finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 17.3 · bruttokansantuotteen volyymin kasvu edellisestä...

Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 17.3.2020Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

17.3.2020Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU

1

Lehdistötilaisuus 17.3.2020

• Suomen finanssisektorin tila ja riskit• Koronaviruksen vaikutuksia finanssisektorille• Kulutusluottojen myöntämiskäytännöt• Rahanpesun riskiarvio• Kestävyysriskit finanssisektorilla: uusi sääntely ja Finanssivalvonnan rooli


2

Suomen finanssisektorin tila ja riskit

Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU317.3.2020

Pankkisektorin häiriönsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi (Q4/2019)


4

Eläkesektorin vakavaraisuusaste parani sijoitustuottojen myötä, mutta osakkeiden osuuden kasvu nosti riskejä (Q4/2019)


5

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikentymisestä huolimatta hyvällä tasolla, antaa puskuria markkinahintojen laskulle (Q4/2019)


6

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus pysyi hyvänä, antaa puskuria markkinahintojen laskulle (Q4/2019)


7

Koronaviruksen vaikutuksia finanssisektorille


8

Koronavirus voimistaa jo tunnistettuja riskejä finanssisektorille


9

Suomen finanssisektorin

riskejä

Talouden kehitys Kiinteä kytkös muihin

Pohjoismaihin (mm. asuntomarkkinoihin)

Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus

Sääntelyn muutoksiin liittyvät riskit

Kyberriskit ja kriittisen infrastruktuurin häiriöt

Ulkopuolisen kilpailun

voimistuminenIlmastonmuutos ja siirtymäriski

Riippuvuus markkinavarain-

hankinnasta

Matalien korkojen ympäristö

Globaali riskien uudelleenhinnoittelu

Viruskuva: iStock

Koronaviruksen vaikutuskanavat finanssisektorille


10

Suorat vaikutuskanavat

finanssimarkkinoiden kautta

Epäsuorat vaikutuskanavat

tarjonta- ja kysyntäongelmien

kärjistymisen ja talouskasvun

supistumisen kautta

Finanssisektori: Arvostustappiot lisääntyvät Jälleenrahoituksen hinta nousee

ja saatavuus heikkenee Luottotappiot lisääntyvät Tulos heikkenee Vakavaraisuuspuskurit

heikkenevät Finanssipalveluiden kysyntä

heikkenee Luotontarjonta supistuu Vaikutukset vakuutussektorin

korvauskehitykseen kaksisuuntaiset

Alttius markkinahäiriöille kasvaa Rahastojen likviditeetti saattaa

heiketä

• Osakkeet halpenevat• Riskihinnoittelu voimistuu

valtionlainoissa• Muidenkin

varallisuuserien arvostukset voivat alentua

• Rahoituksen hinta yrityksille eriytyy

• Jotkut toimialat ajautuvat vaikeuksiin

• Asiakkaiden velanhoitokyky heikkenee

• Työttömyys voi nousta

Talousympäristö haavoittuva jo ennen koronaepidemian puhkeamista


11

0,10,0

-0,1

-0,3

0,0

-0,7-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

2019Q1 2019Q2 2019Q3 2019Q4

%

Lähde: Eurostat 14.2.2020 tiedot muista maista, Suomi 28.2.2020 Tilastokeskus

EU27 Saksa Ranska Italia Britannia Suomi

Bruttokansantuotteen volyymin kasvu edellisestä neljänneksestä 2019

Koronaviruksen leviäminen uusi häiriö reaalitaloudelle

• Koronavirus vaikuttaa reaalitalouteen sekä tarjonta- että kysyntäkanavien kautta negatiivisesti.

• Tilanne on johtanut akuuttiin kassakriisiin useassa yrityksessä.

• Yritysten vuotta 2020 koskevat tulosodotukset ovat muuttuneet nopeasti negatiivisiksi.

• Kotitalouksien taloustilanne heikentymässä irtisanomisten ja lomautusten seurauksena.


12

-4

-2

0

2

4

6

8

10

Osakekohtainen tulos (EPS-luku) Eurostoxx 600-yrityksissä: Odotukset kasvusta vuodelle 2020

Lähde: EKP / IBES Eikon

Yritysten tulosten kasvuodotukset heikentyneet merkittävästi koronaviruksen levittyä

Koronaviruksella merkittävä negatiivinen vaikutus finanssimarkkinoilla

13

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

1151.

1.20

203.

1.20

205.

1.20

207.

1.20

209.

1.20

2011

.1.2

020

13.1

.202

015

.1.2

020

17.1

.202

019

.1.2

020

21.1

.202

023

.1.2

020

25.1

.202

027

.1.2

020

29.1

.202

031

.1.2

020

2.2.

2020

4.2.

2020

6.2.

2020

8.2.

2020

10.2

.202

012

.2.2

020

14.2

.202

016

.2.2

020

18.2

.202

020

.2.2

020

22.2

.202

024

.2.2

020

26.2

.202

028

.2.2

020

1.3.

2020

3.3.

2020

5.3.

2020

7.3.

2020

9.3.

2020

11.3

.202

013

.3.2

020

15.3

.202

017

.3.2

020

Indeksi 1.1.2020=100

Lähde: Macrobond, viimeinen havainto 16.3.2020, Shanghai Composite 17.3.2020

Osakekurssi-indeksejä 5 kpl 2020

Kiina, Shanghai Composite Yhdysvallat, S&P 500 Suomi, OMX Hex 25Maailma, MSCI Eurooppa, STOXX 600

Pankkien osakkeiden arvosta hävinnyt yli 40 % vuoden alusta


14

-59,2 %-58,9 %-58,7 %-57,9 %

-54,9 %-54,1 %

-52,1 %-50,7 %

-48,7 %-46,8 %-46,3 %-46,1 %-45,6 %

-44,3 %-43,4 %

-41,9 %-40,0 %

-38,6 %-36,5 %

-33,4 %-33,0 %-32,4 %

-31,0 %-27,8 %-27,0 %

-19,8 %

-70,0 % -60,0 % -50,0 % -40,0 % -30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 %

ABN AMRO, NLAlpha Bank, GR

Eurobank Ergasias, GRING Group, NL

Credit Agricole, FRMediobanca, IT

Societe Generale, FRBanco Comercial Portugues, PT

Unicredit, ITBNP Paribas, FR

Raiffeisen, ATBanco Santander, ES

BBVA, ESKBC, BE

Eurostoxx 600 banksErste Bank, AT

Intesa San Paolo, ITDNB, NO

Nordea, FIDeutsche Bank, DE

Danske, DKCommerzbank, DE

SEB, SEMPS, IT

Handelsbanken, SESwedbank, SE

Lähde: Macrobond ja Bloomberg, viimeinen havainto 16.3.2020 keskipäivä

Osakekurssin muutos 1.1 – 16.3.2020

Myös valtionlainojen korkoerot ovat kasvaneet


15

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5%

Lähde: Macrobond, viimeinen havainto 16.3.2020 keskipäivä

Kreikka Italia Portugali Espanja Ranska Suomi Hollanti

Valtionlainat 10 v: korkoero Saksaan 2019-2020

Yrityslainapapereiden luottoriskin hinta on noussut erittäin nopeasti ja paljon


16

0

100

200

300

400

500

600

700

0

20

40

60

80

100

120

140korkopistettä

Lähde: Bloomberg päivähavaintoja, viimeinen havainto 16.3.2020 keskipäivä

Euromääräisten yrityslainapapereiden luottoriskijohdannaisten hinta (CDS-spreads) 2020

Investointiluokan yritykset Korkean riskiluokituksen yritykset (oikea asteikko)

korkopistettä

Mitä markkinahintojen muutokset tarkoittavat?Eläkesektorin vakavaraisuusaseman arvioitu muutos


17

Finanssivalvonta on selvittänyt valvottavien varautumista

• Finanssivalvonta on lähettänyt valvottavilleen kyselyn varautumissuunnitelmista.− Valvottavat ovat päivittäneet ajan tasalle jatkuvuussuunnitelmiaan ja sisäistä ohjeistustaan.− Tilanteen etenemistä seurataan valvottavien säännöllisesti kokoontuvissa työryhmissä.− Etätöitä tehdään runsaasti ja etäyhteyksien kapasiteettia on lisätty.− Valvottavat ovat tiedostaneet, että etäyhteyksien turvallisuuden varmistaminen on tärkeää.

Lisäksi erilaiset kyberuhat (mm. koronavirukseen liittyvät huijaukset) saattavat lisääntyä.− Kriittisiä tehtäviä hoitavaa henkilöstöä on jaettu fyysisesti eri paikoissa sijaitseviin tiimeihin.− Valvottavat ovat selvittäneet myös palveluntuottajiensa varautumista.− Valvottavat ovat analysoineet riskikeskittymiä ja vaikutuksia niihin.


18

Markkinamyllerryksen vaikutuksia eri sektoreille• Finanssivalvonnan arvion mukaan finanssimarkkinoilla vallitsevat sellaiset poikkeukselliset

olosuhteet, joiden vuoksi työeläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa heiketä nopeasti ja merkittävästi.− Finanssivalvonta teki asiasta sääntelyn mukaisen ilmoituksen 13.3.

• Vahinko- ja henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhteet ovat heikentyneet mm. osakkeiden ja yrityslainojen hintojen laskiessa sijoitusomaisuuden arvoja ja korkojen laskun kasvattaessa markkinaehtoisen vastuuvelan määrää.− Finanssivalvonta seuraa yhtiöiden vakavaraisuustilannetta normaalia tiheämmin.

• Pankkisektorin vakavaraisuuteen osakekurssien laskulla ei ole merkittävää suoraa tulosvaikutusta. Pankit analysoivat tällä hetkellä lainasalkkujaan tunnistaakseen asiakkaat, joihin liittyy tässä tilanteessa kasvanut luottotappioriski.− Finanssivalvonta seuraa yhteistyössä EKP:n kanssa suurimpien pankkien likviditeettitilannetta

päivittäin. • Finanssivalvonta on ollut yhteydessä suurimpiin rahastotoimijoihin siitä, miten

markkinamuutokset vaikuttavat rahastojen kykyyn hoitaa lunastuksia.− Rahastoihin kohdistuvien lunastusten määrä on ollut kasvussa.− Sekä rahastojen arvonmääritys että rahastojen lunastukset on markkinatilanteesta huolimatta pääosin

pystytty hoitamaan ilman ongelmia.


19

EKP:n pankkivalvonnan toimenpiteitä pankkien luotonmyöntökyvyn ylläpitämiseksi

• EKP:n pankkivalvonta tiedotti 12.3. käyttävänsä pankkisääntelyn mahdollistamia joustoja varmistaakseen, että pankit voivat jatkaa reaalitalouden rahoitusta koronaviruksen aiheuttamista talousvaikutuksista huolimatta.

• Toimenpiteet:− Pankit voivat joustaa tietyistä lisäpääoma- ja likviditeettivaatimuksista. Nämä vaatimukset on

tarkoitettukin puskuriksi huonompia aikoja varten.− EKP harkitsee pankkikohtaisesti, voiko joitain valvontatoimenpiteitä (esim. tarkastuksia) lykätä ja

joidenkin raportointien määräaikoja pidentää.

• Euroopan pankkiviranomainen EBA on päättänyt lykätä tämän vuoden stressitestiä vuodella.

• Finanssivalvonta soveltaa samoja periaatteita suorassa valvonnassaan oleville pankeille.


20

ESMA tiukentaa lyhyiden positioiden raportointivelvoitetta

• ESMA päätti tiukentaa raportointivaatimuksia 16.3.2020 siten, että aiempaa pienemmät lyhyeksimyyntipositiot tulee raportoida kansallisille valvojille.→ Tavoitteena on, että kansalliset valvojat ja ESMA saavat poikkeuksellisessa markkinatilanteessa entistä paremman kokonaiskuvan markkinoiden toimivuudesta ja pystyvät arvioimaan mahdollisten muiden toimenpiteiden tarvetta.

• Finanssivalvonnalla ja ESMAlla on tietyin edellytyksin myös mahdollisuus kieltää lyhyeksimyynti tilapäisesti. Tällaisia kieltoja ei ole Suomessa tai koko Euroopan laajuisesti toistaiseksi tehty.− Italiassa ja Espanjassa oli viime perjantaina voimassa yhden vuorokauden tilapäinen kielto ja

tänään on vastaava voimassa Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa usean osakkeen osalta.


21

Viranomaistoimien tärkeimmät tavoitteet kriisin pehmentämiseksi

• Yritys- ja kotitalousluototuksen jatkuminen mahdollisimman häiriöttömästi.− Kannustamme pankkeja hyödyntämään vakavaraisuus- ja likviditeettipuskureita yritys- ja

kotitalousluototukseen.− Finanssivalvonnan johtokunta on käynnistänyt työn kansallisen päätöksenteon piiriin kuuluvien

pääomavaatimusten tason pikaiseksi tarkistamiseksi.− Mahdollisia huojennuksia ei tule käyttää voitonjakoon eikä tulospalkkioihin.

• Finanssipalvelujen jatkuvuuden varmistaminen.

• Arvopaperimarkkinoiden häiriöttömän toiminnan tukeminen.


22

Kulutusluottojen myöntämiskäytännöt


23

Finanssivalvonta tutki kulutusluottojen luottoriskitasoa

• Finanssivalvonta teki 2019 teema-arvion kulutusluotoista.• Tavoite oli selvittää

− luottolaitosten myöntämien vakuudettomien kulutusluottojen luottoriskitasoa.− mahdollisia eroja ulkomaisten ja kotimaisten toimijoiden riskinottohalukkuudessa.− kuinka luottolaitokset noudattavat luotonmyönnössään kuluttajansuojalain (38/1978) asettamia

vaatimuksia asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnista.

• Teema-arvio on jatkoa vuoden 2018 kulutusluottoselvitykseen, jossa havaittiin puutteita sääntelyn noudattamisessa erityisesti rajan yli luottoja myöntävillä.

• Osallistujiksi valittiin suurimmat Suomessa vakuudettomia kulutusluottoja myöntävistä ulkomaisista toimijoista sekä referenssiryhmäksi muutama suomalainen toimija.− Finanssivalvonta valvoo valittujen toimijoiden menettelytapoja Suomessa.− Mukana ei ollut ns. pikavippiyrityksiä.


Kulutusluottoja on myönnetty asiakkaille, jotka suurella todennäköisyydellä joutuvat maksuvaikeuksiin

• Kulutusluottojen teema-arvion merkittävin havainto: kolme toimijaa tutkituista yhdeksästä myöntävät luottoja, vaikka luottosopimuksesta johtuvat velvoitteet liian suurella todennäköisyydellä jäävät täyttämättä.− KSL 7:16 a § Luoton myöntäminen: Luotonantaja saa myöntää luoton kuluttajalle ainoastaan, jos

tämän luottokelpoisuuden arviointi osoittaa, että luottosopimuksesta johtuvat velvoitteet todennäköisesti täytetään luottosopimuksessa edellytetyllä tavalla.

• Osalla toimijoista− luottokriteerit löysentyneet.− ongelmaluottojen osuus suuri.− luottopäätösmallien kyky erotella hyvät maksajat huonoista heikko.− luottojen keskikoko kasvanut selvästi


25

Havainnollistava esimerkki riskiluokittelusta

• Pankkien luotonmyöntö perustuu asiakkaan luottoriskiä mittaavaan pisteytykseen luotonmyöntöhetkellä. − Pisteet ennustavat tulevia maksuviiveitä.− Jos pisteet ovat tarpeeksi korkeat, asiakkaalle

myönnetään luotto. − Korkeimman riskin asiakkaita luoton saaneista

ovat ne, jotka juuri ja juuri ylittävät luotonmyöntäjän asettaman pisterajan (esimerkkikuvan ylin sininen palkki).

• Asiakkaat on jaoteltu luotonmyöntöhetken riskipisteiden mukaan alimmista pisteistä ylimpiin. Mitä vähemmän asiakas saa pisteitä luotonmyöntöhetkellä, sitä todennäköisemmin luottoon tulee maksuviiveitä.


26

0% 5% 10% 15% 20% 25%

450-500

400-450

350-400

300-350

250-300

200-250

150-200

100-150

Niiden asiakkaiden osuus, joille tullut maksuviiveitä

Ris

kipi

stee

t luo

tonm

yönt

öhet

kellä

0-100 luottoa ei myönnetä

Finanssivalvonta edellyttää puutteiden korjaamista

• Useiden toimijoiden riskinottohalu on ollut liian korkea.− Luottoa on myönnetty asiakasryhmille, joiden

sisällä jopa puolelle aiheutuu myöhemmin luottosopimuksen aikana maksuviiveitä.

• Teema-arvion johdosta tehdyt toimenpiteet:− Yhteydenotto toimijoihin, joilla oli eniten puutteita

− Toimijaa koskevien havaintojen läpikäynti− Vaatimus toimenpiteistä puutteiden

korjaamiseksi


27

Sivuliikkeiden ja rajan yli toimivien toimijoiden valvonta Suomessa:• Havaitessaan puutteita Finanssivalvonta voi

kehottaa ulkomaista toimijaa korjaamaan puutteet määräajassa.

• Jos kehotusta ei noudateta, Finanssivalvonnan on ilmoitettava asiasta valvottavan kotivaltion valvontaviranomaiselle.

• Jos kotivaltion valvontaviranomaisen toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi, Finanssivalvonta voi määrätä seuraamuksen.

• Mahdolliset seuraamukset riippuvat esimerkiksi toimijan ja toimiluvan tyypistä.

• Seuraamukset määrätään aina erillisen prosessin tuloksena.

• Vasta mahdollisen seuraamuksen yhteydessä Finanssivalvonta julkistaa toimijan nimen.

Rahanpesun riskiarvio


28

Finanssivalvonta arvioi toimialoille ominaiset rahanpesun riskit

• Julkaistu arvio siitä, mikä on yleisellä tasolla Finanssivalvonnan valvonnan piiriin kuuluvien eri toimialojen riski tulla hyväksikäytetyksi rahanpesussa.

• Arviossa otetaan huomioon aloilla tyypillisesti tarjottavat tuotteet ja palvelut.• Arvio ottaa huomioon ylikansalliset riskit, mutta painottaa Suomessa havaittuja

rahanpesutapoja.• Arviossa ei oteta kantaa yksittäisiin valvottaviin liittyviin riskeihin tai

riskienhallintakeinoihin.• Arvioissa ei oteta kantaa terrorismin rahoittamisen riskeihin. Ne arvioidaan myöhemmin.


29

Fivan arvio: Maksupalveluita tarjoavilla toimijoilla on suurin riski tulla hyväksikäytetyiksi rahanpesussa

Toimiala Ilmoitusvelvollisten määrä (30.1.2020)

Maksupalveluntarjoajat (pl. rahanvälitys) 47

Rahanvälittäjät (pl. muut maksupalvelut) 11

Virtuaalivaluuttapalveluntarjoajat 5

Talletuspankit 222

Muut luottolaitokset 19

Sijoituspalveluntarjoajat 56

Rahastoyhtiöt 36

Joukkorahoitusyhtiöt 11

Vaihtoehtorahastonhoitajat 119

Henkivakuutusyhtiöt 10

Vahinkovakuutusyhtiöt 34

Asuntoluotonvälittäjät 2


30

Tuotteet ja palvelut

Maksutilit

Käteispalvelut (käteisnostot ja -panot)

Rahanvälitys

Maksupalvelut (pl.maksutilit ja rahanvälitys)

Virtuaalivaluuttapalvelut

Valuutanvaihto

Sähköraha (e-money)

Asuntoluotot ja muut korkeavakuudelliset lainat

Tallelokeropalvelut

Private banking -palvelut

Sijoituspalvelut (ml. rahastot)

Yrityspankkipalvelut (ml. luotot)

Henkivakuutus

Joukkorahoitus

Vahinkovakuutukset

Kuluttajaluotot

Asteikko

Very significant risk

Significant risk

Moderately Significant risk

Less significant risk

- Käytetään Euroopan pankkivalvontaviranomaisen (EBA) asteikkoa

- Otettu huomioon kaikki EU:n ylikansallisen riskiarvion (SNRA) mainitsemat finanssisektorin tuotteet ja palvelut

Riskiarvion seuraavat vaiheet ja valvonnan kohdentaminen


31

Vaihe 2:Toimialakohtaiset

riskiarviot, jotka perehtyvät kunkin alan

todelliseen riski-tilanteeseen ja riskien-

hallintakeinon tilaan

Vaihe 3: Valvottavakohtaiset

riskiarviot kullekin toimijalle

Riskiarvio ohjaa valvonnan kohdentamisessa – erityinen huomio keskittyy korkean riskin toimialoihin:• maksupalvelun tarjoajat• rahanvälittäjät• virtuaalivaluuttatoimijat

Pankkien osalta rahanpesun estämisen käytäntöjä valvotaan jatkuvasti

Vaihe 1:Ominaisriskitasojen

määrittäminen (julkaistu)

Kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion päivitys 2020• Vetovastuu valtiovarainministeriöllä ja sisäministeriöllä• Finanssivalvonta osallistuu riskiarviotyöryhmän työhön ja päivittää oman

riskiarvionsa kansallisen riskiarvion perusteella.• Terrorismin rahoittamisen ominaisriskiarviota työstetään kansallisen

riskiarvion rinnalla.

Kestävyysriskit finanssisektorilla: uusi sääntely ja Finanssivalvonnan rooli


32

Kestävyysajattelun läpimurto finanssialalla

• Kestävyysajattelu on tullut osaksi finanssialaa.− Kestävien sijoitustuotteiden- ja palveluiden tarjonta on muutamassa vuodessa kasvanut

huomattavasti.− Käsitteistö – vihreä, kestävä, vastuullinen – ollut monenkirjavaa, asiakkaille tilanne on ollut

sekava ja myös viherpesua on esiintynyt Euroopassa.− Kestävyysriskien huomiointi on ollut puutteellista finanssialalla.

• Komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma (03/2018) esitteli laajan kestävään rahoitukseen liittyvän sääntelykokonaisuuden:− Kestävyysriskien huomiointi kaikilla finanssisektoreilla− Asiakasinformaation selkiyttäminen ja laadun parantaminen− Keskeisin sääntely koskee tiedonantovelvoitteita ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan

määritelmää


Tiedonantovelvoitteet ja taksonomia

• Viime vuonna EU sai poliittisen sovun kahdessa finanssisektorin kannalta merkittävässä, tiiviisti toisiinsa liittyvästä sääntelyhankkeessa:1. Tiedonantovelvoite täsmentää, mitä kestävyystietoja rahoitusmarkkinatoimijoiden tulee kertoa

asiakkaille.2. Taksonomia määrittelee, mitä taloudellisia toimia voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä

tai vihreinä.

• Sääntelyhankkeet selkiyttävät kenttää: Vain taksonomian mukaisia taloudellisia toimia voidaan jatkossa markkinoida ympäristön

kannalta kestävinä. Sijoittajan saama informaatio selkeytyy ja yhdenmukaistuu, ja samalla vertailtavuus helpottuu. Viherpesun riski pienenee. Luovat pohjan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten valtavirtaistumiselle.


Finanssivalvonta valvoo kestävyysriskien hallintaa sekä informaatiota

• Finanssilaitosten tulee huomioida kestävyysriskit riskienhallinnassaan: ilmastonmuutos muodostaa finanssimarkkinalle uuden systeemisen riskin.− esimerkiksi ilmastoskenaariot tulevat yleistymään valvojien tekemissä stressitesteissä.

• Sijoituspalveluiden ja -tuotteiden tarjontaan liittyvä valvonta kattaa jatkossa myös kestävyystekijät: asiakkaan halu sijoittaa kestävällä tavalla tulee kartoittaa, riskeistä tulee kertoa ja vihreän täytyy olla myös sääntelyn mukaan vihreää

Valvoja ei puutu sijoituskohteisiin, mutta valvoo, että niihin liittyvät riskit kartoitetaan ja huomioidaan – myös ilmastonmuutoksen osalta.


Finanssivalvonnan toimintakertomus 2019 julkaistu 16.3.2020https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/toimintakertomukset/


36

https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/toimintakertomukset/

finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 17.3 · bruttokansantuotteen volyymin kasvu edellisestä...

Documents