fotonovela - etusivu | itseopiskeluympäristö › ... › 2013 › 10 ›...

F O T O N O V E L A

Tarinoita etelästä ja pohjoisestaOHJAAJAN OPAS

Sisällys

MIKÄ ON FOTONOVELA? 4 OSA I:FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS 6 Etukäteisvalmistelut 6 Virittäydytään tarinointiin 8 Fotonovela-tarinoiden luominen 10

OSA II:TEHTÄVIÄ FOTONOVELA-TARINOIDENKÄSITTELYYN 24

OSA III:FOTONOVELA-TARINOITA 27

Fotonovela syntyi vapaaehtoisvoimin 31Info: Taksvärkki ry:n hankkeetGuatemalassa ja Boliviassa 32Info: Taksvärkki ry, PAMI, COMPA 34

LIITE: Tiedote koteihin 35

Kirjoittajat

Antti Halonen

Eeva Kemppi

Leena Honkasalo

Taitto

Anja Karppinen

Kiitokset

Pamela Arslan, Veera Blomster,

Anja Karppinen ja Hannika Nihervä

Julkaisija

www.taksvarkki.fi

Kuvat

Veera Blomster

Mari Luosujärvi

Saija Raskulla

Fotonovela-työpajoihin

osallistuneet nuoret

Tervetuloa fotonovelan maailmaan!

Luokaa omat tarinne tai antautukaa kertomusten vietäväksi ja piipahtakaa Boliviassa ja Guatemalassa. Mitä Guatemalan nuoret haluavat kertoa rakkaudesta? Mitä he ajatte-levat oikeuksistaan? Mistä bolivialaiset nuoret unelmoivat?

Jokaisella on jotain ainutlaatuista sanottavaa, ja fotonovela antaa tilaisuuden kertoa sen. Fotonovela on tarinoita etelästä ja pohjoisesta, ajatuksenvaihtoa sekä kokemusten ja kertomusten jakamista valokuvien ja tekstien avulla.

Tarinointi on siirtynyt leiritulien ääreltä sosiaaliseen mediaan, televisioon, radioon ja konsolipeleihin. Tarinoita voi kertoa myös valokuvan ja videon keinoin. Internet mahdol-listaa niiden jakamisen toisella puolella maailmaa asuvien ihmisten kanssa. Tämä avaa ovet kulttuuri- ja kielirajat ylittävälle viestinnälle ja toisilta oppimiselle.

Fotonovelassa bolivialaiset, guatemalalaiset ja suomalaiset nuoret pääsevät kertomaan omia tarinoitaan. Menetelmä edistää erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja kunnioitusta. Tarinoiden kautta pääsee sukeltamaan tosielämään ja taruihin Atlantin toisella puolella.

Tämä opas jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan vaihe vaiheelta, miten fotonovela-työpaja toteutetaan. Toinen osa sisältää globaalikasvatukseen sopivia toiminnallisia tehtäviä, joiden avulla Boliviassa ja Guatemalassa luotuja fotonovela-tari-noita voi käsitellä ryhmän kanssa. Harjoituksia voi tehdä joko erikseen ilman varsinaista työpajaa tai osana fotonovela-työpajaa, jolloin omia tarinoita voi peilata bolivia-laisten ja guatemalalaisten nuorten tarinoihin. Kolmannessa osassa esitellään seitsemän foto-novela-tarinaa sekä vinkkejä, miten näitä tarinoita voi käsitellä.

Kaikki fotonovela-tarinat löytyvät internetistä osoitteesta www.fotonovela.fi.

Antoisia hetkiä fotonovelan parissa!

FOTONOVELA – Tarinoita etelästä ja pohjoisesta

3

Fotonovela-menetelmän ovat luoneet vuonna 2010 vapaaehtoisina Boliviassa työskennel-leet Antti Halonen ja Eeva Kemppi. He työskentelivät taideyhteisö COMPAssa, joka on Taksvärkki ry:n yhteistyökumppani. Tämän oppaan sivulla 31 Antti ja Eeva kertovat foto-novelan syntymisestä ja ensimmäisistä työpajoista Boliviassa. Fotonovela-työpajoja on toteutettu myös Taksvärkki ry:n kumppanijärjestö PAMIssa Guatemalassa sekä eri oppilai-toksissa Suomessa. Lue lisää Taksvärkki ry:stä, COMPAsta ja PAMIsta sivulta 34.

Fotonovela-työpajoissa suomalaiset, bolivialaiset ja guatemalalaiset nuoret tekevät tari-noita samoista aiheista ja samalla tekniikalla, mutta omasta kokemusmaailmastaan käsin. Fotonovelalla on helppokäyttöinen internetsivusto (www.fotonovela.fi), jossa valmiit tari-nat ovat luettavissa. Suomenkieliset tekstit on käännetty espanjaksi ja espanjankieliset suomeksi, jotta nuoret eri maissa voivat tutustua toistensa tarinoihin. Valmiita tarinoita voi hyödyntää globaalikasvatuksessa kouluissa (ks. tehtäväosio sivulta 24 alkaen).

Mediassa kehitysmaiden ihmiset – nuorista puhumattakaan – esitetään harvemmin aktii-visina toimijoina. Guatemalassa ja Boliviassa luoduissa tarinoissa nuoret pääsevät ääneen ja kertovat omin sanoin ja kuvin elämästään, arjestaan ja unelmistaan. He rajaavat aiheen ja valitsevat näkökulman itse. Fotonovela antaa puheenvuoron heille, joita ei usein kuulla.

Fotonovela-työpaja sopii erityisen hyvin peruskoulun yläluokkien ja lukion äidinkielen-, elämänkatsomustiedon-, maantiedon-, kuvataiteen- ja espanjantunneille sekä yleisesti globaalikasvatukseen.

MIKÄ ON FOTONOVELA?

Fotonovela on paitsi globaalikasvatusta myös viestintäkasvatusta. Se istuu perusopetuksen

opetussuunnitelmassa (2004) linjattuihin aihekokonaisuuksiin 2) Kulttuuri-identiteetti ja

kansainvälisyys sekä 3) Viestintä ja medialukutaito.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden osalta tavoitteeksi on kir-

jattu, että oppilas oppii ”tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa

valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä”. Viestintä

ja medialukutaito -aihekokonaisuuden tavoitteisiin taas kuuluu, että oppilas oppii ”ilmaise-

maan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää” ja ”tuot-

tamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti”.

4

Minkä ikäisille fotonovela sopii?

Yli 11-vuotiaille, erityisesti yläkouluikäisille.

Mitä tarvitaan?

- Kamera, mieluiten useita. Kuvat pitää pystyä siirtämään kamerasta tietokoneelle (esim. usb-johdolla, tietokoneen muistikortinlukijalla tai sähköpostin kautta älypuhelimen kamerasta). - Tietokone ja nettiyhteys (mieluiten useita, koska tarinan tekstit kirjoitetaan tietokoneella). - Papereita ja kyniä.- Vaatteita, asusteita ja esineitä rekvisiitaksi kuvauksiin.- Rutkasti mielikuvitusta!

Minkä kokoinen ryhmä työpajaan voi osallistua?

Ei rajoituksia, esim. 6–20 henkeä.

Ryhmäkoko voi olla suurikin, koska suuri osa työpajasta on itsenäistä tai pienryhmätyöskentelyä. Tarinat luodaan yksin tai pienryhmissä. Tarinoiden purkuvaiheessa koko ryhmä kokoontuu yhteen.Ohjaajia on hyvä olla kaksi, jos oppilasmäärä ylittää 15. Jos työryhmiä on paljon, ohjaajan kannattaa auttaa kuvien ja tekstien siirtämisessä foto-novela-sivustolle. On tärkeää, että kaikkien tarinat ehditään lopuksi esitellä muulle ryhmälle.

Kuinka paljon aikaa tarvitaan?

Suositus: 2 x 90 min kahtena eri päivänä, joiden välissä oppilaat työskentelevät itsenäisesti.

Tarinoiden tekemiseen menee vähintään 2–3 oppituntia, mutta kokonaisuudessaan työpajaan on hyvä varata enemmän aikaa. Näin ehditään esitellä idea kunnolla ja tehdä tarinat huolella sekä tutustua toisten tekemiin tarinoihin. Työpajan onnistumisen kannalta on etu, jos työpajan voi toteuttaa kahdessa osassa. Tapaamiskertojen välissä osallistujilla on aikaa hioa ideoitaan ja kehitellä tarinaa eteenpäin.

Guatemalan ja Bolivian nuorten tarinoihin tutustuminen on tärkeä osa työpajaa. Tarinoiden käsittelyn apuna kannattaa käyttää tämän oppaan harjoituksia (ks. s. 24–26).

5

OSA I: FOTONOVELA-TYÖPAJAN TOTEUTUS

Fotonovelan pääosassa ovat nuoret ja heidän tarinansa, jotka toteutetaan ohjaajan avustuksella. Työpajaohjaaja suunnittelee itse työpajansa rakenteen ja lopullisen sisällön, mutta tässä ovat suuntaa-antavat ohjeet siitä, miten prosessi etenee ja mitä eri vaiheissa on hyvä kertoa.

ETUKÄTEISVALMISTELUT

Pyydä salasana fotonovela-tarinoiden luo-mista varten hyvissä ajoin ennen työpajan alkua osoitteesta [email protected].

Oppilaiden lupa osallistua työpajaan ja esiintyä kuvissa tulee pyytää alaikäisten oppilaiden vanhemmilta etukäteen, kos-ka kuvat ja tarinat julkaistaan internetissä (katso Tiedote kotiin -liite s.35).

Selvitä käytettävissä oleva välineistö (ka-merat, tietokoneet ja niiden yhteensopi-vuus). Tietokoneella täytyy olla internet-yhteys, jotta tarinat voi julkaista.

Fotonovela-sivustolle ladattavat tarinat voivat olla korkeintaan 5 megatavun kokoi-sia. Kuvan koon voi määrittää suoraan kameran asetuksissa tai ne voi pienentää kuvankäsittelyohjelmalla ennen lataamista fotonovela-sivustolle. Kuvan lyhyemmän sivun on kuitenkin oltava vähintään 400 pikseliä.

- Miksi fotonovelaa?Aluksi oppilaille selvitetään työpajan idea ja sen tarjoama mahdollisuus vaihtaa koke-muksia ja tutustua Bolivian ja Guatemalan nuorten ajatuksiin ja tarinoihin.

- Mikä Fotonovela?Esitellään toteutustapa, fotonovela-sivusto ja aiheet, joista tarinoita kirjoitetaan. Jos työpajassa on tarkoitus tehdä tarinoita jostakin tietystä aiheesta, muita aiheita ei tarvitse esitellä. Koko prosessi esitel-lään lyhyesti, mutta ohjeita voi täydentää matkan varrella.

TYÖPAJAN ESITTELY RYHMÄLLE


6

Esimerkkiaikataulu työpajaa varten

1. kerta (esim. 2 x 45 min)Esitellään fotonovelan idea ja katso-taan muutama tarina. Tarinat, joihin tutustutaan yhdessä oppilaiden kanssa, valitaan sen mukaan, mitä aiheita ja tee-moja työpajassa on tarkoitus käsitellä. Ohjaaja esittelee prosessin. Aloitetaan tarinoiden suunnittelu ja tehdään ku-vakäsikirjoitus. Tarinoita ryhdytään laa-timaan, ensimmäiset kuvat otetaan ja kirjoittaminen alkaa. Jos on aikaa, voi-daan aluksi toteuttaa joitakin suunnit-telua helpottavia harjoituksia.

Työpajakertojen välilläoppilaat voivat jatkaa kirjoit-tamista tai valokuvien ottamista itsenäisesti tai opettajan ohjauk-sessa.

2. kerta (esim. 2 x 45 min)Tarinat teksteineen ja kuvineen vii-meistellään ja julkaistaan verkossa, minkä jälkeen kukin ryhmä esittelee oman tarinansa. Lopuksi tutustutaan Boliviassa ja/tai Guatemalassa tehtyihin tarinoihin ja keskustellaan niiden vies-tistä ja sisällöistä. Tarinoiden käsitte-lyssä voi hyödyntää osion II harjoituksia (s. 24-26).


7

VIRITTÄYDYTÄÄN TARINOINTIIN

Tutustutaan muutamaan olemassa olevaan tarinaan. On hyvä katsoa keskenään erilaisia tarinoita, jotta ne eivät ohjaa liiaksi käsitystä siitä, millainen on hyvä tai oikeanlainen tarina. Voit valita muutaman tässä oppaassa esitellyistä tarinoista. Kiinnittäkää ryhmän kanssa huomiota esimerkiksi

- kuvan rakenteeseen (asettelu, kuvakulma, etäisyys), - aiheen käsittelyyn, - kuvan ja tekstin suhteeseen (parhaimmillaan täydentävät toisiaan), - draaman kaareen (alkutilanne, kehittely, lopetus), - siihen, miten kasvot kätketään, jos halutaan, että kuvassa esiintyvät nuoret eivät ole tunnistettavissa ja - siihen, mitä on jätetty kuvan ulkopuolelle.

Jos työpajan aikataulu sallii, voidaan tehdä joitakin seuraavista harjoituksia, jotka auttavat virittäytymään tarinan tekemiseen.

H E I T Ä P A L L O A

Valitaan ensin aihe, jota tarinat tulevat käsittelemään (Elämää ja unelmia, Nuorten oikeudet, Ympäristö tai Rakkaus ja seurustelu, ks. lisää sivuilta 10-14). Sitten asetu-taan isoon rinkiin ja heitetään ringissä palloa toinen toiselle. Pallon käteensä saanut henkilö sanoo ensimmäisen mieleen tulevan sanan, joka liittyy valittuun aiheeseen. Sanat voidaan kirjata taululle miellekartaksi.

H Ä M Ä H Ä K I N V E R K K O

Valitaan yksi aiheista ja asetutaan rinkiin. Ensimmäinen sanoo yhden asian, joka liittyy valittuun teemaan, minkä jälkeen hän heittää lankarullan kenelle tahansa ringissä pitäen samalla itse kiinni langasta. Seuraava sanoo jonkin muun aiheeseen liittyvän asian ja heittää rullan eteenpäin. Tätä jatketaan, kunnes jokainen on saa-nut suunvuoron ja ringin keskelle on syntynyt koko ryhmän yhdistävä hämähäkin-verkko.


8

P A N T O M I I M I

Harjoitus tehdään pareittain. Toinen esittää fyysisesti ilman sanoja, mitä teki tänä aamuna. Toinen kuvailee urheiluselostajan tapaan, mitä esittäjä hänen mielestään parhaillaan tekee. Pantomiimia etekevä voi tehdä liikkeitä liioitellun hitaasti tai dramaattisesti. Selostaja kuvailee tapahtumaa kuin suurta urheilujuhlaa ja hehkut-taa arkisia asioita kuten hampaiden pesua ja sängystä nousemista. Harjoitus voi olla helpompi tehdä omassa rauhassa, kaikki parit yhtä aikaa. Parit voivat myös lopuksi esittää kohtauksen muille.

K I R J O I T T A M I N E N

Oppilaille annetaan aikaa 10 minuuttia ja heitä pyydetään kirjoittamaan yksin-kertaisesta aiheesta (esim. Tämä aamu, Kevät, Minun kotini). Tarkoitus on aloittaa kirjoittaminen saman tien ja suoltaa tekstiä kritiikittömästi nostamatta kynää pa-perista. Harjoituksen avulla näkee, että tekstiä voi tuottaa nopeastikin ja samaa aihetta voi käsitellä lukemattomilla eri tavoilla. On tärkeää huomata, että kirjoittaa voi suoraan ja yksinkertaisesti, miettimättä mikä on oikea tapa kirjoittaa.

K U V A A M I N E N

Harjoitus tehdään pareittain. Jokaiselle parille annetaan sama teema: jokin moni-selitteinen, abstrakti aihe kuten esimerkiksi yksinäisyys tai ystävyys. Pari suunnit-telee valokuvan nopeasti, muutamassa minuutissa, ja ottaa sen sitten kameralla. Koko ryhmä kokoontuu katsomaan kuvat. Samalla pohditaan, miten annettu teema näkyy kuvassa ja miten eri tavoin samaa aihetta voi kuvissa käsitellä.

K U V I S T A T A R I N A K S I

Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heille annetaan aihe, josta kehitellään tarina. Aiheena voi olla esimerkiksi Aleksin/Liisan tarina. Ryhmäläiset kertovat tarinan ainoastaan kuvien avulla. Kuvia voi olla esimerkiksi 3–4. Ryhmä ensin suunnittelee ja sitten ottaa kuvat. On tärkeää pohtia, mitkä kuvat valitaan kertomaan henkilöstä ja hänen elämästään. Lopuksi tarkastellaan ryhmien tarinoita yhdessä ja pohditaan, minkälainen tarina syntyy pelkkien kuvien avulla. Harjoitus auttaa irrottamaan tari-nankerronnan tekstistä. Aikaa tarvitaan n. 20 min + tarinoiden tarkastelu.


9

FOTONOVELA-TARINOIDEN LUOMINEN

Fotonovela-tarinoiden luominen on viisivaiheinen prosessi. Vaiheet ovat:

1. Aiheen valinta 2. Kuvakäsikirjoituksen laatiminen 3. Tuumasta toimeen: tekstien kirjoitus ja valokuvaus 4. Tarinoiden viimeistely ja lataaminen fotonovela-sivustolle 5. Purku ja toisten tarinoihin tutustuminen

1. Aiheen valinta

Ensin sovitaan, tehdäänkö tarinat yksin, pareittain vai pienissä ryhmissä. Jos aikaa on vähän, voi olla parempi tehdä tarinat ryhmissä.

Nuoret keksivät tarinalleen itse nimen, mutta heidän tulee valita jokin seuraavista aiheista:

A. Elämää ja unelmia B. Nuorten oikeudet C. Ympäristö D. Rakkaus ja seurustelu

Seuraavilla sivuilla on joitain vinkkejä siitä, millaisia kysymyksiä kunkin aiheen kohdalla voi pohtia. Ne voi harkinnan mukaan jakaa oppilaille. Ideat ja vinkit on tarkoitettu avuksi ja inspiraatioksi – oppilaiden omat ideat ja luovuus ovat etusijalla. Oppilaiden tulee luoda tarinansa annettujen ohjei-den mukaan, mutta aiheiden sisällä voi liikkua vapaasti ja luovasti.


10

Aihe A - ELÄMÄÄ JA UNELMIA

Kerro tarina elämästä kotipaikkakunnallasi tai kaukana toisaal-la. Kuvailemasi kokemukset voivat olla omiasi, muilta kuultuja tai keksittyjä. Voit olla itse tarinasi päähenkilö ja kertoa tarinan omasta elämästäsi, mutta yhtä hyvin päähenkilö voi olla kek-sitty ja voit kuvitella, millaista hänen elämänsä on.

Tarina voi kertoa arkisistakin asioista, esimerkiksi harrastuksista ja vapaa-ajasta, koulumaailmasta, työnteosta, ystävistä, per-heestä jne.

- Mikä on päivän paras tai raskain hetki?- Haluatko kertoa tarinan jostain erityisestä tapahtumasta? Tapahtuiko silloin jotain, mikä muutti elämäsi suuntaa tai sai sinut ymmärtämään jotakin tärkeää?- Tahdotko jakaa tarinasi avulla jonkin unelmasi?- Mistä haaveilet? Mitä toivot tulevaisuudelta?

Voit myös kuvailla tarinasi kautta suomalaista yhteiskuntaa ja sen tapoja sekä perinteitä.

- Millaisia eri ihmisiä ja ihmisryhmiä Suomessa elää?- Millaista on elämä maaseudulla? Entä kaupungissa?- Miltä ihmisten arki näyttää?- Entä mitä juhlia Suomessa vietetään ja miten?


11

Aihe B - NUORTEN OIKEUDET

Mitä oikeuksia sinulla on? Entä mitä oikeuksia kaikilla maailman lap-silla ja nuorilla pitäisi olla? YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mu-kaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus muun muassa

- henkilöllisyyteen, kansalaisuuteen ja nimeen,- omiin mielipiteisiin,- kunnolliseen elintasoon,- leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen,- yksityisyyteen,- tietää esimerkiksi television, radion ja lehtien välityksellä, mitä maailmassa tapahtuu,- elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa ja- käydä koulua.

Saman kansainvälisen sopimuksen mukaan

- lapsia pitää suojella huumeilta ja laittomalta huumekaupalta, - alle 15-vuotiaiden lasten ei pidä osallistua sodankäyntiin,- vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua, - lapsia pitää suojella väkivallalta ja hyväksikäytöltä ja- pakolaislapsista pitää huolehtia.

Mikä tai mitkä näistä oikeuksista tuntuu erityisen tärkeältä? To-teutuvatko nämä oikeudet sinun lähipiirissäsi? Jos ei, mikä niistä ei toteudu? Missä Suomella olisi parantamisen varaa? Voit tarinassasi kuvailla tilannetta, jossa oikeuksia poljetaan. Millaista elämä olisi, jos yksi tai useampi näistä oikeuksista puuttuisi? Voit myös kertoa tilan-teesta, jossa oikeudet toteutuvat – kenties vastoin odotuksia.

Voit tarinassasi pohtia, mitä velvollisuuksia nuorilla on tai pitäisi olla. Liittyykö oikeuksiin aina velvollisuuksia?


12

Aihe C - YMPÄRISTÖ

Ympäristöön kuuluu niin kaupunkiympäristö kuin koskematon metsäkin. Ympäristöön voidaan lukea myös ihmiset ja tavarat, jotka meitä ympäröivät. Ihmiset jakavat yhteisen maapallon, jonka hyvinvointi on kaikkien maailman ihmisten kannalta välttämätöntä.

Luonto ja ympäristö tarjoavat virkistystä ja hyvinvointia. Suomalaisille tärkeitä ajanviettotapoja ovat mökkeily ja luon-nossa liikkuminen.

Luonnonvarojen hyödyntäminen on useiden valtioiden ta-louden ja hyvinvoinnin perusta. Samaan aikaan kaikkialla maailmassa ollaan kuitenkin huolissaan uusiutumattomien luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja luonnonvarojen ehtymisestä. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa huolta kaikki-alla maailmassa.

Tarinaa luodessasi voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyk-siä:

- Mitä luonto tai ympäristö sinulle merkitsee? - Miksi luonto on tärkeä?- Mitä luonnossa voi tehdä? - Mitä arvoa puhtaalla luonnolla on meille?- Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta ympäristö säilyisi puhtaana?- Miten ja miksi ihmiset pilaavat ympäristöä? Voit kertoa esimerkiksi roskaamisesta tai saastuttamisesta.- Onko ympäristö muuttunut omalla paikkakunnallasi? Miten?

Tarinan kautta voit kertoa luontoon liittyvän muiston tai koke-muksen. Tarina voi olla keksittykin – voit vaikkapa käyttää poh-jana suomalaisia kansantarinoita, joissa seikkailevat metsän eläimet ja olennot.


13

Aihe D - RAKKAUS JA SEURUSTELU

Rakkaus on tärkeä, ehkä jopa tärkein, osa elämää. Romant-tinen rakkaus kohdistuu seurustelukumppaniin, mutta myös perheenjäseniä ja ystäviä voi rakastaa.

Tarinassasi voit pohtia rakkauden merkitystä sekä erilaisia tapoja rakastaa ja osoittaa rakkautta. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? Voiko rakkaus kestää koko elämän? Mitä rakkaus vaatii kasvaakseen? Miksi rakkaus loppuu? Tarinassasi voit käsitellä uskollisuutta ja pettämistä. Voit kuvata myös ihastumista tai kaukorakkautta.

Tarinassa voit pohtia ihmissuhteita laajemmin ja perheen merkitystä. Viime vuosina erilaiset perhemuodot ovat yleistyneet; perinteisen äidin, isän ja lapsien muodostaman ydinperheen rinnalle on tullut uusperhe, yhden vanhemman perhe ja kahden äidin tai isän perhe. Yhä useampi perhe on monikulttuurinen. Mitkä ovat perheen rajat – kuuluvatko per-heeseen vanhempien ja sisarusten lisäksi myös isovanhemmat, serkut, tädit ja sedät? Voivatko ystävät olla kuin perhe?

Rakkauteen ja seurusteluun liittyvät läheisesti myös oikeudet: oikeus määrätä omasta kehosta ja oikeus päättää, milloin on valmis seksisuhteeseen. Toteutuvatko nämä oikeudet aina?

Tarinan kautta voit pohdiskella tulevaisuuden unelmiasi ja haaveitasi. Kuuluuko niihin avioliitto ja perheen perustaminen vai haaveiletko toisenlaisesta elämänkulusta? Voit käyttää mielikuvitusta ja kertoa täysin keksityn tarinan, mutta ta-rina voi myös perustua omiin tai tuttaviesi kokemuksiin – tai vaikkapa näkemääsi elokuvaan.


14

2. Kuvakäsikirjoituksen laatiminen

Kuvakäsikirjoitus auttaa hahmottamaan tari-nan rakennetta ja sen kertovaa luonnetta. Siihen ei kirjoiteta valmista tekstiä eikä liitetä valmiita kuvia. Tärkeää on, että nuoret suun-nittelevat tarinansa huolellisesti ja miettivät, millaisten kuvien avulla he haluavat sen ker-toa.

Fotonovelan tarkoituksena ei ole kirjoittaa tarinaa ja kuvittaa sitä. Tarinoita suunnitel-taessa tulee korostaa, että kuvat ovat yhtä merkittävä väline tarinan kerronnassa kuin tekstikin. Kuvissa esiintyviä asioita ei tar-vitse selittää tekstissä, vaan teksti voi kuvata tapahtumaa yleisellä tasolla ja kuva tuoda sille yksityiskohtia. Kuvilla voi ilmaista muun muassa tunnetiloja, toimintatapoja, välineitä ja adjektiiveja. Kuva ja teksti voivat myös olla ristiriidassa keskenään – tärkeintä on, että molemmat vievät tarinaa eteenpäin. Ei kan-nata puhua tarinoiden kirjoittamisesta vaan kertomisesta tai luomisesta.

Fotonovelassa tarina koostuu noin viidestä sivusta, joista kullakin on yksi kuva ja vaih-televa määrä tekstiä. Jokaista sivua varten tehdään luonnos. Kunkin sivun voi hahmo-tella omalle paperiarkilleen, jolloin kokonai-

suutta mietittäessä on helppo muuttaa si-vujen järjestystä ja poistaa sivuja tarpeen mukaan. Tekstiä voi hahmotella esimerkiksi ranskalaisin viivoin tai lyhyillä lauseilla ja suunnitelluista valokuvista voi piirtää luon-noksen. Piirustustaito ei ole olennaista, ku-vakäsikirjoitus auttaa jäsentämään tarinan ideaa ja esittelemään sen työpajaohjaajalle. On luvallista ja toivottavaa, että kuvakäsikir-joitus muuttuu prosessin aikana.

Ennen tarinoiden toteutusta ohjaaja käy kuvakäsikirjoituksen läpi yhdessä nuoren / ryhmän kanssa. Jos tarinan rakenteessa on ongelmia tai tuntuu, että kaikki kuvat ovat hyvin samankaltaisia tai ne ovat vaikeasti toteutettavissa, ohjaaja voi pyytää tekijöitä miettimään käsikirjoitustaan tarkemmin.

Prosessin aikana ohjaaja voi harkinnan mu-kaan antaa lisäohjeita esimerkiksi drama-turgisesta rakenteesta (ks. infolaatikko seuraavalla aukeamalla). Se ei kuitenkaan ole tarpeen, mikäli tarinointi sujuu muutenkin.

Fotonovela-tarinat voivat olla eripituisia. Fotonovela-sivusto ei rajoita tarinanpituutta, mutta tavallisesti sopiva tarinan pituus on neljästä viiteen sivua. Allekolmella sivulla on vaikea kertoa kokonaista tarinaa ja yli kuuden sivun tarina voi olla turhan pitkä luettavaksi yhdellä kertaa. Tärkeää on, että oppilaat jaksavat tehdä tarinansa huolella.


15

Selkeä päähenkilö on yksi hyvä elementti tarinan kuljetukseen. Päähenkilön lisäksitarinantekijää voivat auttaa esimerkit dramaturgisesta rakenteesta.

- Tarinalla on alku, keskikohta ja loppu. - Yksittäisten osien tulee liittyä yhteen, tarinassa on punainen lanka. - Tarinan osat liittyvät toisiinsa syy- ja seuraussuhteiden välityksellä. Nuorilta voi kysyä esimerkiksi, miten ja miksi erilliset kuvat liittyvät toisiinsa ja miten tarina loppuu. - Ristiriidat ja eri suuntiin vievät pyrkimykset auttavat löytämään liikettä ja tarinan luonnetta. - Usein tarinassa on jokin käännekohta, joka sysää tapahtumia liikkeelle tai saa aikaan muutoksen.

Yksinkertainen esimerkki mahdollisesta tarinan kulusta: Aluksi kuvaillaan päähenkilö, lähtötilanne ja tapahtumapaikka, sitten kuvaillaan käänne, joka muuttaa tapahtumien kulkua, sitten kuvaillaan seurauksia ja muutosta, ja viedään tarina loppuun.

Teoksen on oltavan tarinan muotoinen, ei vain yksittäisiä kuvia ja tapahtumia aseteltuna peräkkäin. Yksityiskohtia ja tapahtumia kannattaa poimia omasta elämästä, mutta ta-rina voi olla osaksi tai kokonaan fiktiivinen eli kuvitteellinen. On kuitenkin kiinnostavaa, jos nuoret kertovat itsestään ja ajatuksistaan. Vaikka ei kertoisikaan tarinaa suoraan omasta elämästään, omia kokemuksia voi panna uuteen järjestykseen ja hyödyntää tarinan aineksina. Myös fiktiivinen tarina kertoo oppilaan elinpiiristä ja ajatusmaailmas-ta ja sitä kautta myös hänestä itsestään.

Jos tuntuu, että nuoresta on vaikea kertoa itsestään, fiktiivisyyttä voi tarjota helpot-tavana tekijänä. Päähenkilö voi esimerkiksi olla keksitty henkilö tai kertojan alter ego. Fiktiivisyys ei kuitenkaan tarkoita, että nuorten täytyy keksimällä keksiä tarinalle ainek-sia ja viedä juonta väkisin eteenpäin. Tarinan kertojat voivat luottaa siihen, että toisella puolella maailmaa asuvia nuoria kiinnostavat meille itsestään selviltäkin tuntuvat ja arkiset asiat.

Dramaturgia ja päähenkilö

Totta vai tarua?


17

Jokainen kirjoittaa fotonovelassa omallaerityisellä tyylillään, eivätkä kielioppivirheet tai muut tekniset seikat ole esteenä hyvälle tarinalle. Kirjoittaminen on vapaampaa kuin esimerkiksi ainekirjoituksessa.

Tekstin ei myöskään tarvitse olla itse-tarkoituksellisesti hauskaa tai älykästä. Tärkeintä on, että teksti on luettavaa ja tarinan lukija ymmärtää, mitä nuori haluaa tarinallaan kertoa.

Tekstiä voi olla fotonovelassa eri sivuilla vaihteleva määrä. Siitä, miltä eripituiset tekstit näyttävät suhteessa kuvaan, voi

katsoa esimerkkejä fotonovela-sivustolta. On hyvä, että tekstiä on jokaisella sivulla enemmän kuin yksi tai kaksi lausetta.

Jos tekstiä ei tunnu syntyvän, ohjaaja voi kysymysten avulla auttaa nuorta kir-joittamaan lisää. Kysymyksiä voi esittää esimerkiksi henkilöiden taustoista, ym-päristöstä ja yksityiskohdista. Miltä henki-löistä tuntuu? Mitä on tapahtunut aikai-semmin? Miksi tällaiseen tilanteeseen on päädytty? Tarinassa kannattaa kertoa myös siitä, mitä kuvissa ei näy.

Tekstien kirjoittaminen

Kun kuvakäsikirjoitus on valmis, on aika aloittaa tekstin kirjoittaminen ja valoku-vaus. Jos jokaisen tarinan tekijälle, parille tai ryhmälle ei riitä omaa kameraa, osa kir-joittaa tarinan tekstejä muiden kuvatessa. Kuvia voi myös suunnitella ja valmistella ennen kuvaamista esimerkiksi keräämällä kuvaan tulevaa rekvisiittaa. Tekstejä voi kir-joittaa ja valokuvia ottaa jo ensimmäisen työpajan aikana. Vaihtoehtoisesti niitä voi tehdä kotiläksynä.

3. Tuumasta toimeen!Tekstien kirjoitus ja valokuvaus


18

Valokuvat suunnitellaan huolella (vrt. studiokuvaus tai elokuva). Niitä ei räpsitä kymmeniä, vaan pyritään toteuttamaan kuvakäsikirjoitusvaiheessa etukäteen suunnitellut kuvat. Kuvien tekninen taso ei ole tärkeä, hyvin yksinkertaisillakin kuvilla voi ilmaista paljon.

Kuvassa voi olla lähes mitä vain:

- Tarinan laatija itse, jolloin toisia oppilaita voi pyytää avuksi kuvaamisessa.- Lavastettu tilanne, jolloin apuna voi käyt-tää rekvisiittaa tai roolivaatteita, ja toiset oppilaat voivat esittää osan rooleista.- Pieni yksityiskohta tai yksittäinen esine.- Laaja maisema, esimerkiksi näkymä ikku-nasta tai pihalta.

Jotta tarinan kuvakerronnasta tulee elävämpää, on hyvä käyttää sekä lähiku-via (yksittäinen ihminen, kasvot, esine)

että laajakuvia (maisema, näkymä, sisätila, huone).

Kuvien ei tarvitse olla itsestään selviä tai alleviivaavia, vaan niiden suunnittelussa saa vapaasti käyttää luovuutta. Jos tarina kertoo rakkaudesta, kuvassa ei tarvitse olla tyttö ja poika, jotka tuijottavat toisiaan, vaan kuva voi kertoa rakkaudesta symboli-sella tasolla.

Otettuja valokuvia ei käsitellä tai muokata jälkeenpäin. Huomatkaa, että Bolivian ja Guatemalan nuorisojärjestöissä ja Suomen kouluissa on hyvin erilaiset resurssit, lait-teet ja osaaminen. Tarinoissa voidaan liik-kua vapaasti ja villisti unien, haaveiden ja fantasioiden maailmassa, mutta käsitellyt kuvat saattavat viedä tarinan liian kauas nuorten todellisuudesta ja kokemusmaail-masta.

Valokuvaaminen

Tarinoissa käytetään vain osallistujien työpajassa itse ottamia kuvia, ei esimerkiksi internetistä ladattuja kuvia.

Koska kuvat julkaistaan internetissä, on tärkeää, että kuvausluvat ovat kunnossa (ks. s. 35, Tiedote koteihin). Nekin oppi-laat, jotka eivät tahdo kuvaansa internetiin,

voivat olla työpajassa mukana ideoimassa tarinaa, kirjoittamassa tekstiä sekä suunnit-telemassa, lavastamassa ja ottamassa ku-via. On myös hyvä huomata, että kuvassa esiintyvä henkilö ei välttämättä ole aina tunnistettavissa. Siihen voi vaikuttaa kuvan sommittelulla, rajauksella ja rekvisiitalla.

Kuvauslupa


19

Nuorten yksityisyyden rajoihin liittyvät kysymykset ovat työpajan ohjaajan vas- tuulla. Ohjaaja voi terveen järjen puitteissa kontrolloida liiallista henkilökohtaisuut-ta, koska tarina julkaistaan verkossa ja on siis kaikkien vapaasti luettavissa. Ohjaajan vastuulle jää myös se, ettei tarinoiden sisältö ole loukkaava tai muuten hyvien tapo-jen vastainen.

4. Tarinoiden lataaminen fotonovela-sivustolleOsallistujat keksivät tarinalleen otsikoksi nimen, joka ei ole sama kuin tarinan aihe (esim. ympäristö). Nuoria kannattaa roh-kaista keksimään luovia nimiä, jotta tari-nat erottuisivat toisistaan.

Nuoret kirjoittavat myös lyhyen ku-vauksen tarinalleen. Kuvauksessa tarina esitellään muutamalla lauseella. Kuvaus näkyy fotonovela-sivuston tarinalistassa. Otsikko ja kuvaus helpottavat lukijaa löytämään kiinnostavia tarinoita.

Tarina tulee kirjoittaa kokonaisuudessaan valmiiksi ennen, kuin sitä ryhdytään lataamaan fotonovela-sivustolle. Sekä valitut kuvat että teksti on alkajaisiksi hyvä tallentaa tietokoneelle ja numeroida ne sivujen mukaan.

Aloittakaa kirjautumalla ensin sisäänfotonovela.fi-osoitteessa tarinasivun oikean yläkulman linkistä ”Kirjoita tari-na”. Salasana pitää tilata etukäteen osoit-teesta [email protected].

Kaikki lataamiseen liittyvät ohjeet löyty-vät fotonovela-sivustolta sisään kirjau-tumisen jälkeen painamalla ylälaidasta löytyvää kysymysmerkkiä .

Jotta tarinan voi julkaista sivustolla, on jokaisella sivulla oltava sekä tekstiä että kuva. Lisäksi tarinalla tulee olla otsikko, lyhyt kuvaus sekä tekijä(t). Tekijöistä ker-rotaan ikä ja etunimi. Jos tarinaa ei ha-lua julkaista omalla nimellään, voi keksiä nimimerkin.


20

www.fotonovela.fi

Uusi tarina luodaan klikkaamalla sivun oikeasta yläkulmasta> Fotonovelan tarinat> Kirjoita tarina.

“Luo uusi” -kenttään kirjoitetaan ohjaajan sähköpostilla saama salasana.

Jokaista työpajaa varten on yksi salasana, joka on kaikkien käyt-töön.

Sivusto antaa “avaimen”, joka on tarinakohtainen. Tekijät ottavat talteen oman tarinansa avaimen, jotta tarinan lataamista voi tar-vittaessa jatkaa myöhemmin.

Kaikki sivuston toimintaa koske-vat ohjeet löytyvät klikkaamalla vasemman yläkulman kysymys-merkkiä.

Ongelmatilanteissa, ota yhteyttä[email protected] taip. 09 5845 5505


21

5.B Tutustutaan paremmin Boliviassa ja Guatemalassatehtyihin tarihoihinViestintä on paitsi viestien tuottamista myös niiden vastaanottamista. Harva meistä on käynyt Boliviassa tai Guate-malassa – tai missään kehitysmaassa. Siitä huolimatta meillä on jonkinlainen mielikuva siitä, millaista elämä siellä on.

Tiedotusvälineet ja elokuvat rakenta-vat ja ylläpitävät mielikuvaamme kehi-tysmaista. Median maalaama kuva on usein yksipuolinen: sodat, kriisit, luon-nonkatastrofit, nälänhädät ja konflik-tit ylittävät uutiskynnyksen, kun taas tavallinen arki ja hyvät uutiset jäävät kertomatta. Fotonovelan tarinat tar-joavat mahdollisuuden kurkistaa kehi-tysmaiden arkeen.

On syytä huomioida, että tehtävänan-to, tilanne, ympäristö ja kavereiden ideat ovat vaikuttaneet Boliviassa ja

Guatemalassa luotujen tarinoiden aiheisiin. Jokaisella nuorella on tuhan-sia tarinoita kerrottavanaan, joista fotonovelaan on valikoitunut vain yksi. Tarina ei kerro koko totuutta jokapäiväisestä elämästä. Toki fiktii-vinenkin tarina heijastelee aina tarinan luoneen nuoren kokemusmaailmaa ja ympäristöä. Lisäksi globaalissa maail-massa elokuvat ja televisiosarjat ruok-kivat mielikuvitusta ja antavat ideoita tarinoihin.

Vuorovaikutus ja ajatustenvaihto ovat olennainen osa fotonovelaa,siksi toisten tarinoihin tutustuminen on yhtä keskeisessä osassa kuinoman tarinan luominen. Työpajoissa tutkitaan ennakkokäsityksiä jamurretaan ennakkoluuloja.

5.a Esitellään oma tarina toisille

Kun kaikki ovat ladanneet tarinansa fo-tonovela-sivustolle, tutustutaan työ-pajan aikana toteutettuihin tarinoihin yhdessä.

Kuvan voi heijastaa valkokankaalle, pienemmässä ryhmässä kaikki oppilaat voivat kerääntyä yhden tietokoneen ääreen. Kukin oppilas, pari tai ryhmä

lukee oman tarinansa toisille. He voivat myös kertoa, mistä idea syntyi.

Lopuksi osallistujia kannustetaan ker-tomaan luomastaan tarinasta perheel-leen ja ystävilleen sekä tutustumaan myös muihin sivustolta löytyviin tari-noihin myöhemmin kotona.

22

Näkökulmia ja keskustelunaiheita Bolivian ja Guatemalan nuorten tarinoiden käsittelyyn

Mitä tiedämme ennestään Boliviasta / Guatemalasta? Miten tarinat muuttavat käsitystämme?

Mitä aiheita nuoret ovat valinneet? Mistä he kertovat? Tarinat eivät kerro koko totuutta kyseisestä maastaja nuorten elämästä, mutta on kiinnostavaa, millaisia tarinoitanuoret haluavat kertoa ja miten.

Mikä arjessa tai perheessä on erilaista ja mikä samanlaista kuin meillä Suomessa?

Näkyykö köyhyys tarinoissa? Miten? Mitä rajoituksia seaiheuttaa nuorten elämään?

Mistä tarinoissa haaveillaan ja unelmoidaan? Ovatko unelmat samanlaisia kuin Suomessa? Miltä ihmiset, arki ja ympäristö

näyttävät? Tarinoiden ja kuvien yksityiskohdat kertovat paljon!

Mikä tarinoissa on tuttua, mikä vierasta?

Tarinoita voi käsitellä myös tämän oppaan osiossa II esiteltyjen tehtävien kautta.

OSa I: FOTONOVELa-TYÖPaJaN TOTEUTUS

23

Tämän osion toiminnalliset tehtävät sopivat edellä kuvatun fotonovela-työpajan osaksi, mutta niitä voi käyttää oppitunnilla, vaikkei toteuttaisi itse fotonovela-työpajaa.

Tehtävissä ryhmä tutustuu yhdessä bolivia-laisten ja guatemalalaisten nuorten tari-noihin ja pohtii, mitä ne kertovat Bolivian ja Guatemalan todellisuudesta. Jokainen har-joituksista toimii itsenäisenä, joten niistä voi joko valita vain yhden johdannoksi tai

virkistykseksi oppitunnille tai rakentaa niistä kokonaisen oppitunnin tai pari.

Boliviassa ja Guatemalassa luotujen tarinoi-den käsittely on oiva tapa tutustua toisessa maassa ja kulttuurissa asuvien nuorten ajatuksiin. Harjoitukset kehittävät kuvan-lukutaitoa ja lisäävät kulttuurien välistä vuorovaikutusta koulussa. Ne sopivat maini-osti globaali- ja viestintäkasvatukseen.

OSa II: TEHTÄVIÄ FOTONOVELa-TaRINOIDEN KÄSITTELYYN

Vaihe 1: Valitaan maaksi joko Bolivia tai Gua-temala. Jaetaan taulu kahteen osaan, joista toinen merkitään plus- ja toinen miinus-symbolilla. Oppilaat pohtivat pareittain, mitä asioita, sanoja ja mielikuvia valitusta maasta tulee mieleen. Ne jaetaan myöntei-siin ja kielteisiin. aikaa annetaan muutama mi-nuutti. Jokainen pari käy sitten kirjaamassa ideansa taululle: plussan puolelle myön-teiset, miinuksen puolelle kielteiset asiat.

Lopuksi taululle merkityt asiat luetaan ääneen ja keskustellaan niiden herättämistä ajatuksista. Ne kuvastavat oppilaiden ennak-koluuloja ja mielikuvia Boliviasta tai Gua-temalasta – ja niitä luultavasti värittävät ennakkokäsitykset ja stereotypiat Latinalai-sesta amerikasta tai kehitysmaista yleisesti.

Vaihe 2: Palataan vaiheen 1 miellekarttaan, kun on tutkittu muutamaa tarinaa Boliviasta tai Guatemalasta – joko heti perään tai vaikka seuraavana päivänä. Mitkä stereotypiat vah-vistuivat? Mitkä muuttuivat? Vastasivatko tarinat ennakko-oletuksia?

On tärkeä huomata, että fotonovela-tari-nat ovat fiktiivisiä – nuoret päättävät itse, millaisen tarinan haluavat kertoa. Tarina ei siis välttämättä välitä todenmukaista kuvaa maasta, jossa se on luotu. Tarinan maalaama kuva voi liioitella, kaunistella tai vääristää todellisuutta, ja se on tarinassa täysin sallit-tua. Eihän elokuvakaan ole aina realistinen kuvaus arjesta maassa, johon se sijoittuu!

Kesto: 20–30 min (vaihe 1) + 5 min (vaihe 2)Tarvikkeet: taulu, tusseja/liituja

Tämä harjoitus sopii tehtäväksi ennen, kuin Boliviassa tai Guatemalassa luotuihin foto-novela-tarinoihin on tutustuttu.

E N N a K K O L U U L O TS T E R E O T Y P I a TM I E L I K U V a T

Mitä jos kokonaiselle fotonovela-työpajalle ei riitä aikaa tai koululla ei ole riittäviä teknisiä välineitä työpajan toteutukseen? Fotonovelaan kannattaa silti tutustua – internetiin ladatuista valmiista tarinoista saa paljon irti.


24

M Y Ö S M E I L L Ä

Oppilaat tutustuvat itsenäisesti bolivialais-ten ja/tai guatemalalaisten nuorten tari-noihin (www.fotonovela.fi)

He valitsevat1) tarinan, joka voisi sijoittua Suomeen, ja 2) tarinan, joka ei voisi sijoittua Suomeen. Oppilaat esittelevät ja perustelevat valintan-sa tunnilla, ja niistä keskustellaan yhdessä. Valitsivatko monet saman tarinan vai pää-tyivätkö he eri valintoihin? Miksi?

M I N U N V a L I N T a N I

Oppilaat tutustuvat fotonovela-sivuston (www.fotonovela.fi) tarinoihin etukäteen ja valitsevat yhden, joka on omasta mielestä esimerkiksi paras, yllättävin, hurjin tai kau-nein.

Jokainen esittelee tunnilla valitsemansa tari-nan ja kertoo:

1. mikä tarinan aihe on ja mistämaasta se on,2. mitä tarinassa tapahtuu,3. keitä siinä esiintyy,4. ovatko kuvat ja teksti keskenään sopusoin-nussa vai ristiriidassa,5. mitä kuvissa näkyy ja6. miksi valitsi juuri kyseisen tarinan.

Jos käytettävissä on internetyhteys ja projek-tori, on tarina hyvä heijastaa valkokankaalle samalla, kun se esitellään.

M I T Ä K U V a NR a J a U S K E R T O O ?

Työskennellään kolmen tai neljän hengen ryhmissä. Jokainen ryhmä saa muutaman kuvan sekä erikokoisia ja -muotoisia kehyk-siä (ks. liite internetissä: www.taksvarkki.fi > Opettajille > Oppimateriaalit ja julkaisut). Tehtävänä on tarkastella kuvan rajausta. Miten kuva on rajattu? Miksi? Mitä jää ku-van ulkopuolelle? Sitten kokeillaan kehysten avulla, mitä kuvasta voitaisiin rajata pois. Miten tarina tai viesti muuttuisi, jos kuva

rajattaisiin toisin? Millaisella rajauksella ku-vasta saisi tunnelmaltaan

a. iloisen? b. ahdistavan?c. surullisen? d. riemukkaan?

Vaihtoehto: tulostettu kuva liimataan tyh-jälle a3-paperille. Oppilaat pohtivat ryh- missä, mitä kuvan ulkopuolella voisi ta-pahtua. Mitä ihmisiä, maisemia, tavaroita tai asioita kuvasta on rajattu pois? Oppilaat jatkavat kuvaa piirtämällä lisää sen ym-pärille. Mielikuvituksen käyttö on sallittua ja suotavaa! Miten kuva muuttuu?

Kesto: 15–25 min(oppilasmäärästä riippuen)Tarvikkeet: internetyhteys

Kesto: 15 + min(oppilasmäärästä riippuen)Tarvikkeet: internetyhteys

Kesto: 15 minTarvikkeet: a4-kokoisia kuvia jakehyksiä


25

E N S I V a I K U T E L M a

Tehtävä kehittää kuvanlukutaitoa. Kuviapitää olla yhtä paljon kuin osallistujia. Jokainen kuva liimataan a4-kokoisen paperin ylälaitaan (ks. liite internetissä:www.taksvarkki.fi > Opettajille > Oppimate-riaalit ja julkaisut). Osallistujat asettuvatpiiriin, ja kukin saa aluksi yhden kuvan. Pape-rin alalaitaan kirjoitetaan ensimmäinen asia, joka kuvasta tulee mieleen. Ei pidä miettiäliian kauaa; ensimmäinen mieleen juolahtava asia käy!

Paperi taitetaan niin, että kirjoitus peittyy ja annetaan seuraavalle, joka vuorostaan kirjoittaa alalaitaan oman ensireaktionsa ja taittaa paperin, jottei tekstiä näy. Paperit kiertävät koko ringin. Sitten taitellut paperit avataan ja kuvat laitetaan sekaisin esille pii-rin keskelle. Tutkitaan yhdessä, miten erilaisia asioita samasta kuvasta kirjoitettiin. Ohjaaja kertoo lopuksi, missä maassa kukin kuva on

otettu ja mitä siinä tapahtuu. Yllättääkö tieto maasta tai kontekstista?

Tehtävän jälkipuinnissa on tärkeää korostaa, että jokainen näkee kuvan eri tavalla. Havain-toon vaikuttavat aiemmat kokemukset ja tie-to sekä mielikuvat. Ennakko-odotuksemme värittävät havaintojamme, mikä on aivan luonnollista ja missä ei sinänsä ole mitään väärää. Ensivaikutelmaan ei kuitenkaan pitäi-si jäädä kiinni niin, ettei enää pysty muut-tamaan käsitystään.

Vaihtoehto 1: Harjoituksen voi myös toteut-taa niin, että paperit teipataan ylälaidastaan seinälle ja oppilaat kiertävät kuvalta toiselle. Purkuvaiheessa oppilaat kiertävät uudelleen kuvalta toiselle niin, että taitellut paperit on avattu ja kirjoitukset näkyvät.

Vaihtoehto 2: Piirissä kierrätetään kuvia, jotka on liimattu a3-kokoisen paperin kes-kelle. Jokaisen kuvan kohdalla pitää kirjoit-taa kuvan ympärille ensimmäinen sana, joka mieleen juolahtaa. Sitten vaihdetaan kuvaa. Vaihtojen on tarkoitus sujua nopeasti; kyse on ensireaktiosta!

Y H T Ä L Ä I S Y Y D E T

J a E R O a V a I S U U D E T

Taulu jaetaan kahtia, ja puolikkaat ot-sikoidaan ”Samankaltaisuudet” ja ”Erilaisuu-det”. Osallistujat tutkivat Boliviassa ja/tai Guatemalassa tehtyjä tarinoita internetistä (www.fotonovela.fi) ja kirjoittavat pareittain tai kolmen hengen ryhmissä paperilapuille

asioita, jotka ovat samanlaisia (esim. pu-naiset paperilaput) ja erilaisia (esim. sini-set laput) kuin Suomessa. Lopuksi jokainen osallistuja tai pari tuo omat lappunsa tau-lulle. Laput luetaan ääneen ja keskustellaan niistä yhdessä. Kumpia löytyi enemmän, yhtäläisyyksiä vai eroavaisuuksia? Millaiset asiat ovat samalla tavalla? Missä näkyy ero-ja? Mistä ne johtuvat?

Kesto: 15–20 min Tarvikkeet: taulu, internetyhteys,eri-värisiä paperilappuja (esim. post it -lappuja)

Kesto: 20 minTarvikkeet: internetistä tulostetutkuvat liimattuina paperiarkeille, kyniä


26

OSa III: FOTONOVELa-TaRINOITa

Fotonovela-työpajassa on käytettävissä olevan ajan puitteissa suositeltavaa tutus-tua Boliviassa ja Guatemalassa luotuihin tarinoihin. Tässä osioissa on vinkkejä siitä, mitä tarinoita työpajassa kannattaa esitellä ja mitä aiheita niistä on hyvä nostaa esille.

Www.fotonovela.fi -sivustolla on paljon lisää tarinoita, tähän on koottu vain muutamia esi-merkeiksi. Muitakin tarinoita voi ja kannattaa lukea työpajassa. Ohjaaja voi esimerkiksi valita tietyn teeman tai maan tai poimia erilai-sia tarinoita summamutikassa.

alejandran uni on hyvä esimerkki siitä, millä tavoin kasvot voi kuvissa kätkeä, jotta kuvissa esiintyvät henkilöt eivät ole tunnistettavissa. Tarinan päähenkilö on useimmissa kuvissa selin kameraan, ja yhdessä kuvassa verho peittää hänen kasvonsa. Toisen henkilön kas-vot on rajattu pois kuvasta.

Kuvien sommittelu on tässä tarinassa an-siokasta. Lentämistä on kuvassa 2 kuvattu erityisen kekseliäästi. Maa alejandran jalko-jen alla on rajattu pois kuvasta, ja hänen takanaan näkyy pelkkää taivasta, jota kohti hän kurottaa käsiään.

alejandran uni(Bolivia, neljän kuvan tarina)

Vinkki : Tarinoita kannattaa tutkia suoraan fotonovela-sivustolta käsin,jolloin ne voi heijastaa projektorilla valkokankaalle.


27

Tämä tarina on fiktiivinen ja perustuu andien alueen kansanperinteeseen. Yksi tarinoiden keskeisiä tarkoituksia on aina ollut auttaa ymmärtämään maailmaa ja kulttuurisia tapoja. Tämä tarina selittää, miksi Bolivian vuoristoseudulla on jätettävä uhrilahja kai-vokseen heinäkuun 23. päivänä.

Tarinassa esiintyy lukuisia bolivialaisen kult-tuurin piirteitä. Näitä ovat kokalehdet, singa-ni-viina ja uhrilahja Äiti Maalle. Kokalehtien pureskelu on andeilla yleistä ja auttaa vuoris-totautiin eli korkean ilmanalan aiheuttamiin oireisiin. Koka on andeilla pyhä ravintoaine, jolla on suuri rituaalinen merkitys. Kokasta voidaan valmistaa kokaiinia, joka on vahva

huume, mutta kokanlehdet eivät itsessään ole huume sen enempää kuin esimerkiksi kahvi.

Duendet ovat henkiolentoja, joilla on suuri rooli ja merkitys andien alueen kulttuurissa. Niitä voisi verrata Suomen tonttuihin ja met-sänhaltioihin. Kaivostyö puolestaan on ollut vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Boliviassa.

Nuorten kanssa voi pohtia, mitä vastaavia kansantarinoita Suomessa on. Mitä metsän-hengistä, tontuista tai haltioista kerrotaan? Kuka tarinoita kertoo? Mistä nuoret ovat ne kuulleet? (Isoäidiltä, kirjoista, satutunnilla, televisiosta…)

Haltian muistelmat(Bolivia, kuuden kuvan tarina)

Päivittäiset paheet(Bolivia, neljän kuvan tarina)

Päivittäiset paheet -tarina käsittelee ajan haaskaamista internetissä ja koulusta lint-saamista, mikä lienee monelle suomalais-nuorellekin tuttu ja ymmärrettävä aihe. Ta-rina voi johtaa keskustelun yhtäläisyyksiin nuorten arjen välillä Suomessa ja Boliviassa. Äidin ja pojan suhde on toinen tarinan tee-moista, jota voi peilata vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen Suomessa.

Tässä tarinassa kannattaa kiinnittää huomio-ta kuviin, jotka vaihtelevat ja tekevät tarinas-ta visuaalisesti kiinnostavan. Ensimmäisessä kuvassa on luotu vauhdin tuntua henkilön asennon avulla. Tarinassa käytetään erilaisia kuvia: lähikuva yksityiskohdasta, siluetti ja kaukaa otettu kuva. Kerronnan osalta kiin-nostava ratkaisu on me-muodon käyttö.


28

Kuljettajan unelma(Bolivia, viiden kuvan tarina)

Kuljettajan unelma -tarinassa tulee esiin mo-nia kiinnostavia yksityiskohtia, jotka kertovat arjesta Boliviassa. Kadulla myydään quinoaa maidon kera, minibussit suhaavat kaduilla ja morenadas-kappaleet soivat. Ihmisten huolet ja puheenaiheet ovat kuitenkin sa-mankaltaisia kuin Suomessa: isä on huolis-saan tyttären tentistä ja viimeisin jalkapallo-ottelu puhuttaa.

Tarinalla on opetus, joka on kirjoitettu varsin selväsanaisesti auki: ”Miksi ihmiset tap-

pelevat keskenään ja loukkaavat toisiaan, vaikka on tapoja ratkaista ongelmat”. Tässä yhteydessä voikin keskustella siitä, mistä eri syistä tarinoita kerrotaan. Tarinalla voi pyrkiä vaikuttamaan toisiin ja muuttamaan asentei-ta. Sen avulla voi kertoa omasta kulttuurista tai itselle tärkeistä asioista. Tarinan tarkoitus voi myös olla yksinkertaisesti viihdyttää.

Kuvat 3 ja 5 (kättelevät kädet ja potkaiseva jalka) ovat kuvina mielenkiintoisia ja kerron-nallisesti tehokkaita.

Katujen vaarat(Bolivia, viiden kuvan tarina)

Tarina kertoo väkivallan kierteestä, jolla on huono loppu. Tarinassa tunnollista oppilasta kiusataan, mikä valitettavasti on tavallista monessa suomalaisessakin koulussa. Voi myös keskustella tarinan opetuksesta. Mitä Oliver ja ariel ovat tarinallaan halunneet sanoa? Opetusta ei tässä tapauksessa ole alleviivattu, mutta se on luettavissa rivien välistä.

On hyvä huomata, että Bolivian todellisuus ei välttämättä niin synkkä, kuin tarina antaa

ymmärtää. Nuorilla on taiteellinen vapaus tehdä tarinasta mieleisensä. He käyttävät elementtejä omasta arjestaan ja todellisuu-destaan, mutta niitä saatetaan liioitella ja kärjistää, jotta tarinasta tulee kiinnostavam-pi ja jännittävämpi.

Jengit, väkivalta ja huumeet ovat toki osa elämää Boliviassa, mutta niin ovat tuhannet muutkin asiat, joista nuoret olisivat voineet valita kertovansa.


29

Onnellinen perhe(Guatemala, neljän kuvan tarina)

Onnellinen perhe on hyvin perinteinen rakkaustarina. Tarinan lukemisen jälkeen voi keskustella siitä, miten perheeseen ja onneen liittyvät toiveet ja unelmat ovat samankaltaisia kulttuurista riippumatta. Nuoret toivovat löytävänsä elämän-kumppanin ja perustavansa perheen. Onnea edustaa tarinassa myös se, että pariskunnalla on varaa ostaa oikein hieno talo. avioliitto, koti ja lapset ovat monen suomalaisnuorenkin pitkän tähtäimen unelmia.

Seurustelu, rakkaus ja seksuaalisuus(Guatemala, seitsemän kuvan tarina)

Seurustelu, rakkaus ja seksuaalisuus on onneton rakkaustarina, joka päät-tyy epäonnistuneeseen aborttiin. Gua-temalassa fotonovela-menetelmää on käytetty nuorten seksuaalioikeuksia ja -terveyttä käsittelevissä työpajoissa. Vaikeaa aihetta on lähestytty tarinoi-den kautta. Monet Guatemalassa luodut tarinat kertovatkin rakkaudesta, pet-tämisestä, teiniraskauksista ja oikeudesta päättää omasta kehosta. Voisiko tämä tarina tapahtua Suomessa? Olisiko loppu erilainen?


30

Fotonovela syntyi vapaaehtoisvoimin

Fotonovela-menetelmän suunnittelivat kulttuurialan ammattilaiset Antti Halonen ja Eeva Kemppi, jotka työskentelivät vapaaehtoisina Boliviassa, Taksvärkki ry:n yhteistyöjärjestössä kulttuurikeskus COMPassa alkuvuonna 2010. He asuivat El altossa, yhdessä Bolivian köyhim-mistä kaupungeista, joka sijaitsee 4000 metrin korkeudella andien vuoristossa.

Mistä fotonovela sai alkunsa?Antti: Idea syntyi, kun ryhdyimme pohtimaan, miten eri kieliä puhuvat nuoret voisivat olla vuoro-vaikutuksessa keskenään.Eeva: ajatus tarinanvaihdosta tuntui alusta lähtien ihanan yhteiseltä. Nuoret ovat paljon kuvien kans-sa tekemisissä. Internetin käyttö alkaa olla tuttua myös Bolivian kaupunkilaisnuorille, mikä mahdol-listaa tämäntapaisen vuorovaikutuksen ja yhdistää nuoria eri puolilla maailmaa.

Miten ensimmäinen fotonovela-työpaja meni Boliviassa?Antti: Ensimmäiselle työpajalle oli paljon aikaa, joten pystyimme hiomaan menetelmää kaikessa rauhassa yhdessä nuorten kanssa. Työpajaan ryn-nisti parisenkymmentä nuorta, 10–14 -vuotiaita. aluksi harjoittelimme kuvien ottoa ja kirjoit-tamista ja mietimme, mikä tekee tarinasta tarinan. Nuoret valitsivat aiheen, suunnittelivat tarinansa ja luonnostelivat kuvakäsikirjoitusta. Ideat ja piir-rokset syntyivät vauhdilla. Valokuvia lavastettiin tai käytiin napsimassa lähipiirissä vaivattomasti, vaikka kameran käyttö oli osalle aivan uutta.Kirjoittaminen sen sijaan oli El alton vilkkaille nuorille työlästä. Lopulta saimme kymmenkunta

tarinaa valmiiksi. Osa tehtiin pareittain, osa yksin.Eeva: Muutama hieno idea jäi ikävä kyllä toteut-tamatta, kun tarinan tekijää ei ensitapaamisen jälkeen kuulunut enää paikalle. Ehkä kynnys kertoa tarinoita omasta elämästä nousi liian korkeaksi. Työpajasta jäi kuitenkin hyvä mieli sekä pajaan osallistuneille nuorille että meille.

Miksi fotonovelaa kannattaa tehdä Suomessa?Antti: Fotonovela opettaa ryhmätyötaitoja, ku-valukutaitoa ja tarinallista ajattelua. Menetelmä on yksinkertainen ja helppo käyttää. Fotonovelassa nuorten ääni kuuluu aidosti. Eeva: Kun lähdimme Boliviaan vapaaehtoisiksi,tarkoituksemme oli nimenomaan olla nuorten kanssa, tutustua heihin ja kuulla heidän elämästään. Fotonovela-työpajat tarjosivat ainut-laatuisen mahdollisuuden kurkistaa nuorten maailmaan ja olivat siksi vapaaehtoisaikamme pa-rasta antia.Fotonovelassa luodaan aito yhteys toiselle puolelle maailmaa. Se on aivan eri asia kuin katsoa vaikkapa Boliviasta kertova dokumentti. Fotonovela avaa silmiä toiselle kulttuurille ja antaa realistisen kuvan nuorten elämästä ja ajatuksista eri kulttuurissa.


31

Nuoret guatemalalaiset toimivat lasten ja nuorten oikeuksien puolestaTaksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankeNuorisoryhmät poliittisen kansalaisuuden rakentajina Guatemalassa 2013–2015

Guatemalassa, pienessä Väli-amerikan maassa, nuorten osuus väestöstä on suuri: yli 70 % asuk-kaista on alle 30-vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvointi on maan tulevaisuuden kannalta olennaista, ja siihen kannattaa panostaa.

Nuorten asiat eivät kuitenkaan ole päättäjien tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla; kuntien investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat vähäisiä eikä päätöksiä tehdä oikeusperustaisesti. Sosiaali-set ongelmat kuten turvattomuus, korruptio ja rikoksista rankaisemattomuuden kulttuuri, köy-hyys sekä peruspalvelujen heikko taso vaikeut-tavat tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamista. Nuorten ei myöskään ole helppo saada ääntään kuuluville aikuiskeskeisessä toimintakulttuu-rissa.

Taksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhanke Guate-malassa on käynnistynyt vuoden 2013 alussa, ja se toteutetaan yhteistyössä paikallisen kansalaisjärjestö PaMI Guatemalan (Programa de atención, Movilización e Incidencia por la Niñez y adolescencia) kanssa. Hankkeen ra-hoittamiseen ovat osallistuneet suomalaiset koululaiset lukuvuonna 2012–2013 tekemällään taksvärkkipäivän työllä. Tavoitteena on paran-

taa nuorten yhteiskunnallisia vaikutusmahdol-lisuuksia ja lisätä nuorten osallisuutta kuntata-son päätöksenteossa, jotta he voivat puolustaa lasten ja nuorten oikeuksia.

Kuudelle paikkakunnalle eri puolille Guatema-laa syntyy hankkeen aikana nuorisoliikkeet, joiden edustajia koulutetaan aiheista kuten yhteiskunta, kansalaistaidot, ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Järjestämällä tapahtumia, keskustelutilaisuuksia, kulkueita ja tempauksia nuoret innostavat muitakin toimi-maan.

Hanke kasvattaa uutta, ihmisoikeuksiin arvonsa perustavien kansalaisten ja päättäjien suku-polvea kouluttamalla nuoria, joilla on tietoa, taitoa ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asi-oihin.

”Me nuoret olemme yhteiskunnan aktiivisia ja täysivaltaisia jäseniä. Meillä on oikeus tulla kuulluiksi!”Brenda Lares, 20, Guatemala

32

Yhteisöllisyyttä ja itseilmaisua taiteen keinoinTaksvärkki ry:n kehitysyhteistyöhankeTaide ja sosiaalinen muutos -hanke Boliviassa 2010–2014

Bolivia on yksi Latinalaisen amerikan köyhim-mistä maista. Erityisen vakavaa köyhyys on ylänköalueilla ja maaseudulla, missä suuri osa väestöstä kuuluu johonkin Bolivian lukuisista alkuperäiskansoista. Maaseudun vaatimatto-mat olot ja vähäiset koulutusmahdollisuudet eivät luo edellytyksiä valoisammalle tulevai-suudelle.

Maalta kaupunkeihin käy vilkas muuttovirta, ja pääkaupunki La Pazin kupeeseen kasvaneessa El alton kaupungissa lähes koko väestö on maan sisäisiä siirtolaisia. Kaupunkeihin muu-tetaan paremman elämän toivossa, vaikka perillä odottaa usein huono työllisyystilanne, köyhyys ja alkuperäiskansoihin kohdistuva suoranainen rasismi.

Taksvärkki ry:n ja sen bolivialaisen kumppani-järjestö COMPan yhteisen hankkeen tarkoi-tuksena on taidekasvatuksen keinoin lisätä Elalton köyhien kaupunginosien lasten ja nuorten hyvinvointia ja itsetuntoa. Hankkeen rahoittamiseen ovat osallistuneet suomalaiset koululaiset lukuvuonna 2009–2010 tekemäl-lään taksvärkkipäivän työllä. Maaltamuuttoon liittyviä kysymyksiä nostetaan esiin kulttuu-rienvälisen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmu-

kaisuuden parantamiseksi sekä positiivisten siirtolais-identiteettien rakentamiseksi.

Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2010, ja siihen osallistuvat El alton köyhien kaupungin-osien lapset ja nuoret. Työpajoissa heille tar-jotaan mahdollisuus tuottaa taidetta, jonka kautta he pääsevät käsittelemään omaa elämäänsä koskettavia yhteiskunnallisesti herkkiä teemoja. Samalla tarjotaan mahdol-lisuus luoda sosiaalista verkostoa, mikä taas helpottaa kaupunkiin sopeutumista ja ehkäi-see syrjäytymistä.

Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että taiteen ja taidekasvatuksen keinoin voidaan paitsi kehittää ihmisen identiteettiä, myös muuttaa yhteiskuntaa ja sitä kautta ihmisten elinolosuhteita.

”On totta, että taide auttaa ihmisiä löytämään itsensä. Jokaisen tulee etsiä oma tapansa olla.”Javier Gutierres Velazques, 19, Bolivia

Lue lisää hankkeista: www.taksvarkki.fi > Taksvärkki maailmalla

GUaTEMaLa

• Asukkaita: 15 044 000 (2012)• Kielet: espanja ja 23 muuta• 42 % väestöstä on alle 15-vuotiaita.• 74,5 % yli 15-vuotiaista osaa lukea ja kirjoittaa (2009).

BOLIVIa

• Asukkaita: 10 290 000 (2012)• Kielet: espanja ja 36 muuta virallista• 38 % väestöstä on alle 15-vuotiaita.• 91 % yli 15-vuotiaista osaa lukea ja kirjoittaa (2008).

33

Taksvärkki ry on kansalaisjärjestö, joka on yksi ensimmäisistä nuortenomista kehitysyhteistyöliikkeistä. Taksvärkki on toteuttanut kehitys-yhteistyöhankkeita suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden Taksvärkki-kampanjoiden keräystuotoilla jo vuodesta 1967 lähtien. Monivuotiset hank-keet edistävät kehitysmaiden lasten ja nuorten ihmisoikeuksia, elämän-hallintataitoja ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että nuoristatulee omien yhteisöjensä aktiivisia toimijoita ja kehityksen edistäjiä.

Suomalaisia nuoria Taksvärkki ry haluaa kannustaa maailmanlaajuiseenyhteisvastuuseen. Taksvärkki ry tuottaa globaalikasvatuksen oppimateri-aaleja oppilaitoksille ja opettajille. Järjestön globaalikasvatus tähtääsuvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseen kertomalla kehitys-maiden lasten ja nuorten elämästä, mutta myös herättämälläpohtimaan ja purkamaan ennakkoluuloja kehitysmaiden oloista.

PAMI on vuonna 1989 perustettu guatemalalainen kansalaisjärjestö. Se ajaa lasten ja nuorten oikeuksia sekä ruohonjuuritasolla että poliittisen vaikut-tamistyön kautta. PaMIn toimintaideaan kuuluu nuorten tukeminen aktii-viseen kansalaisuuteen tarjoamalla heille tietoja ja taitoja yhteiskunnal-liseen vaikuttamistyöhön. Työn perustana on nuorille luontevat tiedotus- ja vaikutuskanavat kuten mediatyö, seinämaalaukset, tempaukset ja nuoriso-tapahtumien järjestäminen. Lisäksi PaMI on aktiivisesti mukana kuntata-son lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä lastensuojelun kehittämisessä toiminta-paikkakunnillaan.

COMPA on bolivialainen kansalaisjärjestö, joka sai alkunsa katulasten ja -nuorten yhteisöteatteritoimintana. Järjestö rekisteröitiin vuonna 1991, ja se pyrkii haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kapasiteetin vahvistamiseen voimaannuttamalla heitä taidetyöpajojen avulla. COMPan kulttuurikeskuksissa opitaan ja toteutetaan eri taiteenlajeja kuten teatte-ria, kuvataidetta, musiikkia, sirkusta, kirjoittamista ja tanssia. Taideilmaisun kautta kehitetään nuorten vuorovaikutustaitoja, itseilmaisua ja itsetuntoa. Työpajojen ja teosten aiheet syntyvät ympäröivän yhteisön todellisuudesta ja tarpeista, ja siten taiteella pyritään sosiaaliseen muutokseen.

34

LIITE: Tiedote koteihin

Taksvärkki ry:n Fotonovela-työpaja

Hyvät _______________________ koulun ___. luokan oppilaiden vanhemmat,Koulussa toteutetaan viikolla _______ fotonovela-työpaja. Fotonovela on Taksvärkki ry:n globaalikasvatuksen toiminnallinen työpaja, jonka tarkoituksena on antaa suomalaisille,bolivialaisille ja guatemalalaisille nuorille mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaantarinoiden välityksellä.

Fotonovelassa kerrotaan valokuvien ja tekstien avulla lyhyt tarina ja ladataan se sivustolle www.fotonovela.fi, joka on kävijämäärältään pieni mutta avoin sivusto.

Fotonovela-tarinat syntyvät nuorten ottamista valokuvista ja kirjoittamista teksteistä. Kaikki tarinat ovat verkossa luettavissa. Suomenkieliset tarinat käännetään espanjaksi ja espanjan-kieliset suomeksi, jotta nuoret eri puolilla maailmaa voivat lukea toistensa tarinoita. Työpajoja on toteutettu Boliviassa kulttuurikeskus COMPassa ja Guatemalassa nuorisojärjestö PaMIssa.

Nuoret suunnittelevat itse tarinansa ja valokuvien sisällön. Ketään ei kuvata vasten hänen tahtoaan. Opettaja ja työpajan ohjaaja vastaavat siitä, että sellaisia kuvia, joissa nuoretesiintyvät tunnistettavasti, ei julkaista ilman huoltajan suostumusta. Oppilaan koko nimeä eijulkaista kuvien yhteydessä nettisivuilla, ja otetun kuvan tekijänoikeus kuuluu sille, joka kuvan on ottanut.

Haemme lupaa lapsenne töiden julkaisuun Taksvärkki ry:n fotonovela.fi-verkkosivuilla ja eril-listä lupaa samalla sivustolla julkaistavaksi mahdolliselle sellaiselle kuvalle, josta lapsen kasvot ovat tunnistettavissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

JULKaISU- ja KUVaUSLUPa

Oppilaan nimi ____________________________ Koulu _____________________________

annan / En anna lupaa lapseni työpajassa toteuttamien töiden julkaisuun.annan / En anna julkaisulupaa kuville, joissa lapseni esiintyy tunnistettavasti.

____/ ____20___

Huoltajan allekirjoitus, nimenselvennys ja puhelinnumero

Taksvärkki ry on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka kehitysyhteistyöhankkeet edistävät kehitysmaiden lasten ja nuorten elinoloja, ihmisoikeuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kam-panjoillaan Taksvärkki ry kannustaa suomalaisia nuoria maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Lisätietoa: www.taksvarkki.fi

35

Jokaisella on jotain ainutlaatuista sanottavaa,ja fotonovela antaa tilaisuuden kertoa sen.Fotonovela on tarinoita etelästä japohjoisesta, ajatuksenvaihtoa sekäkokemusten ja kertomusten jakamistavalokuvien ja tekstien avulla.

fotonovela - etusivu | itseopiskeluympäristö › ... › 2013 › 10 ›...

Documents