Geologian tutkimuskeskus

M 06/2633/-87/1/30

Rovaniemen mlk

Vinsanmaa

Matti Äyräs

2.6.1987

TUTKIMUSTYÖSELOSTU ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEELLA

VINSANMAA 1 KAIV.REK.N:O 3925/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JOHDANTO

Peräpohjan liuskealueen kallioperässä on tunnettuja indikaatioita kullan esiintymisestä.

Tunnetuimmat kultapitoiset esiintymät, Kemi, Kivimaa ja Vinsa ovat tyypiltään samankaltaisia

juonimuodostumia, joissa kulta liittyy mineraalijuoniin. Juonien isäntäkivenä on kaikissa lähinnä

albiittidiabaasi. Vähäjoella kulta liittyy rautamuodostumassa tavattaviin sulfideihin,

kobolttihohteeseen ja arseenikiisuun.

Vinsan tunnettu (aiemmin 1960-luvulla Outokumpu Oy:n tutkima) muodostuma sijaitsee

Rovaniemen maalaiskunnan Pisalla. Karkearakeisessa albiitti-diabaasissa on useita kymmeniä

metrejä paksu albitiitti-intruusiivi. Tätä leikkaa n. metrin paksuinen kvartsijuoni, joka sisältää

runsaasti kupari- ja magneettikiisua sekä vähän rikkikiisua ja kobolttipentlandiittia. Juonen

kuparipitoisuudeksi on laskettu keskimäärin 4 % ja kultapitoisuudeksi 3 g/t.

Geologian tutkimuskeskuksen geokemian osasto suoritti koko karttalehden 2633 Koivu alueella

alueellisen maaperän geokemiallisen kartoituksen vuonna 1980. Alueellisen vaiheen

moreenituloksissa on Vinsan kivilajimuodostuman päältä otetussa moreeninäytteessä sekä

kupari- että kobolttianomalia. Sen sijaan kultapitoisuus ei ole anomalinen.

Pisan-Louen maantien varteen porattiin iskuporalla profiilinja keväällä 1981. Linja kulkee

Vinsan kivilajimuodostuman kaakkoispuolella, kilometrin päässä Cu-Au-kvartsijuonesta.

Yhdessä pisteessä tavattiin selvästi anomalinen kultapitoisuus. Vuonna 1983 suoritettiin alueella

tarkistusnäytteenotto, linjaväli 200 m ja pisteväli 50 m. Tämän vaiheen tuloksissa Vinsan

tunnettu juonimuodostuma tulee esille selvänä anomaliana Sen lisäksi juonen kaakkoispuolelle

tuli esille laaja ja selvä Au-anomalia moreenissa. Anomalia on siksi laaja ja merkittävä, että

tutkimukset sen selvittämiseksi aloitettiin syksyllä 1985.

SUORITETUT TOIMENPITEET

Tutkimuskohteeseen tehdyn valtauksen (Vinsanmaa 1) sijainti karttalehdellä 2633 03

(mittakaava 1:20 000) on esitetty liitteessä 1.

Syksyllä 1985 otettiin moreeni- ja rapakallionäytteet hydraulisella iskuporalla kahdella linjalla

poikki anomalian. Näytteenottotiheys vaihteli 50 - 10 metriin. Näytteitä otettiin kaikkiaan 47

moreeni- ja 46 rapakallionäytettä. Näytteenottolinjojen sijainti liitteessä 2.

Kevättalvella 1986 tehtiin alueella maanpintageofysikaalisia mittauksia, sekä magneettiset että

VLF-R -mittaukset. Samassa yhteydessä mitattiin myös tunnettu Cu-Au-kvartsijuoni.

Mittauslinjat ja -tulokset liitteessä 3.

Syksyllä 1986 kairattiin tutkimusalueella PoKa-kairalla kosketuskairauksena 11 reikää. Reikien

syvyydet terveessä kalliossa olivat 5-10 metriä sekä maakairaus/piste 5-12 metriä.

Kairauspisteiden sijainti liitteessä 2.

Moreeni-, rapakallio- ja kallionäytteistä on analysoitu GTK:n Rovaniemen laboratoriossa Co,

Cu, Mn, Ni, Pb, Zn ja Ag liekillisellä AAS:lla sekä Au ja Pd liekittömällä AAS:lla.

Tutkimuksia on johtanut geologi Matti Äyräs.

TULOKSET

Tutkimusalueen eteläosan kallioperä on Pisavaaran kvartsiittia, joka on selväkerroksellinen,

harmaa tai punertava ortokvartsiitti. Keski- ja pohjoisosassa em. kvartsiitin päällä on

albiittidiabaasi, jonka albiitti on saussuriittiutunut ja jossa paikoin on runsaasti

karbonaattimuuttumista. Albiittidiabaasi esiintyy juonina, jotka ovat kvartsiittikerrosten

suunnassa.

Maaperä- ja rapakallionäytteiden analyysitulosten mukaan kummallakin näytteenottolinjalla on

yksi kullan suhteen anomalinen piste (240 ja 250 ppb), joissa kulta on selvästi rikastunut

albiittidiabaasirapakallion hienoainekseen.

Kairaustuloksissa ainoastaan yhdessä lävistyksessä (reikä n:o 6) tavattiin selvästi anomalinen

kultapitoisuus. Tässä lävityksessä kivilaji on albiittidiabaasia, jossa on runsaasti ohuita (n. 10

cm) kvartsijuonia. Yläosa diabaasista on saussuriittiutunutta ja karbonaattimuuttunutta ja siinä on

myös runsaasti kiisuja. Korkein kultapitoisuus (420 ppb) on yläosassa välillä 11.80-12.80. Myös

syvyydellä 16.00-17.00 m on kultapitoisuus hieman kohonnut (40 ppb). Korkein kuparipitoisuus

(3370 ppm) on samassa analyysivälissä kuin korkein kultapitoisuuskin. Muissa

kairauslävistyksissä ei merkittäviä kultapitoisuuksia tavattu.

Tutkimuksen tuloksen mukaan on selvää, että aiemmin tunnetun Au-Cu-pitoisen kvartsijuonen

kaltaisia muodostumia ei alueella ole. Selvää kultapitoisuuden nousua on diabaasin

kontaktialueilla ja kulta näyttää liittyvän kiisuhin. Laaja kulta-anomalia moreenissa tosin liittyy

kallioperän kultapitoisuuteen, mutta kullan rikastuminen moreenissa johtuu pääosin kallioperän

rapautumisprosessista ja rapakalliomateriaalin sekoittumisesta moreeniin.

Tutkimuksen tuloksen mukaan esiintymällä ei ole taloudellista merkitystä ja tästä syystä emme

hae valtausalueelle kaivospiiriä.

Geologi Matti Äyräs

Liitteet:

1. Valtausalueen sijainti

2.Moreeni- ja rapakallionäytteenottolinjat sekä kairauspisteiden sijainti

3.Geofysiikan mittauslinjat ja -tulokset