herää miettimään

ihan itsekseen sitä, miksi tuo mies kuorsaa. Nainen

päättää tilata miehelle kuorsaustutkimukset.

Onko tuo kaikki totta vai lomaltapaluun tuskan

aiheuttamia arkiharhoja? Sen jokainen tietää

tykönään. Mutta tämä ei ole harhaa: paras palvelus,

jonka teet perheesi eteen, on pitää hyvää huolta

itsestäsi. Tämä koskee sekä miehiä että naisia.

Jos naisia ei olisi, miehet grillaisivat terveytensä tärviölle

Nainen varaa, yleensä väkisin, myös miehen lääkärit.

Sari Helin on yrittäjä ja Huono Äiti -blogin perustajaKU

VA

: H

UO

NO

ÄIT

I/TU

ULEV

I A

ALT

ON

EN

TERVEYTESI ON OMISSA KÄSISSÄSI.Lataa puhelimeen Oma Terveys, ja terveystietosi kulkevat aina

kätevästi mukana.

Työterveysasiakkaana käytössäsi on nyt myös Oma Terveys Chat. Sen avulla moni asia diagnooseista resepteihin

hoituu lääkärin kanssa menemättä lääkäriin – ilman odottelua tai ajanvarausta.

NOPEASTI HYVÄÄNHOITOON

terveystalo.com

LATAA OMA TERVEYS