geologinen tutkimuslaitostupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen...

32
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSAST O POHJAVEDENALAISET SORA- JA HIEKKAMUODOSTUMAT SEK A SORAA KORVAAVAT MOREENIMUODOSTUMAT RAIPPALUODON (1332 ) JA ORAVAISTEN (1334) KARTTALEHTIALUEILL A ILPO KURKINE N ESPOO 1983

Upload: others

Post on 04-Aug-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

MAAPERÄOSAST O

POHJAVEDENALAISET SORA- JA HIEKKAMUODOSTUMAT SEK A

SORAA KORVAAVAT MOREENIMUODOSTUMAT RAIPPALUODON (1332 )

JA ORAVAISTEN (1334) KARTTALEHTIALUEILL A

ILPO KURKINE N

ESPOO 1983

Page 2: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

Sisällysluettelo

1 Yhteistyösopimus 22 Tutkimusalue 2.

3 Tutkimusmenetelmät 2

4 Tutkimusaineisto 35 Tutkimustulokset 3

5 .1 Raippaluoto 3Y le i s p i i r t e e t 35 .1 .2 Muodostumain kuvaus 4

5 .2 1334 Oravais 6Yleispiirteet 65 .2 .1 Muodos.tumain kuvaus 7

6 Yhteenveto

1 46 .1 Pohjavedenalaiset sora- j a

hiekkamuodostumat

1 46 .2 Soraa korvaavat moreenimuodostumat

1 56 .2 .1 Pohjamoreeni

1 56 .2 .2 Kumpumoreeni 1 66 .2 .3 Reunamoreenit

1 77 Katsaus tutkimusalueen kiviaineshuoltoon

1 7

Merkkien selitys

Karttaliitteet 1 : 100 00 0

1332 Raippaluoto

1334 Oravai s

Karttaliitteet 1 : 20 00 0

1332 07, 10, 11

1334 01, 04, 05, 09, 10, 11, 12

Page 3: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

2

Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat sekä sora a

korvaavat moreenimuodostumat Raippaluodon (1332) ja Oravais -

ten (1334) karttalehtialueill a

1 Yhteistyösopimu s

Tutkimuksen tarkoitus on määritelty Vaasan tierakennuspiiri n

ja Geologisen tutkimuslaitoksen välisessä yhteistyösopimuk-

sessa siten, että tavoitteena on kartoittaa ja inventoid a

kokonaan tai pääasiassa pohjavedenpinnan alla olevat sora -

ja hiekkamuodostumat sekä soraa korvaavat moreenimuodostumat .

Piirin yhteyshenkilöksi määrättiin tieins . P . Salo, tutkimus -

laitokselta vastaavasti geologi J . Niemelä .

2 Tutkimusalue

Tutkimusalue käsittää kaksi otsakkeessa mainittua 1 : 100 00 0

karttalehteä Vaasan pohjoispuolisella alueella, josta pääos a

on saaristoa . Tämän takia tutkimukset keskitettiin tutkimus -

alueen itäosaan manneralueelle ja tieyhteyksien piirissä ole -

viin suurimpiin saariin .

3 Tutkimusmenetelmä t

Pohjavedenalaisten muodostumien tutkimus perustui seismi-

siin luotauksiin ja kairauksiin . TVH :n seisminen ryhmä luo-

tasi 7 linjaa yhteispituudeltaan 1 350 m elokuun aikana .

Kairauksia ei v . 1982 aikana tehty lainkaan, mutta käytettä -

vissä oli piirin vuosina 1973, 1977 ja 1981 tehdyt kairauk-

set, yhteensä 40 pistettä .

Moreenimuodostumien tutkimuksiin käytettiin kaivinkonekuop-

pia . Kuopat pyrittiin kaivamaan vähintään 2,5 m :n syvyyteen ,

mutta jossain tapauksissa kaivu oli pohjaveden tai ylisuur-

ten lohkareiden takia lopetettava jo kanden metrin syvyyteen .

Kalliota ei tavattu yhdessäkään tapauksessa kaivusyvyydessä .

Page 4: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

3

Moreenin käyttökelpoisuutta arvioitaessa pääpaino oli moree -

nin kivisyyden määrittämisessä . Yli 64 mm aineksen prosen-

tuaalinen osuus laskettiin sataan ruutuun jaetulla 1 m 2 : n

suuruisella verkolla koekuopan seinämästä . Saatu arvo ilmai -

see murskauskelpoisen aineksen määrän pinta-alayksikköä koh-

ti . Mikäli kivisyydessä havaittiin selvä ero vertikaali-

suunnassa, määritettiin kivisyys erikseen kuopan ylä- j a

alaosasta . Laboratoriomäärityksiä moreenin hienoainespitoi-

suudesta ei tehty .

4 Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto käsittää oheisen tutkimuselostuksen lisäks i

alueen indeksikartat mittakaavassa 1 : 100 000, sekä 10 perus -

kartan kaksivärikopiota, joilla on esitetty pohjavedenalais-

ten muodostumien sekä koekuoppien sijainti .

5 Tutkimustulokset

1332 RAIPPALUOT O

5 .1 Yleispiirteet

Pääosa karttalehden alueesta on pinnaltaan lohkareista moree -nia . Länsi- ja keskiosaa (Raippaluodon - Björköbyn saaret )

luonnehtivat matalat reunamoreenivallit . Ne esiintyvät keski -

määrin 50 - 100 m:n välein, pisimmät niistä ovat jopa kande nkilometrin mittaisia . Vallien leveys on vain muutamia kymmeni ämetrejä ja korkeus yleensä 5 - 10 m . Reunamoreenien suunta o n

karttalehden alueella tavallisesti WSW - ENE, mutta kartta -

lehden itäosassa se kääntyy luode-kaakko -suuntaiseksi, mik ä

on sama kuin alueella esiintyvän harjun suunta .

Karttalehden itäosa on pääasiassa kumpumoreenia . Moreenikummut

ovat muodoiltaan epämääräisiä, suuntautumattomia kasaumia ,

joille on tyypillistä runsas pintalohkareisuus . Paikoin niidenpinta on kokonaan 0,5 - 5 m3 :n lohkareiden peittämä . Kummut

ovat keskimäärin korkeampia kuin reunamoreenit, vain harvoin

Page 5: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

4

ne kohoavat ympäristöstään kuitenkin yli 20 metriä . Kallio -

perän ja kumpujen välillä ei koekuoppien ja leikkausten

perusteella näytä olevan mitään riippuvuutta .

Karttalehtialueen ainoa harju sijaitsee alueen kaakkoiskul -

massa ja on seurattavissa vain kanden kilometrin matkalla .

Harjun pohjavedenpinnan yläpuoliset osat arvioitiin vuode n

1973 investoinnin yhteydessä .

5 .1 .2 Muodostumain kuvaus

1332 07 Replot

Moreenimuodostumat

1 . Skinnarsun d

Pinnaltaan runsaslohkareinen reunamoreeniselänne, lohkaree t

ovat kooltaan 0,5 - 2 m3 . Moreeni on rakenteeltaan massamais -

ta, kivisyys on yläosassa 6 %, alaosassa 10 %, vallitseva

kivikoko 100 - 300 mm . Selänne edustaa pohjamoreeniainesta ,

eikä sovellu murskaukseen vähäisen kivisyytensä takia .

1332 10 Petsmo

Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t

1 . Pada

Jakson eteläosa on piirin toimesta tutkittu v . 1977 koekuo-

pilla . Länsiosien aines on pääasiassa hiekkaa, päällä on pai -koin lietteistä materiaalia 1 - 2 metriä . Pohjavedenpinnan

alapuolinen osa on pienikivistä soraa, kuten koko itäos apinnasta alkaen . Pääosa eteläosan massoista on jo käytetty

myös pohjaveden alapuolisilta osiltaan . Jäljellä oleva aines -määrä on noin 200 000 m3 , josta soravaltaista on ehkä puolet .

Keskiosa on tutkittu kairauksilla v . 1973 . Niiden perusteell apohjavedenpinta on keskimäärin 5 metrin syvyydellä ja

Page 6: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

5

pohjavedenpinnan alapuolinen osa on vain muutamia metrej ä

paksu . Sen pohja on moreenia . Pääosa aineksesta on kivist ä

soraa, itäosan pinnalla on hiekkaa . Muodostuman käyttämättö -

män osan kokonaispaksuus on 3 - 6 metriä . Jakson pohjoisos a

on pääosin käytetty soravaltaisilta osiltaan, sillä pohja -

veden alapuolinen osa on vain 1 - 2 metriä paksu . Aines on

länsiosassa kivistä soraa, itäosissa soraista hiekkaa .

Muodostuman pinta-ala on yhteensä 20 ha, ja sitä on pidettävä

kokonaan kaivukelpoisena . Tie ja asutus asettavat rajoituksi a

jäljellä olevan aineksen käytölle . Kokonaismassamäärä on noi n

400 000 m3, josta A-luokkaa 20 000 m 3 , B-luokkaa 250 000 m 3

ja C-luokkaa 130 000 m3 .

Moreenimuodostuma t

1 Pad a

Harjujakson sivulla oleva kumpu, jonka pintalohkareisuus o n

kohtalainen . Rakenne massamainen, kivisyys yläosassa 5 % ,

alaosassa 15 %, kivikoko 64 - 400 mm . Materiaali hiekkaist a

ja kivet ovat kohtalaisesti pyöristyneet, mikä viittaa harjun

läheisyyteen . Aines ei sovellu murskaukseen .

2 Kuslo t

Symmetrinen kumpu, jonka itärinteeseen on tehty 4 metriä syv ä

leikkaus . Pintalohkareisuus kohtalainen, ylisuuria lohkareit a

vähän . Rakenne on massamainen ja lohkareet ovat heikosti pyö -ristyneitä . '~ivikcko s' 64 - 600 mm, keskimäärin 200 mm .

Murskauskelpoisen kiviaineksen osuus on keskimäärin 30 % ,

myös sorafraktiota esiintyy selvästi enemmän kuin yleensä ,

joten ainesta voidaan pitää soramoreenina ja se soveltuumurskaukseen .

Page 7: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

6

3 Härslax

Pyöreähkö kumpu, jossa pintalohkareisuus on kohtalainen, yli -

suuria on vähän . Rakenne massamainen, kivet pyöristymättömiä .

Murskauskelpoisen aineksen osuus yläosassa 15 %, pohjaosass a

25 % . Lohkarekoko kasvaa alaspäin, ja noin 3 metrin syvyy -

dessä kaivu oli lopetettava ylisuurten lohkareiden takia .

Alue saattaa soveltua murskaukseen .

1332 11 Värlax

1 Furuskäret

Pitkänomainen, pinnaltaan huuhtoutunut runsaslohkareine n

selänne, jonka keskiosassa kolmen metrin syvyinen leikkaus .

Moreeni on rakenteeltaan heikosti kerroksellista . Kivikoko

vaihtelee 64 - 300 mm ,,vaikka pintalohkareet ovat valtaosi n

0,5 - 1 m 3 kooltaan . Murskauskelpoisen aineksen osuus o n

keskimäärin 10 %, joten alue ei sovellu murskaukseen .

5 .2 1334 ORAVAIS

Yleispiirteet

Pääosa karttalehden alueest, on moreenia . Moreenialueide n

väliin jää jokilaaksoissa keskimäärin etelä-pohjoissuuntaisi a

laaksoja, jotka ovat savea ja tulvakerrostumia . Kumpumoree-

nia esiintyy eniten alueen länsiosissa, kun taas itäosa o n

selvemmin suuntautunutta pohjamoreenia . Selviä reunamoreeneja ,

kuten Raippaluodon alueella esiintyy vain muutamia Kaitsori n

itäpuolella .

Kumpumoreenimuodostumat ovat vaihtelevia mittasuhteiltaan .

Yleisimmin ne ovat halkaisijaltaan muutamia satoja metrej ä

ja kohoavat ympäristöstään 10 - 20 metriä . Niitten yhteinen

piirre on lakiosan runsas pintalohkareisuus . Erikoisen suuri a

pintalohkareita esiintyy Västerhankmon kylän itäpuolell a

sekä Maxmon kirkon kaakkoispuolella, jossa kumpujen pinta on

Page 8: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

7

paikoin kauttaaltaan 1 - 10 m 3 :n lohkareiden peittämä . Lohka-

reisuus rajoitti luonnollisesti suuresti koekuoppien kaivua .

Karttalehden itäosassa vallitsevana ovat loivapiirteiset jää -

tikön liikkeen suuntaiset muodot . Osa niistä on itsenäisi ämoreeniselänteitä . Korkeimpien mäkien laella tulee kuitenki n

usein kallio näkyviin . Kalliot ovat yleisimpiä Oravaiste n

luoteispuolisella rantavyöhykkeellä . Karttalehtialueen läp i

kulkee kolme kapeaa harjujaksoa . Osia niistä on huomioit uv. 1973 tehdyssä arvioinnissa . Jaksojen pohjavedenalaisi a

osia tutkittiin v . 1982 aikana seismisillä luotauksilla .

5 .2 .1 Muodostumaan kuvau s

1334 01 Västerhankmo

Moreenimuodostuma t

1. Edet I

Pinnaltaan runsaslohkareinen epäsäännöllisen muotoinen selän -ne . Yläosa on noin metrin paksuudelta soramoreenia, joss a

murskauskelpoisen aineksen osuus on 30

Jivikokö on keski-määrin 200 - 500 mm . Alaosassa kivikoko on keskimäärin 64 -100 mm, ja murskauskelp oisen• osuus 15 % . Murskaukseen sovel -tuva pintaosa on tämän perusteella liian ohut .

2. Edet I I

Selänteen länsicsan pinta on huuhtoutunutta vähäkivistä hiek -

kamoreenia noin 2 metrin syvyyteen asti . Lohkareet on kohta-laisesti pyöristyneitä ja niiden osuus on vain 5

Alaosass aesiintyy heikosti pyöristyneitä kiviä

,- 25

Raja kerros -ten välillä on melko terävä . Murskauskelpoisen aineksen keski -määräinen osuus jää näin ollen alle 15

mikä on liianalhainen käyttöä ajatellen .

Page 9: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

8

1334 04 Maxmo

Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t

Muodostuma 1 Östman

Valtatien luoteispuolella pohjavedenpinta on 3 - 6 metrin

syvyydellä . Pinnalla on hietaa 2 - 3 metriä ja alla esiinty y

hienoa hiekkaa . Valtatien kaakkoispuolella harju on kallio -

perän ruhjeessa . Pohjavedenpinta on 1 - 2 metrin syvyydellä ,

pintaosan aines on hienoa hiekkaa .

Muodostuman pinta-ala on 35 ha . Koko aluetta voidaan aineksen

suhteen pitää kaivukelpoisena, mutta tiestö ja asutus rajoit-

tavat luoteasosan käyttöä . Kokonaismassamäärä on noin

1,7 milj . m3 .

Muodostuma 2 Sandgräven - Hässlefladan

Tasoittunut harju, jossa pohjavedenpinta on 0 - 4 . metrin sy-

vyydellä . Eteläosa on seismisten luotausten perusteella 8 -15 metriä paksu ja länsiosa on paksuin . Aines on pääasiass a

hiekkaista soraa pohjaveden alapuolisessa osassa . Keski- j a

pohjoisosissa harju rajoittuu moreenimäkiin itäreunaltaan ,

länsiosat ovat 7 - 12 metriä paksuja . Aines on pääasiass ahiekkaa . Koko aluetta voidaan pitää kaivukelpoisena lukuun -

ottamatta hautausmaata, joskin huvila-asutus ja alueen si-

jainti asettavat rajoituksia käytön suhteen . Pinta-ala o nyhteensä 73 ha, ja kokonaismassamäärä noin 5 milj . m 3 .

Hiekkaista soraa on Sandgrävenin keskiosassa ilmeisesti 0,5 -1 milj . m3 .

Muodostuma 3 Sund

Ribackenin alueella pohjavesi on keskimäärin kanden metri n

syvyydellä . Aines on kuivassa osassa hienoa hiekkaa . Pohja-

vedenpinnan alapuolella on seismisen luotauksen perusteell a8 - 10 metriä soraista hiekkaa . Jakson pohjoispää on hieman

Page 10: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

9

caksumpi ja aines on tasarakeista hiekkaa .

P inta-ala on 44 ha, josta 1 hes puolet on viljeltyä . Myö s

asutus rajoittaa aineksenottoa oleellisesti . Kokonaismassi-

määrä on noin 2,3 milj, m 3 .

Moreenimuedostumat

1 Hedval l

Vajaa 100 metriä harjun sivulla oleva pinnaltaan lohkareine nselänne . Moreeni on heikosti kerroksellista hietamoreenia ,jossa vain muutamia pyöristyneitä lohkareita (alle 3 %) .

Moreeni edustaa ilmeisesti jonkinlaista Vai hettumi svyöhvkett äharjuaineksen ja moreenin väli 1 lä .

2 Nygård

Myöskin harjun reunaosaan liittyvä selänne, jonka _nintalohka -Teet ovat 1 - 2 m 3 . Aineksessa on vai n~ muutamia 0 200 mm ole -

via kohtalaisesti pyöristyneitä kiviä

(<3 %) . Moreen ion rakenteeltaan massamaista hietamoreenia .

3 Kackurlamoen-

Laajan kall ioselä nteen kaakcoi skul maan syntynyt pienialaine nrantakerrostuma, jonka laajuus on vain 0,3 ha . Pintaosa onp uolen metrin paksuudelta kivistä soraa, kivet 0 60 - 300 mm) .Sen alla on keskimäärin metrin kerros soraista hiekkaa . Aine scn lähes suoraan kal l i on päällä . Paikoin välissä esiintyy I -2 metriä vähLkivistä pohjamoreenia (kivisyys 5 %) . Murskatta-vaa ainesta on pintaosassa vain noin 2000 m 3 .

4 Storträs k

-Kalliomäen itasivulla `i tässä tapauksessa ole merkkejä ranta -voimien vaikutuksista . Aines on pinnasta alkaen massamaist a:hiekka_moreenia . Kivisyys on 8 % ja kivet ovat kohtalaisesti

Page 11: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 0

pyöristyneitä . Aineksessa ei esiinny lainkaan yli 300 mm

kiviä, Pintalohkareet ovat enimmäkseen yli 600 mm O .

1334 05 Särkimo

1 Lovikbrunn

Melko jyrkkärinteinen hinnaltaan runsaslohkareinen selänne .Pintaosassa kivikoko <200 mm, pohjaosassa myös ylisuurialohkareita, joiden takia kaivu oli lopetettava 2 metrin syvyy -teen . Murskauskelpoisen aineksen osuus näyttää kasvavan sy-

vyyssuunnassa, ja se saattaa nousta yli 30 %, sillä 0 -2 metrin välillä se on 25 % . Kiviaines on heikosti pyöristy-nyttä . Rakenteeltaan moreeni on massamaista . Selänne vaikut -taa lupaavalta ainakin pohjoisosaltaan .

2 Vikträs k

Pienimuotoinen pinnaltaan runsaslohkareinen selänne, jok akuuluu laajempaan kenttään . Moreeni on rakenteeltaan massa -maista . Kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä j amurskauskelpoisen aineksen osuus on 20 % . Kaivu oli tässäkin

tapauksessa lopetettava 2 metrin syvyyteen ylisuurten lohka -reiden takia . Ilmeisesti länsipuolisten kumpujen kivisyys o n

samaa luokkaa, ja myös ne soveltuvat murskaukseen .

3 Teugmo

Loivapiirteinen symmetrinen kumpu, jonka pintalohkareiden kok oja tiheys on keskimääräistä pienempi . Viiden metrin syvyise nleikkauksen perusteella aines on heikosti lamellirakenteist ahietamoreenia ja 64 - 600 mm ainesta on keskimäärin 10 % .Lohkareiden osuus on pieni .

Page 12: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 1

1334 09 Kantlax

1 Hirvlax

Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu pohjamoreenialueella .Moreeni on rakenteeltaan massamaistavähäkivistä hietamoreenia .Kivisyys on vain 2 % .

1334 10 Kimo

1 Kallkär r

Laajan kallioalueen edustan loivasti kumpuilevaa moreenia ,jonka päällä on paikoin hiekkaista rantakerrostumaa . Moreen ion rakenteeltaan heikosti kerroksellista . Se ei sisällä lain -kaan. yli 20 mm ainesta, sen sijaan alle 0,074 mm fraktio nosuus on silmämää.räisesti arvioiden suurempi kuin edell äkuvatuissa moreeneissa .

1334 11 + 2312 02 Pensal a

Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t

Muodostuma 1 Norrkanga n

Vuoden 1973 arvioinnissa muodostuma rajattiin pohjaveden ylä -puoliselta osaltaan (numero 4) . Sen poikki tehtiin v . 198 1linjassa 8 kairausta 100 metrin välein . Harjun primäärios aon noin kandensadan metrin levyinen ja pohjavedenalainen os aon 10 - 12 metriä paksu . Pintaosassa aines on hienoa hiekka apohjaveden ollessa noin 2 metrin syvyydellä . Alaspäin aine smuuttuu karkeammaksi . Syvimmät osat ovat soraista hiekkaa .Reunaosien päällä on savea 2 - 3 metriä . Maantien itäpuoline nosa on moreenin päällä olevaa-rantakerrostumaa . Tässä tapauk-sessa se on poikkeuksellisen paksu, jopa 6 - 8 metriä . Aine son kivistä hiekkaa ja alaosissa se voi olla heikosti lajittu-nutta .

Page 13: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 2

Kaivukelpoisen osan pinta-ala on 25 ha . Keskimääräinen kerros -paksuus on noin 6 metriä ja ainesmäärä siten 1,5 milj . m3 .Luoteisos.ien päällä on savea vajaa 2 metriä . Saven paksuuskasvaa jyrkästi länteenpäin . Itäpuolisen rantakerrostuma npaksuus saattaa vaihdella suuresti . Pohjoispää on ilmeisest imelko ohut ja reunaosassa kallioperä pistää esiin . Lieveosienpinta-ala on noin 12 ha . Ainesmäärä on korkeintaan 0,3 milj .m3 . Pohjoispäässä esiintyy myös murskauskelpoista ainest akapeana selänteenä . Koekuopan (n :o 5) perusteella moreenin

pintaos--ansa on noin kanden metrin kerros kivistä soramoreenia ,jossa 64 - 300 mm aineksen osuus on 35 % . Kivet ovat hyvin

pyöristyneitä, mikä viittaa siihen, että aines edustaa vaihettumisvyöhykettä harjun ja pohjamoreenin välillä . Murskaus-kelpoisen aineksen osuus on vähäisestä kerrospaksuudesta joh-

tuen vain noin 5000 m3 .

Moreenimuodostuma t

1. Langneberget

Kalliomäen suojapuolen lohkarepintainen selänne . Moreeni onrakenteeltaan massamaista ja kivet ovat täysin pyöristymättö -miä . 64 - 200 mm kivien osuus on vain 3 %, joten moreeniedustaa alueella melko tyypillistä pohjamoreenia .

2. Hålbacke n

Moreenialueen reunan huuhtoutunutta pintamoreenia, josta o nsyntynyt länsipuolelle ohuita rantakerrostumia . Yli 64 mmainesta on 10 % . Kivisyys ja lohkarekoko vähenevät alaspäin .

3. Rutuskogen

Pinnaltaan erittäin runsaslohkareinen moreenikumpu, jonk apintalohkareet ovat 20 - 200 cm . Lohkareisuus rajoittuu aiva npintaan, sillä moreeni sisältää vain muutamia kiviä 0 < 100 mm .Murskauskelpoisen aineksen määrä on alle 2 % . Moreenin rakenneon massamainen .

Page 14: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 3

4 . Harjux

Pintaosassa on huuhtoutunutta hiekkamoreenia vajaan metri npaksuudelta . Pintalohkareisuus on keskimääräistä pienempi .Alla oleva moreeni on täysin kivetöntä . Rakenteeltaan se onheikosti kerroksellista hietamoreenia ja geneettisesti s eedustaa pohjamoreeniainesta .

1334 12 + 2312 03 Munsal a

Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t

1 . Peltmo

Matala peltoalueella oleva harju jossa pohjavedenpinta on2 - 3 metrin syvyydellä . Aines on kuivassa osassa pääasiass ahienoa hiekkaa . Seismisten luotausten perusteella myös pohja -vedenalaiset osat ovat lähes kokonaan hiekkaa . Kapea keskiosaon kuitenkin pienikivistä soraa . Selänteen keskellä kerros -paksuus on suurimmillaan 10 metriä . Reunaosissa moreen inousee lähes pintaan . Linjan ill eteläpuolinen lohkareine nkumpu on seismisten nopeuksien perusteella moreenia . Laakeaeteläosa on kairausten perusteella 5 - 9 metriä paksu ja se naines on hiekkaa .

Kuva 1 . Peltmon harju, seisminen luotaus, linja 111 . MK1 : 2000 / 1 : 400 . Tulkinta geologi Jorma Porras .

Page 15: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 4

Kaivukelpoisen alueen pinta-ala on 75 ha . Pohjoispäässä tosi n

asutus rajoittaa aineksenottoa . Kokonaismassamäärä on noi n

3,5 milj . m 3 , josta B-luokan osuus on noin 500 000 m 3 .

Moreenimuodostuma t

1 Gammelgårdsbacken

Harjujakson sivulla oleva pinnaltaan lohkareinen selänne .Pintalohkareet ovat kooltaan jopa 10 m3 . Moreeni on kuitenki n

lähes kivetöntä (kivisyys 2 %) massamaista hietamoreenia .

Myös ympäristössä olevat pitkänomaiset selänteet näyttävättieleikkausten perusteella erittäin vähäkivisiltä huomattava n

runsaasta pintalohkareisuudesta huolimatta .

2 Flakabacken

Moreeniselänne, jonka länsireunalla kallio on koekuopanperusteella jo kanden metrin syvyydessä . Pinnalla on kivist ärantakerrostumaa vajaan metrin paksuudelta . Sen alla olevamoreeni sisältää alle 5 % murskauskelpoista materiaalia .

6 Yhteenveto

6 .1 Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat

Verrattaessa nyt tutkittua aluetta v . 1981 ja 1982 tutkittui-hin alueisiin, voidaan todeta, että se edustaa kaikkein harju -köyhintä osaa niistä . Alueella tavataan vain kolme harju-

jaksoa, jotka mittasuhteiltaan edustavat keskimääräist äpienempiä harjuja .

Läntisin jakso sijaitsee kumpumoreenialueen sisällä teräväss äruhjeessa . Harjuaines edustaa .harjun karkeinta ydinosaa, s eon heikosti peseytynyttä ja sisältää ylisuuria lohkareit ayleisesti . Pohjavedenalainen osa on kairauksien perusteell aohuempi kuin harjun kuiva osa . Tyypillinen piirre kumpumoreeni -alueen harjuille on myös se, että hiekkaa olevat lievealueet

Page 16: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 5

puuttuvat usein kokonaan . Sama ilmiö oli havaittavissa j ov . 1981 tehdyssä tutkimuksessa Isonkyrön alueella .

Kaksi muuta harjua sijaitsevat suhteellisen tasaisella kallio -alustalla leveissä laaksonpainanteissa . Harjuaines on pää -

asiassa hiekkaa myös pohjavedenalaisilta osiltaan, joski n

seismisten nopeuksien perusteella juuriosissa esiintyy myö s

soraa -

Jaksojen suurimmat kerrospaksuudet ovat 10 - 15 metriä, mik äon selvästi vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa todetutpaksuudet . Massoista on siten noin 3/4 pohjavedenpinnan ala-

puolisissa osissa . Vaikka kalliopaljastumien osuus harjuje n

ympäristössä ja yleensäkin tällä alueella on keskimääräist ävähäisempi, vaikuttaa siiltä r että maapeitteiden paksuude tovat rannikkoalueella pienempiä kuin kauempana sisämaassa .Alustan kallioperä on koko tutkimusalueella Vaasan graniittia .

Luotausten avulla saatu poikkileikkaus Peltmon harjust aosoittaa, että myös tasaisella moreenialueella sijaitsevaharju ulottuu alustan kallioon asti keskiosassaan ja rajoittuureunoiltaan terävästi moreeniin .

6 .2 Soraa korvaavat moreenimuodostuma t

Murskauskelpoisen moreenin määritelmä on jossain määrin viel ävakiintumaton ja raja-arvoiltaan liukuva . Muutamissa TVL : npiireissä saatujen kokemusten perusteella sellaisina voidaa npitää moreeneja joiden kivisyys (>64 mm) on vähintään 25 %ja hienoainespito is uus (<0,074 mm) <15 % .

6 .2 .1 Pohjamoreen i

Yleisimmin tutkimusalueella esiintyvä maalaji on pohjamoreeni .Sen osuus käsittää noin 80 % kummankin karttalehtialueen maa -perästä . Myös pohjamoreen i muodostaa itsenäisiä jäätikö nliikkeen suuntaisia selänteitä . Havaintojen perusteella pohja-moreeni sisältää yleensä alle 10 % murskauskelpoista kivi-

Page 17: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 6

ainesta . Kaikkein alhaisimmat kivisyvyysarvot ovat Oravaiste n

koillispuoliselle alueelle tyypillisissä drumlinimaisissa

selänteissä . Ainekselle on ominaista paitsi erittäin harvass a

esiintyvät 1 osittain pyöristyneet kivet, myös hietalajitteen

huomattava osuus . Kauempaa katsoen aines vaikuttaa leikkauk-

sissa tästä syystä lajittuneelta .

Pohjamoreeniainesta voidaan kokonaisuudessaan pitää murskauk-

seen soveltumattomana .

6 .2 .2 Kumpumoreen i

Kumpumoreeni on yleisintä rannikon läheisyydessä ja saaristo-

alueella (ks . liitekartta 1 : 100 000) . Selvimmät yhtenäise t

kentät sijoittuvat kallioperän altaisiin ja laaksojen reuna -

osiin .

Kumpumoreeni esiintyy kooltaan vaihtelevina kohoumina . Ylei-

simpiä ovat karttakuvassa selvän pituusakselin omaavat selän -teet, joiden suuntaus vaihtelee säännöttömästi . Loivapiirtei-

set selänteet sisältävät murskauskelpoista ainesta 10 - 20 % .

Kumpumoreenikenttien reunaosissa määrä voi olla alle 10 % ,

kuten esim . Maxmon harjuun rajoittuvissa kummuissa .

Korkeimmat kivisyysprosentit ovat ominaisia pienialaisille ,

selvän kohomuodon omaaville kummuille . Niitä esiintyy vain

suppea-alaisina ryhminä mm . Petsmon alueella sekä Särkimo n

keskiosassa . Murskauskelpoista ainesta niissä on 20 - 30 % ,

joten moreenia voidaan pitää murskauskelpoisena, kun otetaa n

huomioon pinta-alaan perustuva mittausmenetelmä .

Yhteinen piirre kumpumoreenille on runsas pintalohkareisuus .

Se rajoittuu lähes säännöllisesti vain kumpujen lakiosaan .

Sen sijaan moreeniaines vaihtelee kivisyydeltään laajoiss arajoissa .

Page 18: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

1 7

6 .2 .3 Reunamoreeni t

Lähinnä Raippaluodon itäosassa ja Björköbyn alueella moree-nia tavataan kape-ina reunamoreenivalleina . Myös niissä lohka -reisuus liittyy oleellisesti vain pintaosaan . Lukuisten tie -leikkausten perusteella aineksen kivisyys on keskimääri nalle 10 %, eli samansuuruinen kuin pohjamoreenissa . Aines

on jonkinverran hienoainespitoisempaa ja vaikeammin kaivetta-vaa kuin kumpumoreeniaines, mutta on hiekkaisempaa kui ntyypillinen pohjamoreeni . Vähäisen kivisyytensä takia reuna-moreeniai:nesta on. pääosin pidettävä murskaukseen soveltumat-tomana .

7 Katsaus tutkimusalueen kiviaineshuoltoo n

Tutkimusalueen tienpitoon soveltuvan kiviaineksen määrä o nvarsin rajoitettu . Harjujen kuivat osat ovat enimmältä sido -tut asutuksen tai tiestön takia . Ainoat merkittävät kiviaines -varat ovat harjujen pohjavedenalaisissa osissa . Tutkimuksenmukaan niihin sisältyy lähes 15 milj . m 3 ainesta . Soraakorvaavaa moreenia on havaintojen perusteella vain vähäisessämäärin . Näyttää siltä, että kiviaineshuollossa on turvaudut-

tava kallioperän murskaukseen, joskaan tämäkään vaihtoeht oei kivilajista johtuen ehkä ratkaise alueen kiviainespulaa .Kokonaisuutena alueen kiviaineshuoltoa on pidettäv ävaikeasti hoidettavana .

Espoossa 20 . päivänä maaliskuuta 198 3

Geologi

Ilpo Kurkinen

Page 19: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

MERKKIEN SELITYKSET

Muodbstuman todettu tai arvioitu raja

Peittävien kerrosten paksuus S 2 m ,

kaivukelpoinen alue

Koekuoppa / Leikkaus

Seisminen luotaus -

1 : 100 000 -kartat

Tutkittu tai tarkistettu pvp :n alai-

nen muodostuma

t

Kumpumoreenialus

Poh j avedenpinnan .taso

Kailionpinta

1 : 20 000 -kartat

Piirrokset

Page 20: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 21: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 22: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

/332 ö T

Peruskartta 1 :20000 Grundkarta

Page 23: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 24: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 25: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 26: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 27: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka

a lk . nopea autotie, kaksiajorataine nI kl . snabb bilväg med dubbla körbano r

b lk . nopea autotie, 2—3 kaistaine nI

kl . snabb bilväg med 2—3 körfilar

II a–II b

lk. autotie, kaksikaistaine nkl . bilväg med två körfila r

III a– III b lk. autotie, yksikaistaine nkl . bilväg med en körfi l

kestopäällyste (I b) ja kilometripylvä spermanentbeläggning (I b) och km-stolp e

rakenteilla oleva autotiebilväg under byggnad

yksiraiteinen rautati eenkelspårig järnvä g

kaksiraiteinen rautati edubbelspårig järnväg

rakenteilla oleva rautati ejärnväg under byggna djohtokäyrä 20 m) ledkurvavälikäyrä

10 ja 5 m) mellankurvaapukäyrä

2,5 m) hjälpkurv aluonnonjyrkänne, yli ja alle 2 mnaturlig brant, över och under 2 m

tekojyrkänne, yli 1 :1 ja yli 2 mkonstgjord brant, över 1 :1 och över 2 m

rantaviiva, kaislikkostrandlinje, vas s

epämääräinen rantaviiva j amaatuva vesialu eobestämd strandlinje oc hupplandning

tulva- tai padotusalu eöversvämnings- elle rfördämningsområde

joki, leveys 20 . . . 5 mbred d

puro, leveys 5 . . . 2 mbäck, bredd

Page 28: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 29: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 30: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 31: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka
Page 32: GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOStupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen tutkimuslaitos maaperÄosast o pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat seka