Finanssikriisin hyvät, pahat ja rumat

Sixten KorkmanETLA

Pellervon Päivä 2011Radisson Blu royal Hotel, 6.4.2011

Maailmankaupan ja teollisuustuotannon romahdus

70

75

80

85

90

95

100

105

110

2008/1 2008/7 2009/1 2009/7 2010/1 2010/7 2011/1

Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto Suomen teollisuustuotanto

2008/Tammikuu=100

CPB, OECD, ETLA

Ten Year Government Bond Yields in Some Countries

0

2

4

6

8

10

12

14

29.12.06 29.6.07 29.12.07 29.6.08 29.12.08 29.6.09 29.12.09 29.6.10 29.12.10 29.6.11

Greece Ireland Portugal Spain Italy Finland Germany%

Bloomberg, ETLA

Budjettijäämät euroalueen ongelmamaissa ja Suomessa

-20

-15

-10

-5

0

5

10

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Suomi Italia Portugali Espanja Kreikka Irlanti

IMF, ETLA

Vaihtotase Euroopan kriisimaissa ja Suomessa

-20

-15

-10

-5

0

5

10

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Finland Ireland Italy Spain Greece Portugal

80 90 100 110 120 130 140 150

Kreikka

Espanja

Italia

Ranska

Suomi

Alankomaat

Belgia

Saksa

Itävalta

Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudessa (pl. sähkötekninen

toimiala) 1998 ->2009

ETLA

Euroalueen kriisi: suo siellä vetelä täällä

vaihto-ehdot

tukirahoitusta- valmiutta?- moraalikato?

velkajärjestely- tartunta ja ketjureaktiot?

Budjettisopeutuminen- onko taloudellisesti japoliittisesti mahdollista?

Velkaantuneisuuden (velka/BKT) vähentämisen vaikeus

- iso velka ruokkii itseään

- etenkin jos korkotaso on korkea

- jos kilpailukyky on kuralla ja BKT:n kasvu hidasta

- jos muita julkisia menoja on vaikeata leikata

- ja jos verotusta ei enää voida kiristää

- jos tarvittavien toimenpiteiden sosiaalinen ja

poliittinen sietokyky on rajallinen

Velkajärjestelyn vaikeus

- lainamarkkinat sulkeutuvat kyseisen maan kannalta

- pankit ajautuvat ahdinkoon, luottolama uhkana

- kansantalouden kasvu kärsii pitkään

- voi aiheuttaa tartuntaa muihin maihin

- alaskirjaukset heikentävät taseita muissakin maissa

Tukirahoituksen jatkamisen pulmallisuus

- poliittisista syistä emme halua ”tulonsiirtounionia”

- jatkuva rahoitus ruokkii moraalikatoa

- vakavaraisuusongelmaa ei voi hoitaa likviditeetillä

- ison tappion aikainen realisointi viisaampaa kuin vielä suuremman tappion lykkääminen tuonnemmaksi

Euro: valuvika tai huonoa ohjausta?

• epäsymmetrisyys: valuutta vailla valtiota

• heikko institutionaalinen pohja: EKP, VKS, No bail out -sääntö

• pelisääntöjen (VKS) kunnioittamatta jättäminen

• No bail out –säännön selkiintymättömyys

• maakohtaisen kehityksen erkaantuminen

• epäonnistunut maakoostumus

Kriisihallinnan ongelmia

• hajanainen ja heikko päätöksentekojärjestelmä, johtajuusonglema

• sekava analyysi ja kommunikaatio

• valmistautumattomuus monimutkaiseen ja akuutin ongelman kohtaamiseen:

- kuka tekee mitä (EKP, EU, euroalue, IMF…)?- kuka arvioi vakavaraisuutta, puhaltaa pelin poikki (jos ongelmana on vakavaraisuus pikemmin kuin maksuvalmius)?- miten toteuttaa hallittu velkojen uudelleen järjestely (ottaen huomioon valtioiden ja pankkien keskinäinen riippuvuus, myös yli rajojen)?- kuka turvaa likviditeetin?- …

Onko kriisin torjunnassa toimittu väärin?

• olisiko Kreikka vain pitänyt ohjata IMF:ään?

• olisiko pikainen velkasaneeraus laukaissut pankkikriisin?

• onko ostettu aikaa, jonka aikana pankit voivat vahvistaa taseitaan ja talous kohentua siten, että velkasaneeraus on tehtävissä?

• onko syytä odottaa kunnon pankkien stressitestien tuloksia?

Euron tulevaisuus

• euro on nuori, lastentaudit on kärsittävä

• markkinoiden ja poliitikkojen oppimisprosessi on kesken

• kaikki mikä ei ole kuolemaksi, vahvistaa

• akuutti kriisi kyettävä hoitamaan rinnan sellaisen pelisääntöjen muuttamisen kanssa, joka tähtää tulevien kriisien torjumiseen

• päätöksiä ei tehdä Suomen ehdoin