geologinen tutkimuslaitostupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_030.pdf · 2008-11-14 · geologinen...
TRANSCRIPT
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S
MAAPERÄOSAST O
POHJAVEDENALAISET SORA- JA HIEKKAMUODOSTUMAT SEK A
SORAA KORVAAVAT MOREENIMUODOSTUMAT RAIPPALUODON (1332 )
JA ORAVAISTEN (1334) KARTTALEHTIALUEILL A
ILPO KURKINE N
ESPOO 1983
Sisällysluettelo
1 Yhteistyösopimus 22 Tutkimusalue 2.
3 Tutkimusmenetelmät 2
4 Tutkimusaineisto 35 Tutkimustulokset 3
5 .1 Raippaluoto 3Y le i s p i i r t e e t 35 .1 .2 Muodostumain kuvaus 4
5 .2 1334 Oravais 6Yleispiirteet 65 .2 .1 Muodos.tumain kuvaus 7
6 Yhteenveto
1 46 .1 Pohjavedenalaiset sora- j a
hiekkamuodostumat
1 46 .2 Soraa korvaavat moreenimuodostumat
1 56 .2 .1 Pohjamoreeni
1 56 .2 .2 Kumpumoreeni 1 66 .2 .3 Reunamoreenit
1 77 Katsaus tutkimusalueen kiviaineshuoltoon
1 7
Merkkien selitys
Karttaliitteet 1 : 100 00 0
1332 Raippaluoto
1334 Oravai s
Karttaliitteet 1 : 20 00 0
1332 07, 10, 11
1334 01, 04, 05, 09, 10, 11, 12
2
Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat sekä sora a
korvaavat moreenimuodostumat Raippaluodon (1332) ja Oravais -
ten (1334) karttalehtialueill a
1 Yhteistyösopimu s
Tutkimuksen tarkoitus on määritelty Vaasan tierakennuspiiri n
ja Geologisen tutkimuslaitoksen välisessä yhteistyösopimuk-
sessa siten, että tavoitteena on kartoittaa ja inventoid a
kokonaan tai pääasiassa pohjavedenpinnan alla olevat sora -
ja hiekkamuodostumat sekä soraa korvaavat moreenimuodostumat .
Piirin yhteyshenkilöksi määrättiin tieins . P . Salo, tutkimus -
laitokselta vastaavasti geologi J . Niemelä .
2 Tutkimusalue
Tutkimusalue käsittää kaksi otsakkeessa mainittua 1 : 100 00 0
karttalehteä Vaasan pohjoispuolisella alueella, josta pääos a
on saaristoa . Tämän takia tutkimukset keskitettiin tutkimus -
alueen itäosaan manneralueelle ja tieyhteyksien piirissä ole -
viin suurimpiin saariin .
3 Tutkimusmenetelmä t
Pohjavedenalaisten muodostumien tutkimus perustui seismi-
siin luotauksiin ja kairauksiin . TVH :n seisminen ryhmä luo-
tasi 7 linjaa yhteispituudeltaan 1 350 m elokuun aikana .
Kairauksia ei v . 1982 aikana tehty lainkaan, mutta käytettä -
vissä oli piirin vuosina 1973, 1977 ja 1981 tehdyt kairauk-
set, yhteensä 40 pistettä .
Moreenimuodostumien tutkimuksiin käytettiin kaivinkonekuop-
pia . Kuopat pyrittiin kaivamaan vähintään 2,5 m :n syvyyteen ,
mutta jossain tapauksissa kaivu oli pohjaveden tai ylisuur-
ten lohkareiden takia lopetettava jo kanden metrin syvyyteen .
Kalliota ei tavattu yhdessäkään tapauksessa kaivusyvyydessä .
3
Moreenin käyttökelpoisuutta arvioitaessa pääpaino oli moree -
nin kivisyyden määrittämisessä . Yli 64 mm aineksen prosen-
tuaalinen osuus laskettiin sataan ruutuun jaetulla 1 m 2 : n
suuruisella verkolla koekuopan seinämästä . Saatu arvo ilmai -
see murskauskelpoisen aineksen määrän pinta-alayksikköä koh-
ti . Mikäli kivisyydessä havaittiin selvä ero vertikaali-
suunnassa, määritettiin kivisyys erikseen kuopan ylä- j a
alaosasta . Laboratoriomäärityksiä moreenin hienoainespitoi-
suudesta ei tehty .
4 Tutkimusaineisto
Tutkimusaineisto käsittää oheisen tutkimuselostuksen lisäks i
alueen indeksikartat mittakaavassa 1 : 100 000, sekä 10 perus -
kartan kaksivärikopiota, joilla on esitetty pohjavedenalais-
ten muodostumien sekä koekuoppien sijainti .
5 Tutkimustulokset
1332 RAIPPALUOT O
5 .1 Yleispiirteet
Pääosa karttalehden alueesta on pinnaltaan lohkareista moree -nia . Länsi- ja keskiosaa (Raippaluodon - Björköbyn saaret )
luonnehtivat matalat reunamoreenivallit . Ne esiintyvät keski -
määrin 50 - 100 m:n välein, pisimmät niistä ovat jopa kande nkilometrin mittaisia . Vallien leveys on vain muutamia kymmeni ämetrejä ja korkeus yleensä 5 - 10 m . Reunamoreenien suunta o n
karttalehden alueella tavallisesti WSW - ENE, mutta kartta -
lehden itäosassa se kääntyy luode-kaakko -suuntaiseksi, mik ä
on sama kuin alueella esiintyvän harjun suunta .
Karttalehden itäosa on pääasiassa kumpumoreenia . Moreenikummut
ovat muodoiltaan epämääräisiä, suuntautumattomia kasaumia ,
joille on tyypillistä runsas pintalohkareisuus . Paikoin niidenpinta on kokonaan 0,5 - 5 m3 :n lohkareiden peittämä . Kummut
ovat keskimäärin korkeampia kuin reunamoreenit, vain harvoin
4
ne kohoavat ympäristöstään kuitenkin yli 20 metriä . Kallio -
perän ja kumpujen välillä ei koekuoppien ja leikkausten
perusteella näytä olevan mitään riippuvuutta .
Karttalehtialueen ainoa harju sijaitsee alueen kaakkoiskul -
massa ja on seurattavissa vain kanden kilometrin matkalla .
Harjun pohjavedenpinnan yläpuoliset osat arvioitiin vuode n
1973 investoinnin yhteydessä .
5 .1 .2 Muodostumain kuvaus
1332 07 Replot
Moreenimuodostumat
1 . Skinnarsun d
Pinnaltaan runsaslohkareinen reunamoreeniselänne, lohkaree t
ovat kooltaan 0,5 - 2 m3 . Moreeni on rakenteeltaan massamais -
ta, kivisyys on yläosassa 6 %, alaosassa 10 %, vallitseva
kivikoko 100 - 300 mm . Selänne edustaa pohjamoreeniainesta ,
eikä sovellu murskaukseen vähäisen kivisyytensä takia .
1332 10 Petsmo
Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t
1 . Pada
Jakson eteläosa on piirin toimesta tutkittu v . 1977 koekuo-
pilla . Länsiosien aines on pääasiassa hiekkaa, päällä on pai -koin lietteistä materiaalia 1 - 2 metriä . Pohjavedenpinnan
alapuolinen osa on pienikivistä soraa, kuten koko itäos apinnasta alkaen . Pääosa eteläosan massoista on jo käytetty
myös pohjaveden alapuolisilta osiltaan . Jäljellä oleva aines -määrä on noin 200 000 m3 , josta soravaltaista on ehkä puolet .
Keskiosa on tutkittu kairauksilla v . 1973 . Niiden perusteell apohjavedenpinta on keskimäärin 5 metrin syvyydellä ja
5
pohjavedenpinnan alapuolinen osa on vain muutamia metrej ä
paksu . Sen pohja on moreenia . Pääosa aineksesta on kivist ä
soraa, itäosan pinnalla on hiekkaa . Muodostuman käyttämättö -
män osan kokonaispaksuus on 3 - 6 metriä . Jakson pohjoisos a
on pääosin käytetty soravaltaisilta osiltaan, sillä pohja -
veden alapuolinen osa on vain 1 - 2 metriä paksu . Aines on
länsiosassa kivistä soraa, itäosissa soraista hiekkaa .
Muodostuman pinta-ala on yhteensä 20 ha, ja sitä on pidettävä
kokonaan kaivukelpoisena . Tie ja asutus asettavat rajoituksi a
jäljellä olevan aineksen käytölle . Kokonaismassamäärä on noi n
400 000 m3, josta A-luokkaa 20 000 m 3 , B-luokkaa 250 000 m 3
ja C-luokkaa 130 000 m3 .
Moreenimuodostuma t
1 Pad a
Harjujakson sivulla oleva kumpu, jonka pintalohkareisuus o n
kohtalainen . Rakenne massamainen, kivisyys yläosassa 5 % ,
alaosassa 15 %, kivikoko 64 - 400 mm . Materiaali hiekkaist a
ja kivet ovat kohtalaisesti pyöristyneet, mikä viittaa harjun
läheisyyteen . Aines ei sovellu murskaukseen .
2 Kuslo t
Symmetrinen kumpu, jonka itärinteeseen on tehty 4 metriä syv ä
leikkaus . Pintalohkareisuus kohtalainen, ylisuuria lohkareit a
vähän . Rakenne on massamainen ja lohkareet ovat heikosti pyö -ristyneitä . '~ivikcko s' 64 - 600 mm, keskimäärin 200 mm .
Murskauskelpoisen kiviaineksen osuus on keskimäärin 30 % ,
myös sorafraktiota esiintyy selvästi enemmän kuin yleensä ,
joten ainesta voidaan pitää soramoreenina ja se soveltuumurskaukseen .
6
3 Härslax
Pyöreähkö kumpu, jossa pintalohkareisuus on kohtalainen, yli -
suuria on vähän . Rakenne massamainen, kivet pyöristymättömiä .
Murskauskelpoisen aineksen osuus yläosassa 15 %, pohjaosass a
25 % . Lohkarekoko kasvaa alaspäin, ja noin 3 metrin syvyy -
dessä kaivu oli lopetettava ylisuurten lohkareiden takia .
Alue saattaa soveltua murskaukseen .
1332 11 Värlax
1 Furuskäret
Pitkänomainen, pinnaltaan huuhtoutunut runsaslohkareine n
selänne, jonka keskiosassa kolmen metrin syvyinen leikkaus .
Moreeni on rakenteeltaan heikosti kerroksellista . Kivikoko
vaihtelee 64 - 300 mm ,,vaikka pintalohkareet ovat valtaosi n
0,5 - 1 m 3 kooltaan . Murskauskelpoisen aineksen osuus o n
keskimäärin 10 %, joten alue ei sovellu murskaukseen .
5 .2 1334 ORAVAIS
Yleispiirteet
Pääosa karttalehden alueest, on moreenia . Moreenialueide n
väliin jää jokilaaksoissa keskimäärin etelä-pohjoissuuntaisi a
laaksoja, jotka ovat savea ja tulvakerrostumia . Kumpumoree-
nia esiintyy eniten alueen länsiosissa, kun taas itäosa o n
selvemmin suuntautunutta pohjamoreenia . Selviä reunamoreeneja ,
kuten Raippaluodon alueella esiintyy vain muutamia Kaitsori n
itäpuolella .
Kumpumoreenimuodostumat ovat vaihtelevia mittasuhteiltaan .
Yleisimmin ne ovat halkaisijaltaan muutamia satoja metrej ä
ja kohoavat ympäristöstään 10 - 20 metriä . Niitten yhteinen
piirre on lakiosan runsas pintalohkareisuus . Erikoisen suuri a
pintalohkareita esiintyy Västerhankmon kylän itäpuolell a
sekä Maxmon kirkon kaakkoispuolella, jossa kumpujen pinta on
7
paikoin kauttaaltaan 1 - 10 m 3 :n lohkareiden peittämä . Lohka-
reisuus rajoitti luonnollisesti suuresti koekuoppien kaivua .
Karttalehden itäosassa vallitsevana ovat loivapiirteiset jää -
tikön liikkeen suuntaiset muodot . Osa niistä on itsenäisi ämoreeniselänteitä . Korkeimpien mäkien laella tulee kuitenki n
usein kallio näkyviin . Kalliot ovat yleisimpiä Oravaiste n
luoteispuolisella rantavyöhykkeellä . Karttalehtialueen läp i
kulkee kolme kapeaa harjujaksoa . Osia niistä on huomioit uv. 1973 tehdyssä arvioinnissa . Jaksojen pohjavedenalaisi a
osia tutkittiin v . 1982 aikana seismisillä luotauksilla .
5 .2 .1 Muodostumaan kuvau s
1334 01 Västerhankmo
Moreenimuodostuma t
1. Edet I
Pinnaltaan runsaslohkareinen epäsäännöllisen muotoinen selän -ne . Yläosa on noin metrin paksuudelta soramoreenia, joss a
murskauskelpoisen aineksen osuus on 30
Jivikokö on keski-määrin 200 - 500 mm . Alaosassa kivikoko on keskimäärin 64 -100 mm, ja murskauskelp oisen• osuus 15 % . Murskaukseen sovel -tuva pintaosa on tämän perusteella liian ohut .
2. Edet I I
Selänteen länsicsan pinta on huuhtoutunutta vähäkivistä hiek -
kamoreenia noin 2 metrin syvyyteen asti . Lohkareet on kohta-laisesti pyöristyneitä ja niiden osuus on vain 5
Alaosass aesiintyy heikosti pyöristyneitä kiviä
,- 25
Raja kerros -ten välillä on melko terävä . Murskauskelpoisen aineksen keski -määräinen osuus jää näin ollen alle 15
mikä on liianalhainen käyttöä ajatellen .
8
1334 04 Maxmo
Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t
Muodostuma 1 Östman
Valtatien luoteispuolella pohjavedenpinta on 3 - 6 metrin
syvyydellä . Pinnalla on hietaa 2 - 3 metriä ja alla esiinty y
hienoa hiekkaa . Valtatien kaakkoispuolella harju on kallio -
perän ruhjeessa . Pohjavedenpinta on 1 - 2 metrin syvyydellä ,
pintaosan aines on hienoa hiekkaa .
Muodostuman pinta-ala on 35 ha . Koko aluetta voidaan aineksen
suhteen pitää kaivukelpoisena, mutta tiestö ja asutus rajoit-
tavat luoteasosan käyttöä . Kokonaismassamäärä on noin
1,7 milj . m3 .
Muodostuma 2 Sandgräven - Hässlefladan
Tasoittunut harju, jossa pohjavedenpinta on 0 - 4 . metrin sy-
vyydellä . Eteläosa on seismisten luotausten perusteella 8 -15 metriä paksu ja länsiosa on paksuin . Aines on pääasiass a
hiekkaista soraa pohjaveden alapuolisessa osassa . Keski- j a
pohjoisosissa harju rajoittuu moreenimäkiin itäreunaltaan ,
länsiosat ovat 7 - 12 metriä paksuja . Aines on pääasiass ahiekkaa . Koko aluetta voidaan pitää kaivukelpoisena lukuun -
ottamatta hautausmaata, joskin huvila-asutus ja alueen si-
jainti asettavat rajoituksia käytön suhteen . Pinta-ala o nyhteensä 73 ha, ja kokonaismassamäärä noin 5 milj . m 3 .
Hiekkaista soraa on Sandgrävenin keskiosassa ilmeisesti 0,5 -1 milj . m3 .
Muodostuma 3 Sund
Ribackenin alueella pohjavesi on keskimäärin kanden metri n
syvyydellä . Aines on kuivassa osassa hienoa hiekkaa . Pohja-
vedenpinnan alapuolella on seismisen luotauksen perusteell a8 - 10 metriä soraista hiekkaa . Jakson pohjoispää on hieman
9
caksumpi ja aines on tasarakeista hiekkaa .
P inta-ala on 44 ha, josta 1 hes puolet on viljeltyä . Myö s
asutus rajoittaa aineksenottoa oleellisesti . Kokonaismassi-
määrä on noin 2,3 milj, m 3 .
Moreenimuedostumat
1 Hedval l
Vajaa 100 metriä harjun sivulla oleva pinnaltaan lohkareine nselänne . Moreeni on heikosti kerroksellista hietamoreenia ,jossa vain muutamia pyöristyneitä lohkareita (alle 3 %) .
Moreeni edustaa ilmeisesti jonkinlaista Vai hettumi svyöhvkett äharjuaineksen ja moreenin väli 1 lä .
2 Nygård
Myöskin harjun reunaosaan liittyvä selänne, jonka _nintalohka -Teet ovat 1 - 2 m 3 . Aineksessa on vai n~ muutamia 0 200 mm ole -
via kohtalaisesti pyöristyneitä kiviä
(<3 %) . Moreen ion rakenteeltaan massamaista hietamoreenia .
3 Kackurlamoen-
Laajan kall ioselä nteen kaakcoi skul maan syntynyt pienialaine nrantakerrostuma, jonka laajuus on vain 0,3 ha . Pintaosa onp uolen metrin paksuudelta kivistä soraa, kivet 0 60 - 300 mm) .Sen alla on keskimäärin metrin kerros soraista hiekkaa . Aine scn lähes suoraan kal l i on päällä . Paikoin välissä esiintyy I -2 metriä vähLkivistä pohjamoreenia (kivisyys 5 %) . Murskatta-vaa ainesta on pintaosassa vain noin 2000 m 3 .
4 Storträs k
-Kalliomäen itasivulla `i tässä tapauksessa ole merkkejä ranta -voimien vaikutuksista . Aines on pinnasta alkaen massamaist a:hiekka_moreenia . Kivisyys on 8 % ja kivet ovat kohtalaisesti
1 0
pyöristyneitä . Aineksessa ei esiinny lainkaan yli 300 mm
kiviä, Pintalohkareet ovat enimmäkseen yli 600 mm O .
1334 05 Särkimo
1 Lovikbrunn
Melko jyrkkärinteinen hinnaltaan runsaslohkareinen selänne .Pintaosassa kivikoko <200 mm, pohjaosassa myös ylisuurialohkareita, joiden takia kaivu oli lopetettava 2 metrin syvyy -teen . Murskauskelpoisen aineksen osuus näyttää kasvavan sy-
vyyssuunnassa, ja se saattaa nousta yli 30 %, sillä 0 -2 metrin välillä se on 25 % . Kiviaines on heikosti pyöristy-nyttä . Rakenteeltaan moreeni on massamaista . Selänne vaikut -taa lupaavalta ainakin pohjoisosaltaan .
2 Vikträs k
Pienimuotoinen pinnaltaan runsaslohkareinen selänne, jok akuuluu laajempaan kenttään . Moreeni on rakenteeltaan massa -maista . Kivet ja lohkareet ovat heikosti pyöristyneitä j amurskauskelpoisen aineksen osuus on 20 % . Kaivu oli tässäkin
tapauksessa lopetettava 2 metrin syvyyteen ylisuurten lohka -reiden takia . Ilmeisesti länsipuolisten kumpujen kivisyys o n
samaa luokkaa, ja myös ne soveltuvat murskaukseen .
3 Teugmo
Loivapiirteinen symmetrinen kumpu, jonka pintalohkareiden kok oja tiheys on keskimääräistä pienempi . Viiden metrin syvyise nleikkauksen perusteella aines on heikosti lamellirakenteist ahietamoreenia ja 64 - 600 mm ainesta on keskimäärin 10 % .Lohkareiden osuus on pieni .
1 1
1334 09 Kantlax
1 Hirvlax
Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu pohjamoreenialueella .Moreeni on rakenteeltaan massamaistavähäkivistä hietamoreenia .Kivisyys on vain 2 % .
1334 10 Kimo
1 Kallkär r
Laajan kallioalueen edustan loivasti kumpuilevaa moreenia ,jonka päällä on paikoin hiekkaista rantakerrostumaa . Moreen ion rakenteeltaan heikosti kerroksellista . Se ei sisällä lain -kaan. yli 20 mm ainesta, sen sijaan alle 0,074 mm fraktio nosuus on silmämää.räisesti arvioiden suurempi kuin edell äkuvatuissa moreeneissa .
1334 11 + 2312 02 Pensal a
Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t
Muodostuma 1 Norrkanga n
Vuoden 1973 arvioinnissa muodostuma rajattiin pohjaveden ylä -puoliselta osaltaan (numero 4) . Sen poikki tehtiin v . 198 1linjassa 8 kairausta 100 metrin välein . Harjun primäärios aon noin kandensadan metrin levyinen ja pohjavedenalainen os aon 10 - 12 metriä paksu . Pintaosassa aines on hienoa hiekka apohjaveden ollessa noin 2 metrin syvyydellä . Alaspäin aine smuuttuu karkeammaksi . Syvimmät osat ovat soraista hiekkaa .Reunaosien päällä on savea 2 - 3 metriä . Maantien itäpuoline nosa on moreenin päällä olevaa-rantakerrostumaa . Tässä tapauk-sessa se on poikkeuksellisen paksu, jopa 6 - 8 metriä . Aine son kivistä hiekkaa ja alaosissa se voi olla heikosti lajittu-nutta .
1 2
Kaivukelpoisen osan pinta-ala on 25 ha . Keskimääräinen kerros -paksuus on noin 6 metriä ja ainesmäärä siten 1,5 milj . m3 .Luoteisos.ien päällä on savea vajaa 2 metriä . Saven paksuuskasvaa jyrkästi länteenpäin . Itäpuolisen rantakerrostuma npaksuus saattaa vaihdella suuresti . Pohjoispää on ilmeisest imelko ohut ja reunaosassa kallioperä pistää esiin . Lieveosienpinta-ala on noin 12 ha . Ainesmäärä on korkeintaan 0,3 milj .m3 . Pohjoispäässä esiintyy myös murskauskelpoista ainest akapeana selänteenä . Koekuopan (n :o 5) perusteella moreenin
pintaos--ansa on noin kanden metrin kerros kivistä soramoreenia ,jossa 64 - 300 mm aineksen osuus on 35 % . Kivet ovat hyvin
pyöristyneitä, mikä viittaa siihen, että aines edustaa vaihettumisvyöhykettä harjun ja pohjamoreenin välillä . Murskaus-kelpoisen aineksen osuus on vähäisestä kerrospaksuudesta joh-
tuen vain noin 5000 m3 .
Moreenimuodostuma t
1. Langneberget
Kalliomäen suojapuolen lohkarepintainen selänne . Moreeni onrakenteeltaan massamaista ja kivet ovat täysin pyöristymättö -miä . 64 - 200 mm kivien osuus on vain 3 %, joten moreeniedustaa alueella melko tyypillistä pohjamoreenia .
2. Hålbacke n
Moreenialueen reunan huuhtoutunutta pintamoreenia, josta o nsyntynyt länsipuolelle ohuita rantakerrostumia . Yli 64 mmainesta on 10 % . Kivisyys ja lohkarekoko vähenevät alaspäin .
3. Rutuskogen
Pinnaltaan erittäin runsaslohkareinen moreenikumpu, jonk apintalohkareet ovat 20 - 200 cm . Lohkareisuus rajoittuu aiva npintaan, sillä moreeni sisältää vain muutamia kiviä 0 < 100 mm .Murskauskelpoisen aineksen määrä on alle 2 % . Moreenin rakenneon massamainen .
1 3
4 . Harjux
Pintaosassa on huuhtoutunutta hiekkamoreenia vajaan metri npaksuudelta . Pintalohkareisuus on keskimääräistä pienempi .Alla oleva moreeni on täysin kivetöntä . Rakenteeltaan se onheikosti kerroksellista hietamoreenia ja geneettisesti s eedustaa pohjamoreeniainesta .
1334 12 + 2312 03 Munsal a
Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostuma t
1 . Peltmo
Matala peltoalueella oleva harju jossa pohjavedenpinta on2 - 3 metrin syvyydellä . Aines on kuivassa osassa pääasiass ahienoa hiekkaa . Seismisten luotausten perusteella myös pohja -vedenalaiset osat ovat lähes kokonaan hiekkaa . Kapea keskiosaon kuitenkin pienikivistä soraa . Selänteen keskellä kerros -paksuus on suurimmillaan 10 metriä . Reunaosissa moreen inousee lähes pintaan . Linjan ill eteläpuolinen lohkareine nkumpu on seismisten nopeuksien perusteella moreenia . Laakeaeteläosa on kairausten perusteella 5 - 9 metriä paksu ja se naines on hiekkaa .
Kuva 1 . Peltmon harju, seisminen luotaus, linja 111 . MK1 : 2000 / 1 : 400 . Tulkinta geologi Jorma Porras .
1 4
Kaivukelpoisen alueen pinta-ala on 75 ha . Pohjoispäässä tosi n
asutus rajoittaa aineksenottoa . Kokonaismassamäärä on noi n
3,5 milj . m 3 , josta B-luokan osuus on noin 500 000 m 3 .
Moreenimuodostuma t
1 Gammelgårdsbacken
Harjujakson sivulla oleva pinnaltaan lohkareinen selänne .Pintalohkareet ovat kooltaan jopa 10 m3 . Moreeni on kuitenki n
lähes kivetöntä (kivisyys 2 %) massamaista hietamoreenia .
Myös ympäristössä olevat pitkänomaiset selänteet näyttävättieleikkausten perusteella erittäin vähäkivisiltä huomattava n
runsaasta pintalohkareisuudesta huolimatta .
2 Flakabacken
Moreeniselänne, jonka länsireunalla kallio on koekuopanperusteella jo kanden metrin syvyydessä . Pinnalla on kivist ärantakerrostumaa vajaan metrin paksuudelta . Sen alla olevamoreeni sisältää alle 5 % murskauskelpoista materiaalia .
6 Yhteenveto
6 .1 Pohjavedenalaiset sora- ja hiekkamuodostumat
Verrattaessa nyt tutkittua aluetta v . 1981 ja 1982 tutkittui-hin alueisiin, voidaan todeta, että se edustaa kaikkein harju -köyhintä osaa niistä . Alueella tavataan vain kolme harju-
jaksoa, jotka mittasuhteiltaan edustavat keskimääräist äpienempiä harjuja .
Läntisin jakso sijaitsee kumpumoreenialueen sisällä teräväss äruhjeessa . Harjuaines edustaa .harjun karkeinta ydinosaa, s eon heikosti peseytynyttä ja sisältää ylisuuria lohkareit ayleisesti . Pohjavedenalainen osa on kairauksien perusteell aohuempi kuin harjun kuiva osa . Tyypillinen piirre kumpumoreeni -alueen harjuille on myös se, että hiekkaa olevat lievealueet
1 5
puuttuvat usein kokonaan . Sama ilmiö oli havaittavissa j ov . 1981 tehdyssä tutkimuksessa Isonkyrön alueella .
Kaksi muuta harjua sijaitsevat suhteellisen tasaisella kallio -alustalla leveissä laaksonpainanteissa . Harjuaines on pää -
asiassa hiekkaa myös pohjavedenalaisilta osiltaan, joski n
seismisten nopeuksien perusteella juuriosissa esiintyy myö s
soraa -
Jaksojen suurimmat kerrospaksuudet ovat 10 - 15 metriä, mik äon selvästi vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa todetutpaksuudet . Massoista on siten noin 3/4 pohjavedenpinnan ala-
puolisissa osissa . Vaikka kalliopaljastumien osuus harjuje n
ympäristössä ja yleensäkin tällä alueella on keskimääräist ävähäisempi, vaikuttaa siiltä r että maapeitteiden paksuude tovat rannikkoalueella pienempiä kuin kauempana sisämaassa .Alustan kallioperä on koko tutkimusalueella Vaasan graniittia .
Luotausten avulla saatu poikkileikkaus Peltmon harjust aosoittaa, että myös tasaisella moreenialueella sijaitsevaharju ulottuu alustan kallioon asti keskiosassaan ja rajoittuureunoiltaan terävästi moreeniin .
6 .2 Soraa korvaavat moreenimuodostuma t
Murskauskelpoisen moreenin määritelmä on jossain määrin viel ävakiintumaton ja raja-arvoiltaan liukuva . Muutamissa TVL : npiireissä saatujen kokemusten perusteella sellaisina voidaa npitää moreeneja joiden kivisyys (>64 mm) on vähintään 25 %ja hienoainespito is uus (<0,074 mm) <15 % .
6 .2 .1 Pohjamoreen i
Yleisimmin tutkimusalueella esiintyvä maalaji on pohjamoreeni .Sen osuus käsittää noin 80 % kummankin karttalehtialueen maa -perästä . Myös pohjamoreen i muodostaa itsenäisiä jäätikö nliikkeen suuntaisia selänteitä . Havaintojen perusteella pohja-moreeni sisältää yleensä alle 10 % murskauskelpoista kivi-
1 6
ainesta . Kaikkein alhaisimmat kivisyvyysarvot ovat Oravaiste n
koillispuoliselle alueelle tyypillisissä drumlinimaisissa
selänteissä . Ainekselle on ominaista paitsi erittäin harvass a
esiintyvät 1 osittain pyöristyneet kivet, myös hietalajitteen
huomattava osuus . Kauempaa katsoen aines vaikuttaa leikkauk-
sissa tästä syystä lajittuneelta .
Pohjamoreeniainesta voidaan kokonaisuudessaan pitää murskauk-
seen soveltumattomana .
6 .2 .2 Kumpumoreen i
Kumpumoreeni on yleisintä rannikon läheisyydessä ja saaristo-
alueella (ks . liitekartta 1 : 100 000) . Selvimmät yhtenäise t
kentät sijoittuvat kallioperän altaisiin ja laaksojen reuna -
osiin .
Kumpumoreeni esiintyy kooltaan vaihtelevina kohoumina . Ylei-
simpiä ovat karttakuvassa selvän pituusakselin omaavat selän -teet, joiden suuntaus vaihtelee säännöttömästi . Loivapiirtei-
set selänteet sisältävät murskauskelpoista ainesta 10 - 20 % .
Kumpumoreenikenttien reunaosissa määrä voi olla alle 10 % ,
kuten esim . Maxmon harjuun rajoittuvissa kummuissa .
Korkeimmat kivisyysprosentit ovat ominaisia pienialaisille ,
selvän kohomuodon omaaville kummuille . Niitä esiintyy vain
suppea-alaisina ryhminä mm . Petsmon alueella sekä Särkimo n
keskiosassa . Murskauskelpoista ainesta niissä on 20 - 30 % ,
joten moreenia voidaan pitää murskauskelpoisena, kun otetaa n
huomioon pinta-alaan perustuva mittausmenetelmä .
Yhteinen piirre kumpumoreenille on runsas pintalohkareisuus .
Se rajoittuu lähes säännöllisesti vain kumpujen lakiosaan .
Sen sijaan moreeniaines vaihtelee kivisyydeltään laajoiss arajoissa .
1 7
6 .2 .3 Reunamoreeni t
Lähinnä Raippaluodon itäosassa ja Björköbyn alueella moree-nia tavataan kape-ina reunamoreenivalleina . Myös niissä lohka -reisuus liittyy oleellisesti vain pintaosaan . Lukuisten tie -leikkausten perusteella aineksen kivisyys on keskimääri nalle 10 %, eli samansuuruinen kuin pohjamoreenissa . Aines
on jonkinverran hienoainespitoisempaa ja vaikeammin kaivetta-vaa kuin kumpumoreeniaines, mutta on hiekkaisempaa kui ntyypillinen pohjamoreeni . Vähäisen kivisyytensä takia reuna-moreeniai:nesta on. pääosin pidettävä murskaukseen soveltumat-tomana .
7 Katsaus tutkimusalueen kiviaineshuoltoo n
Tutkimusalueen tienpitoon soveltuvan kiviaineksen määrä o nvarsin rajoitettu . Harjujen kuivat osat ovat enimmältä sido -tut asutuksen tai tiestön takia . Ainoat merkittävät kiviaines -varat ovat harjujen pohjavedenalaisissa osissa . Tutkimuksenmukaan niihin sisältyy lähes 15 milj . m 3 ainesta . Soraakorvaavaa moreenia on havaintojen perusteella vain vähäisessämäärin . Näyttää siltä, että kiviaineshuollossa on turvaudut-
tava kallioperän murskaukseen, joskaan tämäkään vaihtoeht oei kivilajista johtuen ehkä ratkaise alueen kiviainespulaa .Kokonaisuutena alueen kiviaineshuoltoa on pidettäv ävaikeasti hoidettavana .
Espoossa 20 . päivänä maaliskuuta 198 3
Geologi
Ilpo Kurkinen
MERKKIEN SELITYKSET
Muodbstuman todettu tai arvioitu raja
Peittävien kerrosten paksuus S 2 m ,
kaivukelpoinen alue
Koekuoppa / Leikkaus
Seisminen luotaus -
1 : 100 000 -kartat
Tutkittu tai tarkistettu pvp :n alai-
nen muodostuma
t
Kumpumoreenialus
Poh j avedenpinnan .taso
Kailionpinta
1 : 20 000 -kartat
Piirrokset
/332 ö T
Peruskartta 1 :20000 Grundkarta
a lk . nopea autotie, kaksiajorataine nI kl . snabb bilväg med dubbla körbano r
b lk . nopea autotie, 2—3 kaistaine nI
kl . snabb bilväg med 2—3 körfilar
II a–II b
lk. autotie, kaksikaistaine nkl . bilväg med två körfila r
III a– III b lk. autotie, yksikaistaine nkl . bilväg med en körfi l
kestopäällyste (I b) ja kilometripylvä spermanentbeläggning (I b) och km-stolp e
rakenteilla oleva autotiebilväg under byggnad
yksiraiteinen rautati eenkelspårig järnvä g
kaksiraiteinen rautati edubbelspårig järnväg
rakenteilla oleva rautati ejärnväg under byggna djohtokäyrä 20 m) ledkurvavälikäyrä
10 ja 5 m) mellankurvaapukäyrä
2,5 m) hjälpkurv aluonnonjyrkänne, yli ja alle 2 mnaturlig brant, över och under 2 m
tekojyrkänne, yli 1 :1 ja yli 2 mkonstgjord brant, över 1 :1 och över 2 m
rantaviiva, kaislikkostrandlinje, vas s
epämääräinen rantaviiva j amaatuva vesialu eobestämd strandlinje oc hupplandning
tulva- tai padotusalu eöversvämnings- elle rfördämningsområde
joki, leveys 20 . . . 5 mbred d
puro, leveys 5 . . . 2 mbäck, bredd