FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN

HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI

2006-2007

SISÄLTÖ JOHDANTO 6 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 8 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista 8 HUOLEN PUHEEKSIOTTO 10 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT 11 Ryhmäkoot 11 Opetustunnit 11 Opetushenkilöstö 12 Opettajien peruskoulutus 12 Opettajien täydennyskoulutus 12 Oppilashuolto opettajan työssä 12 Oppilaanohjaus 12 Muu henkilöstö 13 Henkilöstön työnohjaus 14 Oppilashuollon tilaratkaisut 15 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 16 Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset 17 Lastensuojelulaki 18 Lastensuojeluasetus 18 Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 19 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 20 Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia 20 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia 21 Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia 21 Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia 22 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 23

3

Ryhmän toimintaperiaatteita 23 Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet 24 Hyvä oppilashuoltoryhmä 25 Ryhmän kokoonpano 25 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä 26 Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä 27 Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen 28 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi 29 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 30 Koulukuljetukset 30 Kouluruokailu 31 Poissaolot 33 Kuvio 3: Poissaolojen seuranta 35 Koulukiusaaminen 36 Päihteet ja huumeet 37 Koulutapaturmat 38 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta 40 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää 42 Poliisi ja perheväkivalta 43 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 44 Tukiopetus 45 ERITYISOPETUSSIIRTOPÄÄTÖKSET- HOJKS-PÄÄTÖKSET 46 Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevat menettelytavat 46 HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 46 Kuvio 5: Oppilaan siirto yleisopetuksesta erityisopetukseen 48 Tavoitteet ja toimintaperiaatteet 49 Erityisopetuksen järjestämismuodot Forssan seudulla 50 Osa-aikainen erityisopetus 51

4

Oppilashuollolliset asiat siirryttäessä alakoulusta yläkouluun 51 OPPILASHUOLLON PALVELUJA 53 Kouluterveydenhoitaja 53 Koululääkäri 53 Kouluterveydenhuollon esittely opettajille 55 Koulukuraattori 56 Koulupsykologi 57 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA 58 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 58 Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle 59 Lastenpsykiatrian poliklinikka 60 Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle 62 Lastentautien poliklinikka 63 Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle 64 Perheneuvola 65 Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan 66 Lastensuojeluprosessi 67 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS 68

Psykologin tutkimusmenetelmät 68

Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä 68 Kouluongelmien ryhmittelyä 69 Tapausesimerkki Kalle 70 Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa? 71 Toimenpiteet testauksen jälkeen 71 Jos muutosta ei tapahdu 72 Tiedon kulku 72 Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä? 73

5

Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi 74 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 75 Salassapito 75 Oppilashuolto 75 Oppilashuoltoryhmä 75 Koulupsykologin asiakasrekisteri 76 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä 76 Koulukuraattorin asiakasrekisteri 77 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri 78 Arkistointi 79 LÄHTEET 80 LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: ”Koulukiusaaminen- kuulemislomake” (Paanan koulun malli) Liite 8: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 9: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 10: Kouluterveydenhuollon toiminnan sisältö Liite 11: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011

6

JOHDANTO Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuol-

to on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoite-

taan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä.

Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty.

Oppilashuollon kehittämishankkeen ”Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna” 2004-

2006 toimesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Se on osoitus

moniammatillisuuden tuomista mahdollisuuksista: eri asiantuntijoiden osaamista ja näkökulmia yhdis-

tämällä on kehitetty uusia toiminnan malleja palvelemaan ja tukemaan monien ammattilaisten työtä. Ja

ennen kaikkea edistämään seudullisen oppilashuoltotyön kehittämistä niin, että oppilaat huoltajineen

kokevat saavansa hyvää palvelua.

Toimintamallin tavoitteena on nyt ja myös jatkossa yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuolto-

työtä ja toimia käsikirjana peruskoulujen oppilashuoltotyössä. Tähän viitataan myös Forssan seudun

peruskoulujen yhteisessä oppilashuollon visiossa vuoteen 2011 (liitteenä 11).

7

MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehti-

minen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen

ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen

oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia

sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen

ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä

edistää työyhteisön hyvinvointia.

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien

kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja

salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa

oppilashuoltoryhmässä.

Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset

opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet.

Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.

koettu terveys

pitkäaikaissairaudet

psykosomaattiset oireet

kouluruokailu

kouluympäristö

Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.

arvostus

ohjaus

kannustus

vaikuttamismahdollisuudet

Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.

kodin ja koulun yhteistyö

oppimisilmapiiri

opettaja-oppilassuhde

ryhmien toiminta

yhteisöllisyys.

8

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tärkein yhteistyökumppani on perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän op-

pimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta sekä

osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuolen kunnioit-

taminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi.

Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulun tehtävänä on

vastata opetuksesta ja tukea oppilaan kasvua. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä toteutuu yhteinen

kasvatusvastuu, jonka avulla edistetään oppilaan oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta

koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua keskinäiseen luottamukseen.

Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua

vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön

kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa

oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon.

Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osal-

listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilai-

set tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen.

Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin

ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua

huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin.

Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista

Vanhempainillat:

koulu/luokkakohtaisesti

teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 –luokkalaisille

ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen

Tiedotteet tmv.:

syys- ja kevättiedotteet

kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet

reissuvihko

Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin:

vanhempainvartit ja kehityskeskustelut

arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot

vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit

9

Hojks –keskustelut

Muut tilaisuudet ja toiminta:

juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet

yökoulut ja retket

vanhempainyhdistysten toiminta

leirikoulut.

YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU!

10

HUOLEN PUHEEKSIOTTO Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin,

kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin

peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle.

Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppi-

laan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottami-

nen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous.

Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää. HUOLEN VYÖHYKKEET (Stakes): EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA

VYÖHYKE SUURI HUOLI

1 2 3 4 5 6 7 Ei lainkaan huolta.

Pieni huoli/ ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mah-dollisuuksiin vahva.

Huoli/ ihmettely käynyt toistuvasti mielessä: luottamus omiin mahdollisuuk-siin hyvä. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta.

Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuk-siin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimista ja kontrollin lisäämisestä.

Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimien ja kontrollin lisäämisen tarve.

Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti.

Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa: muutos tilanteeseen saatava heti.

Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa:

Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat

Ota huoli puheeksi ajoissa

Pyri yhteistyöhön

Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyntää

Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi

Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2) Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse

täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona.

11

HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT Ryhmäkoot Perusopetuslain mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmu-

kainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan

kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen

oppilaiden kanssa.

Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille

annettavassa opetusryhmässä saa olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilas-

ta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa

käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavut-

tamista.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppi-

laille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin

kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppi-

lasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan normaalin yleisopetuksen

luokkaan, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta.

Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien

koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla.

Opetustunnit Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. ala-asteen jakotunneista eikä

yläasteen valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä

kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän

kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu

oppilasta kohden.

Tässä yhteydessä opetustunneilla tarkoitetaan kaikkia

oppilaiden opetukseen käytettäviä yleisopetuksen tunteja

( ei tuki- ja erityisopetuksen tunteja eikä erityistehtävätunteja).

12

Opetushenkilöstö

Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on mo-

tivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka

innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin

myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä.

Opettajien peruskoulutus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma

aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa.

Opettajien täydennyskoulutus Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus mukaan vain VESO –päivät (kolme päivää

lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Muuta täydennyskoulutusvelvoitetta

ei ole eikä täydennyskoulutusta systemaattisesti seurata.

Jatkossa täydennyskoulutuksen on tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti

koordinoitua. Mm. oppilashuollon ja erityisopetuksen tulee olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä.

Täydennyskoulutuksen peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henki-

löstön täydennyskoulutusten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmäl-

le.

Oppilashuolto opettajan työssä Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan

ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida

niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja –tehtävistä

suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä

voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta hänen

tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saamaan apua.

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa

oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiske-

luun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kyp-

symisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.

Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdolli-

suus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liitty-

vistä kysymyksistä.

13

Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää

työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä

eri ammateista aidoissa työympäristöissä.

Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat

yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan

huoltajien lupa.

Muu henkilöstö Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyö-

kumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteises-

ti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan.

Koulunkäyntiavustajat

Koulunkäyntiavustajapalveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä melko hyvin. Koulunkäyntiavus-

tajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina kaikissa seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada

kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia koulutettuja avustajia. Avustajapalveluja tulisi

suunnata enemmän myös lieviin oppimishäiriöihin.

Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan

seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskou-

lutuksena.

14

Henkilöstön työnohjaus Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin,

työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjaus-

ta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja.

Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien

kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaiku-

tuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet

huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson

ajan.

Työnohjaus ei ole

työhön perehdyttämistä

työnopastusta

koulutusta

terapiaa.

Työnohjauksen tavoitteet Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähen-

täminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on

selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena

on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyri-

tään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla..

Työnohjauksen käytäntöjä Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan nou-

dattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia.

Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat

mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä

vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkik-

si omien työtavoitteiden analyysi.

Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden

luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin.

15

Oppilashuollon tilaratkaisut Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa

koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsy-

kologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta

tulla.

Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilo-

jen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös va-

laistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat.

Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön

käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvotte-

lutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta,

eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin.

Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkil-

lisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppi-

lashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdol-

listaa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin samanaikainen työskentely.

16

OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten

välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien

oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyö-

tä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen

sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin:

1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen aut-

taminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi

oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin.

2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai

koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten tur-

vaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä.

3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltaji-

ensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua,

oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity

lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja

yhteydenotoista.

Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään

yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3).

Koulujen syystiedotteeseen ja sivistystoimen/koulujen kotisivuille liitetään tiedote oppilashuoltotyöstä

ja oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta.

17

Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset Tiedonsaantioikeus

Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista

viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin

mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuo-

lisesti (4).

Vaitiolovelvollisuus Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa

1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä

2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä

3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden

piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on

siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4).

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm.

asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tukitoi-

mesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta

asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan

terveyden huollon ja kuntoutuksen palveluista

asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta

asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä / soveltuvuuskokees-

ta (tai sen tuloksesta)

oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset

sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilö-

kohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4).

18

Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi terveydenhuollon palveluiden osalta Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Alaikäi-

sen lapsen ollessa hoidossa terveydenhuollon piirissä alaikäinen voi lain mukaan tietyissä asioissa

kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja

kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja

hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle edustajalleen, Viime kädessä

terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa (2).

Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suos-

tumusta on ensin kuitenkin kysyttävä):

Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa asiakirjasta tietoja, jotka ovat välttämättömiä asi-

akkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai

toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kuitenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen

edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välite-

tään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava (3).

Lastensuojelulaki Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin (§ 40) kuuluva ilmoitusvelvol-

lisuus. Lainkohdan mukaan

sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luot-

tamustoimessa oleva henkilö, joka on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe-

tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, on velvollinen ilmoittamaan

viipymättä asiasta sosiaalilautakunnalle (käytännössä sosiaalityöntekijä).

ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuoje-

lutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen

tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on

ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei

ole siihen velvoitettu (6).

Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla

lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikei-

den ja riittävien tietojen välittämisessä.

Lastensuojeluasetus Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena

yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terve-

19

ystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapi-

tosäännösten mukaisesti (5).

Sekä lastensuojelulaissa että –asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-

vuotiasta.

Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat

1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785)

3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812)

4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621)

5 Lastensuojeluasetus (16.12.1983/1010)

6 Lastensuojelulaki (5.8.1983/683)

7 Perusopetusasetus (20.11.1998/852)

8 Perusopetuslaki (21.8.1998/628).

20

OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Oppilaan oikeuksia

Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista

opetusta sekä oppilaanohjausta (4).

Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä

tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen

edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle

on annettava myös täysipainoinen, maksuton ateria (4).

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4).

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4).

Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisope-

tusta muun opetuksen ohessa. Jos oppilaalle ei esim. vammaisuuden tai tunne-elämän

häiriön vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetuk-

seen (4).

Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen

tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4).

Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen

antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4).

Katso myös kappale ”Koulukuljetukset”.

Oppilaan velvollisuuksia

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnet-

ty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (4).

Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos

vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä

määrän, joka mm. hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sekä teon laatuun nähden on kohtuullinen (7).

21

Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia

Jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta

vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon

ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia (4).

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaami-

seksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen

noudattamista ja toteutumista (4).

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa

luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle (1).

Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia Koulun henkilöstön oikeuksia

Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan kurinpidollisesti

rangaista. Jos häirintä tapahtuu esim. käyttämällä jotakin peliä tunnilla, esine voidaan ottaa oppi-

laalta pois työrauhan palauttamiseksi. Esine on palautettava oppilaalle/huoltajalle viimeistään kou-

lupäivän päättyessä. Opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää,

esimerkiksi laukun tai taskujen tutkimista. Tällaisen tutkimuksen voi suorittaa vain poliisi (4, 3).

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta/ muusta opetustilasta/ koulun tilai-

suudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas tekee vastarintaa,

rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä

voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina mm. oppilaan ikä ja tilanne huomioon ottaen.

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä (4, 3).

Jos opettajaa uhkaillaan ja hänellä on perusteltu syy pelkoon, hänen tulee tehdä asiasta rikosilmoi-

tus tai tutkimuspyyntö. Jos opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, on asiasta syytä tehdä rikos-

ilmoitus poliisille. Näin on syytä toimia myös silloin, jos teon tekijä on alle 15-vuotias (3, 6).

Koulun henkilöstön velvollisuuksia:

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu

henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat

tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista

oloista ja taloudellisesta asemasta (4).

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulutoimen palveluksessa oleva henkilö on virkaa tai tointa

hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lap-

22

sesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle (2).

Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia

Huoltajan oikeuksia:

Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja

mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (5).

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (4).

Perusopetuksen päätösvaiheessa huoltajien tulee saada tieto ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella

oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan

ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (5).

Ennen päätöstä oppilaan jättämisestä luokalle on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei

oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulu-

menestyksen vuoksi (4).

Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla

kuulluksi (4).

Katso myös kappale ”Erityisopetussiirtopäätökset-Hojks –päätökset”.

Huoltajan velvollisuuksia:

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,

jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on

suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan

on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (5).

Lähteet:

1 Laki perusopetuslain muuttamisesta (13.6.2003/477)

2 Lastensuojelulaki (5.8.1983/683)

3 Opettajan pykäläpankki (OAJ)

4 Perusopetuslaki (21.8.1998/628)

5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

6 Rikoslaki (19.12.1889/39)

7 Vahingonkorvauslaki (31.5.1974)

23

OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA Ryhmän toimintaperiaatteita (kuvio 1) Rehtori tai koulun johtaja vastaa koulun koko oppilashuoltotyöstä sekä oppilashuoltoryhmien toimin-

nasta. Oppilashuoltoryhmät puolestaan toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena, ja niiden

tehtävät ovat laaja-alaisia. Ryhmissä neuvotellaan mm. yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityis-

kysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Oppilashuoltoryhmissä paneudutaan myös mm. koulun

kasvatustyön tukemiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ym-

päristöksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmät edistävät koulujen hyvinvointia yleensä sekä tukevat koulujen

henkilöstön jaksamista. Erityistä huomiota oppilashuoltoryhmät kiinnittävät omassa toiminnassaan

yhteistyöhön oppilaan huoltajan kanssa.

Oppilashuoltotyön merkitys lisääntyy kouluissa edelleen. Oppilashuoltotyölle tulee olla oma toiminta-

suunnitelma, joka on tavoitteellinen ja tähtää koulun ja siellä työskentelevien henkilöiden hyvinvoin-

nin edistämiseen. Toimintasuunnitelma tukee ryhmän toiminnan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta.

Myös ryhmän toiminnan kehittäminen ja arviointi on helpompaa, kun toiminta on tavoitteellista.

Oppilashuoltotyön suunnitelmasta ilmenee mm. oppilashuoltoryhmien kokoontuminen. Ryhmien tulee

kokoontua säännöllisesti. Koulun omat tarpeet ratkaisevat kokoontumisten määrän. Oppilashuolto-

ryhmän kokousajat tulee sopia jo uuden lukuvuoden alkaessa, ja sopimusten tulee olla sitovia.

Oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa kirjaamisista vastaa rehtori tai koulun johtaja. Kirjaamiskäy-

tössä on hyvä olla yhdenmukaiset ja toimivat lomakkeet (liite 8). YKSITTÄISEN OPPILAAN ASI-

OIDEN KÄSITTELYYN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ TULEE PYYTÄÄ KIRJALLINEN,

YKSILÖITY SUOSTUMUS ( s. 27, kuvio 2) .

24

Kuvio 1 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAPERIAATTEET

Ennalta-ehkäisevä toiminta

Rehtori/ koulun johtaja

vastuu-henkilönä

Henkilö-kunnan selkeä

ohjeistus OPPILAS-

HUOLTORYHMÄN

TOIMINTA-

PERIAATTEET

Perheiden ja kasvattajien tukeminen

Rohkea

puuttuminen

Moni-

ammatillinen yhteistyö

Toimivan havaitsemis-menetelmän

kehittäminen, ylläpitäminen

ja arvioiminen

Verkostotyö

ja sen hyödyntäminen

Kouluyhteisön

hyvinvointi ja

tukeminen

25

Hyvä oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän toiminnallisia tavoitteita:

tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia

omaa toimivan havaitsemisjärjestelmän ja rohkean puuttumisen periaatteen - kaikki työyhteisössä velvollisia puuttumaan ongelmatilanteisiin koulussa

tukee perheitä ja kasvattajia - tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä (mallina liite 5) - konkretisoi avun, esittää ja hyödyntää vaihtoehtomalleja

huomioi ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa - asioiden käsittely asiakkaan/huoltajan luvalla

kokoontuu täsmällisesti, säännöllisesti ja moniammatillisella kokoonpanolla - kaikki osalliset sitoutuvat - rehtori vastuuhenkilönä - vastuunjako selkeä: kuka missäkin asiassa ottaa yhteyden kotiin/sidosryhmiin

huomioi ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulman -varhainen puuttuminen

ymmärtää ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä - asiakkaan aseman selkiytyminen

- yhteydenottokynnyksen mataloituminen

seuraa ja arvioi omaa työskentelyään suunnitelmallisesti - edesauttaa työn pitkäjänteisyydessä ja kehittämisessä

ohjeistaa henkilökuntaa - toimintaohjeet mm. koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa. Ryhmän kokoonpano Koulun oppilashuoltoryhmä:

käsittelee sekä koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita että oppilaskohtaisia asioita

oppilaskohtaisten asioiden käsittelyyn pyydetään suostumus (s. 27, myös liitteenä 3).

kokoonpano ja kokousten ajankohta sovitaan lukukauden alkaessa

ryhmä kokoontuu säännöllisesti.

Ryhmään voivat kuulua mm. rehtori, terveydenhoitaja, opettajia, koulukuraattori-sosiaalityöntekijä,

opo, erityisopettaja, koulupsykologi ja koululääkäri.

Oppilaan oppilashuoltoryhmä:

yksilöllinen

kokoontuu tarvittaessa, akuutissa tilanteessa joustavasti ja nopealla aikataululla

paikalla vain ne henkilöt, jotka asiaan liittyvät

asioiden käsittelyyn pyydetään lupa, jos oppilas ja huoltaja eivät ole ryhmässä mukana

26

Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä

Rehtori/ koulun johtaja: - vastaa oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmistä

- vastaa kirjaamisesta (kirjaa itse tai valtuuttaa kirjaajan)

Opinto-ohjaaja:

- ”yhdyshenkilö” moniin työntekijäryhmiin ja oppilaisiin nähden

- omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista

Erityisopettaja:

- kosketuksissa suureen osaan oppilashuoltoryhmän ”asiakkaista”

- omaa laajimman tiedon oppilaiden erityisvaikeuksista

Terveydenhoitaja:

- tapaa jokaisen oppilaan vuosittain

- yhteydet oppilaisiin ja usein myös vanhempiin monen vuoden ajalta

- tuo oppilashuoltoryhmään terveydenhoidollisen näkökulman

- omaa tietoa jatkohoitomahdollisuuksista terveyden- ja sairaanhoidon eri sektoreilla

Koulukuraattori/sosiaalityöntekijä:

- omaa kokonaiskäsityksen nuoren ja perheen tilanteesta

- yhteyshenkilö sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun

- asiantuntija selviteltäessä mm. luokkien ilmapiiriä, koulukiusaamista ja psykososiaalisia ongelmia

yleensä

- omaa laajan tuntemuksen koulun tilanteista

- ohjaa oppilaan jatkohoitoon

Luokanopettaja/luokanvalvoja:

- tuntee luokkansa oppilaat, yhteydenotot koteihin luontevia

Koulupsykologi: - asiantuntija mm. oppilaan kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen kysymyksissä

Koululääkäri: -lääketieteellinen asiantuntija

27

SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. � Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. � En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.

� Suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn saatu suullisena _____._____/ 200__. Suostumuksen pyytäjä: _______________________

Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti.

Kuvio 2 OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAN

SUOSTUMUKSEN PYYTÄMINEN

Oppilaalla koulussa vaikeuksia, joita tarvetta käsitellä oppilashuoltoryhmässä

ke

Oma opettaja/luokanvalvoja/opo tms. ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin: rtoo oppilaan vaikeuksista, tarpeesta käsitellä niitä oppilashuoltoryhmässä ja

tähän tarvittavasta suostumuksesta

28

Suostumus voidaan saada puhelimitse ja / suostumuspaperi lähettää oppilaan mukana huoltajalle allekirjoitettavaksi

Huoltaja ei anna suostumusta

Huoltaja antaa suostumuksen

Huoltaja kutsutaan oppilashuoltoryhmän

kokoukseen

alle

Huoltaja antaa suostumuksen

Huoltajat kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmään

Huoltajat eivät halua tulla

Uusi yhteydenotto huoltajaan: rehtori?

Suostumuspaperi uudelleen

kirjoitettavaksi huoltajalle

Huoltaja ei anna suostumusta

Kerrotaan huoltajille lain suomista oikeuksista tiedon välittämiseen

oppilashuoltoryhmään

29

Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi

A. asiakirjat (esim. suostumuslomake ja yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoi-

dossa käytettävä lomake [liite 8]) säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä

avattu ”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiapaperit. Kansio on oppilaittain

aakkostettu.

asiakirjat arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä

B. asiakirjat säilytetään tietojenkäsittelyohjelmassa

kun on pyydetty suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn, kirjataan asian käsittelyn yhteyteen

suostumuksen saanti, päivämäärä ja nimikirjaimet.

Itse suostumus -asiakirja säilytetään erikseen kansiossa.

Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmät suojataan käyttäjätunnuksin ja salasanoin.

Kunkin kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa tulee määritellä asiakirjojen ja tieto-järjestelmien

tietojen säilytysajat sekä niiden hävittäminen.

30

KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulukuljetukset Jokaisessa seudun kunnassa on oma hyväksytty kuljetussääntö.

Peruskoulun oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus

lähikouluunsa, jos koulumatka on

1-2/3 -luokkalaisella yli 3 km

3-9 -luokkalaisella yli 5 km

koulumatka muuten osoittautuu

oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen

liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Koulukuljetukset järjestetään joko joukkoliikenteen vakiovuoroja kä

nettä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai joukkoliikenteen

dollista. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään k

la ja yli 13-vuotiailla enintään kolme tuntia.

Koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta aamulla oppilaan saavuttua

tusaikana. Vastuu järjestyksen säilymisestä koulukyydityksen aika

matkalla tapahtuvien tapaturmien varalta koululla on oppilaille vakuu

Oppilaita kuljettavalta autoilijalta edellytetään ammattitaitoa, luote

soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulukuljetuksia hoitaville au

lun/kunnan toimesta järjestää yhteinen kokoontuminen ennen syy

voidaan käydä läpi mm. kuljetuksen aikana tapahtuviin järjestyshäir

ta.

yttäen tai käyttämällä tilausliiken-

vakiovuorojen käyttö ei ole mah-

aksi ja puolituntia, erityisoppilail-

kouluun ja koulukuljetuksen odo-

na on auton kuljettajalla. Koulu-

tus. (Lähde: Niemi E.2005).

ttavuutta, täsmällisyyttä ja muuta

toilijoille on suositeltavaa kou-

slukukauden alkua. Tilaisuudessa

iöihin ja kiusaamiseen puuttumis-

31

Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää

maku- ja ruokatottumuksia sekä ylläpitää työtehoa ja edistää hyviä tapoja.

Perusopetuslain (628/1998, 31 §) mukaisesti peruskouluissa tarjotaan

opetukseen osallistuvalle oppilaalle jokaisena työpäivänä maksuton ateria

tavanomaisena lounasaikana. Lisäksi erityisesti pitkinä koulupäivinä oppi-

laille tulisi tarjota välipalaa oppilaiden jaksamisen tukemiseksi.

Ruokapalvelujen tuottamisessa sitoudutaan laatuun. Kouluateria on vaih-

televa, terveellinen, maukas, monipuolinen, täysipainoinen ja riittävä.

Ruokailutilanteessa oikein koostettu ateria riittää tyydyttämään kolman-

neksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta.

Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan huoltajan on täytettävä oppilaan ruokavaliota kuvaava erityis-

ruokavaliokaavake, kun ruokavaliossa tarvitaan muutoksia. Ensimmäisenä kouluvuotena erityisruoka-

valiokaavake täytetään kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Muina vuosina ilmoitusvastuu on huolta-

jalla.

Mikäli lapsi ei ole käynyt kouluuntulotarkastuksessa, luokan opettaja voi antaa erityisruokavaliokaa-

vakkeen huoltajalle alkuvaiheen keskustelutuokiossa. Opettaja toimittaa kaavakkeen terveydenhoita-

jalle, joka allekirjoittaa kaavakkeen ja toimittaa edelleen koulun keittiöön.

Kouluruokailu on ohjattua toimintaa. Kunkin koulun rehtorilla on päävastuu ruokailun sujuvuudesta ja

sen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamisesta omassa koulussaan. Kouluruokailun tulee olla jous-

tava ja rauhallinen oppimistilanne, ja ruokailutapahtumalle tulee varata riittävästi aikaa (vähintään 30

minuuttia).

Koulun muu henkilökunta, erityisesti opettajat ja koulukeittiöiden henkilöstö, sitoutuvat oheiskasvatta-

jina oppilaiden ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan aterian koostamisessa täysipainoiseksi sekä tapakasva-

tuksessa. Ateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen

kuuluvat osat. Aterian koostamista voidaan havainnollistaa lautasmallin avulla (Valtion ravitsemus-

neuvottelukunta 1998). Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja opitaan ruokakulttuurin

arvostamista. Käyttäytymistavoitteena on ystävällisyys, joustavuus ja toisen ihmisen huomioiminen.

Kouluruokailun tulee tarjota elämyksellinen ja esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö, jota kukin

koulu voi hyödyntää oman toimintakulttuurinsa, oppilaidensa ikärakenteen ja valmiuksiensa mukaises-

ti. Kouluruokailu antaa myös mahdollisuuden oppia arvostamaan toisen työtä. Kulttuuri-identiteetti ja

kansainvälisyys aihekokonaisuutena huomioidaan ruokalistan laadinnassa niin, että se tarjoaa opastus-

ta suomalaisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin oppimiseen.

32

Kouluruokailun terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta tukevaa oppisisältöä on koulun

eri oppiaineissa erityisesti ympäristö- ja luonnontiedossa, kotitaloudessa ja terveystiedossa. Terveys-

kasvatukseen liittyen, oppilaan kokonaishyvinvointia sekä erityisesti suun terveyttä ajatellen, ei kou-

luissa tule sallia makeita välipaloja eikä siten virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä.

Kouluruokailun laatua arvioidaan elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontajärjestelmän

avulla, keittiöhenkilöstön ja opettajien suorittamalla jatkuvalla havainnoinnilla arjen vuorovaikutusti-

lanteissa ja määräajoin tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Oppilaiden, heidän huoltajiensa ja

koulun henkilöstön antama välitön palaute on hyvän asiakastyytyväisyyden edellytys.

Lisäksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa säännöllistä elintarvikevalvontaa

kouluilla tehden viranomaistarkastuksia keittiöillä. Tarkastukset kohdistuvat tiloihin, rakenteisiin,

laitteisiin ja toimintaan. Näissä huomioidaan elintarvikehygieeniset sekä muut elintarvikkeisiin koh-

distuvat vaatimukset. Käynneillä tarkastetaan myös omavalvonnan toimivuutta. Säännöllinen viran-

omaisvalvonta riippuu keittiön kohdetyypistä; onko kyseessä keskuskeittiö, laitoskeittiö tai tarjoilu-

keittiö. Em. valvontaa tehdään yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi elintarvikevalvontaa voidaan to-

teuttaa kouluilla erillisillä projekteilla tai muusta erityisestä syystä tehtävällä tarkastuskäynnillä.

33

Poissaolot Perusopetuslaki 26 §

opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa

luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle

huoltajien velvoitteena on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Perusopetuslaki 35 §

oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty

vapautusta.

Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus sekä pyydetyt poissaolot (mm. lomat tai juhlat).

Pyydettäviä poissaoloja varten on lupamalli liitteenä 4.

Luvattomat poissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen.

Lintsaaminen (koulupinnaaminen, kouluhaluttomuus) Lintsaamisella tarkoitetaan poissaoloa koulusta huoltajien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy usein

muihin epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin kuten mm. kouluhäiriköintiin. Lintsaaminen voi olla

myös yhteydessä perheen psykososiaalisiin ongelmiin kuten esim. huoltajien mielenterveys- tai päih-

deongelmiin. Lisäksi ankarat ja etäiset suhteet huoltajiin aiheuttavat lintsausta.

Koulupoissaolot kertovat sekä oppilaan hyvin- että pahoinvoinnista. Poissaolot saattavat olla oire mo-

nenlaisista lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä kouluyhteisön ongelmista. Poissaoloja tulee seura-

ta huolellisesti. On esim. hyvä huomioida, ovatko oppilaan poissaolot usein samana viikonpäivänä tai

saman oppitunnin aikana. Poissaoloihin tulee puuttua heti. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä

tulevia ongelmia ja syrjäytymistä.

Runsaat koulupoissaolot voivat johtaa monenlaisiin oppimisen ongelmiin. Toisaalta runsaat poissaolot

voivat liittyä myös psykososiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lisääntyneet

mielenterveysongelmat lisäävät koulupoissaoloja. Runsaiden koulupoissaolojen seurannan kautta voi-

daankin löytää niitä nuoria, joilla on paljon mielenterveydellisiä oireita ja käyttäytymishäiriöitä. Näillä

nuorilla on suurentunut riski sairastua merkittäviin mielenterveyshäiriöihin (Lähde: Koulumiete –

projekti).

Koulukieltäytyminen (koulupelko) Kun lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta tai pelkoa kouluun menoon tai kieltäytyy siitä kokonaan,

on kyse koulukieltäytymisestä. Poissaolojen syinä kieltäytyjällä saattavat olla mm. vatsakipu tai pään-

särky. Koulusta kieltäytymisen voi laukaista esim. oppimisvaikeudet, ongelmat suhteissa opettajaan tai

34

oppilaisiin tai koulukiusaaminen. Koulusta kieltäytyvillä lapsilla esiintyy ahdistuneisuus- ja sopeutu-

mishäiriöitä sekä depressiota. Nämä oppilaat tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon piiriin.

Myös oppimisvaikeudet saattavat johtaa koulupoissaoloihin. Oppilas voi pitää koulunkäyntiä liian

työläänä, raskaana tai vaikeana, jos esim. oppilaan perusopiskelutaidot ovat puutteelliset tai hän kokee

tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Oppilas voi tuntea olevansa ulkopuolinen opetusryh-

mässä, jolloin hän jää pois koulusta. Aikuisella on suuri vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryh-

mään kuulumisen tuesta ja siten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Erityisen merkittävä vastuu koululla on

niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saa tukea kotoaan.

Seudun kouluissa tulee poissaoloihin ottaa välittömästi tiukka seuranta, jota suoritetaan yhteistyössä

kodin kanssa (kuvio 3). Poissaolojen taustalla olevat syyt on selvitettävä viivyttelemättä.

Poissaolot tulee myös tarkkaan kirjata ja tilastoida. Hyvä kirjaamiskäytäntö on poissaolojen jaottelu

sairauspoissaoloihin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin.

35

Kuvio 3 POISSAOLOJEN SEURANTA

Poissaolosta ei tule ilmoitusta

Huoltaja ilmoittaa kouluun

1:nä poissaolopäivänä

Runsaasti

sairauspoissaoloja L

Käsitellään oppilashuoltoryhmässä

Poissaolojen kirjaaminen ja tilastointi Sairauspoissaolot Luvalliset poissaolot Luvattoma

Luokanvalvoja/ opettaja

ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan

viimeistään seuraavana

koulupäivänä

Kirjallinen selvitys poissaoloista toimitetaan opettajalle Huoltajia ohjeistetaan

koulun alkaessa koulun

poissaolokäytännöistä

uvattomat poissaolot

t poissaolot

36

Koulukiusaaminen Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamie-

listä käyttäytymistä. Kiusaamiselle ominaista on siis systemaattisuus, toistuvuus sekä osapuolten epä-

tasaväkisyys. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jota hän käyttää väärin kiusattua kohtaan.

Yleisimmin kiusaaminen on

- sanallista (mm. pilkkaaminen, nimittely)

- henkistä (mm. eristäminen, syrjiminen)

- fyysistä (mm. töniminen, lyöminen)

Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöy-

ryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman

hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka (Christina Salmivallia mukaillen).

Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan ohjelman koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisek-

si.

Kouluilla tulee olla:

Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa

Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle

Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittämiseksi

Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi Esimerkkinä Jokioisten kunnan ”Toimintaohjeet koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa”

(liite 9) sekä koulukiusaamisen kuulemislomake (liite 7).

37

Päihteet ja huumeet Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Lasten ja

nuorten päihteiden käyttöä valvotaan mm. lastensuojelu-, päihdehuolto- sekä rikoslaissa. Koska nuori

viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää

ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee.

Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja

huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimin-

taan. Erilaisten päihdekasvatusmenetelmien

vaikuttavuudesta parhainta näyttöä on saatu

psykososiaalisten mallien käytöstä. On tärkeää

kehittää lasten ja nuorten tunteiden ja elämän

hallinnan, vuorovaikutuksen sekä stressin

hallinnan taitoja. (Lähde: Soikkeli M.)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

mukaan opetussuunnitelmassa tulee kuvata toi-

menpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja

kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Näin tulee olla

mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön osalta.

Seudun jokaisesta koulusta löytyy ohjeet

päihteiden käytön tilanteisiin.

Esimerkkinä Jokioisten kunnan ”Toimintaohjeet koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa” (liite 9).

38

Koulutapaturmat Hyvinvoivan kouluyhteisön eräs edellytys on turvallinen kouluympäristö. Turvallisuus on tärkeää niin

koulun lasten kuin aikuistenkin kannalta. Myös lain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus tur-

valliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/1998, 29 §) velvoitetaan opetuksen järjestäjää

hyväksymään sellaiset järjestyssäännöt, joilla koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumis-

ta ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistetään.

Useimmiten koulutapaturmat ovat lieviä eivätkä vaadi sairaalahoitoa. Tutkimusten mukaan kouluissa

sattuvat tapaturmat ovat paljolti sellaisia, joiden syntyyn voidaan etukäteen vaikuttaa, ja tapaturmaris-

kejä voidaan poistaa. Turvallisuusriskejä koulujen pihoilla ovat mm. piha-alueen heikko kunnossapito

sekä alueella liikkuvat ajoneuvot. Myös piha-alueella olevat huonokuntoiset koulupihan laitteet ja

telineet ovat vaaran paikkoja.

Kouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleisimpiin tilanteisiin,

joissa tapaturmia sattuu eli talviolosuhteisiin, liikuntatunteihin sekä

välitunteihin. Tutkimuksen mukaan talvi ja lumiset sekä jäiset kelit

ovat tapaturma-altista aikaa niin liikunnassa, välitunneilla kuin koulu-

matkoillakin.

Koulutapaturmien ennaltaehkäisy

tehokas liukkauden torjunta

koulujen talven ajan pihasuunnitelma:

- esim. alueet talviajan pihaleikeille, lumen auraus ja säilytys

liikuntatunneilla yksilöön kohdistuvat toimenpiteet:

- esim. kunnolliset jalkineet ja suojavälineiden käyttö

liikuntatunneilla ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet:

- esim. urheiluvälineiden kunto, suojavälineiden käyttö, säännöt

kodin merkitys:

- esim. lajikohtaisten suojaimien käyttö

yhteiskunnan tasolla tehtävät päätökset:

- esim. liikunnanopettajien koulutus.

Koulujen turvallisuuden edistäminen ja koulun turvallisuuskasvatus on hy

suutena. Turvallisuuskasvatus tulisi sisältyä eri oppiaineisiin. Hyvänä turva

pidetään mm. opettajan omakohtaisista kokemuksista sekä yleisistä faktois

ohjaamista pohtimaan omia tietojaan ja kokemuksiaan turvallisuuteen liittye

Koulujen turvallisuustyön tulee olla säännöllistä, hyvin johdettua ja vastuu

dittava mm., että opettajat menevät tunnille ajoissa, sillä välitunnin ja –opp

vä nähdä yhtenä kokonai-

llisuuskasvatuksen keinona

ta kertomista sekä oppilaan

n.

llista. Rehtorin on huoleh-

itunnin välinen aika ilman

39

valvontaa on tapaturma-altista aikaa. Rehtorin lisäksi tärkeitä toimijoita tapaturmien ehkäisyssä ja

vähentämisessä ovat terveydenhoitaja ja oppilashuoltoryhmä.

Kouluilla tulee olla ensiapuvalmius sekä vakavien onnettomuuksien varalta kriisisuunnitelma. Koulu-

jen henkilöstöllä tulee olla myös päivitetyt ensiaputaidot ja mahdollisuus osallistua ensiapukursseille.

Lisäksi koulun ensiapuvarusteiden kuntoon ja tasoon on kiinnitettävä huomiota.

Keräämällä järjestelmällisesti tietoa koululla sattuneista tapaturmista pystytään tarttumaan vaaran-

paikkoihin ja ongelmakohtiin. Oppilaat on tärkeää ottaa mukaan tähän ”turvallisuustyöhön”, joka voi

olla osa turvallisuuskasvatusta. Kouluilla olisi hyvä olla myös selkeä ohjeistus miten toimia, jos tapa-

turma sattuu.

Lähde: Stakes, Ideakortti, Koulutapaturmien ehkäisy

40

Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta Lapsen kaltoinkohtelu on Suomessa yleistä. Todennäköisesti jokaisen opettajan oppilaissa on lapsia tai

nuoria, jotka joutuvat kotonaan itse kaltoinkohtelun uhreiksi tai esim. seuraamaan perheväkivaltaa

kodissaan.

Lapsen kaltoinkohtelulla käsitetään kaikki lapseen kohdistuvat

negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot.

Kaltoinkohtelu voi olla esim. lapsen laiminlyöntiä,

fyysistä, psyykkistä ja kemiallista väkivaltaa tai seksuaalista

hyväksikäyttöä, joista seuraa todellista tai mahdollista

vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle.

Niin kaltoinkohtelu kuin suoranainen väkivaltakin voivat pysyä piilossa pitkään. Kuitenkin ne vaikut-

tavat ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn ja tunne-elämään, uhrin kokemukseen itsestään sekä per-

heen ja uhrin ihmissuhteisiin. Perhe voi eristäytyä pitääkseen piilossa perheen yhteisen salaisuuden.

Forssan seutukunnalla arvioidaan olevan n. 1000 perhettä, joissa perheväkivaltaa ilmenee jossakin

muodossa.

Vaikka lapsi itse ei olisi väkivallan suoranainen uhri voi eläminen ilmapiirissä, jossa jatkuvasti joutuu

pelkäämään tai kokemaan olevansa merkityksetön, aiheuttaa lapselle vakavia traumoja. Nämä traumat

vaikuttavat sekä elämän hallintaan että myöhempiin ihmissuhteisiin. Lisäksi eläminen väkivaltaisessa

elinympäristössä lisää riskiä väkivaltaisen käyttäytymisen siirtymisestä sukupolvelta toiselle.

Kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä tärkeä huomioitava seikka on mm. perheissä käytössä olevat kasva-

tuskäytännöt. Vaikka ruumiillinen kuritus on lailla kiellettyä, sitä käytetään perheissä yhä kasvatus-

menetelmänä. Perheille tulee korostaa, että henkinen tai fyysinen väkivalta ei ole hyväksyttävää eikä

sallittua myöskään kasvatuksellisena keinona. Näiden kasvatusmetodien, henkisen väkivallan ja ruu-

miillisen kurittamisen, lopettamiseksi joudutaan edelleenkin aktiivisesti työskentelemään.

Koulun merkitys kaltoinkohtelun havainnoijana on tärkeä

Oppivelvollisuusikäinen lapsi ja nuori viettää suuren osan arkipäivistään koulussa. Kouluilla on tärkeä

tehtävä lapsen elämässä paitsi opinahjona, myös oppilaan sosiaalisena verkostona ja tarvittaessa lapsen

auttajana ja tukijana.

Koulussa oppilaan kaltoinkohtelu ei välttämättä tule esille suoraan, vaan näyttäytyy oppilaan oireiluna.

Merkit huonosta perushoivasta, yleinen pahoinvointi, oppimisvaikeudet, häiriköivä käyttäytyminen,

levottomuus, aggressiivisuus, keskittymisvaikeudet, syrjään vetäytyminen tai masentuneisuus voivat

olla viitteitä kaltoinkohtelusta tai perheväkivallasta. Oppilaalla voi olla myös näkyviä fyysisiä vammo-

41

ja. Oppilaan tilanne saattaa tulla esille ainekirjoituksissa, piirroksissa tai luottamuksellisissa keskuste-

luissa. Joskus vanhempi tai naapuri voi kertoa opettajalle perheen tilanteesta.

Jos koulussa herää huoli lapsen kaltoinkohtelusta, on lapsen edun vuoksi hyvä puuttua asiaan mahdol-

lisimman pian. On tärkeää, että opettaja uskaltaa ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa ja selvittää,

mistä oppilaan pahoinvointi, fyysiset vammat tmv. johtuvat. Opettaja voi ko. tilanteessa myös konsul-

toida muita oppilashuollon tekijöitä (esim. kouluterveydenhoitaja). Lastensuojeluilmoituksen tekemi-

sen kynnys on oltava matala. Onkin harkittava tarkkaan, voiko lastensuojeluilmoituksen jättää teke-

mättä.

Kouluilla tulee antaa oppilaille tietoa kaltoinkohtelusta (esim. oppitunneilla, terveystarkastuksissa), ja

heitä rohkaistaan puhumaan kaltoinkohtelusta. Oppilaita kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaa-

maan itseään kaltoinkohtelulta. Jokaisella koululla tulee kriisisuunnitelmissa olla myös suunnitelma

perheväkivaltatilanteiden ilmenemisen varalta.

42

Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää? (Lähde: Kädestä pitäen – turvaa lapselle)

Oppilas

kertoo kaltoinkohtelusta

Joku muu kertoo

kaltoinkohtelusta

TOIMENPITEET

Asiaa selvittävä työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan huolestuttavista oireista

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan

kanssa

Koulun omat

jatkotoimenpiteet

Koulun työntekijä huomaa

merkkejä/epäilee kaltoinkohtelua

Asiaa selvittävä työntekijä arvioi lastensuojelu- ilmoituksen tarpeellisuuden tarv. lasten- suojelutyön- tekijää konsultoiden

Tieto lastensuojelu- ilmoituksesta

huoltajalle

Kuuntele oppilasta, rohkaise häntä puhumaan ja kirjaa saamasi tiedot ylös

Sovi oppilaan kanssa asian viemisestä tarvittaessa oppilashuollon työntekijöiden selvitettäväksi

Kirjaa kertojalta saamasi tiedot

Sovi yhteydenottajasta riippuen jatkotoimenpiteistä( Vie asia eteenpäin oppilashuollon työntekijöille/ oppilashuolto- ryhmään) ( Jos kertoja on huoltaja, sovi yhteydenotosta)

Konsultoi oppilashuollon työntekijää oppilaasta tekemistäsi havainnoista (esim. muuttunut käytös, psyyk- kinen oireilu, fyysiset merkit)

Keskustele oppilaan kanssa ja ohjaa hänet kouluterveyden- hoitajalle, -lääkärille, -psykologille tai - kuraattorille

Alkukartoitus

Keskusteltuaan oppilaan ja/ huoltajan kanssa oppilashuollon työntekijä arvioi toimenpiteiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden mahd. mukaan oppilashuolto- ryhmässä tai muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa

Jälkiseuranta koulussa esim. lastensuojelu-

työntekijän pyynnöstä

43

Poliisi ja perheväkivalta ( Lähde: Marja-Liisa Laapio. Poliisi ja perheväkivalta) Perheväkivallan ennalta ehkäisevän työn tueksi tarvitaan nykyistä toimivampaa viranomaisyhteistyötä

ja perheväkivallan tuomitsevaa arvokeskustelua. Poliisin ensisijaisena tehtävänä on välittömän väki-

valtatilanteen päättäminen. Tilanteiden jatkohoitoon tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten kans-

sa. Perheissä tapahtuvat pahoinpitelyt eivät ole suunnitelmallisia, mutta ne ovat hyvin ennustettavissa.

Poliisien kokemusten perusteella pahimpia väkivaltakierteitä edeltää pariskuntien yhteinen juopottelu

ja tappelut.

Poliisin väliintulo keskeyttää väkivaltaiset perheriidat vain hetkellisesti. Ilman muun viranomaisver-

koston tukea vaiettu perheväkivalta jatkuu ja pahenee kerta kerralta rajummaksi.

Poliisin mukaan perheväkivaltatilanteissa on tyypillistä, että tekijä kiistää tekonsa, uhri ei puhu ja vi-

ranomaiset joutuvat etsimään näyttöä tilanteesta. Uhrit ja tekijät haluaisivat vain mahdollisimman

nopeasti unohtaa häpeällisen tapahtuman. Lapsiperheiden väkivaltaan viranomaiset voivat helpommin

tarttua lastensuojelulain nojalla.

Poliisia huolestuttaa erityisesti perheissä toistuva säännöllinen väkivalta ja sen keskuudessa kasvavat

nuoret. Vanhempiensa väkivaltaa toistuvasti seuraamaan joutuvat lapset altistuvat myös helposti itse

väkivallan uhreiksi. Lisäksi lapset saattavat jopa tottua ajatukseen, että puhelinsoitolla ulkopuolinen

viranomainen saadaan ratkaisemaan tilanne ja kantamaan vastuu.

Yhteistyö poliisin kanssa:

Paikallinen poliisi toivoo, että jos koulussa epäillään oppilaan kotona olevan perheväkivaltaa, asiaa

pyritään aluksi selvittämään koulun omin keinoin (yhteistyö kodin ja koulun toimijoiden välillä) sekä

yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Yhteydenottokynnys poliisin suuntaan tulisi olla

mahdollisimman matala. Poliisia voi esim. konsultoida tilanteesta ja pyytää neuvoja.

Kaikessa toiminnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä omalta osaltaan lisää luottamuk-

sen ilmapiiriä.

44

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita ovat esimerkiksi viittomakieliset, romani- ja maahan-

muuttajalapset. Opetuksessa lasten tausta tulee ottaa tarkasti huomioon. Opetus voidaan järjestää joko

perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä tai jos se ei ole mahdollista, oppilaat voidaan sijoit-

taa yleisopetukseen ja heitä tuetaan tarpeidensa mukaan.

Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuutta-

jien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joissa otetaan huomioon

oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika.

Maahanmuuttajaoppilaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kult-

tuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Opetuksessa tulee huomioida myös maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasva-

tus- ja opetusperinteet.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Siinä on otettava huomioon oppilaan perheen kulttuuri-

tausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan huoltajien tulee saada tutustua koulu-

järjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä

oppilaan oppimissuunnitelmaan.

45

Tukiopetus

Perusopetuslain 16 § mukaan tukiopetusta on annettava tilapäisesti opinnoissa jälkeenjääneille tai

muutoin erityistä tukea tarvitseville. Opetussuunnitelman perusteissa painotetaan, että tukitoimien

tarkoituksena on oppilaan auttaminen ja tukeminen siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet

oppivelvollisuutensa suorittamiseen.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea tarvitsevia oppilaita ovat

tilapäisesti opinnoissaan jälkeen jääneet

sosiaalista tai psyykkistä tukea tarvitsevat

mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvistä ongelmista

kärsivät

vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi heikentyneistä opiskelun edellytyksistä kär-

sivät.

Opetuksellisia tukimuotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä opetus erityisopetukseen

otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan, jos tukiopetus ei riitä. Lisäksi

oppimista tukevia toimintamuotoja ovat mm. koulunkäyntiavustajan palvelut, oppilaan ohjaus, oppi-

lashuoltoon liittyvät tukimuodot sekä erityiset oppimateriaalit, apuvälineet ja laitteet.

Toivottavaa olisi, että tukiopetus aloitettaisiin heti, kun tarve lisätukeen on havaittu. Siten oppilas ei

jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti

aineen-/luokanopettaja. Oppilaan huoltajille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä, ja muuten-

kin tukiopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Tukiopetusta

annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta

Oppilaan vapauttamiseen jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt.

Jos oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle tulee järjestää muiden oppiaineiden

opetusta tai ohjattua toimintaa niin, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pohdittaessa oppi-

laan vapauttamista oppiaineen opiskelusta, on hyvin tarkasti huomioitava, miten vapauttaminen vai-

kuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin.

46

ERITYISOPETUSSIIRTOPÄÄTÖKSET – HOJKS -PÄÄTÖKSET Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevat menettelytavat (kuvio 5) Oppilas voidaan ottaa erityisopetukseen jo ennen peruskoulun alkua/peruskoulun alkaessa tai oppilas

voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen peruskoulun aikana. Peruskoulun aikana tapahtuva siirto voi

tapahtua vasta, kun on tutkittu muiden tukitoimien (yleisopetuksessa eriyttäminen, tukiopetus, osa-

aikainen erityisopetus) vaikutus lapsen oppimiseen ja työskentelyyn, ja oppilaan oppimisvaikeudet on

tutkittu. Mikäli em. tukitoimet eivät ole tuloksellisia, harkitaan oppilaan siirtämistä erityisopetukseen

yhdessä tai useammassa aineessa tai siirtämistä luokkamuotoiseen erityisopetukseen.

Oppilasta koskevat siirto- ja yksilöllistämispäätökset tehdään aina yhteistyössä vanhempien kanssa.

Ennen erityisopetussiirtoa oppilaalle suoritetaan psykologiset ja/tai lääketieteelliset tutkimukset tai

sosiaaliset selvitykset.

Peruskoulun aikana tapahtuvan erityisopetussiirron valmistelee opettaja/koulunjohtaja/rehtori, joka

myös tekee esityksen rehtorille/sivistystoimenjohtajalle. Esityksessä on mukana asiantuntijalausunto ja

huoltajien suostumus. Erityisopetuksen siirtopäätöksen tekijä määritellään kunnan johtosäännössä.

Päätöksen tekijä voi olla rehtori, sivistystoimenjohtaja tai lautakunta.

Erityisopetussiirroissa on aina pyrittävä tekemään päätökset yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa.

Mikäli huoltajat eivät suostu siirtoon ja erityisopetussiirto katsotaan oppilaan kehityksen ja opetuksen

turvaamisen kannalta välttämättömäksi, siirtopäätöksen voi tehdä lautakunta.

Myös yhden aineen mukauttamisesta on tehtävä erityisopetussiirtopäätös ( Laki perusopetuslain muut-

tamisesta 477/2003, § 17). Päätös erityisopetuksesta voidaan purkaa samoin menettelytavoin kuin se

on toteutettukin.

HOJKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan

kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä

näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista

opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet

oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimää-

ristä

niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä

oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet

opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppi-

47

lashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit

kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryh-

mässä

henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuu

alueensa

tukipalvelujen toteutumisen seuranta.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti

oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja

oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista.

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on

asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatil-

lisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan

oppilaan huoltajat.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seura-

ta säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aika-

na luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

HOJKS:n laatimisen käynnistää oppilaan opettaja ja tekee sen yhdessä erityisopettajan, lapsen huolta-

jien, avustajan, tarvittaessa päivähoidon edustajan ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa.

HOJKS tarkistetaan noin kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin.

HOJKS:lle määritellään aina vastuuopettaja.

HOJKS on oppilaan opetuksen apuväline, jonka avulla seurataan oppimista ja tukitoimien riittävyyttä

ja tehokkuutta.

HOJKS on luottamuksellinen asiakirja, jota säilytetään niin, ettei sivullisilla ole mahdollisuutta tutus-

tua siihen ilman lupaa. Sitä ei kuitenkaan säilytetä yhdessä oppilaskorttien kanssa.

HOJKS:n siirtämiseen oppilaan mukana koulusta toiseen tarvitaan huoltajien suostumus.

HOJKS hyväksytään allekirjoituksin (vastuuopettaja ja oppilaan huoltajat). Samassa yhteydessä sovi-

taan HOJKS:n päivittämisestä. Tämän lisäksi HOJKS:n laatimisesta tehdään hallinnollinen päätös

muutoksenhakumahdollisuuksineen. Päätöksen tekee rehtori.

Kuvio 5 Oppilaan siirto yleisopetuksesta erityisopetukseen Erityisopetuksessa ja siihen siirtämisessä noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja koulutuksen

järjestäjän hyväksymää opetussuunnitelmaa. Huoltajien kanssa tulee olla yhteistyössä koko proses-

sin ajan.

TAI

TAI

Oppilaalla ongelmia koulunkäynnissä

Opettaja ja/oppilashuoltoryhmä aloitteentekijöinä

Tukitoimien järjestäminen

Opinnot etenevät tukitoimien

avulla

Psykologinen tutkimus

lausuntoineen

Esity

Vanhempien, opettajan ja tutkimuksen suorittajan

yhteinen palauteneuvottelu tutkimusten jälkeen

Yhteydenotto huoltajiin

4

s ja päätös erityisopetukseen

Oppilaan opetus osittain

pienryhmässä

HOJKS

Lääketieteellinen tutkimus

lausuntoineen

8

ottamisesta ja siirtämisestä

-

Sosiaalinenselvitys

lausuntoineen

Oppilas siirtyy erityiskouluun

HOJKS

Oppilas siirtyy

kokonaan erityisluokkaan/

pienryhmään HOJKS

Oppilas integroidaan yleisopetuksen

luokkaan tukitoimin (avustaja/

erityisopettaja) HOJKS

49

Tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa pyritään turvaamaan oppilaalle mahdollisuus edetä

oppimisessaan omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Oppilaan tulee saada tarvittava tuki oppimi-

sensa turvaamiseksi, jotta estetään oppimisen ongelmien syveneminen ja mahdollinen myöhempi syr-

jäytyminen.

Lähikoulun periaate Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään lähikoulussa aina silloin, kun se on mahdol-

lista ja oppilaan tarvitsemat tukitoimet voidaan siellä toteuttaa ( POL 17§). Ellei erityisopetukseen

siirretyn tai otetun oppilaan opetuksen järjestäminen lähikoulussa ole mahdollista tai oppilaan kehityk-

sen kannalta tarkoituksenmukaista, voidaan opetus kokonaan tai osittain järjestää erityisluokalla.

Kun yleisopetukseen integroidaan erityistä tukea tarvitseva oppilas, taataan riittävät resurssit oppimi-

sen tuen järjestämiseksi ja tuen saanti erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle sekä opetusryhmälle

/opettajalle.

Erityistä tukea tarvitsevien opetusta järjestettäessä yleisopetuksessa huomioidaan seuraavat seikat:

vanhemmat sitoutuvat opetusjärjestelyihin

koulun tilat soveltuvat opetukseen

opettajat ja muu henkilökunta sitoutuvat opetukseen

opettajille tarjotaan täydennyskoulutusta ja työnohjausta

opetusryhmät ovat kooltaan sopivia

koululla on riittävästi erityisopetusresursseja

tarkoituksenmukaisen oppimateriaalin ja opetus- ja apuvälineistön saanti turvataan

opettajalla tulee olla mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön

oppilaan tulee saada riittävät avustaja- ja muut tukipalvelut.

Koulun ja kodin yhteistyö Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat

ja koulu tukevat yhdessä oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.

Yhteistyö esiopetuksen ja päivähoidon kanssa Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen järjestämisessä esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä

vaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa, opetuksen suunnittelussa ja tukitoimien jatkumon varmista-

misessa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siir-

topalaveri, johon osallistuvat vanhemmat, esiopetuksen opettaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentar-

hanopettaja, perusopetusryhmän opettaja, erityisopettaja ja mahdollisesti muut lapsen kuntouttamiseen

osallistuvat tahot.

50

Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa Koulu tekee tiivistä yhteistyötä oppilasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeutti-

en, musiikki-, toiminta-, SI- ja puheterapeuttien kanssa. Terapioita on mahdollisuus toteuttaa kouluai-

kana ja koulun tiloissa. Koulu käyttää koulupsykologin ja perheneuvolan tutkimus- ja kuntoutuspalve-

luja tarvittaessa.

Oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen periaate Oppimisvaikeuksien tehokkaan kuntoutuksen kannalta on tärkeää niiden mahdollisimman varhainen

toteaminen. Opetushenkilökunnalle esi- ja alkuopetuksessa työnantaja antaa riittävät valmiudet oppi-

misvaikeuksien tunnistamiseen ja niistä kärsivän lapsen tukemiseen.

Erityisopetuspalvelujen tarjoaminen Erityisopetus suunnitellaan kunkin oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Erityisopetus on tarkoitettu

tukemaan ja täydentämään yleisopetusta.

Erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyö Yleisopetus ja erityisopetus toimivat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Näin taataan erityistä

tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen tarkoituksenmukainen ja joustava toteutus.

Opetuksen suunnitelmallisuus Erityisopetus on suunnitelmallista. Kunkin erityisoppilaan kohdalla seurataan ja arvioidaan tukitoimi-

en riittävyyttä ja tuloksellisuutta.

Erityisopetuksen järjestämismuodot Forssan seudulla Esiopetus Perusopetus Ennen esiopetusikää erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutus tapahtuu tavallisessa päiväkotiryhmässä/ erityispäiväkotiryhmässä Koulun esiopetusryhmät Koulun erityisopettaja käy opettamassa päiväkodissa 2-3 tuntia viikossa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevia oppilaita Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut

Yleisopetuksen koulut - tarjotaan tarpeelliset tukitoimet - laaja-alainen erityisopetus Erityisryhmät yleisopetuksen yhteydessä Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta annetaan Ronnilla, Pääjärven kuntoutuskeskuksessa Lammilla Aistivammaisten opetus tapahtuu integroituna yleis-opetuksen luokkiin Sairaalaopetus - Forssan sairaala (järjestetään tarvittaessa) - Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuoriso- psykiatrian poliklinikan ja osaston hoito- ja kuntoutusjaksot Yksityisopetus Kotiopetus

51

Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhtey-

dessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä

tai yksilöllisesti. Se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa

oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja mui-

den asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuil-

le tai siirretyille oppilaille.

Lieviä oppimisen vaikeuksia voivat olla esim. lukemisen, kirjoittamisen ja puheen vaikeudet. Vaikeu-

det voivat liittyä jonkin tietyn oppiaineen esim. matematiikan tai kielen oppimiseen. Ne voivat ilmetä

myös tarkkaavaisuuden, hahmottamisen, motoriikan, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen

häiriöinä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan Forssan seudun jokaisessa perusopetusta järjestävässä koulussa.

Laaja-alaiset erityisopettajat tukevat myös mahdollisuuksien mukaan integroitujen erityisoppilaiden

opetusta yleisopetuksen luokassa. Niillä kouluilla, joissa toimii esiopetusryhmä, on myös esiopetuksen

oppilailla mahdollisuus saada laaja-alaista erityisopetusta.

Oppilashuollolliset asiat siirryttäessä alakoulusta yläkouluun Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon: Keväällä järjestetään yleisluontoinen oppilashuoltopalaveri alakouluittain. Palaverissa keskustellaan

yleisluontoisista asioista, jotka saattavat myöhemmin vaatia oppilashuollollisia toimenpiteitä. Samas-

sa yhteydessä sovitaan myös oppilaskohtaisista oppilashuoltopalavereista. Palaverissa on mukana luo-

kanopettaja, alakoulun rehtori/johtaja, yläkoulun rehtori ja opinto-ohjaaja sekä mahdollisuuksien mu-

kaan myös tuleva luokanvalvoja.

Henkilökohtaisen oppilashuoltopalaverin tarkoituksena on sopia tarpeellisista käytännön asioista, jotta

oppilaan koulunkäynti yläkoulussa käynnistyisi mahdollisimman kitkattomasti. Palaverin tavoitteena

on myös antaa riittävästi tietoa yläkoulun puolelle oppilaan vaikeuksista. Mukaan on kutsuttu oppilas

huoltajineen, alakoulun puolelta luokanopettaja ja erityisopettaja, yläkoulun puolelta opinto-ohjaaja,

erityisopettaja, luokanvalvoja ja rehtori. Lisäksi tapauskohtaisesti mukaan voidaan kutsua esimerkiksi

terveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi. Palaverista kootaan muistio, johon on kirjattu päätetyt

jatkotoimenpiteet. Muistio on salassa pidettävä.

52

Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajil-le yläkoulun puolella Yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat 6. luokilla keväällä. Luokanopettajan kanssa

käytyjen keskustelujen perusteella seitsemännet luokat muodostetaan osittain saatujen tietojen pohjalta

erityisoppilaat huomioiden. Oppilaan asioista järjestetään palavereja tarvittaessa jo keväällä oppilaan,

vanhempien ja muiden asianosaisten kanssa. Syksyn suunnittelupäivänä opinto-ohjaaja ja erityisopet-

taja siirtävät tarvittavat tiedot aineenopettajille. Tarvittaessa järjestetään koulutusta opettajille tai kut-

sutaan paikalle asiantuntijoita. Arkaluontoisten asioiden kertomiseen tarvitaan lupa vanhemmilta. Tie-

don siirtymisestä vastaa koulun rehtori.

53

OPPILASHUOLLON PALVELUJA Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm. yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppi-

lashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu sään-

nöllisesti koulun oppilashuoltoryhmään. Koululääkäri on mukana ryhmässä vähintään muutaman ker-

ran vuodessa. Muulloin oppilashuoltoryhmä voi tarvitessaan myös konsultoida koululääkäriä. Sekä

kouluterveydenhoitaja että koululääkäri ovat vaitiolovelvollisia. Seuraavassa kouluterveydenhoitajan

ja –lääkärin työn esittelyä:

Kouluterveydenhoitaja

seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä

huolehtii seulontatutkimuksista ja rokotuksista

vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystapaamisista

antaa terveysneuvontaa osana terveystapaamisia

selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan

tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan

tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille, e

tiedottaa kouluterveydenhuollosta oppilaille, heidän vanh

tekee oppilaskohtaista työtä vanhempien, opettajien ja mu

ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärille tai muiden asia

osallistuu oppilashuoltoryhmään

vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa

osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistä

valmisteluun

osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen

voi osallistua terveystiedon opetukseen.

Koululääkäri

vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhu

tarkastaa kaikki 5lk ja 8lk oppilaat

tapaa ja tutkii oppilaita muillakin luokkatasoilla tarvittaes

lähettää oppilaita tarvittaessa erikoissairaanhoitoon

tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille

osallistuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoito- ja ku

vastaa opiskeluun ja koulutyöhön liittyvistä lääkärinlausu

on terveydenhoitajan tavoitettavissa ja konsultoitavissa

osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan

osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen

osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun.

sim. oppitunnit sovituista aiheista

emmilleen ja opettajille

un henkilöstön kanssa

ntuntijoiden jatkotutkimuksiin

misen asiantuntijana opetussuunnitelman

ollosta

sa

ntoutussuunnitelmien laatimiseen

nnoista

54

Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin tehtäväkentät ovat hyvin päällekkäiset. Kouluterveydenhoita-

ja on enemmän läsnä koululla ja siten tutumpi oppilaille. Hän myös tuntee koulun olosuhteet lääkäriä

paremmin. Yleensä asiat tulevat kouluterveydenhoitajan kautta koululääkärille. Tarkemmasta arjen

työnjaosta sovitaan tapauskohtaisesti ja usein toimitaan työparina.

55

KOULUTERVEYDENHUOLLON ESITTELY OPETTAJILLE (myös liitteenä 6) Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa koulun oppilashuoltoa. Työtä toteuttavat pääasiassa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Hammashuollon maksuttomat palvelut kuuluvat kaikil-le alle 18-vuotiaille. Kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri työskentelevät yleensä koulun tiloissa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvoin-tia. Terveydenhoitaja pitää yhteyttä huoltajiin mm. tapaamisten, kyselyjen ja tiedotteiden avulla. Tarvittaessa oppilaita tavataan useampia kertoja. Terveydenhoitaja pitää koululla avointa vastaanottoa, jonne oppilaat voivat tulla ilman ajanvarausta esim. seuraavissa asioissa: ensiapu, sairaustapaukset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat. Koululääkäri tapaa 5. ja 8. luokan oppilaat lääkärintarkastuksissa. Viidennen luokan tarkas-tukseen myös huoltaja on kutsuttu mukaan. Terveydenhoitajan seulonnan perusteella lääkäri voi tarvittaessa tavata oppilaita muulloinkin. Oppilashuollosta on vastuussa rehtori. Kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi oppi-lashuoltoa toteuttavat myös mm. koulukuraattori ja –psykologi. Koulukiusaamis-, poissaolo- ja kaverisuhdeongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys kuraattoriin. Oppimisvaikeusasioissa yhteydenotto tapahtuu pääasiallisesti koulupsykologiin. Yhteystiedot Kouluterveydenhoitaja _____________________________________________________ on tavattavissa____________________________________________________________ puh. ____________________. Koululääkärinä toimii _____________________________________________________. Yhteys lääkäriin terveydenhoitajan kautta.

56

Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja sosiaa-

lisessa kasvussaan, sekä työskentelee muun koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedelly-

tysten ja oppimisympäristöön liittyvien asioiden parantamiseksi. Koulukuraattori vaikuttaa osaltaan

muiden lapsi- ja nuorisotyön työntekijöiden kanssa yhteistyössä myös yleisemmin lasten ja nuorten

kasvuoloihin. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä.

Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai

hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös

omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin

kanssa esim. kotitilanteesta tai kasvatusasioista.

Koulukuraattori toimii oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja tarvittaessa

koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattori osallistuu tarpeen mukaan koulussa jär-

jestettäviin oppilaan asioita käsitteleviin palavereihin ja toimii kiinteänä osana oppilashuoltoryhmää ja

koko oppilashuoltoa.

Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskuste-

luissa, annetaan tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä ja vain siinä määrin kuin on sovittu.

Koulukuraattorin oppilas- ja koulukohtaisen työn sisältöä on mm.:

Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa

Perheen tukemisen kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä

- esim. keskustelut, tapaamiset, kotikäynnit ja yhteisneuvottelut

Kokonaistilanteen arviointi: minkälaista tukea oppilas, perhe ja koulu tarvitsevat;

tarvittaessa ohjaus eteenpäin

Oppilaan edun ja sen toteutumisen edistäminen ja arviointi

Oppilashuoltoryhmissä toimiminen ja kehittäminen

Koulunkäynnin erityisjärjestelyjen suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön ja

koulupsykologin kanssa

Opettajien konsultointi sosiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä

kysymyksissä

Koulun ja kodin välisen yhteistyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen

Vanhempainiltoihin osallistuminen

Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen

Tarvittaessa hankalien luokkatilanteiden selvittely opettajien kanssa

57

Koulupsykologi Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Kou-

lupsykologi työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempiensa ja opettajien kanssa. Tarvit-

taessa koulupsykologi toimii myös muiden oppilasta hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyh-

teisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.

Koulupsykologi pyrkii toiminnallaan myös edistämään ja kehittämään koko kouluyhteisön psykososi-

aalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä.

Oppilaalla on mahdollisuus tavata koulupsykologi omalla koulullaan esimerkiksi huoltajan, opettajan

tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Huoltaja saa yhteyden koulupsykologiin puhelimitse. Koulu-

psykologi ei tutki oppilasta ilman huoltajan suostumusta. Yhteistyössä opettajan tai muiden oppi-

lashuoltoryhmän jäsenten kesken sovitaan, miten kussakin tilanteessa olisi parasta toimia.

Koulupsykologia sitoo vaitiolovelvollisuus.

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, jos esim.

lapsen koulun aloitus mietityttää (kouluvalmiuden arviointi)

lapsella/nuorella on oppimisvaikeuksia

lapsella/nuorella on käyttäytymisongelmia (levottomuutta, aggressiivisuutta, pelokkuutta,

masentuneisuutta jne.)

Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon muualle erityistason tutkimus- ja

hoitopisteisiin.

Koulupsykologi

valmistelee oppilaiden siirtämistä erityis- tai yleisopetukseen

on tarvittaessa apuna HOJKS:n laadinnassa

selvittää/hoitaa luokan työrauhaan, työskentelyilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä

antaa konsultaatioapua opettajille, muulle koulun henkilökunnalle sekä huoltajille pulmatilanteissa.

Käytäntönä on ollut, että Forssassa koulupsykologi on työskennellyt pääasiallisesti perusopetuksen

luokilla 0-6 ja koulukuraattori luokilla 7-9. Nyt myös ympäristökunnissa on oma, seudullinen koulu-

psykologi, ja tulevaisuudessa käytäntöjä voidaan tarvittaessa uudistaa.

Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Koulupsyko-

logit ja –kuraattorit tekevät keskenään yhteistyötä.

58

MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee Forssan seudun

14-19 -vuotiaita nuoria heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa

liittyvissä kysymyksissä.

Tavallisimpia syitä poliklinikalle hakeutumiseen

nuorella on paha olla eikä vanhempien, ystävien tai esim. koulutervey

riittävä

nuoruusiän kehitykseen liittyy vaikeuksia tai kriisi kohtaa nuorta ja hä

nuorella on masennusta, ahdistusta, pelkoja tai itsetuhoajatuksia

nuorella on vaikeuksia oppimisessa, ihmissuhteissa, suhteessa omaan

Nuorisopoliklinikalla työskentelee lääkäri, psykologi ja sairaanhoitaja.

daan, nuorta tavataan sekä yksin että yhdessä läheisten kanssa. Arvioin

hoitoa nuoren, hänen perheensä ja tarvittaessa muiden nuoren elämän

kanssa.

Yleisimmät hoitomuodot ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostokesk

to. Tarvittaessa nuorisopsykiatriselta poliklinikalta voidaan lähettää K

nuorisopsykiatrian osastolle tutkimuksiin ja/tai hoitoon. Osastojakson ai

käyntiään sairaalakoulussa.

Jos koululla herää huoli oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumis

oppilashuollon keinot enää riitä, voi oppilaan ohjata nuorisopoliklinikal

keskustelee oppilaan kanssa nuorisopoliklinikalle lähettämisestä ja on yh

nikalle tarvitaan kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa (koulu)l

psykologi tai -terveydenhoitaja. Mikäli kynnys nuorisopsykiatriseen ho

suuri, on tärkeää, että oppilaan ja vanhempien kanssa työstetään tätä. Ta

kijä voi osallistua ensimmäiseen neuvotteluun koululla.

Yhteystiedot: Nuorisopoliklinikka, Sairaalankuja, 30100 Forssa p. 4191

reellisissä tapauksissa 050-3799312.

denhuollon tuki ja apu ole

nen perhettään

itseen tai omaan ruumiiseen.

Alussa, kun tilannetta arvioi-

tijakson jälkeen suunnitellaan

kannalta merkittävien tahojen

einen työskentely ja lääkehoi-

anta-Hämeen keskussairaalan

kana nuori voi jatkaa koulun-

esta ja tuntuu, etteivät koulun

le. Oppilashuollon henkilöstö

teydessä vanhempiin. Polikli-

ääkäri tai koulukuraattori, -

itoon/tutkimukseen tuloon on

rvittaessa poliklinikan työnte-

3650 (klo 11-11.30) tai kii-

59

Kuvio 6 OPPILAAN OHJAAMINEN

NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE

psyykkisoppil

oppilashlaan kans

Yhteydenotto oppilaan kotiin

(Koulu)lääkäri

Nuorisoppolik

tutkimnuoren

kartomoniamm

yksilö,verkosto

(Koulu)lääkäri, koulukuraattori,

-psykologi tai -terveydenhoitaja

tekee lähetteen poliklinikalle

Oppilas ohjataan muualle hoitoon

TAI

Hoito käynuorisop

poliklpsyko

verkostotarv. lä

sykiatrian

linikka, usjakso: tilanne itetaan atillisesti;

perhe- ja tapaamisia

TAI

Oppilaalla ei hoidon tarvetta

nnistetään sykiatrian inikalla: terapia, tapaamiset, äkehoito

Koululla huoli oppilaan en hyvinvoinnin vaarantumisesta, ashuollon keinot eivät enää riitä

uollon henkilöstö keskustelee oppi-sa nuorisopsykiatrian poliklinikalle

lähettämisestä

60

Lastenpsykiatrian poliklinikka Toiminta-ajatus:

Lastenpsykiatrian poliklinikka on Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän erikoissairaanhoi-

don poliklinikka, jonka perustehtävänä on lasten ja lapsiperheiden psyykkisen kasvun ja kehityksen

tukeminen sekä lasten psyykkiseen kehitykseen liittyvien ongelmien, häiriöiden ja sairauksien tutki-

mus, hoito ja ennaltaehkäisy.

Lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä lapsen ja perheen sosiaa-

lisen verkoston kanssa. Tarvittaessa lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee myös yhteistyötä

Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrisen poliklinikan ja osaston sekä lastenneurologisen

yksikön kanssa.

Kenelle poliklinikka on tarkoitettu ?

Lastenpsykiatrian poliklinikka on tarkoitettu alle 14-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Poliklini-

kalle tarvitaan pääasiallisesti kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa koululääkäri tai koulupsykolo-

gi sovittuaan lähetteen tekemisestä lapsen perheen kanssa.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on/epäillään:

todellisuudentajun häiriötä

vakavaa masennusta, joka ilmenee vaikeina toimintakyvyn häiriöinä arkielämässä

itsetuhoisia ajatuksia, puheita tai itsetuhoyrityksiä

vakavia käytöshäiriöitä, jolloin lapsi on vaarallinen itselleen tai muille

syömishäiriöitä

pitkäkestoisia fyysisiä sairauksia, joihin liittyy tunne-elämän häiriöitä

joilla on psykosomaattisia oireita.

Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä aikuispsykiatrialla hoitokontaktissa olevien perheiden kanssa.

Poliklinikan työryhmä ja työmenetelmät

Lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelee lastenpsykiatri, psykologi ja psykoterapeutti (esh). Lisäk-

si poliklinikalla voidaan tarjota musiikkiterapeutin palveluja.

Lähetteen saavuttua lastenpsykiatrian poliklinikalta lähetetään aika perheelle. Ensikäynnille kutsutaan

yleensä koko perhe. Myöhemmin käynneille voidaan kutsua myös lapsen ja perheen sosiaalista ver-

kostoa. Lapsen tilanteeseen tutustumisen jälkeen sovitaan perheen kanssa yleensä lastenpsykiatrinen

tutkimusjakso, johon voi kuulua yksilöpsykologiset tutkimukset, vanhempien tapaamiset tai perhetut-

kimus tai verkostoneuvottelut. Jatkohoito määräytyy lastenpsykiatrian poliklinikalla yksilöllisen tut-

61

kimusjakson jälkeen. Tutkimuksen ja hoidon edetessä järjestetään tarvittaessa myös seuranta- ja kou-

luneuvotteluja.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla yleisimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja musiikkiterapia,

ryhmähoidot, videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus ja verkostoneuvottelut. Tarvittaessa

voidaan tehdä myös kotikäyntejä.

Yhteystiedot :

Lastenpsykiatrian poliklinikka

Kujalankatu 3, 30100 Forssa

p.4191 3650 (psyk.pkl) tai 4191 3685

62

Kuvio 7 OPPILAAN OHJAAMINEN

LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE

Musiikki- terapia

Verkostotyöskentely

Ensikäynti lastenpsykiatrian poliklinikalla

mukana koko perhe

Tutkimusjakso yksilöpsykologiset tutkimukset/vanhempien tapaamiset/

perhetutkimus- tai verkostoneuvottelut

Palauteneuvottelu

LASTEN PSYKIATRINEN HOITO

Yksilöterapia Perheterapia Ryhmäterapeuttiset

hoidot

Yhteydenotto oppilaan huoltajiin

Koululääkäri tekee lähetteen Koulupsykologi tekee lähetteen

Psyykkinen toimintaterapia

Tutkimus/hoito ei käynnisty

(ei hoidon tarvetta, perhe ei halua tmv.)

Ohjataan jatko-

selvittelyyn muualle

Koululla huoli oppilaan psyykkisestä

hyvinvoinnista, oppilashuollon keinot

eivät enää riitä

Videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus

Yksilökäynnit

63

Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen saapumisesta noin kahden viikon

päähän annettava aika lähetetään potilaalle kirjeessä kotiin.

Poliklinikalla hoidetaan pääasiassa somaattisia sairauksia, joista tavallisimpia ovat erilaiset infektiosai-

raudet, astma ja allergia, diabetes, keliakia, ummetus yms.

Tarvittaessa konsultoidaan tai siirretään potilas kokonaan omassa talossa toimiville muille erikoisaloil-

le kuten kirurgille, korvalääkärille, neurologille ja psyykkisesti oireilevat potilaat lastenpsykiatrille.

Vaikeat sairaudet ja varsinkin niiden alkuhoito tehdään keskussairaalassa (Hämeenlinnassa Kanta-

Hämeen Keskussairaalassa tai Tampereen Yliopistollisessa Keskussairaalassa). Tällaisia ovat esim.

uusi diabetes sekä kaikki syöpäsairaudet.

Lastentautien poliklinikka toimii arkisin klo 10 – 14.

Lääkärin työparina on sairaanhoitaja vaihdellen eri henkilö päivittäin.

Maanantai ja torstai ovat astmapoliklinikkapäiviä ja keskiviikko diabetespoliklinikkapäivä. Näinä

päivinä hoitajana toimii oma alalle nimetty ja koulutettu hoitaja, joita on kummallekin erikoisalalle

kaksi. Astmapoliklinikan yhteydessä annetaan myös siedätyshoitoja.

Potilaiden jatkohoidosta ollaan tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen, lastensuojeluviranomaisiin,

lastenneuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon.

Yhteystiedot:

Lastentautien poliklinikka Forssan sairaala

Urheilukentänkatu, Forssa

p. 03- 4191 3403

64

Kuvio 8 OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE

Lääkäri (koululääkäri; tk-lääkäri tmv.)

kirjoittaa lähetteen

Tutkimus ja/tai hoito lastenpoliklinikalla:

lastenlääkäri, sairaalalääkäri, sairaanhoitaja

Yhteydenotto oppilaan kotiin

Tarvittaessa konsultointi, jatkohoito

Oppilaalla somaattinen sairaus,

johon hän tarvitsee tutkimusta ja hoitoa

Kirurgi Korvalääkäri KHKS TAYS Lasten psykiatria Lastensuojelu Koulu- Psykosomaattinen pkl Perheneuvola terveyden-

Sosiaalihoitaja hoitaja

65

Perheneuvola Perheneuvola palvelee Forssan seudun (Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila, Ypäjä, Urjala) perhei-

tä (lapset 0-14 v.), jotka haluavat ulkopuolista apua kasvatuskysymyksissä ja perheen ihmissuhdeasi-

oissa. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi ilman lähetettä. Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu

kolme psykologia, kaksi sosiaalityöntekijää, toimistovirkailija ja konsultoiva lastenpsykiatri. Henkilö-

kunnalla on erikoistumiskoulutus perheneuvolatyöhön.

Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan moniammatillisesti

lasten kehitykseen liittyviä kysymyksiä (alle kouluikäiset lapset, esim. kouluvalmius)

lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (esim. nukkumisvaikeudet, levottomuus, pelot

[mm. koulufobia], itkuisuus, alakuloisuus, aggressiivisuus)

perheen ihmissuhdevaikeuksia (esim. parisuhdepulmia, lasten ja etävanhemman tapaamispulmia)

perheasioiden sovittelua avioeron uhatessa

akuutteja perhekriisejä (mm. avioerotilanne, vanhemman sairaus, kuolemantapaukset).

Työskentely on perhekeskeistä ja pääsääntöisesti työparityötä (psykologi ja sosiaalityöntekijä). Alku-

vaiheessa tilannetta kartoitetaan tapaamalla perhettä eri kokoonpanoissa (yksilö- ja perhekeskustelut,

psykologiset tutkimukset) sekä tarvittaessa tapaamalla muita perheen elämän kannalta merkittäviä

tahoja. Tarpeen mukaan konsultoidaan lastenpsykiatria. Arviointivaiheen jälkeen sovitaan jatkotyös-

kentelystä, joka voi olla esim. ohjausta ja neuvontaa, perhe- tai pariterapiaa tai supportiivista yksilöte-

rapiaa ja/tai verkostotyöskentelyä.

Kouluilla oppilashuollon henkilöstö arvioi ensin oppilaan tilannetta ja ohjaa perhettä tarvittaessa per-

heneuvolaan. Pääsääntöisesti toivotaan, että perhe itse varaisi ajan perheneuvolaan.

Perheneuvola

Sortohaankatu 3

30100 FORSSA

p. 03 – 4191 2448

´

66

Kuvio 9 OPPILAAN OHJAAMINEN PERHENEUVOLAAN

Oppilashuollon työntekijät arvioivat tilannetta,

ottavat yhteyttä huoltajiin

Perhe ohjataan ottamaan

yhteys perheneuvolaan

Tarvittaessa lastenpsykiatrin

konsultaatio

Tilanteen kartoitus: yksilö- ja

perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset

Oppilaalla pulmia koulunkäynnissä

Jatkotyöskentely

TAI

Perhe/ pari-

terapia

Ohjaus

ja neuvonta

TA I

Verkosto-

työskentely

Suppor-tiivinen yksilö- terapia

TAI

67

Lastensuojeluprosessi

LsL 40 §: ”Jos sosiaali- tai terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1. momentissa tarkoitet-tu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.” ILMEINEN merkitsee tässä yhteydessä todennäköistä tai mahdollista. Ilmoittajan tehtävänä ei ole sen määrittely täyttyvätkö edellytykset jollekin lastensuojelutoimenpiteelle, vaan synty-neen huolen välittäminen lastensuojeluun, joka tämän harkinnan tekee. Tarkoitus on näin pitää ilmoituskynnys matalana, mikä mahdollistaa mahdollisemman varhaisen avun tai tuen käynnistämisen. Toimintaohjeena voisi olla: Jos herää kysymys, tulisiko lastensuojelulle ilmoittaa, kynnys on ylitetty!

Kun ilmoitus on vastaanotettu ja käsitelty lastensuojelussa ja asiakkuus on syntynyt, asian hoitamiseksi tarpeellinen viranomaistahojen YHTEISTYÖ voidaan järjestää joko asianosais-ten (lapset ja/tai huoltajat) suostumuksella tai viranomaisaloitteisesti sosiaalihuollon asiakas-lain perusteella ilman nimenomaista suostumustakin. Toimijat tässä yhteistyössä määrittyvät yhteisen tehtävän, ei virka-asemien kautta. Toimintaa johtaa ja koordinoi lastensuojelutapauk-sissa sosiaalityöntekijä.

Lastensuojelun työkalupakkiin sisältyvät 1) lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet ja 2) pakkotoimenpiteet. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat tahdonvastaisiin toimenpiteisiin nähden ensisijaisia. Näihin toimenpiteisiin voidaan lukea kaikki käyttö- ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, jotka voisi-vat olla pulmatilanteissa avuksi. Käytetyimpiä avohuollon tukitoimenpiteitä ovat perhetyö, tukiperheiden ja -henkilöiden järjestäminen lapsille, päivähoito ja terapiapalvelut. Myös har-vinaisempia yksilöllisiä räätälöintejä on käytetty. Näistä mainittakoon esim. työtoiminta. Määrä-aikaisia sijoituksia voidaan tehdä avohuollon tukitoimenpiteinä vanhempien ja tietyin edellytyksin myös lapsen suostumuksella. Mikäli avohuollon toimenpiteet eivät auta korjaamaan tilannetta on viimesijaisena toimenpi-teenä mahdollisuus pakkohuostaanottoon.

13 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYYN

Lastensuojelussa on usein nopeiden toimenpiteiden tarve, jonka seurauksena työote on ”kar-hea”. Myös esimerkiksi pakkohuostaanoton kohdalla kysymys on kuitenkin aina lapsen edus-ta. Eli lapsen edunmukaisuus täyttyy myös silloin, kun toimenpide tuottaa lapselle parempaa kuin sen tekemättä jättäminen.

68

OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS Psykologin tutkimusmenetelmät Haastattelu (vanhempien, opettajan, lapsen) Havainnointi (lapsen, perheen, ryhmän ) Testit (kykytestit ja projektiiviset testit) Kouluongelmissa käytettäviä kykytestejä

WISC-R / WISC III (kykytason ja –rakenteen perustesti), WPPSI on vastaava testi alle

kouluikäisille.

- Testi jakautuu kielelliseen ja ei-kielelliseen alueeseen. Testillä saadaan selville lapsen

peruslahjakkuustaso sekä tietoa siitä, mitkä osa-alueet ovat heikkoja tai vahvoja.

Raven, ei-kielellinen havainnoinnin ja päättelykyvyn testi.

NEPSY, neuropsykologinen testi (tarkentaa kykyrakennetta)

- Eri kykyalueita tutkitaan tarkemmin useilla eri testiosioilla. Esim. muistia ja oppimista voidaan

tutkia kuudella eri osatestillä.

Lukilasse, luku-, kirjoitus- ja matematiikan taitojen arviointi suhteessa luokkatasoon

Bender ja VMI (visuomotoriikan, käden ja silmän yhteistyön testejä).

Projektiivisia testejä MAPS, TAT, CAT, WZT, HTP, SCT

Projektiivisia testejä käytetään lasten tutkimuksissa, jotta saadaan viitteitä, mitä asioita lapsen elämäs-

sä on syytä selvitellä (kognitiiviset/tunne-elämän kysymykset).

Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä (kuvio 10) Oppimisvaikeustutkimuksissa kykytestit ovat aina perustutkimus. Myös muissa kouluongelmissa ky-

kytestit ovat yleensä osa tutkimusprosessia. On tarpeellista sulkea pois mahdolliset kykyongelmat ja

löytää vahvuudet. Kykytesteillä voidaan saada kuvaa siitä, miten vaativaa koulutyö on lapselle taidol-

lisesti, ja miten kovilla hän on koulutyöskentelyssä. Kouluongelmia ratkottaessa on myös tärkeää ha-

vainnoida oppilasta vaatimustilanteessa, joka testitilanne on.

Lapsen elämäntilanteen selvittely (tilanne koulussa, kotona, aikaisemmat kokemukset) on aina osa

tutkimusprosessia. Keskeisellä sijalla se on silloin, kun on kyse muista kuin oppimisvaikeuksista.

69

Kouluongelmien ryhmittelyä ( Huoltajien kuvauksia ongelmista, kun perhe varaa aikaa perheneuvolaan, koulupsykologille tai –ku- raattorille. Ongelmat voivat tulle esille koulussa tai kotona.) Oppimisvaikeuksia

oppilaalla vaikeuksia matematiikassa; mukautus?

oppilas jää luokalleen; tukitoimet?

oppilaalla oppimisvaikeuksia: 14 v. ei tee läksyjä, äiti tekee läksyjä yhdessä oppilaan kanssa

englanti ja ruotsi vaikeita oppilaalle; lisäksi oppilas on synkkä ja itsetunto on heikko

oppilaalla oppimisvaikeuksia, luokka kerrattu aikaisemmin; mitä nyt?

oppilaalla nimeämis- ja hahmottamisongelmia

oppilaalla oppimisvaikeuksia englannissa, äidinkielessä ja matematiikassa

oppilaan kohdalla mietitään mukautusta; oppilas unohtelee läksyjä ja kirjoja

oppilaan (13v.) englannin kielen opiskelu alkutekijöissään

oppilaalla oppimisvaikeuksia; menossa yläasteelle, mahdollisia mukautuksia

Keskittymis- ja sopeutumisongelmia

oppilaalla pulmia koulussa: ei työskentele tunneilla, ei tottele eikä kuuntele opettajaa; kotona ei saa

noudattamaan sovittuja käytäntöjä

oppilas äkkipikainen, räjähtelee, ryhmässä olo vaikeaa, ei ota ohjeita vastaan; myös lukuongelmaa

oppilas käyttäytyy hyökkäävästi, yrittää olla koulussa kovis

oppilaalla levottomuutta, joka estää koulutyötä; oppilas jatkuvasti äänessä

oppilaalla kouluongelmia, motivaation puutetta

oppilaalla keskittymättömyyttä koulussa

oppilas ei sopeudu sääntöihin

oppilas omissa maailmoissaan, levoton, keskittymätön

oppilas häiritsee koulussa, haluaa olla jatkuvasti esillä

Herkkyysoireita koulussa

oppilas ei uskalla puhua tunnilla; kiusataan

oppilas koulussa yksinäinen, jää syrjään, itkeskelee

oppilaan vaikea lähteä kouluun, itkeskelee, kiusataan

oppilas ei halua mennä kouluun; vatsakipuja

oppilas ei menisi kouluun, itkee jo illalla

oppilas ei halua mennä kouluun, kiusataan; käy päälle, jos härnätään

oppilaan ongelmat esiintyvätkin niin, että oppilas on itse kiusaaja.

70

Tapausesimerkki Kalle (kuvio 12) (muunneltu niin, että tapaus ei ole tunnistettavissa) Prosessi

(sosiaalityöntekijä mukana työskentelyssä perheen kanssa perheneuvolassa)

Joulukuu: Kallen opettaja ja koulun terveydenhoitaja ottavat yhteyttä perheneuvolaan, jonne Kallen

äiti varaa ajan.

Tammikuu: Kallen perhe tekee kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.

Tammi-helmikuu: Kallelle tehdään yksilötutkimukset. Vanhemmilla on samaan aikaan omat

keskustelut perheneuvolassa. Käyntikertoja on yhteensä kolme.

Helmikuu: pidetään kouluneuvottelu.

Maalis-huhtikuu: Kallen perheellä on kolme perhekäyntiä perheneuvolaan.

Toukokuu: koululla pidetään seurantaneuvottelu.

Elo-syyskuu: perheellä on kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.

Joulukuu: psykologi soittaa seurantapuhelun koululle. Psykologi soittaa myös Kallen kotiin.

Kahden vuoden kuluttua: koululta tulee lausuntopyyntö Kallen siirtyessä yläasteelle.

Kyseessä oli Kalle, 10-vuotias poika, jolla oli koulussa monenlaisia ongelmia. Kalle oli alakuloinen

eikä tullut toimeen kavereitten kanssa. Hän myös suuttui äkkiä, piti itseään huonona eikä läksyjen

tekokaan sujunut. Kalle oli jossakin tilanteessa jopa lyönyt opettajaa.

Kallen tutkimus- ja hoitoprosessi alkoi perheneuvolassa tammikuussa. Perhekäynneillä todettiin, että

Kallella oli sisko, joka pärjäsi hyvin kaikilla elämän alueilla. Lasten vanhemmat olivat paljon töissä.

Psykologisissa yksilötutkimuksissa selvitettiin Kallen yleistä kykytasoa ja rakennetta, lukemisen ja

kirjoittamisen taitoa sekä tunneasioita (tutkimusmenetelmät: haastattelu, WISC III, WZT, Lukilasse).

Kallen vanhemmat kävivät samaan aikaan keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa.

Tutkimuksissa todettiin, että Kallen peruskykytaso oli vahva. Hänellä oli kuitenkin vaikea-asteinen

luki-häiriö. Kalle koki oman tilanteensa vaikeaksi, ja itsetunnon heikkous nousi vahvasti esiin.

Järjestettiin kouluneuvottelu, jossa olivat mukana vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettaja ja ter-

veydenhoitaja. Neuvottelussa lähdettiin liikkeelle kartoittamalla Kallen tilannetta koulussa, jossa sattui

rajuja tilanteita. Kallen lukivaikeus oli koulussa hyvin tiedossa, mutta kun hänelle yritettiin antaa eri-

tyisopetusta, Kalle ei suostunut työskentelemään edes kahdenkeskisessä tilanteessa erityisopettajan

kanssa. Koulussa Kalle myös paiskoi tavaroita.

Psykologi kertoi tutkimustuloksista. Kallella oli hyvä älyllinen taso ja suuri tietomäärä. Hän koki kui-

tenkin, että niillä ei ole mitään merkitystä. Neuvottelussa todettiin lukivaikeuden vaikeusaste sekä se,

että oppimisen erityisvaikeuksilla on suuri merkitys Kallen pahoinvoinnissa. Koululla oltiin sitä miel-

71

tä, että Kallen lukivaikeus on tiedossa ja sen kanssa tullaan toimeen. Ongelmana oli kuitenkin Kallen

käytös ja mieliala. Neuvottelussa psykologi painotti edelleen vaikuttavan siltä, että oppimisvaikeuteen

liittyvillä asioilla oli merkittävä osuus Kallen mielialaan.

Kouluneuvottelussa laadittiin yhteinen suunnitelma. Koulussa paneuduttiin etsimään tilanteita, joissa

Kalle pääsisi tuomaan esiin osaamistaan ja tietomääräänsä. Joitakin kokeita hoidettiin suullisesti. So-

vittiin, että perhekäyntejä perheneuvolassa jatketaan tavoitteena Kallen itsetunnon tukeminen. Perhe-

käynnit perheneuvolassa toteutuivat maalis-huhtikuussa.

Seurantaneuvottelu pidettiin koululla toukokuussa. Kallen käyttäytymisongelmat olivat poistuneet, ja

neuvottelussa keskusteltiin lähinnä oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Sovittiin, että erityisjärjestely-

jä koulussa jatketaan. Päätettiin vielä jatkaa myös perhekäyntejä.

Perhekäynnit toteutuivat elo-syyskuussa. Sen jälkeen perheen kanssa sovittiin, että perheneuvolakäyn-

nit lopetetaan. Asiaan päätettiin palata seurantamielessä niin, että psykologi soittaa lukukauden lopulla

koululle ja sen jälkeen Kallen kotiin.

Joulukuussa opettaja totesi puhelimessa, että asiat sujuvat hyvin:” Kallen kanssa on mukava tehdä

työtä.” Psykologi soitti myös Kallen kotiin ja kertoi puhelustaan koululle.

Kallen siirtyessä yläasteelle terveydenhoitaja pyysi lausuntoa erityistoimien jatkamista varten. ”Muu-

ten Kallelle kuuluu hyvää”, kouluterveydenhoitaja kertoi samalla.

Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa ? Psykologisilla tutkimuksilla voidaan saada lisäymmärrystä oppilaan ongelmiin ja tilanteeseen. Tutki-

muksissa tulee kuitenkin vain harvoin esille suoria syy-seuraussuhteita. Tutkimusten pohjalta ei myös-

kään tule suoria toimintamalleja ongelmien ratkaisuun.

Yhteistyöongelmia syntyy helposti siitä, että odotukset psykologisille tutkimuksille ovat liian suuria.

Jos tutkimus ei anna niin selkeitä vastauksia kuin odotetaan, voi olla vaikea hyödyntää sitäkään tietoa,

joka on saatu. Yhteistyö lapsen ja huoltajien kanssa on keskeistä sekä ennen tutkimuksia että niiden

aikana ja jälkeen.

Toimenpiteet testauksen jälkeen Psykologinen tutkimusprosessi päättyy palauteneuvotteluun yhdessä perheen ja kouluväen kanssa.

Oppilasta koskevat varsinaiset auttamissuunnitelmat syntyvät moniammatillisena yhteistyönä yhtei-

sessä palauteneuvottelussa tutkimusprosessin lopussa. Neuvottelussa kouluväki tuo pohdittavaksi omat

havaintonsa oppilaasta ja sen, mitä siihen mennessä on yritetty ongelmien ratkaisemiseksi. Psykologi

esittää omat tutkimustuloksensa. Vanhemmat tuovat esiin omia havaintojaan ja ajatuksiaan siitä, miten

kouluongelma näkyy kotona ja mitä siellä on tilanteen auttamiseksi yritetty. Yhdessä mietitään ratkai-

72

suja ja jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on, että oppilasta itseään kuunnellaan sekä ennen prosessin alkua

että prosessin aikana. Oppilas voi myös itse olla mukana neuvottelussa tilanteesta riippuen.

Jatkoyhteistyön sujumiseksi on hyvin tärkeää, että näissä neuvotteluissa esiin tuodut tutkimustiedot ja

sovitut toimenpiteet kirjataan suunnitelmaksi (esim. HOJKS). Seurantaprosessi varsinaisen tutkimus-

prosessin jälkeen on erittäin tärkeä. On hyvä sopia ja kirjata, miten seuranta käytännössä tapahtuu ja

kuka siitä vastaa.

Varsinaisessa konkreettisessa lapsen auttamisessa lapsen lähi-ihmiset ovat aina avainasemassa. Psyko-

login tehtävänä on omalta osaltaan auttaa näitä lapsen läheisiä heidän tehtävässään.

Jos muutosta ei tapahdu Jos oppimisvaikeustutkimusten ja niiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden jälkeen toivottua muutosta ei tapahdu:

lapsen elämäntilanne saattaa olla vaikea eikä alakulttuuri tue koulunkäyntiä pätemistä

haetaan muuta kautta

ympäristön aikuisten toimintamallit voivat olla jäykkiä eikä niissä ole jouston varaa

periaatteet ovat tärkeämpiä kuin avun löytyminen

vaatimustasossa ei ole joustoa

hoito etenee, mutta lyhyellä aikavälillä ongelmat jatkuvat

hoito ei etene.

Tiedon kulku Tiedon kululla on tärkeä merkitys niin koulun ja perheen

kuin psykologin ja koulun välillä sekä koulun sisällä.

On huolehdittava siitä, että opettajan vaihtuessa tieto

siirtyy uudelle opettajalle. Samoin on tärkeää,

että psykologin lausunto toimenpiteitä varten tulee

myös koulun käyttöön, eikä jää vain päättävän viranomaisen tietoon.

73

Kuvio 10 MITÄ OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA VOI SELVITÄ?

MITÄ

OPPIMISVAIKEUS-TUTKIMUKSISSA

VOI SELVITÄ ?

Kotitehtävien tekoon liittyvät

kysymykset

Miten perhe on oppilaan tukena?

Onko läksyihin käytetty aika kohtuullinen?

Mikä on vanhempien vaatimustaso?

Oppilaan koulu-

oppiminen

Vastaako oppilaan oppiminen

hänen kykyjään vai

onko hän alisuoriutuja?

Missä määrin

sosio-emotionaaliset tekijät vaikuttavat

tilanteeseen?

Kapea-alainen erityisvaikeus?

Yleistaso hyvä,

mutta esim. muistipulmia, havaitsemis-

pulmia...

Keskittymis-

kyky ja sen

vaihtelu eri tilanteissa

Oppilaan oma motivaatio,

vaatimustaso, suoritusjännitys

Psyykkinen tilanne

Elämäntilanne

Oppilaan työskentelytavat

ja käsitys itsestä

oppijana

Kykytaso ja –rakenne

Oppilaan mahdollisuudet

selvitä yleisopetuksessa

Ongelmat ja vahvuudet

Kouluympäristö, -yhteisö

Oppilaan asema ja rooli yhteisössä

Oppilas-opettaja –suhde

Koulun resurssit ja koulun aikuisyhteisön tilanne

Jatkotutkimus-

tarve

koululääkäri perheneuvola

lasten- ja nuorisopsykiatria lastenneurologia

lastentaudit

74

Kuvio 11 KOULULAISEN ONGELMIEN TUTKIMUSPROSESSI

Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa muut tarvittavat tutkimukset

Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa muut tarvittavat tutkimukset

Tutkimuspalaute perheelle

Palauteneuvottelu: 1. Psykologi tuo esiin tutkimustulokset

2. Vanhemmat ja opettajat tuovat esiin omat havaintonsa mitä keinoja neuvotteluun mennessä on yritetty, ja kuka niistä vastaa

Tilanteesta ja kunnasta riippuen neuvottelussa voi olla mukana myös muita oppilash. toimijoitaSovitaan neuvottelun kirjaamisesta

3. Tilanteen arviointi yhdessä vanhempien ja opettajien kesken Yhteisessä keskustelussa etsitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä.

Jatkotoimenpiteistä ja niiden vastuuhenkilöistä sopiminen: opetusratkaisut, toimintatavat, mahdolliset jatkotutkimukset,

mahdollinen työskentely perheen kanssa, tarvittavat lausunnot ja niiden toimittaminen sovituille tahoille

13.1 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN 12 Oppilashuollon tilastointi ja kirjaaminen

Seurannasta sopiminen:

Tarvittaessa pyydetään psykologin arviota ja tutkimuksia

Koulu ja vanhemmat toimivat yhdessäongelman ratkaisemiseksi

opettaja ja perhe tekevät yhteistyötä

perheneuvola ei mukana yhteistyössä

yhteistyön tekemisen vastuu jää koulupsykologille/ -kuraattorille

perheneuvola mukana yhteistyössä

seuranta-

tapaaminen järjestetään/ ei järjestetä

Opettaja ja/tai vanhemmat huomaavat koululaisen ongelman ---> tilannetta pohditaan yhdessä ja etsitään ratkaisuja

Mukana koulun oppilashuoltoryhmä ( esim. rehtori, erityisopettaja, kuraattori, kouluth, opo)

75

OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN Salassapito

Salassapitovelvollisiksi säädetyt kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henki-

löt saavat antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttä-

mättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee

tarvitseeko joku muu välttämättä tietoa opetuksen järjestämiseksi.

Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Perusopetukses-

sa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto.

Opetushallitus päättää valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kodin ja koulun yhteistyön

keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Opetuksen järjestäjän

tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppi-

lashuollon järjestämistavasta, sekä oppilaiden henkilötietojen käsittelystä oppilashuoltotyössä.

Oppilashuoltoryhmä

Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Rehtori määrää kuka toimii puheenjohtajana,

kenen tehtäviin kirjaaminen kuuluu, miten kirjaukset tarkastetaan sekä miten niitä säilytetään. Rehtori

vastaa siitä, että ryhmän työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon tai pöytäkirjaan. Pöytäkir-

jan suositeltava säilytysaika on 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä tai pysyvästi.

Yksittäisen oppilaan asiassa tulisi kirjata mm.

vireillepanija

aihe

ilmoitus huoltajalle

päätetyt jatkotoimenpiteet

kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä.

Liitteenä 8 kirjaamismalli

Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja kirjaukset on tehtävä niin, että

salassa pidettävät tiedot on tarvittaessa eroteltavissa muista. Kirjaukset on säilytettävä lukitussa

tilassa.

Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi

vain ne koulun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen sekä

kouluterveydenhuollon edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

76

Oppilashuoltoryhmällä tulee olla huoltajien lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei

suostumusta ole, ryhmä voi käsitellä ja kertoa ryhmässä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättö-

miä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta:

opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset

välttämättömät taustatiedot.

Koulupsykologin asiakasrekisteri Koulupsykologi pitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, joka on poti-

lasrekisteri terveydenhuollon toiminnan osalta. Rekisteriin tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannal-

ta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan

tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella tai poikkeuksellisesti erityislain perusteella.

Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulupsykologityö muodostaa yhden koulupsykologirekiste-

rin. Tämän rekisterin osarekistereitä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulupsykologirekisterit.

Rekisterinpidosta on rekisterinpitäjänä vastuussa se organisaatio, jonka palveluksessa koulupsykologi

on. Saman kunnan alueella tiedot voidaan siirtää uudessa koulussa toimivalle psykologille. Tietojen

siirtämiseen tarvitaan kuitenkin oppilaan/huoltajan lupa.

Terveydenhuollon ammattilaisena koulupsykologin tulee noudattaa potilasasiakirjojen laatimisesta ja

säilyttämisestä annettuja säännöksiä, vaikka koulussa ei puhutakaan potilaista eikä usein asiakkaista-

kaan vaan oppilaista. STM on antanut asetuksen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun

hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001). Lisäksi STM on julkaissut asiaa koskevan ter-

veydenhuollon henkilöstölle tarkoitetun oppaan (2001:3).

Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia laatimaan asiakasta/potilasta/oppilasta koskevat

asiakirjat niin, että niistä ilmenee miten neuvotteluja on käyty ja ketä on konsultoitu. Pyydettäessä

psykologin on näytettävä oppilaalle/alaikäisen oppilaan huoltajalle, mitä psykologi on oppilaasta kir-

jannut asiakastiedostoonsa. Tietojen kirjaaminen ja toimenpiteiden seuraaminen ”oppilashuoltokerto-

muksen” avulla on tärkeää oppilaan/huoltajan ja työntekijän oikeusturvan kannalta.

Kuraattoreiden työtä ohjaa toistaiseksi lastensuojelulaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja

oikeuksista. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja sosiaalityön ammatinharjoittamista koskevaa lain-

säädäntöä ollaan uudistamassa. STM:n ohjeet asiakirjojen dokumentoinnista ovat sovellettavissa myös

kuraattorin työssä.

Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä Koulupsykologilla on ollut kirjaamisessa käytössään kolmiosainen luokitus: yksilötason työ, yhteisö-

tason työ ja oman ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito.

77

Yksilötason työ

Psykologiset tutkimukset Oppilaan neuvonta ja ohjaus Vanhempien neuvonta ja ohjaus Opettajan neuvonta ja ohjaus Opettajien kanssa etukäteen sovitut tapaamiset ja konsultaatiot Kouluneuvottelut Verkostoneuvottelut Tunti- ja välituntiseurannat Konsultaatiot ilman oppilaan tapaamista Opettajien konsultaatiot Yhteenvedot, lausunnot ja lähetteet Ohjaus muualle Lähetteet (esim. K-HKS).

Yhteisötason työ

Kyselyt, kartoitukset, observoinnit luokissa Työskentely oppilasryhmien tai koko luokan tasolla Työskentely aikuisten kanssa: oppilashuoltoryhmät tai muut koulun ryhmät Kunnan kouluhallinnon tason ryhmät Eri hallinnonalojen moniammatilliset työryhmät Yleinen konsultaatio Yhteisötason vaikuttaminen, oman alan asiantuntijana esiintyminen

Oman ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito Koulutus, työnohjaus, kirjallisuus ja perehtyminen Koulukuraattorin asiakasrekisteri

Koulukuraattori ylläpitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, johon

tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Nii-

tä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella tai poik-

keuksellisesti jonkin erityislain perusteella.

Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulukuraattorityö muodostaa yhden koulukuraattorirekiste-

rin (rekisterinpitäjänä on vastuussa opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta). Osarekistereinä

ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulukuraattorirekisterit. Saman kunnan alueella tiedot voi tar-

peellisin osin siirtää uudessa koulussa toimivalle kuraattorille. Tarkoituksenmukaista on luottamuksel-

lisuuden säilyttämiseksi kuitenkin pyytää lupa.

Kuraattorin tekemä tilastointi Effica –asiakastietojärjestelmään (Forssa, Humppila, Ypäjä) Koulukuraattori on kirjannut seuraavia asioita:

Oppilaskeskustelut Yhteisneuvottelut Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset Vanhempainillat Yhteistyötapaamiset(sos. virasto, perheneuvola) Erilaiset tuki- ja ohjausryhmät

78

Pidetyt oppitunnit Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri Kouluterveydenhuollossa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilas-

rekisteriin. Kouluterveydenhuollon rekisterit kuuluvat osarekistereinä terveyskeskuksen potilasrekiste-

riin, jonka rekisterinpitäjänä toimii terveyskeskus.

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajan-

sa kirjallisella suostumuksella. Luovuttaminen voi poikkeuksellisesti olla mahdollista myös jonkin

erityislain nojalla.

Kouluterveydenhuollon kirjaamisen käytössä ovat vakiintuneet Kuntaliiton terveydenhuollon ja koulu-

terveydenhuollon lomakkeet. Käynnit tilastoidaan ja tapaamisten sisältöä kirjataan. Joitakin mittareita

on olemassa.

Terveydenhoitajan kirjaaminen Kouluterveydenhoitaja kirjaa tiedot oppilaistaan sähköiseen Effica –asiakastietojärjestelmään, jossa on

käytössä eri kirjaamislehtiä käyttötarkoitusten mukaan. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhty-

mässä sovitun yhteisen käytännön mukaan kouluterveydenhoitajalla on käyttöoikeus tiettyihin lehtiin.

Esim. psykiatrian ja A-klinikan lehtiin kouluterveydenhoitajilla ei ole katseluoikeutta.

Terveyden edistämissuunnitelman mukaan tehdyissä tarkastuksissa kirjataan olennaiset asiat ko. leh-

dille. Käytännössä lehtiin kirjataan mm. seuraavia tietoja:

TH (terveydenhoito) –lehteen kontrollit ja terveystarkastukset

seuranta-lehteen: näkö, kuulo, rokotukset, kasvu, verenpaine

tarvittaessa perhe-lehteen perhetilanteen kuvausta.

Sähköinen kirjaaminen on käytössä isommilla kouluilla, mutta monella pikkukoululla (esim. Vieremä,

Matku, Kojo, Tammelan seitsemän ala-astetta, Ypäjän ja Jokioisten pikkukoulut) on vielä käytössä

manuaalinen kirjaaminen.

Hojks-palavereihin ja kuntoutussuunnitelmapalavereihin osallistumisesta kouluterveydenhoitaja tekee

merkinnät terveydenhoito –lehdelle: mm. läsnäolijat, käsitellyt asiat, keskeiset suunnitelmat jne. Ta-

voitteena on, että terveydenhoitajan sijainenkin saisi kirjattujen tekstien perusteella mahdollisimman

selkeän käsityksen oppilaan asioista. Näin pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus.

Kouluterveydenhuollosta tilastoidaan seuraavat käynnit: terveydenhoito- ja sairaanhoito-käynnit, pide-

tyt oppitunnit, verkostopalaverit ja vanhempainillat. Terveyden edistämissuunnitelman mukaan vuo-

den 2005 tilastoitavat painopistealueet: 5.- ja 8.-luokkalaisten mielialakyselyt sekä nuorten päihdemit-

tari.

79

Periaatteena kirjaamisessa on: ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”. Lyhyetkin kontaktit, esim. särky-

lääkkeitten anto on kirjattu, koska sillä on usein merkitystä oppilaan kokonaistilanteen kannalta.

Arkistointi Asiakirjahallinnan suunnitelmassa

(arkistonmuodostussuunnitelma) määritellään

arkistoinnin rakenne, sisältö, säilytys ja salassapito.

Tietoturvaselosteessa ja henkilörekisteriselosteessa

ilmoitetaan rekisterin sisältö, vastuuhenkilöt ja säilytys.

Rekisteristä informoidaan rekisteröityä (oppilaitoksen oppilasta)

rekisteritietojen käsittelystä ja periaatteista.

Organisaatioilla voi olla yhteisiä asiakasrekistereitä, jolloin näiden

li käytetään toisen organisaation tietoja, tarvitaan aina asiakkaan

seen tarvittavat perustiedot mm. koululuokkarekisterit tai lasten ja

dollista saada joko kunnalta tai FSTKY:n Effica –rekisteristä (väes

telmä) vasta, kun organisaatioiden kesken on tehty asiaan liittyv

avata joko oman koulun tai kaikkien koulujen oppilaiden tietorekis

torit, koulukuraattorit).

Oppilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon organisaatiossa ty

kanssa tehdään salassapitosopimus. Henkilöstölle määritellään kull

hoitamiseksi katseluoikeudet sähköisen tietojärjestelmän asiakastie

käytöstä on tehtävä sopimus. Mikä-

lupa rekisterin käyttöön. Kirjaami-

vanhempien yhteystiedot on mah-

törekisterikeskus/ väestötietojärjes-

ä sopimus. Tietoteknisesti voidaan

teri (käyttäjinä esim. opettajat, reh-

öskentelevien ammattihenkilöiden

ekin erikseen oppilaan asioiden

toihin.

80

LÄHTEET Eriksson, E. & Arnkil, T. 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Helsinki. Heittola Arja & työryhmä. Pysyvän toimintamallin luominen perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan seudulle -hanke 1.10.2003-31.12.2004. Loppuraportti. 2005. Kaltiala-Heino R., Poutanen P., Kilkku N. & Rimpelä M. 2003. Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveyden ongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Suomen Lääkärilehti 2003;58:1677-83. Karlsson M., Kauppala J., Palmroth R., Poutala M. & Pätäri J. Opettajan pykäläpankki. OAJ. Viitattu 27.5.2005. http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/ML2/Koonti2/sahkoiset+julkaisut/ uusipykalapankki?folderId=%2FOAJ%2FML2%2Fkoonti2%2Fsahkoiset+julkaisut&cmd= download Konu A. & Gråsten-Salonen H. 2004. Koulumiete-projekti. Koululaisten mielenterveyden ja hyvin voinnin edistäminen Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004. Kouluissa sattuu paljon tapaturmia, mutta useimmat niistä ovat lieviä. 2005. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 10.4.2006. http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2005/16_2005.htm Koulutapaturmien ehkäisy. Ideakortti 5/05. Stakes. Viitattu 10.4.2006. http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/1C5B0B82-C998-4105-9EDB-9219E518FE/0/ideakortti5_05. pdf Kädestä pitäen – turvaa lapselle. Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville. 2005. Vii tattu 3.4.2006. Saatavilla: http://www.tampere.fi/tiedostot/5aksjES9z/kadesta_pitaen.pdf Laapio, M-L. 2005. Poliisi ja perheväkivalta – Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viran omaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 29.12.2005. Viitattu 3.4.2006. http://www.poliisi.fi/poliisi/pakk/home.nsf/files/Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029/$file/ Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029.12.pdf Opetushallitus. Oppimisen ja opetukseen osallistumisen edellyttämä tuki. 2004. Opetushallituksen artikkeli. Viitattu 12.5.2006 http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,33197,33212 Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto. 2002. Opetusministeriö. Työryhmämuistio. Viitattu 4.1.2005. http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Julkaisut/ 2002/liitteet/opm_492_oppilashuolto.pdf&lang=fi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 1/011/2004. Viitattu 27.10.2005 http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf Käännä vaikea asia avunpyynnöksi. 2004. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 9.1.2006. http://www2.stakes.fi/dialogi/04/dia42004/20.htm Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS- kustannus. WS Bookwell Oy. Juva. Söderholm A. & Halila R. & Kivitie-Kallio S. & Mertsola J. & Niemi S. Lapsen kaltoinkohtelu. 2004. Kustannus Oy Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2004. Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten. 2002. Opetusministeriö. Taustamuistio. Viitattu 6.9.2005 . http://www.minedu.fi/julkaisut/ julkaisusarjat/27_02opisk_ymp_laatu/27_02opisk_ymp_laatu.pdf (Viitattu 6.9.05). Turvatyöryhmän muistio. 2000. Opetusministeriö. Työryhmien muistioita 20:2000. Viitattu 2.8.2005. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/tr20_2000.pdf? lang=fi

81

Vehkamäki P. & Tamminen-Dahlman A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallituksen julkaisuja 2004. Lainsäädäntö Laki perusopetuslain muuttamisesta 13.6.2003/477

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621

Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683

Pakkokeinolaki 30.4.1987/450

Perusopetusasetus 20.11.1998/852

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Raittiustyölaki 19.11.1982/828

Rikoslaki 19.12.1889/39

Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412

Yleissopimus lapsen oikeuksista 20.11.1989

Luennot ja puhelinkeskustelut: Niemi Eero K, opetusneuvos, Opetushallitus. Koulukuljetusten vastuukysymykset. Puhelu 9.9.2005. Soikkeli Markku, erikoissuunnittelija, Stakes. Päihdekasvatuksen menetelmistä. Luento Kouluterveys-päivillä 23.8.2005, Jyväskylä.

82

LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: ”Koulukiusaaminen- kuulemislomake” (Paanan koulun malli) Liite 8: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 9: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 10: Kouluterveydenhuollon toiminnan sisältö Liite 11: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011

Liite 1

Liite 1

Kaavake palautettava kouluun ________________ (pvm) _____________________________ _________________________luokanvalvojan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus

Viestejä koululle:

Yleistä tiedotettavaa koulun asioista:

Luokanvalvoja tiedottaa:

85

Liite 2 Stakes/ Arnkil & Eriksson HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa: - sinulla on huolta lapsesta / nuoresta - et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja - haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi Lomakkeessa on kolme osaa: Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista. Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan lapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselle tärkeiden aikuisten kanssa. Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3)

1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja) 1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi

2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?

3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa? 3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? 3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (rastita) Pieni huoli Harmaa vyöhyke Suuri huoli

86

Liite 2

B. Täytettäväksi ennen tapaamista ( kysymykset 4-8) 4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja (t) kokee saavansa sinulta

tukea? Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi? Tuki: Uhka:

5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niis- tä kertoa huoltajalle/huoltajille? 5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren tilanteen parantamiseksi?

6. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.

7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten? 7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa? Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten saat tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.

87

C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11)

Liite 2

8. Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi?

9. Miten toteutit puheeksiottamisen?

10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:

a) alla b) aikana

c) jälkeen

11a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää? 11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä he- rättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen? 11c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?

88

SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. � Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. � En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.

� Suostumus sa suullisena ___.___/ 200 Suostumuksen p � Suostumus sa kirjallisena ___.___/ 20

Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, kkuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti.

Liite 3

atu

5.

yytäjä:

atu

05.

orkeintaan

89

Liite 4

POISSAOLOLUVAN PYYNTÖ ___________________________________ peruskoulu Lomamatkoja koulun työaikoina ei pidetä suotavina. Koululla ei myöskään ole velvoitetta loman myöntämiseen kouluaikana. Lukuvuoteen sisältyy jo loma-aikoja, jotka on rytmitetty koulutyö-tä ja oppilaan jaksamista tukevaksi. Jos lomaa kuitenkin anotaan pidettäväksi koulun työaika-na, huoltaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei oppilas jää jälkeen koulutyössä. Mm. loma-jaksoon osuvien kokeiden järjestelyistä ja läksyjen tekemisestä on sovittava opettajan kanssa. Jos loma kestää alle _______ päivää, luvan myöntää ____________________________. Jos loma kestää yli ________ päivää, luvan myöntää ____________________________. Oppilas, jolle lupa pyydetään __________________________________luokka_________ Poissaoloaika _______________________________________________________________ Poissaolon syy ______________________________________________________________ __________________________________________________________________________ Oppilaan huoltaja ________________________________________Puh. _______________ Huoltajan allekirjoitus __________________________________________________________________________ Päätös □ Myönnetään anomuksen mukaisesti

□ Myönnetään seuraavasti

□ Ei myönnetä. Syy: __________________________________________________________________________ Päätöspäivä _____________________ § _________ Luvan myöntäjä ja virka-asema ________________________________________________

90

5 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ TIEDOTE Mitä oppilashuolto on? Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen(mm. arvostus, kannufyysisen (koettu terveys, kouluympäristö, kouluruokailu) terveyden sekä sosiaalisen(kodin ja koulun yhteistyö, oppimisilmapiiri, opettaja-oppilassuhde) edistämistä, ylläpden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekäpsyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Oppilashuoltoa toteuttavat kaikki kouluyhteisöissä työskentelevät. Tuloksellinen opperustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä työntekijöitä tässä työssä ovaopettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (essekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esimtiavustajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, terveystottumutyöviihtyvyyteen sekä ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa ksekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltotyön koordinointia ja kehittämistä varten kouluilla on oppilashuoltoryhmäKoulun edustajien lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koukoulukuraattori. Työryhmän avulla varmistetaan tiedonkulku oppilashuoltotyötä tekeviten välillä. Oppilashuoltoryhmä tukee huoltajia lapsen kehityksen kriisivaiheissa. Työryhmässä kopetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Oppilashuoltoryhmä pyytää huoltajalta luvan oppilaan tietojen käsittelyyn ryhmässä. Holosta kokouksissa sovitaan luvan pyytämisen yhteydessä. _______________________________ koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä kokoontuu_____________________________________________ _______________kerran/kertaa viikossa/kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat ______________________________, rehtori, puh. ______________________________, kouluterveydenhoitaja, puh. ______________________________, opinto-ohjaaja, puh. ______________________________, koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä, puh. Arvoisa huoltaja ja oppilas: Jos mieltänne askarruttaa asia, jota haluaisitte käsiteltävän oppilashuoltoryhmässä, voittedellä mainittuihin oppilashuoltoryhmän jäseniin.

Liite

stus, ohjaus) ja hyvinvoinnin itämistä ja nii- terveydellisiä,

pilashuoltotyö t mm. rehtorit, im. kuraattori) . koulunkäyn-

ksiin ja koulun

unnioittaminen

. lupsykologi ja en viranomais-

äsitellään vain

uoltajan läsnä-

___________

e ottaa yhteyttä

91

Liite 6 KOULUTERVEYDENHUOLLON ESITTELY OPETTAJILLE Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa koulun oppilashuoltoa. Työtä toteuttavat pääasiassa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Hammashuollon maksuttomat palvelut kuuluvat kaikil-le alle 18-vuotiaille. Kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri työskentelevät yleensä koulun tiloissa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvoin-tia. Terveydenhoitaja pitää yhteyttä huoltajiin mm. tapaamisten, kyselyjen ja tiedotteiden avulla. Tarvittaessa oppilaita tavataan useampia kertoja. Terveydenhoitaja pitää koululla avointa vastaanottoa, jonne oppilaat voivat tulla ilman ajanvarausta esim. seuraavissa asioissa: ensiapu, sairaustapaukset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat. Koululääkäri tapaa 5. ja 8. luokan oppilaat lääkärintarkastuksissa. Viidennen luokan tarkas-tukseen myös huoltaja on kutsuttu mukaan. Terveydenhoitajan seulonnan perusteella lääkäri voi tarvittaessa tavata oppilaita muulloinkin. Oppilashuollosta on vastuussa rehtori. Kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi oppi-lashuoltoa toteuttavat myös mm. koulukuraattori ja –psykologi. Koulukiusaamis-, poissaolo- ja kaverisuhdeongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys kuraattoriin. Oppimisvaikeusasioissa yhteydenotto tapahtuu pääasiallisesti koulupsykologiin. Yhteystiedot Kouluterveydenhoitaja _____________________________________________________ on tavattavissa____________________________________________________________ puh. ____________________. Koululääkärinä toimii _____________________________________________________. Yhteys lääkäriin terveydenhoitajan kautta.

92

______ luottam

KOULUKIUSAAMINEN -KUULEMISLOMAKTäytettynä oppilashuoltokansioon, kopio kuraattorin postilaatik

Oppilaan nimi ja luokka, huoltajan nimi, puhelinnumero ja osoite: Kertomus tapahtuneesta (tarvittaessa erillisellä paperilla tai lomakkeen taka Jatkotoimenpiteet, sopimukset ja sovittu seuranta.: Asian selvittäjä (allekirjoitus ja päivämäärä):

Liite 7

___KOULU uksellinen

E koon

na):

93

Liite 8 YKSITTÄISEN OPPILAAN OPPILASHUOLLOLLISTEN ASIOIDEN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄ LOMAKE PVM:__________________ KOULU / PAIKKA: __________________________________________________________________________ OPPILAS:_____________________________________________________ LK: _______ OPETTAJA:_______________________________________________________________ ASIAN VIREILLEPANIJA : ________________________________________________________________ ASIA: ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYSTÄ ILMOITETTU HUOLTAJALLE (pvm):_____________________ PÄÄTETYT JATKOTOIMENPITEET PERUSTELUINEEN: ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAA HOITAA: ___________________________________________________________________________ AIKATAULU: ___________________________________________________________________________ PALAUTE:_________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________

94

Liite 8 JATKOTOIMENPITEET (kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee): ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEET ___________________________________________________________________________ JOS OPPILAASTA ON ANNETTU TIETOJA MUILLE KUIN ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEILLE HENKILÖILLE, NIIN KENELLE JA MITÄ TIETOJA? ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________

Tämä asiakirja säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu ”kansio”, johon kerä-

tään asianomaisen oppilaan asiakirjat. Kansio on oppilaittain aakkostettu.

Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja ne arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan

päättymisestä.

95

Liite 9

JOKIOISTEN KUNTA

TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-, TURVALLISUUS- JA

KRIISITILANTEISSA

(osaotos)

PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

96

TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-, TURVALLISUUS- JA KRIISITILANTEISSA (Valikoidut osiot) Sisällysluettelo

2. Koulukiusaaminen ja väkivalta ………………………………………………… 2

2.1 Koulukiusaamisen määritelmä 2.2 Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa 2.3 Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle 2.4 Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittelyssä 2.5 Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi

3. Päihde- ja huumestrategia ……………………………………………………… 5 3.1 Yleistä 3.2 Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa 3.3 Ohjeet päihde- ja huumetapauksissa

3.3.1 Ongelman tunnistaminen ja toimintaohjeet 3.3.2 Yhteistyötahot

97

2. KOULUKIUSAAMINEN JA VÄKIVALTA 2.1. Koulukiusaamisen määritelmä Koulukiusaamisella tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokki-en oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin. Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee kes-kenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkä-ykset. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa miel-tä. (Christina Salmivalli) 2.2. Ennaltaehkäisevä toiminta koulussa

• Selvitetään oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, mikä on koulukiusaa-mista.

• Tiedotetaan kiusaamisen tunnistamisesta ja koulun toimintatavoista kiusaamistapaus-ten käsittelyssä.

• Kannustetaan oppilaita ja vanhempia kertomaan koulukiusaamisesta koulun henkilö-kunnalle.

• Koulun säännöt käydään oppilaiden kanssa riittävän usein läpi. • Koulukiusaamista kartoitetaan määräajoin kirjallisilla kartoituksilla. • Koulukiusaamista käsitellään koulussa yhteisissä tilaisuuksissa (esim. päivänavauk-

set). • Koulut laativat toimintatapoja luokkahengen parantamiseksi. • Kummioppilastoiminta • Oppilashuoltotyöryhmien työskentely on aktiivista. • Rohkaistaan oppilaiden kiusaamisen vastaisia asenteita.

2.3. Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle

• Ilmaise kiusaajalle, että sinä et pidä kyseisestä haukkumisesta, lyömisestä tai muusta vastaavasta sinua loukkaavasta tai satuttavasta toiminnasta.

• Lähde pois paikalta heti tilanteen alkaessa. Väkivaltatilanteessa sinun tulee huutaa apua!

• Ilmoita kiusaamisesta omalle opettajallesi. • Ilmoita välitunnilla tapahtuneesta kiusaamisesta välittömästi välituntivalvojalle. • Ilmoita kiusaamisesta aina myös kotona vanhemmillesi. • Muista, että kiusatuksi voi joutua kuka tahansa, jopa aikuinenkin. Ei ole häpeä hakea

apua, eikä avun hakeminen tee sinusta kantelijaa. Sellaista vikaa tai erilaisuutta ei ole olemassakaan, joka oikeuttaisi jonkun kiusaamaan sinua.

• Ei kannata jäädä odottelemaan, että tapahtuisi ihme ja kiusaaminen loppuisi itsestään. Hae apua ja kerro asiasta aikuiselle.

98

2.4. Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittelyssä

• Kiusaamisasiaa käsitellään heti asian tultua esille tai viimeistään koulupäivän päätty-essä ennen lapsen kotiin lähtöä. Kiusaamisen kohteena ollut oppilas lähetetään tervey-denhoitajalle tai lääkärille aina, kun näkyvissä on fyysisiä vammoja tai jälkiä. Tervey-denhoitajan tai lääkärin tulee kirjata vammat ylös.

• Asian käsittelyssä ovat mukana yhdessä ja erikseen asianosaiset ja todistajat sekä op-pilaiden luokanopettajat tai –valvojat ja / tai koulun rehtori.

• Asiasta tiedotetaan osapuolten koteihin mahdollisimman nopeasti (ensimmäisen ker-ran jo samana päivänä).

• Tapahtumat kirjataan ylös ja arkistoidaan. • Keskitytään ratkaisujen löytämiseen syyttelyn sijaan. Koulukiusaamisesta rangaistaan

kuitenkin siihen syyllistyneitä oppilaita. • Asioita käsitellään luottamuksellisesti ja monella tasolla (oppilas, luokka, koulu). • Asioiden selvittämisessä pyritään vaikuttamaan koko ryhmään (kiusaaja, kiusattu,

apuri, vahvistaja, puolustaja, ulkopuolinen). • Sovitun aikataulun mukaisesti sekä kiusatulta oppilaalta että kiusaajalta kysytään ti-

lanteen kehittymisestä. • Mikäli kiusaaminen jatkuu, asian selvittelyyn otetaan mukaan oppilaiden huoltajat ja

tarpeen vaatiessa myös koulukuraattori. Yhdessä sovitaan keinoista kiusaamisen lopet-tamiseksi. Sovitut asiat kirjataan ylös ja asiasta lähetetään muistio eri osapuolille.

• Koulun tulee pääsääntöisesti toimia koulukiusaamisen selvittämisessä edellä kuvatulla tavalla korostaen yhteistyötä eri osapuolten kanssa.

• Eri osapuolille tarjotaan tarpeen mukaan koulukuraattorin sekä kasvatus- ja perheneu-volan palveluja.

2.5. Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi Seuraavassa jotakin tuntomerkkejä, joista voi epäillä lapsen joutuvan kiusaamisen kohteeksi:

• Lapsella esiintyy fyysisiä sairauden tuntemuksia kuten päänsärkyä tai vatsavaivoja. • Lapselta katoaa hymy. • Lapsesta on tullut yksinäinen tai keskittymiskyvytön. • Lapsi tulee koulusta kotiin vaatteet rikkonaisina ja likaisina. • Lapsi ei halua panna päälleen joitakin vaatteita, etenkin uusia. • Lapselta rikkoontuu tai katoaa tavaroita. • Lapsi on haluton menemään kouluun. • Lapsi välttelee ikätovereitaan vapaa-aikanaan. • Lapsi vaihtelee kouluun lähtöaikaansa ja koulutietään. • Lapsi osoittaa masentuneisuuden merkkejä. • Lapsi heittäytyy puhumattomaksi tai hän ei halua kertoa mitään kouluun liittyvää. • Lapsella alkaa esiintyä univaikeuksia, painajaisia, päivä- tai yökastelua. • Lapsi vaatii vanhemmiltaan rahaa tai anastaa rahaa (mahdollinen kiristys tai oppilas

tarvitsee rahaa lahjoakseen kiusaajia). • Lapsi ärsyyntyy poikkeuksellisen helposti pienestäkin asiasta.

Seuraavassa joitakin piirteitä, joista voi epäillä lapsen olevan kiusaaja:

• Lapsella on käytettävissään yllättävän paljon rahaa tai hän ostaa tavaroita, joihin hä-nellä ei normaalisti ole varaa.

• Lapsi esiintyy ylimielisesti. • Koulusta tulee lisääntyvässä määrin valituksia lapsen käytöksestä.

99

Neuvoja vanhemmille kiusaamistapauksen käsittelyssä:

• Puutu aina kiusaamistilanteeseen. Jos epäilet lastasi kiusattavan, ilmoita asiasta heti kouluun. Kehota myös lastasi ilmoittamaan asiasta koulussa.

• Keskustele asiasta lapsesi kanssa. Kuuntele ja osoita, että puolustat ja tuet häntä. • Älä selvitä asiaa suoraan syylliseksi epäillyn oppilaan perheen kanssa. Jos yhteydenot-

to on tarpeen, tee se koulun välityksellä.

100

3. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIA 3.1. Yleistä Nuorten oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehit-tämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ym-päristöön, jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toi-mivien kohtaamiseen Perusopetuslaki (628/98) edellyttää, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.. Tavoitteena on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai nuori sekä puuttumaan tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa. Yhteiskunta pyrkii turvaamaan lasten ja nuorten hyvän elämän edellytykset lainsäädännöllä. Päihde- ja huumeiden vastaisessa työssä sovellettava lainsäädäntö keskittyy rikoslakiin (50.luku), raittiustyölakin (828/82), päihdehuoltolakiin (41/86), yleissopimukseen lasten oi-keuksista (1989), lastensuojelulakiin (683/1983). 3.2. Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa

• Oppilaille annetaan tietoa päihteiden ja huumeiden vaaroista • Vuosittain järjestetään resurssien puitteissa tiedotus- ja luentotilaisuuksia • Verkostoyhteistyö ja toimintamallit tulee olla ajan tasalla (yhteistyö terveydenhuol-

lon, sosiaalitoimen ja poliisiviranomaisten kanssa) • Henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnistamaan päihteiden ja huumeiden käyttäjät • Ohjeellinen päihdestrategia ja toimintamalli tulee olla kaikkien työyhteisössä toimivi-

en tiedossa. Kaikki työyhteisössä työskentelevät ovat velvollisia tarvittaessa puuttu-maan huomaamiinsa epäkohtiin.

• Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana koulussa tai koulun alueella tulee puuttua

• Välituntivalvojien tulee erityisesti seurata omilla valvontavuoroillaan koulun piha-alueen tapahtumia

• Oppilaiden poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tulee olla ajan tasalla • Oppilaiden poikkeavaa käyttäytymistä tulee seurata ja tarpeen vaatiessa puuttua • Kotien kanssa tulee olla avoimessa, luontevassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä

3.3. Ohjeet päihde- ja huumetapauksissa 3.3.1. Ongelman tunnistaminen ja toimintaohjeet

Jos todetaan, että oppilas esiintyy päihtyneenä kouluaikana:

• Havaitsija ilmoittaa asiasta rehtorille/koulun johtajalle • Rehtori/koulun johtaja neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Jos kysymykses-

sä on huumeiden käyttö, ohjataan oppilas huoltajan luvalla terveyskeskukseen jatko-toimenpiteisiin.

• Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen (lastensuojelulaki 12 § ja 40 §)

• Mikäli oppilas esiintyy vaarallisen aggressiivisesti, on tarvittaessa kutsuttava poliisivi-ranomaiset paikalle

• Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokanvalvojan kanssa

101

Jos epäillään, että oppilas esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana:

• Havaitsija ilmoittaa asiasta viipymättä rehtorille/koulun johtajalle • Rehtori/koulun johtaja keskustelee asiasta oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan ter-

veydenhoitajan kanssa • Jos epäilyt ovat selkeät, kutsutaan huoltaja paikalle • Epäselvissäkin tapauksissa huoltajan kanssa tulee keskustella asiasta • Huoltajan luvalla oppilas ohjataan terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin (huumeta-

paukset) • Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus

sosiaalitoimeen • Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan

huoltajan ja luokanvalvojan kanssa Jos epäillään päihteiden välittämistä tai myyntiä koulussa tai koulualueen läheisyydes-sä:

• Epämääräisten autojen rekisterinumerot tulee kirjata ylös ja ilmoittaa rehtorille/koulun johta-jalle

• Epämääräisten henkilöiden oleskeluun koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina puuttua

• Rehtori/koulun johtaja ottaa epäilyttävissä tapauksissa aina yhteyttä poliisiviranomaisiin • Mikäli oppilaiden keskuudessa epäillään tai todetaan päihteisiin liittyvää kaupankäyntiä, on

siitä ilmoitettava rehtorille/koulun johtajalle. Hän keskustelee asiasta huoltajan ja oppilaan kanssa. Huumetapauksissa ilmoitus aina myös poliisiviranomaiselle.

• Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokanvalvojan kanssa

3.3.2. Yhteistyötahot

• Poliisiviranomaiset • Terveydenhoitoviranomaiset • Sosiaalitoimi • Nuorisotoimi • A-klinikka

102

KOULUTERVEYDENHUOTOIMINNAN SISÄLT

2006-2007

Liite 10

LLON Ö

103

104

105

106

107

108

109

110

111

Liite 11

FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN OPPILASHUOLLON VISIO 2011

Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto ovat

opetus- ja kasvatustyön KULMAKIVIÄ

Forssan seudulla

oppilashuolto tukee lasta ja perhettä esiopetuksesta kouluajan loppuun asti.

Toiminta on perhekeskeistä ja oppilaslähtöistä, huomioiden lapsen erityispiirteet.

Hyvän oppilashuollon mahdollistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö,

joka toimii ajantasaisen oppilashuollon toimintamallin mukaan.

Tulevaisuuden oppilashuolto on kuin hyvä aamupala

- tarpeellinen - ravitseva

- monipuolinen - päivittäinen - terveellinen - edullinen

- perheen yhteinen - sopii myös allergikoille

Sen huomaa vasta sitten, kun se jää nauttimatta.

Oppilashuollon esiselvitys - perustoimijoiden ja yhteistyötahojen toimijoiden vastausten yhteenveto

HANKKEEN ESISELVITYSAINEISTO Liitteenä toimintasuunnitelma Syyskuu 2004

TOIMINTASUUNNITELMA OPPILASHUOLLON HANKKEEN TO-TEUTTAMISEKSI Kehittämisteemat Kaikissa teemoissa huomioidaan paikalliset näkökulmat oppilashuollossa, resurssit ja eri-tyisesti opettajan näkökulma

1. Oppilashuollon tehtävä, perustoimijoiden rooli ja vastuut

Erityisryhmien resurssien vertailu seudullisesti ja tarpeet oppilashuollolle • Toimintasuunnitelman malli • Ajalliset, paikalliset resurssit, sovellukset • Mikä on koulun hyvää perusopetustyötä ja mikä moniammatillista oppilashuollon

vastuuta • Mitä on erityisopetuksessa olevalle oppilaalle /ryhmälle hyvä oppilashuolto

2. Testien merkitys ja arvioinnin sisällöt oppilashuollossa • Oppimisvaikeustutkimisen menetelmät ja niiden arviointi, tuotteistaminen, kriteerit • Mitä saadaan, mihin vastataan tietyillä testeillä, mihin voidaan käyttää • 'Tuoteseloste', arviointi, 'kiireellisyysluokitus' • Tilastoinnin menetelmät

3. Yhteistyökumppaneiden rooli • Hoitavan tason rooli, työnjako ja yhteistyökysymykset

4. Tiedonkulku ja siihen liittyvät asiat • Vastuullisuus • Salassapito vs. avoimuus • Tiedonvälityskanavat

5. Oppilashuollon toimenpiteiden kirjaaminen, seuranta ja arviointi • Huomioidaan sähköiset sovellutukset • Oppilashuollollisten toimenpiteiden vaikututtavuus

6. Asiakasnäkökulma • Oppilas ja perhe • Tarpeiden ja odotusten selvittäminen

7. Kouluterveydenhuollon sisältö • Kouluterveydenhuollon panos oppilashuollollisissa asioissa • Koululääkärin ja kouluterveydenhoitajien työnjako ja yhteistoiminta • Resurssien arviointi

Oppilashuollon jaottelu neljään eri alueeseen: • Kouluyhteisöön kohdistuva oppilashuoltotyö • Oppilaskohtainen oppilashuoltotyö • Kodin ja koulun yhteistyö • Opettajien työhyvinvointi Oppilashuollon esiselvitystä on käsitelty sekä projektiryhmän 9.9.2004 että ohjausryhmän 15.9.2004 kokouksissa ja hyväksytty kehittämisteemat jatkotyöskentelyn pohjaksi.

2

SISÄLLYS 1 OPPILASHUOLLON MÄÄRITTELY HANKKEESSA 4 2 MENETELMÄT 5

2.1 Forssan seudun oppilaat ja oppilashuoltoon osallistuva henkilökunta 5 2.2 Kyselylomakkeet 5

2.3 Perustoimijoiden kohdejoukko, otanta ja aineiston keruu 6 2.4 Yhteistyötahojen toimijoiden kohdejoukko, otanta ja aineiston keruu 6

2.5 Esiselvityksen vastaajajoukko 7 2.6 Esiselvitysaineistojen tarkastelu 7

3 TULOKSET 7

3.1 Oppilashuolto perustoimijoiden näkökulmasta 7 3.1.1 Ypäjä 7 3.1.2 Humppila 8 3.1.3 Tammela 8 3.1.4 Jokioinen 9 3.1.5 Forssa 10

3.1.6 Yhteenveto perustoimijoiden näkemyksistä ja aineistosta nousseita kehittämisajatuksia 12

3.2 Oppilashuolto yhteistyötahojen näkökulmasta 12 3.2.1 Toimijatahokohtaisia huomioita aineistosta 12 3.2.2 Ehdotettuja kehittämisalueita 13 3.2.3 Yhteenveto yhteistyötahojen toimijoiden näkemyksistä ja aineistosta nousseita kehittämisajatuksia 14

3

1 OPPILASHUOLLON MÄÄRITTELY HANKKEESSA Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaa-lisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Hyvän oppilashuoltotyön toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja tiivistä yhteistyötä myös oppilaiden perheiden kanssa. Oppilashuoltoa toteuttavat koulussa reh-torit, opettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, koulupsykologit, koulun sosiaalityöntekijät sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. (Laki perusopetuslain muuttamisesta 477/2003). Oppilashuoltoon liittyvien palvelujen osalta laki velvoittaa, että • kunnan tulee määritellä, miten oppilashuollon tehtävät, kouluterveydenhuolto ja oppilaiden psy-

kososiaaliset palvelut järjestetään ja koordinoidaan • kunnan on osoitettava koulujen ja oppilaiden käyttöön riittävät oppilashuoltopalvelut, jotka mää-

ritetään tarvetta vastaaviksi yhdessä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa • opetustoimen tulee laatia yhdessä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa alueensa oppi-

lashuollon toteuttamissuunnitelma ja toiminnan arviointisuunnitelma. Tämä hanke kohdistuu erityisesti peruskouluikäisiin lapsiin ja nuoriin ja heille tarjottavan oppi-lashuollon järjestämiseen. Keskeisenä lähtökohtana on opetussuunnitelman mukainen oppi-lashuolto, sekä erityisesti kansanterveyslain (66/1972) mukaiset oppilashuollon palvelut, so. koulu-terveydenhuolto- ja psykososiaaliset palvelut. Mallia kehitettäessä pyritään määrittelemään se, milloin koulun opetussuunnitelman mukainen oppilashuoltotyön vastuu päättyy ja vastaavasti hoi-to- ja tutkimusyksiköiden vastuu alkaa. Toimintamallia voidaan mahdollisesti soveltaa myös muus-sa kuin peruskoulun oppilashuollossa. Perusopetuslain muutoksen (477/2003) mukaisesti oppilaal-la on subjektiivinen oikeus opetuksessa tarvitsemiinsa oppilashuollon palveluihin. Lukion tai am-matillisen oppilaitoksen opiskelija tulee ohjata käyttämään palveluita (Laki lukiolain muuttamisesta 478/2003, Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 479/2003). Hankkeessa kiinnitetään huomiota eri toimintojen rajapintoihin.

4

2 MENETELMÄT 2.1 Forssan seudun oppilaat ja oppilashuoltoon osallistuva henkilökunta Sivistystoimenjohtajat ilmoittivat tiedot kunnissa olevien oppilaiden lukumäärästä ja opetukseen osallistuvasta henkilökunnasta maaliskuun lopussa 2004. Perustoimijoiksi määriteltiin kaikki opet-tajat, luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, koulunjohtaja ja rehtori sekä sivistystoimen-johtajat. Lisäksi ryhmään kuului oppilaanohjaaja, koulunkäyntiavustajat, koulukuraattori ja koulu-psykologi niistä kunnista joissa ko toimija oli. Kouluterveydenhuolto, terveydenhoitajat ja lääkärit kuuluivat myös perustoimijaryhmään. Humppila, Ypäjä, Tammela ja Jokioinen ovat saaneet tarvit-tavat koulupsykologin palvelut perheneuvolasta. Opetukseen ja oppilashuoltoon osallistuvan henkilökunnan lukumäärä ilmoitusten perusteella oli 384 (Forssa 182, Jokioinen 68, Humppila 32, Tammela 68 ja Ypäjä 34). Forssassa toimii yksi kou-lupsykologi ja yksi kuraattori (lähinnä yläasteella). Tammelan ja Jokioisten kunnissa on kouluku-raattoripalvelut järjestetty sosiaalitoimen kanssa yhteisvirkana. Ympäristökunnissa puuttuvia kou-lupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita on tuotettu perheneuvolasta. Perheneuvolan henkilökun-taa on 5. Kouluterveydenhuollossa työskentelee 14 eri kouluterveydenhoitajaa. Yksi päätoiminen koululääkäri toimii Tammelan ja Forssan kouluissa, mutta koordinoi koko kouluterveydenhuollon kokonaisuutta. Jokioisilla, Humppilassa ja Ypäjällä koululaisten lääkärintarkastukset toteutetaan viiden terveyskeskus/omalääkärien toimesta väestövastuuperiaatteen mukaisesti. Forssan seudun oppilashuolto kattoi noin 3900 perusopetuksessa ja 645 lukiossa opiskelevaa las-ta tai nuorta. Forssassa annetaan perusopetusta 1-6 luokkalaisille 8:ssa koulussa, 7-9 luokkalaisil-le 2:ssa ja lukiolaisten opetus toteutetaan yhteislyseossa. Oppilaita perusopetuksessa on 1771 (1131 vuosiluokilla 1-6/553 vuosiluokilla 7-9) sekä lyseossa 645 (618 ja lisäksi 27 aineopiskelijaa). Humppilassa on yksi kumpaakin perusopetuksen koulua, joissa oppilaita on yhteensä 261 (170/91). Jokioisilla on 5 koulua perusopetuksen vuosiluokille 1-6 ja yksi luokille 7-9. Kouluissa on oppilaita yhteensä 755 (507/248). Tammelassa annetaan opetusta 9:ssä koulussa vuosiluokille 1-6 ja yhdessä luokille 7-9. Oppilaita on yhteensä 814 (556/258). Ypäjällä on kolme 1-6 luokkien kou-lua ja yksi luokille 7-9. Oppilaita on 297 (191/106) vastaavasti. (Liite 1) Oppilashuollon perustoimijoiden kanssa yhteistyötä oppilaiden asioiden hoidossa tekevät nimettiin oppilashuollon yhteistyötahoiksi. Yhteistyötahoja ovat perheneuvolan työntekijät siltä osalta, kuin he eivät suoranaisesti tee oppimisvaikeuksien arviointia tai muuta suoranaista oppilashuoltotyötä. Terveydenhuollon yksiköistä yhteistyötahoja ovat mm. lasten poliklinikat, lastenneurologia, lasten- ja nuorten psykiatria ja terveysvalvonta. Muita yhteistyötahoja ovat kuntien sosiaalitoimet, päivä-hoito, esiopetus, lastensuojelu, ja poliisi. 2.2 Kyselylomakkeet Esiselvitysaineiston keräämistä varten kehitettiin kaksi lomaketta (Liitteet 2-3; Oppilashuollon nyky-tilanteen kartoitus – kysely perustoimijoille; Oppilashuollon nykytilanteen kartoitus – kysely yhteis-työtahoille), toinen oppilashuollon perustoimijoille ja toinen yhteistyötahoille. Kysymykset sisälsivät avoimia kysymyksiä (perustoimijat 8 kysymystä, yhteistyötahot 7 kysymystä). Perustoimijoilta ky-syttiin lisäksi ammattiryhmä, koulun sijaintikunta ja koulun nimi. Yhteistyötahon toimijoilta kysyttiin taustaorganisaatio ja toimijaryhmä. Keskeisiltä oppilashuollon toimijoilta kerättiin tietoa mm. siitä, mikä on eri toimijoiden rooli oppi-lashuollossa, mitkä ovat keskeiset toimintatavat, yhteistyökanavat ja kuinka paljon eri toimijoita on eri kunnissa sekä kouluissa. Kyselylomakkeen kysymysten avulla pyrittiin saamaan konkreettisia kuvauksia oppilashuollon toiminnoista, menetelmistä ja yhteistyökanavista. Oletuksena oli, että löytäisimme hyvin toimivia malleja, joista voidaan yhdessä oppia, sekä myös kehitettäviä kohteita. Vastaajia ohjattiin pohtimaan oppilashuollon toimintoja oppilaan näkökulmasta. Prosessit ja toi-mintatavat olivat keskeisellä sijalla.

5

2.3 Perustoimijoiden kohdejoukko, otanta ja aineiston keruu Alustavasti suunniteltua kokonaisotantaa ei toteutettu, vaan tehtiin ositettu otanta toimijoista suh-teessa oppilaiden lukumäärään. Ositus toteutettiin kriteereiden avulla siten, että jokaisesta kunnas-ta, jokaisesta koulusta ja jokaisesta ammattiryhmästä kuuluisi henkilöitä otantaan ja siten vastaaji-en joukkoon. Esiselvityksen perustoimijoiden otantakriteerit:

Sivistystoimi • Opettajat tietolähteenä tulee olla erilaisia opettajia kooltaan erilaisista kouluista

sekä ala- että yläluokilta. Vastaajissa tulee olla sekä luokanopettajia että aineen-opettajia. Opettajien lukumäärä kouluittain suhteessa oppilasmääriin antoi seu-raavat lukumäärät: jos opettajia koulussa on 1-2, 1 vastaa; jos >3, 2 vastaa; tai jos >10, 3 vastaa.

• Jokaisesta kunnasta tulee olla sekä pienen koulun, että ison koulun rehtori, kaikki rehtorit vastaavat. Mikäli rehtoria ei ole, johtava opettaja vastaa.

• Erityisopettajien määrä vaihtelee kunnittain, mutta kaikki erityisopettajat kuuluvat kokonaisuudessaan kyselylomakkeen saajiin.

• Opinto-ohjaajat kaikki saavat kyselyn • Sivistystoimenjohtajat jokaisesta kunnasta. Sivistystoimenjohtaja saattoi olla

myös tämän tehtävän ohessa esimerkiksi johtava opettaja • Kaikki koulukuraattorit ja koulupsykologit saavat lomakkeen • Kaikki perheneuvolasta oppilashuollollisia asioita hoitavat saavat kyselylomak-

keen • Kouluterveydenhoitajat saavat kaikki kyselylomakkeen • Koululääkäri (Forssa, Tammela), ja muiden kuntien omalääkärit saavat lomak-

keen Kuntien oppilashuollon toimijat ja oppilasmäärät kerättiin taulukkoon, josta tehtiin edellä mainittujen kriteerien avulla otanta (LIITE 4). Otannan yhtenevyyttä tarkasteltiin lopuksi suhteellisena, opettaji-en määrään suhteessa koulun kokoon (~suhteessa oppilaiden määrään). Opettajille lomakkeita lähetettiin yhteensä 107, joista laskettiin myös suhdeluku oppilasta kohden [Forssa 43 (suhdeluku 0.02), Jokioinen 20 (0.02), Tammela 21 (0.02), Ypäjä 11 (0.03), Humppila 12(0.04)]. Sivistystoimen johtajat toteuttivat kyselylomakkeiden jakamisen sivistystoimen alaiselle henkilö-kunnalle kunnissaan taulukon mukaisesti. Terveydenhuollon kuntayhtymän henkilökunta sai lo-makkeet organisaatiostaan. Täytetyt kyselylomakkeet palautettiin postitse hankekoordinaattorille 30.4.2004 palautuskuoressa. Kouluissa samaa henkilöstöryhmää edustavat (mikäli lomakkeita tuli esimerkiksi yksi henkilöstöryhmää kohden) saattoivat täyttää kyselylomakkeen myös yhteistyössä kuitenkin siten, että kaikki lomakkeet toivottiin palautettavan. 2.4 Yhteistyötahojen toimijoiden kohdejoukko, otanta ja aineiston keruu Oleellisia koulujen yhteistyötahoja ovat sosiaalitoimi, mielenterveyspalvelut, lasten poliklinikat, per-heneuvola, terveysvalvonta ja poliisi. Sosiaalitoimesta kysely kohdistui päivähoitoon, varhaiskasva-tukseen ja lastensuojeluun. Mielenterveyspalveluista kysely perheneuvolaan, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian henkilökunnalle. Lapsia hoitavat poliklinikat terveydenhuollon kuntayhtymässä ja keskussairaalassa kuuluivat myös kohderyhmään. Sosiaalitoimen kohderyhmään kuului yhteensä 52 toimijaa (Forssa 19, Humppila 6, Jokioinen 16, Tammela 6, Ypäjä 5). Psykososiaalisista palveluista (mm. mielenterveystyöstä) kohderyhmään kuului 11 ja lapsia hoitavilta poliklinikoilta 4. Poliisi ja terveysvalvonta saivat kumpikin yhden kyse-lylomakkeen. (LIITE 5). Yhteistyötahojen toimijat palauttivat vastatut kyselylomakkeet palautus-kuorissa 30.4 2004 mennessä hankekoordinaattorille.

6

2.5 Esiselvityksen vastaajajoukko Perustoimijoiden lomakkeita lähetettiin yhteensä 139, ja niistä palautui täytettyinä 102 (vastaus % 73). Kunnittain lomakkeita palautui seuraavasti: Forssa 31 (72 %), Jokioinen 10 (50 %), Tammela 19 (90 %), Ypäjä 7 (63 %) ja Humppila 12 (100 %). Yhteistyötahojen toimijoille lähetettiin yhteensä 70 kyselylomaketta, ja niistä puolestaan palautui täytettynä 33 (vastaus % 47). Sosiaalitoimesta palautui 19 (36 %), psykososiaalisista / mielenter-veyspalveluista palautui yhteensä 13 (81 %) ja terveysvalvonnasta 1 (100 %). 2.6 Esiselvitysaineistojen tarkastelu Perustoimijoiden lomakkeiden vastaukset litteroitiin sellaisenaan yhdeksi tekstinkäsittelytiedostok-si. Jokaiselle palautuneelle vastauslomakkeelle koodattiin juokseva numero. Lisäksi raakadataan koodattiin ammattiryhmä, kunta ja koulu. Ensimmäisessä vaiheessa aineiston litteroitu raakadata luettiin läpi yleisen käsityksen saamiseksi. Toisessa vaiheessa aineistosta tehtiin erilaisia osa-aineistoja: kunnittain ja ammattikunnittain. Kol-mannessa vaiheessa tuotettiin tiivistelmä kunnittain keskeisistä aineistosta nousevista asioista. Aineistosta etsittiin hyvin toimivia asioita kunnissa, sekä myös kehittämistä vaativia tarpeita. Aineis-toa tulkittiin suhteessa olemassa olevaan oppilashuollon sisältöä ja toimintaa käsittelevään kirjalli-suuteen (mm. oppilashuollon lainsäädäntöön, kouluterveydenhuollon laatusuositukset, ministeriön ja Etelä-Suomen lääninhallituksen selvitykset oppilashuollon tilasta Suomessa). Aineistosta kerättiin taulukkoon toimivat ja kehitettävät asiat kunnittain. 3 TULOKSET 3.1 Oppilashuolto perustoimijoiden näkökulmasta Oppilashuoltoa tarkasteltiin kahden eri toimijaryhmän näkökulmasta: perustoimijat ja yhteistyöta-hot. Perustoimijoiden vastausten perusteella seuraavassa esitetään tuloksia kuntakohtaisesti sekä ammattikuntakohtaisesti. Yhteistyötahojen vastaukset käsitellään yhteistyötahojen keskinäisen yhteistyön näkökulmasta. 3.1.1 Ypäjä Ypäjän kouluissa terveysvalistusta ja oppilaiden hyvinvoinnin tukemista ja ongelmien ennaltaeh-käisyä toteutetaan oppiaineissa läpäisyperiaatteella. Luokanopettajalla on keskeinen vastuu oppi-laan hyvinvoinnista. Tarvittaessa opettajan yhteistyökumppaneiksi nimetään kouluterveydenhoita-ja, opintojenohjaaja sekä luonnollisesti oppilas itse ja hänen huoltajansa. Luokanopettaja toimii koordinaattorina ja kutsuu tarvittaessa oppilashuoltoryhmän jäseniä kokoon. Luokanvalvoja myös toteuttaa oppilashuollolliset konkreettiset toiminnot. Perustoimijoiden lähestymistapa on häiriö- tai ongelmalähtöinen. Kodin ja koulun yhteistyö koros-tuu erityisesti erityistoimenpiteiden tarpeessa olevien koululaisten asioissa. Useimmiten kodin tuki puuttuu erityistoimenpiteitä toteutettaessa. Ypäjältä puuttuu keskeisistä oppilashuollon toimijoista koulupsykologi ja koulukuraattori. Yhteistyö-tahoista erityisesti perheneuvola on erityisasemassa, sillä puuttuvat peruspalvelut tuotetaan per-heneuvolan toimesta. Problemaattisena opettajakunta kokee oppimisvaikeuksien testauksen tar-peen ja saannin vastaamattomuuden. Erityisopetuksen resurssit koetaan myös liian niukoiksi.

7

Edelleen perustoimijoiden ajalliset resurssit läsnäoloon ja yhteistyöhön koululla koetaan osin riit-tämättömiksi. Näistä esimerkkeinä mainittiin erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Oppilashuollollisten toimenpiteiden seuranta ja arviointi koetaan ongelmalliseksi, ja tietoa siitä ei saada riittävästi. Työnjakoa ja vastuutusta oppilashuollollisissa asioissa haluttaisiin selvitettävän. Opettajakunta on huolissaan siitä, että oppilaiden yksilötason problematiikkaa ei havaita tarpeeksi ajoissa ja apukeinot saadaan liian myöhään. Lisäksi terveydenhoitajat toivat esiin huolensa siitä, että ei ole riittävästi aikaa paneutua oppilaiden yksilökohtaisiin asioihin. 3.1.2 Humppila Humppilan oppilashuollon perustoimijat pohtivat yhteistyön problematiikkaa kodin suuntaan. On-gelmatilanteissa koteihin otetaan pikaisesti yhteyttä. Vastauksissa pohdittiin sitä, mikä olisi paras väylä tai keino olla yhteydessä koteihin. Oppilashuollollisissa asioissa luokanvalvojalla on keskei-nen rooli. Luokanopettajan keskeiset yhteistyökumppanit ovat erityisopettaja, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Oppilaan oppimista tuetaan järjestämällä tukiopetusta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, mutta kokouksia ei kuitenkaan sovita etukäteen vaan tarvittaessa. Säännöllisesti, etukäteen sovittuja oppilashuoltoryhmän kokouksia kaivataan. Oppilashuoltoryhmistä erityisopettajalla on erityisen aktiivinen ja asioita eteenpäin vievä koor-dinaattorin rooli. Pienen kunnan etuna pidettiin yleisesti sitä, että yhteistyötä tekevät kumppanit kouluympäristössä ja kunnan sisällä tunnetaan henkilökohtaisesti. Nopea asioihin puuttuminen onnistuu myös pienessä kunnassa. Erityisesti mainitaan yhteydet sosiaalitoimeen, vaikka osa vas-tanneista tuo esiin vaikeuden tavoittaa yhteistyötahoja. Toisaalta, resurssit ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön koetaan kunnassa vähäiseksi. Keskeisenä puutteena tuodaan esiin koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelujen puuttuminen kunnasta. Palveluja saadaan perheneuvolasta, mutta oppimisvaikeuksien vuoksi tarvittaviin testa-uksiin joutuu odottamaan kovin kauan. Huolta kannetaan siitä, että oppilaan auttamiseksi ja oppi-misen edistämiseksi tarvittavat tukitoimet saadaan järjestettyä kovin myöhään. Opettajakunta ko-kee ongelmallisena sen, että konkreettisia välineitä ongelmien ratkomiseen ei juuri ole, esimerkiksi oppilaan kodin tilanteesta johtuvien ongelmien ratkomiseen. Ajalliset resurssit nähdään rajoitteena yhteistyölle. Erityisenä huolena tuodaan esiin se, että oppilaat ovat lisääntyvässä määrin välinpitämättömiä omaa koulutyötään kohtaan. Näissä tapauksissa saattaa usein olla kysymys myös kodin tuen puut-teesta. Koulun ilmapiirillä on myös suuri vaikutus kaikkeen oppilaiden kysymyksiin. Muihin yhteis-työtahoihin, kuten terveydenhuoltoon ja sairaalakouluun (keskussairaala), yhteydenpito koetaan vaillinaiseksi tai yksisuuntaiseksi. Asioiden etenemisestä tai sen vaiheista ei saada ensimmäiseksi huolestuneelle taholle mitään tietoa. Vaitiolovelvollisuus tiedostetaan, mutta tilannetiedotus siitä, että oppilaan asiat etenevät, vähentäisivät myös koulussa toimivien henkilöiden huolta. Palautejär-jestelmää kaivataan. Toiveena esitetään oppilashuoltotyön vahvistamista ruohonjuuritasolle van-hemmille ja huoltajille ja ennaltaehkäisevään suuntaan. 3.1.3 Tammela Tammelan oppilashuoltotyön erityispiirteenä on koulujen lukumäärä. Tammelassa toimii myös kou-lukuraattori, jonka toiminta nähdään erittäin ansiokkaaksi. Oppilashuolto käsitetään Tammelassa laajasti, jolloin oppilashuoltotyön lähtökohtana on oppilaan tilanteen ja oppimisvaatimusten yhteensovittaminen. Luokanvalvoja/luokanopettaja on keskeinen henkilö, joka seuraa oppilaiden jokapäiväistä elämää ja kantaa kokonaisvastuuta. Luokanopettaja on myös koordinoiva henkilö oppilashuoltoryhmässä useassa koulussa. Luokanopettajat toimivat kokonaisvaltaisella ajatuksella, jolloin kaikkien oppilaiden asiat ovat keskeisellä sijalla, ei vain oman luokan oppilaat. Opettajat nimeävät keskeiseksi yhteistyökumppaneiksi koululla koulukuraat-

8

torin ja terveydenhoitajan. Nämä henkilöt ovat myös helposti tavoitettavissa. Tammelassa on myös kehityskeskustelut vanhempien kanssa käytössä. Suuri osa vastaajista kokee työnjaon, toimintaperiaatteiden sekä koulussa tehtävien toimenpitei-den olevan selkeästi neuvoteltu ja toimivaksi havaittuja. Oppilashuoltoryhmän toiminnassa keskei-nen ajatus on avoimuus, joka toteutuukin vastaajien mielestä hyvin. Oppilashuoltoryhmän toiminta on myös säännöllistä. Kaikki koulun ulkopuolelta tarvittava yhteistyö ja sen sopiminen kulkee oppi-lashuoltoryhmän kautta. Tammelan perustoimijoiden vastauksissa on suuria koulukohtaisia eroja. Osa vastaajista toi esiin huolensa siitä, että ohjeita oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja työtavoista ei ole annettu. Oppi-lashuoltoryhmän toiminnassa on myös koulukohtaisia eroja. Lisäksi oppilashuoltotyö nähdään pal-kattomana ylityönä. Puutteena nimetään myös se, että oppilashuoltoryhmän kokoontumista ei ole etukäteen sovittu. Lisäksi oppilaiden vanhemmilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mikä oppilashuolto-ryhmä on ja miksi se toimii. Asioiden ratkaisemiseksi yhdenmukaisesti ehdotetaankin kaikkien koulutoimen henkilöiden yhteistä vuosittaista kokoontumista koko kunnan alueella. Koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajien rooli oppilashuollon toimien matalan kynnyksen yhteis-työtahoina korostuu. Toisaalta, kouluterveydenhoitajien pieni ajallinen resurssi pienillä kouluilla koetaan riittämättömäksi. Toiveena esitetäänkin, että terveydenhoitaja voisi olla pienelläkin koululla tavoitettavissa hieman enemmän. Koulupsykologin puuttuminen on keskeinen puute. Pienissä kou-luissa ongelmana koetaan aikataulujen yhteensovittamisen ongelma esimerkiksi lääkärintarkastuk-seen, jossa usean henkilön tulisi olla paikalla (mm. huoltajat, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri). Erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien rooli olisi erityisen tärkeä kokonaisuuden kannalta. Yksilöllisyys ja yksilöllistäminen nähdään oppilashuollon keskeisenä toimintaperiaatteena oppilaan kannalta. Oleellista on toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja nopeus. Toisaalta, yksilöllistämiseen ei ole riittäviä resursseja esim. tuen antamiseen, ja kuljetusoppilailla ei ole jouston mahdollisuutta kuljetuksen vuoksi. Sopivan ajankohdan löytyminen on siis rajoittava tekijä. Psyykkiseen kuntou-tuksen ja yleensä hoitoon pääsyn periaatteista on tiedollista puutetta. Tiedon puute saa aikaan epärealistisia odotuksia. Yhteistyötä tehdään erityisesti ongelmatilanteissa, mikä kuvaa myös häiriölähtöisyyttä oppilashuol-lon toiminnassa. Tammelan koulutoimen henkilökunta näkee, että tutkimusten tarve on lisääntynyt. Toisaalta, tutkimusten saanti kestää. Toiveena esitetäänkin, että voitaisiin määritellä, minkälaisia kriteereitä tutkimustarpeelle määritetään, missä kohden tutkimuksia tarvitaan ja mikä on kiireellistä. Asioiden hidas eteneminen nähdään yhtenä johdannaisena tästä testausten tarpeen ja mahdolli-suuksien kohtaamattomuudesta. Oppilashuollon katsotaan toimivan parhaiten, jos kaikilla koulun sisällä on sama näkemys koulun toiminnasta. Rehtori on avainasemassa kaikessa koulun ja erityisesti oppilashuollon toiminnassa. On myös keskusteltava siitä, kohdistuuko toimijoiden mielenkiinto ongelman nimen hakemiselle vai siihen, mitä ongelmalle voitaisiin tehdä. Vastaajien mielestä on myös selvää, että koulun toimesta ei voida kaikkia mahdollisia kodin ja perheen asioita selvittää. Siksi myös muiden lapsiperheitä tukevien palveluiden yhtäaikainen kehittäminen koko kunnassa nähtäisiin tärkeänä. Oppilashuollon ja oppilaan hyvinvoinnin kannalta oleellisinta on aika ± kaksi vuotta koulun alkamisesta. Varhais-kasvatuksen ja esiopetuksen suuntaan tarvitaan vankkaa yhteistyötä, samoin kuin vanhempien. Koska koulun käytännöillä on suuri merkitys lasten hyvinvoinnille, erilaisia koulun käytäntöjä tulisi käydä yhdessä läpi myös oppilaan näkökulmasta. 3.1.4 Jokioinen Jokioisilla oppilashuollon toiminta nähdään melko laajasti. Jokaisen oppilashuoltoryhmän jäsenen tavoitteeksi nähdään koko kouluyhteisön hyvinvoinnin parantaminen. Luokanvalvojalla on keskei-nen rooli oppilaan hyvinvoinnin ja menestyksellisen oppimisen tukemisessa. Luokanvalvojalla tai

9

luokanopettajalla on myös keskeinen rooli omien oppilaiden asioiden käsittelemiseen oppilashuol-toryhmissä. Opintojenohjaaja on yhteyslenkki opettajien, oppilaiden, huoltajien ja eri asiantuntijoi-den välillä (esimerkiksi perheneuvola, psykososiaaliset palvelut). Jokioisten keskustan kouluilla rehtori kerää oppilashuoltoryhmän koolle kerran viikossa. Oppi-lashuoltoryhmän kokoon kutsuminen on vastuutettu jokaisella koululla jollekin toimijalle, useimmi-ten rehtorille tai johtavalle opettajalle. Oppilashuoltoryhmä koetaan turvalliseksi tavaksi hoitaa op-pilaiden asioita ja asioiden esille otto tapahtuu matalan kynnyksen ja avoimuuden periaatteella. Toisaalta, oppilashuollollisten toimenpiteiden seuranta koetaan puutteelliseksi. Mitä saatiin aikaan erilaisilla toimenpiteillä? Jokioisten perustoimijat kokevat, että yhteistyö pelaa kunnan sisällä hyvin kaikkiin tahoihin. Linkki koulu – terveydenhuolto – sosiaalitoimi – nuorisotoimi katsotaan melko hyvin toimivaksi kaikkiaan. Kunnan ulkopuolella hoidettaviin oppilaiden asioihin yhteistyö on epäselvempää ja mutkikkaam-paa. Hoitoketjuista tai oppilaiden asioiden etenemisestä oppilashuoltoryhmän jälkeen ei ole tosi-asiatietoa. Myös vastuunjako jää epäselväksi, kenen odotetaan toimivan kulloisessakin tilanteessa. Koulukuraattorin toiminta saa paljon positiivista palautetta myös Jokioisilla. Jokioisten erityispiir-teenä on se, että erityisnuorisotyöntekijä osallistuu koulun toimintaa kiinteästi: osallistumalla oppi-lashuoltoryhmiin, pitämällä toiminnallisia iltapäiväkerhoja ja osallistumalla erityisryhmien toimin-taan. Odotukset ja käsitykset koulupsykologin toiminnasta ovat moninaisia. Tarvittaessa oppilaan saaminen oppimisvaikeutta selvittäviin tutkimuksiin on vaikeaa, kestää kauan. Yhteistyötahojen tiedonkulun katsotaan olevan niin byrokraattista, että asioiden sujuva hoitaminen estyy. Yhdeksi tällaiseksi mainitaan tiedonkulku. Vaitiolovelvollisuuteen vetoaminen koetaan vääräksi tavaksi vält-tää välittämästä tietoa. Osa oppilashuollollisista asioista, vastuista ja työnjaosta todetaan epäselväksi. Kenen tulisi olla aloitteellinen osapuoli missäkin tilanteessa? Kouluterveydenhuollon ja opettajien yhteistyössä toi-votaan tehtävän myös selkiytystä, joka edelleen edistää yhteistyön sujuvuutta. Yhteistyö perhe-neuvolan, mielenterveyspalvelujen välillä voisi toimia paremmin ja pelisääntöjen selkiytystä kaiva-taankin näihin tahoihin. Opettajakunta kokee, että tuki heidän pyrkimyksilleen edistää oppilaan hyvää oppimista on puutteellinen. Koulun ulkopuolella olevissa tahoissa helposti ajatellaan koulu-maailma ja sen toimiminen tai toimimattomuus sinällään ongelman aiheuttajaksi. Jokioisten oppilashuollossa on myös ongelmalähtöisyyden lähtökohtia, joskin selkeää preventiivis-tä ennalta ehkäisevää toimintaa löytyy järjestetyistä, olemassa olevista palveluista. Koulupsykolo-gia kaivattaisiin kouluille. Yleensä yhteistyötahoihin kohdistuu epärealistisia odotuksia. Jokioisilla kaivattaisiin kaikkiaan oppilashuollon toimijoiden roolien selkiytystä ja kirjaamista. Nyt liian helposti sysätään asioita eteenpäin ottamatta itse vastuuta. Toisaalta tuotiin esiin, että koulut ovat erilai-sessa asemassa. Esimerkiksi erityisopetuksen muodot ovat sivukoulujen osalta heikot. Jokioisilla on myös toive koululääkärin panoksen lisäämisestä oppilashuoltoon. 3.1.5 Forssa Forssassa oppilashuolto käsitetään varsin laaja-alaisesti yleisesti. Toisaalta, osa vastanneista määrittelee oppilashuollon suppeasti, oppilashuoltoryhmään osallistumisena. Lähes yksimielisesti oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä usean toimijan kanssa, ryhmissä. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat, mutta eivät säännöllisesti. Koulukohtaisesti oppilashuoltoryhmän kokoontuminen il-meisesti vaihtelee suurestikin, sillä osa vastaajista kertoo, ettei ole säännöllisiä kokouksia. Luokanopettajalla/luokanopettajalla on keskeinen rooli oppilashuollollisissa toiminnoissa. Keskei-seksi luokanopettajan tehtäväksi määritellään tiedottaminen, oppilaan ohjaaminen oppilashuollolli-siin palveluihin ja yhteistyö. Luokanvalvoja on useimmiten aloitteen tekijä. Erityisopettajien rooli on erityisopetuksen suunnittelu ja järjestäminen. Usein erityisopettajan toi-minta on korjaavaa, mutta varsin paljon Forssassa myös ennalta ehkäisevää oppimisen edistämis-

10

tä ja kasvun ja kehityksen tukemista. Erityisopettaja on usein myös yhteydenottaja koulun ulkopuo-lisiin tahoihin. Opinto-ohjaaja tapaa jokaisen 7. Ja 9. Luokkalaisen kerran lukuvuoden aikana ja lisäksi oppilaat voivat hakeutua omasta aloitteestaan opintojenohjaajan luokse. Koulukuraattorin suuren työmäärän vuoksi hänen toimintansa painottuu korjaavaan toimintaan ennaltaehkäisevän toiminnan sijasta. Koulukuraattorin rooli on olla koordinoiva henkilö isoissa kouluissa. Yhteistyö koulukuraattorin ja koulupsykologin kanssa koetaan sujuvaksi. Koulupsykologin kirjallista yhteen-vetoa toivotaan kirjallisena, jotta oppilaan oppimista voitaisiin mahdollisimman hyvin tukea hänelle sopivin menetelmin. Pääsy oppimisvaikeuksien selvittämiseen liittyviin testeihin koetaan liian hi-taaksi. Toisaalta, koulupsykologin toimintaa kohdistuu monelta taholta erilaisia tarpeita ja odotuk-sia, joihin työmäärän vuoksi ei pysty samanaikaisesti perehtymään. Myös koulupsykologin toimen-kuvassa korjaava työ painottuu. Koulupsykologin tehtävä on osalle perustoimijoista epäselvä. Tiedonkulun katsotaan olevan kankeaa ja ongelmallista. Eri hallintokuntien välillä yhteistyö mm. tiedonkulussa on katkonaista, joista esimerkkeinä on mainittu sosiaalitoimi, terveydenhoito ja kou-lu. Palautetoiminnot eivät toimi sujuvasti, mitä tapahtuu, missä ja onko asia yleensä hoidossa. Kun tieto ei kulje, koetaan liian usein että oppilas ei saa tarvitsemaansa apua. Tiedonkulun parantami-seksi toivottaisiin selkeä vastuunjakoa oppilashuollon eri tehtävistä. Samalla toivotaan yhteistyöta-hojen esittäytymistä siten, että kaikille olisi selvää miten erilaisten palvelujen piiriin tullaan, ja miten näistä palveluista asia palautuu koulutoimintaan. Osa luokanopettajista kokee, että yhteydenpito ja yhteistyö kotien välillä on ongelmallista. Edelleen osa aineenopettajista kertoo, että he eivät tee varsinaista oppilashuoltotyötä. Oppilashuollon prob-lemaattisuutta oli pohdittu varsin syvällisesti vastauksissa. Osa toi esiin huolensa siitä, että koulu-maailmassa ja kodeissa on avarakatseisuuden puutetta ja asenteellisuutta. Oppimiseen liittyvät pulmat on helpompi hyväksyä kuin sosiaaliset suuret elämäntilanteiden muutoksiin liittyvät asiat. Vaikka kotien ja koulun välisessä yhteistyössä nähdäänkin joitakin puutteita, koetaan verkottumi-nen ja yhteistyön merkitys ja mahdollisuudet erittäin laajana, sisältäen pääsääntöisesti kodin, opet-tajakunnan, koulun muut työntekijät ja oppilashuoltoryhmän jäsenet, kouluterveydenhuollon ja so-siaalitoimen työntekijät. Yhteistyötä tehdään useassa asiassa, joista useimmin mainittiin oppimis-vaikeudet, keskittymisvaikeudet, oppilaan koulutyön onnistuminen yleisesti, oppilaiden koulussa olo ja siirtymävaiheet esim. yläluokille siirtyminen. Kehittämistavoitteiksi useimmiten mainittiin avoimuus asioiden hoidossa, asioista ei henkilöistä puhuminen, ja keskinäiset keskustelut eri tahojen välillä. Ongelmalliseksi esimerkiksi pienillä kou-luilla koetaan se, että koulun ulkopuolista henkilökuntaa on vain harvoin saatavilla pulmien selvitte-lyyn. Esimerkiksi kouluterveydenhoitaja panos koetaan tärkeänä, mutta ajalliset resurssit kouluilla olemiseen riittämättömiksi. Toisaalta, alakouluissa ja varsinkin sivukouluissa yhteydenottokynnys terveydenhoitajaan koetaan matalaksi. Myös henkilökunnan vaihtuvuus koetaan ongelmalliseksi, yhteistyön hajauttamiseksi. Forssan perustoimijat, koulujen opettajakunta ehdottaa, että voitaisiin perustaa yhteinen puhelin-luettelo tai sähköpostiverkosto poikkihallinnollisesti, missä asioita voitaisiin pohtia yleisellä tasolla, mutta myös sopia asioita. Alaluokilla tulisi paneutua psykososiaaliseen työhön ennalta ehkäisevä-nä toimintana. Samoin tuodaan esiin, että opettajaa tulisi kuulla enemmän ja luottaa hänen arvioin-tikykyynsä. Erityisesti kaivataan selkiytystä vaitiolovelvollisuuteen liittyviin asioihin, esimerkkejä siitä, miten voidaan toimia että tarvittava tieto kulkisi. Edelleen kaivataan yhteistä koulutusta oppilashuoltoasioista kaikille yhteisesti sekä koulun, oppi-lashuoltoryhmän ja muiden tahojen tehtävien selkiytystä. Erityisopetuksen integroituminen yleis-opetukseen koetaan haasteellisena, mutta taitoja ja tietoja vaativana. Oppilashuoltoryhmän kasva-tuksellista merkitystä tulisi korostaa yhteisten sääntöjen luojana ja terveyskasvatukseenkin osallis-tuvana. Erityisesti puhuttaa kouluruokailun merkitys.

11

3.1.6 Yhteenveto perustoimijoiden näkemyksistä ja aineistosta nousseita kehittämisajatuk-sia • Oppilashuoltotyön tulisi siirtyä häiriölähtöisestä toimintamallista normaalin kasvun ja kehityksen

tukemiseen • Ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen ja siihen panostaminen yhteisötasolla • Oppilaan siirtymävaiheisiin kohdistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa (varhaisopetuksesta

koulun aloitukseen, luokalta 6 luokalle 7 jne.) • Koulutuksen toteuttajana opettaja joka hetki toimeenpanee ja soveltaa ratkaisuillaan perusope-

tuslakia • Opettaja joutuu arvioimaan oppilaiden käyttäytymistä ja koulussa oloa hyvin monesta eri näkö-

kulmasta. Opettajan on otettava huomioon myös oppilaan käyttäytymisen vaikutukset muihin oppilaisiin.

• Opettajan tulee voida luottaa siihen, että hän voi tuoda esille oppilaassa havaitsemansa asiat sellaisena kuin hän ne näkee ja kuulee. Muiden yhteistyötä tekevien henkilöiden asia on yhteis-työn tekeminen siten, että opettajan toteamat asiat voidaan selvittää oikeissa tahoissa.

• Oppilashuoltoryhmän tehtävä ja säännöt/periaatteet kirjataan koulukohtaisesti ylös • Jokaisen oppilashuoltoryhmään kuuluvan jäsenen tehtävä ja ajalliset resurssit kirjataan • Koulun sisällä ja koulun ulkopuolella hoidettavien oppilasta koskevien asioiden luonnehdinta

kouluittain. • Jokaisessa koulussa nimetään oppilashuollon koordinaattori, sekä asiakokonaisuuksittain vas-

tuuhenkilö. Keskeisenä periaatteena on matalan kynnyksen yhteydenottopaikan/henkilön ni-meäminen. Vastuuhenkilö vastaa omalta osa-alueeltaan oppilaan asioiden etenemisestä ja tie-dottamisesta.

3.2 Oppilashuolto yhteistyötahojen näkökulmasta 3.2.1 Toimijatahokohtaisia huomioita aineistosta Yhteistyötahojen yhteistoiminta on vastausten perusteella melko hajanainen. Yhteistyö koetaan toteutuvaksi hyvin saman 'hallintokunnan' sisällä. Osa yhteistyötoiminnoista on pitkälle vakiintunei-ta ja koetaan hyvin toimiviksi. Psykologisia testejä oppimisvaikeuksien vuoksi tehdään koulupsykologin toimesta, perheneuvo-lassa ja psykiatrian poliklinikalla. Erikoissairaanhoidossa on yleisessä käytössä verkostopalaverit, joihin osallistuu kaikki koululaisen koulunkäyntiin liittyvät tahot. Erikoissairaanhoitoon tullaan yleisesti lähetteen kanssa. Joskus lähe-te voi olla puhelimitse toimitettu, mutta pääsääntöisesti kirjallinen. Yhteydenpitoa käydään näiden lisäksi myös sähköpostitse. Psykiatrisen poliklinikan mukaan kiinteitä yhteistyöfoorumeja ei ole, vaan verkostopalaverit painottuvat yksilökeskeisten ongelmien selvittelyyn liittyen. Verkostoneuvot-telun pohjaksi psykiatrian poliklinikalla pyritään saamaan erilaisia lausuntoja oppilaasta. Halukkuut-ta verkostotyöhön lasten asioissa löytyy. Näitä lausuntoja pyydetään esimerkiksi opettajilta ja kou-luterveydenhoitajalta. Lastenpsykiatrian puolelta todetaan, että useilla kouluilla on matala kynnys ohjata oppilaita hoidon piiriin ts. arviointiin. Erikoissairaanhoidosta yleensä koetaan, että lapsen asioista lähtee palautetta koululle; yhdessä sovitaan, miten koulutyö jatkuu, mitä tukitoimia tai mu-kautuksia tehdään, minkälaisia raameja tai rajoja oppilaalle asetetaan jne. Yleinen näkökulma on, että kaikilla on pyrkimys avoimuuteen ja lapsen hyvään. Keskussairaalan näkökulmasta kaikinpuo-linen oppilashuoltotyö on onnistunut hyvin paikallisten tahojen toiminnoissa. Perheneuvolan toimintatavassa sen luonteen mukaisesti painottuu yksilökohtainen työ, jossa sel-vittely kohdistuu oppilaan ja hänen perheensä problematiikkaan. Perheneuvolan näkökulmasta

12

oppilasta koskevat neuvottelut järjestyvät hyvin kouluilla, ja yhteistyö on ollut mutkatonta ja asiallis-ta. Oleellista on tuttuus työntekijöiden kanssa ja luottamus toisen ammattitaitoon. Oppilashuolto ohjaa oppilaan ja hänen perheensä tarvittaessa perheneuvolaan. Perheneuvolaan tulosyistä yli-voimaisesti suurin syy on oppimisvaikeudet. Oppimisvaikeuksien takaa löytyy usein muitakin pul-mia, ja asia minkä kanssa jatkossa työskennellään on muu kuin oppimisvaikeus. Perheneuvolassa onkin huoli siitä, että missä ovat/mihin on ohjattu forssalaiset perheet, joilla on muu kuin oppimis-vaikeuteen liittyvä pulma. Keskeiseksi nähdään se, miten koulu perustehtävänsä hoitaessaan huomioi mielenterveydelliset näkökulmat. Sosiaalitoimen puolella erityisen tiivistä yhteistyötä tehdään lastensuojelun asioissa. Sosiaalipuo-len toimijoille on luonteenomaista matala kynnys ottaa yhteyttä yhteistyötahoihin. Yhteydenotto on suora mm. koulupsykologiin, opettajiin, kouluterveydenhuoltoon, joidenkin koulujen rehtoriin tai sivistystoimenjohtajaan. Lastensuojelutyöstä vastaavat sosiaalityöntekijät kertovat, että lastensuo-jeluasioissa on helppo ottaa koulukuraattoriin yhteyttä, ja luottaa siihen, että asia tulee huomioi-duksi ja hoidetuksi. Esiopetuksen ja peruskoulun välillä on vakiintumassa käytäntö, jossa toteutetaan siirtopalavereja. Siirtopalavereissa hyödynnetään havainnointilomakkeita, mihin merkitään ylös myös opettajien tarvitsemia asioita lapsen siirtyessä peruskouluun. Kaavakkeen tiedot lisäävät myös vanhempien tietoutta siitä, mitä heidän lapsestaan puhutaan. Päivähoidon ja esiopetuksen mukaan opettajat ovat oppineet hyödyntämään näitä lapsen ennen koulua tehtyjä havaintoja. Asiaa auttaa tieto siitä, että milloin tahansa voi ottaa yhteyttä. Siirtymävaiheen keskustelut toimivat pääsääntöisesti hyvin, mutta käytännössä niitä pitäisi vielä tarkentaa. Yhteistyössä tai sen luontevuudessa on kuntakohtaisia eroja. Yhteistä pohdintaa eri toimijatahojen välillä on ollut hyvin vähän. Esimerkiksi Ypäjällä koetaan tehtävän yhteistyötä erittäin vähän oppi-lashuollon perustoimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Psykiatristen palvelujen henkilökunnan viesti on selkeä: peruskoulun yläluokkien osalta oppilashuollon tarkastelu ja suunnittelu on paikal-laan. Poliklinikoiden kannalta esimerkiksi Humppilan ja Ypäjän kanssa yhteydenpito liian vähäistä. Asian arvellaan johtuvan kuraattorin puutteesta. Toisaalta, esimerkiksi kolmannen sektorin toimi-joiden ja erilaisten hankkeiden kanssa ollaan seudulla yhteydessä. Näistä mainittiin Etsikko –projekti. 3.2.2 Ehdotettuja kehittämisalueita Eri yhteistoimijatahot listasivat myös lukuisan joukon ongelmia tai sellaisia asioita, mikä yhteistyös-sä ei oikein toimi. Tällaisia asioita ovat: • Aikataulujen yhteen sovittaminen • Ihmisten/yhteistyötahojen tavoitettavuus • Lastenpsykiatrian alueen huoli siitä, että vain pieni osa lapsista ohjautuu kouluterveydenhuol-

losta jatkokäynneille esimerkiksi perheneuvolaan (vrt. epidemiologiset tutkimukset). • Diagnoosin hakeminen, että voitaisiin taata koulun oppilaille tukipalveluja • Säännöllisemmät yhteistyöpalaverit, joissa arvioidaan tehtyjä toimenpiteitä, puuttuvat • Joidenkin kuntien koulujen kanssa yhteistyö on vähäistä ja hahmottumatonta • Lastenpsykiatriassa ehkäisevään toimintaan hyvin vähän aikaa • Yhteistyökuvioissa sovittava yleisesti siitä, ’mihin puututaan’, kuka puuttuu ja miten eli yhteistyö

konkreettisemmaksi • Yhteistyön suunnitelmallisuus • Lähetteet psykiatrian puolelle tulee usein kovin myöhäisessä vaiheessa. Tilanne koulussa ollut

kriisiytyneenä jo pidempään • ’Toisinaan tapaa yhteistyökyvyttömiä viranhaltijoita’ • Faktatieto salassapitoasioiden alasta, asioista. • Salassapitoon vedoten ei voi olla tekemättä yhteistyötä

13

• Liian pitkät jonot perheneuvolaan - Sosiaalipuolella ei ole tietoa, minne ohjaisi kipeästi apua tarvitsevat perheet. Perheen kanssa on saatettu tehdä pitkään työtä, että he päättävät lähteä hakemaan apua. Jos jono on pitkä, otollinen tilanne menetetään ja tilanne kriisiytyy entisestään

• Palautekeskusteluissa ei jaeta tarvittavaa määrää yksiselitteistä tietoa tarpeellisille tahoille esimerkiksi oppimisvaikeustestausten tuloksiin liittyen – mistä olisi apua oppilaalle hänen pul-massaan?

• Tiedottaminen puolin ja toisin katkonaista, osin hidasta • Yhteistyötä voisi olla enemmän ja useampien tahojen kanssa yleensä, ei vain ongelmatilan-

teissa • Yhteistyö esimerkiksi koulun esiopetuksen ja alkuopetuksen kanssa voisi olla tiiviimpää • Lastensuojelun toiveena on, että huostaanoton kriteereitä tarkastellaan yleisesti ja niistä tiedo-

tetaan koulun toimijoita • Lastensuojeluasioissa ala-asteiden oppilashuollon kanssa yhteistyö ei toimi kaikkialla; Vähäiset

yhteydenotot alakouluista lastensuojeluun antavat aihetta epäillä ongelmien jäämisestä piiloon. Moni asia tulee esille vasta yläluokilla kuraattorin esiintuomina.

• Lastensuojelun toimijoilla on myös kokemuksia siitä, että oppilasta auttaisi paremmin joku muu taho

• Jatkossa toivotaan erityistä yhteistyötä koulun tasolla tapahtuvasta preventiivisestä mielenter-veystyöstä esimerkiksi kouluväkivallan vastustaminen, syömishäiriöiden ehkäisy jne.

• Kodin ja koulun yhteistyön tiivistäminen edelleenkin ja vanhempien mukaan ottaminen oppilaita koskeviin tilanteisiin

• Alaluokille tarvittaisiin koulukuraattoria, joka tekisi työtä lasten ja heidän perheidensä kanssa Oppilaan ohjautumisesta palvelujen piiriin ollaan yksiselitteisesti sitä mieltä, että turhia hakeutumi-sia tai ohjaamisia ei ole. Useimmiten ollaan hakeutumisessa jälkijunassa esimerkiksi psykososiaa-lisiin ja mielenterveyspalveluihin. Varhaisempaa hoitoon ohjausta kaivataan. Kun hoitoon ohjaus myöhästyy, työskentely saa kriisityön luonteen, jolloin odotukset, myös epärealistiset, kasvavat. Työn tuloksellisuus koetaan paremmaksi, mitä aikaisemmin tehdään havaintoja ja edetään niiden mukaisesti ja voidaan antaa tukea. Kuviossa 1 (s. 15) selvitetään piirroksen avulla yhteenvetona niitä yhteistyötä tekeviä tahoja, jotka mainitsevat tekevänsä yhteistyötä toistensa kanssa. Huomat-tavan usea yhteistyökokonaisuus koetaan yksisuuntaiseksi (vain yksisuuntainen nuoli). 3.2.3 Yhteenveto yhteistyötahojen toimijoiden näkemyksistä ja aineistosta nousseita kehit-tämisajatuksia • Hyvä työnjako, tieto toimijatahojen työskentelystä kaikille • Varhaisempi hoitoonohjaus • Yhdessä sovitut asiat, joiden kanssa eri paikkoihin hakeudutaan • Hakeutumisen perusteet selkeiksi kaikille (esim. lähete). Palautteen antaminen selkeästi jokai-

seen toimintoon lainsäädännön sallimissa puitteissa. Tarkasteltava aihekohtaisesti. Joku palau-te olisi tultava, edes kuittaus siitä että asiaa viedään eteenpäin.

• Ketä/keitä oppilashuollon yhteistyötahoiksi mielletään, ratkaisee usein väylät ja menetelmät yhteistyön tekemiseen

• Yhteistyön kaksisuuntaisuus unohtuu usein • Oppilashuollon nykyaikaisen määrittelyn selkiyttäminen; mitä on perusopetuslain mukainen

oppilashuolto! • Miten määritellään yhteistyö? • Jokaisen perustehtävän selkiyttäminen; yhteinen portaali? • Mitä voin odottaa yhteistyötaholta – mitä minulta voidaan yhteistyötahojen näkökulmasta odot-

taa?

14

Yhteistyötaho nimetty, suunta Kehittämistarve tuotu itse esiin

KOULU

Erityislas-tentarhan-opettaja

Lastensuo-jelu

Päivähoito

Varhais-kasvatus/ esiopetus

LAS PSY

Kouluter-veydenhuol-to Koululää + kouluth

LAS PKL

PSY PKL

LAS PSY

LAS NEU

TERVEYS-VALVONTA

PERHE- NEUVOLA

Kou-lupsy-kologi

Koulu-ku-raatto-

K-HKS FSTKY

Neuvottelu

Kuntien sosiaalitomi

i-

Neuvola

Kolmannen sekto-rin toimijoita

Psy verkostopalaverit

Lähete

Kouluneuvottelu

Kuvio 1. Yhteistyötahojen toimijoiden keskinäinen yhteistyö (Huomaa! Tämä kuvio on tuotettu yhteistyötahojen aineiston pohjalta. Tässä ei ole yhdistetty perustoimijoi-den kanssa tehtävää yhteistyötä. Ts. Kaikki perustoimijoiden nuolet puuttuvat. Tavoite oli kuvata yhteistyöta-hojen välistä yhteistyötä.)

15